Hospitality Investment Advisor HIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hospitality Investment Advisor HIA"

Transkriptio

1 MUISTIO TYTYRIN ELÄMYSKAIVOKSEN KASSAVIRTALASKELMAAN Tavoite Muistion tavoite on avata tulos- ja kassavirtalaskelmien perusteet. Tätä kautta lukija itse voi kriittisesti harkita tehtyjen olettamusten ja arvioiden perusteita ja tarkoituksenmukaisuutta. Investointiolettamukset ja arvovuosi Investointiarvio perustuu valtaosin FMC Laskentapalvelut Oy:n suuntaa antavaan tavoitehinta-arvioon, hintataso 3/2014. Arvio päätyy arvonlisäverottomaan summaan Seuraavassa on FMC:n tuottamaa informaatiota osin toisella tavalla jäsentäviä ja täydentäviä arvioita sitoutuvasta, tuottoa edellyttävästä pääomasta. Arviot ovat arvonlisäverottomia (alv 0). Liittymismaksujen osuudeksi FMC Laskentapalvelut on arvioinut (poisto 0). FMC on sisällyttänyt arvioonsa mm. Elämyskaivoksen ravintolan keittiölaitteet ja - kalusteet ( ; suunnitelmapoisto viisi vuotta, verotuspoisto 25%) mutta ei kokousja näyttelytilan istuimia eikä ravintolan ja sen terassin asiakaspöytiä ja tuoleja. FMC:n arvio sisältää rakennuksen aineosiksi katsottavia kiinteitä kalusteita, varusteita, lämmityslaitteita, valaisimia sekä sähköpääkeskuksen, joihin sitoutuu yhteensä (rakennuksen ainesosina suunnitelmapoisto 30 vuotta, verotuspoisto 25%). Edellä todetun perusteella rakennuksen osuudeksi jää (suunnitelmapoisto 30 vuotta, verotuspoisto 4%). Kone Oyj:n viereisiin tiloihin johtavan yhdyskäytävän hinta-arviona FMC:n laskelmassa on huomioitu Matkailupäällikkö Minna Ermalan välittämän tuoreemman informaation perusteella hinta on eli noin kalliimpi. Erotus on lisätty sitoutuvaan pääoma-arvioon. Sahakadun varteen sijoittuvien liittymien sekä henkilö- ja linja-autojen pysäköintialueen maanrakennus- ja pinnoitustöille on varattu Arvion lähde on matkailupäällikkö Minna Ermala, Lohjan kaupunki. Kauppakartanonkatu 7 A 33 Mobile +358-[0] Pankki/Bank: Nordea Helsinki, Finland Kaupparekisterinro/Trade Reg.# Kotipaikka/Domicile: Helsinki Y-tunnus/Business ID# (alv-rek.)

2 Seuraavat arviot ovat HIA:n: Ulkoterassi mukaan luettuna ravintolan asiakaspöytiin ja tuoleihin sitoutuva pääoma on arvioitu seuraavasti: tuolit 170 kpl à 200 ja pöydät 43 kpl à 350, yhteensä Kokous- ja näyttelysalin tuolimäärä on noin 200 à 120, yhteensä Kalusteiden ja laitteiden suunnitelmapoisto on viisi vuotta, verotuspoisto 25%. Kaivosmuseotasolla sijaitsevan Tytyri-salin ja sen apukeittiön kohentamiseen, taukotuvan kunnostukseen ja museokäytävien valaistuksen uusimiseen on varattu arvionvaraisesti Vuoden 2014 alun hintatasossa arvio rakennukseen sekä kalusteisiin ja laitteisiin sitoutuvasta pääomasta on yhteensä Muita tuottoa vaativia pääomamenoja ovat ns. avaamista edeltävät kulut (avainhenkilöiden palkat 12-6 kuukauden ajalta sekä ennakkomarkkinointi, henkilökunnan rekrytointi ja koulutus), arviolta sekä museo-opasteet ja audio-opetuslaitteet (tasapoistot kolme vuotta). Arviot edustavat vuoden 2017 alun hintatasoa. Tytyrin Elämyskaivoksen arvioiduksi avautumisvuodeksi ja samalla diskontatun kassavirta-analyysin ns. arvovuodeksi oletetaan vuoden 2017 alku. Arvio rakennuskustannusten keskimääräisestä vuosimuutoksesta vuosina on 2,5%. Vuoden 2017 alun hintatasossa sitoutuvan pääoman arvo-oletus on noin (alv 0). Katso liite 1. Edellä todetaan, että vuoden 2014 hintatasossa rahaa sitoutuu hankkeeseen noin 5 miljoonaa. Tämä sisältää arvion keittiön kalusteista ja laitteista ( ). Se ei ole suoranainen rakentamiskustannus. Pysäköinnin järjestäminen ( ) sen sijaan on oleellinen osa minkä tahansa matkailupalvelun tuottamiseen sitoutuvasta pääomasta, joten sitä ei ole syytä vähentää. Kalusteiden osuus pois lukien hankkeen rakentamiseksi katsottava kustannus vuoden 2014 rahassa on Kun summa jaetaan rakennuksen bruttoneliöillä 953, neliömetrikohtainen hinta on huomattavan korkea, noin Se on noin kaksinkertainen kohtalaisen tasokkaaseen hotellirakentamiseen verrattuna. Tavoitehintalaskelma perustuu hankkeen alustavaan visualisointiin ja siitä johdettuun tilaohjelmaan, rakennuspaikan vaikeusasteeseen, tavoiteltuun arkkitehtoniseen näyttävyyteen, rakennusmateriaalien tasoon, avolouhoksen näköalapaikalle johtavaan ylikulkusiltaan ja muihin tekijöihin. Ehkä tavoitteena on luoda Tytyrin Elämyskaivoksen vastaanottoja palvelurakennuksesta eräänlainen mini-guggenheim. Näkemys korkeasta bruttoneliökustannuksesta ei kritisoi itse tavoitehintalaskelmaa. Se varmaan on niin oikea kuin kovin alustavien lähtökohtien perusteella on mahdollista hahmottaa. Heittoa mini-guggenheimista ei sitäkään pidä ymmärtää letkautukseksi. Pikemminkin päinvastoin. Guggenheim-museo Helsingissä olisi paras yksittäinen asia, joka Uudenmaan matkailupalveluiden kysynnälle voi tapahtua. Rakentamisen korkea kustannus on ongelma siinä mielessä, että se nostaa museon kassavirtatarvetta. Vastapainona toki on, että arkkitehtoninen elämyksellisyys lisää museon vetovoimaa. Guggenheim Bilbao on tästä kiistaton esimerkki vaikkakin eri kokoluokassa ja sarjassa. 2 2

3 Kaikilla olisi avolouhoksen näköalapaikalle vapaa pääsy. Ajatus on sekä hyvä että huono. Huono se on siinä mielessä, että näköalapaikan rakentaminen maksaa mutta ei suoranaisesti tuota mitään, välillisesti tosin jotakin. Onko tämä Lohjan kaupungin ja muiden hankeosallisten mielestä tarkoituksenmukaista? Vai onko tarkoituksenmukaisempaa, että pääsy näköalatasanteelle johdetaan sisätiloista? Museokäynnistä maksaneille pääsy tasanteelle kuuluisi hintaa. Muille se maksaisi jotakin, esimerkiksi 5. Maksullista mahdollisuutta ei ole otettu huomioon kassavirtalaskelmassa. Se on silti asia, jota hankeosalliset ehkä vielä haluavat harkita. 3 3 TYTYRIN ELÄMYSKAIVOKSEN TUOTOT Perus- ja välivuosien ( ) sekä laskennallisen tarkastelujakson ( ) keskimääräinen inflaatio Tuottojen ja kulujen keskimääräiseksi inflaatioksi oletetaan 1,5%. Rakennuskustannusten lyhyemmän aikavälin ( ) inflaatio on arvioitu, kuten edellä todetaan, korkeammaksi (2,5%). Vuotuinen vaihteluväli on FMC:n edustajan mukaan tyypillisesti 2% - 4%, jos kohta suunta voi joskus olla alenevakin. Tytyrin Elämysmuseon vierasmäärät ja sisäänpääsymaksut Elämysmuseon vastaanottorakennus ravintoloineen sekä näyttely- ja tapahtumasaleineen on avoinna 350 päivää vuodessa klo Oletus on sama kuin alkuperäisessä toteutettavuusselvityksessä. Palveluaikaolettamus koskee myös maanalaista museotasoa ja Tytyri-salia. Alkuperäisen toteutettavuusselvityksen vetovoimaindeksoinnilla johdettua arvioita vuotuisesta vierasmäärästä on hieman nostettu. Alkuperäisarvio kolmannesta toimintavuodesta alkaen oli Lohjan kaupungin edustajien, museojohtaja Eero Ahtelan ja matkailupäällikkö Minna Ermalan mukaan kävijämäärä aiemmasta poikkeavalla konseptilla vakiintuisi tasolle Ensimmäisenä vuotena Tytyri saisi vierasta, toisena ja sitten keskimäärin Konseptimuutos huomioon ottaen muutosolettamus on varovainen mutta tässä vaiheessa se lienee enemmän hyvä kuin huono asia. Kone Oy:n tuomia vieraita ei millään tavoin huomioida laskelmassa erillisenä ryhmänä. Ns. perusvuoden (vuosi 2014) hintatasossa museon sisäänpääsymaksun muodostuminen on arvioitu seuraavasti: aikuiset 32, lapset 16 ja ryhmät 26 per henkilö. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10%. Aikuisten osuus kaikista on arviolta 40%, lasten 30% ja loput ryhmien eli 30%. Näistä muodostuva sisäänpääsymaksun painotettu keskiarvo on arvonlisäverollisena 25,40 [(0,4 x 32) + (0,3 x 16) + (0,3x 26)] ja verottomana 23,09. Alkuperäisessä toteutettavuusselvityksessä vuoden 2013 hintatasossa vastaavat arvonlisäverolliset (tuolloin 9%) sisäänpääsymaksuarviot olivat: aikuiset 32, lapset 12 ja ryhmät 20. Uuden-Seelannin Waitomo Glowworm Caves veloittaa kahden eri luolan opastetusta retkestä aikuisilta 30 (per luola), lapsilta 19 ja perheiltä (2+2) 72. Kolmas pidempi luola ja luolakierrosvaihtoehto maksaa aikuisilta 42 ja lapsilta 21 ja perheiltä 104. Wieliczkan suolakaivoksen opastetun kierroksen hinta on aikuisilta 32, lapsilta 19 ja

4 opiskelijoilta 26. Maksu sisältää edestakaisen linja-autokuljetuksen matkailijan hotellista. Falu Gruvanissa aikuisten opastettu hinta 25 ja lasten 9. Kaikki hinnat ovat vuodelta Ohjelma- ja seikkailupalveluasiakkaat Alkuperäisessä toteutettavuusselvityksessä seikkailu- ja ohjelmapalveluasiakkaat olisivat voineet hyödyntää sisälouhosta iltaisin ja viikonloppuisin kaivoksen toiminta-ajan ulkopuolella. Vierasarviot ensimmäiselle vuodelle olivat 2.500, sitten ja kolmannesta, keskiarvoa edustavasta vuodesta henkilöä. Arvonlisäverolliset (silloin 23%) veloitusolettamukset aikuisilta olivat 60 ja lapsilta 25. Verottomasta hinnasta kaivosmuseo olisi saanut 20%:n provision. Nyt lähtökohtana on, että ulkoistetulla ohjelmapalvelutuottajalla on käytettävissään museotasolla museon aukioloaikana yksinomaan ohjelma- ja seikkailupalveluille varattu alue. Se sijaitsee vinoajokuilun päässä kohdassa, jossa museovieraat ovat tähän asti poistuneet heidät maan alle kuljettaneesta tila-ajoneuvosta. Tila on oleellisesti matalampi ja pienempi kuin sisälouhos mutta sisälouhosta kätevämmin ja ajallisesti paremmin hyödynnettävissä. Tilan hyödyntämismahdollisuutta, vierasmääriä ja palveluveloituksia HIA on jälleen pohtinut ohjelmapalvelutuottaja Susanne Ekströmin, SE-Action Oy kanssa. Hänen mukaansa tilaan on kehitettävissä seikkailuja ja ohjelmia, jotka ovat vähemmän kiipeilypainotteisia mutta monimuotoisempia kuin sisälouhoksessa. Susanne Ekström arvioi varovaisesti, että yhteistyökumppaneidensa kanssa kehitettävien ohjelma- ja seikkailutuotteiden myötä hän voisi saada sinne ensimmäisenä vuotena 3.000, sitten ja kolmannesta vuodesta keskiarvoisesti noin vierasta, käytännössä siis samat vierasmäärät kuin olettamukset kolmen vuoden takaa. Päivätasolla merkitsee keskimäärin 14 elämysseikkailijaa. Käytännössä heidän määränsä painottuu viikonloppuihin. Joinakin arkipäivinä elämys-seikkailupalveluita ei ehkä ole tarkoituksenmukaista tarjota lainkaan. Vuoden 2014 hintatasossa aikuiset maksaisivat arvonlisäverollisen (24%) keskimääräisen ohjelmahinnan 60 ja lapset 35. Maksuista kaivosmuseon arvonlisäverolliset euromääräiset osuudet olisivat 15 ja 10. Aikuisia seikkailijoista olisi aiempaa vähemmän eli 60% (75%) mutta lapsia enemmän eli 40 (25%). Osuuksien suhteessa ja vuoden 2014 hintatasossa painotettu keskiarvotulo per asiakas olisi kaivosmuseolle arvonlisäverollisena 13 ja verottomana 10,48. Museolle tuotto olisi likimain samaa tasoa kuin aiemmin arvioitu. Museon sisäänpääsy ei sisälly ohjelmapalveluiden hintaan. Seikkailu- ja ohjelmapalveluvieraat tuodaan alas ryhminä, joiden oppaana on seikkailupalvelutuottajan edustaja. Ellei toimivampaa ratkaisua ole, opas kontrolloi, etteivät museon sisäänpääsymaksun maksamattomat pääse museon näyttelytiloihin. Jotkut seikkailijaryhmät tosin haluavat tutustua museoonkin. Ajatuksellisesti heidän osuutensa sisältyy museon vuotuisiin vierasmääriin ja pääsymaksutuottoihin yksilö- ja ryhmähinnoin.

5 5 5 Cafeteria Kaivostuvan, Tytyri-salin sekä näyttely- ja tapahtumasalin vierasmäärät Ravintolan työnimenä on edelleen Cafeteria Kaivostupa. Museotasossa sijaitseva Tytyrisali mukaan luettuna ravintolapalveluiden tuottaminen ulkoistetaan sopimusravintoloitsijalle. Museo investoi ravintolan kalusteet ja laitteet. Ravintoloitsija maksaa museolle liikevaihtosidonnaisena vuokrana ensimmäisenä vuotena 8% mutta sen jälkeen 10%. Aiempi olettamus korkeammaksi vuokraksi oli 8%. Vuokra on silti edelleen kohtuullinen. Perustelu on seuraavassa. Uusi ravintola on aiempaa isompi (arviolta 120 asiakaspaikkaa), ja siihen liittyy katettu ulkoterassi (noin 50 tuolia). Selvityksen alkuperäisessä kaivostupaversiossa terassi ei ollut mahdollinen. Lisäksi ravintoloitsijan tukena on ravintolan vieressä sijaitseva näyttelyja tapahtumasali. Sen kapasiteettiolettamus on 200 vierasta teatterimuodossa. Tytyrisalista ei enää peritä museolle ohjautuvaa erillisvuokraa. Edellä todetun lisäksi olettamukseen aiempaa korkeammasta prosentuaalisesta tilavuokrasta vaikuttaa, ettei ravintoloitsijalta sitoudu pääomia kalustoon ja laitteisiin. Ravintoloitsija saa käyttöönsä keittiön, josta se kykenee hoitamaan sekä Cafeteria Kaivostuvan, Tytyri-salin että näyttelytapahtumasalin asiakkaat. Tytyri-salin kapasiteetti on entinen, ruokailijoille enimmillään noin 70 asiakaspaikkaa ja kevyemmälle tarjoilulle noin 100. Liikevaihtosidonnaisen vuokran huomioon ottaminen Tytyrin Elämysmuseon yhtenä tulolähteenä edellyttää Cafeteria Kaivostuvan liikevaihdon arviointia. Cafeteria Kaivostupa saa asiakkaita museo- ja ohjelmapalveluvieraista sekä näyttely- ja tapahtumatilavieraista. Museon sekä tapahtuma- ja seikkailuasiakkaiden keskiarvoiseksi määräksi vuodessa on arvioitu ( ). Tämä on eräs kiinnekohta arvioida kahvila-ravintolan vuotuista vierasmäärää. Cafeteria Kaivostuvan katetun terassin teoreettisten palvelupäivien määrä neljän kesäkuukauden aikana on 120. Terassikelvollisia päiviä niistä on arviolta 80. Asiakkaita per terassikelvollinen päivä olisi keskimäärin 50 eli yksi per terassituoli. Vuositasolla terassiasiakkaita olisi peruskahvila-asiakkaiden lisäksi Tytyri-salin vierasmääräarvio perustuu toteutettavuusselvityksen alkuperäisversioon: sali on käytettävissä 50 viikkoa vuodessa, vakiintuneella tasolla varauskertoja on keskimäärin kaksi viikossa ja vieraita kerralla keskimäärin 30. Vuodessa Tytyri-sali palvelisi vierasta. He maksavat ravitsemispalveluistaan ravintoloitsijan kanssa sopimallaan tavalla. Tytyri-salin liikevaihto ja siitä johtuva tilavuokra arvioidaan kassavirtalaskelmassa erikseen. Tytyri-salin vieraat ovat Cafeteria Kaivostuvan muista asiakkaista poikkeava segmentti. Näyttely- ja tapahtumasalin pinta-ala on alustavan hahmotelman mukaan noin 270 m 2 ja asiakaspaikkojen määrä teatterimuodossa noin 200. Jos näyttely- ja tapahtumavieraita kertyy vakiintuneella vuositasolla 40 jokaista pinta-alaneliömetriä kohti, tai jokaisen istuimen käyttöaste olisi 20%, salin vuotuiset vierasmäärät olisivat tai Näiden alaspäin pyöristetty keskiarvo on Ensimmäisenä vuotena vieraita olisi kuitenkin vähemmän, arviolta Joukossa on sekä museovieraita että vain näyttelyihin ja tapahtumiin osallistuvia. Em. arvioperusteilla on jokin kiinnekohta kokoustilojen käyttöasteisiin sillä tavoin, että Tytyrin

6 6 6 näyttely- ja tapahtumasalissa olisi enemmän vieraita kuin peruskokoustiloissa. Näyttelyt ja tapahtumat keräävät enemmän kerralla yleisöä. Selvää kuitenkin on, että vierasmääräoletukseen sisältyy merkittävä virhemahdollisuus. Lisäksi Cafeteria Kaivostupa saa vieraita, jotka tulevat kuin mihin tahansa kahvilaan tai ravintolaan vailla aikomusta mennä museoon, osallistua tapahtumaan tai katsoa näyttelyä. Todennäköisimmin he asuvat lähiseudulla. Cafeteria Kaivostuvan sijainti huomioon ottaen heidän osuutensa koko asiakasmäärästä on pieni. Teoriassa jokainen museo- ja seikkailu-ohjelmapalveluasiakas (55.000) on myös Cafeteria Kaivostuvan asiakas. Käytännössä kaikki eivät halua hyödyntää Cafeteria Kaivostuvan ravitsemispalveluita mutta ylivoimainen enemmistö kyllä. Arviolta 85% haluaisi niin tehdä. Ravintolan asiakasmäärää kasvattavat myös terassin asiakasta sekä näyttely- ja tapahtumasalin vuotuiset vieraat Terassi on perusteltua ottaa huomioon kahvilasta irrallisena. Se kasvattaa kahvilan kapasiteettia ja asiakaspotentiaalia museon vilkkaimpana sesonkina kesällä. Terassivieraiden määrä on myös arvioitu varovaisesti, joten edustaisi myös todellista eli sataprosenttista potentiaalia. Näyttely- ja tapahtumasali on kiinteämmin osa museon ja samalla Cafeteria Kaivostuvan ympärivuotista toimintakonseptia. Näyttely- ja tapahtumasalin asiakkaat ovat osin museovieraita ja osin Tytyri-salin vieraita. Heidän arvioitua lukumääräänsä ei voi täysipainotteisesti jyvittää ravintolalle lisäasiakkaina. Arviolta 50% näyttelyvieraista olisi sellaisia, joita Cafeteria Kaivostupa ei muuten saisi lainkaan. Paikkakuntalaisten asiointi voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heitä museon ja ravintolan jokaisena avoinna olopäivänä (350) on keskimäärin kuusi eli vuodessa noin Nämäkin asiakkaat olisivat sataprosenttisesti uusia, Cafeteria Kaivostuvan muusta toiminnasta riippumattomia. Teoriassa, jos jokainen museorakennuksessa vieraileva asioisi Cafeteria Kaivostuvassa, heidän määränsä ilman päällekkäisyyttä ja ilman Tytyri-salia olisi: eli Cafeteria Kaivostuvan vierasmäärä ilman Tytyri-salia on vuokratuottolaskelmassa oletettu vakiintuneelle keskiarvoiselle tasolle seuraavasti: - museo- ja ohjelmapalveluvieraat 85% x terassivieraat 100% x näyttely- ja tapahtumavieraat 50% x paikkakuntalaiset 100% x yhteensä Cafeteria Kaivostuvan keskimääräinen vierasmäärä per päivä ilman Tytyri-salia olisi 166. Suhteessa arvioituun ympärivuotisesti painotettuun asiakaspaikkamäärään 153 (terassin ympärivuotinen painoarvo 33 tuolia) tämä ei ole järin paljon. Yhdellä tuolilla istuisi päivässä keskimäärin 1,1 asiakasta. Käytännössä vieraita olisi talvella ja arkisin vähemmän, viikonloppuisin, loppukeväästä ja kesällä huomattavasti enemmän.

7 7 7 Cafeteria Kaivostuvan liikevaihdon johtamista varten laskentataulukossa on oletettu, että asiakasmäärä on 105,73% museo- sekä seikkailu- ja ohjelmapalveluiden yhteisestä vierasmäärästä : 105,72 x = Arvio Cafeteria Kaivostuvan liikevaihdosta ja sen museolle tuottamasta vuokrasta Cafeteria Kaivostuvan keskimääräinen arvonlisäverollinen ostos per asiakas on oletettu seuraavasti: ruoka ja alkoholittomat juomat 8,00, alkoholipitoiset juomat 1,00 ja muut, lähinnä makeiset 0,50. Verollinen keskiostos olisi 9,50 ja veroton 8,23 vuoden 2014 hintatasossa. Terassiasiakkaiden keskimääräinen ostos olisi sama kuin sisätila-asiakkaiden. Ostos muodostuu kahvista, teestä, kaakaosta, virvokkeista, leipomo- ja konditoriatuotteista, täytetyistä voileivistä, suolaisista ja makeista piirakoista, lounassalaateista, keitot mukaan luettuna lämpimistä lounas- ja päivällisruoka-annoksista, jäätelöistä, muista helpohkoista jälkiruuista ja, mikä tärkeätä, myös makeisista. Lapset saattavat ostaa vain makeisia. Joku ostaa vain kahvin, toinen sekä kahvin että leivonnaisen, piiraan tai täytetyn voileivän. Eräät ostavat salaatin tai lounaan juomineen ja jälkiruokineen. Ravintolakonsepti olisi ts. sellainen, että Tytyri-sali tarjoilee tilauksesta vaativimmat à la carte -tyyppiset ruuat. Cafeteria Kaivostupa olisi tasokas ja hieman kalliskin kahvilaravintola. Ryhmien palveleminen edellyttänee, että lounas tai lounas-päivällinen tarjoillaan buffet-tyyppisesti. Tämänkin voi käytännössä toteuttaa laadukkaasti tai vähemmän laadukkaasti. Selvää on, että valittu ravintoloitsija aikanaan sopii konseptin Lohjan kaupungin kanssa, ja konsepti voi poiketa yllä hahmotellusta. Edellä kuvatuista lähtökohdista Cafeteria Kaivostuvan vuotuinen liikevaihto (alv 0) olisi ensimmäisenä vuotena (2017) noin , sitten ja kolmannesta alkaen hieman runsas Tytyri-sali otetaan käyttöön ennakkovarauksesta. Kyseessä on aina jonkin suuruinen ryhmä. Ryhmältä veloitetaan myös museon sisäänpääsymaksu 26 per henkilö. Hinta sisältää opastuksen. Tytyri-salin asiakkaiden määrä sisältyy museon vuotuisiin vierasmääräarvioihin mutta ei Cafeteria Kaivostuvan normivieraiden määrään. Tytyri-salin vieraat huomioidaan Cafeteria Kaivostuvan liikevaihtoarviossa erillisesti, lisänä muiden asiakkaiden generoimaan liikevaihtoon. Tytyri-salin hyödyntäminen on arvioitu alkuperäisessä toteutettavuusselvityksessä oletetulla tavalla. Salilla on vuodessa 50 käyttöviikkoa. Ensimmäisenä vuotena se vuokrataan 1,5 kertaa viikossa, sitten 1,8 ja kolmannesta vuodesta alkaen keskimäärin 2,0 kertaa viikossa. Vieraita on keskimäärin 30 per kerta. Keskiostos muodostuu seuraavasti: astiavuokrat ja kuljetukset 2,00 per asiakas, ruoka 23,00 sekä alkoholi- ja alkoholittomat juomat 11,00. Näiden perusteella muodostuu arvonlisäveroton keskiostos 30,66. Liikevaihtoa kertyisi ensimmäisenä vuotena , sitten runsas ja kolmantena noin

8 Tyrin Elämysmuseon osuus yllä johdetuista liikevaihdoista olisi siis ensimmäisenä toimintavuotena 8%, sitten 10%. Kokouspakettien arvonlisäverollinen hintataso (mm. Haikon Kartanon edullisempi vaihtoehto, Hotelli Korpilampi ja eräs kolmas) on haarukassa Kalliimpia ja halvempia vaihtoehtoja toki on mutta verrokit edustaisivat jotakin Tytyri-saliin samaistettavaa. Paketti sisältää aina tilavuokran, ruuan ja juoman. Tytyri-salin ravintoloitsijan tilaisuuspaketin hinta olisi selvästi edullisempi. Eräs selittäjä on, että vieraat maksavat lisäksi museon sisäänpääsymaksun ryhmähinnoin 26. Toinen on, että tilausvieraista osa on kustannustietoisia yksityishenkilöitä (kuten häät ja muut perhejuhlat). 8 8 Näyttely- ja tapahtumasalin tilavuokra Museo vuokraa näyttely- ja tapahtumatilan markkinoi asiakkaille ja velottaa heiltä tilavuokran. Näyttely- ja kokousasiakkaiden ruokailut ovat ravintoloitsijan ja kokousasiakkaiden välinen asia. Valtaosa asioinee Cafeteria Kaivostuvassa tavanomaisten asiakkaiden tavoin. Jotkut tilaavat ravitsemispalvelut Tytyri-saliin. Osa näyttely- ja kokousvieraista haluaa tutustua myös museoon, osa ei. Museon pääsylipun ostavat näyttely- ja tapahtumavieraat sisältyvät museon vuotuisiin kävijämääräarvioihin. Matkailupäällikkö Minna Ermala arvioi näyttely-tapahtumasalissa toteutettavien tilaisuuksien määräksi vuodessa noin 100. Keskimääräinen tilavuokra per tapahtuma tai näyttely on 500 (alv 0). Verollinen (24%) vuokra on 620. Ensimmäisenä toimintavuotena vuokrauskertoja olisi 80, sitten 90 ja kolmannesta alkaen keskimäärin 100. Näyttely- ja tapahtumavieraiden vuotuisen lukumääräarvion perusteella keskimääräinen vierasmäärä per tapahtuma olisi noin 100 (10.600/100). Matkamuistomyymälän liikevaihto Muistiossaan Elämysmuseon uudesta toimintakonseptista Lohjan Museon johtaja Eero Ahtela ja matkailupäällikkö Minna Ermala ovat ulkoistaneet matkamuistomyymälän. Arvionsa mukaan myymälän vuokratuotto olisi suuruusluokkaa vuodessa. Ulkoistamistavoite on ymmärrettävä monestakin syystä, esimerkiksi: tuotevalikoiman suunnittelu, osittainen teettäminen, valmistuotteiden valikointi, tuotetilaukset, varastointi, hinnoittelu, tuotteiden esillepano ja täydennykset, myymälätilan valvonta ja tuotteiden inventointi edellyttävät työpanosta, joka ehkä ei ole käytettävissä. Alkuperäisessä toteutettavuusselvityksessä todetaan (sivu 60), että vastaava myymälä on kerryttänyt arviolta kolmanneksen Retretin liikevaihdosta. Tähän liittyvä mahdollisuuden ja tietysti riskinkin Elämysmuseo yhtäältä menettää ja toisaalta välttää ulkoistamisella. Kassavirtalaskelmassa oletetaan edelleen, että matkamuistomyymälä olisi museon oma liiketoimintaosasto. Menettelyyn ei sisälly mitään arvolatausta eikä tarvetta osoitella ul-

9 koistuksen mahdollista epätarkoituksenmukaisuutta. Lohjan kaupunki menettelee asiassa kuten hyväksi katsoo. Myymälän asiakaskunnan pohja on museovieraissa, enimmillään vuodessa. Vieraista asioisi myymälässä ensimmäisenä vuotena 9% ja sitten 12%. Keskiostos olisi vuoden hintatasossa 2014 tasossa sama kuin alkuperäisen toteutettavuusselvityksen perusvuoden 2011 tasossa: 8,00 ja 6,45 ilman arvonlisäveron osuutta. 9 9 TYTYRIN ELÄMYSKAIVOKSEN KULUT Museo-osaston osastokohtaiset kulut Näyttelyiden tuottaminen ja etenkin sisälouhoksen valo-show t edellyttävät palkkioiden maksamista tuottajille sekä valolaitteiden vuokraamista. Näyttelyt rakennetaan sekä näyttely- ja tapahtumasaliin että museotasolle. Myös sisälouhoksen valo-show -teemat vaihtelevat ajoittain. Edellä mainittujen osuudeksi museo-osaston liikevaihdosta (käytännössä sisäänpääsymaksuista) on alkuperäisselvityksessä ja tässä arvioitu vakiintuneelle vuositasolle 9%. Ensimmäisenä vuotena suhteellinen kuluosuus olisi korkeampi osaston alhaisemman liikevaihdon ja todennäköisten perustamiskulujen vuoksi, 12%. Toisesta vuodesta alkaen kulu olisi 9%, hieman yli vuodessa. Olisiko tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista, että sisälouhoksen valaistuslaitteista ainakin osa olisi museon omistuksessa? Jos on, se pienentäisi vuotuisen valaistuskaluston vuokrakulua. Kaikki kaivosmuseon vieraat opastetaan riippumatta siitä, onko kyse yksittäisvieraasta, perheestä tai ryhmästä. Keskimääräinen ryhmäkoko-olettamus on 20 henkilöä (aiemmin 19). Vuotuinen vierasmäärä jaettuna keskimääräisellä ryhmäkoolla antaa osamääräksi vuotuisten ryhmien määrän. Ryhmäkohtaisen opastuksen arvonlisäverollinen (24%) hinta on Lohjan oppaat ry:n kanssa sovitusti 62 vuodelle 2014 ( 50 alv 0). Matkailupäällikkö Minna Ermala arvioi, että Lohjan matkailupalvelukeskuksesta yhden henkilön vuotuinen työpanos olisi luontevasti ohjattavissa Tytyrin Elämysmuseoon. Museon vastaanotto tuottaa niitäkin palveluita, jotka ovat osa Hossanmäentien ABC-aseman yhteydessä sijaitsevan matkailupalvelukeskuksen toimenkuvaa. Yhden vuotuisen henkilön palkka ei siis kohdentuisi museolle. Museo on avoinna 350 päivää vuodessa à 8 tuntia. Käytännössä henkilökunnan on tultava paikalle hieman aiemmin ja lähdettävä hieman myöhemmin kuin museon virallinen aukioloaika edellyttää. Päivätuntitarve olisi todellisuudessa 8,5. Vuodessa aukiolotunteja kertyy (350 x 8,5). Yhden henkilön vuotuinen työpanos on tuntia. Jotta museon vastaanottopalvelussa on aina paikalla vähintään yksi henkilö, tähän tarvitaan 1,78 kokoaikaista työntekijää (2.975/1.675). Lisäksi tarvitaan kiireapua etenkin viikonloppuisin ja kesäaikana, arviolta puolen henkilön verran vuodessa. Jos kokoaikaisia tarvitaan 1,78 henkilöä, osa-aikaisen osuus kasvattaa tarvetta 50%:lla eli 2,7 henkilöön ylöspäin pyöristettynä (1,5 x 1,78).

10 Ellei matkamuistomyymälää ulkoisteta, 2,7 henkilöä vastaa myös myymälästä. Ohjelmaja seikkailupalvelun tuottaja vastaa varusteidensa ja välineidensä saatavuudesta ja huollosta. Varusteille ja välineille vastaanottorakennuksessa on varattu oma tilansa. Mikäli museovieraiden vastaanotto- ja palveluhenkilöistä yksi on museon näkökulmasta ilmainen, museo-osaston on vastattava 1,7 henkilön työpanoksesta henkilösivukuluineen. Jos peruspalkka ja lisät ovat kuukausitasolla 2.700, se vastaa vuositasolla noin :n kulua [(1,7 x 12 x 2.700) + 27,4%)]. Henkilösivukuluprosentissa on mukana varaus sairasajan palkoista. Museo- kuin ohjelmapalveluoppaat ohjaavat myös lapsille suunnattuja aktiviteetteja. Tästä syystä aiempaa leikkiohjaajaa ja hänen henkilöstökuluansa ei enää oteta huomioon. Museo-osaston puhtaanapitoa varten (ml. bajamajat) liikevaihtosidonnaisena kuluna vähennetään 2,5% sekä aineita ja tarvikkeita varten 0,5%. Puhtaanapitokulu kattaa myös näyttely- ja tapahtumatilan Matkamuistomyymälän kulut Museon ja matkailuinfon henkilökunta hoitavat myymälän muun toimensa ohessa. Myymälälle ei kohdenneta henkilöstökuluja. Tuotteiden keskimääräinen myyntikate on aiemmin oletettu 60%. Muiden osastojen kulut Näyttely- ja tapahtumatilan vuokratuottoa, Cafeteria Kaivostuvan ja Tytyri-salin yhteen laskettua vuokratuottoa sekä ohjelma- ja seikkailupalveluiden välityspalkkiota eivät museon näkökulmasta rasita suoranaiset toiminnalliset kulut. Jakamattomat kulut Korjaus ja kunnossapito: Korjaus ja kunnossapito ulkoistetaan. Vastaavaksi kuluksi on arvioitu 3% koko liikevaihdosta paitsi ensimmäiseksi vuodeksi, jolloin kulu olisi 2,0%. Prosentti kattaa hissin huoltosopimuksen ( vuodessa) ja maanalaisten museokäytävien rusnauksen. Ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta ( ) kulu on ± Turvapalvelut: Ulkoistettuun vartiointiin ja muihin turvapalveluihin varataan 2% perusvuoden (2014) hintatasossa. Kulu muuttuu vuotuisen inflaation verran. Siksi sen osuus nousee kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 2,6 ja sitten 2,2 prosenttiin laskeakseen 2%:n tasolle kolmannesta vuodesta alkaen. Vuositason kulu on ± Puhtaanpito ja jätehuolto: Puhtaanapitoon ja jätehuoltoon kuuluu myös piha-alueiden hoito. Palvelu ulkoistetaan. Suuruusluokallisesti kulu olisi 1,5% liikevaihdosta, noin vuodessa.

11 Hallinto: Johtaja Eero Ahtela ja matkailupäällikkö Minna Ermala ovat arvioinet museon toimitusjohtajan, museomestarin ja pääoppaan henkilöstökuluiksi henkilösivukuluineen vuodessa (hintataso 2014). Kolmen vuoden takainen olettamus valtion maksamasta museomestarin ja mahdollisen museotutkijan palkkatuesta (70%) ei enää ole perusteltu. Eräs toimitusjohtajan tärkeimmistä tehtäväalueista on koordinoida Elämysmuseon toimintaa. Toinen on osallistuminen myyntiin ja markkinointiin. Museomestari nimikkeensä mukaisesti keskittynee pääasiassa maan päällä ja alla organisoitavien museopalveluiden ja näyttelyiden tuottamiseen. Pääopas koordinoi paitsi museo-oppaiden myös ohjelma- ja seikkailupalveluiden tarjontaa yhteistyössä tarjonnan tuottajan kanssa. Näiden kolmen henkilön kulut voidaan osastokohtaisuuden sijasta kohdentaa hallintoon, jota menettelyä tosin voi kritisoida. Perusteltavissa olisi sekin lähtökohta, että museomestarin ja pääoppaan kustannus kohdennetaan museo-osastolle. Oleellisinta kuitenkin on, että heidän palkkakulunsa sisältyvät kassavirtalaskelmaan. Hallinnon kuluista muiden kuin palkkojen osuus liikevaihdosta on arvioitu vakiintuneella tasolla 2%:ksi. Ensimmäisenä vuotena osuus alhaisemmasta liikevaihdosta johtuen olisi kuitenkin 3%. Osuus on alhainen ja perustuu olettamukseen, että kirjanpito- ja palkkalaskennan palvelut tuottaa Lohjan kaupunki jollakin edullisella siirtohinnalla. Toimitusjohtajan, museomestarin ja pääoppaan palkkojen kohdentamisen vuoksi koko hallintokulu nousee kuitenkin huomattavan korkeaksi: ensimmäisenä vuotena 17,6%, sitten 14,6% ja kolmannesta vuodesta alkaen 13,6%. Markkinointi Myynti- ja markkinointi edellyttää yhden täysipäiväisen henkilön, markkinointipäällikön panosta. Jos hänen palkkansa on kuukaudessa, markkinoinnin henkilöstökulu olisi vuositasolla noin [(12 x 3.000) + 27,4%]. Markkinointitoimenpiteiden osuudeksi, siis edellisen lisäksi Minna Ermala on arvioinut (alv 0, taso 2014). Toimitusjohtaja voinee ottaa vastuulleen markkinointipäällikön toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä tämän loma-aikana. Palkkoineen ja toimenpidekuluineen ensimmäisen vuoden markkinointikulu on 11% koko liikevaihdosta ja putoaa sitten alle 9%:n. Ensimmäistä operatiivista vuotta eli avaamista edeltäviin, taseessa aktivoitaviin menoihin kuuluvat avaamista edeltävät kulut, Tämä sisältää myös ennakkomarkkinoinnin. Energia ja vesi: Energian ja veden osuus koko liikevaihdosta on ensimmäisenä vuotena 7% pudoten sitten vakiotasolle 5% Kiinteät kulut Museo hankkii käyttöönsä tila-auton huoltoleasing -sopimuksella. Kuukausikulu on arviolta 700 eli vuodessa (alv 0). Mahdollisen kuljettajan palkkakulua ei ole otettu huomioon.

12 Jos kaupunki omistaisi rakennuksen suoraan, se ei maksaisi kiinteistöveroa itselleen. Nyt omistajana on osakeyhtiö, jonka osakkeenomistajista kaupunki on yksi. Muita mahdollisia omistajia ovat Nordkalk ja Kone. Kiinteistövero on varmuuden vuoksi otettu huomioon laskelmassa seuraavasti: Lohjan yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,9. Karkea nyrkkisääntö uuden rakennuksen verotusarvon arvioimiseksi on 70% uudisrakennukseen sitoutuvasta pääomasta eli noin 4,6 miljoonasta ilman pysäköintialuetta ja Cafeteria Kaivostuvan keittiölaitteita. Arvio verosta on (0,9% x 70% x 4,6 miljoonaa). Palo-, varkaus-, keskeytys- ja vastuuvakuutukset olisivat vuositasolla noin 6.500, suuruusluokallisesti 0,5% liikevaihdosta. Maapohjan vuokra-arvio on per vuosi vuoden 2014 hintatasossa. Museo ei maksaisi vuokraa Nordkalkille maanalaisista tiloistansa. Kalusto- ja laitereserviin museon kalusteiden, laitteiden ja sisustuselementtien jatkuvaa uusimista varten liikevaihdosta siirretään ensimmäisenä vuotena 0%, sitten 1% ja kolmannesta alkaen 3%. Katso liite 2, taloudelliset laskelmat HANKERAHOITUS JA MIELEKKYYS Oman pääoman osuus osake- ja muuna kuten pääomalainana on oletettu korkeaksi koko investoinnista, 50%. Tämä johtuu siitä, että alempi oman pääoman osuus pudottaa lainanhoitokatteen liian alas. Ehdotonta sääntöä ei ole, mutta verojen jälkeisen kassavirran pitäisi olla mieluummin 1,3:n ylä- kuin alapuolella. Lainanhoitokatevaatimukseen vaikuttaa lainansaajan vakavaraisuus, mahdollisuus tarvittaessa paikata kassavirtavajetta osakepääomaa lisäämällä tai pääomalainalla. Keskimääräinen lainakorko on 3,5% laina-aika 10 vuotta, aiemmin 11 vuotta. Ensimmäinen vuosi on vapaavuosi, jolloin museoyhtiö maksaa vain lainakoron. Tarkastelujakson eli vuoden 10 lopussa lainasaldo on 0. Laina-aika on liian lyhyt kiinteistö- tai tässä tapauksessa rakennusinvestoinnille, mutta vastaa jotakuinkin nykyistä lainakäytäntöä. Kiinteistöinvestointien laina-ajan pitäisi asettua haarukkaan vuotta. Katso liite 3, rahoitus- ja poistolaskelma. Tarkastelujakson, vuoden 10 loppuun tehdään olettamus, että liiketoimintayhtiö ja sen omistama museorakennus myydään. Olettamus on tarpeen siksi, että sen huomiotta jättäminen aliarvostaisi ja vääristäisi hankkeen mielekkyystarkastelun. Oleellista ei ole, myydäänkö yhtiö vai ei ja jos myydään, milloin. Kyse on jatkuvuusarvon laskennallisesta huomioon ottamisesta, sillä yhtiö jatkaa tulon tuottamista tarkastelujakson jälkeenkin. Ennalta tuntematon ostaja rahoittaa hankinnan 35%:sti omalla pääomalla, jonka lyhyen aikajänteen tuottovaatimus ennen veroa on 15%. Jos kyseessä olisi pelkkä liiketoimintaosto ilman rakennusta, vaatimus olisi korkeampi. Laina-aika on kymmenen vuotta ja keskimääräinen lainakorko 4,5% (alhaisempi oman pääoman osuus). Tämä johtaa 13,4%:n pääomitusprosenttiin, jolla myyntihinta arvioidaan: vuoden 11 oikaistu nettotuotto jaettuna pääomitusprosentilla.

13 Museon nykyinen kehittäjä ja omistaja haluaa oman pääoman panoksellensa 8%:n pitkän aikajänteen tuoton verojen jälkeen. Tämä on HIA:n olettamus, eikä vaatimusolettamus ole kovin korkea. Suhteessa riskiin se on alakantissa. Koska laskelmassa tarkastellaan viime kädessä kassavirtaa vieraan pääoman hoitomenon ja verojen jälkeen, myös jatkuvuusarvon laskennassa on otettava huomioon verojen - pääomatuloverojen vaikutus. Yritystulovero on 20% ja pääomatuloverojen 30% pääomatulosta asti ja ylimenevältä osin 32%. Jatkuvuusarvo mukaan luettuna oman pääoman sisäinen korkokanta verojen jälkeen on 6,5% eikä 8%, joka oli HIA:n olettamustavoite. Koko pääoman tuottovaatimus ennen lainanhoitoa ja veroa on yleensä oman pääoman tuottovaatimusta alhaisempi. Jos sellaiseksi asetetaan 6%, se likimain toteutuisi. Koko pääoman pitkän aikajänteen sisäinen korkokanta olisi 6,3%. Merkille pantavaa on, että jatkuvuusarvon vaikutus oman pääoman sisäisen korkokannan muodostukseen (6,5%) on merkittävä. Vuoden 10 lopussa ko. vuoden oman pääoman kassavirta + jatkuvuusarvo ovat nimellisarvoisessa rahassa noin 3,8 miljoonaa (liite 3, sivu 3). Diskonttauksen vaikutuksesta sen nykyarvo supistuu vähän yli puoleen nimellisarvosta, mutta siitä huolimatta jatkuvuusarvo-olettamuksella on huomattava merkitys korkokantaan. Sama koskee koko pääoman sisäistä korkokantaa Oleellisempaa onkin tarkastella vuotuisia kassavirtoja lainanhoidon ja verojen jälkeen, oman pääoman tuotoksi todella kertyvää rahavirtaa. Vuonna 1 se olisi noin , putoaa sitten lainalyhennyksen alkamisen vuoksi noin , hypähtää kolmantena vuotena liiketoiminnan täysimääräisesti käynnistyttyä tuntumaan ja putoaa sitten tasolle Tämä johtuu siitä, että tappiontasauksen vaikutus päättyy vuonna neljä ja yhtiö alkaa maksaa veroa kertyvästä voitostansa. Hankeosallisten on arvioitava, onko kassavirta riittävä suhteessa riskiin. Ensimmäisen vuoden kirjanpidon tappio on noin Kakkosvuonna tulos on niukasti positiivinen mutta nousee sitten nopeasti. Katso liite 4, kassavirtalaskelma Taseen oleellisinta antia lienevät eräät tunnusluvut sivulla 3. Ensimmäisen vuoden oman pääoman tuotto samoin kuin koko pääoman tuotto ovat negatiiviset mutta korjautuvat sitten. Oman ja osakepääoman suhde näyttää jakotuloksen vuoksi oudolta jako/0. Tämä johtuu siitä, että osakepääoman arvoa ei ole arvioitu. Koska lähtökohta on voimakkaan omavarainen (50%), omavaraisuusaste säilyy ensimmäisen vuoden kirjanpidon tappiosta huolimatta korkeana noustakseen 100%:ksi tarkastelujakson lopussa. Tuolloinhan laina on kokonaisuudessaan hoidettu. Lainanhoitokate on vapaavuoden ansiosta ensimmäisenä vuotena hyvä mutta putoaa kakkosvuonna punaiselle (punainen jos suhde alle 1,3). Kolmatta vuotta lukuun ottamatta muut ovat yksipilkkukolmoset ovat punaisia. Se tarkoittaa, että suhdeluku on hieman sen alle 1,26 ja vastaavaa. Kassavirta siis olisi riittävä lainan hoitamiseksi, mutta vieraan pääoman lähde harkitsee näkökulmastansa, onko turvamarginaali riittävä

14 14 14 Vapaata omaa pääomaa alkaisi kehittyä neljäntenä toimintavuotena. Katso liite 5. Arvokaavoilla, joita tähän ei ole liitetty, liiketoiminnan arvoksi ennen veroa kaavalla (pitkän aikajänteen tuottovaatimus 10% lainanhoidon jälkeen mutta ennen veroa) saadaan Sitoutuneen pääoman arvo on kuitenkin Jos omistajat todella haluaisivat 10%:n tuoton, hanke ei saisi maksaa 4,83 miljoonaa enempää. Veron jälkeen kaavalla ja oman pääoman pitkän aikajänteen 8%:n tuottovaatimuksella verojen jälkeen hankkeen arvoksi muodostuu JOHTOPÄÄTÖKSET Tytyrin Elämysmuseon uusi konsepti mahdollistaa alkuperäisversiota selvästi paremman kassavirran. Investointimeno on kuitenkin ongelma ja riskitekijä. Jos kassavirrat jäävät hieman, vain hieman arvioitua pienemmiksi, hanke muuttuu rahoituksen hoitamisen näkökulmasta ongelmalliseksi. Investointimenon alentaminen olisi oiva ratkaisu. Arvio kävijämäärästä on varovainen, kuten aiemmin todetaan. Uusi konsepti ja tuntuva markkinointipanos voivat sitä hyvinkin kasvattaa suuremmaksi. Kassavirtalaskelman lopputulos oli joka tapauksessa lievä yllätys. Kalliista investoinnista huolimatta kassavirta olisi positiivinen ja hanke selvästi ykkösversiotansa alhaisemmin tuottovaatimuksin varovasti perusteltavissa. EHDOTUS MUSEOHISSISTÄ TAI -HISSEISTÄ Kiskoköysirata ei sisälly Elämysmuseon uuteen konseptiin. Onko mahdollista, että elämyksellisyyttä museotasolle laskeutumisessa tavoiteltaisiin lasisella hissikorilla: seinät, katto ja lattia olisivat paksua mutta läpinäkyvän kirkasta turvalasia. Hissikuilu olisi valaistu. Oheiset kuvat havainnollistavat ainakin jollakin tavalla, minkälaisesta kokemuksesta voisi olla kyse. Martti Palonperä, HIA

15 15 15

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut Katetuottotavoite (%) 30 %

Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut Katetuottotavoite (%) 30 % Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut 200 6600 Katetuottotavoite (%) 30 % a) Kriittisessä pisteessä katetuottoa pitäisi kertyä kiinteiden kustannusten verran, joka on

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

ASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen!

Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Visit Optimoinnilla parempaan tulokseen! Montako asiakasta teillä käy päivittäin? Moniko heistä on todellinen ostaja? Kuinka monet poistuvat ostamatta? Osaatko optimoida oikean henkilökuntamäärän kullekin

Lisätiedot

VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS

VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS Liite 2 4.5.212 1 SISÄLTÖ 1. Talousmallinnuksen tavoite 2. Laskentaoletukset ja periaatteet Toiminnan volyymin kehitys Menojen kehitys Tulojen kehitys Investoinnit

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt j Esittely yhtiökokoukselle 30.11.2011 Peruskorjausohjelma lyhyt esittely Yhtiöllä on suunnitelmat joiden mukaan perusparannus- ohjelma käynnistetään syksyllä

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kauden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy kentän viime kausina saavutetun hyvän pelikunnon ylläpitämiseen ja palveluiden sekä viihtyvyyden kehittämiseen. Talous Hoitovastikkeeksi

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Sisältö. Frami F Frami B Kokoustarjoilut

Sisältö. Frami F Frami B Kokoustarjoilut Frami 31.10.2012 Sisältö Frami F Frami B Kokoustarjoilut 2 Toiminta Aukioloajat Aamiainen 7:30 alkaen Kahvio 7:30 16:00 Lounas 10:30 13:00 (tarvittaessa pidempään) Opiskelijaryhmien jaksottaminen vähentää

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Shp:n 80 % kustannusvastuun laskenta

Shp:n 80 % kustannusvastuun laskenta Shp:n 80 % kustannusvastuun laskenta Shp:n 80 % kustannusvastuun laskenta Laskennassa huomioidaan vain ne päivät, joina osastolla on enemmän kuin yksi tyhjä paikka Em. päivistä lasketaan vuositasolla keskiarvo

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Henkilöstöravintola Kapyysin talous- ja toimintaraportti

Henkilöstöravintola Kapyysin talous- ja toimintaraportti 1781/02.02.02/2016 Henkilöstöravintola Kapyysin talous- ja toimintaraportti 1/2016 Niina Isberg Ruokapalvelut Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 2015 4490 Kabyssen kök 29.1.2016 muuttujat Tot 2015 TA-% TP

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot