Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2013 Vuosikertomus

2 Sisällysluettelo I Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus...3 Ensihoidon ensimmäinen vuosi...4 Henkilöstö...5 Muutoksen johtaminen II Toiminnan tavoitteiden toteutuminen III Organisaatio vuonna IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Konservatiivinen toiminta-alue...10 Operatiivinen toiminta-alue...12 Psykiatrinen toiminta-alue...13 Päivystyskeskuksen toiminta-alue...14 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue...15 Tukipalvelujen toiminta-alue...16 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue...17 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...19 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...20 Tase ja sen tunnusluvut...21 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Kuntakonsernin toiminta ja talous...24 Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely...26 Tilintarkastuskertomus...27 VI Hallinto VII Kartta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä... 32

3 I Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin keskeisenä tavoitteena vuoden 2013 aikana on ollut hoidon saatavuuden turvaaminen säädetyissä määräajoissa. Viranomainen suorittaa valvontaa kolmella mittarilla: käsitelläänkö lähete kolmessa viikossa, tehdäänkö hoidon tarpeen arviointi kolmessa kuukaudessa ja annetaanko tarpeellinen hoito kuudessa kuukaudessa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on onnistunut erittäin hyvin lähetteiden käsittelyssä. Hoitoon pääsyn osalta sairaanhoitopiiri on yleisesti ottaen hyvällä tasolla, joskin parilla erikoisalalla tilanne huononi merkittävästi syksyn aikana. Nämä ongelmat pystyttiin kuitenkin ratkomaan ja alkuvuodesta 2014 saavutettiin jälleen hyvä taso. Haastavinta sairaanhoitopiirille on ollut hoidon tarpeen arvioinnin määräaika. Siinä tapahtui vuoden aikana erittäin myönteinen kehitys ja vuoden vaihteessa tilanne oli jo erittäin hyvä. Toiminnan suurin muutos oli ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alussa. Ensihoito on hyvin saavuttanut talousarvionsa puitteissa valtuuston määrittämän palvelutason. Tämä on merkinnyt selvästi aiempaa nopeampaa potilaiden tavoittamista. Sisällöllisesti ensihoito on myös uudistunut ja potilasta voidaan tutkia ja hoitaa paremmin jo siinä kohteessa, johon ensihoitoyksikkö on hälytetty. Toki iso muutos on aikaan saanut myös runsaasti toiminnallisia ja hallinnollisia ongelmia, joita vuoden mittaan on ratkottu. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi. Jäsenkuntalaskutuksessa kokonaisuutena ei ylitetty alkuperäisen talousarvion tasoa, mikä oli tärkeätä senkin vuoksi, että talousarvion mukainen jäsenkuntaosuuksien kasvu oli poikkeuksellisen suuri. Eniten kuntaosuuksia kasvatti ensihoito, 47 euroa/asukas. Toinen merkittävä kustannuksia kohottava tekijä oli hintatason muutos, jonka avulla pyrittiin vuoden 2012 lähes kymmenen miljoonan euron tappio kääntämään nolla- tai lievästi ylijäämäiseksi tulokseksi. Tulostavoitteen saavuttamisessa ei täysin onnistuttu, vaan myös vuosi 2013 jäi noin 1,24 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tuloksen parantamisen vaikutus jäsenkuntalaskutukseen oli noin 43 euroa/asukas. Muista tekijöistä johtuva laskutuksen kasvu oli noin 2,4 % eli 26 euroa. Myös toimintakulujen osalta pysyttiin n. 0,2 milj. euroa alkuperäisen talousarvion alapuolella. Tätä kuitenkin selittää sairaanhoitopiirin hallinnoimien hankkeiden kohdalla tehty kirjaustapamuutos, joka alensi sairaanhoitopiirin kirjanpitoon tulevien kulukirjausten määrää n. 3,5 milj. eurolla. Lähes tämän verran siis alkuperäinen talousarvio ylittyi sairaanhoitopiirin varsinaisen toiminnan osalta. Koko talousarvioylitys voidaan selittää muilta sairaanhoitopiireiltä, valtiolta tai muilta tuottajilta välitettyjen ostopalvelujen, noin 7 miljoonan euron ylityksellä. Näistä ostopalveluista, jotka pääsääntöisesti laskutetaan sellaisenaan jäsenkunnilta, aiheutui 1,9 milj. euron heikennys kuntayhtymän tulokseen, kun niihin jouduttiin tämän verran budjetoitua enemmän käyttämään kalliin hoidon tasausta. Sairaanhoitopiirin kannalta vuoden aikana on ollut käynnissä kolme merkittävää selvitys- ja kehittämistyötä: maakunnallinen SOTE -uudistusselvitys Etelä-Pohjanmaan liiton johdolla, operatiivinen selvitys, jossa kuumana kysymyksenä on ollut Ähtärin sairaalan tuleva rooli sekä kiinteistöohjelman uudistaminen, jossa tärkeitä kysymyksiä ovat olleet F-rakennusosan laajentaminen kantasairaalassa ja psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen toteuttaminen. Kaikkien kolmen selvityksen osalta varsinainen päätöksenteko tapahtuu vasta vuoden 2014 aikana. Kuntatalous asettaa lähivuosille hyvin tiukat toiminnan kehittämisen raamit. Liikkumatilaansa sairaanhoitopiiri voi itse vaikuttaa tekemällä toimintaprosessejaan mahdollisimman sujuviksi ja resurssien käytön kannalta järkeviksi (Lean-periaate) sekä tiivistämällä yhteistyötään perusterveydenhuollon kanssa. 3 Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja

4 Palvelutasopäätöksen toteutuminen prosentteina vuonna 2013 Ensihoidon keskimääräinen saavutettavuus (%) riskiluokittain v ( Tavoite = palvelutasopäätös) Riskiluokka: 1 Kaupungin keskusta 2 Kuntataajama 3 Taajama 4 Asutus 5 "Metsää" A. Suuri riski, hoito mahdollisimman pian B. Riski keskisuuri tai tuntematon, hoito pian 8 minuuttia 15 minuuttia 8 minuuttia 15 minuuttia Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite 98 % 90 % 98 % 95 % 91 % 90 % 99 % 95 % 87 % 70 % 96 % 90 % 78 % 70 % 92 % 90 % 67 % 40 % 93 % 70 % 58 % 40 % 89 % 70 % 39 % 20 % 84 % 50 % 26 % 20 % 75 % 50 % 5 % 59 % 11 % 63 % 4 Ensihoidon ensimmäinen vuosi Ensihoito uudistui vuoden 2013 alussa. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirin vastuulle. Järjestämisvastuu perustuu terveydenhuoltolakiin, alueelliseen riskikartoitukseen ja yhtymävaltuuston hyväksymään palvelutasopäätökseen. Ensihoito on lainsäädännön mukainen, maakunnallinen kokonaisuus, jossa kussakin tilanteessa käytetään lähintä ja tarkoituksenmukaisinta ensihoitoyksikköä. Kaikki ensihoitoyksiköt ovat välittömän valmiuden yksiköitä aiemman virka-ajan ulkopuolisen varallaolovalmiuden ja kuntakohtaisten sairaankuljetusajoneuvojaon asemesta. Yksiköt on sijoitettu yksityiskohtaisen riskiarvion perusteella ympäri maakuntaa. Tasapuolisuutta alueelle tuo kenttäjohtojärjestelmä, joka vastaa ambulanssien oikea-aikaisesta ohjaamisesta tapahtumapaikoille. Potilaiden tavoittamisajat ovat lyhentyneet aikaisempaan nähden varsinkin kaikkein kiireellisimmissä tilanteissa. Ensihoito rekrytoi valmiuden tehostamisen vuoksi merkittävän määrän henkilöstöä ja se on tällä hetkellä henkilöstömäärältään sairaanhoitopiirin suurin yksikkö. Jokaisessa ambulanssissa on nyt sairaanhoitaja sekä hänen parinaan joko sairaanhoitaja, lähihoitaja tai lääkintävahtimestari. Yhä useampi potilas pystytään hoitamaan paikan päällä ammattitaitoisen hoitoyksikön toimesta. Ensimmäisenä toimintavuotena ensihoitotehtäviä oli , joista sairaanhoitopiirin ulkopuolelle suunnattuja hälytystehtäviä 149. Ensihoitotehtävistä potilassiirtoja oli Paikan päällä ensihoitokohteessa pystyttiin hoitamaan potilasta. Jos hälytystehtävä ei johda potilaan kuljettamiseen eteenpäin ambulanssilla, ilmoitetaan hätäkeskukselle kuljetuksen peruuntuminen ns. X-koodilla v % X-1 Potilas menehtyi ennen kuljetusta 381 2,8 X-2 Potilas ei tarvinnut hoitoa ja hänet annettiin poliisin huostaan 152 1,1 X-3 Kohteeseen pyydettiin muuta virka-apua (esim. kotisairaanhoito) 18 0,1 X-4 Potilas kuljetettiin hoitoon muulla ajoneuvolla ,1 X-5 Potilas ei tarvinnut mitään lääketieteellisiä toimenpiteitä ja jäi kohteeseen ,4 X-6 Potilas kieltäytyi hoidosta 445 3,3 X-7 Potilasta ei löydetty 299 2,2 X-8 Potilas hoidettiin kohteessa ,6 X-9 Tehtävä peruuntui ,2 X-0 Tehtävä keskeytyi teknisestä syystä (esim. sääeste, ajoneuvon vaurio) 22 0,2 YHTEENSÄ ,0 Uudella tavalla järjestetystä ensihoitotoiminnasta käytiin vilkasta keskustelua koko vuoden ajan. Kannanottoja oli sekä puolesta että vastaan. On selvää, että toimintatavat tulevat vielä kehittymään ja tarkentumaan saatujen kokemusten perusteella. Joka tapauksessa järjestelmä on tuonut tasapuolisuutta maakunnan eri alueille ensiavun saamisessa. Ensihoidon ensisijainen tehtävä onkin kuljettaa hoito potilaan luo ja vasta seuraavana tehtävänä on viedä potilas tarvittaessa hoitoon. Nykyisellä toimintatavalla yhä useampi potilas saakin ensihoidon kotonaan.

5 Riskiluokka: 1 Kaupungin keskusta 2 Kuntataajama 3 Taajama 4 Asutus 5 "Metsää" C. Riskitön kuljetustehtävä D. Riskitön kuljetustehtävä, siirtokuljetus 30 minuuttia 120 minuuttia Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite 97 % 95 % 100 % 90 % 93 % 80 % 99 % 90 % 87 % 70 % 99 % 90 % 84 % 59 % 99 % 90 % 78 % 100 % Henkilöstö 5 Toiminnallisesti kesä 2013 oli henkilökuntapulan, erityisesti hoitohenkilöstön sijaispulan, vuoksi ongelmallinen. Osastojen sulkuja jouduttiin lisäämään aikaisempiin kesiin verrattuna, mistä seurasi se, että hoito keskittyi useiden viikkojen ajan pelkästään kiireellisiin päivystyspotilaisiin. Ähtärin sairaalassa jouduttiin tekemään henkilökunnan kannalta kipeitä toimenpiteitä siirtämällä lomakaudella työpanosta Seinäjoelle. Vaikeudet sijaishenkilökunnan hankkimisessa yllättivät hallinnon. Hoitohenkilöstön joustavaa käyttöä toiminta-alueiden sisällä ja yli toiminta-aluerajojen on vahvistettu ja se on mahdollistanut äkillisistä poissaoloista johtuvien työkuormien tasaamisen ja turvallisen potilashoidon. Varahenkilöiden käyttöä ympärivuotisissa vuosilomaketjuissa on tehostettu. Hoitotyön sisällön kehittämiseksi on panostettu erilaisiin projekteihin sekä kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Esimerkkeinä voi mainita potilaiden ja heidän läheistensä ohjauksen kehittäminen, OIOS-hanke, maakunnallisen hoitotyön toiminta-ohjelman laatiminen, laaja ensihoidon arviointitutkimus sekä näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä henkilöä. Henkilöstön keskiikä oli 44,3 vuotta, joka on vajaat kolme vuotta alhaisempi kuin vuonna Sairaanhoitopiirin henkilöstö Muutos 2013/2012 v v v v Lkm % Keskimääräinen henkilöstön määrä ,6 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 ) ,6 % Työpanos kalenteripäivinä ,0 % Työpanos laskennallisina virkoina 2 175, , , , ,2 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,4 % Sairauspoissaolot päivinä 13,3 14,5 14,4 12, ,4% Panostus täydennyskoulutukseen (1000 ) ,8 % Panostus taydennyskoulutukseen ( /vak.hlö) ,4% henkilöstömäärään on lisätty ensihoidon 169 henkilöä, joiden työsuhde alkoi joulukuun lopussa.

6 6 Muutoksen johtaminen Terveydenhuolto elää muutoksessa. Hoitokäytännöt ja diagnostiset menetelmät kehittyvät nopeasti ja kehitys tulee jatkumaan vieläkin kovempana esim. lääkehoitojen alueella. Toisaalta yhteiskunta voi kohdata aivan uusia haasteita uusien sairauksien myötä. Muutokset tulevat koskemaan myös koko terveydenhuollon toimintaa ja johtamista. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen johtaminen on ollut yhtäältä poliittisesti ohjattua päätöksentekoa, toisaalta byrokraattista hallinnon sääntöjen noudattamista ja kolmannelta taholta vahvan ammatillisen osaamisen korostumista johtajuuden taustalla. Johtamisen keskittyminen vain lainsäädännön ja muiden määräysten noudattamiseen voi hämmentää pitkään työssä ollutta ammatillisesti korkeatasoista osaajajoukkoa, niin hoitohenkilöstössä kuin lääkärikunnassakin. Sääntöjä on oltava, mutta tasapainon aikaansaaminen byrokraattisen ja ammatillisen osaamisen ja johtamisen välillä on tulevaisuuden haasteemme. Sairaanhoitopiirissä on suuri määrä vastuuyksikköjen sekä pienempien ja isompien toimintayksikköjen johtajia, joiden rooli on keskeinen kun uudenlaista Lean-ajattelua viedään oikealla tavalla henkilöstöä tukien eteenpäin. Uusittu strategia antaa tähän hyvän pohjan ja sitä on jalkautettava eri osa-alueille toimintaohjelmien myötä. Toimintaohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa lähiesimiesten rooli on erittäin tärkeä. Tiedolla johtaminen tulee korostumaan muutosten keskellä ja organisaation kaikilla tasoilla. Järjestelmämme on oltava valmis ottamaan vastaan heikkojakin signaaleja muutostarpeista.

7 II Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2013 Y-talon valmistumisen jälkeen kantasairaalan puolella käynnistyneet osastojen ja poliklinikoiden perusparannusremontit jatkuivat mittavina. Kesäksi sijaisten saaminen hankaloitui ja se aiheutti aikaisempaa enemmän osastosulkuja. Vuonna 2013 jäsenkunnista tullut erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä kääntyi kasvuun. Kasvu kohdentui nimenomaan terveyskeskuksista saapuneisiin lähetteisiin sekä toisaalta sairaanhoitopiirin sisäisiin erikoissairaanhoidon lähetteisiin. Jäsenkuntien terveyskeskuksista sairaanhoitopiiriin saapui lähetettä, mikä on 5 % enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä vaihteli Jalasjärven 441 lähetteestä Kuortaneen 336 lähetteeseen 1000 asukasta kohti, keskimääräisen lähetemäärän ollessa 400. Jäsenkuntien ulkopuolelta tullut palvelujen kysyntä laski kolmantena vuotena peräkkäin. Lähetteistä suurin osa saapui sairaanhoitopiirin sähköisesti. Ns. hoitopaikan vapaata valintaa käytti vuoden aikana 188 henkilöä. Ajanvarauskäyntiä hoidon tarpeen arviointiin odotti yhteensä 1792 henkilöä. Heistä 1754 oli odottanut hoidon tarpeen arviointiin 1-90 vrk (98 %). Yli 90 vrk odottaneita oli 38. Vuonna 2013 keskimääräinen odotusaika hoidon tarpeen arviointiin oli 36 vuorokautta. Ensimmäistä käyntiä erikoissairaanhoitoon odotti vuoden vaihteessa yhteensä henkilöä, joista kuului hoitotakuun piiriin. Heistä 86 oli vuoden lopussa odottanut ensikäyntiä yli 6 kuukautta. Toteutuneista ensikäynneistä 92 % toteutui alle kolmessa kuukaudessa. Elektiivisten leikkausten toteutuminen hoitotakuun vaatimassa kuuden kuukauden aikarajassa toteutui viimevuotiseen tapaan. Alle kolmessa kuukaudessa hoitoon pääsi 75 % odottajista. Operatiivisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma oli 105 %. Lisääntynyt päiväkirurginen ja leiko-toiminta ovat vähentäneet vuodeosastojen hoitopäivien kertymää. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 87 %:sti. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2012 verrattuna 4,7 %. Sairaansijojen kuormitus vuoden 2013 aikana oli 66,8 %. Hoitopäivien vähentymiseen on vaikuttanut mm. lyhyen hoitoajan tarvitsevien, operatiivisten erikoisalojen potilaiden, siirtyminen hoitoon päivystysosastolle. DRG-pakettien määrä jäi 88 %:iin arvioidusta. Paketit vähentyivät vuodesta 2012 yhteensä 1404:llä. Leikkausten toteutumaprosentti oli 87. Palveluiden kysyntä lisääntyi 2 %. Sekä poliklinikkakäynnille että toimenpiteeseen odottavien määrä on lisääntynyt vuoden takaisesta, mutta odotusajan mediaanit ovat säilyneet samalla tasolla, ollen avohoidossa noin 40 vrk ja toimenpiteeseen odottajilla noin 50 vrk. Konservatiivinen toiminta-alue suoriutui toiminnallisista tavoitteistaan hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 108 % arvioituun verrattuna. Käyntimäärä lisääntyi 1698:lla edellisvuodesta. Hoitopäivät toteutuivat 105:sti ja säilyivät vuoden 2012 tasolla. Sairaansijojen kuormitus vuoden aikana oli 84,8 %. Suunnitelma DRG-pakettien määrästä toteutui 103 %:sti, mutta paketit vähentyivät 528:lla vuodesta Pakettien vähentymistä selittää hoitojaksojen siirtyminen päivystysosastolle. Lähetteiden määrä lisääntyi 9 %. Poliklinikkakäynnille odottavien määrä on lisääntynyt vuodessa 358:lla, mutta odotusajan mediaani (vrk) on pysynyt vuoden 2012 tasolla ollen noin 1 kk. Psykiatrisen toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 93 %. Käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 2 267:llä. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä lisääntyi 11 %:lla (+397 lähetettä). Hoitopäivien toteutuma oli 106 % ja hoitojaksojen 110 %. Hoitopäivät vähentyivät 646:lla, mikä selittyy 15 paikkaisen osaston T4 lopettamisella. Jäljelle jääneiden sairaansijojen kuormitus oli vuoden 2013 aikana 88,8 %. Psykiatrisen toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Avohoitokäyntien toteutuma oli 93 %. Käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 2 267:llä. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä lisääntyi 11 %:lla (+397 lähetettä). Hoitopäivien toteutuma oli 106 % ja hoitojaksojen 110 %. Hoitopäivät vähentyivät 646:lla, mikä selittyy 15 paikkaisen osaston T4 lopettamisella. Jäljelle jääneiden sairaansijojen kuormitus oli vuoden 2013 aikana 88,8 %.Päivystyskeskuksen tonta-alueella erikoissairaanhoidon käynnit toteutuivat 96 %:sti. Käyntejä oli 233 vähemmän kuin edellisvuotena. Terveyskeskusyöpäivystyskäyn tien määrä pysyi ennallaan ja toteutuma arvioon verrattuna oli 88 %. Päivystysosastolla DRG-pakettien toteutuma oli 147 %. Hoitojaksoja osastolla toteutui yhteensä Jaksoista kertyi yhteensä hoitopäivää. Päivystysosaston sairaansijojen kuormitus oli vuoden aikana 85,6 %. 7

8 Toiminnan tavoitteiden toteutuma vuonna 2013 Sairaanhoitopiiri yhteensä TP v TP v v Talousarvio 2013 tot.% Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojakson kesto (vrk) 5,3 4,9 5,0 Sairaansijat Sairaansijat käytössä vuoden aikana Kuormitus-% Avohoitokäynnit Tk-yöpäivystyskäynnit Muu myynti terv.keskuksille DRG-paketit Laskutetut hoitopäivät Hengityshalvaushoitopäivät Leikkaukset yhteensä päiväkirurgia leikkaukseen kotoa (LEIKO) osastoleikkaukset Anestesiat Synnytykset Tehostetun valvonnan hoitopvät Laboratoriotutkimukset Patologian lab. tutkimukset Radiologiset tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit Ravintohuolto, suoritteet Hoitoa saaneet eri henkilöt Ostot ulkopuolisilta tuottajilta (Minivaltava) - avohoitokäynnit paketit hoitopäivät

9 III Organisaatio vuonna 2013 Valtuusto 9 Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue

10 10 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Konservatiivinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Heikki Suoyrjö Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukkaiden sairastavuus on usealla seurantamittarilla arvioituna Suomen keskimääräistä väestöä runsaampaa. Tunnetut kansataudit alentavat sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden toimintakykyä ja jäljellä olevaa elinikää. Toisaalta myös kaikki demografiset ennusteet kertovat väestön vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomista lisääntyneistä palvelutarpeista terveydenhuollossa. Neurologian erikoisalalla on odotettavissa aivoverenkiertohäiriöiden ja degeneratiivisten aivosairauksien aiheuttaman sairastavuuden lisääntymistä, myös syöpäsairaudet lisääntyvät. Molemmilla erikoisaloilla tullaan ottamaan samanaikaisesti käyttöön uusia hoitomuotoja, jotka tulevat lisäämään hoidon kustannuksia. Paine julkisen terveydenhuollon kustannusten kurissa pitämiseen on suuri ja konservatiivisella toiminta-alueella on pyrittävä kustannustehokkuuteen. Säästöt on kohdistettava siten, etteivät erikoissairaanhoidon toimintatavoitteet vaarannu. On myös koko ajan innovatiivisesti kehitettävä uusia toimintamalleja, joissa resurssit saadaan optimaalisesti käyttöön. Vuonna 2013 suunniteltiin ja toteutettiin uusiin toimintamalleihin liittyviä palveluhankkeita. Konservatiivisten erikoisalojen toiminta painottuu enenevässä määrin avohoitoon. Toiminta-alueella on sairaansijoja sairaanhoitopiirin asukaslukuun nähden vähemmän kuin missään muussa keskussairaalassa. Osastohoitoa tarvitaan kuitenkin edelleen potilaiden hoitoprosesseissa ja siksi konservatiivisella toiminta-alueella on tehty yhteistyöratkaisuja erikoisalojen kesken. Esimerkiksi keuhko- ja infektiosairauksien hoito on yhdistetty yhteiselle osastolle. Keuhkolääkärit keskittyvät keuhkosairauksien hoitoon ja geriatri vastaa monisairaiden infektiopotilaiden hoidosta. Neurologian osastolla hoidetaan akuutit neurologiset potilaat sekä sisätautien hematologiset potilaat. Konservatiivisten erikoisalojen lyhytaikaista sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoito on keskitetty päivystysosastolle. Syöpäsairauksien infuusiopoliklinikka palvelee useiden erikoisalojen infuusiohoitoa tarvitsevia potilaita. Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 oli toimintavuoden aikana peruskorjauksessa ja tulevana vuonna peruskorjaukset jatkuvat sisätautien osastolla A32 ja neurologian ja hematologian osastolla A42. Vuoden aikana toiminnan järjestelyjä vaikeutti lähes kaikilla erikoisaloilla lääkärivaje, osalla toimintayksiköistä oli pulaa myös hoitohenkilökunnasta. Poliklinikoilla hoidon tarpeen arvioinnit ja hoidon aloitukset pystyttiin onneksi toteuttamaan lain mukaisissa aikarajoissa. Tämä oli mahdollista henkilökunnan lisätöiden ja lääkärityön ostopalvelun turvin. Toiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja taloudellisesti tulos oli vähintäänkin tyydyttävä. Erityistason ostopalvelut ylittivät selvästi budjetoidut ja siltä osin jouduttiin lisätalousarvioon. Yhteistyö Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa jatkui. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee parantamaan onnistuessaan terveydenhuollon vertikaalista integraatiota sekä selventämään hoidon ja kuntoutuksen alueellista porrastusta. Hoitopaikan vapaan valinnan vaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi konservatiivisella toimintaalueella.

11 11 Toiminta-alueella tapahtui myös Henkilöstön rekrytointi oli toiminta-alueen strategian keskeisenä osana. Hoitotakuussa pysyminen vaati runsasta ostopalveluiden käyttöä. Tahdistinpotilaiden laitteiden etäluenta ja asiantuntijasairaanhoitajien itsenäisten vastaanottojen määrä lisääntyi. (Sisätaudit) Toiminta siirtyi entistä enemmän akuutimpaan suuntaan. Myös aivovammapotilaan akuutti hoito siirtyi entistä enemmän neurologian vastuulle. Neurologien päivystysjärjestelmä toimi yhtenä harvoista keskussairaaloista 24/7-periaatteella ns. vapaamuotoisen päivystyksen turvin. (Neurologia) Syöpäpotilaiden hoitoa toteutetaan yhdessä eri erikoisalojen kanssa. Syövän hoitoja ohjataan säännöllisesti Vaasan syöpätautien ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien yksiköihin. (Syöpätaudit) Yksikössä jatkettiin potilastietojärjestelmä-pilotteja kuten uuden sanelun käyttöönottoa sekä paperitonta poliklinikkaa. Vuoden aikana laadittiin ja julkistettiin yhteistyössä korvatautien, plastiikkakirurgian ja silmätautien yksiköiden kanssa ihosyöpien alueellinen hoitoketju. (Ihotaudit ja allergologia) Kuntoutusosasto toimi tehokkaasti ja osaston kapasiteetti vaikutti oikein mitoitetulta alueen tarpeisiin. Toimintavuoden aikana saatettiin loppuun hanke Päivittäisten toimintojen pienapuvälineiden merkitys itsenäisen selviytymisen tukena ja aloitettiin alueellinen selkäpotilaan palveluketjun kehittämishanke laajassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja yksityissektorin kanssa. (Kuntoutus) Yksikön lääkäritilanne oli hyvä ja konsultaatiopalveluja tarjottiin myös muille erikoisaloille. Ortopedian kanssa päivitettiin lonkkamurtumapotilaiden hoidon ohjeistusta, toteutettiin ortogeriatriset kierrot suunnitellusti ja geropsykiatrinen yhteistyö jatkui. Toteutettiin koulutussarja Iäkkäiden potilaiden hyvän hoidon käytännöistä. (Geriatria) Erikoisalan lääkärivaje oli huomattava. Tästä syystä poliklinikan toimintalinjauksia uudistettiin ja hoidon porrastusta tarkistettiin. Hengityshoidon apuvälineitä käyttävien potilaiden seurantakäyntejä siirrettiin kuntoutusohjaajan tekemiksi kotikäynneiksi. Yksikkö juhli 80-vuotistaivaltaan kertomusvuonna. (Keuhkosairaudet) Heikki Suoyrjö

12 Operatiivinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Mikael Leppilahti 12 Operatiivisen toiminta-alueen painopistealueena ovat ympärivuorokautisen päivystystoiminnan edellyttämien palvelujen turvaaminen sekä väestön tarvitsemien erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaminen hoitotakuun mukaisesti. Painopiste toiminnassa on siirtynyt korjaavasta ennaltaehkäisevään toimintaan kaikissa hoitoprosesseja. Toiminnassa pyritään huomioimaan lisääntyvät taloudelliset haasteet sekä työvoimapula. Pyrkimyksenä on ollut määrätietoisesti kehittää järkevää toimintaa sairaanhoitopiirin arvojen pohjalta rohkeasti ja rehellisesti. Käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi on mietitty rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja, joilla saavutettaisiin mahdollisimman suuri hyöty väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Näistä lähtökohdista on vuoden 2013 aikana tehty perusteellinen operatiivisen toiminta-alueen selvitys. Tarvelähtöinen toimintojen suunnittelu on selkiyttänyt resurssien kohdentamista. Vuosikierrossa toiminta on suunniteltu kolmeen toiminnalliseen tasoon ja resurssien tasapainoinen varaaminen kunkin tason mukaisesti on selkiyttänyt kokonaisuuden suunnittelua. Tämän seurauksena yksiköiden toiminnanjärjestelyjä on tehostettu ja sulkuja on myös lisätty. Operatiivisten erikoisalojen palvelujen kysyntä ja käytössä olevat resurssit ovat kohtuullisen hyvin tasapainossa. Edelleen on vajetta erityisosaajista, mutta joustavalla lisätöiden tekemisellä hoitoonpääsy on pysynyt hoitotakuun mukaisena. Erikoissairaanhoidon kehitys tulee tarkentamaan indikaatioasettelua ja todennäköisesti suurissakin potilasryhmissä tulee tapahtumaan merkittävää siirtymistä konservatiivisen hoidon suuntaan. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tulee parantumaan ja vastuu terveyden edistämisestä nähdään tulevaisuudessa entistä keskeisempänä yhteisenä tehtävänä. Esimerkiksi syksyllä 2013 käynnistettiin alkoholin kulutuksen mini-intervention ja diabetesseulonnan lisäksi systemaattinen pyrkimys savuttomuuteen kaikilla leikkauspotilailla. Erikoisalaohjaukseen siirtyminen sairaanhoitopiirissä on parantanut yksiköiden toiminnallista kehittämistä ja kokonaissuunnittelua. Leikkaustoiminnassa on siirrytty merkittävästi kevyempiin käytäntöihin. Päiväkirurgian osuus leikkauksista on kasvanut 41 %:iin, kun taas osaston kautta suunnitellusti leikattujen potilaiden määrä on laskenut 6 %:iin. Päivystysleikkausten osuus on pysynyt muuttumattomana (n.19 %). Toimenpidemäärien arvioinnissa epäonnistuttiin vuonna 2013, koska Ähtärin sairaalassa ja Seinäjoen keskussairaalassa oli suunniteltu toimenpiteitä samoille potilasryhmille. Kokonaisuutena jäi kuitenkin huomioimatta, että sairaanhoitopiirin väestön tarve ei riitä suunniteltuihin suoritemääriin. Tilanne operatiivisella toiminta-alueella on kokonaisuudessaan hyvä. Henkilöstön ikääntyminen ja työkyvyn säilyttäminen on kasvava haaste. Toiminta-alueella sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin on vahva ja lähes kaikissa toimintayksiköissä on sisäistetty pyrkimys vaikuttavuuden kehittämiseen ja Lean-periaatteen mukaisen hukan poistamiseen. Yhteistyö johtoryhmissä on ollut rakentavaa. Haasteet on nähty yhteisinä ja niihin on haluttu etsiä aktiivisesti ratkaisuja. Toimintavuotta on kuitenkin leimannut selvitystyö toiminta-alueen rakenteellisista uudistustarpeista ja sen synnyttämä vastakkainasettelu Ähtärin sairaalan toimintamallista. Mikael Leppilahti Toiminta-alueella tapahtui myös Toimintavuotta leimasi osastoremontti. Poliklinikalla siirryttiin paperittomuuteen. Suunnitelluista leikkauksista aiempaa useampi toteutui Leikona tai päiväkirurgisena. Hoitoonpääsytilanne oli hyvä. (Kirurgia) Uudet ja ajanmukaiset tilat saatiin käyttöön alkuvuodesta. Kuvantamistutkimusten määrä näyttää kasvavan voimakkaasti tulevinakin vuosina erityisesti makulasairauksien hoitomahdollisuuksien myötä. Uudet tilat valmistuivat alkuvuodesta. (Silmätaudit) Palveluiden kysyntä on pysynyt ennallaan. Nukutuksessa tehtävien hoitojen määrä on lisääntynyt. (Suu- ja leukasairaudet) Lastentautien ja lastenneurologian erikoisalojen palvelujen tarve kasvoi merkittävästi. Henkilökunnan joustaminen ja liikuteltavuus mahdollisti toiminnan sujumisen. (Lastentaudit) Leiko-toiminnan lisääntyminen ja nopean toipumisen mallin (Rapid Recovery) toteuttaminen lyhensi keskimääräisiä hoitoaikoja. Päivystyspotilaiden hoitoprosessia kehitettiin. Ortopediset lähetteet käsiteltiin keskitetysti keskussairaalassa. (Ortopedia) Aloitettiin 3D laparoskooppiset prostatektomiat. Myös laserkivikirurgia on vakiinnuttanut asemansa. Nämä tulevat vähentämään ostopalvelujen tarvetta. (Urologia) Keskusleikkausyksikön peruskorjaus ja anestesiatietojärjestelmien kehittäminen jatkui. (Leikkaus- ja anestesiatoiminta) Valtaosa suunnitellusta leikkaustoiminnasta toteutettiin Leiko-toimintana. Vatsatautien osastolla paljastui kesällä MRSA-epidemia, joka liittyi Järviseudun epidemiaan. Vuoden loppuun mennessä löytyi 11 uutta MRSA-kantajaa. Tartuntojen torjuntaa tehostettiin hygieniahoitajien ja infektiolääkärin ohjeiden mukaisesti. (Vatsataudit) Väistötiloissa toimimisen ohella osallistuttiin uusien tilojen suunnitteluun. (Korva-, nenä- ja kurkkutaudit) Äitiyshuollon potilastietojärjestelmän kehittäminen ja alueelliset koulutukset jatkuivat koko vuoden. (Naistentaudit)

13 Psykiatrinen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Antero Lassila Sairaanhoitopiirin strategiaseminaarissa psykiatrian toiminta-alueelle annettiin tehtäväksi laatia toiminnallinen suunnitelma tulevaa psykiatrian uudisrakennusta varten. Kesän aikana perehdyimme sekä kotimaisiin että ulkomaisiin toimintamalleihin ja niihin liittyviin rakenneratkaisuihin ja annoimme oman selontekomme sairaanhoitopiirin johtavien viranhaltijoiden käyttöön syyskuun alussa. Myöhemmin syksyllä sairaanhoitopiirin valtuusto ei myöntänyt vielä virallista lupaa uudisrakennuksen suunnittelun aloittamiseen. Psykiatrian erikoisalojen toimintojen kehittymiseen tulee tulevaisuudessa kuitenkin merkittävästi vaikuttamaan kannanotot psykiatrian uudisrakennukseen sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset Sote- ratkaisut Toiminta-alueen erikoisalojen palvelujen kysyntä lisääntyi edellisvuodesta 11%. Kysynnän lisäys kohdentui etenkin lastenpsykiatrian ja psykiatrian erikoisaloille. Toimintaalueella osastohoidon palveluja tuotettiin suunniteltua enemmän ja osastojen kuormitus oli huomattavan korkealla tasolla koko vuoden. Useiden potilaiden hoito oli vaativaa ja lisäresursseja edellyttävää. Potilas- ja henkilöstöturvallisuudessa esiintyi ajoittain huomattavia haasteita ja myös puutteita. Näihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä ja riskien arviointia kehitettiin eri mittarien avulla. Psykiatrian avohoidossa toiminnallisia tavoitteita ei täysin saavutettu. Hoitotakuussa pysyminen aiheutti merkittäviä haasteita, mutta niihin kyettiin vastaamaan lain edellyttämällä tavalla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla jatkui edelleen pitkäaikainen erikoislääkärivaje, mikä lisäsi ostopalveluita ja kustannuksia. Vuoden alkupuolella myös psykologeista oli pulaa lastenpsykiatrialla. Nämä vajaukset vaikuttivat osaltaan siihen, että poliklinikan käyntitavoitteita ei saavutettu. Nuorisopsykiatrian lähetekertymään vaikutti edellisvuonna perustettu eri ikäryhmien integroitu ja yhteinen syömishäiriöyksikkö, johon kirjautui myös osa nuoriso-ikäisten saapuneista lähetteistä. Lastenpsykiatrian poliklinikan työmalleja uudistettiin lastenpsykiatrian uuden ylilääkärin johdolla. Syyskuun alussa aloittaneen psykoterapiapoliklinikan tehtäväksi muotoutui psykoterapiatyön kehittäminen ja hoidollisten psykoterapioiden kriteereiden luominen ja käytäntöön saattaminen psykiatrialla. Henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja työhyvinvointiin panostettiin. Painopistealueina olivat uusien työmuotojen käyttöönotto sekä ryhmämuotoisten hoitojen kehittäminen. Henkilöstön saatavuudessa on esiintynyt ajoittain ongelmia, mutta henkilöstöresurssien joustavalla käytöllä on selvitty hoidollisissa ongelmatilanteissa osastoilla. Toiminta-alueen kokonaistulokertymä ylitti asetetut tavoitteet. Toiminta-alueen budjetti ylittyi jonkin verran kulujen osalta. Keskeisenä syynä ylittymisessä olivat ostopalvelujen ennakoitua suurempi lisääntyminen. 13 Toiminta-alueella tapahtui myös Pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittämistyö toiminta-alueella jatkui. Asiakasnäkökulmaa laajennettiin kokemusasiantuntijoiden lisääntyvällä käytöllä. Resurssien käytön osalta suurimmat riskit liittyvät työn vaikuttavuuteen ja etenkin vaikuttavuuden arvioinnin puutteeseen, mikä on selkeästi parannettava kohde tulevaisuudessa. Antero Lassila

14 Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Jari Nyrhilä 14 Päivystyskeskuksen toiminta-alueeseen kuuluvat ensihoitokeskus, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto. Kuljetuskeskus, potilaskuljettajat ja neuvonta siirtyivät tukipalvelujen toiminta-alueelta ensihoitokeskukseen. Toiminta-alueella tapahtui merkittäviä muutoksia toimintavuoden aikana. Näistä suurin oli ensihoitopalvelun aloittaminen sairaanhoitopiirin omana toimintana. Päivystyspoliklinikan toiminta jatkui uusissa tiloissa ja potilaiden hoidossa hyödynnettiin systemaattisesti hoidon kiireellisyys- ja tarvearviota. Päivystyspoliklinikan käyntimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Päivystysosaston toimintaa vakiinnutettiin ja siellä potilaiden nopea tutkimus- ja hoitostrategia toteutui kohtuullisen hyvin. Ensihoitopalvelu, päivystysosasto ja päivystyspoliklinikka ovat osoittautuneet toimivaksi kokonaisuudeksi. Henkisen ensiavun ryhmä jatkoi toimintaansa päivystyspoliklinikan alaisuudessa. Henkisen ensiavun ryhmän hälytyksiä tapahtui 438 kertaa. Päivystyspoliklinikka tarjosi ympärivuorokautisesti sairaanhoitopiirin alueen väestölle erikoissairaanhoidon päivystysluonteiset polikliiniset hoito- ja tutkimuspalvelut. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten yöpäivystyspiste toimi päivystyspoliklinikalla. Potilaiden hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa käytettiin systemaattista ESI-triage -arviota. Potilaista noin puolet saapui poliklinikalle avohoidon lääkärin lähettämänä, toinen puoli saapui sairaankuljetuksen arvion perusteella tai ilman lähetettä. Noin 39 % päivystyspoliklinikalle saapuneista potilaista siirrettiin jatkohoitoon sairaalan vuodeosastoille. Jatkohoidon toteutuksessa ja suunnittelussa suosittiin avohoitoa. Uudet tilat ja laitteet mahdollistivat potilaiden paremman intimiteettisuojan, seurannan ja hoidon. Myös henkilökunnan työskentelyolosuhteet ovat parantuneet uusissa tiloissa. Ensihoito toteutui palvelutasopäätöksen mukaisesti. Asemaverkon ja ensivastetoiminnan osalta tehtiin yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Ensihoitotoiminnan käynnistyessä välittömässä lähtövalmiudessa ympärivuorokautisesti oli 16 ambulanssia, osa-vuorokautisia oli 8. Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta edellytti valmiudessa tehtäviä muutoksia ja loppuvuodesta ympärivuorokautisessa valmiudessa oli 18 ambulanssia ja osa-vuorokautisia kolme. Palvelutasopäätöksen tavoitteet potilaiden tavoittamisajoissa saavutettiin kaikilta osiltaan erittäin hyvin. Ensivasteyksiköiden käyttökriteereitä korjattiin tarkoituksenmukaisemmaksi muuttamalla hälytysohjetta lokakuun alusta. Ensihoitotehtäviä oli toimintavuoden aikana yhteensä ja ne toteutettiin kustannustehokkaasti budjetissa pysyen. Ensihoitokeskus on henkilöstömäärältään sairaanhoitopiirin suurin yksikkö. Ensihoitokeskukseen vuoden 2013 alussa siirtynyt kuljetuskeskus hoitaa kiireettömät laitossiirrot ja potilaskuljetustehtävät. Potilaan siirtokuljetustehtävissä pyritään tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ensihoitokeskuksen ja ulkopuolisten taksiyrittäjien kanssa. Kuljetuskeskuksen kautta hoidettiin 4651 potilassiirtoa. Vuosi 2013 oli päivystysosaston (POS) ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. POS:n toiminta-ajatuksena on olla nopean ja tehokkaan tutkimuksen ja hoidon (1-3 päivää) yksikkö. Osastolla on neljä intensiivipaikkaa ja 18 vuodeosastopaikkaa. Potilaat saapuvat päivystysosastolle päivystyspoliklinikalta, jossa tehty hoitosuunnitelma ja hoidon tarpeen arviointi noudatti päivystysosaston toiminta-ajatusta. Päivystysosaston toiminnalliset tavoitteet ylitettiin. Osaston hoitojaksoista noin puolet oli sisätautisia, n. 30 % kirurgisia ja loput neurologian ja muiden erikoisalojen potilaita. Kukin erikoisala vastasi oman erikoisalansa potilaiden hoidosta. Hoitopäiviä osastolla kertyi yhteensä 6083 ja keskimääräinen kuormitusprosentti oli 85 %. Osaava, motivoitunut ja työnsä hyvin hoitava henkilökunta ovat olleet päivystysosaston toiminnan kestävä ja taipuisa selkäranka. Toiminta-alueella tapahtui myös Päivystyspoliklinikalla käynnistyi uuden lääketieteen erikoisalan, akuuttilääketieteen lääkäreiden koulutus. Uutta erikoisalaa kohtaan on kiinnostusta erityisesti nuorissa lääkäreissä. Ensihoidon vaikuttavuudesta aloitettiin arviointitutkimus. Jari Nyrhilä

15 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Reino Raninen Toiminta-alueella panostettiin vuoden aikana laatuun, asiakaskeskeisyyteen ja toiminnan joustavuuteen. Diagnostisia menetelmiä kehitettiin tarkemmiksi ja nopeammiksi ja laboratorioautomatiikkaa lisättiin. Keskussairaalan ja alueella toimivien toimintapisteiden käytäntöjä yhtenäistettiin mm. radiologian kuvakatselussa. EP-Potin käyttöönotto tulee entisestään tehostamaan sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistoimintaa ja parantamaan potilasturvallisuutta. Laitekanta on taloudellisen tilanteen takia vanhenemassa ja sitä pitää uusia lähivuosina. Kertomusvuonna toiminta-alueen tavoitteet toteutuivat ja osittain ylittyivätkin. Kantasairaalasta Y-taloon siirtyneiden laboratorio- ja röntgenyksiköiden toiminta saatiin pääosin vakiinnutetuksi. Tila- ja laiteratkaisut Y-talossa osoittautuivat toimiviksi. Kantasairaalassa laboratoriotilojen peruskorjausremontti hankaloitti jonkin verran toimintaa. Patologian laboratorion toiminta jatkui edelleen ahtaissa ja riskialttiissa tiloissa. Tutkimusten omavaraisuusaste säilyi korkeana. Palveluiden lisääntyneeseen kysyntään pystyttiin vastaamaan, mutta joiltain osin jouduttiin turvautumaan palveluiden ostoon. Toiminta-alueella suoritettujen tutkimusten kokonaismäärä ei anna täyttä kuvaa toiminnan määrästä, koska vaativimpien ja enemmän resursseja vievien tutkimusten määrä lisääntyi suhteessa vähemmän vaativiin tutkimuksiin. Toimintaa tehostettiin vastaamaan potilaiden yhä nopeampaa tutkimusta ja hoitoa ja myös varsinaisen päivystystoiminnan osuus kasvoi. Tietoteknisiä ratkaisuja yritettiin parantaa toiminnan sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi. Prosessikuvauksien avulla pyrittiin kehittämään prosessien laatua. Tieteellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta jatkui vireänä toiminta-alueella. Henkilöstön saatavuus oli pääosin hyvä, mutta laboratoriohoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saaminen oli haasteellista. Toivottavasti Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen järjestämä bioanalyytikkokoulutus tuo tulevaisuudessa helpotusta tilanteeseen. Kliinistä fysiologiaa ja patologiaa vaivannut lääkärivaje jatkui edelleen. Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuodesta selvittiin pääosin hyvin. Omavaraisuusaste oli korkea, vaikka joiltain osin jouduttiinkin turvautumaan palveluiden ostoon. Taloudellisista syistä laboratoriotutkimusten analysointia tulee keskittää Seinäjoen keskussairaalaan ja maakunnan toimipisteiden tutkimusvalikoimaa sopeutetaan siltä osin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekästä. Kliinisen kemian uusien remontoitujen tilojen myötä toimintaprosesseja muutetaan tukemaan nykyaikaista automaatiolaboratoriota. Uuden päivystysasetuksen mukaan päivystystoimintaa voi olla vain sellaisissa paikoissa, joissa on laboratorion ja radiologian palvelut. Käytännössä tämä aiheuttaa sen, että koko maakunnan virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta tulee keskittymään Seinäjoelle ja keskussairaalan päivystysaikaiset tutkimukset tulevat lisääntymään. Tavoitteena on, että kasvava näytemäärä saadaan toteutetuksi ilman henkilöstölisäyksiä. 15 Toiminta-alueella tapahtui myös MRSA-näytteiden ja C.difficile-, Mycobacterium tuberculosis-diagnostiikkaa kehitettiin uuden PCRlaitteiston avulla. (Mikrobiologia) Toteutettiin laatujärjestelmä ja sen ylläpito, dokumentoitiin sisäinen auditointi. Uusien lääkkeenvalmistustilojen käyttöönotto ja validointi on meneillään.(sairaala-apteekki) Aloitettiin yhteistyö omaishoitajien tukemiseksi. Jatketaan terveyssosiaalityön rakenteisen kirjaamisen kehittämistä ja koulutuksellista yhteistyötä lähialueen sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaalitoimen kanssa. (Sosiaalitoimen palveluyksikkö) Neuropsykologinen kuntoutus siirtyi toteutettavaksi pääosin kuntoutusosastolla. (Psykologit) Uudet obduktio- ja kappelitilat valmistuivat Y-taloon. (Patologia) Unitutkimuksia, pitkäaikaisrekisteröintejä ja tehohoidon aivomonitorointeja kehitettiin edelleen. (Neurofysiologian tutkimusyksikkö) Syömishäiriöisten ryhmien lisäksi aloitettiin ryhmäohjaus uutena työmuotona Corus Cardio-sydänkuntoutusryhmälle ja muu ryhmäohjaus jatkui edellisvuosien tapaan. (Ravitsemusterapia) Tutkimusmäärät kasvoivat koko toimintayksikössä johtuen Seinäjoen terveyskeskustoimipisteen lakkauttamisesta ja lisääntyneestä päivystysaikaisesta toiminnasta. (Kliininen kemia) Otettiin käyttöön uusia tutkimusprotokollia ja käynnistettiin radiolääkkeiden laadunvalvontaohjelma. (Fysiologian ja isotooppitutkimusten yksikkö) Tutkimusmäärät ovat lisääntyneet, erityisesti vaativimmissa tutkimuksissa. Kuvantamisen yhteistyötä on kehitetty tiiviisti sairaanhoitopiirin terveyskeskusten sekä terveyskeskuslääkärien että hammaslääkärien kanssa erityisesti kuvankatselussa. (Radiologia) Reino Raninen

16 Tukipalvelujen toiminta-alue Toiminta-aluejohtaja Tapio Niemi 16 Toiminta-alue on pystynyt vastaamaan yksiköiden palvelukysyntään sekä toteuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet annetuilla resursseilla. Rakentamisen lisäännyttyä on rakentamisen valvontaa vahvistettu tilapäisresursseilla. Toiminta-alueeseen kuuluvien yksiköiden tehtävä on turvata muiden toiminta-alueiden ydintoimintojen onnistuminen huolehtimalla mm. ruoka- ja välinehuollon sekä siivous- ja teknisten palveluiden tuottamisesta. Yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttömyyden turvaaminen varavoimalla. Varavoiman toimivuus testataan vuosittain. Toisena keskeisenä tehtävänä on valtuuston hyväksymän investointiohjelman toteuttaminen. Kertomusvuoden tärkeimmät investoinnit olivat Vuodeosastojen A21 ja A31 perusparannus, 2 400m2 Apteekin puhdastilat ja laajennus sisäpihalle, 500 m2 Leikkaussalien 1-4 perusparannus ja sektiosalin rakentaminen, 900 m2 Korvapoliklinikan II-vaihe, m2 Kliinisen kemian II-vaihe, m2 Rakennushankkeita toteutettiin yhteensä 12,6 miljoonalla eurolla ja lisäksi Kiinteistöyhtiö Seinäjoen Y-talo rakensi obduktion vuokratilat Y-taloon sairaanhoitopiirin suunnitelmien mukaisesti. Näiden lisäksi investoitiin ilmastointiin ja sen jäähdytykseen, hisseihin, atk-verkkoon sekä pysäköintialueisiin. Kameravalvontaa laajennettiin ja rakennettiin uusi muuntamo L-rakennusosalle turvaamaan häiriötöntä sähkönkäyttöä. Investointien toteuttamisessa jouduttiin väistötiloja hankkimaan arvioitua enemmän. Kolmantena tärkeänä tehtävänä oli tukipalveluiden mm. välinehuolto, siivous - ja teknisten huoltopalveluiden tuottaminen myös Y-talossa toimiville yksiköille ja kiinteistöyhtiölle. Tukipalvelut vastaa Y-talossa myös Seinäjoen terveyskeskuksen huoltopalveluista. Toiminta-alue oli mukana keväällä 2012 käynnistyneessä kahdeksan Euroopan maan kolmivuotisessa Re-Co hankkeessa. Hanke pureutuu rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Tiedonkeruulla ilmastoinnista pyrittiin selvittämään myös sisäilmaongelmaa keskussairaalan C-rakennusosalla. Re-Co-hanke päättyy keväällä Kuljetuskeskus (henkilökuljetukset), potilaskuljettajat ja neuvonta siirtyivät päivystyskeskuksen toiminta-alueelle, ensihoitokeskuksen toimintayksikköön. Tällä siirrolla pyritään potilaskuljetusten koordinoinnin parantamiseen. Käytännön toiminnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia toiminta-alueella. Sote- uudistuksella on toteutuessaan todennäköisesti vaikutuksia myös tukipalveluihin. Toiminta-alueella tapahtui myös Henkilökuntaruokailun suosio kasvoi edelleen. Ravintokeskuksessa kehitetään tehostettua ruokavaliota, jonka merkitys vajaaravitsemuksen hoidossa on merkittävä. (Ruokapalvelu) Sairaalahuoltajapalvelujen toimintayksikössä toteutettiin ulkoinen auditointi, jonka painopistealueena olivat, työturvallisuus ja ohjeet ja säännöt. (Potilashoidon tukipalvelu) Välinehuoltokeskuksessa muutettiin henkilökunnan työvuorojärjestelyjä vastaamaan paremmin palveluiden kysyntää. (Välinehuolto) Toimintavuoden merkittävin investointi sähkötekniikassa oli uuden muuntamon rakentaminen L- osalle. (Sähkötekniikka) Peruskorjauskohteiden lisäksi suurimpia hankkeita, joissa laitehuolto oli merkittävästi mukana olivat uusi angiografialaite sekä leikkausalien kuvanohjausjärjestelmä. (Laitehuolto) Energiatalouden ylläpitämiseksi on P-osalla otettu koekäyttöön ilmastointikoneiden lämpötaloutta ja erityisesti lämmöntalteenottojärjestelmien toiminnan oikeellisuutta kokonaisuutena tarkkaileva järjestelmä, josta kokemukset ovat olleet myönteisiä. (LVI- ja konehuolto) Tapio Niemi

17 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, Hallintojohtaja Johanna Sorvettula Hallintopalvelujen toiminta-alueella on kertomusvuonna korostunut asiakaspalvelun kehittäminen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa. Yhteistyön kehittämisellä tavoitellaan entistä laajemman tuen antamista linjaorganisaatiolle. Hallintopalvelut ovat panostaneet toiminnan seurantaan, valvontaan ja ohjeiden ja lakien noudattamiseen. Kertomusvuonna hyväksyttiin toimivaltaohjeet, joiden yhteydessä myös ta- louden tasapainottamiseen liittyen on tiukennettu määrärahojen käytöstä päät- tämiseen liittyviä rutiineja. Toiminta-alueella työtehtävien muutoshaasteista huolimatta työhyvinvointi vahvistui ja johtaminen sekä esimiestyö saivat hyvää palautetta. Potilastietojärjestelmäkehitystyössä vuoden merkittävimmät asiat tie- tohallinnossa ja arkistotoimessa olivat kansalliseen earkistopalveluun liittymisprojektin aloittaminen sekä sairaanhoitopiirin alueen yhteisen potilastietokannan, EP-Potin laajennusprojektin aloittaminen viiden terveyskeskuskuntayhtymän/terveyskeskuksen kanssa. Effica potilasjär- jes-telmään liittyvien pitkällisten sopimusneuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin puitesopimus Tieto Oyj:n kanssa. Lisäksi valmisteltiin hoidollisten yksiköiden paperittomuuteen siirtymistä. Taloushallinnossa valmisteltiin koko vuoden ajan Seinäjoen kau- pungin kanssa kirjanpitopalvelujen hoitamista yhteistoimintana. Palvelun yhdistäminen vaikutti kirjanpito-ohjelmiston ja useiden muiden taloushallinnon ohjelmistojen vaihdokseen. Logistiikkapalveluissa uuden toiminnanohjausjärjestelmän mää- rittelyt, testaukset ja koulutukset saatiin tehtyä ja valmistauduttiin käyttöönottoon. Vuosi 2013 oli Aksilan toinen täysi toimintavuosi, joka vahvisti yksikön asemaa alueellisena sillanrakentajana. Aksilan kokoama terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmistui ja esiteltiin sairaanhoitopiirin valtuustolle kesäkuussa. Aksilan toimintaedellytykset olivat hyvät ja yhteistyökumppaneiden tuki vahva. Erityisen tärkeäksi osoittautui vahva ohjausryhmä, sen puheen- johtajuus ja perusturvapainotteisuus. Yksikön tehtäväkirjo on niin laaja, että priorisointia tullaan tarvitsemaan tulevaisuu- dessa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa on tarpeen sy- ventää ja perusterveydenhuollon yksiköiden toimintaa tulisi koordinoida kansallisesti nykyistä vahvemmin. Vuoden aikana valmistuivat kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöjä kehittävä OIOS- hanke, keuhkosairauksien yksikön johdolla työstetty tuberku- loosin hoitoketju, tietohallintoyksikön koordinoima kirjaamiskäy- täntöjen yhtenäistämishanke sekä naistentautien yksikön johdolla valmisteltu seksuaaliterveyden hoitopolku. Terveyden ja hyvinvoin- nin näkökulma sisällytettiin kaikkien hoito-, kuntoutus- ja palvelu- ketjujen valmisteluun. HR-palvelut -yksikössä jatkettiin HR -työpöydän ja sähköisten pal- velujen kehittämishanketta. Uudistuksella tehostetaan henkilöstöhallinnollisia prosesseja, nopeutetaan päätöksentekoa ja lisätään henkilöstön itsepalveluja. Hankkeen yhteydessä tehostettiin henkilöstötietojärjestelmien käyttöä. Loppuvuonna saatiin käyttöön säh- köiset poissaololomakkeet ja vuosilomakäsittely. Käyttöönottokou- lutukset henkilöstölle ja esimiehille aloitettiin kertomusvuonna ja niitä jatketaan vuonna Prima henkilöstöraportointi otettiin käyttöön loppuvuonna ja raportoinnin kehittämistä jatketaan edelleen. Täydennyskoulutuksen puolella tehostettiin sähköisten toimintojen käyttöä sisäisissä koulutukseen ilmoittautumisissa. Palkkatietojärjestelmä valmisteltiin uuden kirjanpito-ohjelman vaatimusten mukaiseksi. Kertomusvuonna osallistuttiin 17 Jaakko Pihlajamäki Johanna Sorvettula

18 Kevan Kaari-hankkeeseen, jossa kehitettiin Kaari -laskuripalvelua työkyvyttömyyden kustannusten arviointiin. Työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö on tehnyt yhteistyötä linjaorganisaation ja turvallisuusvastaavien kanssa erityisenä painopistealueena tiedottaminen ja kouluttaminen. Vaarojen ja riskien arviointia on tehty yhteistyössä linjaorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Haipro-järjestelmän työturvallisuusosioon tehtiin v yhteensä 474 ilmoitusta. Luvussa ovat mukana sekä läheltä piti -tilanteet että työtapaturmat. Toiminta-alueella tapahtui myös 18 Investoinneista suurimpia olivat EP-Potti laajennokseen ja earkistoon sekä sähköisen asioinnin (Hyvis.fi) kehittämiseen liittyvät lisenssi- ja päivitysinvestoinnit. (Tietohallinto) Sairaanhoitopiirin julkisen diaarin ylläpito siirtyi Twebasianhallintajärjestelmään. (Asiakirjahallinto ja arkistotoimi) Järjestettiin harjoituksia, joissa testattiin mm. Y-talon evakuointisuunnitelmaa ja henkilökunnan valmiutta toimia poikkeustilanteissa. (Turvallisuustoimisto) Elektiiviseen leikkaukseen tulevien tupakoivien potilaiden tupakasta vieroituksen tueksi kehitetty Savuton leikkaus hoitomalli käynnistettiin ensimmäisenä Suomessa alkuvuodesta Toimintamalli on herättänyt laajaa kansallista kiinnostusta. (Aksila) Rekrytoinnissa panostettiin edelleen maakunnalliseen KOMIA-yhteistyöhön sekä oppilaitosyhteistyöhön. (HRpalvelut) Toiminta-alueiden talous Toteutunut 1000 euroa Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid. palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatrinen Päivystyskeskus Hallintopalvelut Apt ja var ulk myynti Hankkeet Shp yhteensä Toimintatuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut 0 Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ali- / ylijäämä

19 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,6 100,1 Vuosikate/Poistot, % 86,2-11,5 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut = 100*Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset

20 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset -1 2 Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rarhoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 44,6-5,4 Lainanhoitokate 12,3-1,1 Kassan riittävyys/ pv 2,8 13,1 Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys / pv = 365 pv*rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Tuotamme HR- asiantuntija- ja työterveyspalveluja toimintayksiköille, esimiehille

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.21 Maakunnan talousarvio 21 ja toimintasuunnitelma 21 213 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.12.29 134. TOIMINTATUOTOT Maakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot