KAIRA -hankkeen lehti- ja blogikirjoituksia

Transkriptio

1 KAIRA -hankkeen lehti- ja blogikirjoituksia Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen S

2 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL KAINUU Puh Fax ISSN D: 53 Kajaani

3 Sisältö 1. KAIRA -hankkeen kokemuksia työnantajayhteistyöstä Edelleensijoittamiskokemuksia Kainuussa Nuoret tilanne Kainuussa tammikuussa Etsivän nuorisotyön ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston vakiintuminen Kainuun kunnissa Syrjään työelämästä Sosiaalista vahvistamista moniammatillisena viranomaisyhteistyönä yhdessä palveluja tuottavien tahojen kanssa Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaalisen vahvistamisen ohjelma Työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kainuussa Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Hyvät käytännöt

4 1. KAIRA -hankkeen kokemuksia työnantajayhteistyöstä KAIRA -hankkeen projektikoordinaattoreiden yhtenä tehtävänä on työnantajayhteistyö, jota on käytännössä toteutettu jalkautumalla yrityksiin eri puolilla Kainuuta. Olemme saaneet aina positiivisen vastaanoton niissä yrityksissä, jotka ovat halunneet käyttää hieman aikaansa työllistämisasioiden pohtimiseen. Ne yrittäjät, jotka eivät ole katsoneet rekrytointikysymyksiä ajankohtaisiksi, kertovat sen heti yhteydenoton aikana puhelimessa, jolloin voimme todeta yhdessä yrittäjän kanssa, ettei KAIRAn työnantajakäynnille ole tarvetta. Heinäkuun 2008 ja joulukuun 2011 välisenä aikana KAIRA - hankkeesta on tehty työnantajakäynti kaikkiaan 283 yksittäiseen yritykseen. Kainuun kolmen eri TE-toimiston alueille nämä työnantajakäynnit jakautuvat siten, että valtaosa käynneistä, lähes puolet, on tehty Länsi-Kainuun TE-toimiston neljän kunnan alueella. Ylä- Kainuun TE-toimiston kolmen kunnan alueella on tehty vajaa kolmannes ja Itä-Kainuun TE-toimiston kahden kunnan alueella vajaa neljäsosa kaikista työnantajakäynneistä. Koska KAIRA -hankkeessa ei työskennellä lainkaan suoraan työnhakija-asiakkaiden kanssa, pyydämme mielellämme mukaan paikallisia yhteistyökumppaneita mennessämme yrityksiin, jolloin mahdollisiin yritysten työvoimatarpeisiinkin pystytään vastaamaan parhaimmillaan välittömästi. Noin joka kymmenennellä käynnillä KAIRAn mukana on ollut Vaalassa kunnan työvalmentaja tai hanketyöntekijöitä Ylä-Kainuun alueella Talas-hankkeesta ja Kuhmossa Työvalmennuskeskus Työsilta - hankkeesta tai Siirtymäprojektista, jonka kanssa yhteisiä käyntejä on tehty myös Sotkamossa. KAIRA -hankkeen ensisijainen rooli työnantajakäynneillä on herätellä yrittäjiä huomaamaan rakennetyöttömät, osatyökykyiset, nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat potentiaalisena työvoimareservinä ja jakaa yrittäjille ajantasaista tietoa niistä mahdollisuuksista, joita heillä on käytettävissään heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä rekrytoitaessa. Aivan tyhjin käsin emme yrityksissä vieraile, vaan jätämme aina käynnin yhteydessä yrittäjien kiittelemän työnantaja- 4

5 kansion, jonka päivitetty versio löytyy myös osoitteesta Tarkempi tutustuminen työnantajakansioon jää yrittäjien oman myöhemmän kiinnostuksen varaan, sillä käynnin yhteydessä nostamme ehkä esiin kansiosta jonkin tietyn yksittäisen asian, mutta aina kansiota ei edes avata käynnin aikana. Kerromme kuitenkin aina erilaisten työllistämistukimuotojen olevan harkinnanvaraisia ja niiden täytäntöönpanon kuuluvan paikalliselle TE-toimistolle, minne kehotamme yrittäjiä ottamaan yhteyttä, mikäli he haluavat rekrytointien yhteydessä selvittää mahdollisuutensa käyttää työllistämistukia. KAIRAn työnantajakäynneillä saaman tuntuman mukaan tarjolla olevat tukimahdollisuudet eivät ole yrityksille mikään kynnyskysymys, vaan henkilökuntaa palkataan ensisijaisesti tarpeeseen, jolloin harvoin edes mietitään mahdollisuutta työllistää tuella. Ne yrittäjät, jotka ovat käyttäneet esimerkiksi palkkatukea useiden työntekijöiden kohdalla, eivät yleensä pitäneet tukien maksatukseen liittyvää paperityötä hankalana, mutta osa vain kertaalleen tukea hyödyntäneistä yrittäjistä koki maksatukseen liittyvät käytännöt liian byrokraattisiksi ryhtyäkseen samaan pyöritykseen toistamiseen. Toisena tärkeänä tehtävänämme työnantajakäyntien yhteydessä on ollut yrittäjien tuntemusten ja näkemysten kuulosteleminen työllistämisasioissa. Lähes poikkeuksetta yrittäjät pitävät puskaradiota parhaana rekrytointiväylänä. Toinen hyväksi havaittu tapa löytää yritykselle sopivaa työvoimaa on tarkkailla opiskelijaharjoittelijoita ja palkata näistä parhaat heti valmistumisen jälkeen. Epävarma globaali taloustilanne on kesästä lähtien noussut esiin lähes kaikilla työnantajakäynneillä ja yhä yleisempiä alkavat olla myös rekrytointiongelmat tietyillä aloilla. Vuokratyövoiman käyttö tuntuu selvästi yleistyneen kuluneen vuoden aikana, mutta esimerkiksi hoiva-, matkailu-, ravitsemis- ja puhtaanapitoaloilla vuokratyövoimaakin on enää hyvin niukasti tarjolla Kainuussa. Koulutusorganisaatioilta yrittäjät toivovatkin räätälöidympää suunnittelua, jotta koulutettua työvoimaa saataisiin niille aloille, joita uhkaa työvoimapula. Erityisesti nuorten, työmarkkinoille vasta siirtymässä olevien ikäluokkien koulutuksessa olisi työnantajien mukaan kiinnitettävä huomiota myös oikeanlaisen asenteen ja motivaation synnyttä- 5

6 miseen työntekoa kohtaan sekä työelämän pelisääntöjen opettamiseen. Yritysten ydintehtävänä on yritystoiminnan pyörittäminen, minkä vuoksi työllistäminen siihen liittyvine ammattislangeineen on jäänyt yrittäjille usein vieraaksi, eikä työllistämisasioihin ehditä yrityksissä paneutua kunnolla aina edes akuutin työvoimatarpeen yhteydessä. Moni yrittäjä onkin todennut lyhyen, puolesta tunnista tuntiin kestäneen KAIRA -hankkeen yritysvierailun päätteeksi, miten mukava oli kerrankin pysähtyä oikeasti miettimään hetkeksi näitä asioita ja huomata ehkä aivan uusia mahdollisuuksia myös oman yrityksen kehittämisessä tulevaisuudessa. Paras saamamme palaute työnantajakäynnistä on ollut yrittäjältä tullut kiitos terapiatuokiosta! Riitta Kaskela ja Elsa Kilpeläinen, Edelleensijoittamiskokemuksia Kainuussa Kainuussa alettiin vuoden 2010 alussa valtakunnallisten esimerkkien innoittamana kokeilla edelleensijoittamista keinona madaltaa välityömarkkinoilla työskentelevien kynnystä päästä työskentelemään avoimille työmarkkinoille. Edelleensijoittamisessa varsinainen työnantaja, joka voi olla yhdistys, säätiö, sosiaalinen yritys, kunta tai kuntayhtymä, siirtää palkkatuella työllistämänsä työntekijän tämän suostumuksella toisen työnantajan, käyttäjäyrityksen, käyttöön. Edelleensijoittaminen on käyttäjäyritykselle helppo ja riskitön tapa saada työvoimaa, sillä palkanmaksuvelvollisuus säilyy varsinaisella työnantajalla, joka laskuttaa edelleensijoitetun työntekijän työpanoksesta sovitun korvauksen käyttäjäyritykseltä. Edelleensijoittaminen muistuttaa siten työvoiman vuokrausta, mutta perinteisestä vuokratyöstä edelleensijoittaminen poikkeaa eniten siinä, että edelleensijoittamisessa sekä käyttäjäyrityksellä että edelleensijoitetulla työntekijällä on varsinaisen työnantajan työvalmennuksellinen ja muu tuki käytössä koko edelleensijoittamissopimuksen keston ajan. Edelleensijoittamisen tekee riskittömäksi niin käyttäjäyrityksen kuin edelleensijoitetun työntekijänkin kannalta se, että sopimus voidaan kumman tahansa aloitteesta purkaa ilman irtisanomisaikaa välittömästi, jos havaitaan, 6

7 että yhteistyö ei sujukaan toivotulla tavalla. Edelleensijoitettu työntekijä ei jää sopimuksen keskeytyessä tai päättyessä koskaan tyhjän päälle, vaan jatkaa työskentelyään varsinaisen työnantajan palveluksessa palkkatukijakson päättymiseen asti. KAIRA-hanke on toiminut alusta asti kahden kainuulaisen hankkeen eli Kuhmon työttömien yhdistyksen Työvalmennuskeskus Työsilta -hankkeen ja Suomussalmen kunnan hallinnoiman, vuoden 2011 lopussa päättyvän TA- LAS-kehittämishankkeen apuna edelleensijoittamisen käytäntöjen kehittämistyössä. Kaikkiaan kahdeksassa eri aloilla toimivassa kuhmolaisyrityksessä on työskennellyt Työsillan edelleensijoittama työntekijä vuosina eripituisilla sopimuksilla. Työsillassa pyrkimyksenä on ollut mahdollisimman pitkien, useiden kuukausien mittaisten edelleensijoittamissopimusten solmiminen, jolloin työntekijällä on mahdollisuus näyttää osaamisensa kunnolla silmälläpitäen jatkotyöllistymistä yritykseen. Ensimmäisenä vuonna Työsillan edelleensijoittamat työntekijät työskentelivät käyttäjäyrityksissä lähinnä avustavissa tehtävissä, mutta vuonna 2011 käyttäjäyrityksissä sijoituttiin Kuhmossa selkeästi ammatillisiin tehtäviin, joissa työntekijöiltä vaadittiin jo osaamista ja pätevyyttä oikeanlaisen asenteen ja motivaation lisäksi. Kuhmossa edelleensijoittamista on markkinoitu aktiivisesti yrityksiin, jonne on viety suoraan tietoa edelleensijoittamisesta mm. KAIRAhankkeen ja yhteisten yrityskäyntien yhteydessä. Samoin KAIRA- ja Työsilta-hankkeiden sekä Siirtymäprojektin yhteistyönä lähetettiin kesällä 2010 edelleensijoittamisesta kertova markkinointikirje kuhmolaisyrityksille ja keväällä 2011 järjestettiin yrittäjien lounastilaisuus, missä yhtenä keskeisenä aiheena oli edelleensijoittamisen esittely. Kuhmossa edelleensijoittamisen käytännön toimeenpanoa on helpottanut paikallisen TE-toimiston myönteinen ja kannustava suhtautuminen asiaan heti alusta asti. Koska edelleensijoittaminen rinnastetaan elinkeinotoimintaan, josta saa ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti tukea 50 % palkkakustannuksista, edelleensijoitettavan työntekijän palkkatukihakemus ja työsopimus joudutaan uusimaan edelleensijoituksen käynnistyessä ja päättyessä. Tätä ylimääräistä työtä ei ole Kuhmossa koettu rasitteeksi, vaan tärkeämmäksi on 7

8 nähty pitkään työttömänä olleille henkilöille tarjoutunut mahdollisuus työskentelyyn avoimella sektorilla. TALAS-hankkeen toimintakonsepti edelleensijoittamisessa poikkesi Työsillan käytännöistä sikäli, että edelleensijoittamisella pyrittiin vastaamaan aina yritysten tilapäisiinkin työvoimatarpeisiin, jolloin edelleensijoittamisjaksot Ylä-Kainuun alueen kaikkiaan 12 yrityksessä jäivät pisimmilläänkin vajaan kolmen kuukauden mittaisiksi runsaan kahden kolmasosan sopimuksista kestettyä enintään kaksi viikkoa. Edelleensijoittamisnimikkeellä TALAS sijoitti työntekijöitä eri alojen yrityksiin tammikuulle 2011 asti, minkä jälkeen hanke jatkoi työntekijöiden välittämistä yritysten sesonkiluonteisiin työtehtäviin palveluiden myyntinä, koska katsoi edelleensijoittamisesta koituvan taustaorganisaatiolleen liian suuren taloudellisen riskin työvoimahallinnon rinnastettua edelleensijoittamisen yksiselitteisesti työvoimanvuokraukseen. Kummankin hankkeen kokemukset edelleensijoittamisesta ovat olleet myönteisiä, vaikka edelleensijoittamisen tapa poikkesikin toisistaan. TALAS-hankkeessa myönteiseksi koettiin edelleensijoitettujen työntekijöiden mahdollisuus päästä tutustumaan avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin sekä käypä rahallinen korvaus tehdystä työstä edelleensijoittaminen ei todellakaan perustu ilmaistyövoiman käyttöön tai työllistettyjen työpanoksen polkumyyntiin yrityksille, vaan yritykset maksavat saamastaan työpanoksesta saman hinnan kuin maksaisivat suoraan rekrytoimalleen vastaavantasoiselle työntekijälle. Työsilta-hankkeessa tärkeäksi on havaittu edelleensijoitettujen työntekijöiden kannustava vertaismalli toisille välityömarkkinoilla työskenteleville: onnistuneet edelleensijoittamisjaksot osoittavat, että pitkänkin työttömyyden jälkeen on mahdollista päästä työskentelemään avoimille työmarkkinoille. Käyttäjäyrityksiltä tulleen palautteen perusteella edelleensijoitaminen on toimiva, joustava, vaivaton ja yrittäjän kannalta taloudellisestikin mielekäs systeemi. Edelleensijoitetut työntekijät ovat kokeneet myönteisenä uuteen työhön pääsemisen, kokopäivätyöstä maksettavan paremman palkan sekä työnantajan ja työkavereiden hyvän vastaanoton työpaikalla. Hyvää oppia on saatu myös niistä muutamasta tapauksesta, jolloin edelleensijoittamissopimus on jouduttu purkamaan ennenaikaisesti. Keskeyttämiseen vaikuttaneet asiat on käyty läpi yhteisesti, jolloin 8

9 millekään osapuolelle ei ole jäänyt selvittämättömiä asioita mieltä painamaan. Työsilta-hankkeessa erityisen myönteiseksi ja hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeäksi on koettu jatkopolkujen löytyminen useammalle edelleensijoitetulle työntekijälle. Osa työntekijöistä on jäänyt edelleensijoittamisjakson jälkeen käyttäjäyrityksiin määräaikaisiksi työntekijöiksi ja joku on siirtynyt saman alan toiseen yritykseen vastaaviin työtehtäviin. Edelleensijoittaminen, kuten mikään mukaan välityömarkkinatoimenpide, ei siten ole koskaan itsetarkoitus, vaan yksi käytännössä hyväksi havaittu keino saada vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä siirtymään lähemmäksi pysyvää työllistymistä. Riitta Kaskela, Nuoret tilanne Kainuussa tammikuussa 2012 KAIRAn painopistealueen tavoitteena vuosille on nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen siten, että Kainuussa saadaan alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys katkaistua ja että alueen toimijat tekevät yhteistyötä etsiessään ratkaisuja työttöminä olevien nuorten edistämiseksi ja heidän pysymisekseen palvelujärjestelmässä. Viimeisimmän Kainuun työllisyyskatsauksen mukaan nuorisotyöttömyyden hyvä kehitys on taittunut joulukuussa. Nähtävissä on joulukuun lopulla valmistuneiden hakeutuminen työmarkkinoille. Alle 25- vuotiaita nuoria oli kuitenkin vähemmän työttömänä kuin vuotta aiemmin. Erityisen hyväksi kuvataan alle 20-vuotiaiden työttömien kehitys, joka on vähentynyt 23 % edellisestä vuodesta. Länsi-Kainuun TE-toimiston mukaan nuorisotyöttömyys ei Kajaanissa olekaan ollut kovin huono, notkahdus on käynyt, mutta ei niin syvällä kuin muualla Suomessa. Toisaalta on kova ydinjoukko, joiden siirtyminen työttömyydestä on ja pysyy. Heille pyritään järjestämään erilaisia toimenpiteitä, mutta ne tahtovat keskeytyä tai nuorella ei ole 9

10 tahtoa lähteä etsimään ratkaisuja tilanteisiinsa. Niiden nuorten, jotka ovat ns. kovassa ytimessä, ongelmat ovat hyvin moninaiset, päihdeja mielenterveysongelmat etunenässä. Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on pitkittynyttä jämähtämistä, siirretään Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi. TE-toimistossa etsivää nuorisotyö saa kiitosta. TE-toimistossa on nuorille omat palvelunsa ja niistä pyritään pitämään kiinni myös palvelulinjausuudistuksessa. Aktiivisten nuorten osalta toiminta saa kiitosta ja esim. Kajaanin kaupunki työllistää nuoria kaupungin päiväkoteihin. Toiminta Kajaanissa olevien toimijoiden kanssa on toimivaa ja yhteistyö pelaa hyvin. Aina löytyy toimija, jolle nuoren voi saattaa. Kajaanissa puutteena voidaan pitää sitä, että käytettävissä ei ole ns. matalankynnyksen työpajaa nuorille. Ongelmaiset nuoret voisivat aloittaa hyvin pienin askelin kuntoutumistaan työharjoitteluun tai koulutukseen. Tällaiseen pisteeseen voitaisiin sijoittaa moniammatillista palvelua nuorille. Pajalla pitäisi olla järkevää ja mielekästä tekemistä sekä arjen ja elämän hallinnan tukemista. Toisena puutteena koetaan, että esim. päihdepalvelut ovat kaukana. Silloin, kun nuori pitää saada päihteiden takia kuntoutukseen, lähin paikka on Järvenpäässä. Jonkin verran myös puutteelliset lääkäripalvelut haittaavat nuoren jatkopolutusta. Olisi tärkeää saada terveydestä selvitys, jotta nuori voitaisiin sijoittaa juuri hänen tilannettaan vastaavaan toimenpiteeseen. Työvoiman palvelukeskuksen nuoria ohjataan moniin toimenpiteisiin, esim. Luovin erityisammattiopistolle, erilaisiin työkokeiluihin, työelämävalmennukseen, tarvittaessa terveydenhoitajille, KaiTo:n työttömien työnhakijoiden palveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai ammatilliseen kuntoutukseen. Etsivä nuorisotyö auttaa, kun nuori on hukassa, hän ei saavu sovituille tapaamisille tms. Itä-Kainuun osalta voidaan todeta, että Kuhmossa työttömistä nuorista (47) vain viidellä ei ole ammatillista tutkintoa. Työtä ei ole niillä aloille, joille he ovat kouluttautuneet, eivätkä he ole halukkaita muuttamaan pois Kuhmosta. Vaikeimmat asiakkaat Kuhmossakin ovat Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaina. Heidän ongelmansa ovat yleisimmin päihde- ja mielenterveysongelmia. 10

11 Yhteistyö Kuhmon toimijoiden kanssa pelaa hyvin, kuntouttavaan työtoimintaan saadaan asiakkaita. Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen puute on vaikein kysymys. Ne nuoret, jotka ovat TYP:in asiakkaina, eivät ole valmiita vielä työharjoittelupaikkoihin vaan kuntoutuminen aloitetaan pienin askelin. Kuhmon kunnan työpaja auttaa asiaa samoin kuin yhteistyö Kuhmon Työttömien yhdistyksen kanssa. Kuhmossa on aktiivisesti saatettu sekä TE-toimiston, että TYP:in asiakkaita terveysselvitykseen Oorningin Kerättären kanssa. Nopeasti pyritään selvittämään, onko nuorten vaikeuksien takana terveys- tai oppimisvaikeudet. Tällöin nuorta ei pyritäkään saamaan liian aikaisin esim. harjoitteluun, vaan ongelmien selvittely tehdään ensin. Ongelmana on jonkin verran se, että Kelan päätökset tahtovat viipyä. Odotusajan toiminta on ongelmallista. Lisää työ- ja päivätoimintaa kaivataan yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sotkamossa toimijat ovat samalla käytävällä ja yhteistyö sujuu huomattavasti nopeammin. Sotkamossa on todettu jatkopolkuja löytyvän nopeammin ja työttöminä olevat nuoret jakaantuvat useampaan ammattialaan kuin Kuhmossa. Ylä-Kainuun osalta todetaan, että alle 25-vuotiaiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen on pieni. Etsivän nuorisotyön aloitus on selvästi helpottanut toimintaa. Yhteistyö TE-toimiston, TYP:in, ja sosiaalitoimiston välillä on saumatonta. Aktivointisuunnitelmat saadaan hyvin tehtyä ja kuntouttava työtoiminta on toimivaa. Nuorten todetaan lähtevän mielellään eteenpäin esim. kuntouttavaan työtoimintaan, työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai työelämävalmennuksiin. TYP:in asiakkaille tarvitaan pienin askelin eteenpäin menevää kuntoutusta. Kuntouttavaan työtoimintaan saadaan nuoria toimenpiteisiin. KAIRA-hanke järjestää kevään 2012 aikana Nuorten seminaarin, jonka teemana on työpajojen tilanne Kainuussa. Palaamme aiheeseen ajankohtaisia osiossamme heti, kun seminaarin alustajat ja tilat ovat selvillä. Elsa Kilpeläinen,

12 4. Etsivän nuorisotyön ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston vakiintuminen Kainuun kunnissa Vuoden 2011 alussa voimaan tulleessa nuorisolain uudistuksessa ( /693) kuntia on velvoitettu järjestämään etsivää nuorisotyötä sekä perustamaan moniammatillinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto joko yksin tai useamman kunnan yhteistyönä. Verkostossa on edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä nuorisotoimesta, työhallinnosta ja poliisista, ja siihen voi lisäksi kuulua muiden viranomaistahojen edustajia. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tavoitteena on parantaa nuorille suunnattujen palveluiden keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista paikallista päätöksentekoa varten, edistää nuorten palveluiden yhteensovittamista ja nuorten palveluihin ohjautumista sekä palveluiden järjestämiseen liittyvän tiedonvaihdon sujuvuutta viranomaisten välillä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittaminen ja auttaminen kasvua edistävän tuen piiriin, jotta integroituminen koulutukseen ja työmarkkinoille kävisi helpommaksi. KAIRA -hanke on seurannut vuoden 2010 lopulta näiden lakisääteisten toimintojen käynnistymistä Kainuun kunnissa. Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella tulossa olevaan lakimuutokseen oli osattu varautua ennakolta, sillä näiden kuntien sivistyslautakunnat olivat tehneet jo vuoden 2010 lopulla päätöksen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustamisesta, ja Kajaanissakin tehtiin päätös heti vuoden 2011 alkupuolella. Etsivän nuorisotyön pioneerina Kainuussa voidaan pitää Kumppaniksi ry:tä, joka sai valtionapua nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään nuorisotyöhön vuosina Kunnallisena toimintana etsivää nuorisotyötä järjesti Kainuussa ensimmäisenä Suomussalmen kunta, jossa Työpaja Hanslankareiden yhteydessä aloitti vuonna 2009 yksi etsivä. Seuraavana vuonna Suomussalmi sai opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen kahden etsivän palkkaamiseen ja myös Kajaanissa Spartak ry:llä oli OKM:n rahoittamassa hankkeessa työpari tekemässä etsivää nuorisotyötä vuonna

13 KAIRA -hanke aloitti toukokuussa 2011 kuntien herättelemisen ottamalla yhteyttä nuorisotoimen edustajiin kysyen näiden lakisääteisten tehtävien hoidosta kunnissa, ja elokuussa kartoitettiin tilanteen kehittymistä lähettämällä sähköinen kysely näistä asioista vastaaville kuntien viranhaltijoille. Vaikka isommissa kunnissa oli perustamispäätökset nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta olemassa, verkoston jäsenten nimeäminen vei aikaa eivätkä verkostot kokoontuneet vielä alkuvuodesta, mutta vähitellen työtä on saatu käynnistymään. Kainuun pienissä kunnissa ei varsinaisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja vielä alkuvuonna 2011 perustettukaan, mutta vastaavia tehtäviä hoidettiin jo aiemmin kokoontuneissa ryhmissä. Hyrynsalmella on kokoontunut useampiakin pieniä työryhmiä, joissa käsitellään nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimialaan kuuluvia asioita. Paltamossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja tehnyt mm. kaksi lasten ja nuorten hyvinvointiselvitystä. Ristijärvellä verkoston tehtäviä on hoitanut laajaalainen perhekasvatustiimi, ja Vaalassa on laajennettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöryhmän kokoonpanoa ja lisätty nuorten asiat esityslistalle. Paltamon nuorten ohjaus- ja palveluverkosto virallistettiin vuoden 2011 loppupuolella ja Hyrynsalmella virallinen ryhmä on aloittamassa toimintansa vuoden 2012 alussa. Ainoastaan Puolangalla nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa ei ole käynnistetty vielä vuoden 2012 alussakaan, vaikka sielläkin toki tehdään jatkuvasti yhteistyötä nuoriso- ja sosiaalitoimen ja koulun kesken. Kajaani, Suomussalmi ja Vaala hakivat etsivään nuorisotyöhön vuodeksi 2011 OKM:n rahoitusta, ja myönteisen rahoituspäätöksen turvin Kainuussa toimii nyt kaikkiaan seitsemän ohjaajaa etsivässä nuorisotyössä. Kajaanissa kaupungin ja Spartak ry:n yhteishankkeessa tehdään etsivää nuorisotyötä siten, että kaupungin kahden etsivän työpanos suuntautuu nuorempiin ikäluokkiin ja Spartakin kohderyhmänä on mm. kriminaalihuoltolaitoksen nuoria asiakkaita. Vaalassa yhden ja Suomussalmella kahden etsivän asiakaskunta koostuu eri- ikäisistä nuorista, joista etsiville tulee tieto esimerkiksi oppilaitosten, TE-toimiston tai sosiaalitoimen kautta. Myös vanhemmat saattavat ottaa suoraan yhteyttä etsiviin ollessaan huolissaan lapsestaan. Vuoden 2011 kuluessa Kainuun kunnat ovat aktivoituneet kiitettävästi myös etsivän nuorisotyön järjestämiseen. Joulukuussa päättyneessä OKM:n haussa etsivään nuorisotyöhön hakivat 13

14 vuodelle 2012 rahoitusta tätä työtä jo tekevien kuntien lisäksi myös Kuhmo, Paltamo ja Sotkamo. Kuhmossa etsivää nuorisotyötä suunnitellaan työpajan ja Paltamossa ja Sotkamossa kunnan nuorisotoimen yhteyteen. Uudessa hallitusohjelmassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yhtenä tärkeänä painopistealueena ja etsivään nuorisotyöhön panostetaan rahallisestikin enemmän, joten toivottavasti kaikille OKM:n rahoitusta etsivään nuorisotyöhön hakeneille kunnille Kainuussa rahoitus myönnetään. Hyrynsalmella ja Ristijärvellä nuoria on lukumääräisesti hyvin vähän, joten näissä kunnissa on katsottu, että etsivä nuorisotyö hoituu nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ja perusnuorisotyön yhteydessä eikä tarvetta erillisrahoituksen hakemiselle ole. Myöskään Puolangalla ei etsivää nuorisotyötä varten ole haettu rahoitusta. Tiedot opiskelun tai armeijan keskeyttäneistä nuorista on opittu siirtämään vuoden 2011 aikana jo varsin tehokkaasti nuorten kotikuntiin etsivän nuorisotyön käyttöön, mihin nuorisolakikin velvoittaa. Tiedot välitetään oppilaitoksista niihinkin kuntiin, missä etsivää nuorisotyötä ei erikseen järjestetä. Haasteena näissä kunnissa on, että joku ottaa kopin näistä opintonsa keskeyttäneistä nuorista. KAIRA -hankkeen etsivää nuorisotyötä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa koskevien selvitysten yhteydessä on tullut tuntuma siitä, että nuorten asiat otetaan Kainuussa vakavasti. Nuorten hyvin- ja pahoinvointiin kiinnitetään huomiota ja nuorten asioita halutaan kehittää kunnissa, ei pelkästään lain kirjaimen noudattamisen vuoksi, vaan koska nuorista välitetään ja heistä ollaan oikeasti huolissaan. Useampikin toimija on nostanut esiin hyvänä käytäntönä jo vuosia jatkuneen nuorisotoimen tiiviin yhteistyön Kainuun kuntien kesken. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös etsivän nuorisotyön ja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tiimoilta pysyvissä nuorisotyön rakenteissa, mikä turvaa toiminnan jatkuvuutta. Jaettua asiantuntijuutta hyödyntämällä niin ongelmissa kuin onnistumisissakin pystytään Kainuun nuorten elinoloja ja elämäntilanteita kehittämään koko maakunnan alueella tämän tärkeän kohderyhmän, tulevaisuuden työvoiman, parhaaksi. Riitta Kaskela,

15 5. Syrjään työelämästä Työelämän kovenevat paineet koskevat meitä kaikkia, ja työstä syrjään joutuminen voi kohdata kenet tahansa. Syrjäytymisen riski on suurinta elämän muutosvaiheissa, esimerkiksi koulun, työ- tai parisuhteen päättyessä. Syrjäytymistä voi aiheuttaa myös opiskelumahdollisuuksien puute, tuloerot, terveysongelmat, etninen tai muu syrjintä. Myös pirstaleinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä aiheuttaa osaltaan syrjäytymistä, niin paradoksaalista kuin se onkin. Yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset yhteiskunnalle saattavat nousta reilusti yli miljoonaan euroon. Työttömyys on merkittävimpiä köyhyyden ja syrjäytymisen riskitekijöitä. Pitkäaikaistyöttömiksi lasketaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet, ja se on yleisintä heikosti koulutettujen työttömien keskuudessa. Pitkäaikaistyöttömyys onkin työttömyyden kovinta ydintä. Kansantalouden kannalta työttömyys aiheuttaa tuotannon laskua ja sosiaaliturvamenojen kasvua. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene vaikka samaan aikaan vallitsee työvoimapula. Rakenteellisella työttömyysasteella onkin suora yhteys pitkäaikaistyöttömien määrään. Teknologinen kehitys ja rakennemuutokset ovat hävittäneet sellaisia työpaikkoja, joihin ei vaadita mainittavaa ammattitaitoa ja pitkää koulutusta. Vaikein tilanne on kouluttamattomilla ikääntyvillä, joiden ammatillinen osaaminen perustuu työkokemukseen taantuvilla aloilla, sekä nuorilla, jotka ovat jääneet ammatillisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle tai eivät ole voineet saada riittävää työkokemusta. Työpaikkansa menettäneet, ikääntyvät työntekijät ovat juuttuneet työttömyyteen kun tarjolla oleviin työpaikkoihin on voitu ottaa asianmukaisesti koulutettuja opintonsa päättäviä nuoria. Heikon peruskoulutuksen tai puutteellisen työkyvyn omaavien on entistä vaikeampaa löytää työtä. Työ sosiaalisen työllistämisen alalla vaatii jokaiselta toimijalta vastuun ottoa, koordinointia ja selkeitä roolituksia. Kaira -hankkeen tehtävänä on ollut eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinoiminen. Jaana Huovinen,

16 6. Sosiaalista vahvistamista moniammatillisena viranomaisyhteistyönä yhdessä palveluja tuottavien tahojen kanssa Hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämänhallinnan lisääminen parantaa yksilön kykyä toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Se näkyy fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja talouteen liittyvänä osaamisena sekä haluna ja kykynä ammatillisten taitojen kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Sosiaalinen vahvistaminen tarkoittaa varsin kokonaisvaltaista tukemista. Se voidaan käsittää ennaltaehkäisevän työn ytimeksi, sillä se tarkoittaa mm. toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sosiaalinen vahvistaminen on varhaista puuttumista, oikea-aikaisia interventioita riskirajoilla, elämän nivelvaiheiden tunnistamista, korjaavia toimia, moniammatillista työtä ja tarkoituksenmukaista ja asiakaslähtöistä verkostoitumista. Sen avulla pyritään mm. toimintatapojen, arvojen, asenteiden ja käyttäytymismallien muuttamiseen. Sosiaalinen vahvistaminen on vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa parannetaan yksilön tai kohderyhmän sosiaalisia taitoja, toimijuutta, yhteisöllisyyttä, elämäntilannetta ja asemaa. Sosiaalisen vahvistamisen moniammatillisen viranomaisyhteistyön tavoitteena tulisi olla parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan julkisia palveluja. Samalla tulisi tehostaa varhaisen tuen, koulutuksen ja työelämään pääsyn edistämistä. Sosiaalisen vahvistamisen edellytyksenä ovat edistävä viranomaistyö, suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen ja vaikuttavuutta tavoittelevien palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Viranomaistyönä tehtävää sosiaalista vahvistamista tulee tapahtua vuorovaikutuksessa palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Näiden toimien parantamiseksi tulisi entisestään parantaa ja kehittää sekä paikallisten viranomaisten moniammatillista (yhteistyötä, sekä) että sosiaalisen vahvistamisen palveluja tarjoavien tahojen ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Sosiaalisen vahvistamisen palvelujen tuottajien tehtävänä on puolestaan koota ja arvioida tietoja paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. 16

17 Esimerkkinä sosiaalisen vahvistamisen moniammatillisesta viranomaisyhteistyöstä ovat uuden nuorisolain mukaiset kuntiin perustetut nuorten ohjaus- ja palveluverkostot. Ohjaus- ja palveluverkostoissa tulee olla mukana opetus-, sosiaali- ja terveys-, ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Myös muut viranomaiset, kuten esimerkiksi puolustushallinto, voivat tarvittaessa kuulua verkostoon. Viranomaisten ja palveluja tuottavien tahojen yhteisenä tavoitteena tulee olla palveluihin ohjautumisen ja palvelusta toiseen siirtyminen tehostaminen, palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuuden edistäminen sekä uusien, yhteisten menettelytapojen kehittäminen ja suunnittelu. Tällä tavalla voidaan aikaisempaa paremmin ehkäistä sitä, että jonkun palvelun puuttuminen aiheuttaa jollekin toiselle sektorille tai viranomaiselle lisäkustannuksia. Eri sektoreiden tai viranomaisten välillä tapahtuvat taloudelliset siirtymät voidaan ennakoida paremmin ja tarvittaessa jopa vähentää palvelujen tarvetta. Yhdistämällä osaamista ja yhtenäistämällä toimintakulttuureja on mahdollista säästää resursseja. Toimiessaan hyvin uudistukset säästävät resursseja ja vähentävät syrjäytymistä sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Tällä tavalla kehitetään hallinnon rakenteita vastaamaan nykyisiä toimintaympäristön muutoksia. Samalla lisätään eri sektoreiden tietoa toisista toimialoista ja kehitetään asiakaslähtöistä ajattelua toimialoille. Jaana Huovinen 7. Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaalisen vahvistamisen ohjelma Kainuun maakunta-kuntayhtymä edistää Kainuun kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä alueen yhteisten tavoitteiden ja voimavarojen mukaisesti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä vahvistaa alueellista hallinnointia ja yhteistyötä niin kuntien kuin muidenkin toimijoiden välillä. Keskitetty julkisten palvelujen järjestäminen mahdollistaa palvelujen laadun, saatavuuden ja taloudellisuuden turvaamisen Kainuussa pitkällä tähtäimellä uhkaavista väestöennusteista huolimatta. 17

18 Sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkö koostuu Kajaanin, Paltamon, Ristijärven, Kuhmon, Sotkamon, Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen sosiaali- ja terveyspalveluista päivähoitoa lukuun ottamatta. Yksikkö järjestää perus- ja erikoissairaanhoidonpalvelut sekä sosiaalipalvelut. Muuhun Suomeen verrattuna Kainuussa on enemmän vajaakuntoisia ihmisiä. Taloudellinen huoltosuhde alueella oli maan korkein vuonna Myös työttömien prosentuaalinen määrä on ollut korkeimpien joukossa viime vuosina. Tutkimusten mukaan Kainuussa on Suomen oloissa huomattavaa sosioekonomisiin syihin perustuvaa terveydellistä epätasa-arvoisuutta. Terveydelliset erot ovat huomattavia työttömien ja työssä käyvien välillä. Kainuun väestö ikääntyy nopeasti ja tulevaisuudessa tarvitaan kaikkia työntekoon kykeneviä. On panostettava siihen, että soveltuvaa työvoimaa on työmarkkinoiden saatavilla riittävästi tulevaisuudessa. Kainuun sosiaalisen vahvistamisen ohjelma on työkalu, jolla ehkäistään sosiaalista syrjäytymistä. Sosiaalisen vahvistamisen ohjelmaan kuuluu hankkeita, jotka työskentelevät pitkäaikaistyöttömien, kroonisesti sairaiden ja syrjäytyneiden asioiden edistämiseksi. Ohjelman yhteinen ohjausryhmä muodostaa verkoston sosiaalisen vahvistamisen parissa Kainuussa työtä tekeville tahoille. Kokemuksia, tietoa ja informaatiota voidaan jakaa innovatiivisella tavalla verkoston puitteissa. Päätavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen syrjäytyneisyyttä vähentämällä. Tavoitteena on myös kehittää kustannustehokas sosiaalipalvelusysteemi. Kainuun sosiaalisen vahvistamisen ohjelmaan sisältyy neljä hanketta, jotka kehittävät ja optimoivat alueen palveluja. KAIRA-hankkeella ( ) haetaan vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen. Hankkeessa kehitetään mallia alueen työllisyydenhoidolle, työllisyyden edistämiselle ja alueen toimijoiden yhteistyölle. Hanke keskittyy rakenteisiin. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat: 1) Välityömarkkinoiden kehittäminen. 2) Nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen. 3) Edistää yksityisten ja julkisten palvelujen työnantajien halukkuutta ja kykyä työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia ja nuoria. 4) Edistää sosiaalista yrittäjyyttä. 5) Auttaa yhdistyksiä työskentelemään ammattimaisemmin. 6) Löytää keinoja 18

19 rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja sulauttaa keinot olemassa oleviin rakenteisiin. 7) Edesauttaa yhteistyötä työllistymistä edistävien organisaatioiden välillä. KaiTo-hanke ( ) luo kainuulaista työ- ja terveyskunnon toimintamallia, jonka olennaisena osana on työttömille työnhakijoille suunnattujen terveyspalvelujen kehittäminen. Terveyspalvelut halutaan tiiviimpään yhteyteen työttömyydenhoidon kanssa. Keinoina ovat terveys- ja informaatiopalveluiden sekä kuntouttavan ohjauksen ja kumppanuuden kehittäminen. Työttömien terveystarkastukset ovat tulleet hankeen myötä tutuiksi ja aktiiviseen käyttöön sekä juurtuneet kainuulaiseen palvelujärjestelmään. Kuntouttavan työtoiminnan hanke (Kuty, ) kehittää ja vie käytäntöön kainuulaista mallia, jossa kuntouttavan työtoiminnan toiminnot organisoidaan kuntien taholta. Käytännön toimilla parannetaan kuntoutuvien asiakkaiden elämänhallintaa ja edistetään heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Keskiössä ovat pitkäaikaistyöttömät ja nuoret ( vuotiaat) henkilöt, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työtä. Yhteistyössä ohjaajansa kanssa asiakkaat pyrkivät löytämään reittejä työelämään, koulutukseen, harjoitteluun tai eläkkeelle. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja kyseessä on erittäin matalan kynnyksen aktivointi- ja tukipalvelu. Tarvittaessa ohjaaja voi vierailla asiakkaan kotona, perheen luona tai työpaikalla. Ohjaaja voi auttaa sopivan työtai harjoittelupaikan, oikeanlaisten tukipalvelujen, asiakkaan vahvuuksien, taitojen ja työllistymisen esteiden löytämisessä. Kaikessa toiminnassa päämääränä on asiakkaan voimaantuminen. Virta Kainuu -hanke ( ) sisältää kolme osiota: Silta, Saari ja Koski. Silta koordinoi Saarta ja Koskea. Saari-osiossa tuetaan eri elämänvaiheissa olevia, pysyvän syrjäytymisriskin alla olevia ihmisiä vahvistamalla heidän vahvuuksiaan ja arjenhallintakykyään. Ohjattu ja virikkeellinen päivätoiminta sekä yhteistyö palvelujen tarjoajien kanssa ovat kehittämisen kohteina. Yksi konkreettinen toimintamuoto on Kajaanissa toimintansa aloittava Klubitalo. Koski-osiossa keskitytään vuotiaisiin syrjäytymisuhan alla oleviin työttömiin tai koulutusta vailla oleviin ihmisiin. Räätälöityä toimintaa kehitetään julkisen sektorin palvelujen sekä kolmannen sektorin tai vapaaehtois- 19

20 työn kanssa. Tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmän toimivuutta, yhteistyötä tukea tarvitsevien nuorten löytämisessä ja heidän tukemisessaan kohti itsenäistä elämään. Mervi Summanen 8. Työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kainuussa Kainuussa kaikki peruskoulunsa päättäneet ovat saaneet toisen asteen koulutuspaikan, mutta yllättävän moni keskeyttää opintonsa. Vaikka oppilaitoksissa puututaan keskeytyksiin, suuri osa opintonsa aloittamatta jättäneistä tai keskeyttäneistä katoaa palvelujärjestelmästä. Peruskoulun jälkeen liian moni nuori jää vaille sosiaalista turvaverkkoa! Kaikkia nuorten kanssa toimivia tahoja tarvitaan näiden verkkojen kutomiseen. Nuorten hyvin- ja pahoinvointiin kiinnitetään Kainuun maakunta-kuntayhtymässä huomiota ja nuorten tukea halutaan kehittää. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluyksikössä toteutetaan sosiaalisen vahvistamisen ohjelmaa, joka ohjaa mm. nuorten hyvinvointia tukevaa ja edistävää työtä. KAIRA -hanke kokoaa kainuulaisia toimijoita yhteistyöhön nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tehtyjen kyselyiden mukaan lähes kaikissa Kainuun kunnissa toimii jo etsivä nuorisotyö, jonka asiakkaiksi tulee nuoria oppilaitosten, TE-toimiston ja sosiaalitoimen kautta. Myös vanhemmat ottavat suoraan yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Spartak ry:n etsivän nuorisotyön kohderyhmänä ovat mm. kriminaalihuoltolaitoksen nuoret asiakkaat. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot aloittelevat Kainuussa toimintaansa. Kainuun kuntien kesken on jo vuosia jatkunut nuorisotoimen tiivis yhteistyö. TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskuksen nuorten palvelujen, sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan välinen yhteistyö on saanut kiitosta. Toimivalla yhteistyöllä nuori saatetaan oikean tuen piiriin mahdollisimman aikaisin. Syrjäytyneiden nuorten saattaminen eteenpäin vaatii kuitenkin aikaa ja osaamista sekä päi- 20

21 vä- ja työtoiminnan kehittämistä. Tärkeää olisi matalankynnyksen työpajan saaminen kaikkiin kuntiin. Kainuun kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeen asiakkaista kolmasosa on nuoria. Ohjaajien tavoitteena on luottamuksellisen suhteen rakentaminen nuoren kanssa. Nuori kohdataan häntä kuunnellen ja hänen omasta näkökulmastaan käsin, nuori ei ole palvelujen kohde, vaan oman elämänsä toimija. Nuoren tueksi kootaan ne palvelut, joita hän elämäntilanteessaan tarvitsee. Kohtaamisen tapoja ovat esimerkiksi itseilmaisun monet muodot: teatteri, kuvataiteet ja liikunta, joiden avulla nuorta autetaan löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Ryhmät vahvistavat nuorta sosiaalisesti ja tukevat häntä arkisista asioista selviytymisessä. Elämän tarkoituksen löydyttyä ja itsetunnon vahvistuttua nuorta tuetaan jatkopoluille. Virta Kainuu -hankkeessa kehitetään toimintatapoja vaikeassa tilanteessa olevien nuorten tukemiseksi yhteistyössä alueen viranhaltijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Nuoret aikuiset tarvitsevat matalankynnyksen paikkoja, joihin ei tarvita lähetettä ja jonne on helppo tulla. Näissä olohuoneissa on läsnä ammattilaisia auttamassa ja tarvittaessa ohjaamassa nuoren oikean tuen piiriin. Kainuussa on käynnistynyt kevään 2012 aikana ensimmäinen nuorten vertaistuen pilottiryhmä. Kunnissa on toteutettu kysely huumeita ja lääkkeitä käyttävien nuorten määrän sekä hepatiitin ja HIV:n esiintyvyyden selvittämiseksi. Kainuun toimijoille järjestetään syksyllä seminaari tulosten esittelyä varten. Samalla sovitaan yhteisestä jatkotyöskentelystä palvelujen ja toimintamallin kehittämiseksi. KaiTo -hankkeen työttömien terveystarkastuksiin osallistuneista alle 25- vuotiaita on ollut n. 7 % eli yli sata nuorta. Tukeva -hanke on keskittynyt nuorten tuen ja hoidon palveluprosesseihin. Vankkurit -vertaisryhmän toiminta yläkouluikäisten vanhemmille käynnistyi 2011 ja jatkoa seuraa tänä vuonna. Vanhemmuutta ja perheen vuorovaikutusta tukeva toiminta juurrutetaan koulujen ja yhteistyökumppaneiden pysyväksi työmuodoksi vuoden 2013 aikana. Nuorten soveltavan taiteen ryhmässä kehitettiin uusia taiteen harjoitus- ja työmenetelmiä yläkouluikäisten nuorten kanssa. Kevään 2012 aikana käsitellään sosiaalisen median tietoiskuteemapäivissä verkkomedian hyötyjä ja haittoja sekä lasten ja nuorten sosiaalista elä- 21

22 mää verkossa. Lähes kaikki Kainuun yläkoulut ovat ilmoittautuneet mukaan ja niin oppilaille kuin ammattikasvattajille ja vanhemmille järjestetään omat tietoiskunsa. Yläkoululaisten psykososiaalista tukea kehittävä verkosto toimii keskinäisen vuoropuhelun sekä ammatillisen osaamisen lisäämiseksi toimijoiden välisessä yhteistyössä. Lisäksi se vahvistaa yhteisiä toiminta ja työtapoja nuoria autettaessa. Nuoret itse toivovat aikuisten olevan kiinnostuneita nuorten kuulumisista ja jaksamisesta sekä antavan vuorovaikutukselle enemmän aikaa. Nuoret haluavat aikuisten puuttuvan mm. kiusaamiseen ja tiedottavan heille kuuluvista asioista paremmin. Kajaanissa kokoontuu lisäksi kuukausittain kaikille avoin Yhteiset nuoret ryhmä. Artikkeli julkaistiin Kainuun Sanomissa Artikkelin kirjoittajina toimivat Jaana Huovinen, Maarit Nurmi, Matti Heikkinen, Mirja Kettunen ja Päivi Ahola-Anttonen Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaalisen vahvistamisen ohjelman hankkeista. 9. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton yhdessä valmisteleman, hallitusohjelmaan sisältyvän ja hallituskauden kestävän kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu toteutetaan ajalla Kainuusta Kuhmo ja Kajaani ovat mukana kuntakokeilussa yhteisellä hakkeella. Molemmat kaupungin ovat määritelleet oman alueensa erityistarpeet ja suunnitelleet toteutuksen alueelleen. Länsi- ja Itä- Kainuun TE-toimistot sekä TYP ovat sitoutuneet yhteistyöhön ja suuntaamaan käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa työllisyysmäärärahoja kuntakokeiluun. Hakemuksen liitelausunnossa mainitaan mm. seuraavaa: "Hankehakemuksessa esitetty kuntien vastuun ja roolin lisääntyminen sosiaalisessa työllisyyden hoidossa on kannatettavaa. Yhteistyön ja moniammatillisuuden kehittäminen nähdään tärkeinä tavoitteina. Elinkeinoelämän saaminen mukaan kuntakokeiluun luo mahdollisuuksia kokeilun kohderyhmän työllisty- 22

23 miseen avoimille työmarkkinoille. Hyvänä seikkana nähdään myös prosessimainen toiminta ja prosessin vaiheiden vastuiden määritteleminen. Koulutusorganisaatioiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä, jonka kautta saatavia synergiaetuja voidaan kuntakokeilun kautta laajentaa. Erityisesti halutaan nostaa esille Kainuun sukupolvittain etenevä työttömyys, työkyvyttömyyden ja sairastavuuden määrä Kainuussa, uuden toimintamallin luominen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa, sekä työvoiman kysynnän kasvu kaivos-, hoito-, metalli ja puualalla." Työllisyyden edistämisessä kunnilla on moninainen rooli: kunnat ovat työnantajia, mutta ne myös kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä. Kokeilulla tarjotaan kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kokeilussa painotetaan kumppanuutta ja keskeisten yhteistyötahojen osallistumista ja sitoutumista. Mukana ovat kaikki julkiset toimijat: työ- ja elinkeinotoimistot, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Kela. Kuntaliitto pitää kokeilua tärkeänä, sillä siinä testataan, vaikuttaako tämä järjestämismalli vaikeasti työllistyvien sijoittumiseen työelämään, hyvinvointiin ja työllistämistoimien kustannuksiin. Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokeilu ei muuta valtion ja kuntien välistä perustyönjakoa työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisessä. Valtio vastaa kokeilun aikana julkisten työvoimapalvelujen 23

24 rahoituksesta ja kunta sen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen rahoituksesta. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Kokeilun toteutukseen on varattu kunnille valtion talousarviossa erillistä kokeilumäärärahaa 5 milj. euroa vuodelle 2012 ja 20 milj. euroa vuosittain vuosille Kokeilumäärärahalla rahoitettavien toimien osalta valtion rahoitusosuus on 75 prosenttia ja kuntien omarahoitus 25 prosenttia. Kokeilun tuloksia tullaan arvioimaan seurantatutkimuksella. Kokeilun tulosten pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta työllisyyden edistämisessä. Jaana Huovinen 10. Hyvät käytännöt Hankkeen loppuvaiheessa on ajankohtaista koota hankkeen aikana havaitut hyvät käytännöt ja tätä työskentelyä varten on hyvä muistutella mieleen, mistä hyvissä käytännöissä on kyse. Hyvien käytänteiden löytäminen tekee niiden jakamisen mahdolliseksi ja sitä kautta auttaa toimijoiden toiminnan keskittämistä olennaiseen. Myös vastuualueiden selkiytymistä tapahtuu hyvien käytänteiden tunnistamisen ja jakamisen myötä. Hyväksi todetut käytännöt ja niiden omaksuminen edesauttavat ammattimaisuuden kehittymistä ja toiminnan systemaattisuutta sekä edesauttavat toiminnan markkinoimista ja läpinäkyväksi tekemistä. Hyvä tulee kaikkien saataville. Hyvä käytäntö voidaan määrittää toimintatavaksi, jolla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan rakenteisiin ja yksilöiden elämässä. Hyviä käytäntöjä ovat mm. projekteissa kehitetyt ja niissä toimivaksi osoittautuneet yhteistyöverkostot, toimintatavat tai menetelmät. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan kyseessä on jatkuva kehittämiseen liittyvä prosessi ja siihen kytkeytyvä vaikutusketju. Hyvän käytäntö on innovaatio tai kokeilu, jonka juurruttaminen edellyttää muutosta olemassa oleviin rakentei- 24

25 siin. Hyvä käytäntö tuo todellista vaikuttavuutta eli pitkäkestoista hyötyä lyhytkestoisen hyödyn ja tulosajattelun sijaan. Hyvän käytännön voi tunnistaa mm. seuraavista asioista: 1) Tarpeesta ja kysynnästä. Onko käytännölle sosiaalista tilausta? 2) Vertailtavuus. On pystyttävä havaitsemaan muutos johonkin aikaisempaan. 3) Käytäntö on mallinnettavissa ja tuotteistettavissa. Tämä edellyttää perusteellista raportointia. 4) Käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä suunnitelmallisen resursoinnin avulla. 5) Siirrettävyydestä ja levitettävyydestä. 6) Tilannesidonnaisuudesta. 7) Kehittämisvastuu on jaettu. Hyvän käytännön kehittyminen on vuorovaikutuksellinen prosessi projektin toteuttajien, taustaorganisaation, yhteistyökumppaneiden, rahoittajien ja asiantuntijoiden välillä. Hyvän käytännön voi tunnistaa myös negaation kautta. Usein huonoista käytännöistä ei puhuta ja niitä ei varsinkaan raportoida mihinkään. Niiden kautta on kuitenkin mahdollista päästä hyvien käytäntöjen äärelle oppimisprosessin kautta. Hyvien käytäntöjen tunnistamista auttavat mm. seminaarit, hankefoorumit, tietopankin, oppaat, julkaisut, nettisivustot jne. Ensiarvoisen tärkeää on yhteistyö projektien, emo-organisaatioiden ja rahoittajien välillä. Erilaisia malleja on kehitetty tunnistamisen helpottamiseksi. Malleissa tunnistamisen lähtökohtana voidaan käyttää esim. projektin kussakin eri vaiheissa tapahtuvaa tunnistamista, projektityypin mukaan valikoituvaa tunnistamistapaa tai työkäytäntöjen ja tuote- /menetelmäkäytäntöjen välillä tehtyyn jakoon perustuvaa tunnistamista. (Lähde: Hyvien käytäntöjen prosessointi ESR-projekteissa -koulutus. Net Effect Oy, 2010) Mervi Summanen 25

26 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ========================== Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamis- suunnitelma eli TOTSU (2007) A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2008) A:9 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2009) A:10 Kainuun maakuntakaava 2020 (2009) A:11 Kainuun maakuntaohjelma (2010) A:12 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2010) A:13 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU (2011) A:14 Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Kaavaselostus (2012) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä- liiketoiminnan Strategia (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaalija terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa - hanke Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) 26

27 B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kai nuussa hanke Palveluohjaus Tienviitta kai- nuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) B:5 Kainuun tietoyhteiskunta strategia (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maakuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjelma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista (2006) B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea-Partanen & Nikolai Veresov: Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007) B:13 Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v (2008) B:15 Barents Link Kansainvälisen raideliikenteen markkinointi- ja kehittämiskonsepti Vartius- Kotshkoma 2009 (2009) B:15 Баренц-Линк Концепция маркетинга и развития международного железнодорожного сообщения ВАРТИУС КОЧКОМА 2009 (2009) B:16 Kainuun runkoliikennesuunnitelma (2009) B:17 Kainuun 1.vaihemaakuntakaava Valmisteluvaiheen eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi (2009) B:18 Kansalaispalautetta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta Kainuussa vuonna 2009 B:19 Kainuun 1.vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet (2009) B:20 Vienan reitti Esiselvityshanke (2009) B:20 Беломорский маршрут Предварительный исследовательский проект гг. Федерация муниципалитетов региона Кайнуу (2009) 27