Rakentamisen ja investointien vuosi. Vuosikatsaus

Transkriptio

1 Vuosikatsaus 211 Rakentamisen ja investointien vuosi

2 Lue vuosikertomus mobiiliversiona Oulun Energia -konserni Oulun Energia Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Energia Urakointi Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Kasarmintie 6 Kasarmintie 6 kasarmintie 6 kasarmintie 6 teknologiantie 12 Torpantie 18 PL 116, 911 Oulu PL 116, 911 Oulu PL 116, 911 Oulu PL 116, 911 Oulu 957 Oulu PL 14, 983 Haukipudas Vaihde: Vaihde: Vaihde Vaihde: Vaihde: Asiakaspalvelu: info@oulunenergia.fi info@oulunenergia.fi info@oulunenergia.fi info@oulunsahkonmyynti.fi turve@turveruukki.fi info@oulunenergia.fi

3 Sisällys Vuosi Yhteenveto 6 Toimitusjohtajan katsaus Luonnosta voimaa 8 Lähienergia tuo työtä ja tuloja pohjoiseen Raaka-aineista energiaa 12 Toppilan voimalaitos pitää Oulun seudun lämpimänä Energiaa meille kaikille 16 Sähkön myynnissä korostuu asiantuntemus 8 Lähienergialla iso merkitys hyvinvoinnille Alpo ja Leo Tuovinen ovat urakoineet turpeen parissa pian neljäkymmentä vuotta Siikalatvan kunnassa. Oulun Energia käyttää veljesten tuottaman turpeen polttoaineena Toppilan voimalaitoksessa. Turpeen ja puun hyödyntämisellä energiakäyttöön on Tuovisten mukaan suuri merkitys pohjoisen hyvinvoinnille. Yhteinen asiamme 2 Energian turha käyttö kuriin järkevillä kulutustottumuksilla 24 Vuoden 211 päätapahtumat 12 Toppilassa sykkii Oulun kaukolämmön sydän 16 Toppilan voimalaitoksen tärkein tehtävä on pitää Oulun alue lämpimänä. Mutta toki voimalaitos tekee myös sähköä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti yhteistuotantona. Laitoksen toimintaa ohjaavat sen valvomossa muun muassa vuoromestari Teemu Tirkkonen (oik.) ja prosessinohjaaja Juha Räisänen. Hyvä sähkön myyjä osaa auttaa asiakkaitaan Oulun Sähkönmyynnin asiantuntijat käyvät usein asiakkaidensa luona keskustelemassa näiden toiveista ja tarpeista. Yhtiön myyntipäällikkö Seppo Tuomi (oik.) ja salkunhallintapäällikkö Marko Lehto tapaamassa tällä kertaa Hätälä Oy:n toimitusjohtajaa Riku Isohätälää. Olennaiset tapahtumat tilikaudella 26 Oulun Energia 3 Oulun Sähkönmyynti Oy 34 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 36 Oulun Energia Urakointi Oy 38 Turveruukki Oy Vuosi lukuina 39 Taloudelliset tunnusluvut 2 Energiapalveluneuvoja tietää, kuinka välttää tuhlausta Sähköä ja lämpöä tarvitaan välttämättä, mutta tuhlata niitä ei kannata. Pohjoista voimaa -energiapalveluneuvoja tietää, kuinka turhaa energian käyttöä voi välttää. Avainasemassa ovat järkevät kulutustottumukset.

4 Yhteenveto Rakentamista ja investointeja Oulun Energia -konsernille vuosi 211 oli vahvaa rakentamisen ja investointien aikaa. Yhteensä konsernin investoinnit kohosivat runsaaseen 55 miljoonaan euroon. Suurin yksittäinen kohde oli Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen. Myös taloudellisesti vuosi 211 oli Oulun Energia -konsernille myönteinen. Se paransi selvästi liikevoittoaan, joka nousi nyt 54,6 miljoonaan euroon.. Liikevaihto putosi hieman ja asettui 228,9 miljoonaan euroon. Syynä pienentymiseen oli lähinnä loppuvuoden lämmin sää, joka vähensi sähkön ja lämmön kysyntää. Oulun Energia -konserni muodostaa yhtenäisen energia-alan kokonaisuuden, jonka toiminnan painopiste on Oulun alueella ja laajemminkin pohjoisessa Suomessa. Oulun kaupungin omistama konserni kattaa energia-alan koko arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon, sähkön ja lämmön tuotannon, niiden myynnin ja jakelun sekä alan erilaiset palvelut kuten verkonhallinnan, urakoinnin ja ylläpidon. Konserniin kuuluvat: Oulun Energia -liikelaitos (emoyhteisö) Oulun Sähkönmyynti Oy Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Oulun Energia Urakointi Oy Turveruukki Oy Haukiputaan Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy Pohjoista voimaa kuvaa Oulun Energia -konsernin olemusta ja toimintaa. Konserni tukeutuu pohjoisiin luonnonvaroihin ja osaamiseen, tuottaa tärkeitä hyödykkeitä ja palveluja alueen ihmisille ja yrityksille sekä kanavoi toiminnastaan kertyvät varat oman talousalueen hyväksi. OULUN ENERGIA-KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT * Liikevaihto (milj. euroa) 242,8 228,9 Liikevoitto (milj. euroa) 44,5 54,6 Investoinnit (milj. euroa) 31,3 55,8 Liikevaihto/henkilö (milj. euroa),68,64 Liikevoitto/henkilö (milj. euroa),13,15 Henkilöstön määrä ASIAKKAIDEN MÄÄRÄ Sähkönmyynti Sähkönsiirto omassa verkossa Kaukolämpö Höyry * Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Energia Urakointi Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. 4

5 Vuosikatsaus 211 LIIKEVAIHTO M * LIIKEVOITTO LIIKEVAIHTO 1 M * * 25 25, 6 6, , 15, 1, 5, , 4, 3, 2, 1, 27 INVESTOINNIT M * 6 6, HENKILÖSTÖMÄÄRÄ INVESTOINNIT , 4, 3, 2, 1, Myyntituottojen jakautuminen 1 * MYYNTITUOTTOJEN JAKAUTUMINEN M * 3, LIIKEVOITON JAKAUTUMINEN M * 25 25, SÄHKÖN MYYNTI POLTTOAINEEN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO HÖYRYN MYYNTI LÄMMÖN MYYNTI MUUT MYYNTITUOTOT 2, 15, 1, 5, SÄHKÖKAUPPA SIIRTO JA URAKOINTI LÄMPÖKAUPPA POLTTOAINEKAUPPA 5. Sähkön myynti Sähkön siirto 4. Lämmön myynti Polttoaineen myynti 3. Höyryn myynti 2. Muut myyntituotot *Oulun Energia, Oulun Sähkönmyynti Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Oulun Energia Urakointi Oy, Turveruukki Oy ja Haukiputaan Energia Oy yhteensä. Sisäiset liiketoiminnot eliminoitu. Katso Pohjoista voimaa -video 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Entistä vahvempana kohti tulevia vuosia Vuoden 211 aikana Oulun Energia -konserni rakensi vahvasti tulevaisuuttaan. Tätä työtä se teki monella saralla. Konsernin investoinnit nousivat viime vuonna ennätyksellisen suuriksi yhteensä runsaaseen 55 miljoonaan euroon. Rakentamalla ja investoimalla pohjoinen energiakonserni pyrkii tarjoamaan entistä parempia palveluja sekä tuottamaan sähköä ja lämpöä yhä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä on varsin tyytyväinen päättyneeseen vuoteen. Isot rakennushankkeet etenivät suunnitellusti, markkinat olivat suhteellisen rauhalliset, konsernin oma toiminta sujui jouhevasti ja taloudellinen tulos muodostui olosuhteisiin nähden sangen hyväksi. Harmin aiheitakin viime vuoteen toki mahtui. Juhani Järvelä on tyytymätön tempoilevaan kansalliseen energiapoliittiseen päätöksentekoon, joka vaikeuttaa energia-alan yritysten tulevaisuuden suunnittelua ja kymmeniä vuosia eteenpäin vaikuttavien investointipäätösten tekemistä. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa turpeelle asetettu lisähaittavero sekä metsäenergian tuen merkittävät muutokset, joiden vaikutukset voivat pahimmillaan jopa kääntää uusiutuvan metsäenergian käytön laskuun. Ekovoimalaitos suurin hanke Suurin vuonna 211 käynnissä olleista Oulun Energian hankkeista oli Laanilan ekovoimalaitoksen rakentaminen. Olen erityisen iloinen siitä, että ekovoimalaitoksen rakentaminen on sujunut aikataulussa ja muutenkin suunnitellusti, vaikka talvi oli erittäin kova, kiittelee toimitusjohtaja Järvelä. Muita isoja hankkeita, jotka joko saatettiin loppuun tai olivat meneillään viime vuonna, olivat muun muassa etäluettavien sähkömittarien asentaminen, kaukolämmön runkoputken vetäminen Kiiminkiin, puun vastaanottoaseman rakentaminen Toppilan voimalaitokselle ja Myllyojan Nykäsenkankaan katuvalojen kokeilualue. Merkittävä on myös Oulun Energian ja Rovaniemen Energia Oy:n yhteishanke rakentaa puuta ja turvetta polttoaineenaan käyttävä 6

7 Vuosikatsaus 211 Oulun Energia -konserni varautui tulevaisuuteen myös uusimalla vuoteen 215 asti ulottuvan strategiansa. Konsernin liikevaihto oli 228,9 miljoonaa euroa noin 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Merkittävin liikevaihtoa pienentänyt tekijä oli loppuvuoden lämmin sää, joka vähensi sähkön ja lämmön kysyntää. Lisäksi sähkön kulutukseen vaikutti osaltaan vuoden mittaan kasvanut yleinen taloudellinen epävarmuus. Sähkön pörssihinta oli vuoden lopulla alhaalla Norjan vesivoima-altaiden täyttyessä ääriään myöten erittäin rankkojen sateiden johdosta. Sähkönjakelun katkot Oulun seudulla pysyivät erittäin vähäisinä. Juhani Järvelä korostaa, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on tehnyt pitkään määrätietoista työtä katkojen määrän ja keston pienentämiseksi. Työ on kantanut hedelmää, sillä yhtiö on toimitusvarmuudeltaan aivan Suomen kärkeä. Turveruukki Oy:n turvetuotanto jäi budjetista epävakaisten kesäsäiden takia. Turve kuitenkin riittää leutojen säiden johdosta nyt talven ajaksi, mutta ylivuotisiin varastoihin asti sitä ei vieläkään saatu talteen. Huoltovarmuuden lisäämiseksi tämä olisi tärkeää. Oulun Energia Urakointi Oy teki lupaavasti ensimmäisenä toimintavuotenaan positiivisen tuloksen. Mustikkamaan voimalaitos Rovaniemelle. Lisäksi Oulun Energia osti vuoden lopussa Yli-Iin Sähkö Oy:n koko osakekannan. Liiketulos koheni Oulun Energia -konsernin taloudellisen menestyksen kannalta mennyt vuosi oli paras nykyisen vuonna 29 aloitetun konsernitoimintatavan aikana. Liiketulos oli 54,6 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 44,5 miljoonaa euroa. Eniten tulosta paransi edelliseen vuoteen verrattuna hyvin onnistunut sähkönmyynnin suojautuminen pörssin hintapiikeiltä. Oulun Sähkönmyynti Oy:n näkökulmasta vuosi 211 olikin edellisvuotta rauhallisempi. Vuonna 21 sähköpörssissä koettiin jyrkkiä hintapiikkejä, jotka tulivat erittäin kalliiksi kaikille energiayhtiöille. Nyt niihin osattiin varautua paremmin ja myyntiyhtiön tulos koheni merkittävästi, toteaa toimitusjohtaja Järvelä. Uusi strategia Oulun Energia -konserni varautui tulevaisuuteen myös uusimalla vuoteen 215 asti ulottuvan strategiansa. Juhani Järvelä kiteyttää strategian muutamaan sanaan: kannattava kasvu sekä kaikkien konsernissa olevien liiketoiminta-alueiden hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämiseen. Viime vuonna konsernia johdettiin ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena, jolla oli oma sisäinen konsernin johtoryhmänsä. Vuoden 212 suurimpana ja tärkeimpänä haasteena toimitusjohtaja Järvelä pitää Laanilan ekovoimalaitoksen rakennustöiden saattamista sujuvasti loppuun ja laitoksen kaupallisen käytön aloittamista onnistuneesti. Tämän pitäisi aikataulun mukaan tapahtua elokuun aikana. Toinen seikka, jonka hän haluaa erityisesti nostaa esille, on polttoaineiden varmuusvarastojen kohentaminen. Järvelän huoli varastojen vähyydestä koskee koko Suomea ja valtakunnallista huoltovarmuutta ei ainoastaan Oulun seutua. Varmuusvarastoja on saatava muodostumaan. Tämä edellyttää, että turvetta saadaan talteen ylivuotiseen varastoon ja energiapuu tehokkaasti liikkeelle metsistä, hän huomauttaa. Lopuksi toimitusjohtaja Järvelä haluaa kiittää Oulun Energian asiakkaita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja omistajia. Kaikki ovat omalla panoksellaan arvokkaalla tavalla osallistuneet pohjoisen voiman menestyksen ja tulevaisuuden rakentamiseen. 7

8 luonnosta voimaa Lähienergia tuo työtä ja tuloja pohjoiseen Oulun Energia hankkii valtaosan polttoaineestaan Oulun lähialueelta. Energiakäyttöön tarkoitetun puun ja turpeen tuottamisella on monelle paikkakunnalle iso taloudellinen merkitys. Siikalatvan kunnassa työskentelevät Tuovisen veljekset turve on työllistänyt kohta neljäkymmentä vuotta. Alpo (vas.) ja Leo Tuovisella on kohta neljänkymmenen vuoden kokemus turpeen tuottamisesta. 8

9 Vuosikatsaus 211 Sininen lava-auto pysähtyy Kurunnevaa halkovalle tielle. Autosta hyppäävät ulos Leo ja Alpo Tuovinen. Veljekset katselevat myhäillen ympärilleen. Alkusyksyn päivä on pilvinen ja Kurunnevaa peittää kevyt tihkusade. Tästä paikasta alkoi meidän uramme turpeen parissa, muistelee Leo Tuovinen. Niin ja vuosi oli silloin 1975, täydentää Alpo Tuovinen. Veljekset tulivat Kurunnevalle ensin raivaamaan puustoa ja tekemään tietä. Seuraavana kesänä alkoi varsinainen turvetuotanto. Nyt Tuovisilla on jo yli 35 vuoden kokemus alalta. Kurunnevalta he siirtyivät Rahvaannevalle, jossa tuottivat turvetta vuosien 1989 ja 28 välisen ajan. Sitten tuli vuoroon nykyinen työmaa eli Tahkoneva. Kurunnevalla käyskentelevät veljekset hoksauttavat tyytyväisinä, ettei alueella enää juuri näy merkkejä turvetuotannosta. Noin 4 hehtaarin kokoista suota on kunnostettu monin tavoin. Alueelle on muun muassa rakennettu noin 5 hehtaarin laajuinen lintujärvi. Veljesten yritys Veljekset Tuovinen Ay toimii kokonaisurakoitsijana eli vastaa kaikista turvetuotannon työvaiheista: jyrsinnästä, käännöstä, karheamisesta ja aumaan ajosta. Yritys työllistää kesällä kiireisimpään aikaan Kaikki Tuovisten turve päätyy talven mittaan poltettavaksi Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Alpon ja Leon lisäksi kaksi aliurakoitsijaa ja kaksi palkattua työntekijää. Turveruukille uskolliset Aumasta eteenpäin turpeen kuljettavat Oulun Energian tytäryhtiön Turveruukki Oy:n rekat. Juuri Turveruukille veljekset ovat tehneet töitä koko uransa ajan. Olemme olleet Turveruukin urakoitsijoina pitempään kuin kukaan muu. Elanto on tullut tästä jo kauan aikaa, tuumii Leo Tuovinen. Vuosien mittaan paljon on muuttunut: koneet ovat kasvaneet, toiminta tehostunut, urakoitsijan rooli laajentunut ja ympäristömääräykset tiukentuneet. Perusperiaatteet ovat kuitenkin pysyneet samanlaisina. Mutta nyt ajetaan jonkin matkan päähän Tahkonevalle. Suolla on lähes hiirenhiljaista, sillä kesän työt ovat ohi ja turve pakattu aumoihin odottamaan kuljetusta. Kesä 211 oli neljäs tuotantokausi Tahkonevalla. Leo Tuovisen mukaan urakka sujui varsin hyvin, vaikka sateita tuli yllättävän paljon. Pääsimme kuitenkin jopa tavoitteidemme yli ja saimme tuotettua turvetta noin 6 7 megawattitunnin edestä, hän laskeskelee. Yhteen rekkaan mahtuu turvetta noin 12 megawattituntia, joten Tahkonevalla sitä saatiin viime kesänä kokoon noin 5 6 rekkakuormaa vastaava määrä. Kaikki Tuovisten turve päätyy talven mittaan poltettavaksi Oulun Energian Toppilan voimalaitokselle. Siellä se jalostuu sähköksi ja kaukolämmöksi. Toukokuussa töihin Turpeen tuotanto käynnistyy yleensä toukokuun alkupuolella, mutta joskus jo huhtikuussa ja joskus vasta kesäkuussa. Sesonki kestää tavallisesti elokuun loppupuolelle. Kiireimpään aikaan suolla paiskitaan töitä kahdessa vuorossa yötä päivää. Taloudellisesti iso merkitys Turpeen ja puun tuottaminen energiakäyttöön merkitsee Pudasjärven kaltaiselle kaupungille taloudellisesti erittäin paljon. Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kuvailee sitä suorastaan elinehdoksi. Energiapuu ja -turve antavat suoraan elannon merkittävälle osalle Pudasjärven työvoimasta välillisistä vaikutuksista puhumattakaan. Energiapuu ja -turve vastaavat välittömästi noin 15 prosentista Pudasjärven työpaikoista. Ne työllistävät suoraan noin 45 ihmistä. Välillinen työllistävä vaikutus on suunnilleen samansuuruinen. Yhteensä näin päästään tuhannen työpaikan tasolle, laskeskelee kaupunginjohtaja. Pudasjärven Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila. Daavittila uskoo, että puun ja turpeen kaltaisen lähienergian merkitys ja strateginen käyttöarvo vain kasvavat tulevaisuudessa. Ne saattavat olla merkittävässä asemassa koko Suomen kansantalouden kannalta. Molempien hyödyntämistä on hänen mielestään mahdollista lisätä kestävällä tavalla. Aivan erityisesti Daavittila luottaa puun mahdollisuuksiin. Lähienergian tuottamisessa ja käyttämisessä olisi kaupunginjohtaja Daavittilan mukaan kuitenkin vielä parantamisen varaa. Hän haastaa tekemään nykyistä enemmän tutkimusta puun ja turpeen energiakäytöstä. Voimavaroja tähän Daavittila uskoo vapautuneen muun muassa tietotekniikan parista. Samoin hän kaipaa muun muassa nykyistä parempia turpeen nostotekniikoita. Kaikki ei vielä ole niin kehittynyttä ja hyvällä tolalla kuin voisi olla. 9

10 luonnosta voimaa Puuha on kuitenkin tavattoman sääherkkää. Niin nostettavan turpeen määrä kuin laatukin määräytyvät suurelta osalta kesän ilmojen mukaan. Muutaman kymmenen vuoden kokemuksella Tuoviset osaavat helposti määritellä ihannesään: tuulta kaksi metriä sekunnissa, ilman suhteellinen kosteus 4, lämmintä 25 astetta, eikä tietenkään saa sataa. Läheskään aina ei tällainen huippusää kuitenkaan satu kohdalle. Tuotannon aikana voi kuitenkin vaikuttaa tuotettavan turpeen määrään ja laatuun. Ennen kaikkea on kysymys kosteuden hallinnasta kääntämisen avulla, huomauttaa Alpo Tuovinen. Kosteuden hallinnan osaaminen tuntuu myös urakoitsijan lompakossa. Turpeesta maksettava hinta määräytyy energiasisällön mukaan ja tähän taas vaikuttaa ennen kaikkea turpeen kosteus. Alpo Tuovisen mukaan tuotantovaiheessa turpeen kosteusprosentti on alle 45. Varastoinnin aikana prosentti nousee niin, että voimalaitoksille toimitettaessa se pyörii 45 5 tienoilla. Liian kuivaakaan turve ei saa olla, koska silloin syntyy pölyräjähdyksen vaara. Jos kosteus puristuu alle 38 prosentin, ei voimalaitos ota turvetta vastaan. Kokemus opettaa arvioimaan turpeen kosteuden käsin kokeilemalla. Kosteusmittaria Tuoviset eivät ole tarvinneet aikoihin. Turpeella iso merkitys Siikalatva on merkittävä turvepitäjä. Kaikki kolme suota, joilla Tuoviset ovat työsken- nelleet, sijaitsevat kunnan alueella. Molemmat myös asuvat Siikalatvan Rantsilassa. Veljeksillä on selvä käsitys turvetuotannon merkityksestä alueen hyvinvoinnille. Se tuo merkittävästi työpaikkoja ja tuloja niin yrityksille kuin kunnallekin. Tuovisten tapaisia urakoitsijoita on kunnassa useita. Kyllä kunta olisi aika hiljainen, jos tätä ei olisi, he toteavat yhteen ääneen. Siikalatva on merkittävä turvepitäjä. Tahkoneva on nykyisin Tuovisen veljesten työmaa. Alkusyksystä suolla on jo hiljaista. 1

11 Vuosikatsaus 211 Jäte monipuolistaa polttoainevalikoimaa Katso video Laanilan ekovoimalaitoksen rakentumisesta Jätteestä tulee uusi polttoaine Oulun Energian käyttöön, kun Laanilan ekovoimalaitos aloittaa kaupallisen toimintansa vuoden 212 elokuussa. Näin Oulun Energian polttoaineiden valikoima monipuolistuu tavoitellulla tavalla entisestään. Parhaillaan rakenteilla oleva voimalaitos jalostaa jätteen höyryksi, sähköksi ja lämmöksi. Ekovoimalaitos on mitoitettu polttamaan vuosittain noin 12 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä. Käytännössä sen käyttämä jäte on peräisin lähinnä kotitalouksista. Poltettavaksi suunniteltu jätemäärä sisältää energiaa noin 35 gigawattituntia. Määrä on merkittävä, sillä se vastaa noin kymmentä prosenttia Oulun Energian viime vuosina tarvitsemasta polttoaineesta. Jäte korvaa energian lähteenä lähinnä öljyä ja kivihiiltä. Tarkoitus on, että ekovoimalaitoksen tarvitsemasta polttoaineesta noin puolet tulee Oulun Jätehuollon alueelta. Toinen puolisko hankitaan suunnitelmien mukaan pääosin Pohjois-Suomesta sekä mahdollisesti osin myös Itä- Suomesta. Polttoaineiden käyttö väheni Vuoden 211 aikana Oulun Energia käytti polttoaineita selvästi vähemmän kuin oli budjetoitu. Pudotus johtui lähes yksinomaan leudosta syksystä, jonka vuoksi sähkön ja lämmön tuotanto oli odotettua pienempää. Kaiken kaikkiaan Oulun Energia käytti viime vuonna polttoaineita 2 97 gigawattituntia. Määrä on noin 15 prosenttia vähäisempi kuin suunnitelmissa. Oulun Energian tavoitteena on lisätä hallitusti puun käyttöä ja vahvistaa sen toimitusvarmuutta, mutta säilyttää turve pääpolttoaineena. Molempia lähienergiapolttoaineita se pyrkii hankkimaan ennen kaikkea Oulun seudulta ja oman maakunnan alueelta. Viime vuonna Oulun Energia käytti puuta 828 gigawattituntia eli reilut 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja lähes saman verran kuin ennätysvuonna 29. Turpeen osuus polttoaineista oli nyt noin 7 prosenttia ja puun lähes 28 prosenttia. Turvetta ylivuotiseen varastoon Oulun Energia -konserniin kuuluva Turveruukki Oy jäi hieman tuotantotavoitteestaan ja edellisvuoden tuotantomäärästä. Yhtiö tuotti nyt turvetta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Turvetta jäi hieman myös ylivuotiseen varastoon. Kaiken kaikkiaan Turveruukki onnistui tyydyttävästi. Etenkin alkukesän aikana turpeen tuotanto sujui hyvin, mutta loppukesän aikana se kärsi vähemmän suosiolliseksi kääntyneestä säästä. Muuhun Suomeen verrattuna Turveruukin tuotantoalueilla saavutettiin kuitenkin kohtuullinen lopputulos. POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ (GWh) Turve Puu Öljy Biokaasu Sähkö,5,3 Yhteensä TURV PUU BIOKA ÖLJY SÄHK TURPEEN JA PUUN KÄYTTÖMÄÄRIEN KEHITYS (GWH) TURPEEN TUOTANTO 1 M3 *+,-.,++// 3 3 &!!!" 2 5 2,5 %#!!" 2 2 %!!!" 1 5 1,5 $#!!" 1 1 $!!!" 5,5 #!!" !" % TURVE PUU (SIS. METSÄHAKKEEN) 11

12 RAAKA-AINEISTA ENERGIAA Toppilan voimalaitos pitää Oulun seudun lämpimänä Talvisin Toppilan voimalaitoksen tärkein tehtävä on tuottaa kaukolämpöä. Voimalaitos pitää valtaosan Oulun alueen asunnoista ja työpaikoista lämpimänä. Lauhemmilla ilmoilla laitos ehtii tuottamaan myös sähköä. Toppilan voimalaitoksen valvomossa on aina miehitys. Pekka Korkala toimii valvomossa prosessinohjaajana. Tammikuinen päivä alkaa jo hämärtyä. Pakkanen kiristyy yli kymmenen asteen ja vielä kylmempää on luvassa. Kaukolämmön tarve Oulun kaupungissa ja sen ympäristössä alkaa kasvaa. Oulun Energian omistama Toppilan voimalaitos huhkii oululaisille lämpöä täyttä päätä. Voimalaitoksen valvomossa pohditaan Pateniemen varalämpökeskuksen käynnistämistä tukitoimena, jotta lämpö varmasti riittäisi. Lyhyen keskustelun jälkeen kaukolämpöverkon tilannetta seuraava kaukokäytön hoitaja Mikko Viittala näpäyttää tietokonenäytöltään lämpökeskuksen päälle. Näytön prosessikaaviossa pienen lokeron sisällä off-sana muuttuu on-sanaksi. Muutaman kilometrin päässä sijaitseva keskus alkaa saman tien käynnistellä itseään. Hetken kuluttua valvomossa soi puhelin. Laanilan Voimalta ilmoitetaan vuoromestari Teemu Tirkkoselle, että sieltä olisi tulossa lisää lämpöä. Tirkkonen käy juttelemassa Viittalan kanssa ja miehet päättävät sammuttaa lämpökeskuksen ennen kuin se ehtii edes saada itsensä kunnolla käyntiin. Merikoskikin hoidetaan Toppilasta Välillä kaukokäytön hoitaja Viittala vilkaisee näyttöä, joka kertoo Merikosken voimalaitoksen tilanteen. Kaikki kolme yksikköä näyttävät pyörivän aivan tavalliseen tapaan. Merikosken vesivoimalaitoksenkin toimintaa ohjataan Toppilasta. Aina silloin tällöin Merikoski tai lämpökeskukset vaativat läheisempää huomiota kuin tietokoneen näpyttelyä Toppilan valvomossa. Silloin kaukokäytön hoitaja hyppää autoon ja menee tutkimaan tarkemmin mistä on kysymys. Joskus saa ajella aika paljonkin, hymyilee Viittala. Vuoromestari Tirkkonen seurailee niin ikään valvomon näytöiltä Toppilan voimalaitoksen toimintaa ja kaukolämpöverkon tilannetta. Hirmupakkasilla verkon kuorma nousee yli 5 megawatin. Vielä ei olla lähelläkään sitä, vaan kuorma pysyttelee hieman vajaan 4 megawatin lukemissa. Kun pakkasta silti on nyt näinkin paljon, on Toppilan ensisijainen tehtävä tuottaa kaukolämpöä ja huolehtia siitä, että kaupunki pysyy lämpimänä. Oulun kaukolämpöverkko on laaja ja linjat ovat pitkiä, hän huomauttaa. Kaukolämmön sydän Toppilan voimalaitos on oululaisen kaukolämmön sydän. Laitos pitää sisällään kaksi yksikköä, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti yhteistuotantona. Toppilan kattiloissa pääosin Oulua ympäröivästä maakunnasta peräisin oleva turve ja puu palavat 7 8 asteen lämpötilassa. Ykkösyksikön polttoaineteho on 267 megawattia ja kakkosyksikön 315 megawattia. 12

13 Vuosikatsaus 211 Oulun kaukolämpöverkko on laaja ja linjat ovat pitkiä. Vuoromestari Teemu Tirkkonen vastaa omalta osaltaan siitä, että voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä optimaalisesti. Noin 9 prosenttia Oulun Energian hankkimasta kaukolämmöstä tehdään nimenomaan Toppilassa. Loput ovat peräisin Laanilan Voimalta ja Stora Enson Oulussa toimivilta teollisuuslaitoksilta sekä neljästä varalämpökeskuksesta, joita on eri puolilla kaupunkia Limingantullissa, Pateniemessä, Vasaraperällä ja Oulunsuussa. Lämpökeskusten ohjaus ja käytännön yhteydet teollisuuslaitoksiin hoidetaan kaikki Toppilan valvomosta. Kaukolämpö virtaa putkia pitkin paitsi Oulun kaupunkiin myös Kiiminkiin, Oulunsaloon, Kempeleeseen ja Haukiputaalle. Se karkottaa kylmän kodeista, yrityksistä ja virastoista ja lämmittää kuuman käyttöveden. Lämpö etusijalla Vuoromestari johtaa oman vuoronsa toimintaa ja vastaa siitä, että voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä optimaalisesti mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Aamuisin töihin tullessaan mestari muun muassa tekee aina tuotantosuunnitelman seuraavaksi päiväksi. Yksi ratkaistavista kysymyksistä on kuinka paljon tuottaa sähköä ja kuinka paljon lämpöä. Kylminä talvipäivinä lämpö on aina etusijalla. Lauhoilla säillä, kesäpäivistä puhumattakaan, tehdään voimalaitoksessa myös 13

14 RAAKA-AINEISTA ENERGIAA Teemu Tirkkonen kierroksella Toppilan voimalaitoksessa. Kaukokäytön hoitaja Mikko Viittala. meidän hommamme on pitää kylä lämpimänä ja ihmisten suihkuvesi kuumana. Katso video Toppilan voimalaitoksesta paljon sähköä varsinkin, jos sen hinta markkinoilla on sopiva, selvittää Tirkkonen. Valvomossa tekee työtään myös kaksi prosessinohjaajaa. Tällä kertaa vuorossa ovat Juha Räisänen ja Pekka Korkala. Prosessinohjaajat valvovat ja ohjaavat Toppilan voimalaitoksen toimintaa. Käytännössä he hoitavat muun muassa Toppilan yksiköiden sähkötehon, polttoaineiden syötön ja kaukolämpöverkon paine-erojen säätöä. Aika tiukasti on koko ajan mielessä, että meidän hommamme on pitää kylä lämpimänä ja ihmisten suihkuvesi kuumana, sanoo Juha Räisänen. Prosessinohjaajat kuten koko valvomo pysyvät hyvin perillä kaupungin elämänrytmistä. Rytmin näkee kun seuraa kaukolämmön kulutusta. Kaupungin herätessä uuteen arkipäivään, alkaa lämpöä kulua. Kaikkein kiireisintä on maanantaiaamuisin. Viikonloppuisin on tietysti hiljaisempaa. Poikkeuksen tekee lauantai-ilta, jolloin saunotaan. Vuoro tekee keskeytymätöntä viisivuorotyötä. Toppilan voimalaitoksen valvomossa on aina miehitys paikalla olipa sitten aamu tai yö, arki tai pyhä, joulu tai juhannus. Melko monta juhlapäivää on tullut töissä vietettyä, naurahtavat Räisänen ja Korkala. Monipuolista yhteistyötä energian tuotannossa Oulun Energia on tiiviisti mukana energian tuotantoyhteistyössä. Sen koko sähkönhankinnasta osakkuusyhtiöiden kautta tuleva osuus on varsin merkittävä - vuosittain noin 2 prosentin luokkaa. Osakkuudet eri tuotantoyhtiöissä monipuolistavat ja laajentavat Oulun Energian tuotantorakennetta sekä hajauttavat riskiä. Ne myös mahdollistavat osallistumisen kohtuullisella panoksella isoihin investointeihin. Kaiken kaikkiaan verkostoituminen on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Oulun Energia on osakkaana Pohjolan Voima Oy:ssä, Innopower Oy:ssä, Lapin Sähkövoima Oy:ssä, EPV-Energia Oy:ssä ja Rovaniemen Voima Oy:ssä. Vaikka Oulun Energia on kussakin yksittäisessä yhtiössä vähemmistöosakas, omistuksista yhteensä rakentuu huomattava kapasiteetti. Pohjolan Voimalta Oulun Energia saa sähköä omakustannushintaan. Innopowerin isona omistajana Oulun Energia taas on yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Lapin Sähkövoiman kautta se saa Kemijoki Oy:n vesivoimaa. Osakkuus EPV-Energiassa tuo tuuli- ja lämpövoimaa sekä ydinvoimaa, kunhan Olkiluodon kolmosreaktori valmistuu. Vuoden 211 aikana perustettu Rovaniemen Voima Oy taas rakentaa puuta ja turvetta polttavan Mustikkamaan voimalaitoksen. 14

15 Vuosikatsaus 211 Tuotantomäärät pienenivät hieman Oulun Energia hankki vuonna 211 sähköä jokseenkin tarkkaan saman verran kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan sähkönhankinta oli suuruudeltaan gigawattituntia. Sähkön tuotanto Toppilan voimalaitoksessa pysyi niin ikään edellisvuoden tasolla. Merikosken voimalaitoksen tuotanto puolestaan putosi varsin selvästi alkuvuoden heikon vesitilanteen vuoksi. Sähkön alhainen markkinahinta heijastui ennen kaikkea osuussähkön ja Toppilassa tuotetun lauhdesähkön sekä markkinoilta hankitun sähkön määrään. Sähkön tuottaminen väheni, koska se ei ollut kannattavaa. Vastaavasti markkinasähkön ostot kasvoivat, sillä oli edullisempaa hankkia sähköä markkinoilta kuin tehdä sitä itse. Lämmönhankinta oli 12,5 prosenttia pienempää kuin edellisenä vuonna ja jäi gigawattituntiin. Pudotuksen selittää sää, joka oli koko vuoden tasolla lämmin alkutalven pakkasjaksosta huolimatta. Erityisen selvästi väheni lämmön tuottaminen lämpökeskuksissa sekä osto teollisuudelta. Toppilan tuotanto riitti pääosin kattamaan tarpeen, joten lämpöä ei tarvinnut juuri hankkia muualta. PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS 211 /CO2 -tonni 2 Vähemmän hiilidioksidipäästöjä Tuotannon pienentyminen näkyy myös Oulun Energian hiilidioksidipäästöjen laskuna. Päästöjä leikkasivat myös turpeen vähentynyt ja puun lisääntynyt käyttö Toppilan voimalaitoksessa. Hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 211 hieman yli 8 tonnia. Vuotta aikaisemmin vastaava luku lähenteli 9 tonnia. Päästöoikeuden hinta oli markkinoilla laskussa. Loppuvuodesta hinta vaihteli 7 9 euron välillä LÄMMÖNHANKINTA GWh 2 SÄHKÖNHANKINTA GWh 2 CO2-PÄÄSTÖT, TONNIA TOPPILA OSTOT LÄMPÖKESKUKSET TOPPILA MERIKOSKI OSUUDET OSTOT 15

16 ENERGIAA MEILLE KAIKILLE Sähkön myynnissä korostuu asiantuntemus 16

17 Vuosikatsaus 211 Markkinat heilahtelevat, hinnat vaihtelevat ja tarjolla on monenlaisia sähkösopimuksia. Asiakkaita tilanne saattaa hämmentää. Onneksi apu on lähellä: asiantunteva sähkön myyjä auttaa monin tavoin ja opastaa myös oikean tuotteen valinnassa. Myyntipäällikkö Seppo Tuomen ja salkunhallintapäällikkö Marko Lehdon työhuoneet ovat kätevästi melkein vierekkäin Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitiloissa. Lyhyestä etäisyydestä on etua, sillä Tuomi ja Lehto muodostavat tiiviin työparin. Edellinen johtaa yhtiön sähkön myyntiä niin kuluttajakuin yritysasiakkaillekin, jälkimmäinen taas vastaa sen sähkösalkunhallinnasta ja hoitaa osaltaan myös myyntiä yritysasiakkaille. Seppo myy sähkön ja minä hankin sen sitten markkinoilta, kiteyttää Marko Lehto kaksikon työnjaon. Oulun Sähkönmyynti täytti vuonna 211 kymmenen vuotta. Yhtiöllä on tätä nykyä noin 14 asiakasta, joista noin 8 prosenttia on kuluttajia ja loput 2 prosenttia yrityksiä. Myynti sen sijaan jakautuu lähes tasan näiden välillä, koska yritykset luonnollisesti ostavat sähköä paljon enemmän. Spot-hinnoittelu yleistyy Muutosvauhti likimain kaikessa sähköön liittyvässä on ollut jo pitkään kova, mutta vieläkään se ei osoita hidastumisen merkkejä. Seppo Tuomi ennustaa, että lisää uutta on luvassa lähivuosien aikana. Yksi kehityssuunta on, että kuluttajille tarkoitetut sähkötuotteet lähentyvät yritysten käytössä olevia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajat yhä useammin sitovat sähkönsä hinnan sähköpörssin päivittäin vaihtuviin hintoihin. Erilaiset spot-tyyppiset sopimukset yleistyvät, hän selittää. Myyntipäällikkö Tuomen mukaan etäluettavat mittarit ja tulevaisuuden älykkäät sähköverkot kannustavat kuluttajia käyttämään sähköpörssin liikkeitä tiiviisti seuraavia hintoja. Etämittarien ansiosta asiakkaat voivat seurata lähes ajantasaisesti sähkönkulutustaan ja myös vaikuttaa siihen. Laskutus taas perustuu aina toteutuneeseen kulutukseen. Nämä tekijät yhdessä johtavat siihen, että tulee luontevaksi maksaa sähköstä markkinatilanteen mukainen hinta. Toinen tärkeä suuntaus, joka koskee niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaita, on vihreiden tuotteiden suosion kasvu. Tämä on noussut esille erittäin vahvasti viime vuosina. Nyt tulee jo tarjouspyyntöjäkin, joissa edellytetään, että tarjottava sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Meille vihreiden tuotteiden suosio on vain Meille vihreiden tuotteiden suosio on vain hyvä asia. hyvä asia. Olemme jo nyt muun muassa Suomen suurimpia tuulivoiman myyjiä. Voimme myös tarjota asiakkaillemme kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioitua vihreää sähköä, kertoo Marko Lehto. Asiantuntemus asiakkaiden käytössä Varsinkin kuluttaja-asiakkaat saattavat kaiken myllerryksen, monenlaisten tuotteiden ja sopimusten, päivä- ja yösähkön sekä erilaisten pääsulakekokojen keskellä olla ihmeissään. Oulun Sähkönmyynti Oy:n myyntipäällikkö Seppo Tuomi (vas.) ja salkunhallintapäällikkö Marko Lehto tutustuvat Hätälä Oy:n kalatehtaan toimintaan. Oppaana on Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä. Kalatuotteet syntyvät sähkön voimin Oululainen Hätälä Oy tekee vuosittain kahdestatoista miljoonasta kilosta raaka-ainetta kahdeksan miljoonaa kiloa laadukkaita kalatuotteita. Hätälän toimitusjohtaja Riku Isohätälä katselee ympärilleen yhtiön huippumodernilla kalatehtaalla ja tuumaa likimain kaiken tuotantolaitoksessa toimivan sähköllä. Tuotteiden valmistukseen kuuluu kalojen kypsentämistä, viilentämistä ja pakastamista. Kaikki tämä samoin kuin trimmaus- ja fileerauslinjojen pyörittäminen vaatii hurjasti sähköä. Lisäksi sitä tarvitaan muun muassa tuotantotilojen ilmastointiin sekä kaikkeen yrityksille tavalliseen toimintaan. Sähköyhtiöltään Hätälä odottaa ennen kaikkea luotettavuutta ja kilpailukykyistä hintaa. Luotettavuus on ihan ykkösasia. Jos sähköt menevät poikki, pysähtyy meidän toimintamme saman tien. Kestämme korkeintaan tunnin mittaisen katkon. Mutta tietysti myös sähkön hinnan pitää olla kohdallaan, sanoo toimitusjohtaja Isohätälä. Sähkönsä Hätälä ostaa Oulun Sähkönmyynti Oy:ltä. Oululaisena yhtiönä se on meille mieluinen kumppani. Käytämme mielellämme oululaisia tuotteita ja palveluja, kunhan ne ovat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä, toteaa Isohätälä. 17

18 ENERGIAA MEILLE KAIKILLE Myyntipäällikkö Tuomi lohduttaa, että Oulun Sähkönmyynti tarjoaa mielellään asiantuntemuksensa asiakkaidensa käyttöön. Yhtiö pyrkii tekemään monimutkaiset asiat asiakkaille helpoiksi. Olemme ponnistelleet kovasti sen eteen, että asiakkaiden tarvitsee kertoa meille vain arvovalintansa sähkön suhteen. Millään muulla heidän ei tarvitse vaivata päätään. Asiakkaan arvovalinnan jälkeen me pystymme tarjoamaan hänelle täsmälleen oikean tuotteen, hän selittää. Asiantuntemus näkyy myös useilla muilla tavoilla. Seppo Tuomi korostaa, että asiakas saa aina käyttöönsä paitsi Oulun Sähkönmyynnin myös koko Oulun Energia -konsernin tietämyksen ja osaamisen. Ne kattavat alan arvoketjun kokonaisuudessaan. Lisäksi Pohjoista voimaa -energiapalveluneuvoja opastaa kuluttaja-asiakkaita energian säästämisessä ja tehokkaassa käytössä. Hyvä maine ehdoton edellytys Pääosin yritysasiakkaiden kanssa työskentelevä Marko Lehto kertoo, että yritykset edellyttävät sähkönmyyjältään suurelta osin samoja asioita kuin kuluttajatkin. Myyjän asiantuntemus ja vihreät tuotteet ovat kovassa kurssissa molemmilla puolilla. Mutta muutakin tarvitaan. Hyvä maine on ehdoton edellytys, että edes pääsee mukaan tarjouskilpailuihin. Ja jotta niissä taas pärjäisi, täytyy olla näyttöä onnistuneesta salkunhallinnasta ja toiminnasta sähköpörssissä. Hintakilpailu on erittäin tiukkaa ja marginaalit pieniä. Myyjän täytyy osata hankkia pörssistä edullista sähköä asiakkailleen, hän korostaa. Osalle yritysasiakkaistaan Oulun Sähkönmyynti tarjoaa pitkälle räätälöityjä palveluja kuten laajaa energiatehokkuus- ja kustannusseurantaa tai kattavaa salkunhoitoa. Muutenkin yhteydenpito sähkön myyjän ja ostajien välillä on vilkasta. Marko Lehto sanoo olevansa joka päivä tekemissä runsaan puolenkymmenen asiakkaan kanssa. Joidenkin kanssa hän keskustelee lähes päivittäin. Oulun Myllyojalle rakennetulla testikentällä on tutkittu lukuisien eri katuvalaisinten ominaisuuksia. Testikentällä haettiin uusia ratkaisuja katuvalaistukseen Katuvalaistukseen on lähivuosina tulossa isoja muutoksia. Yleisesti käytettyjen, mutta energiatehokkuudeltaan heikkojen elohopeahöyrylamppujen valmistus loppuu vuoden 215 jälkeen EU:n niin sanotun ErP-direktiivin seurauksena. Näin kunnat joutuvat vähitellen uusimaan valtaosan katuvaloistaan. Oulun Energia Urakointi Oy rakensi kesällä 211 yhteistyössä Oulun kaupungin teknisen keskuksen kanssa Myllyojan kaupunginosaan testikentän, jonka avulla syksyn aikana tutkittiin katuvalaisuun tarjolla olevia ratkaisuja ja niiden ominaisuuksia. Kenttä on lajissaan Suomen suurin ja sen alueella on tonttikatuja, kevyen liikenteen väyliä ja kokoajakatuja. Testauksen kohteena oli toistasataa jo markkinoilla olevaa katuvalaisinta ja parikymmentä eri valaisinmallia. Mukana oli niin led-, suurpainenatrium- kuin monimetallitekniikkaan perustuvia ratkaisuja. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa valaisinten energian kulutusta, valaisuominaisuuksia ja niiden mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä sähköverkkoon. Lisäksi arvioitiin valaistuksen visuaalista ja kaupunkikuvallista vaikutelmaa. Tutkimuksen tulokset valmistuvat vuoden 212 keväällä. 18

19 Vuosikatsaus 211 Sähkömarkkinat kaksijakoiset Tukkusähkömarkkinat olivat vuonna 211 kaksijakoiset. Alkuvuoden sähkön hinta oli poikkeuksellisen korkealla, mutta painui vuoden mittaan alaspäin ja päätyi lopuksi varsin alhaiselle tasolle. Keskimäärin sähkö maksoi pörssissä viime vuonna selvästi edellisvuotta vähemmän. Vuoden 211 alussa sähkön spot-hinta pohjoismaisessa pörssissä oli noin 8 euroa megawattitunnilta, mutta liukui lopulta alle 4 euron tasolle. Halvimmillaan sähkön tukkuhinta oli syksyllä vain noin 1 euroa megawattitunnilta. Markkinoiden käyttäytymistä selittää lähinnä kolme tekijää: vesivarastojen tilanne, heikko talouskehitys ja sään vaihtelu ääripäästä toiseen. Vuoden alussa Norjan ja Ruotsin vesivarastot olivat pitkän kuivan jakson jälkeen ennätysmäisen alhaalla ja talvi oli pohjolassa hyvin kylmä. Nämä tekijät pitivät sähkön hinnan korkealla. Laskuun hinta lähti, kun vesivarastot täyttyivät poikkeuksellisen nopeasti ja talouden suunnasta alkoi olla suurta epävarmuutta. Lisäksi syksy ja alkutalvi olivat hyvin leudot. Luotettavuus kärkitasoa Sähkön jakelun luotettavuus säilyi valtakunnallisesti kärkitasolla Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakelualueella, joka kattaa Oulun ja Kiimingin. Häiriökeskeytysten keskimääräinen kestoaika asiakasta kohden kuitenkin kasvoi. Pääasiallisina syinä tähän olivat ulkopuolisten aiheuttamat vahingot sähkökaapeleille kaivutöiden yhteydessä. Lisäksi Oulunkin alue kärsi jonkin verran myrskyjen seurauksista. Oulun Energia Siirto ja Jakelun strateginen päätös on, ettei yhtiö enää rakenna uusia ilmajohtoja, vaan käyttää aina vähemmän vikaherkkiä maakaapeleita. Poikkeuksen muodostavat tilapäiset sähkölinjat. Yhtiön verkkojen SÄHKÖN SPOT-HINTA 211 /MWh 1 8 kaapelointiaste kasvaakin jatkuvasti. Vuonna 211 se korvasi 3 kilometriä keskijänniteilmajohtoja ja 33 kilometriä pienjänniteilmajohtoja maakaapelilla. Pienjänniteverkosta jo 84,5 prosenttia on kaapeloitu. Yhtiö myös muutti vuoden aikana 21 pylväsmuuntamoa luotettavuudeltaan paremmiksi puistomuuntamoiksi. Etäluettavien sähkömittarien asennukset Oulun Energia Siirto ja Jakelu aloitti vuoden 211 marraskuussa pilottialueella, johon kuului noin 2 8 taloutta. Varsinaiset massa-asennukset kaikille asiakkaille tapahtuvat vuoden 212 ja osin vuoden 213 aikana. Vaihtotyö etenee postinumeroihin perustuvan aluejaon mukaan ja saadaan suunnitelmien mukaan päätökseen syksyyn 213 mennessä. Etämittarit kaukolämpöasiakkaille Oulun Energian kaukolämpöasiakkaille ryhdyttiin asentamaan etäluettavia kulutusmittareita massavaihtona vuoden 211 maaliskuussa. Vuoden loppuun mennessä uuden kaukolämpömittarin oli jo saanut noin kaksi kolmasosaa asiakkaista. Mittareiden vaihto saatetaan loppuun kuluvan vuoden aikana. Kaukolämpöverkko myös laajeni merkittävästi, sillä Oulun Energia rakensi uutta kaukolämpökanavaa yhteensä 42,7 kilometriä. Suurin yksittäinen hanke oli 13,6 kilometriä pitkän kanavan vetäminen Oulusta Kiiminkiin. Toinen iso kohde oli noin kolmen kilometrin pituisen kaukolämpökanavan rakentaminen Oulunsalon Niemenrantaan. Uusia kaukolämpöasiakkaita Oulun Energia sai noin neljäsataa. Oululaisista noin yhdeksänkymmentä prosenttia asuu kaukolämmitetyissä taloissa. JOHTOJEN PITUUS JA KAAPELOINTIASTE 11 kv:n verkko Keskijänniteverkko Pienjänniteverkko SÄHKÖNJAKELUKESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOAIKA (h/asiakas),3,25,2,15,1,5, Johtojen pituus 49 km 836 km km HÄIRIOKESKEYTYSTEN YHTEENLASKETTU KESTO SUUNNITELTUJEN KESKEYTYSTEN YHTEENLASKETTU KESTO Maakaapelointiaste 8, % 63,5 % 84,5 % 6 KAUKOLÄMPÖVERKON RAKENTAMINEN (km) SPOT (systeemi) SPOT (Suomen aluehinta)

20 YHTEINEN ASIAMME Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen puhumassa tällä kertaa päiväkodissa. Energian turha käyttö kuriin järkevillä kulutustottumuksilla 2