Valtakunnan miitinki - Syyskokouksen siunaus - Kursseja hammasteknikoiiie - Hammashuoltovakuutus naapurimaassa, siitä saatuja vaikuteimia ja

Transkriptio

1 as 4 Valtakunnan miitinki - Syyskokouksen siunaus - Kursseja hammasteknikoiiie - Hammashuoltovakuutus naapurimaassa, siitä saatuja vaikuteimia ja tiiastoja - Joulutervehdykset - Hinnaston merkitys nyt ja lähitulevaisuudessa - Yläleuan osaproteesin eri osien yhdistäminen - Valumassat - Tuotetietoa 1978

2 Komet-kovametalli-E-jyrsimet teräksen, akryylin ja kovakipsin tehokkaaseen työskentelyyn BENDING AND LOOP FORMING GUIDE A handy reference to facilitate your wire bending and loop formtng variaiions lo meet your treatmeni requirements. AMERICAN WIRE GAUGE INCH TO MILLIMETER TO GAUGE INCH MM GAUGE Til.no Käsikappale H 79 E Til.no Kulmakappale H 79 E Til.no 3-mm-varsi H 79 E Til.no Käsikappale H 251 E Til.no Kulmakappale H 251 E Til.no 3-mm-varsi H 251 E Til.no. Käsikappale H 351 E Til.no. Kulmakappale H 351. E Til.no. 3-mm-varsl H 351 E GEBR.BRASSELER GMBH & CO. KG. Fabrik fur Dentallnstrumente Postfach 160 D-4920 Lemgo Telefon (05261) 7331 Telex Suomessa: HAMMAS OY Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaihde Squaihed IBuMI LOOD Mehcai Lqod Back Acuon Heh, Closod Hon;onlai Qoen Hph, Open Hein C'osjed T CtosingLoop DouöieVen.caiCrc Booi LooD T Closing Looo Open Horiiontal ComPination Loot, Omega i_ood DeUa Boot Loop Doubie Ciojed Double C io»a Extended Extendod Hehcai Oouble Della ClosifX) Loop Hslical Torque Loop DiamondLoop Boxioop EndStop , , Mutkat Sarodentista Sarodent Oy Kauppiaskatu 11 C Turku, puh

3 Takuuetiketti. Älä unohda sitä työselostuksesta! Garanterat 1^ SJÖDINGS l^tcfo' I C I -GULD Luonnonhampaan väritys, MC-Retentio COSMOCRYL CL etuhammas jokaiseen proteesiratkaisuun: Basaalipinnasta hampaan sisään Niiden värit ovat luonnolliset kuten suuntautuva ja siihen nähden poikittain porattu reikä muodostavat kokemus on johtanut täydellisen aidot hampaat! Vuosikymmenten varman mekaanisen ia kemiallisen muotovalikoiman tarjoavaan 62Teen retention (MC-retentio) COSMOCYL ilmeikkäiseen ylä- ja alaleuan lajitelmaan. CL-hampaan ja proteesiakryylin välille! Vaikeimmatkin muotobrobleemat Tämä MC-retentio tekee COS- ovat siten ratkaistavissa! Mahdollisimman korkeatasoinen valmis MOGRYL-CL-hampaista sopivan jokaiseen työmenetelmään, tästä tusmateriaali takaa suussa pitkän syystä valitsevat kulutuskestävyyden. yhä useammat Halutessanne koesarjoja hammas- ammatti-ihmiset Miat COSMOCRYL karttoja ja tietoja CL-hampaat. ottakaa yhteyttä. Te jotka käytätte Sjödingin C-kuItaa ilmoitatte tietysti sen myös hammaslääkäreille. Jos vain kirjoitatte C-kultaa lähetteeseen ja laskuun ilmaisee se hänelle vain että käytätte luokka 11 l-ku Itaa FDI- standardista. Näin ollen keskikovaa kultaa! Tämän sanonnan taakse saattaa piiloutua hyvin paljon. Jos sitävastoin käytätte takuuetikettiä johon merkitsette C ei ole epäilystäkään mitä on käytetty. Ehdottomasti laatukultaa, jonka takeena on kokemus ja taito. Se antaa hammaslääkärille lisää luottamusta teihin ja työmenetelmiinne. Näin ollen älä unohda takuuetiketin olemassaoloa, vaan käytä sitä jatkuvasti kaikissa kultatöissä laadun takeena. ZAHNFABRIK BAD NAUHEIM K.G. ^ hammastarvike oy Arkadiankatu 12 B, Helsinki 10. Puti , GAHOSVAGEN 2 ^ 17) 52 SOLNA ^ TEL 08/ OY DENTALDEPOT Eteläranta Helsinki 13. puh AB

4 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO - FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y HELSINK110, Arkadiankatu 14 B 30. Puh , poauallrlo Liiton puheen ohtaja Kalevi Ilkka 35. VUOSIKERTA TOIMITUSKUNTA Päätoimittajat: Esko Niemenmaa (vastaava) puh /477 Rauni TIrri puh Jäsenet: Pälvi Pyrhönen, Lars Nordberg, Keijo Polon, Pekka Koivisto. Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Keski-UusimaaOy. Kerava 1978 Pakkahuoneenkatu 12 Oulu. puh Liiton toiminnanjohtaja Pekka Koivisto, Rasinkatu 4 A 15, Vantaa 36, puh. k , t Toimisto auki arkisin klo AVUSTUSKASSA Helsinki 37. Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili Puheenjohtaja Mauno Elomaa. Henrikintie 27 A 1, puh , Avustuskassanholtaja i W a a r a i a, Mannerheimintie 19 A 3, puh , kot SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITON HALLITUS: Puheenjohtaja Kalevi Ilkka OS. Ojatie 8 Jääll tolm. Pakkahuoneenkatu 12. Oulu puh Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto OS. Rasinkatu 4 A, Vantaa 36, puh. kot , t Jaosto I (Laboratorion omistajien jaosto) Kalevi Valo, os. Isokaari 2A Helsinki 20 puh. toim , kot Matti Savolainen, os, Lammaslammentie 16 G Vantaa 71 puh. toim Jaosto II (erikoishammasteknikkojen jaosto) Matti Juntunen, os. Pykälistöntie Järvenpää puh. toim kot Matti Sänkiaho, os. Siilitie 11 b L Helsinki 80 puh. toim kot Jaosto III (hammasteknikkojen jaosto) Teppo Koskinen os. Kaivosrinteentie puh. toim , kot Mauri Lukkari Koukkusaarentie 1 B 72, Helsinki 98 puh. toim Jaosto IV (hammasteknikko-oppilaat) Timo Linnavuori, os. Virsutie Vantaa 36 puh. toim , kot Jaosto V (hammastyöntekijät) Sarola Raija, os. Annankuja 3 B Espoo 23 puh. toim , kot Yhteiskunta tuntee yhä kasvavaa kiinnostusta hammasteknikon ammatin harjoittajia kohtaan, jopa niin paljon, että meille ollaan valmiit myöntämään yhteisistä varoista pennosia täydennyskoulutukseen. Ammattikasvatushallitus tukee terveydenhoitoalan henkilöstön täydennyskoulutusta ensi vuonna mk:lla. Summa jaetaan terveydenhuollon työryhmien kesken ja hammashuollolle tuleva osuus kohdistetaan pääasiassa hammashoitajille ja teknikoille. Kurssit on kaavailtu järjestettäväksi mahdollisuuksien mukaan ympäri Suomea. Ne on tarkoitettu valmistuneille, ammatissa toimiville. Ja noin viidelläkymmenellä hammasteknikolla olisi mahdollisuus osallistua niihin. Täydennysopintojen ensimmäisellä viikolla käsiteltäisiin monipuolisia asioita: äidinkieltä, suullisen esityksen taitoa, psygologiaa, kasvatustietoutta, työyhteisöjen ihmissuhteita, terveydenhuollon periaatteita, työnjohtoa ja hallinto-opin sovellutuksia. Varsinkin kolme viimeistä aihetta on jaettu useisiin mielenkiintoisiin ala-aiheisiin: esim. kansanterveystyön toteutuksen pääpiirteet, terveydenhoitoala ammattina, yhteistyön kehittäminen hammashuollon työryhmässä jne. Toisella kurssiviikolla käsiteltäisiin pääasiassa vain ammattiaiheita. Ajatus tämäntapaisesta koulutuksesta on erinomainen. Mutta kuinka se onnistuu käytännössä? Tällä hetkellä ovat hammasteknikot pääosaltaan yksityisiä pienyrittäjiä, joiden irroittautuminen kahdeksi viikoksi töistään on varmasti vaikeaa, jollei mahdotonta. Ei voi välttyä ajatukselta, että jatkokoulutus on tarkoitettu "työnjohdollisissa" tehtävissä oleville terveydenhuollon virkamiehille (joitakin aiheita: opetustapahtuma, uuden työntekijän koulutus), mutta toivottavasti joukossamme on tulevaisuuteen vakavasti suhtautuvia, jotka käyttävät hyväkseen mahdollisuutta hankkia lisäoppia. Kursseille osallistumiseen vaikuttaa ennen kaikkea niiden ajankohta ja se, onko niille osallistumisesta mahdollisuus saada asiallinen korvaus, sillä harvan hammasteknikon kuukausipalkka juoksee katkeamatta hänen poistuttuaan työpöytänsä äärestä. Taas on yksi vuosi kulunut keskusjärjestöasiaa kehittäessä. Yhä voimme kysyä, jokohan se syntyisi ensi vuonna. On hyvä muistaa vanha sanonta: "Edullisinta on yhdistää voimat ennen ongelmien syntymistä". Toinen asia, mistä voi muistuttaa vanhalla viisaudella, on ammattikunnan keskuudessa suoritettava terveyskysely. Se postitetaan tämän kuun aikana ja siihen toivotaan jokaisen vastaavan mahdollisimman täydellisesti, vain siten siitä saadaan kaikki mahdollinen hyöty. Joten hauskaa joulua ja tervettä uutta vuotta, sillä tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä, siis juhli sitä. Esko Niemenmaa 6

5 "VALTAKUNNAN- MIITINKr' Edustajat Hammasteknikkoseuroista, Hammaslaboratorioliitosta, Hammasteknikkomestareista, Erikoishammasteknikoista ja hammasteknisistä kokoontuivat yhteiseen keskustelutilaisuuteen Oriola Oy Hammasvälineen tarjoamiin tiloihin Espoon Mankkaalla. Tilaisuuden avasi liiton puheenjohtaja Kalevi Ilkka ilmaisten tyytyväisyytensä runsaasta osanottajajoukosta ja toivoen vilkasta keskustelua käsiteltävistä asioista. Ensimmäisenä selosti Lars Nordberg Lääkintähallituksen asettaman hammashuollon työryhmän tähänastista toimintaa. Työryhmässä on käsitelty liikevaihtoveron osuutta hammasteknisissä töissä, tulevaisuuden yleistä hammashuollon vakuutusjärjestelmää (terveyskeskusajattelu on jäämässä sivuun) ja hammaslaboratorioille ja hammasteknikoille lähetettyihin kyselyihin johtaneita syitä ja etenkin niihin vastaamisen tärkeyttä. Seuraavaksi selvitti Matti Savolainen labortorioliiton suorittamaa Hammasteknisen alan toimintojen seurantatutkimusta. Hän kertoi sen taustasta, käytöstä ja että sille pyritään saamaan tulevaisuudessa seurantaa uusilla kyselyillä. Hammasteknikkomestari Matti Taiminen tutustutti kokousedustajat Hammasteknikkomestareiden tämänhetkisiin suunnitelmiin. Mestarit pyhittäytyvät vain ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden ylläpitoon. Koulutuksen tason seuraaminen on myös tärkeässä asemassa, sillä tällä hetkellä on vireillä useita suunnitelmia (uudistuksia) ylemmäksi ammattitutkinnoksi. Ne kaikki näyttävät sitoutuvan keskiasteen koulutusuudistuksiin. Joulukuussa suoritettavasta hammateknillisen alan terveystutkimuksesta oli Kalevi Ilkalla paljon kerrottavaa. Hän kertoi kyselykaavakkeiden historiaa ja toivoi kyselyyn suhtauduttavan vakavasti ja vastauksista mahdollisimman totuudenmukaisia. Kokousedustajat keskustelivat vilkkaasti kyselystä ja toivoivat joitakin muutoksia ja lisäyksiä kaavakkeisiin ennen postitusta. Pekka Koivisto tutustutti läsnäolijat Tukholman kongressimatkan yksityiskohtiin ja muistutti tulevasta liiton syyskokouksesta. Viimeiseksi käsiteltäväksi asiaksi alusti Ilkka alamme keskusjärjestösuunnitelman nykytilan. Alustusta seurasi vilkas keskustelu, mistä päällimmäiseksi jäi toive muuttaa nykyinen SHL keskusjärjestöksi nimenmuutoksella ja uudistamalla voimassaolevat säännöt vastaamaan tulevan kes- Tällainen yhdyshenkilöiden kokous havaittiin hyvin tarpeelliseksi. Toivottavasti tiedon välitys kentälle onnistuu, silloin on eräs tavoite saavutettu ja huomataan, että näitä kokouksia tarvitaan lisää. SYYSKOKOUKSEN SIUNAUS Oman kattojärjestön luomisen ympärillä on pyöritelty jo useiden vuosien ajan, mutta maaperä ei ole ollut valmis. On tehty sääntöjä ja on asetettu kynnyksiä ja ehtoja tuloksetta. Keväästä saakka on liittojen välillä ollut neuvotteluja järjestöjen kokoamiseksi, ja jokaisessa tapaamisessa on voitu havaita asiassa myönteistä kehitystä. Ottaessani vuoden alussa puheenjohtajan tehtävät vastaan asetin itselleni yhdeksi keskeiseksi asiaksi juuri organisaatio kysy- myksen. Ensimmäinen kokoontuminen puheenjohtajien kesken oli kesäkuussa jossa tunnusteltiin tulevien jäsenliittojen edustajien mielipiteitä pääpiirteittäin. Kesän sai asia muhia kunnes "Valtakunnan miittinki" keskusteli asiasta vähän laajemmin, mukana edelleen edustajat liitoista sekä hammasteknikkoseuroista kautta maan. Ymmärrettiin asian tärkeys ja yhteinen etu. Matkalla NTU:n kongressiin Tukholmaan kokoonnuttiin jälleen, tällöin sai toiminnanjohtaja järjestettiin Pariisissa I.A.Z:n (Internationale Arbeitsgemeinschaft der Zahnprothetiker) johtokunnan kokous. Paikalle oli saapunut n. 20 ammattikunnan edustajaa lähinnä Keski-euroopan valtioista. Pohjoismaista olivat mukana Tanska ja Suomi. Järjestö on kansainvälinen hammasteknikoiden yhteistyöelin. Se on toiminut jo lähes kolmekymmentä vuotta ja SHL on ollut mukana tunnollisesti aina alusta saakka. Tällä kertaa kokoukseen osallistuivat pj. Kalevi Ilkka ja tj. Pekka Koivisto uusina edustajina. Esittäytymisen jälkeen K. Ilkka luki raportin, jossa hän käsitteli suomalaisten hammasteknikoiden ajankohtaisia asioita, kuten tämän tehtäväkseen selvittää käytännön toteutuksen vaihtoehtoja ja mahdollista aikataulua sekä juridisia näkökohtia. Liiton ylimääräinen syyskokous sai myös tilaisuuden keskustella asiasta, ja on ilolla todettava sen myönteinen suhtautuminen. On luonnollista, että asia herättää kysymyksiä, mutta kysymyksiin vastataan. Onhan kysymys kunnialliseen ikään ehtineen järjestön tulevaisuudesta, meidän tulevaisuudestamme. Kale hetken koulutusta, mahdollisia tulevaisuuden koulutusnäkymiä sekä painotti yli rajojen ulottuvan hammasteknikoiden yhteistoiminnan tärkeyttä. Kokouksessa käsiteltäviä asioita olivat m.m. edellisen vuoden toimintakertomus ja työryhmien toiminta. I.A.Z:ssa toimii koulutusta, lainsäädäntöä ja yleisiä perusasioista tutkivat työryhmät. Kunkin maan edustajat saivat esittää oman maansa osalta tärkeinä pitämiään asioita, jotka saattoivat johtaa yleiskeskusteluun. Käsiteltävänä oli myös kongressin järjestäminen. Se tullaan melko varmasti pitämään v Tanskassa Kööpenhaminassa ja on avoin kaikille hammasteknikoille. 8 9

6 Kursseja hammasteknikoille v Kurssi-ilmoittautumiset on tehtävä suoraan os. Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta, Akavatalo, Rautatieläisenkatu 6, HELSINKI 52, puh. vaihde /Koulutus. Pääsystä kursseille tiedotetaan kirjeitse. Tässä yhteydessä lähetetään myös pankkisiirtokaavake maksun suorittamista varten. Mikäli kurssille on jonotuslistaa, peritään peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä paikasta koko kurssimaksu. Peruutuksen tulee olla Koulutustoimikunnalla 1 kk ennen kurssin alkua, sillä myöhemmin saapuneista peruutuksista perii Koulutustoimikunta 100 mk toimistokulujen peittämiseksi. SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRISEURAN KOULUTUSTOIMIKUNTA RANKAPROTEESIEN VALMISTAMINEN HAMMASLÄÄKÄRIN JA -TEKNIKON YH TEISTYÖNÄ n:o 300 Kurssinpitäjät: Prof. Kalervo K. Koivumaa, Turku Hammasteknikkomestari Mikko Rikkonen, Valkeakoski Aika: pe klo la klo (10 t) Paikka: Akavatalo, Rautatieläisenk. 6, Helsinki Luonne: Luentokurssi hammaslääkäreille ja hammasteknikoille (laboratorioteknikoille), A-taso Osanottajamäärä: 40 Maksu: 385,- Viim. ilm. pv: Tarkoitus: Kurssi on tarkoitettu sekä hammaslääkäreille että hammasteknikoille selvittämään eri suunnittelu- ja työvaiheiden yhteenniveltymistä ja osuutta työkokonaisuudessa. Kurssiohjelma: Nykyaikaisen rankaproteesin rakenteelliset piirteet Suunnittelulle välttämättömät kliiniset tiedot. Suunnittelulle välttämättömät tekniset tiedot. - valumateriaalien koostumus - valumateriaalien lujuus - valumateriaalien jousto - tekniset apukeinot.allemenojen mittaamiseksi - pinnerakenteiden standardointi edellisen nojalla - jäljennösaineen valinta - pinteiden suunnittelu - tukielementtien sijoitus - yhdysosien sijoittelu ja muotoilu - satuloiden rakenne ja akryyliosan viimeistely - yhden, kahden hampaan välisatulat - vapaapäätteisten satuloiden rakenne Rankaproteesityön aikataulu - potilaan / hammaslääkärin odotukset - laboratorion ajantarve Rankaproteesin korjausmahdollisuudet - rikkoutumiset - rakenteen muutokset (esim. hampaiden lisäykset) Tapausselostuksia Kurssille tulevia kehoitetaan tutustumaan kirjaan "Osaproteesit ja irtosillat" erityisesti sen osaproteesiosaan sekä pyytämään laboratoriotaan toimittamaan piirrostaulun "Rankaproteesiratkaisuja". Järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta ALKEISKURSSI KIINTEISTÄ OIKOMIS- KOJEISTA nro 301 Kurssinpitäjät: Dos. Sinikka Myllärniemi, Helsinki Hammasteknikkomestari Aarno Salmelainen, Helsinki Aika: la klo (6 t) Paikka: Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, Fabianink. 24, Helsinki. Luonne: Luento- ja työkurssi hammaslääkäreille ja hammasteknikoille, A-taso Osanottajamäärä: Rajoitettu Maksu 380, - Viim. ilm. pv: Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa tavallisimpien kiinteiden oikomiskojeiden valmistusta. Järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta CROZAT-KOJE nro 302 Kurssinpitäjä: Tri Fabrizio Fanfani, Firenze Avustaja: Hammasteknikko Franco Francolini, Firenze Aika: to klo , pe klo , la klo (15 t) Paikka: Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, Fabianink. 24, Helsinki Luonne: Luento-, demonstraatio- ja työkurssi, B-taso Osanottajamäärä: 30, joista 15 voi osallistua kurssin työosuuteen. Työosa on tarkoitettu lähinnä hammasteknikoille, mutta myös hammaslääkäri voi halutessaan siihen osallistua. Maksu:400,- Viim. ilm. pv : Kieli.: Italia, kurssi tulkitaan suomeksi. Tavoite: Kurssin tarkoituksena on tutustuminen Grozat-kojeeseen ja sen käyttömahdollisuuksiin. Kurssiohjelma: Johdanto Käyttömahdollisuudet ja hoidon teoria A I -luokan tyypit A II -luokan tyypit A III -luokan tyypit Valmistus 1. osat 2. materiaalit 3. osien valmistus 4. juotos 5. kiillotus Käyttö - aktivointi Korjaukset - lisäykset Yhteenveto Järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Suomen Punainen Risti IRROITETTAVIEN OIKOMISKOJEIDEN VALMISTUS nro 303 Kurssinpitäjät: Dos. Sinikka Myllärniemi, Helsinki. Hammasteknikko Erkki Lehmusvuori, Helsinki. Hammasteknikkomestari Aarno Salmelainen, Helsinki. Aika la klo (5 t) Paikka: Helsingin yliopiston hammaslääketieteenlaitos, Fabianink. 24, Helsinki. Luonne: Luento- ja työkurssi hammaslääkäreille ja hammasteknikoille, A-taso Osanottajamäärä: Rajoitettu Maksu: 275,- Viim. ilm. pv: Tavoite: Kurssin tavoitteena on opettaa tavallisimpien irroitettavien oikomiskojeiden valmistusta. Järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikoitten Koulutustoimikunta AINEOPPIA, EPÄMETALLIT HAMMAS- TEKNIIKASSA nro 304 Kurssinpitäjät: HLL Risto Rajaniemi, Helsinki. HT Matti Savolainen, Helsinki Aika la klo (6 t) Paikka: Akavatalo, Rautatieläisenk. 6, Helsinki Luonne: Luentokurssi hammasteknikoille, A-taso Osanottajamäärä: 40 Maksu: 220,- Viim. ilm. pv: Tavoite: Selvittää hammastekniikassa käytettävien yleisimpien aineitten rakenne ja perusominaisuudet sekä niiden oikean käytön merkitys. Kurssiohjelma: Yleisen aineopin peruskäsitteitä Kipsit Valumassat ' Jäljennösaineet - kompositiomassat - hydrokolioidit - elastomeerit Vahat Akryylimuovit Järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta KOKO- JA OSAKAKSOISKRUUNUT YH- DISTELMÄPROTETIIKASSA nr 305 Kurssinpitäjät: Hammasteknikko Matti Närö, Helsinki. Apul. prof. Hannu Siirilä, Helsinki Aika: la klo (4 tuntia) Paikka: Hammaslaboratorio Aurodens, Bulevardi 5 A, Helsinki Luonne: Tekninen suunnittelu ja laboratoriotyövaiheiden käytännön toteutus. Kuvaja välittömiä demonstraatioita hammasteknikoille ja laboratoriovaiheista kiinnostuneille hammaslääkäreille, B-taso. Osanottajamäärä: 15 Maksu: 400,- Viim. ilm. pv: Kurssiohjelma: Suunnittelu Laboratoriotyövaiheiden demonstraatiot (mm. juottaminen CoCr - Au) Järjestäjät:Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta KIINTEIDEN JA IRROITETTAVIEN PRO TEESIEN KORJAUKSET n:o 306 Kurssinpitäjät: HTM Lars Nordberg, Helsinki. HTM Seppo Miettinen, Helsinki. HTM Matti Taiminen, Turku Aika: la klo (5 t) Paikka: Hotelli Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere Luonne: Luentokurssi, B-taso hammasteknikoille ja hammastekniikasta kiinnostuneille hammaslääkäreille. Osanottajamäärä: 40 Maksu: 220,- Viim. ilm. pv: Tavoite: Kurssin tarkoituksena on perehdyttää osanottajat vaativien kruunu-, siltaja yhdistelmäproteesien korjaus- ja muutostöihin. Kurssin käytyään osaa osanottaja soveltaa käytäntöön hammasteknisiin korjaus- ja muutostöihin tarvittavan tekniikan. Kurssin sisältö: Kurssi jakautuu kolmeen luentosarjaan seuraavasti: Kruunujen ja siltojen korjaus- ja muutostyöt - yksittäisen kruunun korjaus - siltapilarin uusiminen - katkenneen siltarungon korjaaminen - sillan jatkaminen jatkuu sivulla

7 Hammashuoltovakuutus naapurimaassa, siitä saatuja vaikutelmia ja tilastoja NTU:n Nordiska Tandtekniker Unionin kongressin yhteyteen järjestetty ohjelma oli valtaosaltaan Ruotsin olosuhteita ja heidän hammashuoltovakuutuksensa selvittämistä. Aihepiiri ei tuntunut ensi vaikutelmana kovinkaan kiinnostavalta, mutta kun kääntäjän ominaisuudessa sain haltuuni kolmen esityksen asiasisällön, huomasin, että tämähän oli asiaa, joka koskettaa suomalaista hampaantekijää aivan erikoisesti. Tunsin jälleen kerran, että on meille suomalaisille todella arvokasta kuulua tähän pohjoismaiseen liittymään ja saada kokemukseen perustuvia tilastoituja tietoja haltuumme. Kunpa vain emme suhtautuisi niihin yliolkaisesti ja liian kaukaa haetuilta. Olen vakuuttunut, että suuri osa asioista on sellaisia, että ne ovat varsin vähäisin varauksin sovellettavissa meidän maamme olosuhteita vastaaviksi. Sosiaalihallituksen palveluksessa oleva hammaslääkäri Hans Sundberg esitelmöi hammashuoitovakuutuksen syntymisestä, tavoitteista ja vaikutuksesta seurantatutkimusten valossa. Tässä artikkelissa ei ole tarkoitus toistaa kuin pieni osa hänen esityksestään, mutta toivon, että se selventäisi kanssaeläjilleni tilannetta, johon naapurimaassa jouduttiin, kun poliittisista piireistä käynnistettiin hammashuoltovakuutus ja joka toteutettiin yhteistyössä hammashuoltohenkiiökunnan kanssa. Synty Alkutilannetta on tarkasteltava sosiaalisten ja taloudellisten tilastojen mukaan. Voitiin osoittaa, että täysin vailla omia hampaita yli 16 vuotta täyttäneistä oli koulusivistykseltään kansakoulun käyneistä 30 oppikoulun käyneistä 8 keskikouluttkinn.suor. 2 ylioppilastutk. suor. 1 Sosiaaliryhmittäin todettiin, että ryhmään I lukeutuvista oli 3 % ryhmään II 20% ja ryhmään III 27% täysin vailla omia hampaita. Tavoitteet Oli siis täysin luotettavasti osoitettu, että koulutukselliset ja sen mukana taloudelliset olosuhteet vaikuttivat suuresti hampaiston hoitoon. Kun kerran asia näin oli, puettiin ajatus sanoiksi, jotka muodostivat tavoitteet hammashuollon uudistukselle, luoda mahdollisuudet kaikille kansalaisille hyvään hammashuoltoon kohtuullisin kustannuksin. Kansanhammashoitoa laajennetaan siten, että se tarjoaa maksuttoman järjestetyn hoidon lapsille ja nuorisolle ja että se käsittää aikuishuollosta n. 35 %. Uudistusohjelma tulee toteuttaa 1970 luvulla. Aikuishammashuolto jäi siis 65 %:sesti yksityissektorin hoitoon ja hammashuoltovakuutuksen piiriin. Toteutus Korvaussäännökset - Kaikki hoito on vakuutukseen oikeutettua - 50% hoidosta korvataan - 75% ehkäisevästä hoidosta korvataan - 75% kustannuksista, jotka ylittävät kr, korvataan - 75% kokoproteesikustannuksista korvataan sekä eräät matkakustannukset Hammashuoltohinnasto Hinnasto jakautuu kahteen hinnastoon. A-hinnasto, hammaslääkärin toimenpiteet 81 nimikettä Hoitotoimenpidepalkkio 32 nimikettä Vapaavalintainen palkkio 28 nimikettä Aikapalkkio palkkio 21 nimikettä B-hinnasto, hammastekniset toimenpiteet 127 nimikettä Toimenpidepalkkio 124 nimikettä Aikavelotus 3 nimikettä Hinnaston vaikutuksesta hammashuoltohenkilöstön elintasoon saimme Tukholmassa kuulla tyhjentävän selonteon. Esityksen piti ekonomi Nils Jacobsson. Selonteko tästä on toisaalla lehtemme tässä numerossa. Ennakkoarvioinnit Ennen hammashuoltovakuutuksen voimaanastumista oli tehty lukuisa määrä esitutkimuksia ja arvioita tulevasta kehityksestä. Näitä kaavoja oli hml Sundbergin esitelmässä useita. Poimin näistä joitakin hammasteknikoille läheisiä asioita. ARViO hammaslääkärin työajan prosentuaalisesta jakaumasta v yksityissektorilla. Hinnasto toteutunut Arvio ryhmä 1 tarkastukset ym II Ehkäisevä hoito 9 9 III Leikkaukset 4 3 IV Juuritäytteet 8 8 V Hampaantäyttö VI Kiinteä protetiikka VII Irtoproteesit 5 3 VIII Sekal. 0,3 0,4 Muu hoito yhteensä 0,1 3 94,4 88,4 Toisessa taulukossa nähdään toteutunut jakauma hoitoajasta vuosina yksit, sektorilla Tarkastukset II Ehkäisevä hoito III Leikkaukset IV Juuritäytteet V Hampaan täyttö VI Kiinteät proteesit VII Irtoproteesit VIII Sekal. hoitotoim.p IX Muu hoito Mielenkiintoista on vielä verrata kuinka suuri osa potilai pistä hoitoa vuosina Otetaan vertailtavaksi n ryhmää II Ehkäisevä hoito V Hamp. täyttö VI Kiinteät prot VII Irtoproteesit

8 otetaan vielä kaava, josta näkyy yksityislaboratorioiden tekemät lukumääräiset työt vuosina Tuhatkerroin Kruunut Posliini kr Met.ker.kr Sillat Kokon.met Akr.fas Posl.fas Met.ker Osaprot. 1-3 ham tiam ham. ei ja enem Rangat Kp Taulukoista saadaan havaintoja, jotka kuvastavat tämän lyhyen aikavälin kehitystä. Kovin vakavia johtopäätöksiä ei näiden perusteella voi tehdä, mutta on kuitenkin nähtävissä, että hammasteknisten töiden osalta on kiinteät rakenteet lisääntyneet ja irtoproteesit vähentyneet tilastoissa. Kustannukset jakautuvat potilaan maksamaan osuuteen ja hammashuoltovakuutuksen osuuteen. Tässä selvitys jakaumasta milj. kr Potilaan kulut Vakuutus Nämä kustannukset jakautuvat puolestaan kolmeen osaan Hammaslääk. palkkiot Hamm.tekniset palkkiot Tarveaineet r Yksityislaboratoriot koon mukaan ryhmiteltynä v Ryhmä I Yli 10 teknikkoa 29 kpl Ryhmä II Erikoistuneet laboratoriot 19 Ryhmä III Yhdenmiehen laboratoriot 283 kpl Ryhmä IV Alle 10 tekn. laboratoriot 310 kpl Kansanhammashoidon laboratoriot 236 kpl Hammashuoltovakuutuksen palkkiojakauma v Ryhmä I 33% Ryhmäin 19% Ryhmä IV 48% Lopuksi katsotaan tilastoa, joka kertoo yksityislaboratorioiden lukumääräisestä kasvusta vuosina Ryhmä III IV Lars Nordberg 14 Alabasterikipsilaatuja hammasteknisiin töihin hammaslaboratorioille ja hammasteknikoille Oy Telko Ab Kemikaaliosasto Hitsaajankatu 9, Helsinki 81 Puhelin

9 You can faxjuck^ jcmuh, ijmji, / i t e. Mmd., /y^lit, teua txyjfimc^a, 4qiJL ^, jc/umich, jduyfi M^PRSuperLux KORKEALAATUINEN AKRYYLIHAMMAS Fluorisoiva kuten luonnon hammas. Hampaan pinta ja denttiini erittäin kovat. Mekaaninen retentio valmiina. 32 yiäanterioria. Erittäin esteettinen lopputulos. Edullinen. KOTIMAISTA HAMMASKULTAA P '. ' Ä { t t > Pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena tuo Outokumpu Oy markkinoille kaksi uutta hammaskultalaatua, jotka ominaisuuksiltaan täysin vastaavat käytössä olevia ulkomaisia seoksia. Todella edullinen Polymerisointi -laite Fysikaaliset ominaisuudet keskimäärin (DIN 13906:n mukaisesti): Tyyppi Ko /uus H V 5 Murtolu uus Rm N/n im' 0,2-rajc i RpO,2 N/r nm' Murtov enymä 0 Tiheys g/cm' Sulamisalue C L E L E L E L E III IV Ml ,7 15, L: liuotushehkutus 700 C/10 min. sammutusveteen E: erkautushehkutus 300 C/30 min sammutusveteen mini MAPR OUTOKUMPU MT-yksikkö Pl PORI 10 puh telex OY PLANOENT OY HITSAAJANKATU «, MSIO HELSINKI S1 «M-75S43M

10 K:ifEi/oää joulua ja inanastnstä OUO^MQ Helsingin Seudun Hammasteknikko Seura Keijo Polon Irja Oksanen Onni Salonen Lilja Permanto Harri Aalto Jouko Nurmi Seppo Munne Unto Kokko Etelä-Pohjanmaan Hammasteknikkojen Seura Harri Bredarholm Reijo Haapoja Hannele Hiippala Heikki Hiippala Leevi Hyvönen Ismo Jalonen Raimo Keinonen Hemmo Kurunmäki Rauni Kurunmäki Hilkka Laaksoharju Antti Lahdensuo Orvo Lähde Asko Manninen Harry Mesimäki Ritva Metsälä Arto Myllymäki Erkki Niemelä Erkki Nikula Gunnar Nyberg Raimo Packalen Voitto Parkkonen Ossian Polari Arne Raitila Martti Ranta Tarmo Rauhala Anssi Saari Johan-Erik Sulkakoski Ole Sundell Antti Svan Henrik Svartbäck Oiva Vainionpää Hämeenlinnan Seudun Hammasteknikkojen Seura Veikko Mattila Usko Kari-Koskinen Olavi Nieminen Mikko Ahola Matti Lampo Risto Rantanen Annikki Rantanen Markku Rahkonen Kari Syrjänen Tapani Heikkonen Kalevi Kasurinen Liisa Kasurinen Yrjö Rautiala Ahti And Helena Asp Pertti Kukkonen Kalevi Mäenpää Ari Nieminen Olli Mattila Merja Salminen Tarja Heikkinen Mervi Nurminen Sirpa Loponen Keski-Suomen Hammasteknikkoseura: Eero Ahonen Esko Ahonen Hanna Ahonen Mauno Alanko Matti Asikainen Ilmari Elomaa Kalevi Epäilys Terho Hapuli Tapio Hovila Leo Hyvönen Tapio Hyytinen Reijo Immonen Viljo Järvinen Tapani Kallioinen Arto Kanner Juhani Kassala Antti Koskela Ilkka Koskela Liisa Koskela Olavi Koskela Ulla Koskenranta Pekka Koskinen Markku Laine Eila Lukkariniemi Martti Lukkariniemi Per-Johan Möller Kalevi Niemi Eero Oksanen Kari Pajala Terho Parikka Anneli Puronaho Seppo Riihimäki Pirjo Ruppa Samuli Ruppa Voitto Saari Matti Tamminen Salme Tapaninen Kerttu Vesanto Sylvi Vuorela Vesa Vuoristo Oulun Seudun Hammasteknikkojen Seura Jorma Pekkala Esko Tornberg Eero Tornberg Veikko Kallinen Erkki Seppänen Jorma Oreil Veli Heikkinen Vilho Kolivuori Osmo Kolivuori Matti Keränen Jouko Rantaniemi Taimo Marttila Heikki Hedman Heikki Kukkonen Arto Westerlund Kalevi Ilkka Eila Säilynoja Helena Kesti Hannu Orell Olavi Kasurinen Matti Kuorikoski Viljo Ahonen Yrjö Hentilä Erkki Ontero Pentti Säämänen Martti Peltosaari Yrjö Kailasuo Alpo Pinta Nils Nygärd Matti Karppinen Kari Sarste Merja Rissanen Esa Ontero Reijo Mähönen Kari Mäläskä Teija Ollila Pirjo Ahtiainen Satakunnan Hammasteknikkojen Seuran joulutervehdykset. Erkki Asikainen Pentti Autio Risto Fagerström Altti Forsberg Jarmo Haviala Eero Heikkonen Onni Jalli Jukka Kaitila Matti Kaitila Hannu Keitaanpää Risto Laukkanen Kari Mättö Kari Pitkänen Kauko Poikolainen Maiju Poikolainen Per-Olof Savolainen Toivo Suomela Ilpo Tuominen Vesa Waegelein Tapani Vainionpää Olli-Pekka Varjus Raimo Warro Martti Vilonen Jukka Vuori Lille Herpola Savo-Karjalan Hammasteknikkoseura: Pekka Antikainen ja K:nit Ky Pentti Antikainen M. Durchman Juhani Haapalainen Aaro Hakkarainen Hammas-Tetra Henriksson & Edelman Veli-Matti Hoikkala Hynninen & Mähönen Matti Jalava Helge Jäderholm Heikki Ketonen Heikki Koistinen Veijo Koistinen Aarno Koivunen Matti Koponen Sakari & Ritva Kuukkanen Pentti Laakso Martti Laakkonen Pekka Laakkonen Risto Liljavirta Manninen & Lustig Tauno Metsola Heimo Mustonen Urho Nurminen Veli Peteri M. Pitkänen & K:nit Ky Pekka Porali Juhani Pursiainen Kauko Rautava Savon Hammas Oy Kitee Savon Hammas Oy Kuopio Savon Hammas Oy Savonlinna Pentti Salmi Heikki Salo P. Tarvainen Tirkkonen & Ikonen Pentti Tolvanen Eino Virtanen Timo Virtanen Martti Vitikainen Tampereen Seudun Hammasteknikkojen Seura: Jussi Ahmavuo Elis Ahonen Risto Airola Kauko Eskelinen Tapani Försti Jorma Halme Sointu Helenius Ari Hietala Kalervo Ingalsuo Lea Jokisalo Markku Järventie Markku Järvinen Pertti Kelotie Ismo Kemppainen Martti Koivunen Pertti Koivunen Ilkka Kokkonen Asko Korkeala Mauno Korkeala Eino Kosonen Tero Kuula Erja Kymäläinen Jaakko Lankoski Markku Laine Antti Lindroos Martta Lindell Olli Manninen Erkki Mikkola Merja Myllys Mauno Mäkelä Raimo Mättö Erkki Nojonen Larssi Nojonen Pauli Nurmi Pertti Peltokangas ^ Juho Rajamäki Visa Rahkonen Raimo Repo Helena Riikonen Osmo Riikonen Mikko Rikkonen Elli Räisänen Olavi Saimi Kalle Salonen Reijo Sokura Veikko Sokura Paavo Talja Anja Tuurna Jukka Tähtinen Arvo Uotila Eerikki Vuorimies Lasse Vuorimies Kari Östring Kari Hyytiäinen Hannu Leppäkorpi Irene Leppäkorpi Juhani Läykki Minna Mettälä Reijo Tähtinen Ulla Uusi-Niemi Unto Ylihaveri Turun Hammasteknikkojen Seura: Eeva Anttila Jukka Aro Lauri Aro A. O. Haarnimo Esko Heikkinen Allan Heinänen Mauri Herpola Erkki Ingberg Pertti Keiramo Markku Laakso Nils Lagerström Kalervo Laine Tapio Lamminen Raimo Lehtonen Harri Loukonen Hannu Moberg Olavi Palonen Jouko Reunamo Antti Reunanen Jouko Rosendahl Tuukka Saarikko Antero Sähisten Matti Taiminen Pirkko Tuominen Matti Uusaho Reino Vaaja Jari Warro Risto Warro Hilkka Kylämäki 18

11 piilee ioulu mm Maom Parhaimmat kiitoksemme kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta. Tänä jouluna olemme päättäneet lahjoittaa joulutervehdyksiin tarkoitetut varat SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRISEURAN tieteellisen työn tukemiseen tarkoitetulle rahastolle. OY OENTALDEPOT Eteläranta 2, Helsinki 13. AB Duratomic 'lii ************************************************************ * % To our collegues and friends * isski..'!!! overseas we send our bes wishes * * "^^^^^^^L. tor a Merry Christmas and a % Happy New Year 1979 * ************************************************************ ONG UNGUAL Myydään Dentagel DG 8 Krupp Wipla dublikaattimassan sulatuskone autom. lähes uuden veroinen. Tied. puh Myydään 13 vuotta vanha Ritter-Unit vasenkätiselle, sekä potilastuoli, tavallinen pumpputuoli ja instrumenttikaappl. Tiedustelut: Hii Leena Edelman Humalistonkatu 5 C Turku 10 puh. kot työ HAMMASTEKNIKKO paikan YLIVIESKASSA Puh Ota pikaisesti yhteyttä! saa HUOM! Jäsenmaksuja vielä suorittamatta, tarkista asia omalta kohdaltasi. Tarkempia tietoja '"DENTALDEPOT"' Eteläranta 2, Helsinki 13, puh Hammas joka kestää, toimiija on edullinen Myerson Tooth Corporation, Cambridge, Mass USA 20

12 Hinnaston merkitys nyt ja iähituievaisuudessa Poimintoja NTU:n kongressin yhteydessä pidetystä ekonomi Nils Jacobssonin esitelmästä. Nils Jacobsson toimi 60-iuvun alussa Ruotsin hammasiaboratorioiiiton asiamiehenä. Hän oli mukana laatimassa kannattavuustutkimukseen perustuvaa hinnastoa, jota seurantatutkimuksessa korotettiin vastaamaan vuotuista korotustarvetta. Hammashuoltovakuutuksen astuessa voimaan 1 tammikuuta 1974 hän oli työryhmässä, joka kannattavuustutkimuksissa päätteli korotuksista Riksförsäkringsverkefiiie. Sosiaalihaliituksen otettua selvitystyön johtamisen haltuunsa on Jacobsson toiminut Laboratorioiiiton asiantuntijana hinnastokysymyksissä. Hammashuoltovakuutus astui voimaan vuoden alusta Hoidon tarpeessa olleet potilaat jäivät odottamaan hoitoon hakeutumista vuoden 1973 aikana. Tämä johti työn puutteeseen laboratorioissa, jota lievennettiin valtion rahoittamien täydennyskurssien avulla. irtoproteesit korvattiin vakuutuksen turvin jo lokakuusta 1973 ja tällä päätöksellä oli huomattava työllistävä ja taioudeliinen merkitys ammattikunnalle. Hammashuoltohinnasto vakuutuslaitokselle vahvistettiin vuoden 1973 kustannustason pohjalta seuraavasti. Kannattavuuslaskelman mukaan vuodelta 1970 (Liiton tekemä) oli iaboratoriotyötunnin arvoksi saatu 39,50 kr. Tätä korotettiin vuoden -71 osalta 7 %, vuoden -72 osalta 7 % ja vuoden -73 osalta 8 %. Nämä korotukset vastasivat suurin piirtein elinkustannusindeksin nousua. Alennukset purevat Vakuutuslaitoksen teettämässä selvitystyössä oli todettu, että laboratoriot olivat antaneet vuonna 1972 keskimäärin 26 % alennuksia kuntaiiittymiiie. Eräät aikaisemmat tutkimukset osoittivat alennuksia annetun %. Liitto myönsi aiennusprosentin olleen n. 8 %. Näiden selvitysten pohjalta päätti kustannuksista päättävä elin aientaa voimassaoiiutta hinnastoa 15 %. Tämä merkitsi paluuta v hinnaston tasolle! Tätä hinnastoa soveiiettiin sitten vuoden 1975 alkuun saakka, jolloin korotusta tuli 8 %. Tehtiin töitä, kannattiko? Vuodelta 1974 tehtiin kannattavuuslaskelmia, samoin 1975, mutta vasta 1976 saatiin yritystaioudeiiiset näkökannat huomioiduksi. Jos verrataan hinnastoon saatuja korotuksia tiiastoiiisiin iaskeimiin, oli koko alalla alijäämä 14 % vuonna Sosiaailhaiiltus selvitystyössä V Liiton tekemä työ yritystaioudeiiisten näkökohtien huomioimiseksi ei saanut vastakaikua sosiaaiihaiiituksessa ennen kuin sosiaailhaiiltus paikkasi kaksi ekonomia selvittämään alan kustannustekijöitä. Tämä oli Liitoiie eduksi, siliä nämä talousoppineet pitivät itsestään selvänä asiana yritystaloudeiiisten seikkojen olemassaolon. Liitto vaikutti tutkimustyöhön asiantuntijavoimin ja selvitystyön lopussa vallitsi työryhmässä yksimielisyys. Käsite voitto jaettiin kolmeen osaan, poistot, korot ja omistajan paikka. Poistot Perustana poistoiiie vahvistettiin yhden miehen laboratorion osalta kr, kahden miehen laboratorion osalta kr, ja useamman hengen laboratorion osalta kr, jokaiselta teknikoita perustamiskustannuksina. Tämä kaavio perustuu standardi-investoinneista työpaikkakohtaisesti ja poisto on vuosittain 13 % eli kokonaisaikaan 7,5 vuotta. Korot Todelliset korot muutettiin korkoiukuihin, jotka ovat 13% perustamiskustannuskaaviosta verrattuna iiiketoimintaan investoidusta pääomasta, perustuen 50 % poistoihin lisättynä kr pääomakuluun jokaista paikattua hammasteknikkoa kohden. Korkojen huomioimisessa on pitkät kaavat, joita kaikkia en tässä yhteydessä pyri selvittämään. Omistajan palkka Tämä on laskettu huomioiden työhön käytettyä aikaa ja liikevaihtoa. Työaikamääreen mukainen paikka perustuu kansanhammashuoiion palveluksessa olevien yiihammasteknikoiden keskipalkkaan, joka oi! vuonna kr vuodessa. Yritysjohtamisesta saatava palkkio perustuu liikevaihtoon, mutta maximipaikkio oi! V kr. Virhepäätelmiä Mietinnössä, joka julkaistiin v. 1970, todettiin kansanhammashuoiion laboratorioiden hammasteknisen tunnin hinnaksi kr, kun taas yksityiset laboratoriot noteerasivat kustannuksensa kr tunnilta. Kansanhammashuoiion laboratoriot maksoivat samansuuruisia paikkoja kuin yksityisetkin ja palkkakustannukset olivat n. 70 % kokonaiskustannuksista. Kansanhammashuolion antama lukema oli siis virheellinen. Lähemmin tarkasteltuna todettiinkin, että he olivat laskeneet vuositunnit 2000 tunnin mukaan kun todeiiiset olivat Kansanhammashuolion laboratorioiden kustannustaso oli määrätty ohjeeiiiseksi hammashuoltovakuutuksen hinnaston laadintatyössä. Voidaan todeta, että Kansanhammashuolion virheeiiinen kustannusten määrä ja yksityisiaboratorioiden antamat alennukset aikaansaivat käsityksen, että yksityislaboratorioiden tuntiveiotus kr katsottiin liian korkeaksi. Vakuutuksen toimeenpanemassa tutkimuksessa todettiin myöhemminkin, että yksityislaboratorioiden hinta tunnilta tuli kalliimmaksi kuin kansanhammashuolion laboratorioissa, joskin ero ei ollut kovin suuri. Voidaan kuitenkin todeta, että esim läänissä W ei oltu lainkaan otettu huomioon avustavaa henkilökuntaa, käyttöaineita, poistoja ja korkoja. Sosiaalihallituksen selvitystyössään tekemien laskelmien mukaan V oli ero tuntikustannuksissa vaihtunut yksityislaboratorioiden eduksi kr! On myös todettu, että koko maan hammashoidosta on vain 15 % kansanhammashuolion varassa. Kuinka meidän tuiisi meneteiiä, jos joutuisimme aioittamaan aiusta? Hammashuoltovakuutus on parasta mitä hammastekniselle alalle olisi voinut toivoa, se on mieiipiteeni muunmuuassa sen vuoksi, että pääsimme tietystä riippuvuussuhteesta hammasiääkäreihin. Hammasteknikon ammatti on myös saavuttanut enemmän arvostusta hammashuoltovakuutuksen mukana. Seisoessamme kasvotusten 70-iuvun hammasaian kehityksen kanssa tulee kysyneeksi, mitä virheitä teimme ja mitä meidän vielä olisi pitänyt tehdä asian hyväksi. Tämä ei ole tarkoitettu kritiikiksi, haluan vain olla jälkiviisas. Selvitystyö Liitolla olisi pitänyt olla varoja 60-iuvuiia ja 70-iuvun alussa teettää kannattavuuslaskelmansa perusteellisemmin. Jos Liitoiia olisi ollut käytettävänään kustannus

13 laskelma, joka valmistui helmikuussa V eli raportti no. 5, olisi ollut helpompi todistaa oikeaksi lähtötilanne kr hammastekniseltä tunnilta. Siiloin ei olisi ollut pakko myöntyä 15 % alennukseen. Alennukset!! Jos Liiton jäsenten kesken olisi ollut parempi yhteenkuuluvuuden tunne ei kenenkään olisi tarvinnut myöntää alennuksia. Siiloin ei alennusta olisi tarvinnut lainkaan käsitellä hammashuoltovakuutuksen yhteydessä. Kansanhammashuolto Olisi pitänyt kartoittaa koko maan hammashuolto paremmin, jolloin olisi voitu todeta, että kansanhammashuolto vastasi vain 15 prosenttiyksiköllä maan hammashuollon tarpeesta. Taloudelliset asiantuntijat Olisi pitänyt vaatia puolueettomia talousasiantuntijoita ensimmäiseen selvitystyöryhmään, joka toimi hammashuoltovakuutuksen suunnittelussa. Hammashuoltovakuutuksen voimaantulo 1973 ja 1974 olivat katastrofivuosia hammastekniselle alalle. Vuoden -73 aika oli työn puutetta ja 1974 oli yiityöiiisyyttä. Vakuutuksen olisi pitänyt käynnistyä siten, että se olisi tasoittanut näitä suuria työmääräeroja. Täystyöllisyys 1974 aikaansai ylipaikkoja ja jotkut laboratoriot ilmoittelivat sopimattomin sanankääntein työntekijäpaikoistaan. Yhdenmiehen laboratorioita perustettiin lukuisasti. Tällainen toiminta tuli Vakuutuslaitoksen tietoisuuteen ja siellä tultiin siihen johtopäätökseen, että alan kannattavuusaste oli korkea. Työskentelyohjeet Ennenkuin ensimmäinen tutkimus tehtiin Vakuutuslaitoksen toimesta, olisi pitänyt laatia työskentelyohjeet ja laatia kaavakkeet aineiston käsittelyn helpottamiseksi. Minä koin selvitystyön ja aineiston käsittelyn liiaksi eturyhmäsuosioiiiseksi, joka ei tullut liittomme eduksi. Sisäinen työryhmä Olisi pitänyt perustaa Liiton edustajan tueksi Valtakunnallisen Vakuutuslaitoksen työryhmään oma sisäinen työryhmä. Tärkein henkilö tässä ryhmässä olisi ollut mies, jolla olisi ollut kokemusta neuvotteluista valtion virkamiesten kanssa. Me yksityissektorin edustajat olimme tottuneet ottamaan huomioon toteennäytetyt asiat ja totuudet. Toinen neuvotteluinstanssi Selvitystyön ei olisi pitänyt olla Vakuutuslaitoksen vetämää. Sitäpaitsi olisi neuvottelut hinnaston korotuksesta pitänyt käydä sellaisen valtion instanssin kanssa, jolla olisi ollut jonkinlainen käsitys yksityisestä yritteliäisyydestä ja yrityksistä. Lakko Uskon, että olisi ollut eduksi kuulua HAO:n jäsenyyteen vakuutuksen astuessa voimaan. Liitto olisi voinut uhata lakolla painottaakseen hinnaston korotusvaatimuksiav Tiiitaso 60-iuvun alussa keskusteltiin monessa yhteydessä yhteisen kirjanpitokeskuksen luomisesta Tukholmassa. Olisi ollut selvä etu, jos tilit olisivat olleet vertailukelpoiset eri yhteyksissä tutkimustyössä. Positiiviset havainnot Hammashuoltovakuutus on epäilemättä ollut suurin etu, joka miiioinkaan on kohdannut hammasteknistä alaa. Se on tasoittanut työpainetta ympärivuotiseksi ja valtava työmäärä vuosina pakoitti laboratoriot aikavarauksiin. Aikavarauksista oli ennenkin haaveiltu, mutta nyt sitä toteutettiin. Alalla suoritetut tutkimus- ja kannattavuuslaskelmat ovat herättäneet laboratorioiden omistajat tutustumaan yritystaioudeiiiseen ajatteluun. Lars Nordberg jatkoa sivulta 11 Rankaproteesien ja niiden kiinnityselementtien korjaus-ja muutostyöt - välineistö, kaasut - lyhyesti koboltti-kromista, juotteista ja juoksuttimista - katkenneen pinteen liittäminen - rangan laajentaminen ja hitsaus - attachmenttien juottaminen ja suojaaminen Akryyliproteesien korjaus ja muutostyöt - korjauksissa käytettävät akryylit - vahvikkeet - yhdistelmäproteesien korjaukset - pohjaukset, välineistö ja tekniikka Kurssin järjestäjät: Suomen Hammaslääkäriseuran Koulutustoimikunta Hammasteknikkojen Koulutustoimikunta ORIOLA OY HAMMASVÄLINEEN uusi puhelinvaihde Espoon Mankkaalle lähtien on

14 SR-ISOSIT-[Pl KRUUNU- JA SILTAFASETTIMATERIAALI 240 % parempi kulutuksenkesto Loistavat SR-VIVODENT PE värit ORIOLA OY OY DENTAL-MEDICO AB Hammasväline 90/ Professori Kalervo K. Koivumaa: Yläleuan osaproteesin eri osien yhdistäminen Yläleuan osaproteesin satulat voidaan usein yhdistää tavaiiiseiia akryyiiievyiiä. Jos levyn reunat muotoillaan kulkemaan riittävän kaukaa hampaan kauloista ja siten samalla vapaasta ienreunasta, eli käyttämällä nk. pienennettyä eli redusoitua levyä voidaan pahin proteesista johtuva tulehdusvaara väittää. Syynä tähän voidaan lähinnä pitää sitä, että levy ei pääse näin muotoiltuna, kuva 1, mekaanisesti vahingoittamaan herkästi vaurioituvaa marginaalista limakalvoa. Lisäksi näiden alueiden luonnollinen, fysiologinen puhdistuminen on häiriintymättä mahdollista kielen ja syljen puhdistavan toiminnan avulla. Lisäksi on iuonnoliisestikin kiinnitettävä huomiota levyn reunan oikeaan muotoiluun, kuva 2. Kuvatun tyyppisessä proteesissa kuitenkin vielä varsin laajan suulaen alueen peittävä levy aiheuttaa aina tietyn tulehtumisen vaaran alle jäävälle limakalvon pinnalle. Saattaa syntyä nk. proteesin aiheuttama suutuiehdus eli "stomatitis protetica". Myös sen syynä on iimakaivopinnan huono puhdistuvuus proteesiievyn alia, minne saattaa kertyä suuria bakteeri- ja erityisesti sienimääriä. Tulehdusta aiheuttavina lisätekijöinä vaikuttavat proteesin liikahtelusta johtuva mekaaninen ärsytys ja usein vielä proteesiakryyiissä oleva jäännösmonomeeri ja muut kemialliset aineet. Tulehdusvaaran pienentämiseksi on peitettävän alueen koon rajoittaminen mahdollisimman sopivaksi merkittävä tekijä. Akryyiilevyä ei voi kuitenkaan kovin paljon pienentää sen mekaanisen lujuuden kärsimättä, kun toistaiseksi vahvempia muoviaineita ei protetiikassa ole käytettävissä, on proteesi vaiettava metallista. Näin Kuva 1. Osaproteesin pohjalevyn ja satuloiden pohjien asema limakalvojen pinnalla, nk. redusoitu levy. (Huom.: Kontaktipisteiden tasolla proteeslhampaat ovat normaalilla tavalla kontaktissa luonnollisiin hampaisiin). Kuva 2. Proteesiievyn reunan tulee olla riittävän - mieluimmin n. 5 mm - kaukana hampaiden kauloista ja vapaasta lenreunasta, lisäksi reunat on muotoiltava ohuiksi jotta limakalvon ja levyn yhtymäkohtaan el jää "piilopaikkaa" ruoantähteille ja plakille. voidaan saada riittävän iujia kapeitakin yhdyskaaria vaimistettua, kuva 3. Paiatinaaiikaarien eräänä tehtävänä on yhdistää proteesin toisistaan eriiiään oievat satuiat paremmin retentoituvaksi ja heipommin käsiteitäväksi kokonaisuudeksi. Toinen, vieiä tärkeämpi funktio näiiiä yhdysosilia on proteesin eri osiin kohdistuvan paikaiiisen purentarasituksen jakamisessa hampaiston muilie osiiie 27

15 . V Kuva 6. Poikkileikkaus suulaesta paiatinaaiikaaren kohdaita( huomaa paksut, myötäävät pehmeiden kudosten alueet sekä kovemmat harjanteet (eli varsinaisten proteesisatuioiden alaiset alueet) ja usein erittäin kova keskialue. Kuva 3. A. Osaproteesin satulat ytidlstetty akryyiiievyiiä B. Samanlaiset satulat yhdistetty kapealla metalllkaarella ^ tuklhampaat eivät tarvitse lisätukea suulaesta. ja suulaen kudoksille. Näin voidaan pienentää satuloihin kohdistuvaa epänormaalia rasitusta sekä välittää rasitus mahdollisimman monen tukihampaan parodontiumin kannettavaksi, kuva 4. Kun paiatinaaiikaaren funktiona on toimia purentapaineen välittäjänä suulaen kudoksille on kaaren aina oltava riittävän leveä, kuva 5. Kysymys on tällöin tavaiiisimmin pitkähköistä vapaapäätteisistä satuloista, mutta myöskin pitkät rajoitetut satuiat tarvitsevat lisätukea selvästikin aina siiloin kun kysymyksessä olevaa kohtaa ei voitaisi hoitaa siitaproteesina. Jotta tuki olisi riittävä on aina huolehdittava oikeasta jäijennöksenottomeneteimästä: jäljennöksen tulee oiia riittävän kompressiivinen, minkä menetelmän avulla - riimävän jäykkäjuoksuista jäijennösainetta käytettäessä - saadaan suulaen pehmeät kudokset puristumaan kokoon ei! komprimoitumaan riittävästi. Näin proteesikaaresta kudokseen kohdistuva paine purentarasituksen alaisena jakautuu mahdollisimman tasaisesti koko kaaren alueelle, kuva 6. Mikäli keskellä suuiakea on kova iuuharjanne on sen alue "kevennettävä" ennen työmaiii-dubiikaatin ottamista kaaren tarkan ja ko. harjannetta ärsyttämättömän so- Kuva 4. Palatinaalikaari välittää satulaan A kohdistuvaa purentapalnetta myös muille tukihampallle suulaen toisella puolella sekä alveoliharjantelden sivupinnoille. plvuuden aikaansaamiseksi, kuva 6. Paiatinaaiikaaren leveyttä ei oie syytä iiioiteiia siliä jälkitarkastusten avulla seurattujen potilastapausten valossa on ilmeistä, että edeiiisissä kuvissa piirrettyjen kaarien suhteellinen leveys on riittävä. Turhan leveä kaari lisää aiheettomasti stomatitis protetican vaaraa kun ei toteuteta yleistä ohjetta, että "suun kudoksia, niin hampaita kuin limakalvojakin, on peitettävä irtoproteesirakenteilia mahdollisimman vähän." Paiatinaaiikaaren sijaintikohta on valittava luonnollisestikin tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että kaari asetetaan satuloihin kohdistuvan kovimman purentapaineen alueelle sinne missä painetta ei voida asettaa riittävän vahvojen tukihampaiden paro- dontiumin kannettavaksi. Tämä merkitsee vapaapäätteisissä eli uiokesatuiaproteeseissa kaaren asettamista poskihammasaiueeiie, missä suoritettujen mittausten mukaan raskain purentapaine esiintyy. Takakaaren takareuna on parasta sijoittaa mahdollisimman iäheiie "aa" -linjaa siliä siellä se tuntuu kaikkein vähiten. Myös foneettisesti on tämä sijaintikohta takakaarelle eduiiisin enemmän edessä kulkevien kaarien häiritessä ääntöä - ennen kaareen tottumista voimakkaammin. Kaaren muotoilu mahdollisimman symmetriseksi poikki suulaen helpottaa varmasti myös proteesiin tottumista siliä kieli tapaa tällaisen kaaren samanaikaisesti koko leveydellään. Kuva 7. Pieni etuaiueen ja toisen sivuaineen satuia yhdistyvät proteesikokonaisuuteen iingavaaiisten tuki- tai pinneosien avulla eikä suulaen pintaa pitkin kulkevia "silmukoita" tarvita. Huomaa oikeanpuoleisen kuvan muutkin virheet, joita on tarkasteltu aiemmissa artikkeleissa. Pienet, suuiakea pitkin kulkevat satuloita tai tukia ja pinteitä muuhun proteesiin yhdistävät kaaret ovat useimmissa tapauksissa tarpeettomia sillä yhdistyminen saadaan aikaan pinteiden ja tukien hammasta pitkin kulkevalla paiatinaaiihaaraiia, kuva 7. Näin vältytään turhilta ruoantähteitä kerääviltä silmukoiita. Ainoastaan tilanteissa, joissa, tukihampaiden parodontium ei oie riittävän luja kestämään kysymykseen tulevasta satulasta koituvia painerasituksia voidaan näiiiä iisäkaariila saada tarpeeiiista lisätukea suulaen kudoksista. Osaproteesi voidaan hahmotella kokonaan liman palatinaaiikaarta hevosenkengän muotoiseksi, etuaiueen satuloiden kyseessä Olien, kuva 8. Tällainen rakenne asettaa iuonnoliisestikin valutyön onnistumiseiie suuret vaatimukset: suhteellisen ohuen rungon katkeamisen vaara on suuri kuten vastaavan tyyppisen alaleuan iingvaaiikiskonkin kohdalla on asian laita

16 Joustavaa paineentasaus- eli "stress-breaking" -rakennetta tarvitaan nykyisten käsitysten mukaan varsin harvoin. Tällöin on lähinnä kysymys laajahkon etuaiueen satulan vaikeasta retentiosta lyhyehköihin ja/tai kartiomaisiin tukihampaisiin: joustava rakenne pienentää pinteitä irroittavaa voimaa ja proteesi pysyy varmemmin paikoiiiaan kuin tavallinen, yleisesti suositeltava täysin jäykkä rakenne, kuva 9. Kuva 9. Joustavasti kokonaisrakenteeseen kiinnitetty etuaiueen iaajahko satuia, jonka retentio iyhyiden ja epäeduiiisen muotoisten tukihampaiden takia muuten olisi varsin epävarma (tilanne riippuu siis kustakin tapauksesta erikseen, täysin jäykkä rakenne on mahdollinen ja oikea jos retentio on hyvä.) Edellisessä numerossa julkaistuun liiton jäsenluetteloon tulee seuraavia korjauksia: VAPAAJÄSENET Vine Vilho Heikinkatu IMATRA10 i JAOSTO Korkeala Maunu Koulukatu MÄNTTÄ Melamies Erkki Unarlntle SODANKYLÄ Herrala Ari Kornerlnkatu 3 A LAPPEENRANTA 81 Kasteli Eino Sovlonkatu RAAHE il JAOSTO Säämänen Pentti Joukamontle 3 A KUUSAMO Lyhyesti voidaan todeta, että paiatinaaiikaaret ovat - useinmiten takakaaria - harvoin tarvitaan "apukaaria" - riittävän, vaan ei turhan leveitä - tarkoin suulaen pintaa pitkin kulkevia, pehmeät osat sopivasti komprimoivia - pinta muotoiltu luonnoiiisen epätasaiseksi, kuitenkin korkeakiiitoisia (myös limakalvo- ja hammaspintojen puolelta) - varsin ohuita, reunoiltansa kevyesti mailin pintaan radeerattuja (radeerausta ei kuitenkaan suulaen erittäin kovilla kohdilla). Kuva 8. Hevosenkengän muotoinen yläleuan etualueen satulaa tukeva proteesi. Tukien sijoittelussa on luonnollisestikin otettava huomioon interkuspidaatio. Lähde Orvo Vuorenmaanrlnne 11 C SEINÄJOKI V JAOSTO Riikonen Helena Hallituskatu 11 A TAMPERE 20 Hänninen Ari Ruppa Pirjo Valtakatu 34 III krs Volmarlnkatu 2 D LAPPEENRANTA JYVÄSKYLÄ 72 Korkeala Asko Talaskatu MÄNTTÄ Lamminen Tapio Koulukatu 12 as SALO 13 Nurminen Kalle Ruokonleml Leena Kontiontie 3 G 23 Kauppakatu 70 C ESPOO LAPPEENRANTA 10 Ruuskanen Eija Purotie ESPOO 30 Ammattikunnan uikopuoieita liiton kunniajäseniksi ovat kutsutut Jalkanen Lllsl Flemlnginkatu 5 C HELSINKI 53 Rotrich Ulrika Eteläranta HELSINKI 13 Friedrich Pirmann, Karlsruch Dental-labor, XXVI, 9/78 VALUMASSAT Valumassat ovat kipslseoksla. joista valmistetaan korkeitakin lämpötiloja kestäviä valumuotteja. Puhdas kipsi palaa tai halkeilee eri työvaiheissa (esilämmltys, metallien sulattaminen, valaminen) riippuen valettavan metallin tarvitsemasta lämmöstä. Valumassojen koostumus riippuu käyttötarkoituksesta, joten ne voidaan erotella jalometalllseosten, jaloterästen ja päällepolttometalllen valamiseen käytettäviin valumassoihin. Lisäksi on olemassa erilaisia juotosmassoja. Valumassojen pääainekset: Kvartsi ja sen muunnelmat cristoballt ja tridymit, kolme erilaista plloksldin kidelajia ovat tulen- ja lämmön kestäviä laajenevia aineksia. PuollhydraattI kipsi tarvitaan sideaineeksi (pääasiallisesti kultavaluteknllkassa käytettäviin massoihin). Se on raakaklpslä, mistä kidevesi on poistettu polttamalla. Koboltti-kromin valamiseen tarvittavien valumassojen sidosaineita ovat määrätyt hapot tai fosfaattlpohjalset seokset. Myös hiljattain kehitetyt korkeita lämpötiloja kestävien päällepolttometalllen valumassojen sidosaineet ovat yksinomaan fosfaatteja. Multa aineita ovat: Asbesti, säikeinen, sllkklhohtelnen mineraali, joka on haponja tulenkestävä. Honkaklvl, huokoinen klvllaatu, jota on erikoisesti juotosmassolssa. Booraksi, joka hidastaa kovettumista ja tekee sitoutuneen valumassan kovemmaksi. Grafiitti (hiili) supistaa valumassaa, pienentää valutllaa. Natriumklorildi, kallumklorildl ja lltiumklorildl vaikuttavat massan lämmöstä johtuvaan laajenemiseen lisäävästi. NatrlumsulfaattI nopeuttaa kovettumista. Hiekka on puhdistamatonta ploksldia ja toimii juotosmassojen tulenkestävänä aineosana. Erilaisia väriaineita käytetään tunnlstamlstarkoltukslln. Näitä lisäaineita voidaan käyttää noin 2 % erilaisten pysyvien ominaisuuksien, kovettumlsajan, laajenemlskyvyn ja kovuuden aikaansaamiseksi. Ominaisuudet Valumassa toimitetaan jauheena. Sitä on säilytettävä ehdottomasti llmatllvllssä astiassa, jota saa avata vain tarpeen vaatiessa. Jos astia jätetään auki, saattaa Ilman kosteus muuttaa valumassan laatua, kovettumlslaajentuma muuttuu ja tämä taas vaikuttaa valun tarkkuuteen. Jauhe sekoitetaan "seisoneeseen" vesijohtoveteen, parasta olisi kuitenkin käyttää keitettyä jäähtynyttä vettä. Uusimmilla massoilla on niihin sopivat sekoitusnesteet, joiden väkevyyttä voidaan laimentaa lisäämällä tislattua vettä, mikä muuttaa laajenemlsprosenttla. Valmistajan antamia sekoitussuhteita on syytä noudattaa, jos siltä halutaan tehtaan Ilmoittamia ominaisuuksia. Vesi ja jauheen määrä on tarkoin mitattava. Yleisenä sääntönä voidaan pitää seuraavaa: Kuta juoksevampaa on valumassa sitä pienempi on terminen laajentuma ja sitä karkeampi on valun pinta. Plastinen, hienorakentelnen, kova Massat eivät saisi kovettua illan nopeasti, niiden olisi pysyttävä tarpeeksi kauan juoksevina, jotta niillä voisi työskennellä huolellisesti ja tarkasti. Niiden on oltava hienorakentelsla mahdollisimman sileän valuplnnan takaamiseksi, huokoisia (Ilmaa läpäiseviä), jotta Ilma ja kaasut pääsevät ulos valuontelosta, sekä tarpeeksi kovia kestääkseen syntyvän valupalneen. Valumassan volyymin muutokset ovat erittäin tärkeät, koska ne määräävät valukappaleen tarkkuuden ja täten vaikuttavat oleellisesti valutyön kliiniseen arvoon. Eri materiaallseoksla sulatetaan eri lämpötiloissa, joten volyymlmuutoksetkin vaihtelevat erilaisissa valumassoissa. "Hienopetaus" Valusyllnterit voidaan vuorata 1-2 mm paksuisella kostutetulla aspestikerroksella, mikä mahdollistaa valumassan vapaan laajenemisen. Lilan kostea aspesti vaikuttaa jauheen ja nesteen v/p suhteeseen ja jos aspesti on Illan kuivaa, Imeytyy siihen nestettä valumassasta. Ilman tätä välikerrosta on valumassa tiiviisti kiinni valurenkaassa eikä voi laajentua. Valusta tulee Illan pieni. Pahvia tai paperia el saa käyttää, koska nämä hiiltyvät jo vahanpoistossa ja valorenkaan seinämän ja valumassan väliin syntyy rako. Tällöin saattaa valukappale pudota ulos sylinteristä. Pääasiallisesti suurissa töissä, kuten melkein aina rankavalulssa, kannattaa suorittaa käytännön syistä ns. hienopetaus. Ennen kaikkea pinteiden ympärille ja koloihin syntyy kuplia, jotka aiheuttavat huokosia tai valutielmlä. Näitä voidaan välttää levittämällä valutyön päälle hienovalumassaa, joka on samaa massaa, mutta jo valmiiksi liuotettuna. Se yhtyy kemiallisesti sekoitettuun valumassaan. Ennen valumassalla peittämistä on vahatyöstä syytä poistaa pintajännitys pintajännityksen polstonesteellä. Tällä jännityksen poistolla pyritään valumassa saamaan mahdollisimman tiiviisti vahan muuten vettähylkivälle pinnalle. Tulokseksi saamme sileät valopinnat, joilla ei ole turhia valuhelmiä. Joitakin valumassoja toimitetaan vain annostelupusselssa, millä helpotetaan annostelua ja saadaan vaivatta olkea v/p suhde. Aurovest ja Deguvest ovat 60 gr ja 180 gr pusseissa. 60 gr riittää täyttämään 30 31

17 yhden Degussa valurenkaan IX ja 180 gr vastaavasti 3X. Laajentuma ja supistuma Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan valumassojen laatua fysikaalisin menetelmin ja tulokset ilmoitetaan käyttäjille, toisin sanoen tulokset ovat käyttöohjeissa. Metallin supistumaa korvaava laajentuma Ilmaistaan prosentteina. Hammastekniikassa käytetyillä kultaseoksilla on lineaarinen supistuma 1,25 ja 2 % välillä ja jaloterässeoksllla (koboltfl-kroml) 2,4 ja 2,7 % välillä. Tämä kutistuma korvataan valumassoilla. Esilämmltys Esilämmltyksen on tapahduttava varovasti ja hitaasti. Lisäksi on syytä noudattaa valmistajan määräämää lämpötilaa, koska massan kuumetessa Illan nopeasti se halkeilee ja sillä on vaikutusta myös haluttuun laajentumaan. Jos valumassa on kipslpltolnen, on esilämmitykseen käytettävä vain sähköuunia, koska kaasu-uunit saattavat aiheuttaa kemiallisia reaktiolta, mitkä taas synnyttävät metallissa rakennemuutoksia. a) Kovettumlslaajentuma Sitä kutsutaan myös jäyklstymis- tai kylmalaajentumaksl. Tähän vaikuttaa vain valumassan sidosaine, kun taas tulenkestävä aineosa pysyy täysin neutraalina. Sen numerollinen arvo riippuu kipsllaadusta, klpslmäärästä ja sekoitukseen käytetystä v/p suhteesta. Laajentuma vaihtelee 0,05 ja 0,1 % välillä. Mutta lisäämällä määrättyjä lisäaineita se kohoaa lineaarisesti 1,1 prosenttiin b) Lämmön aiheuttama laajentuma Valumassoja kuumennettaessa molemmat pääainekset käyttäytyvät aivan pälnvastalsestl: sidosaine supistuu, kvartsi laajenee. Erityisen suuri laajentumlskyky on cristoballltllla. Koska kvartsin osuus on suurin kalkissa valumassoissa, on kuumennuksen tuloksena aina valumassan laajentuminen, jonka suuruus vaihtelee suuresti riippuen massan koostumuksesta. Käytetty v/p suhde vaikuttaa myös termiseen laajentumaan. Kokonalslaajentuma Kovettumlslaajentuma ja lämpölaajentuma muodostavat yhdessä kokonalslaajentuman, jota voidaan käyttää hyväksi valumallin kutistamisen ja metalllsuplstuman tasoittamiseksi. Koska kullasta joudutaan valamaan hyvinkin erisuuruisia valuja, on muistettava, että niiden supistuma on erilainen. Niinpä on kehitetty erilaiset valumassat pieniä valuja varten (Inlayt ja kruunut) ja suuria valuja varten (sillat, rangat). c) lämmöstä johtuva supistuma Kun annetaan kuumennetun valumassan jäähtyä, se supistuu. Tätä termistä supistumaa esiintyy kun esllämmltysuunlssa kuumennettu valumuotti jäähtyy huoneenlämmössä uunlstanostohetkestä valutapahtumaan. Jos 700 C asti kuumennettu muhvell jäähtyy 50 C supistuu valumassa lineaarisesti n. 0,04 %. Jäähtymisen ollessa 200 C supistuma saattaa olla 0,4-0,5% Sekoitus Valumassajauhe sekoitetaan "seisoneeseen" veteen. Sekoitettaessa el saa vatkata kovaa, vaan sopivasti täryttämättä saadaan massasta riittävän homogeenista. Monien massojen mukana seuraa erikoinen sekoltusneste. Sylinterin täyttö valumassalla Uudenaikainen tyhjlöteknilkka on osoittautunut parhaimmaksi. Valumassan sekoittaminen tapahtuu tyhjlöastlassa. Sylinteri vahamallelneen kiinnitetään lujasti astiaan ja siellä samoinkuin astiassa on tyhjiö koko sekoittamisen ajan. Valumassa joutuu siis suoraan tyhjlötllasta sylinteriin, missä on myös tyhjiö. Massa valuu pienimpiinkin koloihin ja onkaloihin. Tällä menetelmällä toimii Degussan Multlvac 2. Samankaltaisia laitteita toimittavat myös Bego, Dentaurum tai Whlp-Mlx. Seuraavassa selostetaan yksityisten valu- ja juotosmassojen erikoisuuksia. Eri ryhmissä mainitaan myös joltakin materiaaleja, mutta on muistettava, että luettelo on harvoin täydellinen. Valumassoja jalometalllseosten valamista varten Kuten jo mainittiin aineksia luetellessa, on olemassa kipslpltolsia ja kipsittömiä valumassoja. KIpsittömät valumassat toimitetaan usein sekoltusnesteen kanssa, jonka kokoomusta voidaan muuttaa lisäämällä tislattua vettä. Tämä sekoltusneste määrää ratkaisevasti massassa tapahtuvan laajenemlsen.jalometalliseos on kulta-platlnaseos. Kulta yksinään olisi Illan pehmeää, joten siihen on sekoitettava multakin metalleja. Vain hyvin harvoin tarvitaan nykyisin hopea-platlnaseoksla ja niihin valumassoja. Nämä seokset ovat hyvin herkkiä reagoimaan rikin kanssa jos niitä verrataan muihin hammaslääketieteessä käytettäviin metalliseoksiin. Sen takia niiden valaminen vaatii erityistä huolellisuutta, mihin tietysti kuuluu oikea valumassan valinta. Värjäytynyt pinta Jos huolellisesti suoritetuista työvaiheista huolimatta valukappaleen pinta näyttää mustalta tai mahdollisesti "nokeutuneelta", niin tämä johtuu useimmissa ta- paukslssa käytetystä väärästä valumassasta. Bayer: Duroterm, Neo Duroterm 3, 5, 7, Bego: Aurovest, toimitetaan annospusseissa Dentaurum: E 316, Kompens Jelenko: Complete Kerr: Cristoballt for. Inlays, Gristoballte tor Models, Luster-Cast Ransom & Randolph: Gray, Zlp-Vest Renfert: Oracast Whlp-Mlx: Beatu-Cast, Cristoballt, Devestment, Novocast Valumassoja rankametalllen valua varten Metalliseoksiin käytettyjen metallien, kuten kromi, koboltti, mangaani, molybdeeni, korkeasta sulamispisteestä johtuen, joudutaan työskentelemään hyvin korkeissa lämpötiloissa. Sentähden valamiseen tarvitaan erikolsvalumassoja, joiden on oltava el vain korkean lämpötilan kestäviä vaan myös hyvin kovia ja niiden on laajennuttava enemmän kuin kultavalumassojen. On suotavaa käyttää eri metalliseosten valmistajien suosittelemaa valumassaa, koska se on valmistettu kulloinkin kyseeseen tulevan seoksen mukaisesti. Ykslfaaslvalmlsteet Nykyään käytetään pääasiassa kipsittömiä valumassoja, joiden sidosalnelna ovat fosfaatit ja niihin sekoitetaan yksinomaan vettä. Muina sidosalnelna ovat erilaiset metalllokslldit, kun taas kvartsi ja sen muunnelmat ovat tulenkestävinä aineksina. Bego: VVIrovest, Wlrovest-"hlenopetausmassa" Blos: Blosint Supra, Blosllen "hlenopetausmassa" Dentaurum: Rema P, Rema Plus, Rema BInder, Rema Plus BInder, RK2-hlenopetausmassa Krupp: Hartex, Wlderit, "hlenopetausmassa" Renfert: Ceramovest, Resltex Whlp-Mix, Hydro-Vest Valumassoja päällepolttometaleja varten Kun valetaan keraamisen sillan metalliosaa, voidaan käyttää vain kipsltöntä valumassaa. Kipsi sidosalneena hajoaa jo C:n lämmössä. Siksi on täytynyt etsiä toisenlainen koostumus. Siten esim. Aurovest on valmistettu silikaateista, jotka sitoutuvat fosfaattien avulla. Deguvest taas sisältää Cristoballittla ja mangnesium yhdisteitä. Sekoittamiseen käytetään nestettä (kolloidinen kllsuhappo). Vaihtelemalla nesteen väkevyysastetta voidaan säädellä massan laajenemisprosenttla. Nesteen ohentamiseen on syytä käyttää tllsattua vettä. Bego: Aurovest, toimitetaan annospusselssa Deäussa: Deguvest HFG toimitetaan annospusselssa Kerr: Geramvest Ransom & Randolph: HFG Casting Renfert: Tru-Cast Whlp-Mlx: Ceramlgold Juotosmassat Näissä massoissa (yleensä kipsi-kvartsiseoksla) el esiinny varsinaisesti volyyminvaihteluja ja ne laajenevat kuumennettaessa vain sen verran kuin käytetty metalliseos laajenee juotettaessa. Myös jäähtymlssuplstuman pitää sopia metallin supistumaan. Näissä massoissa kvartsljyvästen koko on suurempi kuin valumassoissa. Suuremmat jyväset lisäävät huokoisuutta ja helpottavat sekä nopeuttavat juotettavan kappaleen kuumentamista. Bayer: Neo Duroterm L Degussa: Deguvest L Hinrlchs: L 36 Ransom & Randolph: juotosmassa MERKKIVUOSIA 60 vuotta täytää Etit Ilmari Virkkula Karhulassa 50 vuotta täyttää Eht Nils-Gustaf Nygärd Oulaisissa 50 vuotta täyttää Eht Orvo Lähde Seinäjoella 50 vuotta täyttää Eht Jukka Vuori Porissa 50 vuotta täyttää Ht Eeva Anttila Naantalissa 50 vuotta täyttää Eht Matti Sänkiaho Helsingissä. "HAMMASTEKNIKKO" -lehden seuraava numero ilmestyy maaliskuun puolessa väliss ä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksella helmikuun15p:äänmennessä. Toimitus 32 33

18 TUOTETIETOA Kuparittomat hammaskultaseokset: Tiedetään, että hammaskultaseokset saattavat muuttaa väriä suussa, missä ne joutuvat alttiiksi erittäin vaativille ja vaihteleville olosuhteille. Täten voi esim. valukappaleeseen jonka pinta on "poimuinen" ja mihin suun nesteet ja Ilma pääsevät vaikuttamaan syntyä sähkövarauksia. Pinnalle syntyy alueita joissa on katodina toimiva varaus ja "poimujen" pohjalle kehittyy anodlsla alueita, koska hapenmuodostus on näillä alueilla pienempi. Happea epäjalolmmat seoskomponentit kuten esim. kupari saattavat tällöin liueta Ioneiksi. Ne kulkeutuvat katodisille alueille ja erottuvat siellä tai saostuvat hydroksidina. Usein ohutta saostumaa tuskin huomaa. Suunesteiden ja Ilman vaikutuksesta se voi muuttua selvästi näkyväksi okslldl- ja/tal sulflldlkalvoksl. Myöskin sisäkruunulssa saattaa väri muuttua, koska sisäpllarl on aina huonommin huuhtoutuva kuin Itse kruunu. Kuparin osuus värin muuttumisessa on ratkaiseva. Useimmat, erikoisesti kovat valukultaseokset sisältävät runsaasti kuparia. Sentähden apua tähän värlnmuutosongelmaan voidaan saada seoksista, jotka eivät sisällä kuparia, mutta jotka muiden ominaisuuksiensa osalta eivät paljon eroa kulta-hopea-kuparlln perustuvista kultaseokslsta. Päällepolttokultaseosten pohjalta kehitettiin kaksi kuparltonta seosta. Näistä Degulor NF IV vastaa suunnilleen Degulor M ja Stabllor NF IV suunnilleen Stabilor G:tä. Degulor NFIV rakentuu kulta-platlna-hopea yhdisteeseen. Ainoana epäjalona metallina Degulor NFIV sisältää hieman sinkkiä, jonka okslldl hyvin helposti liukenee ohennetuissa hapoissa ja juotosalnelssa joten se el aiheuta valkeuksia työstössä. Kultaseos on valun jälkeen kirkas ja sen väri el myöskään muutu hehkuttaessa tai juottaessa. Stabllor NF IV on erikolskova kupariton säästökultaseos, sen perustana on kulta-palladium-hopea yhdistelmä. Sulamlsalueen aleneminen ja kovuuden sekä lujuuden paraneminen tapahtuu lisäämällä pieniä määriä Indlumia, tinaa ja sinkkiä. Alla olevassa taulukossa on esitetty molempien NF-seosten, sekä Degulor M ja Stabllor G:n ominaisuudet. Näitä neljää seosta voidaan käyttää samankaltaisiin töihin: kruunulhin, siltoihin, teleskooppltölhin ja upotettuihin kiskoihin. NF seokset eivät sovellu rankatölhin, sillä karkaistujen seosten vähäinen murtovenymä el kestä valettujen pinteiden aktivointia. Molempien kuparlttomlen seosten työstämisessä on noudatettava Degulor ja Stabllor seoksille annettuja ohjeita seuraavin poikkeuksin: EsIlämmltyslämpötllaksI suositellaan 850 C. Sulattaessa olisi lämmitettävä 100 C yli sulamlslämpötilan t.s. valulämpötilan pitäisi olla noin 1200 C Siltoihin on käytettävä 20 mm pitkien ja 3 mm paksujen valukanavlen sijasta hieman lyhyempiä (n. 15 mm) ja paksumpia (n. 3,5 mm) tarkoituksenmukaisempia kanavia. Kutlstumlshuokoset, jolta joskus esiintyy valukanavan ja valukappaleen yhtymäkohdassa, sijoittuvat palkkoihin, missä ne eivät häiritse. Seoksille Degulor NFIV ja Stabilor NF IV kehitettiin myöskin kaksi kuparltonta juotetta. Unilot 1 juotoslämpötlla 820 C on suunniteltu pääjuotteeksl. Unilot 2 juotoslämpötlla 760 C korjausjuotteeksl. Molemmat juotteet ovat Ilman kadmiumia. Niitä toimitetaan 200 mm pitkinä suorina lankoina, jolta varten on kehitetty uusi juotoskynä. Molemmat seokset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi kliinisissä kokeissa, eikä värlnmuutoksla ole havaittu. Myös tilapäiset sillat, joissa hyvin vaihtelevan huuhtoutuvalsuuden seurauksena esiintyy kuparlpltolsla seoksia käytettäessä värinmuutoksia, ovat NF-seokslsta valettuina pysyneet kirkkaina. ^ Degussa kullat ovat kuin oma kulta luotettavia ja helposti hallittavissa laajan valikoiman kysytyimpiä: Degulor B Degudent G ' Degulor C Degudent U Degulor M tai MO Stabilor G Degulor-juote 0(840 C) -juote 1(800 C) -juote 2(745 C) UUDET kuparivapaat kovakallat Degulor NF IV Stabilor NF IV kultaseos sulamisväll VIckers- Murto- Muoto- Myötö- tiheys C kovuus HV lujuus raja raja g/cm^ Degulor M ,7 Degulor NFIV ,8 Stabilor G ,4 Stabllor NFIV ,8 *A Mittaus suoritettu koevalusta DIN 13906:n mukaisesti w = pehmeä (15 min 800 C, veteenupotus) a = karkaistu (w + 15 min 500 C, jäähdytetty Ilmassa kuparivapaat juotteet Unilot 1 (820 C), Unilot 2(760 C) käytännöllisissä juotoskynlssä ««HAMMASVÄLINE puhelinmyynti Espoo /481 tai 477. Myymälät Helsinki, Joensuu, Oulu, Tampere, Turku ja Seinäjoki. 34

19 Luonnollinen ja kestävä: akryylietuhammas ^ B DE TREY Biocron Biocron-hampailla varustettu proteesi on hyvin luonnollinen, koska sen värirakenne on Biodentin kanssa sama ja koska hampaan optisesti tärkeällä kärkialueella dentiini - ja kärkimassat on kerrostettu erikoisella, T "sormimaisella" tavalla, joka antaa hampaalle hyvin luonnonmukaisten elävyyden. Hampaitten tyyppiharmooninen (TH) järjestelmä mahdollistaa nopean ja aina oikean mallivalinnan kullekin potilaalle. Biocron hampaan materiaalin tiiviys on paras mahdollinen. Se kestää liuottimia, se on kulutusta kestävä ja värinsäp itävä. Tämä merkitsee Biocron proteesille pitkää ikää. gjqqfq DE TREY Halutessanne p '. DETREYGmbH 6200 Wiesbaden Suomessa: Oy Dentaldepot Ab