Vuosikertomus tilinpäätös. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

Transkriptio

1 2008 tilinpäätös Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitteet Taseen liitteet Avainluvut ja analyysit Sijoitusjakauma (käyvin arvoin) Avainluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan nettotuotto Riskien hallinta Luettelo yhtiön kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä Hallituksen esitys voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen (Veritas Eläkevakuutus) 103. toimintavuosi oli kasvun vuosi maailmanlaajuisesta finanssikriisistä ja talouden epävarmuudesta huolimatta. Asiakasvirta yhtiöön oli positiivinen ja asiakasuskollisuus korkealla. Yhtiön taloudella ja toiminnalla on vakaa perusta, ja kustannustehokkuutta on parannettu. Vakavaraisuus pysyi tyydyttävällä tasolla epävakaasta sijoitusilmapiiristä huolimatta. Vuosi 2008 oli kasvun vuosi Veritas Eläkevakuutukselle. Yhtiön määrätietoinen kasvustrategia kantoi hedelmää tehokkaan myynnin ja tiiviin Aktia-yhteistyön ansiosta. Yhteistyötä Aktia-konsernin kanssa syvennettiin entisestään ja uusia yhteistyön mahdollisuuksia määriteltiin yhdessä Paikallisosuuspankkien kanssa. Vuotta leimasivat finanssimarkkinoiden suuret mullistukset. Osakekurssien lasku ja useiden suurten finanssi-instituutioiden vaikeudet tästä johtuen vaikuttivat myös suomalaisten työeläkeyhtiöiden tuloksiin. Veritas Eläkevakuutus saavutti olosuhteisiin nähden suhteellisen hyvän tuloksen. Paitsi että yhtiö vahvisti markkina-asemaansa, myös yhtiön kustannustehokkuus parani samalla, kun palvelun taso kohosi. Sijoitustoiminnan tuotto oli heikko lähinnä noteerattujen osakkeiden hinnanromahduksen vuoksi. Viiden ja kymmenen vuoden aikavälillä yhtiön sijoitustulos on kuitenkin alan paras. Tapahtumarikas vuosi finanssimarkkinoilla Syksyä 2008 leimasi syvä finanssikriisi, joka johti osakekurssien jyrkkään laskuun ja yleiseen levottomuuteen talousalalla. Kansainvälisten finanssimarkkinoiden epävarmuus sai aikaan myös sen, että suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitussalkkujen arvot laskivat, minkä vuoksi työeläkeyhtiöiden vakavaraisuustasot lähtivät laskuun. Sen estämiseksi, että työeläkeyhtiöt alkaisivat realisoida osakesalkkujaan epäsuosiollisessa markkinatilanteessa, sosiaali- ja terveysministeriö reagoi lokakuussa tilanteeseen parantamalla yhtiöiden vakavaraisuutta osittain lieventämällä yhtiöille asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia ja osittain vahvistamalla toimintapääomaa. Eduskunta hyväksyi tilapäislainsäädännön joulukuussa. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan valvontaa koskeva huoli sai ministeri Liisa Hyssälän syksyllä 2008 asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdolliset eläkevarojen sijoitustoiminnan säätelyn ja valvonnan muutostarpeet. Työryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä vuonna Vakuutusvalvontavirasto ja Rahoitustarkastus yhdistettiin vuodenvaihteessa yhdeksi uudeksi yksiköksi, Finassivalvonnaksi. Finanssivalvonta valvoo työeläkeyhtiöiden lisäksi myös pankkeja, muita vakuutusyhtiöitä ja vakuutusalan toimijoita, arvopaperiyrityksiä, rahastoyhtiötä sekä pörssiä. Hallinnollisesti Finanssivalvonta on kytketty Suomen Pankkiin. Työeläkeyhtiöt lähettivät vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kaikille vuotiaille vakuutetuille työeläkeotteen. Noin 3,1 miljoonaa suomalaista sai otteen vuonna Työeläkeote sisältää mm. tiedot vakuutetun yksityisen sektorin työsuhteista, yritystoiminnasta sekä eläkkeeseen oikeuttavista sosiaalietuuksista. Ote kertoo myös ansaitun eläkkeen määrän. 50 vuotta täyttäneille annetaan otteessa lisäksi arvioidun vanhuuseläkkeen määrä. Työeläkevakuuttajat pyrkivät työeläkeotteen avulla lisäämään kansalaisten tietämystä lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä. Työeläkeotteen ansiosta oman lakisääteisen eläketurvan kehitystä on mahdollista seurata aktiivisemmin kuin aikaisemmin. Vastaanottajia kehotetaan tarkistamaan otteensa tiedot ja korjaamaan mahdolliset virheet. Vuonna 2008 yhteydenottojen ja korjausten määrä jäi alhaisemmaksi kuin odotettiin. Selvitysmies Erkki Rajaniemi selvitti jo vuonna 2006 työeläkealan kilpailuolosuhteita ja luovutti asiaa koskevan raporttinsa Raportissa käsitellään mm. kysymystä siitä, miltä osin työeläkelaitokset saavat ja miltä osin niiden pitää tehdä yhteistyötä. Myös tarve mitata hajautetun järjestelmän tehokkuutta nousee esiin raportissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut selvitystyötä vuoden 2008 aikana. Niin kutsuttu Sata-komitea valmisteli vuoden 2008 aikana Suomen sosiaaliturvan uudistamista ja esitti muutosehdotuksensa tammikuussa Sata-komitea arvioi muun muassa sosiaaliturvan riittävyyttä Suomessa sekä pohti järjestelmään kohdistuvia uhkakuvia. Eläketurvan osalta komitea käsitteli muun muassa kuntoutuskysymyksiä. Meklarilaissa määritelty siirtymäkausi päättyi , minkä johdosta työeläkeyhtiöt eivät enää jälkeen voi eivätkä saa maksaa palkkioita meklareille. Palkkiot maksavat nykyään asiakkaat. Menettelytapa on herättänyt keskustelua, ja sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan, onko Suomen menettely EU-direktiivien mukaista. Vakuutusmaksutulo kasvoi 9,7 % Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu oli 21,8 % palkkasummasta vuonna 2008 eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Alle 53-vuotiaiden palkansaajien työeläkemaksu oli 4,1 % (4,3 %) palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden 5,2 % (5,4 %) vuonna Tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosan pienentämiseksi

4 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 pienet ja keskisuuret työnantajat saavat tilapäisen alennuksen, joka on enintään 1,0 % palkasta. Kuten palkansaajien TyEL-maksu, myös YEL-vakuutusmaksu on sidoksissa ikään. Vuonna 2008 alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu oli 20,6 % (20,8 %) vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53 vuotta täyttäneiden 21,7 % (21,9 %). Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulon kehitys jatkui myönteisenä myös vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna TyEL-vakuutusmaksutulo kasvoi 11,5 % ja oli 287,4 (257,7) miljoonaa euroa. YEL-vakuutusmaksutulo oli 47,9 (48,0) miljoonaa euroa. Mainituista maksutuloista TyEL- ja YEL-lisäeläkevakuutusten osuus oli 0,8 (1,0) miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan maksutulo kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 29,7 miljoonaa euroa eli 9,7 %. Positiivinen kehitys on sekä hyvän siirtotuloksen että kasvavien asiakasyritysten ansiota. Vakuutusmaksusaatavien luottotappiot kasvoivat jonkin verran vuonna 2008 ja olivat 2,7 (2,5) miljoonaa euroa. Vakuutettujen määrä kasvoi 10 % Vakuutettujen määrä kasvoi Veritas Eläkevakuutuksessa vuonna Yhtiöllä oli vuoden 2008 lopulla arviolta (46 200) TyEL-vakuutettua ja (13 960) YEL-vakuutettua. Edellä mainittujen Veritas Eläkevakuutuksen suoraan myöntämien työntekijä- ja yrittäjäeläkevakuutusten lisäksi yhtiö vastaa Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena Ahvenanmaalla myönnetystä vakuutuskannasta. Veritas Eläkevakuutuksen osuus on puolet tästä kannasta, joka vuoden 2008 lopussa käsitti arviolta (6 800) työntekijää ja (1 222) yrittäjää. Eläkkeet ja työhyvinvointiohjelma Eläkkeitä maksettiin vuonna 2008 yhteensä 279,4 (250,3) miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy yhteensä 2,3 (2,1) miljoonan euron hoitokulut sekä 0,4 (0,3) miljoonaa euroa työhyvinvoinnin ylläpitotoimintaan liittyviä projektikustannuksia ja muita kuluja. Lakisääteisiä TyEL-eläkkeitä maksettiin 232,1 (203,4) miljoonaa euroa ja YEL-eläkkeitä 44,7 (44,6) miljoonaa euroa. Vuoden aikana myönnettiin (2 408) eläkettä, joista vanhuuseläkkeitä oli (1 188), työkyvyttömyyseläkkeitä 713 (616), osa-aikaeläkkeitä 139 (124), työttömyyseläkkeitä 230 (282) ja perheeläkkeitä 227 (198). Joulukuun 2008 lopussa Veritas Eläkevakuutuksesta lakisääteisen eläkkeensä saavia henkilöitä oli yhteensä (23 074). Näistä vanhuuseläkkeitä oli (13 557), työkyvyttömyyseläkkeitä (5 112), osa-aikaeläkkeitä 535 (572), työttömyyseläkkeitä 984 (1 036) ja perhe-eläkkeitä (2 797). Veritas Eläkevakuutuksen työhyvinvointiohjelma Avanti keskittyy koko työyhteisön hyvinvoinnin kohentamiseen. Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa toteutetut Avanti-ohjelmat ovat pitkän tähtäyksen panostuksia, joiden tavoitteena on saada aikaan hyvinvoiva ja tuottoisa työympäristö. Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli 1 561,1 (1 664,6) miljoonaa euroa Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 888,4 (1 045,5) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 672,7 (619,1) miljoonaa euroa. Vastuuvelan tuottovaatimuksia muutettiin vuoden 2007 alussa niin, että 98 % perustuu perustekorkoon ja loppuosa noteerattujen osakkeiden keskimääräiseen tuottoon. Tavoitteena oli korottaa osaketuottosidonnaista osuutta viiden vuoden siirtymäkauden aikana kahdesta prosentista kymmeneen. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä lieventävä kriisilainsäädäntö nosti osuuden kymmeneen prosenttiin jo vuonna Samalla kriisilailla nk. täydennyskerroin asetettiin nollaan vuonna 2008, jolloin tuottovaatimus 90 prosentille vastuuvelasta oli kolme prosenttia. Vakuutusmaksujen korkoutuksessa käytettävä perustekorko oli 6,25 % ajanjaksolla ja 4,75 % loppuvuoden aikana. Sijoitusmarkkinoilla vaikea vuosi Sijoitusvuotta 2008 voi hyvin kutsua vaikeimmaksi miesmuistiin. Kesällä 2007 amerikkalaisten heikomman luottoluokituksen asuntoluottojen riskilisät nousivat nopeasti. Tämä aiheutti sokkiaallon, joka näkyi ensin sijoitussalkuissa, sitten pankkitoiminnassa ja lopulta reaalitaloudessa. Vastaavaa aaltoa ei ole nähty sitten luvun suuren lamakauden: velkaantuminen oli vuoden 2008 lopun USA:ssa 100 prosenttiyksikköä korkeampi kuin suuren taantuman alkaessa. Velkaantumisasteen normalisoituminen ja talouden reflaatio vievät siis luonnollisesti aikaa. Toisaalta useat teollisuusmaat ovat luoneet koordinoituja elvytyspaketteja korkomarkkinoiden likviditeetin ja talousjärjestelmän riskinottokyvyn palauttamiseksi. Vuodelle 2008 oli ominaista, että lähes kaikenlaisten varojen tuotto oli heikkoa. Osakkeiden markkina-arvo lähes puolittui useilla markkina-alueilla. Suomen osakemarkkinoiden tuotto oli -47 %. Vaikka korkotaso ei itsessään noussut, mikä perinteisesti on huonojen obligaatiotuottojen syynä, yritysobligaatioiden arvo laski useilla markkinoilla. Eurooppalaisten valtionobligaatioiden tuottaessa 8,6 %, huonomman luottoluokituksen yrityslainapaperit tuottivat lähes yhtä heikosti kuin osakemarkkinatkin, ts. -29 % maailmanlaajuisesti. Jotta heikkojen talousmarkkinoiden negatiivinen vaikutus ei muodostuisi liian voimakkaaksi, Veritas Eläkevakuutus laski sijoitussalkkunsa riskitasoa vuoden 2008

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän varmemman allokoinnin ansiosta yhtiöllä on hyvät edellytykset yhdistää vahvana jatkuva vakavaraisuus mahdollisuuteen lisätä allokointia osakkeisiin, kun pahimman myrskyn arvellaan olevan ohitse. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat samansuuntaisesti muiden eläkeyhtiöiden kanssa. Nettotuotto sitoutuneelle pääomalle käyvin arvoin oli -15,5 % (+7,3). Pidemmän aikavälin hyvien vuosittaisten tuottojen ansiosta Veritas Eläkevakuutus on saavuttanut työeläkealan parhaan sijoitustuloksen 5 ja 10 vuoden aikajänteellä katsottuna. Suhteessa muihin työeläkeyhtiöihin parhaiten tuottivat kiinteistösijoitukset (+7,4 %). Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin laskettuina olivat -297,7 (+128) miljoonaa euroa vuonna Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkun markkina-arvo oli vuodenvaihteessa (1 863) miljoonaa euroa. Lainasaatavien yhteenlaskettu arvo nousi 24 (16) miljoonaan euroon, mikä on 1,4 % (0,9 %) koko sijoitussalkusta. Myös joukkovelkakirjojen osuus kokonaissijoituksista kasvoi 50,6 %: iin (38,8 %), käyvän arvon noustessa 831 (722) miljoonaan euroon. Sijoitussalkussa oli rahoitusmarkkinainstrumentteja ja talletuksia 7,9 % (7,0 %). Niiden arvo oli 130 (131) miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien osuus hedgerahastot mukaan lukien laski voimakkaasti. Osakkeiden arvo oli 302 (701) miljoonaa euroa, mikä nostaa osakkeiden ja osuuksien osuuden 18,4 %:iin (37,6 %) sijoitusten kokonaismäärästä. Kiinteistösijoitusten määrä nousi 21,6 %:iin (15,8) sijoitusten kokonaismäärästä eli 355 (294) miljoonaan euroon. Vuonna 2007 aloitettu kiinteistösalkun uudelleenjärjestely jatkui tammikuussa 2008, jolloin kiinteistösalkun arvo nousi vajaan 40 miljoonan euron nettosummalla. Vahva vakavaraisuus negatiivisesta sijoitustuloksesta huolimatta Veritas Eläkevakuutuksen vuoden 2008 kokonaistulos käyvin arvoin jäi pakkaselle sijoitustoiminnan negatiivisesta tuloksesta johtuen. Tulos oli -292,9 (64,5) miljoonaa euroa. Kokonaistulokseen sisältyy myös vakuutustoiminnan tulos -2,8 (+11,0) miljoonaa euroa ja hoitokustannusliikkeen tulos 2,5 (1,9) miljoonaa euroa. Finanssikriisistä ja etenkin loppuvuodesta dramaattiseksikin yltyneestä kurssilaskusta huolimatta yhtiön vakavaraisuus pysyi tyydyttävällä tasolla. Osittamaton lisävakuutusvastuu laski 142,0 (lisäys 97,5) miljoonalla eurolla ja arvostuserot pienenivät 152,3 (lasku 51,3) miljoonalla eurolla. Vakavaraisuusaste oli vuoden lopussa 16,7 % (32,6 %), eli vakavaraisuusrajaan nähden 2,7-kertainen (2,2). Vakavaraisuusluvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosien kanssa edellä mainitusta kriisilaista johtuen. Ilman kriisilakia vakavaraisuusaste olisi ollut noin 9 prosenttiyksikköä alhaisempi. Yhtiö maksaa asiakashyvityksiä myös vuodelta Asiakashyvityksiin siirrettiin 3,0 (6,0) miljoonaa euroa, eli 0,22 % vakuutettujen palkkasummasta. Korkealuokkaisen palvelun ja määrätietoisen työskentelyn avulla kasvuun Veritas Eläkevakuutus lupaa asiakaslupauksessaan alan parasta palvelua yksilöllisesti ja ammattitaitoisesti palvellen. Vuonna 2008 positiivinen asiakasvirta jatkui ja yhtiö suoriutui kakkoseksi työeläkeyhtiöiden välisessä siirtoliikenteessä. Vuoden aikana toteutettu kasvustrategia kantoi siis hedelmää ja vakuutettujen määrä kasvoi. Yhtiöllä on kaikkiaan asiakasta, joista 37 % on yritysasiakkaita (TyEL) ja 63 % yrittäjäasiakkaita (YEL). Asiakastutkimukset ovat osoittaneet, että asiakkaat ovat tyytyväisiä yhtiön tarjoamaan henkilökohtaiseen, luotettavaan ja asiantuntevaan palveluun. Asiakasuskollisuus Veritaksen asiakkaiden keskuudessa on myös ollut korkealla, ja vain harva harkitsee työeläkeyhtiön vaihtamista. Yhtiö panosti vuonna 2008 erityisesti kasvuun ja asiakaspalvelun kehittämiseen. Keväällä käynnistettiin sisäinen hedelmällinen kasvu -kehitysohjelma. Ohjelma kannustaa henkilöstöä kehittämään keinoja myynnille ja asiakaspalvelulle asetettujen kasvutavoitteiden sekä myös henkilökohtaisen kehityksen saavuttamiseksi. Samanaikaisesti otettiin käyttöön sisäinen leadjärjestelmä, jonka avulla koko henkilöstö voi osallistua myyntiin myyntivinkkejä antamalla. Kevään aikana päivitettiin myös yhtiön visio, missio ja arvot vastaamaan paremmin yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteita asiakaslähtöisyydestä, kannattavuudesta ja kasvusta. Päivitys toteutettiin Mini-Veritas Workshopissa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla määriteltiin myös yhtiön asiakaslupaus. Päivitetyn vision mukaan yhtiön tavoitteena on olla asiakaskeskeisen palvelun dynaaminen ja kasvava edelläkävijä. Missio kiteyttää yhtiön tehtäväksi tulevaisuuden turvaamisen. Arvot asiakas keskipisteenä, innostava yhteistyö sekä luova toiminta luovat perustan toiminnalle. Uuden asiakaslupauksen myötä yhtiö sitoutuu tarjoamaan alan parasta palvelua yksilöllisesti ja ammattitaitoisesti palvellen. Yhtiön uuden toimintamallin mukaisesti jokaisella asiakkaalla on oma, nimetty vakuutusneuvojansa. Toimintamallin kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti vuonna Muun muassa kehitettiin toimintamalli asiakastietojen kartoittamiseen puhelimitse. Lisäksi pienille asiakasyrityksille lähetettiin vakuutusote, jota käyttäen asiakkaat ovat voineet päivittää tietojaan sekä tilata verkkopalvelusopimuksia. Asiakkaiden antama palaute on osoittanut vakuutusotteen olleen onnistuneen. Ilahduttavan moni myös palautti otteen mukana lähetetyn vastauskortin. Veritas Eläkevakuutus haluaa tarjota myös yhteistyökumppaneilleen parasta mahdollista palvelua. Kesällä 2008 lansee-

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 rattiin kaikkien yhteistyökumppanien käyttöön uusi Partner-palvelu. Palvelu sisältää lakisääteisten eläkevakuutusten myynnissä tarvittavat työvälineet. Veritas Eläkevakuutuksen palveluksessa työskenteli keskimäärin 129 (125) henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta oli 77 %. Yhtiössä tehdyt mittaukset osoittivat työilmapiirin olevan hyvän. Aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja Veritas Eläkevakuutus solmi syksyllä 2008 Ammattikorkeakoulu Novian kanssa aiesopimuksen yhteistyöstä, jonka ydinalueita ovat työhyvinvointi, ympäristöjohtaminen, kiinteistöhallinto ja virtuaalinen koulutus. Yhteistyön tavoitteena on yhteisten ydinalueiden kehittäminen keskinäisen konsultoinnin ja asiantuntija-avun kautta. Yhteistyö tarjoaa opiskelijoille arvokkaan yhteyden elinkeinoelämään, ja samalla Veritas Eläkevakuutus pääsee hyödyntämään mainittujen aihealueiden viimeisintä tietoa ja uusimpia metodeja. Tähän mennessä yhteistyön puitteissa on valmistunut yksi lopputyö. Yhtiö on valinnut ennaltaehkäisevän nuorisotyön painopistealueekseen yhteiskunnallisessa sponsoroinnissaan. Veritas Eläkevakuutus on vuodesta 2006 alkaen tukenut Zest-nuoriso-ohjelmaa. Zest-ohjelman tarkoituksena on opettaa yläasteikäisille nuorille sosiaalisia taitoja kuten luovuutta, suvaitsevaisuutta, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä kunnioitusta. Ohjelma kannustaa nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja lahjojaan sekä kehittämään näitä. Zest-ohjelman kausi avattiin syksyllä 2008 Veritas-stadionilla yläastelaisten ja FC Interin välisellä jalkapallo-ottelulla, jota seurasi turkulaista koululaista. Veritas Eläkevakuutus osallistuu aktiivisesti Finanssialan Keskusliiton (FK) ja Työeläkevakuuttajat TELAn työskentelyyn. Edunvalvonta on tarpeen alaa ja erikokoisia asiakkaita koskevien muutos- ja kehitysehdotusten yhteydessä. Hallinnossa tehnyt muutokset Työeläkeyhtiöiden hallintoa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin osittain vuoden 2007 alussa. Laki edellyttää mm. hallituksen jäseniltä pätevyyttä ja osaamista työeläkekysymyksissä. Tämän osaamisen tukemiseksi järjestettiin vuonna 2008 ensimmäistä kertaa hallintoseminaari yhtiön luottamushenkilöille. Yhtiön hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2008 hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Kjell Sundströmin ja varapuheenjohtajaksi talousjohtaja Anders Dahlbäckin (Akava). Hallitukseen kuuluivat myös toimitusjohtaja Kaj-Gustaf Bergh (EK), toimitusjohtaja Stig-Erik Herrgård (EK), yksikönjohtaja Eivor Huldén, diplomiekonomi Kurt Häggblad, konsernijohtaja Hannu Louhi (EK), johtaja Anders Nordman, järjestösihteeri Anita Spring (SAK), asiamies Ralf Sund (STTK), professori Peter Wetterstein ja asiamies Johan Åström (EK). Hallituksen varajäseniä olivat asiantuntija Piia Alvesalo (EK), työehtoasiantuntija Nikolas Elomaa (SAK) ja toimitusjohtaja Jan Nybom. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden 2008 aikana. Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja hallituksen työjärjestystä. Hallintoneuvosto valitsi syyskokouksessaan 2008 uudelleen kaikki hallituksen jäsenet toimikaudelle Vuonna 2008 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Peter Boström ja varapuheenjohtajana asiamies Leila Kurki. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Boström osallistui seitsemään hallituksen kokoukseen vuonna Yhtiön toimitusjohtajalla on myös oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Master of Law, OTK Jan-Erik Stenman on ollut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2008 hallituksen puheenjohtaja Kjell Sundström, varapuheenjohtaja Anders Dahlbäck sekä asiamies Johan Åström. Valiokunnan tehtäviin kuuluu nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu hallintoneuvostolle. Hallintoneuvoston syyskokouksessa marraskuussa 2008 Peter Boström valittiin uudelleen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Asiamies Leila Kurki (STTK) jatkaa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuonna Hallintoneuvoston nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin vuodeksi 2009 hallintoneuvoston puheenjohtaja (valiokunnan puheenjohtaja) Peter Boström, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Leila Kurki ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen graafikko Tomas Jung, sekä asiamies Johan Åström ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Harry Serlo. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallinta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan riskienhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa määritellään valvontaperiaatteiden lisäksi eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinoton rajat, vastuualueet ja riskimittarit. Riskienhallintasuunnitelma kattaa yhtiön koko toiminnan. Sijoitustoiminnan periaatteet määritellään hallituksen vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoitusten allokointi eri omaisuuslajien välillä ja riskikeskittymien rajat. Sisäisen tarkastuksen päätehtävänä on osaltaan turvata yhtiön riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokas toiminta asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Riskienhallintaa esitellään laajemmin liitetietojen riskienhallintaosiossa.

7 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 Kustannustehokasta toimintaa Vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksilla katettavat liikekulut kohosivat 8,5 % ja olivat 13,6 (12,5) miljoonaa euroa. Hyvästä vakuutusmaksutulon lisäyksestä johtuen hoitokustannustuotot kasvoivat 11,3 % ja olivat 16,1 (14,4) miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että liikekulut olivat 84,6 % (86,8 %) vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksista. Tästä hyötyvät myös asiakkaat, sillä osa hoitokustannusliikkeen ylijäämästä maksetaan asiakkaille asiakashyvityksinä. Muutoksia konsernirakenteessa Veritas Eläkevakuutus myi elokuussa osuutensa Oy Fondex Ab:stä norjalaiselle rahastoyhtiö Odin Forvaltning SA:lle. Kauppa oli luonnollinen jatke toiminnan uudelleenjärjestelylle, joka aloitettiin Veritas Henkivakuutuksen myynnillä vuoden 2007 tammikuussa. Tämän lisäksi osakkuusyritys Ab Creditförmedling asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan vuoden 2008 alussa. Selvitystila päättyi syyskuussa Konserniin kuuluivat vuoden 2008 lopulla emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus sekä 37 kokonaan ja kolme osittain omistettua asunto- tai kiinteistöyhtiötä. Vuoden aikana hankittiin tai perustettiin 12 tytäryhtiötä. Yksi tytäryhtiö myytiin. Konsernin tulos Veritas Eläkevakuutuksen konsernituloslaskelma osoittaa 2,3 (-4,8) miljoonan euron tappiota. Konsernitason tappio selittyy pääosin sillä, että Oy Fondex Ab: n sekä Ab Creditförmedlingin osakkeiden myyntivoitto on 3,9 miljoonaa euroa pienempi kuin emoyhtiön kirjanpidossa johtuen konsernissa aikaisempina vuosina tuloutetuista osakkuusyhtiöiden voittoosuuksista. Koska emoyhtiön myyntivoitto on kokonaisuudessaan käytetty vastuuvelan lisäämiseen, osoittaa konsernituloslaskelma tappiota vaikka emoyhtiö onkin voitollinen. Vaatimus soveltaa yleisiä konsernilaskentaperiaatteita eläkevakuutusyhtiöihin johtaa siihen, että konsernitilinpäätöksen informaatioarvo on vähäinen kaikkien konsernitason kirjausten rasittaessa omaa pääomaa, kun taas emoyhtiön tulos kirjataan suurimmaksi osaksi vastuuvelkaa vastaan (nk. osittamaton lisävakuutusvastuu), ja esitetään vain hyvin pieneltä osin omassa pääomassa tilikauden voittona. Omat osakkeet Veritas Eläkevakuutus osti kuluneen vuoden aikana yhteensä omaa osaketta. Hankintahintana käytettiin yhtiön hallituksen vahvistamaa osakkeiden matemaattista arvoa. Yhteenlaskettu kauppahinta varainsiirtoveroineen oli ,88 euroa, ja se vähennettiin yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä omistuksessaan yhteensä omaa osaketta. Määrä vastaa 26,2 % kaikista osakkeista. Edessä karut ajat Vuotta 2008 leimasi finanssikriisi, joka laajeni vuoden lopussa syväksi talouskriisiksi. Vuonna 2009 Suomen kansantaloutta koettelevat lomautukset ja irtisanomiset sekä pienenevä tuotanto ja kutistuva vienti. Tämä heijastunee myös Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutuloon. Markkinatilanteesta huolimatta Veritas Eläkevakuutus panostaa myös jatkossa voimakkaasti kannattavaan kasvuun sekä asiakaspalvelun kehittämiseen. Yhtiön tavoitteena on olla työeläkealan houkuttelevin kumppani, joka on lähellä asiakasta ja tarjoaa alan parasta palvelua. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen myös kilpailukykyisiä verkkopalveluja. Painopisteenä vuonna 2009 on myös kustannustehokkuus, joka on viime vuosien määrätietoisen työn ansiosta kehittynyt positiiviseen suuntaan. Vuonna 2009 kustannukset on pidettävä kurissa asiakaspalvelun laadusta tinkimättä. Taloudellisesti haastavina aikoina työntekijöiden hyvinvoinnista on entistä tärkeämpää huolehtia. Vuoden 2009 aikana Veritas Eläkevakuutus lisää entisestään panostusta työhyvinvointiohjelma Avantin kehittämiseen sekä ohjelmien läpivientiin tarvittaviin resursseihin. Eliniän ja työurien pidetessä hyvinvoinnin merkitys korostuu pitkällä tähtäimellä entisestään. Työmarkkinajärjestöt solmivat tammikuun 2009 lopussa eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevan sopimuksen. Osapuolet sopivat mm. TyEL-vakuutusmaksun nosto-ohjelmasta vuosiksi Sopimus liitettiin osaksi nk. Sata-komitean sosiaaliturvaa koskevaa selvitystä. Hallitus ehdotti helmikuussa 2009 eläkeiän nostoa asteittain 65 vuoteen. Ehdotus sai kovaa kritiikkiä mm. palkansaajajärjestöiltä. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kiista päättyi yhteiseen ratkaisupäätökseen; todellinen eläköitymisikä on saatava nousemaan vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tähän tarvittavien keinojen valmistelusta vastaa eläkeneuvotteluryhmä, jota johtaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Valmistelutyötä tehdään yhteistyössä valtiovarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Selvityksen on valmistuttava vuoden 2009 aikana. IT-järjestelmät muodostavat merkittävän osan työeläkeyhtiöiden kustannusrakenteesta. Siksi on tärkeää, että pienten yhtiöiden tarpeet huomioidaan alan sisäisessä järjestelmäyhteistyössä. Veritas Eläkevakuutus jatkaa vahvaa panostustaan edunvalvontaan IT-kysymyksissä myös tulevaisuudessa. Sijoitusmarkkinoiden näkymät vuonna 2009 ovat erittäin haastavat. Finanssikriisi on jatkanut kiihtymistään ja kehittynyt maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi. Lukuisten valtioiden elvytyspaketeista huolimatta pelätään kestävän useita vuosia, ennen kuin maailmantalous on elpynyt ja näkyvissä on taas voimakkaampaa kasvua. Vuoden 2009 alkua on leimannut talouden sitkeä epävarmuus, joka on koetellut

8 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2008 myös pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Tämä on ollut huomattavissa myös Veritas Eläkevakuutuksen asiakaskunnassa, minkä takia vakuutusmaksutulon kehitystä vuosina on vaikeaa arvioida. Markkinoilla ajaudutaan vuonna 2009 myös kireään likviditeettitilanteeseen ja joudutaan todistamaan voimakasta kasvua valtion luotonotossa. Suomen valtion velkaantuminen jatkuu, mikä vaikuttaa kielteisesti luottokelpoisuuteen ja millä on vaikutusta myös pankkien ja teollisuusyritysten rahoituskustannuksiin. Tästä taas seuraa, että työeläkeyhtiöiden asiakkailleen tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien kysyntä kasvaa. Sijoitustoiminnon kehittämiseksi yhtiön sijoitusalan asiantuntemusta vahvistetaan. Vanhaan Veritas-ryhmään kuuluneiden yhtiöiden uudelleenorganisoinnit johtivat sekä Veritas Henkivakuutuksen että Veritas Vahinkovakuutuksen siirtymiseen Aktia-brändin alle alkaen. Veritas Eläkevakuutuksella on vuonna 2009 edessään Veritas-brändin kirkastaminen. Yhteistyön kehittämistä Aktia Pankin ja sen tytäryhtiöiden Aktia Henkivakuutuksen ja Aktia Vahinkovakuutuksen kanssa jatketaan vuonna Myös yhteistyötä Paikallisosuuspankkien kanssa syvennetään. Tavoitteena on palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla myös yhteistyöverkostomme kautta. Veritas Eläkevakuutus katsoo luottavaisin mielin eteenpäin, vaikka toimintaympäristö talouskriisin vuoksi onkin haastava. Vahva tuotemerkki sekä vakaa taloudellinen perusta luovat hyvän pohjan yhtiön toiminnan jatkuvalle kehittämiselle

9 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo , ,33 Sijoitustoiminnan tuotot , ,88 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,93 Korvausvastuun kokonaismuutos , , , ,93 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,61 Liikekulut , ,86 Sijoitustoiminnan kulut , ,94 Vakuutustekninen tulos , ,87 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot , ,89 Tulos varsinaisesta toiminnasta , ,98 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,90 Tilikauden tulos , ,08

10 Tase Vastaavaa Emoyhtiö Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,32 Muut pitkävaikutteiset menot , ,20 Ennakkomaksut 0, , , ,09 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,62 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,92 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä 0, ,78 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0, , ,24 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,23 Rahoitusmarkkinavälineet , ,60 Kiinnelainasaamiset , ,27 Muut lainasaamiset , , , , , ,58 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,53 Vakuutuksenvälittäjiltä , , , ,07 Muut saamiset , , , ,24 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,73 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,72 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,23 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,75 Muut siirtosaamiset , , , ,53 Vastaava yhteensä , ,67

11 Tase Vastattavaa Emoyhtiö Oma pääoma Sidottu Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,95 Muut rahastot , ,80 Tilikauden tulos , , , ,83 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,28 Vakuutustekninen vastuuvelka (oma osuus) Vakuutusmaksuvastuu , ,61 Korvausvastuu , , , ,61 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,61 Muut velat , , , ,08 Siirtovelat , ,87 Vastattavaa yhteensä , ,67

12 Rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus 0 0 Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus 0 0 Saadut korot Saadut osingot Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminna muista tuotoista Maksut henkilöstökuluista Muut maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin, netto (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti 0 0 Maksetut osingot/ takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

13 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Seuraavat periaatteet koskevat sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen tilinpäätöstä että sen konsernitilinpäätöstä. Tilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten, vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen, sosiaali- ja terveysministeriön antamien kirjanpito- ja tilinpäätösmääräysten sekä fi nanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti ja osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vanhimpien tytäryhtiöiden osalta eliminoinnit on tehty päivätyn tilinpäätöksen arvojen mukaisesti. Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno on eliminoitu tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Konserniaktiiva on kohdistettu joko maa-alueisiin tai rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernitilinpäätöksestä on eliminoitu konsernin sisäinen osakeomistus. Vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta ja konsernin omasta pääomasta kirjataan vähemmistöosuutena. Konsernin liitetiedoissa ei ole esitetty eriä, jotka näkyvät emoyhtiön liitetiedoissa. Veritas Henkivakuutuksen osakkeet myytiin tammikuussa Veritas Henkivakuutuksen tuloslaskelmaa ei ole miltään osin yhdistelty vuoden 2007 konsernitilinpäätökseen. Luottotappiot Saamiset kirjataan luottotappioina viimeistään silloin, kun ne on todettu lopullisiksi. Olennaiset vakuutusmaksusaamiset arvostetaan nimellisarvoonsa tai alempaan todennäköiseen arvoon. Sijoitusten luottotappiot kirjataan arvonalennuksina. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Valuuttakurssierot on käsitelty muina sijoitustoiminnan tuottoina/kuluina ja esitetään erikseen sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja koskevissa liitetiedoissa. Omaisuuden arvostus taseessa Aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot kirjataan alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla vähennettynä. Kiinteistöt kirjataan hankintamenon mukaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyinä. Jos todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kiinteistö arvostetaan alemman arvon mukaan. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenon tai alemman todennäköisen luovutushinnan mukaan. Tiettyjen kiinteistöomistusten kirjanpitoarvoihin on tehty arvonkorotus. Osakkeet ja osuudet kirjataan keskihintaperiaatteen mukaan ja arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää arvonalennuksilla korjatun kirjanpitoarvon. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkuperäisen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon korjattuna rahoitusmarkkinavälineen juoksuajalle jaksotetulla nimellisarvon ja hankintamenon erotuksella. Siltä osin kuin käypä arvo on kirjanpitoarvoa alempi eikä aleneminen johdu yleisen korkotason muutoksista rahoitusmarkkinavälineiden arvo on alennettu käypään arvoon. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusaamiset on merkitty taseeseen alkuperäiseen arvoon tai tätä alempaan todennäköiseen arvoon. Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisinstrumentteja kirjattaessa siitä huolimatta onko johdannaistransaktio suojaava vai ei. Johdannaisinstrumenttien kirjanpitoarvo muodostuu hankintahinnasta tai alemmasta käyvästä arvosta. Realisoimattomia positiivisia arvonmuutoksia ei merkitä kirjanpitoon. Suljettujen tai päättyneiden johdannaissopimusten tulos on kirjattu kokonaisuudessaan tulosvaikutteisena. Käyvän arvon määrittely Kiinteistöjen käypä arvo määritetään vuosittain erikseen fi nanssivalvonnan edellyttämällä tavalla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushin-

14 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet taa, joka voidaan saada vapailla markkinoilla riippumattomien osapuolten välillä tehtävässä kaupassa. Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeksi tilinpäätöspäivänä noteerattua ostokurssia. Niiden osakkeiden osalta, joille ei tilinpäätöspäivänä ole noteerattu ostokurssia, on käytetty viimeksi noteerattua päätöskurssia. Pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu yleensä alkuperäisestä hankinta-menosta tai alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Eräiden pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu substanssiarvon, voittokertoimien ja/ tai tehtyjen osakekauppojen perusteella lasketusta arvosta. Niin kutsuttujen pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään yleensä hallinnointiyhtiön alalla hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaan tekemää arviota osuuksien arvosta. Noteeraamattomien rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Johdannaisinstrumenttien käypänä arvona käytetään markkina-arvoa. Velkakirjasaamisten vakuudet on arvostettu todennäköiseen luovutushintaan. Velkasuhteen syntyessä vakuuden turvaava arvo on arvioitu konsernin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot Konsernin poistosuunnitelma on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaan ja perustuu arvioon varojen taloudellisesta käyttöiästä. Poistot perustuvat pääsääntöisesti alkuperäiseen hankintahintaan. Mikäli alkuperäistä hankintahintaa ei ole historiallisesti pystytty selvittämään, lähtöarvona on ollut päivätyn taseen kirjanpidollinen jäännösarvo ja mainittuun ajankohtaan perustuva taloudellinen elinikä. Seuraavia taloudellisia käyttöaikoja on sovellettu: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 v. Sijoitukset Teollisuus-, liike- ja toimistorakennukset 40 vuotta Asuinrakennukset 50 vuotta Aineelliset hyödykkeet Konttorikalusteet 5 vuotta Autot 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Muu kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 8 vuotta Konttorikalusteiden ja muun kaluston poistoaika on vuoden 2003 aikana lyhennetty 8 vuodesta 5 vuoteen. Konttori- ja muun kaluston suunnitelman mukainen jäännösarvo per poistetaan tasapoistoina siten, että hankintameno tuli kokonaan poistetuksi kun hankinta-ajankohdasta oli kulunut 5 vuotta. Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa vähennettyjen poistojen välinen poistoeron muutos on ilmoitettu erikseen emoyhtiön tuloslaskelmassa. Taseessa kertynyt poistoero ilmoitetaan emoyhtiön tilinpäätössiirtojen yhteydessä. Toimintokohtaiset kustannukset Liikekulut ja poistot ilmoitetaan tuloslaskelmassa toimintokohtaisesti vuosittain tehtyjen selvitysten perusteella. Prosentuaalinen jakauma voi siis vaihdella vuosittain. Tilinpäätössiirrot ja laskennallinen verovelka Erillisten yhtiöiden tilinpäätöksessä laskennallista verovelkaa ei vähennetä tilinpäätössiirroista. Konsernitaseessa tilinpäätössiirrot on jaettu vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan ja tulososuuden muutokseen. Verot Tuloslaskelmassa ilmoitetut verot sisältävät paitsi tilikauden arvioidun veron myös mahdolliset aikaisempien vuosien veroja koskevat oikaisuerät. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksin ja lisäeläkejärjestelyin. Eläkekulut on kirjanpidossa esitetty suoriteperusteisesti. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot (zillmerointi) Yhtiö ei ole aktivoinut vakuutusten hankintamenoja.

15 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TyEL:n mukainen vakuutus Työnantajan osuus , ,60 Työntekijän osuus , , , ,60 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,40 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,91 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,42 Vakuutusmaksutulo , ,33 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TyEL , ,58 YEL , , , ,51 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TyEL:n mukainen vakuutus , ,72 TyEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,96 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,82 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , , , ,92 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TyEL-eläkkeet , ,24 YEL-eläkkeet , , , ,12 Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) vakuutusmaksuista ja palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkeosien kustannustenjaosta , ,62 YEL:n valtion osuus , ,29 VEKL:n valtion korvaus -766, ,80-31, , , ,59 Korvaustoiminnon hoitokulut , ,54 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , ,80 Maksetut korvaukset yhteensä , ,93 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin Osinkotuotot , ,00 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot, konserni , ,92 Korkotuotot , ,85 Muut tuotot , , , ,30 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,21 Korkotuotot , ,32 Muut tuotot , , , ,06 Yhteensä , ,36 Arvonalentumisten palautukset , ,41 Myyntivoitot , ,11 Yhteensä , ,88

16 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista, konserni , ,53 Kulut kiinteistösijoituksista , ,95 Kulut muista sijoituksista , ,14 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut , ,24 Korkokulut, konserni , ,73 Yhteensä , ,59 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentusmiset , ,30 Rakennusten suunnitelmapoistot , , , ,93 Myyntitappiot , ,42 Yhteensä , ,94 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,94 Tuloslaskelman erä liikekulut Vakuutusten hankintamenot: Ensivakuutusten palkkiot , ,44 Muut vakuutusten hankintamenot , , , ,59 Vakuutusten hoitokulut , ,08 Hallintokulut: Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus , ,24 Oikeushallintomaksu , ,73 VVV:n valvontamaksu , , , ,97 Muut hallintokulut , ,22 Yhteensä , ,86 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut , ,54 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , , , ,34 Liikekulut , ,86 Sijoitustoiminnan hoitokulut Kulut kiinteistösijoituksista , ,14 Kulut muista sijoituksista , ,98 Kokonaisliikekulut yhteensä , ,32 Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,81 Eläkekulut , ,77 Muut henkilöstösivukulut , ,18 Yhteensä , ,76

17 Tuloslaskelman liitteet Emoyhtiö Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Hallituksen jäsenet Hallintoneuvoston jäsenet Henkilöstön keskimääräinen luku Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana Johdon eläkesitoumukset ja rahalainat Johdolla on oikeus siirtyä eläkkeelle 61-vuotiaana, josta aiheutuva vastuu on katettu eläkevakuutuksella. Hallintoveuvoston tai hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Hallituksen jäsenille myönneyt lainat

18 Taseen liitteet Sijoitukset Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Indeksiin sidottujen lainojen tuottoa 0 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

19 Taseen liitteet Sijoitukset Emoyhtiö Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Indeksiin sidottujen lainojen tuottoa 0 Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän ja kirjanpitoarvon erotus)

20 Taseen liitteet Emoyhtiö 2008 Kiinteistöt ja kiinteistö-osakkeet 1) 1) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Kiinteistösijoitusten muutokset Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankinameno Kertyneet poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Arvonalentumiset Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset 0 Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset 0 Vähennykset 0 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ) Sisältää kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot.