Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2013 Vuosikertomus

2 Sisällysluettelo I Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus...3 Ensihoidon ensimmäinen vuosi...4 Henkilöstö...5 Muutoksen johtaminen II Toiminnan tavoitteiden toteutuminen III Organisaatio vuonna IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Konservatiivinen toiminta-alue...10 Operatiivinen toiminta-alue...12 Psykiatrinen toiminta-alue...13 Päivystyskeskuksen toiminta-alue...14 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue...15 Tukipalvelujen toiminta-alue...16 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue...17 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...19 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...20 Tase ja sen tunnusluvut...21 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Kuntakonsernin toiminta ja talous...24 Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely...26 Tilintarkastuskertomus...27 VI Hallinto VII Kartta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä... 32

3 I Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin keskeisenä tavoitteena vuoden 2013 aikana on ollut hoidon saatavuuden turvaaminen säädetyissä määräajoissa. Viranomainen suorittaa valvontaa kolmella mittarilla: käsitelläänkö lähete kolmessa viikossa, tehdäänkö hoidon tarpeen arviointi kolmessa kuukaudessa ja annetaanko tarpeellinen hoito kuudessa kuukaudessa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on onnistunut erittäin hyvin lähetteiden käsittelyssä. Hoitoon pääsyn osalta sairaanhoitopiiri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, joskin parilla erikoisalalla tilanne huononi merkittävästi syksyn aikana. Nämä ongelmat pystyttiin kuitenkin ratkomaan ja alkuvuodesta 2014 saavutettiin jälleen hyvä taso. Haastavinta sairaanhoitopiirille on ollut hoidon tarpeen arvioinnin määräaika. Siinä tapahtui vuoden aikana erittäin myönteinen kehitys ja vuoden vaihteessa tilanne oli jo erittäin hyvä. Toiminnan suurin muutos oli ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alussa. Ensihoito on hyvin saavuttanut talousarvionsa puitteissa valtuuston määrittämän palvelutason. Tämä on merkinnyt selvästi aiempaa nopeampaa potilaiden tavoittamista. Sisällöllisesti ensihoito on myös uudistunut ja potilasta voidaan tutkia ja hoitaa paremmin jo siinä kohteessa, johon ensihoitoyksikkö on hälytetty. Toki iso muutos on aikaan saanut myös runsaasti toiminnallisia ja hallinnollisia ongelmia, joita vuoden mittaan on ratkottu. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi. Jäsenkuntalaskutuksessa kokonaisuutena ei ylitetty alkuperäisen talousarvion tasoa, mikä oli tärkeätä senkin vuoksi, että talousarvion mukainen jäsenkuntaosuuksien kasvu oli poikkeuksellisen suuri. Eniten kuntaosuuksia kasvatti ensihoito, 47 euroa/asukas. Toinen merkittävä kustannuksia kohottava tekijä oli hintatason muutos, jonka avulla pyrittiin vuoden 2012 lähes kymmenen miljoonan euron tappio kääntämään nolla- tai lievästi ylijäämäiseksi tulokseksi. Tulostavoitteen saavuttamisessa ei täysin onnistuttu, vaan myös vuosi 2013 jäi noin 1,24 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tuloksen parantamisen vaikutus jäsenkuntalaskutukseen oli noin 43 euroa/asukas. Muista tekijöistä johtuva laskutuksen kasvu oli noin 2,4 % eli 26 euroa. Myös toimintakulujen osalta pysyttiin n. 0,2 milj. euroa alkuperäisen talousarvion alapuolella. Tätä kuitenkin selittää sairaanhoitopiirin hallinnoimien hankkeiden kohdalla tehty kirjaustapamuutos, joka alensi sairaanhoitopiirin kirjanpitoon tulevien kulukirjausten määrää n. 3,5 milj. eurolla. Lähes tämän verran siis alkuperäinen talousarvio ylittyi sairaanhoitopiirin varsinaisen toiminnan osalta. Koko talousarvioylitys voidaan selittää muilta sairaanhoitopiireiltä, valtiolta tai muilta tuottajilta välitettyjen ostopalvelujen, noin 7 miljoonan euron ylityksellä. Näistä ostopalveluista, jotka pääsääntöisesti laskutetaan sellaisenaan jäsenkunnilta, aiheutui 1,9 milj. euron heikennys kuntayhtymän tulokseen, kun niihin jouduttiin tämän verran budjetoitua enemmän käyttämään kalliin hoidon tasausta. Sairaanhoitopiirin kannalta vuoden aikana on ollut käynnissä kolme merkittävää selvitys- ja kehittämistyötä: maakunnallinen SOTE -uudistusselvitys Etelä-Pohjanmaan liiton johdolla, operatiivinen selvitys, jossa kuumana kysymyksenä on ollut Ähtärin sairaalan tuleva rooli sekä kiinteistöohjelman uudistaminen, jossa tärkeitä kysymyksiä ovat olleet F-rakennusosan laajentaminen kantasairaalassa ja psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen toteuttaminen. Kaikkien kolmen selvityksen osalta varsinainen päätöksenteko tapahtuu vasta vuoden 2014 aikana. Kuntatalous asettaa lähivuosille hyvin tiukat toiminnan kehittämisen raamit. Liikkumatilaansa sairaanhoitopiiri voi itse vaikuttaa tekemällä toimintaprosessejaan mahdollisimman sujuviksi ja resurssien käytön kannalta järkeviksi (Lean-periaate) sekä tiivistämällä yhteistyötään perusterveydenhuollon kanssa. 3 Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja

4 Palvelutasopäätöksen toteutuminen prosentteina vuonna 2013 Ensihoidon keskimääräinen saavutettavuus (%) riskiluokittain v ( Tavoite = palvelutasopäätös) Riskiluokka: 1 Kaupungin keskusta 2 Kuntataajama 3 Taajama 4 Asutus 5 "Metsää" A. Suuri riski, hoito mahdollisimman pian B. Riski keskisuuri tai tuntematon, hoito pian 8 minuuttia 15 minuuttia 8 minuuttia 15 minuuttia Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite 98 % 90 % 98 % 95 % 91 % 90 % 99 % 95 % 87 % 70 % 96 % 90 % 78 % 70 % 92 % 90 % 67 % 40 % 93 % 70 % 58 % 40 % 89 % 70 % 39 % 20 % 84 % 50 % 26 % 20 % 75 % 50 % 5 % 59 % 11 % 63 % 4 Ensihoidon ensimmäinen vuosi Ensihoito uudistui vuoden 2013 alussa. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirin vastuulle. Järjestämisvastuu perustuu terveydenhuoltolakiin, alueelliseen riskikartoitukseen ja yhtymävaltuuston hyväksymään palvelutasopäätökseen. Ensihoito on lainsäädännön mukainen, maakunnallinen kokonaisuus, jossa kussakin tilanteessa käytetään lähintä ja tarkoituksenmukaisinta ensihoitoyksikköä. Kaikki ensihoitoyksiköt ovat välittömän valmiuden yksiköitä aiemman virka-ajan ulkopuolisen varallaolovalmiuden ja kuntakohtaisten sairaankuljetusajoneuvojaon asemesta. Yksiköt on sijoitettu yksityiskohtaisen riskiarvion perusteella ympäri maakuntaa. Tasapuolisuutta alueelle tuo kenttäjohtojärjestelmä, joka vastaa ambulanssien oikea-aikaisesta ohjaamisesta tapahtumapaikoille. Potilaiden tavoittamisajat ovat lyhentyneet aikaisempaan nähden varsinkin kaikkein kiireellisimmissä tilanteissa. Ensihoito rekrytoi valmiuden tehostamisen vuoksi merkittävän määrän henkilöstöä ja se on tällä hetkellä henkilöstömäärältään sairaanhoitopiirin suurin yksikkö. Jokaisessa ambulanssissa on nyt sairaanhoitaja sekä hänen parinaan joko sairaanhoitaja, lähihoitaja tai lääkintävahtimestari. Yhä useampi potilas pystytään hoitamaan paikan päällä ammattitaitoisen hoitoyksikön toimesta. Ensimmäisenä toimintavuotena ensihoitotehtäviä oli , joista sairaanhoitopiirin ulkopuolelle suunnattuja hälytystehtäviä 149. Ensihoitotehtävistä potilassiirtoja oli Paikan päällä ensihoitokohteessa pystyttiin hoitamaan potilasta. Jos hälytystehtävä ei johda potilaan kuljettamiseen eteenpäin ambulanssilla, ilmoitetaan hätäkeskukselle kuljetuksen peruuntuminen ns. X-koodilla v % X-1 Potilas menehtyi ennen kuljetusta 381 2,8 X-2 Potilas ei tarvinnut hoitoa ja hänet annettiin poliisin huostaan 152 1,1 X-3 Kohteeseen pyydettiin muuta virka-apua (esim. kotisairaanhoito) 18 0,1 X-4 Potilas kuljetettiin hoitoon muulla ajoneuvolla ,1 X-5 Potilas ei tarvinnut mitään lääketieteellisiä toimenpiteitä ja jäi kohteeseen ,4 X-6 Potilas kieltäytyi hoidosta 445 3,3 X-7 Potilasta ei löydetty 299 2,2 X-8 Potilas hoidettiin kohteessa ,6 X-9 Tehtävä peruuntui ,2 X-0 Tehtävä keskeytyi teknisestä syystä (esim. sääeste, ajoneuvon vaurio) 22 0,2 YHTEENSÄ ,0 Uudella tavalla järjestetystä ensihoitotoiminnasta käytiin vilkasta keskustelua koko vuoden ajan. Kannanottoja oli sekä puolesta että vastaan. On selvää, että toimintatavat tulevat vielä kehittymään ja tarkentumaan saatujen kokemusten perusteella. Joka tapauksessa järjestelmä on tuonut tasapuolisuutta maakunnan eri alueille ensiavun saamisessa. Ensihoidon ensisijainen tehtävä onkin kuljettaa hoito potilaan luo ja vasta seuraavana tehtävänä on viedä potilas tarvittaessa hoitoon. Nykyisellä toimintatavalla yhä useampi potilas saakin ensihoidon kotonaan.

5 Riskiluokka: 1 Kaupungin keskusta 2 Kuntataajama 3 Taajama 4 Asutus 5 "Metsää" C. Riskitön kuljetustehtävä D. Riskitön kuljetustehtävä, siirtokuljetus 30 minuuttia 120 minuuttia Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite 97 % 95 % 100 % 90 % 93 % 80 % 99 % 90 % 87 % 70 % 99 % 90 % 84 % 59 % 99 % 90 % 78 % 100 % Henkilöstö 5 Toiminnallisesti kesä 2013 oli henkilökuntapulan, erityisesti hoitohenkilöstön sijaispulan, vuoksi ongelmallinen. Osastojen sulkuja jouduttiin lisäämään aikaisempiin kesiin verrattuna, mistä seurasi se, että hoito keskittyi useiden viikkojen ajan pelkästään kiireellisiin päivystyspotilaisiin. Ähtärin sairaalassa jouduttiin tekemään henkilökunnan kannalta kipeitä toimenpiteitä siirtämällä lomakaudella työpanosta Seinäjoelle. Vaikeudet sijaishenkilökunnan hankkimisessa yllättivät hallinnon. Hoitohenkilöstön joustavaa käyttöä toiminta-alueiden sisällä ja yli toiminta-aluerajojen on vahvistettu ja se on mahdollistanut äkillisistä poissaoloista johtuvien työkuormien tasaamisen ja turvallisen potilashoidon. Varahenkilöiden käyttöä ympärivuotisissa vuosilomaketjuissa on tehostettu. Hoitotyön sisällön kehittämiseksi on panostettu erilaisiin projekteihin sekä kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Esimerkkeinä voi mainita potilaiden ja heidän läheistensä ohjauksen kehittäminen, OIOS-hanke, maakunnallisen hoitotyön toiminta-ohjelman laatiminen, laaja ensihoidon arviointitutkimus sekä näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilöstön keskiikä oli 44,3 vuotta, joka on vajaat kolme vuotta alhaisempi kuin vuonna Sairaanhoitopiirin henkilöstö Muutos 2013/2012 v v v v Lkm % Keskimääräinen henkilöstön määrä ,6 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 ) ,6 % Työpanos kalenteripäivinä ,0 % Työpanos laskennallisina virkoina 2 175, , , , ,2 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,4 % Sairauspoissaolot päivinä 13,3 14,5 14,4 12, ,4% Panostus täydennyskoulutukseen (1000 ) ,8 % Panostus taydennyskoulutukseen ( /vak.hlö) ,4% henkilöstömäärään on lisätty ensihoidon 169 henkilöä, joiden työsuhde alkoi joulukuun lopussa.

6 6 Muutoksen johtaminen Terveydenhuolto elää muutoksessa. Hoitokäytännöt ja diagnostiset menetelmät kehittyvät nopeasti ja kehitys tulee jatkumaan vieläkin kovempana esim. lääkehoitojen alueella. Toisaalta yhteiskunta voi kohdata aivan uusia haasteita uusien sairauksien myötä. Muutokset tulevat koskemaan myös koko terveydenhuollon toimintaa ja johtamista. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen johtaminen on ollut yhtäältä poliittisesti ohjattua päätöksentekoa, toisaalta byrokraattista hallinnon sääntöjen noudattamista ja kolmannelta taholta vahvan ammatillisen osaamisen korostumista johtajuuden taustalla. Johtamisen keskittyminen vain lainsäädännön ja muiden määräysten noudattamiseen voi hämmentää pitkään työssä ollutta ammatillisesti korkeatasoista osaajajoukkoa, niin hoitohenkilöstössä kuin lääkärikunnassakin. Sääntöjä on oltava, mutta tasapainon aikaansaaminen byrokraattisen ja ammatillisen osaamisen ja johtamisen välillä on tulevaisuuden haasteemme. Sairaanhoitopiirissä on suuri määrä vastuuyksikköjen sekä pienempien ja isompien toimintayksikköjen johtajia, joiden rooli on keskeinen kun uudenlaista Lean-ajattelua viedään oikealla tavalla henkilöstöä tukien eteenpäin. Uusittu strategia antaa tähän hyvän pohjan ja sitä on jalkautettava eri osa-alueille toimintaohjelmien myötä. Toimintaohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa lähiesimiesten rooli on erittäin tärkeä. Tiedolla johtaminen tulee korostumaan muutosten keskellä ja organisaation kaikilla tasoilla. Järjestelmämme on oltava valmis ottamaan vastaan heikkojakin signaaleja muutostarpeista.

7 II Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2013 Y-talon valmistumisen jälkeen kantasairaalan puolella käynnistyneet osastojen ja poliklinikoiden perusparannusremontit jatkuivat mittavina. Kesäksi sijaisten saaminen hankaloitui ja se aiheutti aikaisempaa enemmän osastosulkuja. Vuonna 2013 jäsenkunnista tullut erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä kääntyi kasvuun. Kasvu kohdentui nimenomaan terveyskeskuksista saapuneisiin lähetteisiin sekä toisaalta sairaanhoitopiirin sisäisiin erikoissairaanhoidon lähetteisiin. Jäsenkuntien terveyskeskuksista sairaanhoitopiiriin saapui lähetettä, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä vaihteli Jalasjärven 441 lähetteestä Kuortaneen 336 lähetteeseen 1000 asukasta kohti, keskimääräisen lähetemäärän ollessa 400. Jäsenkuntien ulkopuolelta tullut palvelujen kysyntä laski kolmantena vuotena peräkkäin. Lähetteistä suurin osa saapui sairaanhoitopiirin sähköisesti. Ns. hoitopaikan vapaata valintaa käytti vuoden aikana 188 henkilöä. Ajanvarauskäyntiä hoidon tarpeen arviointiin odotti yhteensä 1792 henkilöä. Heistä 1754 oli odottanut hoidon tarpeen arviointiin 1-90 vrk (98 %). Yli 90 vrk odottaneita oli 38. Vuonna 2013 keskimääräinen odotusaika hoidon tarpeen arviointiin oli 36 vuorokautta. Ensimmäistä käyntiä erikoissairaanhoitoon odotti vuoden vaihteessa yhteensä henkilöä, joista kuului hoitotakuun piiriin. Heistä 86 oli vuoden lopussa odottanut ensikäyntiä yli 6 kuukautta. Toteutuneista ensikäynneistä 92 % toteutui alle kolmessa kuukaudessa. Elektiivisten leikkausten toteutuminen hoitotakuun vaatimassa kuuden kuukauden aikarajassa toteutui viimevuotiseen tapaan. Alle kolmessa kuukaudessa hoitoon pääsi 75 % odottajista. Operatiivisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma oli 105 %. Lisääntynyt päiväkirurginen ja leiko-toiminta ovat vähentäneet vuodeosastojen hoitopäivien kertymää. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 87 %:sti. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2012 verrattuna 4,7 %. Sairaansijojen kuormitus vuoden 2013 aikana oli 66,8 %. Hoitopäivien vähentymiseen on vaikuttanut mm. lyhyen hoitoajan tarvitsevien, operatiivisten erikoisalojen potilaiden, siirtyminen hoitoon päivystysosastolle. DRG-pakettien määrä jäi 88 %:iin arvioidusta. Paketit vähentyivät vuodesta 2012 yhteensä 1404:llä. Leikkausten toteutumaprosentti oli 87. Palveluiden kysyntä lisääntyi 2 %. Sekä poliklinikkakäynnille että toimenpiteeseen odottavien määrä on lisääntynyt vuoden takaisesta, mutta odotusajan mediaanit ovat säilyneet samalla tasolla, ollen avohoidossa noin 40 vrk ja toimenpiteeseen odottajilla noin 50 vrk. Konservatiivinen toiminta-alue suoriutui toiminnallisista tavoitteistaan hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 108 % arvioituun verrattuna. Käyntimäärä lisääntyi 1698:lla edellisvuodesta. Hoitopäivät toteutuivat 105:sti ja säilyivät vuoden 2012 tasolla. Sairaansijojen kuormitus vuoden aikana oli 84,8 %. Suunnitelma DRG-pakettien määrästä toteutui 103 %:sti, mutta paketit vähentyivät 528:lla vuodesta Pakettien vähentymistä selittää hoitojaksojen siirtyminen päivystysosastolle. Lähetteiden määrä lisääntyi 9 %. Poliklinikkakäynnille odottavien määrä on lisääntynyt vuodessa 358:lla, mutta odotusajan mediaani (vrk) on pysynyt vuoden 2012 tasolla ollen noin 1 kk. Psykiatrisen toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 93 %. Käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 2 267:llä. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä lisääntyi 11 %:lla (+397 lähetettä). Hoitopäivien toteutuma oli 106 % ja hoitojaksojen 110 %. Hoitopäivät vähentyivät 646:lla, mikä selittyy 15 paikkaisen osaston T4 lopettamisella. Jäljelle jääneiden sairaansijojen kuormitus oli vuoden 2013 aikana 88,8 %. Psykiatrisen toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 93 %. Käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 2 267:llä. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä lisääntyi 11 %:lla (+397 lähetettä). Hoitopäivien toteutuma oli 106 % ja hoitojaksojen 110 %. Hoitopäivät vähentyivät 646:lla, mikä selittyy 15 paikkaisen osaston T4 lopettamisella. Jäljelle jääneiden sairaansijojen kuormitus oli vuoden 2013 aikana 88,8 %.Päivystyskeskuksen tonta-alueella erikoissairaanhoidon käynnit toteutuivat 96 %:sti. Käyntejä oli 233 vähemmän kuin edellisvuotena. Terveyskeskusyöpäivystyskäyn tien määrä pysyi ennallaan ja toteutuma arvioon verrattuna oli 88 %. Päivystysosastolla DRG-pakettien toteutuma oli 147 %. Hoitojaksoja osastolla toteutui yhteensä Jaksoista kertyi yhteensä hoitopäivää. Päivystysosaston sairaansijojen kuormitus oli vuoden aikana 85,6 %. 7

8 Toiminnan tavoitteiden toteutuma vuonna 2013 Sairaanhoitopiiri yhteensä TP v TP v v Talousarvio 2013 tot.% Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojakson kesto (vrk) 5,3 4,9 5,0 Sairaansijat Sairaansijat käytössä vuoden aikana Kuormitus-% Avohoitokäynnit Tk-yöpäivystyskäynnit Muu myynti terv.keskuksille DRG-paketit Laskutetut hoitopäivät Hengityshalvaushoitopäivät Leikkaukset yhteensä päiväkirurgia leikkaukseen kotoa (LEIKO) osastoleikkaukset Anestesiat Synnytykset Tehostetun valvonnan hoitopvät Laboratoriotutkimukset Patologian lab. tutkimukset Radiologiset tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit Ravintohuolto, suoritteet Hoitoa saaneet eri henkilöt Ostot ulkopuolisilta tuottajilta (Minivaltava) - avohoitokäynnit paketit hoitopäivät

9 III Organisaatio vuonna 2013 Valtuusto 9 Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue

10 10 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Konservatiivinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Heikki Suoyrjö Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukkaiden sairastavuus on usealla seurantamittarilla arvioituna Suomen keskimääräistä väestöä runsaampaa. Tunnetut kansataudit alentavat sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden toimintakykyä ja jäljellä olevaa elinikää. Toisaalta myös kaikki demografiset ennusteet kertovat väestön vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomista lisääntyneistä palvelutarpeista terveydenhuollossa. Neurologian erikoisalalla on odotettavissa aivoverenkiertohäiriöiden ja degeneratiivisten aivosairauksien aiheuttaman sairastavuuden lisääntymistä, myös syöpäsairaudet lisääntyvät. Molemmilla erikoisaloilla tullaan ottamaan samanaikaisesti käyttöön uusia hoitomuotoja, jotka tulevat lisäämään hoidon kustannuksia. Paine julkisen terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseen on suuri ja konservatiivisella toiminta-alueella on pyrittävä kustannustehokkuuteen. Säästöt on kohdistettava siten, etteivät erikoissairaanhoidon toimintatavoitteet vaarannu. On myös koko ajan innovatiivisesti kehitettävä uusia toimintamalleja, joissa resurssit saadaan optimaalisesti käyttöön. Vuonna 2013 suunniteltiin ja toteutettiin uusiin toimintamalleihin liittyviä palveluhankkeita. Konservatiivisten erikoisalojen toiminta painottuu enenevässä määrin avohoitoon. Toiminta-alueella on sairaansijoja sairaanhoitopiirin asukaslukuun nähden vähemmän kuin missään muussa keskussairaalassa. Osastohoitoa tarvitaan kuitenkin edelleen potilaiden hoitoprosesseissa ja siksi konservatiivisella toiminta-alueella on tehty yhteistyöratkaisuja erikoisalojen kesken. Esimerkiksi keuhko- ja infektiosairauksien hoito on yhdistetty yhteiselle osastolle. Keuhkolääkärit keskittyvät keuhkosairauksien hoitoon ja geriatri vastaa monisairaiden infektiopotilaiden hoidosta. Neurologian osastolla hoidetaan akuutit neurologiset potilaat sekä sisätautien hematologiset potilaat. Konservatiivisten erikoisalojen lyhytaikaista sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoito on keskitetty päivystysosastolle. Syöpäsairauksien infuusiopoliklinikka palvelee useiden erikoisalojen infuusiohoitoa tarvitsevia potilaita. Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 oli toimintavuoden aikana peruskorjauksessa ja tulevana vuonna peruskorjaukset jatkuvat sisätautien osastolla A32 ja neurologian ja hematologian osastolla A42. Vuoden aikana toiminnan järjestelyjä vaikeutti lähes kaikilla erikoisaloilla lääkärivaje, osalla toimintayksiköistä oli pulaa myös hoitohenkilökunnasta. Poliklinikoilla hoidon tarpeen arvioinnit ja hoidon aloitukset pystyttiin onneksi toteuttamaan lain mukaisissa aikarajoissa. Tämä oli mahdollista henkilökunnan lisätöiden ja lääkärityön ostopalvelun turvin. Toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja taloudellisesti tulos oli vähintäänkin tyydyttävä. Erityistason ostopalvelut ylittivät selvästi budjetoidut ja siltä osin jouduttiin lisätalousarvioon. Yhteistyö Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa jatkui. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee parantamaan onnistuessaan terveydenhuollon vertikaalista integraatiota sekä selventämään hoidon ja kuntoutuksen alueellista porrastusta. Hoitopaikan vapaan valinnan vaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi konservatiivisella toimintaalueella.

11 11 Toiminta-alueella tapahtui myös Henkilöstön rekrytointi oli toiminta-alueen strategian keskeisenä osana. Hoitotakuussa pysyminen vaati runsasta ostopalveluiden käyttöä. Tahdistinpotilaiden laitteiden etäluenta ja asiantuntijasairaanhoitajien itsenäisten vastaanottojen määrä lisääntyi. (Sisätaudit) Toiminta siirtyi entistä enemmän akuutimpaan suuntaan. Myös aivovammapotilaan akuutti hoito siirtyi entistä enemmän neurologian vastuulle. Neurologien päivystysjärjestelmä toimi yhtenä harvoista keskussairaaloista 24/7-periaatteella ns. vapaamuotoisen päivystyksen turvin. (Neurologia) Syöpäpotilaiden hoitoa toteutetaan yhdessä eri erikoisalojen kanssa. Syövän hoitoja ohjataan säännöllisesti Vaasan syöpätautien ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien yksiköihin. (Syöpätaudit) Yksikössä jatkettiin potilastietojärjestelmä-pilotteja kuten uuden sanelun käyttöönottoa sekä paperitonta poliklinikkaa. Vuoden aikana laadittiin ja julkistettiin yhteistyössä korvatautien, plastiikkakirurgian ja silmätautien yksiköiden kanssa ihosyöpien alueellinen hoitoketju. (Ihotaudit ja allergologia) Kuntoutusosasto toimi tehokkaasti ja osaston kapasiteetti vaikutti oikein mitoitetulta alueen tarpeisiin. Toimintavuoden aikana saatettiin loppuun hanke Päivittäisten toimintojen pienapuvälineiden merkitys itsenäisen selviytymisen tukena ja aloitettiin alueellinen selkäpotilaan palveluketjun kehittämishanke laajassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja yksityissektorin kanssa. (Kuntoutus) Yksikön lääkäritilanne oli hyvä ja konsultaatiopalveluja tarjottiin myös muille erikoisaloille. Ortopedian kanssa päivitettiin lonkkamurtumapotilaiden hoidon ohjeistusta, toteutettiin ortogeriatriset kierrot suunnitellusti ja geropsykiatrinen yhteistyö jatkui. Toteutettiin koulutussarja Iäkkäiden potilaiden hyvän hoidon käytännöistä. (Geriatria) Erikoisalan lääkärivaje oli huomattava. Tästä syystä poliklinikan toimintalinjauksia uudistettiin ja hoidon porrastusta tarkistettiin. Hengityshoidon apuvälineitä käyttävien potilaiden seurantakäyntejä siirrettiin kuntoutusohjaajan tekemiksi kotikäynneiksi. Yksikkö juhli 80-vuotistaivaltaan kertomusvuonna. (Keuhkosairaudet) Heikki Suoyrjö

12 Operatiivinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Mikael Leppilahti 12 Operatiivisen toiminta-alueen painopistealueena ovat ympärivuorokautisen päivystystoiminnan edellyttämien palvelujen turvaaminen sekä väestön tarvitsemien erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen hoitotakuun mukaisesti. Painopiste toiminnassa on siirtynyt korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan kaikissa hoitoprosesseja. Toiminnassa pyritään huomioimaan lisääntyvät taloudelliset haasteet sekä työvoimapula. Pyrkimyksenä on ollut määrätietoisesti kehittää järkevää toimintaa sairaanhoitopiirin arvojen pohjalta rohkeasti ja rehellisesti. Käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi on mietitty rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri hyöty väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Näistä lähtökohdista on vuoden 2013 aikana tehty perusteellinen operatiivisen toiminta-alueen selvitys. Tarvelähtöinen toimintojen suunnittelu on selkiyttänyt resurssien kohdentamista. Vuosikierrossa toiminta on suunniteltu kolmeen toiminnalliseen tasoon ja resurssien tasapainoinen varaaminen kunkin tason mukaisesti on selkiyttänyt kokonaisuuden suunnittelua. Tämän seurauksena yksiköiden toiminnanjärjestelyjä on tehostettu ja sulkuja on myös lisätty. Operatiivisten erikoisalojen palvelujen kysyntä ja käytössä olevat resurssit ovat kohtuullisen hyvin tasapainossa. Edelleen on vajetta erityisosaajista, mutta joustavalla lisätöiden tekemisellä hoitoonpääsy on pysynyt hoitotakuun mukaisena. Erikoissairaanhoidon kehitys tulee tarkentamaan indikaatioasettelua ja todennäköisesti suurissakin potilasryhmissä tulee tapahtumaan merkittävää siirtymistä konservatiivisen hoidon suuntaan. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tulee parantumaan ja vastuu terveyden edistämisestä nähdään tulevaisuudessa entistä keskeisempänä yhteisenä tehtävänä. Esimerkiksi syksyllä 2013 käynnistettiin alkoholin kulutuksen mini-intervention ja diabetesseulonnan lisäksi systemaattinen pyrkimys savuttomuuteen kaikilla leikkauspotilailla. Erikoisalaohjaukseen siirtyminen sairaanhoitopiirissä on parantanut yksiköiden toiminnallista kehittämistä ja kokonaissuunnittelua. Leikkaustoiminnassa on siirrytty merkittävästi kevyempiin käytäntöihin. Päiväkirurgian osuus leikkauksista on kasvanut 41 %:iin, kun taas osaston kautta suunnitellusti leikattujen potilaiden määrä on laskenut 6 %:iin. Päivystysleikkausten osuus on pysynyt muuttumattomana (n.19 %). Toimenpidemäärien arvioinnissa epäonnistuttiin vuonna 2013, koska Ähtärin sairaalassa ja Seinäjoen keskussairaalassa oli suunniteltu toimenpiteitä samoille potilasryhmille. Kokonaisuutena jäi kuitenkin huomioimatta, että sairaanhoitopiirin väestön tarve ei riitä suunniteltuihin suoritemääriin. Tilanne operatiivisella toiminta-alueella on kokonaisuudessaan hyvä. Henkilöstön ikääntyminen ja työkyvyn säilyttäminen on kasvava haaste. Toiminta-alueella sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin on vahva ja lähes kaikissa toimintayksiköissä on sisäistetty pyrkimys vaikuttavuuden kehittämiseen ja Lean-periaatteen mukaisen hukan poistamiseen. Yhteistyö johtoryhmissä on ollut rakentavaa. Haasteet on nähty yhteisinä ja niihin on haluttu etsiä aktiivisesti ratkaisuja. Toimintavuotta on kuitenkin leimannut selvitystyö toiminta-alueen rakenteellisista uudistustarpeista ja sen synnyttämä vastakkainasettelu Ähtärin sairaalan toimintamallista. Mikael Leppilahti Toiminta-alueella tapahtui myös Toimintavuotta leimasi osastoremontti. Poliklinikalla siirryttiin paperittomuuteen. Suunnitelluista leikkauksista aiempaa useampi toteutui Leikona tai päiväkirurgisena. Hoitoonpääsytilanne oli hyvä. (Kirurgia) Uudet ja ajanmukaiset tilat saatiin käyttöön alkuvuodesta. Kuvantamistutkimusten määrä näyttää kasvavan voimakkaasti tulevinakin vuosina erityisesti makulasairauksien hoitomahdollisuuksien myötä. Uudet tilat valmistuivat alkuvuodesta. (Silmätaudit) Palveluiden kysyntä on pysynyt ennallaan. Nukutuksessa tehtävien hoitojen määrä on lisääntynyt. (Suu- ja leukasairaudet) Lastentautien ja lastenneurologian erikoisalojen palvelujen tarve kasvoi merkittävästi. Henkilökunnan joustaminen ja liikuteltavuus mahdollisti toiminnan sujumisen. (Lastentaudit) Leiko-toiminnan lisääntyminen ja nopean toipumisen mallin (Rapid Recovery) toteuttaminen lyhensi keskimääräisiä hoitoaikoja. Päivystyspotilaiden hoitoprosessia kehitettiin. Ortopediset lähetteet käsiteltiin keskitetysti keskussairaalassa. (Ortopedia) Aloitettiin 3D laparoskooppiset prostatektomiat. Myös laserkivikirurgia on vakiinnuttanut asemansa. Nämä tulevat vähentämään ostopalvelujen tarvetta. (Urologia) Keskusleikkausyksikön peruskorjaus ja anestesiatietojärjestelmien kehittäminen jatkui. (Leikkaus- ja anestesiatoiminta) Valtaosa suunnitellusta leikkaustoiminnasta toteutettiin Leiko-toimintana. Vatsatautien osastolla paljastui kesällä MRSA-epidemia, joka liittyi Järviseudun epidemiaan. Vuoden loppuun mennessä löytyi 11 uutta MRSA-kantajaa. Tartuntojen torjuntaa tehostettiin hygieniahoitajien ja infektiolääkärin ohjeiden mukaisesti. (Vatsataudit) Väistötiloissa toimimisen ohella osallistuttiin uusien tilojen suunnitteluun. (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit) Äitiyshuollon potilastietojärjestelmän kehittäminen ja alueelliset koulutukset jatkuivat koko vuoden. (Naistentaudit)

13 Psykiatrinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Antero Lassila Sairaanhoitopiirin strategiaseminaarissa psykiatrian toiminta-alueelle annettiin tehtäväksi laatia toiminnallinen suunnitelma tulevaa psykiatrian uudisrakennusta varten. Kesän aikana perehdyimme sekä kotimaisiin että ulkomaisiin toimintamalleihin ja niihin liittyviin rakenneratkaisuihin ja annoimme oman selontekomme sairaanhoitopiirin johtavien viranhaltijoiden käyttöön syyskuun alussa. Myöhemmin syksyllä sairaanhoitopiirin valtuusto ei myöntänyt vielä virallista lupaa uudisrakennuksen suunnittelun aloittamiseen. Psykiatrian erikoisalojen toimintojen kehittymiseen tulee tulevaisuudessa kuitenkin merkittävästi vaikuttamaan kannanotot psykiatrian uudisrakennukseen sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset Sote- ratkaisut Toiminta-alueen erikoisalojen palvelujen kysyntä lisääntyi edellisvuodesta 11%. Kysynnän lisäys kohdentui etenkin lastenpsykiatrian ja psykiatrian erikoisaloille. Toimintaalueella osastohoidon palveluja tuotettiin suunniteltua enemmän ja osastojen kuormitus oli huomattavan korkealla tasolla koko vuoden. Useiden potilaiden hoito oli vaativaa ja lisäresursseja edellyttävää. Potilas- ja henkilöstöturvallisuudessa esiintyi ajoittain huomattavia haasteita ja myös puutteita. Näihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä ja riskien arviointia kehitettiin eri mittarien avulla. Psykiatrian avohoidossa toiminnallisia tavoitteita ei täysin saavutettu. Hoitotakuussa pysyminen aiheutti merkittäviä haasteita, mutta niihin kyettiin vastaamaan lain edellyttämällä tavalla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla jatkui edelleen pitkäaikainen erikoislääkärivaje, mikä lisäsi ostopalveluita ja kustannuksia. Vuoden alkupuolella myös psykologeista oli pulaa lastenpsykiatrialla. Nämä vajaukset vaikuttivat osaltaan siihen, että poliklinikan käyntitavoitteita ei saavutettu. Nuorisopsykiatrian lähetekertymään vaikutti edellisvuonna perustettu eri ikäryhmien integroitu ja yhteinen syömishäiriöyksikkö, johon kirjautui myös osa nuoriso-ikäisten saapuneista lähetteistä. Lastenpsykiatrian poliklinikan työmalleja uudistettiin lastenpsykiatrian uuden ylilääkärin johdolla. Syyskuun alussa aloittaneen psykoterapiapoliklinikan tehtäväksi muotoutui psykoterapiatyön kehittäminen ja hoidollisten psykoterapioiden kriteereiden luominen ja käytäntöön saattaminen psykiatrialla. Henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja työhyvinvointiin panostettiin. Painopistealueina olivat uusien työmuotojen käyttöönotto sekä ryhmämuotoisten hoitojen kehittäminen. Henkilöstön saatavuudessa on esiintynyt ajoittain ongelmia, mutta henkilöstöresurssien joustavalla käytöllä on selvitty hoidollisissa ongelmatilanteissa osastoilla. Toiminta-alueen kokonaistulokertymä ylitti asetetut tavoitteet. Toiminta-alueen budjetti ylittyi jonkin verran kulujen osalta. Keskeisenä syynä ylittymisessä olivat ostopalvelujen ennakoitua suurempi lisääntyminen. 13 Toiminta-alueella tapahtui myös Pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittämistyö toiminta-alueella jatkui. Asiakasnäkökulmaa laajennettiin kokemusasiantuntijoiden lisääntyvällä käytöllä. Resurssien käytön osalta suurimmat riskit liittyvät työn vaikuttavuuteen ja etenkin vaikuttavuuden arvioinnin puutteeseen, mikä on selkeästi parannettava kohde tulevaisuudessa. Antero Lassila

14 Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Jari Nyrhilä 14 Päivystyskeskuksen toiminta-alueeseen kuuluvat ensihoitokeskus, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto. Kuljetuskeskus, potilaskuljettajat ja neuvonta siirtyivät tukipalvelujen toiminta-alueelta ensihoitokeskukseen. Toiminta-alueella tapahtui merkittäviä muutoksia toimintavuoden aikana. Näistä suurin oli ensihoitopalvelun aloittaminen sairaanhoitopiirin omana toimintana. Päivystyspoliklinikan toiminta jatkui uusissa tiloissa ja potilaiden hoidossa hyödynnettiin systemaattisesti hoidon kiireellisyys- ja tarvearviota. Päivystyspoliklinikan käyntimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Päivystysosaston toimintaa vakiinnutettiin ja siellä potilaiden nopea tutkimus- ja hoitostrategia toteutui kohtuullisen hyvin. Ensihoitopalvelu, päivystysosasto ja päivystyspoliklinikka ovat osoittautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Henkisen ensiavun ryhmä jatkoi toimintaansa päivystyspoliklinikan alaisuudessa. Henkisen ensiavun ryhmän hälytyksiä tapahtui 438 kertaa. Päivystyspoliklinikka tarjosi ympärivuorokautisesti sairaanhoitopiirin alueen väestölle erikoissairaanhoidon päivystysluonteiset polikliiniset hoito- ja tutkimuspalvelut. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystyspiste toimi päivystyspoliklinikalla. Potilaiden hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa käytettiin systemaattista ESI-triage -arviota. Potilaista noin puolet saapui poliklinikalle avohoidon lääkärin lähettämänä, toinen puoli saapui sairaankuljetuksen arvion perusteella tai ilman lähetettä. Noin 39 % päivystyspoliklinikalle saapuneista potilaista siirrettiin jatkohoitoon sairaalan vuodeosastoille. Jatkohoidon toteutuksessa ja suunnittelussa suosittiin avohoitoa. Uudet tilat ja laitteet mahdollistivat potilaiden paremman intimiteettisuojan, seurannan ja hoidon. Myös henkilökunnan työskentelyolosuhteet ovat parantuneet uusissa tiloissa. Ensihoito toteutui palvelutasopäätöksen mukaisesti. Asemaverkon ja ensivastetoiminnan osalta tehtiin yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Ensihoitotoiminnan käynnistyessä välittömässä lähtövalmiudessa ympärivuorokautisesti oli 16 ambulanssia, osa-vuorokautisia oli 8. Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta edellytti valmiudessa tehtäviä muutoksia ja loppuvuodesta ympärivuorokautisessa valmiudessa oli 18 ambulanssia ja osa-vuorokautisia kolme. Palvelutasopäätöksen tavoitteet potilaiden tavoittamisajoissa saavutettiin kaikilta osiltaan erittäin hyvin. Ensivasteyksiköiden käyttökriteereitä korjattiin tarkoituksenmukaisemmaksi muuttamalla hälytysohjetta lokakuun alusta. Ensihoitotehtäviä oli toimintavuoden aikana yhteensä ja ne toteutettiin kustannustehokkaasti budjetissa pysyen. Ensihoitokeskus on henkilöstömäärältään sairaanhoitopiirin suurin yksikkö. Ensihoitokeskukseen vuoden 2013 alussa siirtynyt kuljetuskeskus hoitaa kiireettömät laitossiirrot ja potilaskuljetustehtävät. Potilaan siirtokuljetustehtävissä pyritään tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ensihoitokeskuksen ja ulkopuolisten taksiyrittäjien kanssa. Kuljetuskeskuksen kautta hoidettiin 4651 potilassiirtoa. Vuosi 2013 oli päivystysosaston (POS) ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. POS:n toiminta-ajatuksena on olla nopean ja tehokkaan tutkimuksen ja hoidon (1-3 päivää) yksikkö. Osastolla on neljä intensiivipaikkaa ja 18 vuodeosastopaikkaa. Potilaat saapuvat päivystysosastolle päivystyspoliklinikalta, jossa tehty hoitosuunnitelma ja hoidon tarpeen arviointi noudatti päivystysosaston toiminta-ajatusta. Päivystysosaston toiminnalliset tavoitteet ylitettiin. Osaston hoitojaksoista noin puolet oli sisätautisia, n. 30 % kirurgisia ja loput neurologian ja muiden erikoisalojen potilaita. Kukin erikoisala vastasi oman erikoisalansa potilaiden hoidosta. Hoitopäiviä osastolla kertyi yhteensä 6083 ja keskimääräinen kuormitusprosentti oli 85 %. Osaava, motivoitunut ja työnsä hyvin hoitava henkilökunta ovat olleet päivystysosaston toiminnan kestävä ja taipuisa selkäranka. Toiminta-alueella tapahtui myös Päivystyspoliklinikalla käynnistyi uuden lääketieteen erikoisalan, akuuttilääketieteen lääkäreiden koulutus. Uutta erikoisalaa kohtaan on kiinnostusta erityisesti nuorissa lääkäreissä. Ensihoidon vaikuttavuudesta aloitettiin arviointitutkimus. Jari Nyrhilä

15 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Reino Raninen Toiminta-alueella panostettiin vuoden aikana laatuun, asiakaskeskeisyyteen ja toiminnan joustavuuteen. Diagnostisia menetelmiä kehitettiin tarkemmiksi ja nopeammiksi ja laboratorioautomatiikkaa lisättiin. Keskussairaalan ja alueella toimivien toimintapisteiden käytäntöjä yhtenäistettiin mm. radiologian kuvakatselussa. EP-Potin käyttöönotto tulee entisestään tehostamaan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistoimintaa ja parantamaan potilasturvallisuutta. Laitekanta on taloudellisen tilanteen takia vanhenemassa ja sitä pitää uusia lähivuosina. Kertomusvuonna toiminta-alueen tavoitteet toteutuivat ja osittain ylittyivätkin. Kantasairaalasta Y-taloon siirtyneiden laboratorio- ja röntgenyksiköiden toiminta saatiin pääosin vakiinnutetuksi. Tila- ja laiteratkaisut Y-talossa osoittautuivat toimiviksi. Kantasairaalassa laboratoriotilojen peruskorjausremontti hankaloitti jonkin verran toimintaa. Patologian laboratorion toiminta jatkui edelleen ahtaissa ja riskialttiissa tiloissa. Tutkimusten omavaraisuusaste säilyi korkeana. Palveluiden lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan, mutta joiltain osin jouduttiin turvautumaan palveluiden ostoon. Toiminta-alueella suoritettujen tutkimusten kokonaismäärä ei anna täyttä kuvaa toiminnan määrästä, koska vaativimpien ja enemmän resursseja vievien tutkimusten määrä lisääntyi suhteessa vähemmän vaativiin tutkimuksiin. Toimintaa tehostettiin vastaamaan potilaiden yhä nopeampaa tutkimusta ja hoitoa ja myös varsinaisen päivystystoiminnan osuus kasvoi. Tietoteknisiä ratkaisuja yritettiin parantaa toiminnan sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi. Prosessikuvauksien avulla pyrittiin kehittämään prosessien laatua. Tieteellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta jatkui vireänä toiminta-alueella. Henkilöstön saatavuus oli pääosin hyvä, mutta laboratoriohoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saaminen oli haasteellista. Toivottavasti Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen järjestämä bioanalyytikkokoulutus tuo tulevaisuudessa helpotusta tilanteeseen. Kliinistä fysiologiaa ja patologiaa vaivannut lääkärivaje jatkui edelleen. Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuodesta selvittiin pääosin hyvin. Omavaraisuusaste oli korkea, vaikka joiltain osin jouduttiinkin turvautumaan palveluiden ostoon. Taloudellisista syistä laboratoriotutkimusten analysointia tulee keskittää Seinäjoen keskussairaalaan ja maakunnan toimipisteiden tutkimusvalikoimaa sopeutetaan siltä osin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekästä. Kliinisen kemian uusien remontoitujen tilojen myötä toimintaprosesseja muutetaan tukemaan nykyaikaista automaatiolaboratoriota. Uuden päivystysasetuksen mukaan päivystystoimintaa voi olla vain sellaisissa paikoissa, joissa on laboratorion ja radiologian palvelut. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että koko maakunnan virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta tulee keskittymään Seinäjoelle ja keskussairaalan päivystysaikaiset tutkimukset tulevat lisääntymään. Tavoitteena on, että kasvava näytemäärä saadaan toteutetuksi ilman henkilöstölisäyksiä. 15 Toiminta-alueella tapahtui myös MRSA-näytteiden ja C.difficile-, Mycobacterium tuberculosis-diagnostiikkaa kehitettiin uuden PCRlaitteiston avulla. (Mikrobiologia) Toteutettiin laatujärjestelmä ja sen ylläpito, dokumentoitiin sisäinen auditointi. Uusien lääkkeenvalmistustilojen käyttöönotto ja validointi on meneillään.(sairaala-apteekki) Aloitettiin yhteistyö omaishoitajien tukemiseksi. Jatketaan terveyssosiaalityön rakenteisen kirjaamisen kehittämistä ja koulutuksellista yhteistyötä lähialueen sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. (Sosiaalitoimen palveluyksikkö) Neuropsykologinen kuntoutus siirtyi toteutettavaksi pääosin kuntoutusosastolla. (Psykologit) Uudet obduktio- ja kappelitilat valmistuivat Y-taloon. (Patologia) Unitutkimuksia, pitkäaikaisrekisteröintejä ja tehohoidon aivomonitorointeja kehitettiin edelleen. (Neurofysiologian tutkimusyksikkö) Syömishäiriöisten ryhmien lisäksi aloitettiin ryhmäohjaus uutena työmuotona Corus Cardio-sydänkuntoutusryhmälle ja muu ryhmäohjaus jatkui edellisvuosien tapaan. (Ravitsemusterapia) Tutkimusmäärät kasvoivat koko toimintayksikössä johtuen Seinäjoen terveyskeskustoimipisteen lakkauttamisesta ja lisääntyneestä päivystysaikaisesta toiminnasta. (Kliininen kemia) Otettiin käyttöön uusia tutkimusprotokollia ja käynnistettiin radiolääkkeiden laadunvalvontaohjelma. (Fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö) Tutkimusmäärät ovat lisääntyneet, erityisesti vaativimmissa tutkimuksissa. Kuvantamisen yhteistyötä on kehitetty tiiviisti sairaanhoitopiirin terveyskeskusten sekä terveyskeskuslääkärien että hammaslääkärien kanssa erityisesti kuvankatselussa. (Radiologia) Reino Raninen

16 Tukipalvelujen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Tapio Niemi 16 Toiminta-alue on pystynyt vastaamaan yksiköiden palvelukysyntään sekä toteuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet annetuilla resursseilla. Rakentamisen lisäännyttyä on rakentamisen valvontaa vahvistettu tilapäisresursseilla. Toiminta-alueeseen kuuluvien yksiköiden tehtävä on turvata muiden toiminta-alueiden ydintoimintojen onnistuminen huolehtimalla mm. ruoka- ja välinehuollon sekä siivous- ja teknisten palveluiden tuottamisesta. Yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttömyyden turvaaminen varavoimalla. Varavoiman toimivuus testataan vuosittain. Toisena keskeisenä tehtävänä on valtuuston hyväksymän investointiohjelman toteuttaminen. Kertomusvuoden tärkeimmät investoinnit olivat Vuodeosastojen A21 ja A31 perusparannus, 2 400m2 Apteekin puhdastilat ja laajennus sisäpihalle, 500 m2 Leikkaussalien 1-4 perusparannus ja sektiosalin rakentaminen, 900 m2 Korvapoliklinikan II-vaihe, m2 Kliinisen kemian II-vaihe, m2 Rakennushankkeita toteutettiin yhteensä 12,6 miljoonalla eurolla ja lisäksi Kiinteistöyhtiö Seinäjoen Y-talo rakensi obduktion vuokratilat Y-taloon sairaanhoitopiirin suunnitelmien mukaisesti. Näiden lisäksi investoitiin ilmastointiin ja sen jäähdytykseen, hisseihin, atk-verkkoon sekä pysäköintialueisiin. Kameravalvontaa laajennettiin ja rakennettiin uusi muuntamo L-rakennusosalle turvaamaan häiriötöntä sähkönkäyttöä. Investointien toteuttamisessa jouduttiin väistötiloja hankkimaan arvioitua enemmän. Kolmantena tärkeänä tehtävänä oli tukipalveluiden mm. välinehuolto, siivous - ja teknisten huoltopalveluiden tuottaminen myös Y-talossa toimiville yksiköille ja kiinteistöyhtiölle. Tukipalvelut vastaa Y-talossa myös Seinäjoen terveyskeskuksen huoltopalveluista. Toiminta-alue oli mukana keväällä 2012 käynnistyneessä kahdeksan Euroopan maan kolmivuotisessa Re-Co hankkeessa. Hanke pureutuu rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Tiedonkeruulla ilmastoinnista pyrittiin selvittämään myös sisäilmaongelmaa keskussairaalan C-rakennusosalla. Re-Co-hanke päättyy keväällä Kuljetuskeskus (henkilökuljetukset), potilaskuljettajat ja neuvonta siirtyivät päivystyskeskuksen toiminta-alueelle, ensihoitokeskuksen toimintayksikköön. Tällä siirrolla pyritään potilaskuljetusten koordinoinnin parantamiseen. Käytännön toiminnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia toiminta-alueella. Sote- uudistuksella on toteutuessaan todennäköisesti vaikutuksia myös tukipalveluihin. Toiminta-alueella tapahtui myös Henkilökuntaruokailun suosio kasvoi edelleen. Ravintokeskuksessa kehitetään tehostettua ruokavaliota, jonka merkitys vajaaravitsemuksen hoidossa on merkittävä. (Ruokapalvelu) Sairaalahuoltajapalvelujen toimintayksikössä toteutettiin ulkoinen auditointi, jonka painopistealueena olivat, työturvallisuus ja ohjeet ja säännöt. (Potilashoidon tukipalvelu) Välinehuoltokeskuksessa muutettiin henkilökunnan työvuorojärjestelyjä vastaamaan paremmin palveluiden kysyntää. (Välinehuolto) Toimintavuoden merkittävin investointi sähkötekniikassa oli uuden muuntamon rakentaminen L- osalle. (Sähkötekniikka) Peruskorjauskohteiden lisäksi suurimpia hankkeita, joissa laitehuolto oli merkittävästi mukana olivat uusi angiografialaite sekä leikkausalien kuvanohjausjärjestelmä. (Laitehuolto) Energiatalouden ylläpitämiseksi on P-osalla otettu koekäyttöön ilmastointikoneiden lämpötaloutta ja erityisesti lämmöntalteenottojärjestelmien toiminnan oikeellisuutta kokonaisuutena tarkkaileva järjestelmä, josta kokemukset ovat olleet myönteisiä. (LVI- ja konehuolto) Tapio Niemi

17 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, Hallintojohtaja Johanna Sorvettula Hallintopalvelujen toiminta-alueella on kertomusvuonna korostunut asiakaspalvelun kehittäminen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa. Yhteistyön kehittämisellä tavoitellaan entistä laajemman tuen antamista linjaorganisaatiolle. Hallintopalvelut ovat panostaneet toiminnan seurantaan, valvontaan ja ohjeiden ja lakien noudattamiseen. Kertomusvuonna hyväksyttiin toimivaltaohjeet, joiden yhteydessä myös ta- louden tasapainottamiseen liittyen on tiukennettu määrärahojen käytöstä päät- tämiseen liittyviä rutiineja. Toiminta-alueella työtehtävien muutoshaasteista huolimatta työhyvinvointi vahvistui ja johtaminen sekä esimiestyö saivat hyvää palautetta. Potilastietojärjestelmäkehitystyössä vuoden merkittävimmät asiat tie- tohallinnossa ja arkistotoimessa olivat kansalliseen earkistopalveluun liittymisprojektin aloittaminen sekä sairaanhoitopiirin alueen yhteisen potilastietokannan, EP-Potin laajennusprojektin aloittaminen viiden terveyskeskuskuntayhtymän/terveyskeskuksen kanssa. Effica potilasjär- jes-telmään liittyvien pitkällisten sopimusneuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin puitesopimus Tieto Oyj:n kanssa. Lisäksi valmisteltiin hoidollisten yksiköiden paperittomuuteen siirtymistä. Taloushallinnossa valmisteltiin koko vuoden ajan Seinäjoen kau- pungin kanssa kirjanpitopalvelujen hoitamista yhteistoimintana. Palvelun yhdistäminen vaikutti kirjanpito-ohjelmiston ja useiden muiden taloushallinnon ohjelmistojen vaihdokseen. Logistiikkapalveluissa uuden toiminnanohjausjärjestelmän mää- rittelyt, testaukset ja koulutukset saatiin tehtyä ja valmistauduttiin käyttöönottoon. Vuosi 2013 oli Aksilan toinen täysi toimintavuosi, joka vahvisti yksikön asemaa alueellisena sillanrakentajana. Aksilan kokoama terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmistui ja esiteltiin sairaanhoitopiirin valtuustolle kesäkuussa. Aksilan toimintaedellytykset olivat hyvät ja yhteistyökumppaneiden tuki vahva. Erityisen tärkeäksi osoittautui vahva ohjausryhmä, sen puheen- johtajuus ja perusturvapainotteisuus. Yksikön tehtäväkirjo on niin laaja, että priorisointia tullaan tarvitsemaan tulevaisuu- dessa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa on tarpeen sy- ventää ja perusterveydenhuollon yksiköiden toimintaa tulisi koordinoida kansallisesti nykyistä vahvemmin. Vuoden aikana valmistuivat kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöjä kehittävä OIOS- hanke, keuhkosairauksien yksikön johdolla työstetty tuberku- loosin hoitoketju, tietohallintoyksikön koordinoima kirjaamiskäy- täntöjen yhtenäistämishanke sekä naistentautien yksikön johdolla valmisteltu seksuaaliterveyden hoitopolku. Terveyden ja hyvinvoin- nin näkökulma sisällytettiin kaikkien hoito-, kuntoutus- ja palvelu- ketjujen valmisteluun. HR-palvelut -yksikössä jatkettiin HR -työpöydän ja sähköisten pal- velujen kehittämishanketta. Uudistuksella tehostetaan henkilöstöhallinnollisia prosesseja, nopeutetaan päätöksentekoa ja lisätään henkilöstön itsepalveluja. Hankkeen yhteydessä tehostettiin henkilöstötietojärjestelmien käyttöä. Loppuvuonna saatiin käyttöön säh- köiset poissaololomakkeet ja vuosilomakäsittely. Käyttöönottokou- lutukset henkilöstölle ja esimiehille aloitettiin kertomusvuonna ja niitä jatketaan vuonna Prima henkilöstöraportointi otettiin käyttöön loppuvuonna ja raportoinnin kehittämistä jatketaan edelleen. Täydennyskoulutuksen puolella tehostettiin sähköisten toimintojen käyttöä sisäisissä koulutukseen ilmoittautumisissa. Palkkatietojärjestelmä valmisteltiin uuden kirjanpito-ohjelman vaatimusten mukaiseksi. Kertomusvuonna osallistuttiin 17 Jaakko Pihlajamäki Johanna Sorvettula

18 Kevan Kaari-hankkeeseen, jossa kehitettiin Kaari -laskuripalvelua työkyvyttömyyden kustannusten arviointiin. Työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö on tehnyt yhteistyötä linjaorganisaation ja turvallisuusvastaavien kanssa erityisenä painopistealueena tiedottaminen ja kouluttaminen. Vaarojen ja riskien arviointia on tehty yhteistyössä linjaorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Haipro-järjestelmän työturvallisuusosioon tehtiin v yhteensä 474 ilmoitusta. Luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteet että työtapaturmat. Toiminta-alueella tapahtui myös 18 Investoinneista suurimpia olivat EP-Potti laajennokseen ja earkistoon sekä sähköisen asioinnin (Hyvis.fi) kehittämiseen liittyvät lisenssi- ja päivitysinvestoinnit. (Tietohallinto) Sairaanhoitopiirin julkisen diaarin ylläpito siirtyi Twebasianhallintajärjestelmään. (Asiakirjahallinto ja arkistotoimi) Järjestettiin harjoituksia, joissa testattiin mm. Y-talon evakuointisuunnitelmaa ja henkilökunnan valmiutta toimia poikkeustilanteissa. (Turvallisuustoimisto) Elektiiviseen leikkaukseen tulevien tupakoivien potilaiden tupakasta vieroituksen tueksi kehitetty Savuton leikkaus hoitomalli käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa alkuvuodesta Toimintamalli on herättänyt laajaa kansallista kiinnostusta. (Aksila) Rekrytoinnissa panostettiin edelleen maakunnalliseen KOMIA-yhteistyöhön sekä oppilaitosyhteistyöhön. (HRpalvelut) Toiminta-alueiden talous Toteutunut 1000 euroa Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid. palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatrinen Päivystyskeskus Hallintopalvelut Apt ja var ulk myynti Hankkeet Shp yhteensä Toimintatuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut 0 Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ali- / ylijäämä

19 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,6 100,1 Vuosikate/Poistot, % 86,2-11,5 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut = 100*Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset

20 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset -1 2 Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rarhoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 44,6-5,4 Lainanhoitokate 12,3-1,1 Kassan riittävyys/ pv 2,8 13,1 Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys / pv = 365 pv*rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Evijärvi Lapuan terveyskeskus Kauhava Lappajärvi Vimpeli Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Alajärvi Kurikka

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 12 Vuosikertomus 12 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sisällysluettelo I Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus...

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot