ONS Seurakäsikirja. Hyväksytty:

Transkriptio

1 ONS Seurakäsikirja Muutoshistoria: Ver. pvm Tila Käsittelijä Kommentit Ehdotus J.Kuoksa, A.Kaihua Seura-, valmennus ja joukkuetoiminta yhdistettynä samaan dokumenttiin Hyväks. A.Kaihua Palaute kerätty ja dokumentti esitetty syyskok Kpl 11. Markkinoiti poistettu. Hyväksytty: pvm:

2 1. Johdanto Seura yhdistyksenä Johtokunta Jalkapalloseura Toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet Toiminnan arvot Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta Jalkapalloseuran pääperiaatteet Pelaajakeskeinen ajattelu lähtökohtana Jalkapalloseuran tavoitteet Jalkapalloseuran toiminnan mittarit Lapsen oikeuden urheilussa Jalkapalloseuran organisaatio ja tehtävät Seuran organisaatio ja toimihenkilöt Seuran hallinnon tehtävät Juniorijaoston tehtävät Edustusjaoston tehtävät Valmennusjaosto Valmennustoiminta Valmennustoiminnan perusarvot Valmentamisen perusarvot Valmennuksen tavoitteet Yksilöiden huomioiminen valmennuksessa Joukkuerakenne ikäluokittain Kykykoulu toiminta Valmennustoiminnan periaatteita Valmentaja koulutus Joukkueiden toimihenkilöt ja tehtävät Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtajan tehtävät Huoltaja Huoltajan tehtävät Rahastonhoitaja Rahastonhoitajan tehtävät Seuran Turnausvastaava Joukkueen toimihenkilöiden yhteystoiminta Joukkueiden kauden aikainen toiminta Joukkueen velvollisuudet Vanhempainkokoukset Joukkueiden talkootoiminta Pukeutumisohjeisto Varusteohjeet Tavat kentällä ja kentän ulkopuolella Joukkueiden pelisäännöt Joukkueen vuosikello Joukkueen kirjanpito Vanhemmat Mitä seura vanhemmilta odottaa Menettely ristiriitatilanteissa...47

3 9.1. Menettelytapa Pelaajan rangaistusmenettely Tiedostustoiminta Periaate Viestintä...49

4 1. Johdanto Jalkapalloseura, joka haluaa kehittää toimintaansa ja luoda junioreille hyvän kasvualustan, tarvitsee pelaajien kehittämisen välineeksi dokumentoidun toimintamallin, jossa valmennuksellisten asioiden lisäksi huomioidaan ja ohjeistetaan koko seuran toimintaa ja toimientapoja. Seurakäsikirja on tarkoitettu jokaiselle toimintaamme osallistuvalle valmentajalle, toimihenkilölle ja pelaajalle vanhempineen. Seurakäsikirjassa kerrotaan seuran tavasta toimia sekä kuvataan joukkueiden toimintaa, toimihenkilöiden tehtäviä ja kerrotaan vanhempien roolista lasten harrastamisessa. Vapaaehtoistoiminnassa on toisinaan tarpeetonta luoda jäykkiä toiminnan rakenteita tai ohjeistuksia siitä, miten toimintaa pitää toteuttaa mutta on tarpeen kirjata auki seuran toimintamalleja sellaiselle tasolle, jotta seurassa toimivat henkilöt osaavat puhaltaa yhteen hiileen ja soveltaa seurakäsikirjaa kaikkien parhaaksi. Seurakäsikirja on sen tekohetken paras ymmärrys miten asioita tulisi hoitaa ja täten seura kantaa myös velvollisuuden päivittää seurakäsikirjaa vastaamaan ajan tuomiin muutoksiin. Kaikkia seurassa toimijoita toivotaan auttamaan seurakäsikirjan ylläpidossa ja antamaan palautetta ja ehdotuksia tarvittavista päivityksistä. Tämän seurakäsikirjan mallina on kiitollisena käytetty Ilves ry:n jalkapallojaoston dokumenttia Ilves Toimintamalli Tuota dokumenttia on käytetty pohjana ja tarvittaessa sovitettu meidän seuran tarpeisiin. Suuri hatun nosto Ilvekselle toimintamalli dokumentin tekemisestä, sillä siinä on monelle seuralle esimerkkiä. 2. Seura yhdistyksenä Oulun Naisfutis ry on perustettu vuonna Seuran perustava kokous pidettiin , jossa valittiin johtokunta ja yhdistyksen syyskokous pidettiin , jossa seuran perustaminen vahvistettiin. Varsinaisen jalkapallollisen toiminnan seura aloitti kaudella Oulun Naisfutis ry kuuluu jäsenenä Suomen Palloliitto ry:een (SPL). Seuran tarkoituksena on edistää jäsentensä liikunta- ja urheiluharrastusta, erityisesti jalkapalloilua, tavoitteena ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista. Seura toteuttaa tarkoitustaan tarjoamalla jäsenilleen: kilpailutoimintaa, kunto- ja muuta terveysliikuntaa harjoitus-, koulutus- ja valmennustoimintaa sosiaalisesti kehittävää kasvatustoimintaa tiedotus- ja valistustoimintaa, sekä mahdollisuuden hankkia seuran välityksellä urheiluvälineitä ja -asusteita.

5 2.1. Johtokunta Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 7 jäsentä ja 4 varajäsentä. Johtokunnan jäsenistä ja varajäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla, mikäli kaikille on toimitettu kirjallinen tai suullinen kutsu vähintään 3 päivää ennen kokousta. Johtokunnan puheenjohtaja johtaa puhetta johtokunnan kokouksessa ja valvoo ja edustaa seuraa ja sen etuja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan välisestä tehtävänjaosta päättää johtokunta keskuudessaan Johtokunnan kokoonpano Puheenjohtaja Osmo Tervonen Varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie Jäsenet Jari Kuoksa, Mika Ämmälä, Reijo Huhtala Kari Koskela, Helena Pasma, Antti Kaihua Varajäsenet Esko Kurvinen, Aleksi Tanner Johtokunnan tehtävä 1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. 2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. 3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 4. Vahvistaa tehtävän jako keskuudessaan sekä valita tarvittavat jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä. 5. Vahvistavat tarvittavat ohjesäännöt jaostoille, työryhmille ja toimihenkilöille. 6. Vastata seuran taloudesta. 7. Pitää jäsenluetteloa. 8. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös.

6 9. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten. 10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 11. Valita ja erottaa seuran täysipäiväisiksi palkatut toimihenkilöt ja sopia heidän eduistaan Kokoustoiminta Johtokunta päättää keskuudessaan miten usein johtokunta kokoontuu sekä seuraavista kokoustoimintaan liittyvistä asioista: kokouksen valmistelu, kokouskutsun laatiminen ja lähettäminen,esityslistan laatiminen ja lähettäminen, kokouspaikkajärjestelyt, kokoustekniikan hallitseminen, pöytäkirjan laatiminen, pöytäkirjan allekirjoitusten hankkiminen, päätösten toimeenpaneminen, valtakirjojen kirjoittaminen, vuosikokousjärjestelyt ja sihteerinä toimiminen sekä mahdolliset seminaarijärjestelyt Asiakirjahallinto Seura on velvollinen pitämään asianmukaista asiakirjahallintoa: toimintakertomuksen laatiminen yhdessä johtokunnan ja toimistonhenkilökunnan kanssa, toimintasuunnitelman laatiminen, kirjeenvaihdosta huolehtiminen, yhteistyösopimuksista huolehtiminen, anomuksien laatimiset (Oulun kaupunki, Palloliitto, Piiri, jne), yhdistysrekisteri-ilmoitusten tekeminen, kalustoluettelon ajan tasalla pitäminen ja tarkistus tilinpäätöksen yhteydessä, seuratietolomakkeiden täyttö, seuran arkistosta huolehtiminen Taloushallinto Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii vuosikokouksen valitsema johtokunta. Seurassa sovitaan taloushallintaan liittyvien toimintojen toteuttamisesta, kuten: seuran maksuliikenne, tiliotteiden tulostus ja tositeaineiston järjestäminen kirjanpitoa varten, yhteys tilintarkastajiin ja tarkastuksessa mukanaolo, budjettien laadinta (hallinto) ja yhdistelmä koko seuran budjetista, hallinnon ja jaostojen talousseuranta, tarvittaessa kuukausittainen jaostojen taloustilanteen raportointi, laskutus- ja palkkaohjelman ylläpito, vuosilaskelmayhdistelmä ja ennakon pidätys, ilmoitukset verottajalle toimihenkilöistä ja erotuomareista, joukkueiden tilien avaukset/lopetukset, talousohjeiden päivitykset, joukkueiden rahastonhoitajien neuvonta ja auttaminen Jäsentoiminta ja tiedottaminen Seura huolehtii jäsenistään: jäsenpalvelusta huolehtiminen, rekisterien ylläpito, jäsenkirjeen laatiminen ja lähettäminen, seuran nettisivujen päivityksissä

7 3. Jalkapalloseura neuvominen/tekeminen, seuran päättäjäis- ja juhlajärjestelyihin osallistuminen 3.1. Toiminta-ajatus, päämäärät ja tavoitteet Oulun Naisfutis ry/oulu Nice Soccer on voittoatuottamaton nais- ja tyttöjalkapalloilun erikoisseura. Seuran noudattaa toiminnassaan Kaikki Pelaa (Suomen Palloliitto) - ja Lapsen Oikeudet Urheilussa (Nuori Suomi) periaatteita. Seuran tehtävä on tuottaa laadukasta jalkapallovalmennusta ja jalkapalloiluun liittyvää toimintaa jäsenilleen sekä olla edistämässä ja kehittämässä nais- ja tyttöjalkapalloilun olosuhteita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki seuran toiminnasta syntyvät varat ja tuotot menevät kokonaisuudessaan jalkapallotoiminnan tuottamiseen, tukemiseen, edistämiseen ja kehittämiseen. Oulun nais- ja tyttöjalkapallotoiminnan tavoitteena on tuottaa jalkapalloharrastuksen välityksellä onnistumisia ja elämyksiä pelaajille, heidän perheenjäsenilleen sekä joukkueiden toimihenkilöille. Toiminnan ydin on tehtäväkeskeisen viihtyvyyden ja motivoituneen kehittymisen varmistaminen ja sen kautta juniorin pysyminen mahdollisimman pitkään hyvän harrastuksen ja haasteita ja menestymistä tarjoavan lajin jalkapallon parissa. Lähtökohtana on pelaajakohtainen ajattelu. Toiminnan ydin on pitkäjänteisyys. Junioritoiminnan alusta lukien harrastusta kehitetään seuran ammattitaitoisten ohjaajien, valmentajien, huoltajien sekä muiden toimijoiden tuen ja valvonnan alla. Harrastustaan aloittavista nuorista jotkut tähtäävät pitkälle ja omaavat siihen myös edellytykset. Seuran tehtävänä on vastata tähän tarpeeseen. Tavoitteet painottuvat eri ikäryhmissä eri tavoin. Niiden painotus muuttuu lapsen kasvaessa ja samanikäisillä pelaajillakin voi olla erilaisia painotuksia. Jalkapallokoulutoiminta on käytännössä pelkästään nuorisotyötä ja harrastustoimintaa. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä enemmän heihin kohdistuu myös menestymisen paineita ja odotuksia. Myös pelaajan oma motivaatio menestymiseen on yksilökohtaista. Menestys tarkoittaa paitsi seuran joukkueiden menestystä, myös yksittäisten pelaajien menestystä piiri- ja maajoukkuetasolla sekä lopulta myös kansainvälisillä kentillä. Hyvästä harrastuksesta voi syntyä pelaajalle jopa kansainvälinen ura. Näin toiminnan yksi keskeinen tavoite on myös kasvattaa pelaajia huipulle Toiminnan arvot Seura on kirjannut arvoikseen: Ihmisen kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus Avoimuus Korkea työn laatu/ammattimaisuus Yhteistyö

8 Tasavertaisuus Kannustaminen Sen lisäksi toimintaa ohjaavat seuraavat ohjenuorat: Seura huomioi jokaisen juniorijoukkueen lapsen ja nuoren tärkeäksi kumppaniksi. Junioritoiminnassa pidetään mielessä kasvun ohjaus ja monipuolisuus ikävaihe periaatteen mukaisesti. Seuralla on Kaikki Pelaa yhdyshenkilö ja juniorijoukkueet noudattavat Suomen palloliiton Kaikki Pelaa ohjelmaa. Seuralla on ongelmanratkaisuelin. Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä. Seura tarjoaa mahdollisimman hyvät puitteet juniorijoukkueille ja takaa edustusjoukkueiden toiminnalle tukea kasvattamalla hyviä pelaajia Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta Seuratoiminnan arvoihin lukeutuu oikeus asialliseen kohteluun ja kanssakäymiseen. Seurassa häirintään ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavin tavoin 1. Häirintää ei hyväksytä Seuratoiminnassa tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Jokaisen on vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. 2. Häirintään puututaan Seurajohto huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny. Jokaisen seuranhenkilön odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi ja puuttuvan siihen. 3. Häirinnällä tarkoitetaan Häirintänä ja epäasiallisena kohteluna pidetään vakavanlaatuista kielteistä käyttäytymistä, joka on jatkuvaa tai toistuvaa. Joskus kertaluontoinen tilanne voi olla niin vakava, että se edellyttää puuttumista. Kielteinen käyttäytyminen voi ilmetä mm. sanattomina viesteinä (esim. ilmeet, eleet), yhteisöstä eristämisenä (esim. ei puhuta tai kielletään muitakin puhumasta ko. henkilön kanssa, ei tervehditä, ei kuunnella, rajoitetaan mielipiteen ilmaisua tai keskeytetään toisen puhe jatkuvasti, eristetään työskentelemään muista erillään), toiminnan jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja vaikeuttamisena esim. jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, työtä mitätöidään tai arvioidaan väärin perustein, maineen tai aseman kyseenalaistamisena (esim. levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, haukutaan, nöyryytetään tai pilkataan), henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisena (esim. huutaminen, suulliset ja kirjalliset uhkaukset, käsiksi käyminen, suora väkivalta tai sukupuolinen häirintä ja ahdistelu) 4. Häirintää ei ole Häirintää ja epäasiallista kohtelua eivät ole toimintaa ja tehtävienjakoa koskevat asialliset päätökset ja ohjeet sekä työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely,

9 vaikka ne herättäisivätkin epävarmuutta, ahdistusta tai muita kielteisiä tunteita. Häirinnästä ei liioin ole kyse, jos henkilölle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus tai hänet päätetään esim. toiminnan jatkumisen arviointiin sen jälkeen, kun hänen kanssaan on keskusteltu asiasta. 5. Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneen tulisi ottaa tapahtunut puheeksi ja kertoa kokemuksestaan joko välittömästi tai mahdollisimman pian henkilölle, joka hänen kokemanaan käyttäytyi epäasiallisesti. Parhaimmillaan tilanne voisi selvitä jo heidän kesken. Seurajohdon tilanteeseen puuttuminen edellyttää, että häirinnän kohteeksi joutunut ilmoittaa asiasta puheenjohtajalle itse. 6. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittäminen Mahdollisen häirinnän selvittäminen ja arviointi tehdään kuvattujen tilanteiden ja keskusteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella puheenjohtaja tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun. Keskustelut käydään ja muut mahdolliset selvitykset tehdään luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita. Ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella Jalkapalloseuran pääperiaatteet Kasvatukselliset pääperiaatteet Ohjata terveisiin elämäntapoihin Positiivisen ja yritteliään ilmapiirin luominen Onnistumisten ja elämysten takaaminen Nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen Toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen Liikunnalliset pääperiaatteet Monipuolisten liikunnallisten perusvalmiuksien kehittäminen Jalkapallon lajitaitojen ja tekniikoiden opettaminen Teknisistä taidoista pelitaitoihin ja urheilijasta jalkapalloilijaksi Osallistuminen liiton/alueen sarjatoimintaan Kilpa ja harrasteurheilun yhteensovittaminen Seura tarjoaa pelaajille hyvän ympäristön kehittyä jalkapalloilijana ja ihmisenä seuran tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa Seuran valmennus perustuu systemaattisuuteen, korkeaan tiedontasoon, suunnitelmallisuuteen ja Fair Play henkeen sitoutumiseen Tavoitteellinen toiminta ja pelaajien kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä, koska se on aikaa ja voimavaroja vievää. Juniorijalkapallossa pikavoittojen kalastelu keskittymällä voittamiseen pelaajien kehittämisen kärsiessä ei ole ONSin mukaista kasvatustoimintaa

10 Muut pääperiaatteet Uusien vetäjien tuottaminen junioripelaajille ja uusien seuratoimijoiden kasvattaminen Seuratoiminnan jatkuvuuden takaaminen järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti ja hyvin organisoidusti Tukea urheilun, koulunkäynnin ja opiskelun yhteensovittamista Toiminnan tulee olla kaikilla seuran toiminnan tasolla hyvin dokumentoitua ja mahdollisimman avointa Keskeisin periaate on pelaajakeskeinen ajattelu. Pelaajakeskeisen ajattelun avulla pyritään mahdollistamaan nuoren viihtyminen mahdollisimman pitkään jalkapallon parissa sillä tasolla, jolla hän haluaa ja kykenee pelaamaan Pelaajakeskeinen ajattelu lähtökohtana Suunnitelma pelaajien ja yksilöiden kehittämiseen. Samantasoisten pelaajien pelaaminen ja harjoittelu samoissa joukkueissa on pelaajan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Seuran tavoitteena on tarjota lahjakkaille pelaajille mahdollisuus harjoitella ja/tai pelata tasoisessaan joukkueessa tai ryhmässä. Asiassa toimitaan Kaikki Pelaa ohjelman ja Sinivalkoisen tien henkeä noudattaen. Vanhempien, joukkueen toimijoiden, ohjaajien ja valmentajien ajatukset pois liiallisesta voitontavoittelusta ja menestyksestä. Lahjakkaiden ja potentiaalisten pelaajien henkilökohtaisen kehittymisen tukeminen siten, että se mahdollistaa yksilötasolla jalkapalloon panostamisen sekä tavoitteiden asettamisen kilpa- ja huippu-urheilu tasolle Seura toteuttaa pelaajien kehittämistä ottaen huomion seuraavia näkökulmia: - Suhtautuminen jalkapalloon, kouluun ja elämään on erilaista - Erilaiset harrastukset - Erilaiset koti- ja ympäristöolot - Halu ja mahdollisuus harjoitella ja pelata eri määrä - On oltava mahdollisuus toimia eri tasoilla. - Monipuolisuus - Innostuminen - Kyllästyminen 3.6. Jalkapalloseuran tavoitteet Auttaa pelaajan perhettä lasten/nuorten kasvatustyössä tiedostaen myös laajemman yhteiskunnallisen lasten ja nuorten kasvatustehtävän Tarjota pelaajille laadukasta urheiluseura toimintaa. Antaa nuorille paljon vastuuta ja palautetta omasta toiminnastaan

11 Tarjota hyvät lähtökohdat terveelliselle ja liikunnalliselle elämäntavoille ja auttaa kehittämään perustan elinikäiselle harrastukselle Seuran toiminta on tavoitteellista ja hauskaa, sillä autamme pelaajia nauttimaan hyvästä harjoittelusta ja toiminnasta. Autamme pelaajiamme kehittymään huippujalkapalloilijaksi ja edustamaan seuraa eri organisaatioissa, kuten mm piirijoukkueet, aluejoukkueet, Akatemiat sekä nuorisomaajoukkueet. Naisten edustusjoukkue pelaa SM-tasolla B-junioreiden joukkueet pelaavat liiton sarjoja sekä SM-tasolla että 1-Div tasolla. Toiminnan tulee tähdätä jokaisella eri sektorilla hyvään laatuun ja korkeatasoiseen toimintaan Jalkapalloseuran toiminnan mittarit Tavoitteiden mukainen urheilijoiden ja harrastajien määrä ikäluokittain. Kansallisten kilpasarjojen joukkueiden lukumäärä ja näiden joukkueiden menestyminen erillisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehtyjen pelisääntösopimusten lukumäärä. Taitokisoihin osallistuvien pelaajien lukumäärä, taitotekniikkatulokset ja lajin SM-kilpailujen mitalit. Urheilukouluissa ja -lukioissa olevien pelaajien lukumäärä. Edustukset piiri-, alue- ja eri nuorisomaajoukkueissa, - alueellisissa akatemioissa, ja aikuisten edustusjoukkueissa. Valmentajien koulutustaso ja koulutettujen valmentajien lukumäärä. Pelaajakeskeinen valmennuslinja toimii ikäluokkien valmennustoiminnan ohjenuorana. Mittareita tarkastellaan vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä 3.8. Lapsen oikeuden urheilussa Nuori Suomi on määritellyt urheiluun seuraavat lapsen oikeudet, ja niitä ONS kunnioittaa jalkapallon pelaamisen tarjoamassa kasvatusympäristössä ikäluokkavaiheen periaatteen mukaisesti: - Oikeus iloon sekä oikeus leikkiä ja pitää hauskaa - Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen - Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena - Oikeus osallistua tasavertaisena muiden kanssa - Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti - Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta - Oikeus savuttomaan ilmaan - Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa

12 - Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen - Oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen - Oikeus aikuiseen ohjaajaan, turvalliseen vanhempaan - Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta - Oikeus osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa - Oikeus menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa - Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla - Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, urheilumenestyksestä riippumatta 4. Jalkapalloseuran organisaatio ja tehtävät 4.1. Seuran organisaatio ja toimihenkilöt ONS organisaatio Seuran jäsenet Syyskokous Pelaajat Johtokunta G C B1 ED Seuran hallinto Vetäjä =Toiminnanjohtaja Varainhankinta, taloudenhoito, Koulutus, seuran hallinto, tiedotus Juniorijaosto Vetäjä = Junioripäällikkö Juniori jalkapalloilun asiat, Jojotoiminta Edustusjaosto Vetäjä Naisten edustusjoukkueen ja B1 joukkueen operatiiviset tehtävät Valmennusjaosto Vetäjä = Valmennuspäällikkö Joukkuevalmentajat, Maalivahtivalmentaja(t) Fysiikka valmentaja(t), Fysioterapeutit, Huoltaja(t) Seuran toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Junioripäällikkö

13 Valmennuspäällikkö Edustusjaoston vetäjä Muut toimihenkilöt 4.2. Seuran hallinnon tehtävät Tehtäviin kuuluu kaikki aktiviteetit liittyen yhdistys- ja seuratason toiminnan organisointiin. Hallinto luo omalta osaltaan puitteet toteuttaa seuran tarkoitusta. Tarkempi sisältö hallinnolle löytyy kohdasta Toiminnanjohtajan tehtävät. Toiminnanjohtajan ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kaikkia tehtäviä itse vaan organisoida että kaikki hänelle merkityt vastuut ja tehtävät tulevat tehdyksi. Vastuun noista tehtävistä hän kantaa kuitenkin itse Toiminnanjohtajan tehtävät Toimintasuunnitelma ja talousarvio Toimintakertomus. Seuran talous Varainhankinnan edistäminen, seuran markkinointi (markkinointivastaavan kanssa) Yhteydenpito yhteistyö kumppaneihin Seuran edunvalvoja Johtokunnan antamat tehtävät Kk-raportointi Kilpailu- ja nuorisotoiminnan valvominen Kehittää seuratoimintaa, seuratoiminnan opas ja sen mukaisen toiminnan valvonta Ohjaa, auttaa ja valvoo jaostojen, juniori- ja valmennuspäällikön toimintaa Seurakellon ylläpito Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Tämä määriteltävä Juniorijaoston tehtävät Juniorijaoston toiminnassa yhdistyvät valmennuksellinen juniorityö sekä seuratyö. Valmennuksellisen juniorityön kautta kuvaan tulee urheilun sisällöllinen puoli niin kilpailu- kuin harrasteryhmissä ja seuratyön kautta yhdistyksen/seuran hallinnollinen toiminta. Juniorijaoston toiminnoista on tarkemmin kohdassa Junioripäällikön tehtävät. On hyvä kiinnittää huomiota että Junioripäällikön ja Valmennuspäällikön on tehtävä läheistä yhteistyötä läpi kauden, jotta kokonaisuus olisi toimiva. Juniorijaostoon nimetään johtoryhmä, joka koostuu junioripäällikön lisäksi 3-4 henkilöstä, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida juniorijaoston toimintaa. Junioripäällikkö esittää kauden alussa johtoryhmän kokoonpanon johtokunnalle hyväksyttäväksi.

14 Junioripäällikön tehtävät Yhteyshenkilö/tiedottaja seuran ja juniorijoukkueiden välillä Junioritoiminnan suunnittelu Valmennuspäällikön kanssa Valvoo ja ohjaa toimintaa joukkueissa; hallinto, talous Järjestää seuran sisäinen koulutus Järjestää jalkapallo/kyky/taitokouluja, ym Neuvottelee uudet sopimukset Valmennuspäällikön kanssa Suunnittelee ja hankkii harjoitusajat ja -paikat Varustehankinnan koordinointi Pelisäännöt Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Tämä määriteltävä Edustusjaoston tehtävät Edustusjaoston vetäjän tehtävät Tämä määriteltävä Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Tämä määriteltävä Valmennusjaosto Valmennusjaoston tehtävät Valmennusjaosto vastaa seurassa jalkapallon teknisestä ja taktisesta sisällöstä sekä siitä miten sitä toteutetaan seura- ja joukkuetasolla. Valmennusjaosto vastaa valmennustoiminnan laadullisen ja määrällisen toiminnan jatkuvasta kehittämisestä sekä ohjaa ja valvoo joukkueissa tapahtuvaa valmennusta. Valmennusjaosto luo ja ylläpitää myös suhteita muihin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tahoihin. Valmennusjaoston tehtävistä on tarkemmin kohdassa Valmennuspäällikön tehtävät. Valmennusjaostoon nimetään johtoryhmä, joka koostuu valmennuspäällikön lisäksi 3-4 henkilöstä (ikäkausikoordinaattorit), jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida valmennusjaoston toimintaa. Valmennuspäällikkö esittää kauden alussa johtoryhmän kokoonpanon johtokunnalle hyväksyttäväksi Valmennuspäällikön tehtävät vastaa seuran valmennuksen linjauksesta ja sen seurannasta neuvottelee ja allekirjoittaa valmentajasopimukset seuran valmentajien kanssa on mukana ikäluokkien toiminnassa suunnittelemassa, organisoimassa ja toteuttamassa laa-dukasta valmennusta

15 yhdessä ikäluokka valmentaja koordinaattoreiden ja valmentajien kanssa (etenkin D B ikäluokat) suunnittelee ja toteuttaa seuran valmentajien sisäisen ja ulkoisen koulutuksen seuraa, ohjaa, auttaa ja tukee seuran valmentajia harjoitusten suunnittelussa ja käytännön to-teutuksessa toimii yhteyshenkilönä Palloliittoon, Piiriin sekä alue-, piiri- ja maajoukkuevalmentajiin yhdes-sä Talentti valmentajan ja MVvalmennusjohtajan kanssa toimii Sinettiseura-yhteyshenkilönä yhdessä puheenjohtajan kanssa koordinoi Taito- ja Kykykoulun ja Maalivahtivalmennuksen harjoittelua yhteistyössä Taito- ja Kykykoulu valmentajien ja MV-valmennuspäällikön kanssa järjestää ja organisoi kesän Jalkapallokoulu-tapahtuman koordinoi seuran taitokilpailuja yhdessä Ikäkausi valmennuskoordinaattoreiden kanssa jakaa ja suunnittelee kesän ja talven harjoitusvuorot yhteistyössä Valmennustyöryhmän kanssa suunnittelee ja toteuttaa erilaisia pelaajakoulutustapahtumia osallistuu ikäluokkien vanhempainkokouksiin yhdessä puheenjohtajan kanssa osallistuu tarvittaessa seuran hallituksen kokouksiin osallistuu ilman eri korvausta seuran muiden tapahtumien järjestelyihin (esim. talviturnaus) tekee tiivistä yhteistyötä Oulun alueen muiden jalkapalloseurojen valmennuspäälliköiden ja valmentajien kanssa sekä SPL Pohjois-Suomen piirin henkilöstön kanssa koordinoi ja päättää D-B ikäisten pelaajayksilöiden harjoittelusta ja määristä sekä juniorei-den pelaamisesta eri ikäluokissa Talentti valmentajan avustuksella raportoi toiminnasta seuran hallitukselle säännöllisesti Valmennusjaoston toiminta ONS valmentajat kuuluvat neljään ikäluokkaryhmään. Nämä ovat: 1. Naisten edustus ja II joukkue- ja B-tytöt 2. C ja D- tytöt 3. E, F- ja G -tytöt 4. Harrastustoiminta mikromaailma

16 Ikäluokka jako SPL ohjeistuksen mukaisesti tulkiten niin, että joukkueet kootaan taitotason mukaisesti niin, ettei ikäluokassa ole ikäluokkaan vanhempia pelaajia. Jokaisella ikäryhmällä on oma ikäkausikoordinaattori, joka johtaa valmennusryhmän työskentelyä, pääpainonaan valmennuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Maalivahtivalmennus toimii omana yksilöosanaan. Maalivahtivalmennuksen koordinaattorina, sekä mv-valmennuspäällikkönä toimii seuran maalivahtien päävalmentaja. Yksittäisten joukkueiden valmennus organisoidaan valmennustiimi- ajattelun mukaan. Jokaisessa valmennustiimissä on yksi päävalmentaja, ja kaksi valmentajaa. Lisäksi valmennustiimiin voivat kuulua eri määrä apuvalmentajia, maalivahtivalmentajia, huoltajavalmentajia, sekä erilaisia tekniikkavalmentajia. Valmentajien keskinäistä vuorovaikutus ja yhteistyö varmistetaan ikäluokkaryhmien kautta sekä valmentajien kuukausitapaamisilla. Tarkoituksena on, että valmentajat kokoontuvat kerran kuukaudessa ikäluokkaryhmän tapaamiseen tai teemakoulutukseen. Järjestetään myös joka syksy valmentajien yhteinen teemaviikonloppu. Valmentajien osaamisen kehittäminen pohjautuu seuran ja palloliiton järjestämiin koulutustoimintaan. (valmentajan urapolku) Harjoittelun suunnittelua ohjataan valmentajaopuksen kautta. Siinä on määritelty harjoittelun painopistealueet tiettyjen ikävaiheiden mukaisesti, sekä esitetty keskeiset esimerkkiharjoitteet. Valmennuksen suunnittelua ohjaa vahvasti jatkossa myös seuran yhteinen valmennuskalenteri sekä valmennus/harjoittelupäiväkirja. Kalenterin tavoitteena on yhtenäistää valmennuksen jaksotuksia ja sitä kautta helpottaa joukkueiden yhteistyötä. Kaikki yhdessä tehty valmennusmateriaali kootaan sähköiseen muotoon seuran kotisivuille salasanojen taakse. Harjoittelun testausta /opponointia toteutetaan 1-2 kuukaudessa tapahtuvan toiminnan kautta, yksityiskohdat sovitaan valmentaja kohtaisesti. Läheisten ikäluokkien yhteistyötä tuetaan, jotta jokaisella pelaajalle saadaan optimaalinen kehittymisympäristö. Tämä tarkoittaa yli ikäluokkarajojen järjestettävää yhteistoimintaa. Valmentajat sopivat ikäluokkaryhmien yhteistyöstä ja ilmoittavat sovittujen asioiden sisällöstä valmennuspäällikölle joka kirjaa tapahtuman ikäluokkakohtaiseen valmennussuunnitelmaan Maalivahti-Valmennuspäällikkö Mv-valmennuspäällikkö viime kädessä päättää pelaajan ja hänen vanhempien näkemyksen huomioon ottaen millä taito/vaativuustasolla kukin seuran maalivahti pelaa ja harjoittelee Mv-valmennuspäällikkö organisoi ja koordinoi seuran MVresursseja ja varmistaa, että kaikille joukkueille löytyy maalivahti MV-valmennuspäällikkö suunnittelee ja koordinoi seuran maalivahtivalmennuksen

17 MV-valmennuspäällikön apuna toimii 2-3 nimettyä maalivahtivalmentajaa. MV-valmennuspäällikön johdolla suunnittelevat ja pitävät säännöllisesti maalivahdeille tarkoitettuja omia erikoisharjoituksia pienryhmissä (2-6 maalivahdin tasoryhmissä) Maalivahti-valmentaja Seuran jokaisen joukkueen En- alkaen valmennusryhmästä nimetään ja koulutetaan valmentaja, joka säännöllisesti toteuttaa MV-valmennusryhmän ohjeiden ja suunnitelmien mukaisia perusharjoituksia säännöllisesti joukkueen omissa harjoituksissa Ikäkausikoordinaattori toteuttaa eri ikäluokkien valmentajatapaamiset säännöllisesti seuraa, ohjaa, auttaa ja tukee ikäluokan valmentajia harjoitusten suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa Toiminnan suunnittelu ja vuosikello Tämä määriteltävä. 5. Valmennustoiminta 5.1. Valmennustoiminnan perusarvot Rehellisyys Kehittyminen edellyttää rehellistä arviointia Uskalla sanoa mielipiteesi, uskalla vastaanottaa arvioita Arvioi edessä, älä takana Avoimuus Toiminnan sisäinen tiedonkulku on avointa ja kehitykseen tähtäävää Uskalla laittaa itsesi peliin = jaa tietoa -> saat tietoa Luotettavuus Asiallisesti sovittu on helppo pitää. Ole luottamuksen arvoinen Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus luovat luotettavuutta Henkilökohtaisuus Persoonallisuus ilmenee tapoina valmentaa, opettaa ja oppia Ole oma persoonasi. Seurakäsikirja antaa raamit työlle, jota omalla ammattitaidollasi teet 5.2. Valmentamisen perusarvot Yksilöllisyys

18 Harjoittelun ja pelaamisen ydin on pelaajien kehittämisessä yksilöinä Toimintatapaan kuuluu pelaajien, harjoittelun, pelaamisen ja valmennustoiminnan jatkuva arviointi Yhtenäisyys Seuralla on oma pelillinen linja ja yhtenäiset toimintamallit. Jokainen on oma persoonansa yhtenäisissä puitteissa Joukkueet edustavat seuraa seuran Puna musta valkoisissa väreissä Valmentajien yhteistyö on kehittymisen takaamiseksi ensi arvoisen tärkeää Korkea laatu Valmennus on ammattimaisesti suunniteltua ja toteutettua Valmennustapahtumat toteutetaan aina parhaalla mahdollisella tavalla Toiminta on aina laadukkaasti organisoitua ja tiedotettua Korkea vaatimustaso Edellytämme oikeita asioita jatkuvasti Pyrimme jatkuvaan kehitykseen Jokaiselta pelaajalta edellytetään henkilökohtaista huippusuoritusta Annamme tänään eilistä paremman mahdollisuuden kehittyä 5.3. Valmennuksen tavoitteet Tavoitteiden asettelussa näkökulma on ensisijaisesti yksilökohtaisessa pelaajakasvatuksessa, toimimisena kasvattajaseurana ja em. kilpailutoiminnan tavoitteiden toteutuminen nähdään indikaattoreina pelaajakasvatustyön onnistumisessa Seuran kilpailulliset tavoitteet Edustusjoukkue nousee ja pysyy Naisten liigassa 2012 Edustusjoukkue pelaa Suomen mestaruudesta Naisten liigassa, tavoitevuosi on 2015 Naisten 2 joukkue pelaa 2- divisioonassa 2010 B1-joukkue pelaa pysyvästi BSM:ssä Seuran FUN-joukkue pelaa vuosittain FUN-lopputurnauksessa. Seuran pelaajat ovat mukana maajoukkueissa Seura on pohjoisen alueen ykkösseura Nais-/Tyttöjalkapallossa toimien hyvässä yhteistyössä muiden alueen seurojen kanssa tarjoten myös alueen muiden seurojen pelaajille mahdollisuuden pelata Suomen huipulla

19 Harrastetoiminta Tarjoaa yksilön taitoja kehittävän ja hienon harrastuksen laajalle joukolle joukkueurheilusta kiinnostuneita tyttöjä. ns. harraste joukkueet Dn-> FC Aino Lisenssipelaajien määrä noin 400 pelaajaa, mutta kasvu tavoitteet määritellään seuran kokouksessa vuosittain 5.4. Yksilöiden huomioiminen valmennuksessa Pelaaja tarkkailu. Seurassa on pelaajatarkkailuun sitoutunut ryhmä (3 4 jäsentä) joiden tehtävänä on ohjata pelaajia niihin taitoluokkiin missä heidän oppimisensa on optimaalista. Ryhmä ehdottaa valmennuspäällikölle joukkueen missä kyseinen pelaaja voisi jatkaa harjoitteluaan/pelaamistaan. Tämä toimintamalli mahdollistaa myös joukkueiden välillä siirtymisen Cv B Edustusjoukkue Pelaaja tarkkailu Dn-Cn Pelaaja tarkkailu Tavoite: tunnistaa seuran sisällä lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat ja varmistaa heidän optimaalinen kehittyminen urheilijana ja jalkapalloilijana => unelmien suunnitelmallisen tavoittelun tukeminen Toimenpiteet: 1. Talenttien tunnistaminen: Seurajoukkueiden sisäinen taito ja kuntotestaus Kykykouluvetäjän pelaajatarkkailu joukkueissa Piirin kykyhaavit ja piirijoukkue yhteistyö Seurajoukkue valmentajien esitykset Seuran tarkkailussa olevien pelaajien yhteiset harjoitukset ja harjoituspelit 2. Pelaajakohtaisen urakehityssuunnitelman luominen: Pelaajakohtainen kehityskeskustelu ja tavoitteiden kartoitus Henkilökohtaisen harjoittelun seuranta -> harjoituspäiväkirja jossa viikkotason suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi (1-2 vuotta ja 3-5 vuotta) Pelaajan sijoittaminen taitoja vastaavaan seurajoukkueeseen

20 Pelaajille taataan riittävä määrä pallollisia harjoituksia mahdollistamalla osallistuminen useamman ikäluokka joukkueen pallollisiin harjoituksiin Tulevaisuus ryhmän yksilö ohjaus (ryhmän yksilöiden henkilökohtainen valmennus) Seuralla on yksilövalmennukseen erikoistunut valmentaja joka on yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa muodostaa toimintamallin, jolla yksilön kehitystä tuetaan. Yksilövalmentaja on valmennusyhteistyössä liikuntaoppilaitosten kanssa, sekä suunnittelee yhdessä, oppilaitoksen valmentajan kanssa, Tulevaisuus ryhmän pelaajien henkilökohtaisen fyysisen valmennuksen Tasoryhmäharjoittelu Tasoryhmäharjoittelulla ja ajattelulla pyritään saamaan kaikille pelaajille oman tasoinen toimintaympäristö. Kiinnitetään pelaajien syntymävuoden sijasta huomiota sen hetkiseen taitotasoon ja potentiaaliin niin, että jokaiselle tarjotaan omatasoinen ja itseä kehittävä harjoitteluympäristö Maalivahtiharjoittelu MV-valmennuspäällikkö suunnittelee ja koordinoi seuran maalivahtivalmennuksen. MV-valmennuspäällikön apuna toimii 2-3 nimettyä maalivahtivalmennukseen valmentajaa. MV-valmennuspäällikön johdolla suunnittelevat ja pitävät säännöllisesti maalivahdeille tarkoitettuja omia erikoisharjoituksia pienryhmissä (2-6 maalivahdin tasoryhmissä) MV-valmentajaryhmä toteuttaa yksilön kehittymisen tehostamissuunnitelman mukaista maalivahtien tarkkailua ja antaa maalivahdeille säännöllistä palautetta suorituksista tarkkailujen perusteella. MV-valmennusryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä joukkueiden valmentajan kanssa maalivahdin harjoittelua tarkkailuissa havaittujen kehitysalueiden mukaan. Maalivahtien yksilöharjoittelun suunnittelussa huomioidaan myös maalivahdin fyysisen harjoittelun tarve. Laaditaan henkilökohtainen harjoitussuunnitelma yhteistyössä maalivahdin joukkueen valmentajan kanssa. Maalivahtien yksilöllistä kehittymistä ja viihtymistä edistävää tehtäväsuuntautuneisuutta korostaen MV- valmennuspäällikkö koordinoi kunkin maalivahdin osallistumista eri joukkueiden harjoituksiin ja peleihin. MV- valmennus ringissä olevat pelaajat ovat MV-talenttiohjauksen piirissä ja heidän toimintaa ohjataan samoja periaatteita noudattaen.