Miten parantaa. sosiaalialan mainetta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Koulutuksen uusi suunta. Valvooko valtio viisaasti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten parantaa. sosiaalialan mainetta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Koulutuksen uusi suunta. Valvooko valtio viisaasti?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Koulutuksen uusi suunta Valvooko valtio viisaasti? Kokkolassa lastensuojelun kriisiryhmä poliisilaitoksella Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Miten parantaa sosiaalialan mainetta?

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Lea Suoninen-Erhiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 14/07 3 pääkirjoitus Heikkojen puolella Lea Suoninen-Erhiö 4 6 ajankohtaiset vajaakuntoisten työllistäminen, paras-hanke & hyvinvointipolitiikka, toimeentulotuki, miesten hyvinvointi, päihdebarometri uutisia lyhyesti Sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita 7 laina ja palaute Hankkeilla saatiin myös hyvää ja pysyvää aikaan Pirjo Marjamäki lainattua, saksittua 8 13 kärkiteema Mainostoimiston resepti: Jokainen meistä on sosiaalitapaus Lea Suoninen-Erhiö Toimittajien mielikuvissa sosiaaliala on valtava suo Suvi Sunnarborg Maine syntyy kunnioittavasta kohtaamisesta Minna Tarvainen Sosiaaliturva 15/07 postitetaan lukijoille 15. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille näkökulma kolumni Tanja Kuronen jos minulta kysytään Johanna Nuorteva Itä-Suomessakin kaivataan sosiaalityötä! Tarja Kauppila, Elli Aaltonen, Tarja Myllärinen palveluiden valvonta Valvooko valtio viisaasti? Erja Saarinen 19 koulutus Uusia ratkaisuja sosiaalialan korkeakoulutukseen Aulikki Kananoja 20 tuomisia ja viemisiä Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Iita Kettunen 21 lastensuojelu Lastensuojelun kriisiryhmä poliisiasemalla takaa nopean puuttumisen Heikki Manninen juristin nurkkaus Toimeentulotukea määrättäessä huomioidaan vain hakijan käytettävissä olevat tulot Tapio Räty oma ura 14/07 seuraavassa numerossa 15/07 Kärkiteemana asunnottomuus kuva: Pekka Hänninen

3 Pääkirjoitus 27. syyskuuta 2007 Heikkojen puolella kuva: Lea Panu Suoninen- Pälviä Erhiö Kannessa Ensin pitää saada mielikuva sosiaalialasta positiiviseksi. Vasta sitten on tiedon aika. Näin neuvovat mainonnan ammattilaiset. Toimittajien mielestä sosiaaliala on laaja ja hahmottumaton valtava suo. He kaipaisivat toimittajille suunnattua sosiaalialan koulutusta. Maine syntyy asiakkaiden kohtaamisessa, muistuttaa Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. sivut 8 13 Toimittajan tehtävänä on olla pienen ihmisen puolella. Näin ainakin toimittajien koulutuksessa aiemmin opetettiin. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa joku on, sitä kovempaa hänen kohtelunsa julkisuudessa voi olla. Puhutaanhan mediasta 4. valtiomahtina, jonka tehtävänä on toimia vallan vahtikoirana. Tätä pidetään toimivan demokratian edellytyksenä. Sosiaalialan ammattilaiset ovat julkisuudessa usein altavastaajina: selittelemässä ja puolustelemassa. He näyttäytyvät uupuneina, resurssipulan ja muiden epäkohtien lannistamina. Välillä sosiaaliviranomaiset näyttäytyvät taas pahoina vallankäyttäjinä, jotka turhaan puuttuvat pienten ihmisten elämään ja nöyryyttävät heitä. Sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta tilanne on paradoksaalinen: onhan sosiaaliala jo lähtökohtaisesti heikkojen puolella. Sosiaalialan julkisuuskuva on kielteinen osin siksi, että huonot uutiset ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät tai neutraalit uutiset. Huonojen asioiden esillä olo ei ole välttämättä pahasta sitä kautta epäkohdat saadaan nostettua esiin ja niihin on helpompi puuttua. Onhan tämä yksi median tavoitteista. Tätä korostavat myös toimittajat Suvi Sunnarborgin tutkimuksessa, jossa hän selvitti toimittajien mielikuvia sosiaalialasta. Sosiaalialan mediastrategioissa kannattaisikin miettiä, miten sosiaalialan perustehtävä huono-osaisten tukijana ja median tehtävä epäkohtien esiintuojana voitaisiin kytkeä toisiinsa. Ovathan molemmat pohjimmiltaan heikkojen puolella. Sosiaalialan ammattilaisten sijasta syyttävä sormi pitäisi saada osoittamaan todellisia vallankäyttäjiä niitä, jotka päättävät resursseista ja rakenteista niin valtakunnassa kuin kunnissa. Jos koko viestintä on ulospäin ongelmien ja työn raskauden raportointia, se alkaa muuttua kollektiivisessa tajunnassa kuvaksemme, tähdentää Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen haastattelussaan tässä lehdessä. Apua hakeva ihminen ei astele sosiaalitoimistoon mieli tyhjänä: alan julkinen kuva vaikuttaa siihen, uskooko hän kohtaavansa työntekijän luona epätoivon vai mahdollisuuksien maailman. Positiivisuuden voimaan uskovat myös mainonnan ammattilaiset. Asenteisiin on tehokkaampaa vaikuttaa positiivisen kuin negatiivisen kautta varsinkin, jos mielikuva on jo valmiiksi kielteinen kuten yleinen kuva sosiaalialasta. Mainonnan ammattilaisten mielestä sosiaalialalle tarvitaan tähtiä, tulisieluisia sosiaalipoliitikkoja, jotka antavat alalle kasvot. Se luo kipinää. On aika alkaa puhua isoista asioista isolla äänellä: sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kaikkien osallisuudesta sellaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi on yhteiskuntapolitiikan tärkein päämäärä. Lea Suoninen-Erhiö toimitussihteeri Miten sosiaalialan perustehtävä huono-osaisten tukijana ja median tehtävä epäkohtien esiintuojana voitaisiin kytkeä toisiinsa? Päihdekuntoutuksen tavoitteet puntarissa: onko työllistyminen kuntoutuksen jälkeen kohtuuton tavoite? Juristin nurkkaus Uusi lastensuojelulaki korostaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän merkitystä lapsen edun valvojana Lapissa kehitetään vaihtoehtoja erityislasten tilapäishoitoon Rovaniemeläinen Tiina Rauhala on Veikan äiti ja omaishoitaja. Hänelle kolme omaishoidon vapaapäivää kuukaudessa ovat henkireikä. Sosiaaliturva 14/07 3

4 ajankohtaiset VAJAAKUNTOISTEN TYÖLLISTÄMINEN Minulla on 60 työnhakijaa kirjoissa. Ohjaan heitä, autan hakemusten teossa, tuen ja tsemppaan, kertoo projektipäällikkö Jaana Tiilikka Sisäänheitto työelämään! -hankkeesta. Siinä luodaan uudenlainen työnantajapalvelu työntekijöitä tarvitseville yrityksille ja ammattitaitoisille vammaisille työnhakijoille. Välitän työtä, työharjoitteluja ja -kokeiluja sekä opintoihin liittyviä harjoitteluja, Tiilikka kuvaa. Hän myös etsii työpaikkoja. Tiilikan työ on pitkälti yksilökohtaista työnvälitystä. Monesti tuntuu, että kukaan muu ei juttele juuri tämän ihmisen kanssa. Tarvitaan muutakin kuin konkreettisia neuvoja, tarvitaan tukea itsetunnolle ja välittämistä. Tiilikka on hyvä mannekiini työlleen, koska hän kuuluu itse kohderyhmään, hän sairastaa ms-tautia. Monesti aiheuttaa hämmennystä, kun olen sopimassa työpaikoista ja lopuksi selviää, että olen itse kohderyhmää. Kaikki projektin työnhakijat ovat vammaisia tai mielenterveyskuntoutujia. Tavoite on välittää 30 työpaikkaa vuodessa. Tämän vuoden saldo on 14 paikkaa. Kahdessa paikassa on haastattelut meneillään ja kahdeksan kohdalla neuvottelut ovat kesken. Vuosina toteutettavaa projektia koordinoi Lihastautiliitto. Sen rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Hankkeen kumppanina on rekrytointiyritys Manpower. Heikki Manninen kuva: Tommi Tuomi Työnvälitysfirmoille tästä saattaa syntyä pienimuotoinen bisnes tulevaisuudessa, Jaana Tiilikka arvelee. Kuvassa mukana myös työnhakija Uuno Ylönen (vas.) ja projektipäällikkö Mika Wilén Manpowerista. Sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita Tiedotuspäällikkö Aira Heinänen, Huoltaja 24/1969 Kun lehdet toivovat parempaa palvelua sosiaalitoimen kentältä, on niillä myös rakentavia käytännön ehdotuksia. Pitkän tähtäyksen menetelmä on suosittaa otettavaksi sosiaalikorkeakoulujen opetusohjelmaan sosiaali-informaatio-oppi. Lähempänä on tavoite järjestää paikallisia seminaareja lehdistö- ja huoltoväelle, koska ilmeisesti kumpikin taho on kutakuinkin tietämätön toistensa toimintaperiaatteista. Tarja Myllärinen, Sosiaaliturva 24/1985 Jos epäilemme sosiaalipalveluista tiedottamisen mahdollisuuksia, voimme katsahtaa terveyspuolelle. Miten paljon onkaan maassamme saatu aikaan terveyskasvatuksella, jota kansa on jo vuosikymmeniä saanut koulussa, lehdistä, TV:stä, radiosta ja jopa ulkomainoksista. Ihmiset osaavat jo hoitaa itseään, sillä itsehoidon ajatusta on myyty tehokkaasti. Mitä meillä sosiaalialan ihmisillä olisikaan myytävänä? 4 Sosiaaliturva 14/07

5 PARAS-HANKE & HYVINVOINTIPOLITIIKKA Läheskään kaikki toimeenpanosuunnitelmat eivät vielä vakuuta. Niistä ei selviä, mitä kunnissa ihan oikeasti aiotaan tehdä, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko sisäministeriöön jätetyistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmista Hyvinvointikeitaalla Kuntamarkkinoiden yhteydessä 12. syyskuuta. Kuntien määrä vähenee ainakin 31:llä vuoden 2009 alkuun mennessä ja 290 kuntaa aikoo saavuttaa lain edellyttämän perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen. Vaikka suuri osa alle asukkaan kunnista on suunnitelmissaan pitänyt kiinni sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisesta kokonaisuudesta, noin 100 kuntaa on ilmoittanut aikovansa siirtää vain joitakin yksittäisiä sosiaalihuollon tehtäviä yhteistoiminta-alueelle. Tämä ei ole suotavaa. Pidän pahana sosiaali- ja terveydenhuollon pirstaloitumista, Risikko sanoi yks kantaan. Kunnista 42 on ilmoittanut, ettei puitelain mukainen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkaan väestöpohjavaatimus täyty. Puitelaki sallii pienemmän väestöpohjan saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien, kielen ja kulttuurin takia. Hyvinvointikeidas kokosi treffeille peruspalveluministerin kanssa kuntien väkeä kuulemaan ja kommentoimaan hallituksen hyvinvointipoliittisia linjauksia. Risikolta kysyttiinkin, mitä hyvinvointipolitiikkaa se sellainen on, jossa vanhukset, vammaiset ja lapset pannaan kärsimään. Eikös Parasuudistus vain lisää välimatkoja ja heikennä apua tarvitsevien asemaa entisestään? Sosiaali- ja terveydenhuollossa tärkein tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksessa tavoitellaan kansalaisten parasta, Risikko tähdensi. Hän kertoi, että kunnille on tulossa sosiaali- ja terveysministeriöltä tarkentava kysely, jossa halutaan selkoa siitä, miten ne tulevat hoitamaan esimerkiksi vammaispalvelut ja päihde- ja mielenterveystyön siis miten palvelut aiotaan käytännössä järjestää. Nyt kannattaisi kunnissa pitää asiakkaille kuulemistilaisuuksia: muun muassa paikallisilla vammais- ja vanhusneuvostoilla on varmasti paljon sanottavaa toimeenpanosuunnitelmista. Toimittaja Arto Tuominen toimi puhemiehenä, kun kuntaväki treffasi ministeri Paula Risikon Hyvinvointikeitaalla. Hämeenlinna voitti Hyvinvointikuntatittelin Kuntaliiton Hyvinvointikunta-sivuston kilpailussa. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa pääsi palkinnoksi halaamaan ministeri Paula Risikkoa. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen rinnalla sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan kansallista kehittämisohjelmaa, jonka on määrä sisältää ne tavoitteet, joihin sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavan neljän vuoden aikana pyritään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman eli TATO:n korvaava kansallinen kehittämisohjelma vuosiksi hyväksytään valtioneuvostossa marraskuussa. Ohjelmalla halutaan vähentää syrjäytymistä, parantaa terveyttä, lisätä hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden paranemista. Keitaan osallistujat muistuttivat, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on vain rajalliset keinot vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen tai hyvinvointieroihin ja siksi tarvitaan ylisektorista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan myös eri ministeriöiden välille, jotta ne puhaltaisivat yhteen hiileen. Tähän pyritään muun muassa hallituksen politiikkaohjelmilla kokoavathan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen ohjelmat eri ministeriöt yhteistyöhön, Risikko totesi. Ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja vaikuttavuus eri toimintojen yhteistyön tuloksena, listasi Risikko keskeisen missionsa ministerintehtävässään. Hyvinvointikeidas-tapahtuma oli osa helmikuussa alkanutta Hyvinvointikunta-foorumia, joka tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Vuoden 2008 foorumi kokoontuu Helsingissä Kuntatalolla. Foorumin taustalla ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset. Lea Suoninen-Erhiö > Hyvinvointikunta kuvat: Lea Suoninen-Erhiö Sosiaaliturva 14/07 5

6 TOIMEENTULOTUKI Nuoret toimeentulotukiasiakkaat elävät luultua vähemmän pelkän tuen varassa. Noin puolet nuorista tuen saajista käy ansiotyössä tai opiskelee. Tämä selviää alle 25-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden taustoista Vantaalla tehdystä tutkimuksesta. Nuorista toimeentulotukiasiakkaista 7 14 prosentille aktivointisuunnitelmat olisivat erityisen tarpeellisia. Passiivisuus on kuitenkin vain harvoin tietoinen valinta. Noin puolet nuorista toimeentulotuen saajista oli työttömänä. Toimeentulotukiasiakkuus periytyy luultua vähemmän. Vajaalla neljäsosalla nuorista oli taustallaan lastensuojelun asiakkuus ja noin neljäsosan arvioitiin elävän tai eläneen toimeentulotukea saaneissa perheissä. Vuonna 2006 Vantaalla sai toimeentulotukea vuotiasta nuorta. Nuorten osuus kaikista tuen saajista oli 23 prosenttia. Tutkimuksen pohjalta Vantaan sosiaali- ja terveystoimella on suunnitelmia nuorten toimeentulotukiasiakkuuksien vähentämiseksi. Perustamme oman sosiaalityön nuorten tiimin, jossa nuorten saama tuki on aiempaa räätälöidympää. Meillä on myös sosiaaliohjauksen kehittämishanke. Sosiaaliohjaajat vievät nuoret tarvittaessa vaikka kädestä pitäen palveluiden ääreen, perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen kertoo. Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen: Tutkimus nuorten toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotuen tarpeen taustoista. Sosiaalikehitys Oy, kesäkuu > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Julkaisut MIESTEN HYVINVOINTI Oulun Höyhtyän terveysasema kutsui alueensa vuotiaat miehet Miehestä mittaa -tapahtumaan terveysasemalle. Tapahtumalla haluttiin herättää miehiä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Moni mies huoltaa autoaan tehokkaammin kuin omaa terveyttään. Tapahtumalla haluttiin saada miehiä pysähtymään ja miettimään terveyttään. Viihteen ja musiikin lomassa tarjolla oli tietoa hyvinvointipalveluista. Paikan päällä oli myös eri-ikäisiä miehiä kertomassa omia elämäntarinoitaan. Palaute oli positiivista, mutta paikalla olisi saanut olla enemmänkin väkeä. Terveysasema ei kaiketi ole miehille kovin vetovoimainen paikka ehkäpä ensi kerralla tapahtuma kannattaisi järjestää Kärppien lätkämatsin yhteydessä, miettii terveysaseman palveluesimies Liisa Keinänen. Yhteistyössä oli kaupungin sosiaali- ja terveystoimen lisäksi mukana muun muassa kaupungin liikuntatoimi, Oulun Kriisikeskus ja HyvänMielen talo. PÄIHDEBAROMETRI Alkoholi on suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma eikä positiivista kehitystä ole näköpiirissä. Näin synkkä on vuoden 2007 Päihdebarometrin viesti. Alkoholinkäytön seuraukset syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suuriksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, arvioivat barometriin vastanneet kunta- ja järjestöjohtajat. Huoli jatkuvasti kasvavista lastensuojelun, päihdehuollon ja muun terveydenhuollon kustannuksista on yhteinen. Resurssit eivät riitä myöskään ehkäisevään päihdetyöhön, joka nähdään nyt tärkeämpänä kuin koskaan. Minkäänlaista positiivista kehitystä ei ole näköpiirissä. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi syrjäytymisen ja sairastavuuden edelleen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Puolet vastaajista ennakoi myös päihteistä aiheutuvien kuolemantapausten lisääntyvän. Erityisesti yli asukkaan kaupunkien edustajat olivat huolestuneita alueensa syrjäytymis-, sairastavuus- ja kuolleisuuskehityksestä. Terveyden edistämisen keskus julkaisi barometrin nyt kahdeksannen kerran. Siihen vastasi 136 kunta- ja järjestöjohtajaa. Uutisia lyhyesti Peliongelmissa auttava Peluuri avasi syyskuussa verkkoon uuden Peli poikki -hoitomallin. Se koostuu kahdeksasta viikon mittaisesta itsetyöskentelyosiosta verkossa sekä terapeutin ohjauksesta. Hoito-ohjelmaan haetaan verkossa. Suomessa on jopa peliongelmaista tai riskiryhmään kuuluvaa. Neljässä vuodessa tilastoitu pelaaminen on kasvanut kahdeksan prosenttia. Liiallinen pelaaminen näyttää keskittyvän yhä harvemmille pelaajille. 6 Sosiaaliturva 14/07 Pelihaitat-verkkosivustoon on koottu työntekijöiden tueksi tietoa pelihaitoista, koulutusmateriaalia ja työvälineitä. Stakesin julkaisemalta sivustolta löytyy myös apua ongelman tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Hyvinvointivaltiota kritisoidaan usein korkeista veroista. Kelan uudessa tutkimuksessa havainnollistetaan kolmen kuvitteellisen henkilön elinkaaren avulla, mihin veroja ja muita maksuja käytetään. Tutkimus on suunnattu erityisesti lukion ja yläasteen opettajille, jotka voivat hyödyntää sitä suunnitellessaan oppitunteja hyvinvointivaltion muotoutumisesta. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Kela, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA. Niemelä H, Pykälä P, Sullström R ja Vanne R.: Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elinvaiheet. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 57, > Julkaisut > Uusimmat julkaisut Tulossa olevan sosiaalitakuu-uudistuksen mukaan kuntien pitäisi käsitellä toimeentulotukihakemukset viikon sisällä. Suurimmassa osassa kunnista uuden asiakkaan hakemus otetaan käsittelyyn suositellussa ajassa, kertoo Stakesin kunnille tekemä kysely. Takarajan alle päästiin useammin maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa, joista vain puolet yltää suositukseen. Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa odotusaika on suosituksen mukainen. Kauppinen, T., Raivio, H.: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne. Stakes > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Työpapereita

7 kuva: Erja Saarinen KEHITTÄMISTYÖ Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden onnistumista toiminnantarkastuskertomuksessaan Hankerahoitus ohjausvälineenä 147/2007. Tarkastuksen kohteena oli vuonna 2003 käyttöön otettu järjestelmä kehittämishankkeiden valtionavustuksista. Helsingin Sanomat käsitteli tarkastuskertomusta pääkirjoituksessaan. Tarkastuskertomus verkossa > Ajankohtaista Helsingin Sanomat Osa kehittämishankkeista on tuottanut vain suuria kasoja tulostettuja pöytäkirjoja ja suunnitelmia virkamiesten kirjahyllyihin. Osa hankkeista on edennyt käytännön toimiin asti, mutta uudistetut työtavat ovat lopahtaneet, kun valtionapu niihin on käytetty loppuun. Tarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhallitusten työtä monelta osin epäonnistuneena. Hankkeiden ohjaus ei ole toiminut, eikä kaikin ajoin ole ollut selvyyttä siitä, kenelle ohjaus edes kuuluisi. Rahanjaon perusteeksi vaaditut hankesuunnitelmat ovat usein jääneet tasoltaan surkeiksi, eikä niitä aina ole tehty edes valmiiksi asti ennen rahoituspäätöksen saantia. Selkeimmin hankerahoista ovat hyötyneet kehittämiskonsultit, jotka ovat siirtyneet hankkeesta toiseen valtion rahoituksen turvin. Pirjo Marjamäki, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Hankkeet paranivat sitä mukaa, kun ohjaus ja koordinaatio vahvistuivat. laina ja palaute Hankkeilla saatiin myös hyvää ja pysyvää aikaan On totta, että eräät hankkeet eivät tuottaneet sitä, mitä piti: ne olivat terveydenhuollon teknologiahankkeet ja erikoissairaanhoidon rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävät hankkeet. Mutta nämä ovat vain osa niistä hankkeesta, joita edellisellä hallituskaudella rahoitettiin. Esimerkiksi yli sata vanhustenhuollon hanketta on tuottanut monia uusia työmenetelmiä, sosiaalipäivystysjärjestelmä on luotu hankerahoilla, sosiaalihuoltoon on valmisteltu pysyvää kehittämisyksikkörakennetta ja ehkäisevän terveydenhuollon hankkeet ovat olleet hyviä. Tarkastuskertomuksen aineisto pohjautuu 25:een vuonna 2003 rahoitettuun hankkeeseen, jotka koskevat lasten ja nuorten palveluja oli ensimmäinen vuosi, kun kehittämisrahoja oli käytettävissä ja ne jaettiin melko väljästi ja osin heikkojen suunnitelmien pohjalta. Uusi lainsäädäntö tuli tuolloin voimaan hyvin lähellä hakemusten jättöaikaa ja kunnat joutuivat kiireesti polkaisemaan hankehakemuksia. Tämä näkyi niiden laadussa. Tarkastuskertomuksessa sanotaankin monessa kohtaa, että hankkeet paranivat sitä mukaa, kun ohjaus ja koordinaatio vahvistuivat, lähinnä vuodesta 2005 eteenpäin. Case-aineiston lisäksi tarkastaja on selvitellyt yleisesti, mitä eri tahoilla ajatellaan hankeohjauksesta. Tarkastuskertomuksessa ei kuitenkaan esimerkiksi pohdita Stakesin ja Kuntaliiton roolia hankkeiden verkostoimisessa ja arvioinnissa. Helsingin Sanomien kirjoitus ei juuri perustu tarkastuskertomukseen. Tarkastuskertomus on jonkin verran kriittinen, mutta tähän vaikuttaa se, että tarkastus perustuu ensimmäisen vuoden kokemuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Stakes arvioi painoalueittain, miten hankkeet ovat edistäneet asetettuja tavoitteita. Tämä arviointi kertoo aikanaan, miten hyvin tai huonosti hankekokonaisuudet, esimerkiksi lastensuojeluhankkeet, ovat onnistuneet muuttamaan käytäntöjä kunnissa. Näin emme joudu tyytymään vain alkuaikojen kokemuksiin tai joidenkin epäonnistuneiden hankekokonaisuuksien värittämään kuvaan. Hankekehittäminen on yhteisesti todettu melko huonoksi kehittämistavaksi. Tämän takia lainsäädäntöä uudistetaan ja ensi vuoden alusta kehittämisrahat jaetaan suuriin kokonaisuuksiin ja niistä päätetään alueella laajassa yhteistyössä tehtyjen kehittämistoimintaa koskevien suunnitelmien pohjalta. lainattua, saksittua Kolumnisti ja vapaa toimittaja Riku Siivonen, Journalisti Keskiluokkainen toimittaja huomaa yhteiskunnan pahoinvoinnin lähinnä silloin, kun hänen autonsa varastetaan tai juoppo häiritsee häntä työmatkalla. Junien myöhästyminen on mediassa suurempi ongelma kuin se, ettei toisilla ole varaa matkustaa niillä junilla. Toimittajat eivät osaa tai halua olla heikkojen puolella. Tutkija Nina Halme, Kauneus & terveys 10/2007 Miesten on usein vaikea kertoa tunteistaan, jos avautumiseen ei löydy luonnollista tilannetta. Eräskin mies sanoi, että hänelle olisi riittänyt, jos neuvolassa olisi kerran kysytty, miten heillä menee tai miten hän voi. Tämän jälkeen hänellä olisi ollut lupa purkaa vyyhtiä. Kun kysymystä ei tullut ajoissa, tilanne pääsi kehittymään vaikeaksi. Filosofi Tuomas Nevanlinna, Mielenterveys 4/2007 Kun päihteiden ongelmakäyttö määritellään riippuvuudeksi, siihen sisältyy ajatus, että olisi muka olemassa lähtökohtaisesti riippumaton ihminen, jota siis pidetään terveenä ja normaalina ja jollaiseksi riippuvainen ihminen on taas palautettava. Liiallisen käytön nimeäminen riippuvuudeksi ei ole paras tapa päästä ongelmaan kiinni. Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri Sari Loijas, Helsingin Sanomat Jos vammainen henkilö surmataan antamalla hänelle lääkettä, jota hän ei tarvitse tai yliannostelemalla hänen käyttämiään lääkkeitä, kyseessä on rikos. Tällöin tulisi ensisijaisesti keskustella vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisesta ja oikeudesta elämään eikä terveydenhuollon tilasta. Nyt ilmitulleet kuolemantapaukset ovat ihmisoikeusrikkomuksia ja niitä tulisi käsitellä rikoksina, jotka ovat luonteeltaan erittäin törkeitä. Sosiaaliturva 14/07 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Ensin pitää saada mielikuva sosiaalialasta positiiviseksi. Vasta sitten on tiedon aika. Tähän perustuu Talentian Sosiaalitapaus-kampanja, jolla pyritään kirkastamaan alan kuvaa. Mainostoimiston resepti: Jokainen meistä on sosiaalitapaus Sosiaalialan mainemittausten tulos on selvä: vaikka alaa pidetään tärkeänä, sitä ei arvosteta eikä sillä ole vetovoimaa. Yleisissä mielikuvissa sosiaaliala yhdistetään luusereihin, sosiaalipummeihin, alkkiksiin ja elintasopakolaisiin. Asenne on negatiivinen. Jos asenne on negatiivinen, ei auta vaikka pantaisiin kuinka paljon tietoa maailmalle: ihmiset eivät vastaanota sitä. Asenne pitää saada ensin positiiviseksi, tiivistää johtaja Maija Isotalo Evia Oyj:stä. Hän vastaa mainostoimistossa Talentian kampanjasta. Vielä parikymmentä vuotta sitten tiedolla vaikuttaminen saattoi toimiakin, mutta ei enää. Mainonnan ammattilaiset puhuvat elämystaloudesta: pitää koskettaa ihmisten sydäntä, ei järkeä. Ihmiset haluavat kokea ja elää asioita. Ensin pitää saada ihmiset tuntemaan jotakin, vasta sen jälkeen viestikin rupeaa menemään perille. Kun ihmisillä on jostakin positiivinen mielikuva, auttajia löytyy silloin, kun sillä on asiat kurjasti. Sen takia kaikki kannattavat sitä, että sairaanhoitajat saisivat parempaa palkkaa. Jos mielikuva on negatiivinen, auttajia ei löydy, vaikka olisi kuinka kurjaa. Sosiaalialallekin pitää saada positiivinen mielikuva, tehdäänhän sillä vähintään yhtä arvokasta työtä. Huonosta maineesta seuraa sekin, että alalle on vaikea saada porukkaa töihin. Ja kun ihmiset eivät edes tiedä, mitä sosiaalialalla tehdään, eihän sellaisesta kiinnostuta, Isotalo huokaa. 8 Sosiaaliturva 14/07 Kukaan ei halua olla luuseri Talentian kampanjassa alaa tehdään näkyväksi suurelle yleisölle ja päättäjille. Kampanja alkoi toukokuussa lehti-ilmoituksilla, joissa myönteisten lööppien avulla tuotiin esiin sosiaalialan ammattilaisten saavutuksia. Lööppien takana olevat tarinat löytyivät ja löytyvät yhä kampanjan verkkosivuilta. Syksyn aikana kampanjassa poseeraa julkisuuden henkilöitä Sosiaalitapaus-paidat päällään. Viesti on se, että jokainen meistä on sosiaalitapaus. Onhan jokainen suomalainen päässyt osalliseksi hyvinvointiyhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Sosiaaliala ei koske vain niitä vaan myös meitä. Jotkut sosiaalialan ammattilaiset ovat kritisoineet kampanjaa siitä, että se antaa alalle väärän ilmeen: hymyilevät hyväosaiset hämärtävät sen, että sosiaaliala on heikomman puolella. Miksi viestiksi ei sen sijaan valittu vaikkapa sitä, että kuka tahansa voi olla luuseri? Kukaan ei halua olla luuseri. Ihmiset lähtevät voittajien joukkoon ja voittajien mukana on kiva olla. Asenteisiin on tehokkaampaa vaikuttaa positiivisen kuin negatiivisen kautta, Isotalo sanoo. Copywriter Veli-Antti Aalto lisää, että kampanjoinnin sävyn määrää se, mitä ollaan tavoittelemassa: Kun sosiaalialasta vallitsee negatiivinen mielikuva, mitä se auttaisi, että lähdettäisiin kehno pää edellä liikkeelle? Jos taas ollaan ensimmäistä kertaa nostamassa vielä suurelle yleisölle tuntematonta ongelmaa esiin, silloin ei välttämättä olla positiivisissa sävyissä. Olen ollut tekemässä Helsinki Mission kanssa kampanjaa, jossa halusimme nostaa vanhusten itsemurhat framille. Sen kampanjan alkuvaihe oli aika ahistava ihan tietoisestikin. Ollako hauska, yllättävä vai asiallinen? Kampanja pitää huomata se on peruslähtökohta. Aalto sanoo, että on aika mahdotonta tehdä sellaista huomiokynnyksen ylittävää kampanjaa, joka ei jakaisi mielipiteitä. Sosiaalialallakin tutkijoilla ja käytännön työntekijöillä on eri näkemyksiä perusmenetelmistä ja teorioista. Miten yhdellä mainoskampanjalla voitaisiin koota kaikki oppikunnat yht äkkiä saman leirinuotion ääreen laulamaan samaa virttä? Näkemysten ristiinmeno leimaa myös kampanjoiden vastaanottoa. Jos kampanjassa otettaisiin kaikki näkökohdat huomioon ja pyrittäisiin miellyttämään kaikkia, kampanja olisi hajuton, mauton, yhtä tyhjän kanssa. Toinen asia on sitten se, puhutaanko itse kampanjasta vai siitä asiasta, mistä kampanjoidaan. Jos huomioarvoa haetaan sokkivaikutelmilla, siinä pitää olla tarkkana, Aalto huomauttaa. Jyrki Lehtola kirjoitti tästä ( ) Iltalehden kolumnissaan, jossa hän käsitteli suomalaisten panimoiden Kännissä olet ääliö -kampanjaa.

9 Ongelma: Miksi sosiaalialan mielikuva on huono? l Kuva sosiaalialan tehtävistä ja ammateista on kapea ja väärä. l Sosiaali-sanan mielleyhtymät: sosiaalitapaus, sosiaalitoimisto, sossu, sosiaalipummi, sosiaalitantta. l Sosiaaliapua tarvitsevat laiskat luuserit. l Se koskee niitä ei meitä. Ratkaisu: Mielikuva laajemmaksi ja läheisemmäksi l Ensimmäiseksi on laajennettava kuva sosiaalialan ammateista oikeaksi. l Kun ihmiset ymmärtävät, että myös vanhainkotien johtajat, lastentarhanopettajat, koulukuraattorit jne. työskentelevät sosiaalialalla, alan kuva muuttuu läheisemmäksi ja arvostus kasvaa. l Ihmisten jo valmiiksi arvostamien ja positiivisesti mieltämien ammattinimikkeiden hyödyntäminen on nopein tapa vaikuttaa alan mielikuvaan, paljon nopeampi kuin esimerkiksi pitkistä koulutusajoista kertominen. l Kun mielikuva ammattinimikkeistä on saatu laajenemaan, voidaan laventaa myös kuvaa sosiaalipalveluiden käyttäjistä. Osin tämä toteutuu jo ammattinimikkeiden kautta. l Kun kuva alan palveluiden käyttäjistä alkaa koskea myös meitä, alan mielikuva paranee automaattisesti. Kännikampanja kuuluu kampanjoihin, joiden tarkoitus ei niinkään ole puuttua kampanjassa esiteltävään ongelmaan kuin herättää keskustelua kampanjasta ja siitä tavasta, jolla ongelmaa käsitellään kampanjassa. Jotain vikaa on yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun sitä käydään kampanja-, ei ongelmatasolla. Kun mainoshörhöiltä tilataan kampanja tärkeästä aiheesta, kampanja luodaan tavalla, jossa ongelmaa käytetään hyväksi, jotta voitaisiin keskustella itse kampanjan toteutustavoista. Mitä meistä puhutaan? Isotalo ja Aalto tähdentävät, että pelkällä mediakampanjalla alan imago ei parane: myös alan ammattilaisten pitää aktivoitua ja kulkea pää pystyssä. Maineen parantaminen ei myöskään käy käden käänteessä vaan vaatii vuosien työtä. Tavoitteena on, että voi ylpeänä kertoa uusiin ihmisiin tutustuessaan olevansa töissä kunnan sosiaalitoimistossa, Aalto tiivistää. Maineen kannalta on tärkeää se, mitä meistä Ennen tätä kampanjaa emme tienneet, mitä kaikkea sosiaaliala on. Emme olleet myöskään tajunneet, että olemme itsekin sosiaalitapauksia, tiivistää Maija Isotalo (oik.). Sosiaalitapauskampanjaa ovat Evialla tekemässä myös Veli- Antti Aalto (vas.), Anne Mäkinen, Jukka Taipalus ja Terhi Huovari. puhutaan. Jos asiakas saa hyvää palvelua, hän kertoo siitä ehkä kolmelle ihmiselle. Jos hän saa huonoa palvelua, hän kertoo siitä yhdelletoista. Näin on tutkimuksissa todettu. Kun tuomme hyvät tarinat esiin, se ruokkii tätä toiseen suuntaan: sisäisesti ja ulkoisesti. Tämähän on upeaa työtä, vaikka onkin välillä vähän hankalaa. kuvat: Lea Suoninen-Erhiö Pehmeämmät arvot nousussa Mainostoimiston ammattilaiset uskovat, että asenneilmasto on muuttumassa. Tässä on aika pitkään menty hedonistista vaihetta: minä, minä, minä. Heiluri on nyt kääntymässä: hiljaiset signaalit kertovat, että yhteisöllisyys on taas nousussa, Aalto sanoo. Monet huomaavat, ettei omaan nautintoon ja vapaa-aikaan panostaminen tuonutkaan onnea. Eteläafrikkalainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut Desmond Tutu on sanonut sen hienosti: voit olla ihminen vain toisten ihmisten kautta. Asenteiden muutoksesta kertoo myös kansainvälinen Universum-tutkimus, jossa selvitetään vuosittain nuorten suosituimmat työpaikat. Suomessa se tehdään sekä teknisten että kaupallisten alojen opiskelijoiden keskuudessa. Teknisten alojen opiskelijoilla Nokia on ollut ykköstoiveena jo monta vuotta, mutta nyt kärkijoukkoon ovat nousseet ympäristökeskukset. Nuorella sukupolvella asiat ovat hyvin. Rahan merkitys motivaation lähteenä ei ole kauhean suuri, kun vanhemmat ostavat kämpät ja autot. Elämälle pitää keksiä rahan teon sijasta jotain muuta mielenkiintoista sisältöä: työlläkin pitää olla jokin merkitys, Isotalo kuvaa. Tarvitaan tähtiä Kun sosiaalialaa halutaan näkyväksi, pitää olla jokin asia, mitä ajetaan jokin itseään suurempi asia. Pitäisi olla jokin missio, miksi me olemme olemassa ja minkä puolesta me taistelemme. Sehän luo sitä kipinää ja antaa ihmisille ja toimijoille merkityksen, Aalto korostaa. Eräs historian tutkija sanoi Kekkosesta, että hän näyttäytyy nykypoliitikkoja paljon suurempana. Toisaalta se voi johtua näköharhasta: hän edusti asioita, jotka ovat isompia kuin hän itse. Hänestä piirtyi kuva Suomen itsenäisyyden takuumiehenä. Eihän yksittäinen ihminen voi olla niin iso, Aalto huomauttaa. Sosiaalialalle tarvitaan tähtiä, tulisieluisia sosiaalipoliitikkoja, jotka antavat alalle kasvot. Mitä useampia tähtiä alalla on, sitä parempi. Jos yksi persoona ärsyttää, on hyvä olla vaihtoehtoja. Tarvitaan tähtiä, jotka puhuvat saman asian puolesta, mutta vähän eri näkökulmista, Isotalo sanoo. Jos ne taas ovat kaksi tahoa, jotka keskittyvät nokkimaan toisiaan, ollaan siinä ilmiössä, että kumpikaan ei puhu itseään suuremmista asioista ja se ei taas innosta ketään, Aalto summaa. Sosiaaliturva 14/07 9

10 kärkiteema Suvi Sunnarborg Toimittajien mielikuvissa sosiaaliala on valtava suo Suvi Sunnarborg on opiskellut yhteisöviestintää Jyväskylän yliopistossa. Kirjoitus perustuu hänen tutkimukseensa Valtava suo uutispäälliköiden ja toimittajien mielikuvia sosiaalialasta, jonka tilasi Sosiaaliturvaa julkaiseva Huoltaja-säätiö. Tutkimus on osa laajaa sosiaalialan mainetutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kesäkuussa FT Vilma Luoma-ahon toteuttaman Sosiaalialan mainemittauksen, jossa on kartoitettu kansalaisten, päättäjien, sosiaali- ja terveysjohtajien ja alan ammattilaisten sosiaalialaan liittyviä mielikuvia. Toimittajien mielestä sosiaaliala on laaja ja hahmottumaton valtava suo, kuten eräs toimittaja totesi. Samalla he pitävät alaa tärkeänä ja tarpeellisena, joskin aliarvostettuna. Yhtä mieltä ollaan siitä, että medialle sosiaalialan jutut ovat tärkeitä, sillä ne kiinnostavat ihmisiä. kuva: Lea Suoninen-Erhiö 10 Sosiaaliturva 14/07 Sosiaaliala on julkisuudessa usein altavastaajana, koska huonot uutiset ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät tai neutraalit uutiset. Jopa paikalliset huonot uutiset voivat nousta valtakunnallisiksi puheenaiheiksi, jotka luovat mielikuvia alasta koko maassa. Huonojen asioiden esillä olo ei ole välttämättä pahasta sitä kautta epäkohdat saadaan nostettua esiin ja niihin on helpompi puuttua, mikä onkin haastattelemieni toimittajien mukaan yksi median tavoitteista. Toimittajia kiinnostavat aiheet olivatkin ongelmalähtöisiä ja ihmisen arkea koskettavia. Tavallisten ihmisten tarinat kiinnostavat toimittajia siksi, että ne kiinnostavat myös kansalaisia. Ihmisen kertomuksen lisäksi pidettiin hyvänä lisänä asiantuntijan tai kentän työntekijän näkemystä. Tutkimuksessa ei käsitelty sitä, kenen puolella tiedotusvälineet ovat sosiaalialan uutisoinnissa. Tätä aihetta toimittajat olisivat kuitenkin halunneet pohtia. Matalat palkat synkentävät kuvaa Median edustajien henkilökohtaiset näkemykset sosiaalialasta olivat yleisesti ottaen positiivisia. He pitivät alaa tärkeänä, vastuullisena ja tarpeellisena. Sosiaalialan mainetta varjostavat heidän mielestään matalat palkat, ongelmakeskeisyys sekä tiedottamisen salamyhkäisyys. Peräti puolet haastatelluista toimittajista suosittelisi alaa omalle lapselleen tai muille nuorille siitä huolimatta, että alalla on huono julkisuuskuva ja se on aliarvostettu. Osa vastaajista tosin piti tätä kysymystä moraalisesti arveluttavana. Mistä sosiaalialan teemoista on vaikea kirjoittaa tai uutisoida? (N=16) huostaanotot, lastensuojelu, perheväkivalta vähävaraisuuteen liittyvät teemat, rahapuoleen liittyvät asiat päihdeasiat, päihdeongelmat arkaluontoiset asiat, liittyy häpeilyä tai leimaamista insesti, prostituutio en osaa sanoa 12,50 % 12,50 % 18,75 % 18,75 % 18,75 % 31,25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Miksi sosiaalialan arvostus ja julkisuuskuva ovat niin huonoja verrattuna esimerkiksi terveysalaan? Tätä kysymystä ei tutkimuksessa käsitelty, mutta toimittajat toivovat sen pohdintaa. Vaikea hahmottaa Jokainen tarvitsee sosiaalialan palveluja jossain elämänsä vaiheessa. Tätä ei kuitenkaan yleensä mielletä. Sosiaalialan palveluja ei tunnisteta, vaan ihmiset mieltävät ne usein marginaaliryhmien palveluiksi. Tämä ilmeni Vilma Luoma-ahon keväällä tekemästä sosiaalialan mainemittauksesta. Myös toimittajien henkilökohtaisissa mielikuvissa sosiaalipalvelut olivat marginaaliryhmien palveluita. Toisaalta tärkeimpiä sosiaalipalveluja kartoittavan kysymyksen vastauksissa terveyspalvelut sekä Kelan etuudet sekoitettiin helposti sosiaalipalveluihin. Lasten päivähoitoa piti tärkeimpänä sosiaalipalveluna puolet haastatelluista. Toimittajien toiveita: l avoimuutta tiedottamiseen l rohkeutta puhua vaikeistakin asioista myös työntekijöille l alan tärkeän tiedon ja yhteystietojen kokoaminen tietopankiksi l toimittajille suunnattua sosiaalialan koulutusta

11 Valtaosa median edustajista oli sitä mieltä, että kunnan tulisi tuottaa sosiaalipalvelut yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Sosiaaliala olikin vastaajien mielestä laaja ja monimutkainen. Alaa kuvattiin myös hahmottumattomaksi. Tarpeellinen ala, mutta lähinnä muille Sosiaaliala oli vastaajien mielestä laaja ja monimutkainen. Alaa kuvattiin myös hahmottumattomaksi. Vaikka median edustajilla oli vaikeuksia hahmottaa sosiaalialaa, yli 70 prosentilla haastatelluista tai heidän läheisillään oli kokemuksia sosiaalipalveluista. Silti vain reilu kuusi prosenttia arveli tulevaisuudessa tarvitsevansa niitä. Sama tulos tuli esiin Luoma-ahon mainemittauksessa: vain harva uskoo itsensä tai läheistensä tarvitsevan sosiaalipalveluita tulevaisuudessa, vaikka suurimmalla osalla on omia kokemuksia niistä. Sosiaaliala koetaan yksimielisesti erittäin tarpeelliseksi, mutta lähinnä muille ihmisille. Sosiaalialan jutut kiinnostavat ihmisiä Toimittajan työn näkökulmasta sosiaaliala on tärkeä: vastaajista noin 40 prosenttia piti sitä koskevia juttuja medialle erittäin tärkeinä ja noin 60 prosenttia tärkeinä. Sosiaalialan jutun toimittajat mielsivät useimmiten vanhuksia tai vanhustenhoitoa koskevaksi. Tämä johtunee aiheen viimeaikaisesta esilläolosta mediassa. Sosiaalialan juttua pidettiin työläänä ja haasteellisena, mutta myös ihmisiä kiinnostavana ja ihmisten arkeen vaikuttavana. Vaikeina pidettiin huostaanottoihin, perheväkivaltaan ja lastensuojeluun liittyviä teemoja. Myös päihteisiin, vähävaraisuuteen ja arkaluonteisiin asioihin liittyvät aiheet mainittiin vaikeina. Juttutyypeistä parhaiten sosiaalialaan soveltuvina pidettiin repor- taaseja, arjen kuvauksia ja uutisjuttuja. Pakina ja tv-uutiset nousivat esiin juttutyyppeinä, joiden ei koettu soveltuvan kovin hyvin alaa käsitteleviin juttuihin. Televisio mediana koettiin hieman vaikeaksi alan uutisoinnissa, koska sosiaalialan asioita on vaikea esittää tiiviisti. Kahtalainen tietolähde Osa vastaajista piti sosiaalialaa helppona ja hyvänä tietolähteenä, kun taas osa koki, että alalla on salailua ja tiedonsaanti on vaikeaa ja työlästä. Myös alan hahmottumattomuuden katsottiin vaikeuttavan tiedonsaantia. Alan arkaluonteisuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä esimerkiksi kuvauslupien saannin vaikeuden koettiin hankaloittavan alasta kertovien juttujen tekoa. Tiedottamiseen toivottiin lisää avoimuutta. Median edustajat toivoivat myös lisää rohkeutta puhua vaikeistakin asioista rohkeutta toivottiin niin tavallisille ihmisille kuin työntekijöille. Tavallisia ihmisiä rohkaistiin myös lähestymään toimittajia ja tarjoamaan juttuaiheita. Sähköpostia ja verkkopalveluja pidettiin parhaina teknisinä tiedonsaantikanavina. Median edustajat toivovatkin, että verkkopalveluja kehitetään tietopankkimaisiksi kokonaisuuksiksi, joista löytyisivät muun muassa alan toimijoiden yhteystiedot sekä alaa koskevat tärkeät tiedot. Nyt olisi hyvä kampanjoida sosiaalialan verkkopalveluiden tunnettuuden lisäämiseksi median keskuudessa. Esille nousi myös toive toimittajille suunnatusta sosiaalialan koulutuksesta tai ainakin selkeästä tiedotuksesta. Juttujen teko olisi helpompaa, jos ala olisi tuttu. Myös juttuaiheisiin olisi helpompi tarttua, jos ne osaa suhteuttaa kokonaisuuteen. Valitkaa seuraavista sanapareista Teidän mielestänne sosiaalialaa parhaiten kuvaava. (N=15) ei arvostettu arvostettu ei arvostettu arvostettu en osaa sanoa byrokraattinen joustava byrokraattinen joustava en osaa sanoa liian vähän työntekijöita liian paljon työntekijöitä liian vähän työntekijöitä en osaa sanoa toisaalta ja toisaalta matalat palkat korkeat palkat matalat palkat korkeat palkat tarpeeton tarpeellinen tarpeellinen tarpeeton asiantuntematon henkilöstö asiantunteva henkilöstö asiantunteva henkilöstö sekä että asiantuntematon henkilöstö vahvojen puolella heikkojen puolella heikkojen puolella heikko moraali korkea moraali korkea moraali 6,7 % 26,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6,7 % 6,7 % 0,0 % 0,0 % 6,7 % 13,3% 13,3 % 66,7 % 80,0% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0,0 % 86,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 86,7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % vahvojen puolella 0,0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 100,0 % heikko moraali 0,0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaaliturva 14/07 11

12 kärkiteema Minna Tarvainen Maine Sosiaalialalla on Paavo Voutilaisen mukaan loistava lähtökohta: ihmisoikeusetiikan ydin. Alan julkisuuskuvaan saakka etiikka ei ole vielä edennyt. syntyy kunnioittavasta kohtaamisesta Sosiaalialan brändi ei ole viimeisen päälle kunnossa, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen sanoo suoraan. Hän on seurannut kiinnostuneena poliisin viimeaikaista imagon kiillotusta, ja soisi sosiaalialan ottavan siitä oppia. Kun poliisit esiintyvät televisiossa, he puhuvat vaikeista rikollisistakin yllättävän lämpimästi, kunnioittavasti ja analyyttisesti. He puhuvat ihmisistä. He ovat loistavia esiintyjiä ja tietoisia julkisen viestinnän merkityksestä. Poliisi näyttäytyy yleisön palvelijana ja turvallisuuden tuottajana. Poliisi on onnistunut luomaan ympärilleen brändin, joka saa lainvalvojat tuntumaan melkein kavereilta. Kun huomaamme kadulla sinisen takin, ei ensimmäisenä tule mieleen: mitähän pahaa olen tehnyt. Päinvastoin, poliisi saa olon tuntumaan turvalliselta. 12 Sosiaaliturva 14/07 Huono brändi vie voimaa auttaa Brändi ei ole Voutilaisen mielestä pelkkää markkinamiesten vouhotusta. Samoin kuin poliisi, myös sosiaalihuolto on niitä instituutioita, joiden kyky auttaa on kiinni myös mielikuvista. En väitä, että emme saisi tuoda esiin työmme epäkohtia ja resurssipulaa. Mutta jos koko viestintä on ulospäin ongelmien, hoitamattomien juttujen ja työn raskauden raportointia, tämä alkaa muuttua kollektiivisessa tajunnassa kuvaksemme. Mitä ongelmallisemmalta me näytämme, sitä vähemmän meillä on voimaa auttaa. Jos auttamistaho taas mielletään myönteisenä, sen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti parempi, Voutilainen väittää. Apua hakeva ihminen ei astele sosiaalitoimistoon mieli tyhjänä. Julkinen kuva on muokannut hänen odotuksiaan jo ennen kuin hän astuu sosiaaliviraston ovesta sisään. Brändin mukaisesti asiakas uskoo kohtaavansa työntekijän luona joko epätoivon tai mahdollisuuksien maailman. Normit ja ihmisen hätä vastakkain Pohjimmiltaan kuva sosiaalialasta muotoutuu Voutilaisen mukaan asiakkaiden kohtaamisessa. Siinä alalla on rasitteensa: yksittäisen työntekijän asema on usein tukala. Joudumme arvioimaan apua paitsi ihmisen tarpeista myös yhteiskunnan normeista käsin. Yritämme auttaa ihmistä, mutta samalla meidän on vaalittava yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta esimerkiksi niin, että voimme antaa rahaa vain sen verran kuin normi antaa myöten. Asiakkaan ja yleisön mieli valikoi joko kuvan kontrolloivasta ja rajaavasta tai palvelevasta ja ihmistä tukevasta sosiaalityöstä. Sosiaalityö näyttäytyy ulospäin monijakoisena. Toisaalta alan maine riippuu siitä, kuka julkisuudessa puhuu. Joskus huolenpito vaatii priorisointia sen välillä, kenestä pidetään huolta. Lapsen huostaanotto saattaa olla raskas negatiivinen viesti aikuisille, jotka voivat pitää kovaakin ääntä omista tunnoistaan. Se vaikuttaa siihen, millainen kuva meistä syntyy. Kaikkein hiljaisinhan on se pieni lapsi, joka ei osaa käyttää julkista ääntä. Nukkavieruus viestii negatiivisesti Voutilaisen mukaan brändi kirkastuu vain sillä, että kaiken toiminnan kulmakiveksi otetaan kunnioittava kohtaaminen. Onko palvelukulttuurimme sellainen, jossa ihminen kokee tulevansa kunnioittavasti ja tasavertaisesti kohdatuksi? Vai onko se sellainen, joka nöyryyttää, leimaa ja on sellaisten valtaelementtien läpäisemä, että ihminen lähtee pois pienempänä kuin on tullut? Jälkimmäinen on se pahin skenaario, hän pohtii. Hänestä sosiaalialalla on ammatillinen ja eettinen velvollisuus myös asiakasta kohtaan miettiä omaa julkisuuskuvaansa: antaahan se viestin samalla asiakkaista ja heidän ihmisarvostaan. He eivät ole pelkkää ongelmaa, vaan ihmisiä. Pienetkin asiat ovat testi alan etiikalle: miten kohdellaan ihmistä, jolla on kaikki rikki? Ei ole ihmisarvon mukaista esimerkiksi tarjota päihdeongelmaisille istumapaikaksi nukkavierua sohvaa ja aterioita pahviastioista posliinien sijaan. Jos toimimme näin, annamme viestin, että eihän tämä nyt niin nuukaa ole. Joku voi jopa sanoa, että asiakas tuntee olonsa kotoisammaksi, kun ei ole niin siistiä. Olen ollut yli 20 vuotta tällä alalla, ja sanon, että se on täyttä roskaa. Ihmiset arvostavat sitä, että paikat ovat siistit ja huonekalut kunnossa, Voutilainen vakuuttaa. Tällainen brändityö toimii eettisenä viestinä moneen suuntaan. Se on yhteiskunnalle viesti työn arvosta: me arvostamme tätä. Se on ihmisarvoviesti asiakkaista: he ansaitsevat kunnioittavat, siistit tilat ja hyvin käyttäytyvän henkilökunnan. Työntekijöille tämä toimii viestinä siitä, että heidän työtään arvostetaan. Korkean etiikan näyttävä palkassa Alalta ei puutu mainion brändin aineksia. Moraalifilosofiaan perehtynyt Voutilainen ei epäröi sanoa ylpeänä, että sosiaalialan työ on eettisesti ja yhteiskunnallisesti hienoa hommaa ja länsimaisten ihmisoikeuksien kauneinta kulttuuria. Eihän millään muulla ammattikunnalla ole yhtä houkuttelevaa lähtökohtaa omalle työlleen ja sen arvolle kuin meillä tämä ihmisoikeusetiikan ydin. Voutilainen kehuu alalle tulevia ihmisiä vastuuntuntoisiksi ja herkiksi: sellaisiksi, jotka haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja kehittää itseään ihmisten auttajina. Mutta miten

13 Aktiivista henkilöstöhankintaa Helsingin sosiaalivirastossa on useita satoja avoimia työpaikkoja työntekijän virastossa tulee hakuun keskimäärin pari sataa paikkaa kuukaudessa. kuva: Minna Tarvainen Paavo Voutilaisen mielestä sosiaaliala tarvitsee myönteistä julkisuuskuvaa. Mitä ongelmallisemmalta me näytämme, sitä vähemmän meillä on voimaa auttaa. Jos auttamistaho taas mielletään myönteisenä, sen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti parempi. korkea etiikka realisoituu tässä yhteiskunnassa, hän kysyy ja viittaa rahaan. Palkka antaa viestin niin työntekijöille alan sisällä kuin ulospäin yhteiskuntaan. Minimilähtökohta on se, että ihmisten sitoutumista työhönsä ja sen arvoihin ei ole oikein käyttää yhteiskunnallisesti hyväksi. On väärin, jos ajatellaan, että kyllä ne sen duunin hoitaa, vaikka niille ei kovin paljon maksetakaan. Kehittäminen houkuttaa nuoria Mitättömin brändin tehtävistä ei ole uusien työntekijöiden houkutteleminen alalle. Töihin tullaan osittain kutsumuksen saattelemana, mutta se ei riitä imuksi. Helsingissäkin on pulaa erityisesti vanhustenhuollon ja sosiaalityön pätevistä osaajista. Houkuttelun ei silti pidä Voutilaisen mukaansa mennä temppuluetteloiden miettimiseksi. Millään ei voi kuitata sitä, että työntekijöiden mitoitusten, johtamisen ja henkilöstöpolitiikan on oltava kunnossa. Meidän on tuettava kaikin tavoin työntekijöitä. Nuoret tarttuvat kuitenkin erilaisiin koukkuihin kuin alalla jo olevat. Siksi brändiinkin voisi sisällyttää uudenlaisia korostuksia. Yksi Helsingin onnistuneista rekrytointikampanjoista tehtiin juuri henkilöstöpulaa potevassa vanhustenhuollossa. Aivan tavalliseen yksikköön perustettiin osasto, jolla päätettiin ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä. Uuden kehittämistä rummutettiin ilmoituksissa, ja hakemuksia saapui monin verroin enemmän kuin mitä osastolle voitiin työntekijöitä ottaa. Olisiko se yksi bränditekijämme, että olemme jatkuvasti virtaavassa tilanteessa ja luomme uutta? Voutilainen aprikoi. Kun toiminta vakiintuu, se ei näyttäisi olevan enää vetovoimaista. Sosiaaliviraston henkilöstöhankinnan päällikkö Leena Karasvirta kertoo, että eniten väkeä haetaan vanhustenhuoltoon, jossa sairaanhoitajien ja hoitajien paikkoja on haussa jatkuvasti. Myös päivähoidossa paikkoja on paljon ja hakijoita vähän. Sosiaalityön tehtäviäkin on tarjolla kaiken aikaa. Sosiaalityöntekijöitä haetaan erityisesti lastensuojeluun, jossa laki velvoittaa, että päätöksiä saa tehdä vain pätevä työntekijä. Henkilöstöpula on opettanut henkilöstöhankintayksikölle aktiivista otetta. Työpaikkailmoitukset verkossa ja lehdissä eivät enää riitä. Opiskelijat ovat sosiaaliviraston ensisijainen ja tulosta tuottavin houkuttelun kohde. Henkilöstöhankinnan työntekijöitä kiertää alan oppilaitoksissa kertomassa pääkaupungin tarjoamista työmahdollisuuksista. Viraston edustajat ottavat osaa messuille ja työelämätapahtumiin ympäri maata, ja yliopistopaikkakunnilla yritetään tavoittaa tulevia sosiaalityöntekijöitä. Jotakin ekstraa mahdollisille työntekijöille täytyy tarjota. Suurin houkutin Suomen suurimmalla työnantajalla on pysyvä työsuhde. Kaupunki lupaa, että vakituisen työpaikan saanutta ei lomauteta tai irtisanota, jos tämä hoitaa työnsä kelvollisesti. Muuttoa kalliin asumisen pääkaupunkiseudulle helpotetaan tarjoamalla kohtuuhintaisia työsuhdeasuntoja. Modernia palkkapolitiikkaa puolestaan edustavat mahdollisuus henkilökohtaisiin palkanlisiin ja tulospalkkiojärjestelmä. Myös työhyvinvointiin satsataan. Merkkipäivälahjoilla on niilläkin oma merkityksensä työssä pysymiselle. Ja henkilöstökortilla voi säästää silkkaa rahaa, sillä joissakin kaupoissa ja teattereissa saa korttia vilauttamalla alennusta. Porkkanoista pienimpiä eivät ole hyvät kouluttautumismahdollisuudet. Jokaiselle työntekijälle taataan mahdollisuus keskittyä kehittämään itseään useita päiviä vuodessa. Koulutusta tarjoavat sekä kaupungin oma koulutuskeskus että ulkopuoliset kouluttajat. Sosiaaliturva 14/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Se pieni ero Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Nuorena luulin, että voittaisin elämän arpapelissä. Häviäjiä tuomitsin kovalla kädellä. Erityisesti inhosin paskasakkia. Se ei huolehtinut lapsistaan eikä lemmikeistään. Se örmysi kännissä, kun lapset huusivat nälkäänsä ja koirat kuseksivat pitkin sotkuista huushollia. Pystyin myös tunnistamaan tämän porukan paitsi toiminnan, myös ulkonäön, muun muassa pukeutumisen perusteella. Oi nuoruutta, tuota erottelukyvyn ja ymmärryksen aikaa. Oli ihanaa katsella toista ihmistä pitkin nenänvartta. Höh, mitä sinä elämänlaadusta ymmärtäisit, maastohousuinen moukka. Johanna Nuorteva on Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri ja sosiaalietiikan opiskelija. kuva: Minna Tarvainen Pelin edetessä käteeni on tullut huonompia kortteja kuin kuvittelinkaan. Olen joutunut laskeutumaan moraalisista korkeuksista muiden tuomittavien joukkoon. Täältä alhaalta näkee kauhistuttavan hyvin, millä perusteilla ihmisiä tuomitaan. Kesälomalla tomera omistusasuja-täti ajoi lapset vastapäisen kerrostalon pihalta sulkapalloa pelaamasta, koska nämä asuvat vuokratalossa nurmikon väärällä reunalla. Eräs nimetön huolestunut taas soitti lastensuojeluun luullessaan, että ystäväni juo terassilla viinaa vauva sylissä. Minun perääni soitettiin poliisit, kun koira haukkui kaupan pihassa. Viime viikolla joku soitti poliisit, kun naapurin setä kiristi humalapäissään pihapöydän ruuveja. Ylemmyydessään rypevät selittävät, että poliisi on ystävä jonka tehtävä on eristää puuhakkaat putkaan ja vaientaa kaupassa asioivien haukkuvat koirat ja sossut erehtyväisen ihmisen vierellä kulkijoita jotka saattelevat äidit kotien yksinäisyyteen, terasseilta limua juomasta. Ja kakarat on hyvä opettaa kunnioittamaan toisten omaisuutta ja omaisuuden eli pihanurmikon säästäminen väärien jalkojen kosketukselta on toki arvokkaampaa kuin lasten kesäinen ulkoilu ja ilonpito. Joskus on tarpeen ryhtyä toimimaan vääryyksien korjaamiseksi. Joskus toimintaamme motivoi vain halu vetää rajoja, halu tuntea paremmuutta. Aina ei ymmärrys riitä erottamaan näitä toisistaan vai kutsutaanko sitä jo viisaudeksi. Alan ammattilaisen välttämätön työväline Tilaa itsellesi! Sosiaalialan riippumaton ammattilehti tai soita Anne-Mari Salminen, (09) toimisto sosiaaliturva.fi 14 Sosiaaliturva 14/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Milloin opiskelija tarvitsee kunnallisia sosiaalipalveluja? Opintotuki ja -laina ovat yhteensä 800 euroa kuukaudessa. Se menee köyhyysrajan alapuolelle. Ei siitä pysty säästämään pahan päivän varalle. Jo pienikin harkinnanvarainen toimeentulotuki riittäisi usein ratkaisemaan opiskelijan akuutin ongelman. Kirkon diakoniatyöstä tehty tutkimus Viimeisellä luukulla kuitenkin kertoo, että kirkon ruoka-apua hakevien opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. Se osoittaa, että yhteiskunnan antama sosiaaliturva ei toimi, kun opiskelija sairastuu tai hänen elämässään tulee eteen muuta yllättävää. Sairastuminen on opiskelijoille iso riski, koska heille ei ole kunnollista sairauspäivärahajärjestelmää. Opintotuki on katkaistava ennen kuin voi hakea sairauspäivärahaa. Siitä päättäminen taas voi viedä Kelassa useita kuukausia, ja jollakin olisi sillä välin elettävä. Opiskelijoiden asumislisä ei ole ympärivuotinen, ja siksi moni hakee toimeentulotukea asumiskuluihin kesäisin. Kesätöitä ei aina saa. Tai kesäopinnot eivät suju suunnitellusti, koska yliopisto on kesäkuukausina kiinni. Niinpä opintotukea ja asumislisää ei myönnetä. Eri paikkakunnilta on tullut viestiä, että sosiaalitoimistoissa ei ole varauduttu opiskelijoiden sumaan, ja jonot ovat pitkiä. Kunnan myöntämä sosiaalinen luototus on luottotietonsa menettäneille opiskelijoille tärkeä. He ovat pieni ryhmä, mutta silti luototus pitäisi ulottaa jokaiseen kuntaan. Tämä tuen muoto helpottaisi myös muita opiskelijoita selviämään yllättävistä menoista. Olisiko päivähoidon nollamaksuluokan lopettamisella merkitystä opiskelijoille? 20 euron maksu per lapsi olisi prosentuaalisesti iso osa opiskelijaperheen tuloista. Joillakin ei ole varaa laittaa lastaan ilmaiseenkaan päivähoitoon, koska silloin he menettäisivät opintotukea suuremman kotihoidontuen. Yhdessäkin perheessä vanhemmat opiskelivat vuorotellen juuri tästä syystä. Ilmainen päivähoito on tärkeä, jotta opinnot etenevät. Miten opiskelijoita on sosiaalitoimessa kohdeltu? Opiskelijat ovat kertoneet, että heihin saatetaan suhtautua sosiaalitoimistoissa eri tavoin kuin muihin tuen hakijoihin. Eräskin opiskelija oli hakenut toimeentulotukea vuokranmaksuun, ja häntä oli kehotettu ratkaisemaan ongelmansa valmistumalla nopeasti. Pitkät toimeentulotukihakemusten käsittelyajat koetaan ahdistavana. Moni opiskelija on kertonut, että kun he ovat odottaneet päätöstä, postiluukusta onkin tullut vain pyyntö uusista liitteistä. Toiset ovat joutuneet toimittamaan samoja liitteitä useaan kertaan, koska paperit ovat kadonneet toimistossa. Millaisia parannusehdotuksia sinulla on? Asumislisä on saatava ympärivuotiseksi, vaikka ei kesällä opiskelisikaan. Silloin opiskelijallakin olisi mahdollisuus lepoon. Ja opintotuki ja sairauspäiväraha olisi sovitettava yhteen. Lisäksi akuuttia apua pitäisi saada sosiaalitoimistosta nopeasti, jotta ongelmat eivät pahene ja johda esimerkiksi asunnon menetykseen. LUKIJALTA Itä-Suomessakin kaivataan sosiaalityötä! Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta -selvitys valmistui hiljattain. Osa suosituksista herättää tarkastelemaan tilannetta erityisesti Itä-Suomen kannalta. Toki tiedossamme on, että samankaltaisia kysymyksiä suosituksista on herännyt myös esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Sosiaalityön koulututusta esitetään lisättäväksi sadalla aloituspaikalla, mikä on varmasti tarpeellista. Opetusministeriöltä kaivattaisiin siis korotusta sosiaalityön tutkintojen tavoitemäärään ja asianmukaisia lisäresursseja. Lisäykset kohdennettaisiin Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Samalla ehdotetaan, että luovuttaisiin kertaluonteisiksi luonnehdituista maisterikoulutuksista ja erillisistä koulutussivupisteistä. Itäisen Suomen maakunnissa Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on ankara pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalialan tehtävärakenteen muuttaminen vie aikansa ja tulee parhaimmillaankin olemaan vain osavastaus korkeasti koulutetun työvoiman jatkuvaan tarpeeseen. Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin mukaan työntekijätilanne vaikeutuu entisestään lähivuosina, kun lähes joka toinen sosiaalityöntekijöistä jää eläkkeelle. Sosiaalityön koulutusta tulisi systemaattisesti vahvistaa myös Kuopion yliopistossa. Se on viime vuosina lisännyt sosiaalityön koulutuspaikkoja omaaloitteisesti ilman, että siihen olisi saatu ministeriön kautta lisäresursseja. Lisäksi yliopisto on järjestänyt EU:n hankerahoituksen tuella sosiaalityön maisterikoulutusta sekä Itä- että Kaakkois-Suomessa. Koulutushankkeissa monet opiskelijat ovat tehneet tutkinnon sosiaalialan työn ohessa. Opetuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota lähtökohdiltaan erilaisten osaajien tarpeisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin suorittaa opinnot määräajassa. Apuna on käytetty tietotekniikkaa sekä järjestetty opetusryhmiä Joensuuhun, Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Hankkeet ovat tehokkaasti ja kohtuullisen nopeasti vahvistaneet sosiaalityön osaamista pitkien etäisyyksien alueella. Ensisijainen toive on saada pikaisesti lisää tarkoituksenmukaisesti resursoituja sosiaalityön aloituspaikkoja esitettyä laajemmin, eli sosiaalityön tutkintomäärää korotettua ja myös Kuopion yliopiston resursseja vahvistettua. Tulevaisuuden yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa uutena Itä-Suomen yliopistona olisi hyvä tilaisuus ulottaa sosiaalityön opetus joustavasti ja pysyvästi myös Joensuuhun. Ellei lisäystä voida toteuttaa, tuntuu maantieteellisesti laajan alueen sosiaalityön kannalta kohtuuttomalta vaatia hankemuotoisesta maisterikoulutuksesta luopumista. Tarja Kauppila, johtaja, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Elli Aaltonen, sosiaali- ja terveysneuvos, osastopäällikkö, Itä-Suomen lääninhallitus Tarja Myllärinen, toimitusjohtaja, Socom Oy Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaaliturva 14/07 15

16 palveluiden valvonta Erja Saarinen Valvooko valtio Hallinto ja tehtävät muuttuvat Lääninhallitukset ovat vuosikymmeniä toimineet sisäasiainministeriön alaisuudessa. Ensi vuoden alussa ne siirtyvät valtiovarainministeriön hallinnonalalle, jonne kootaan keskeiset hallinnon kehittämistehtävät. Sinne siirretään sisäasiainministeriöstä alue- ja paikallishallintoyksikkö ja sen alainen hallinto, kuten lääninhallitukset. Hallitusohjelman mukaan lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. Muun muassa lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä kootaan yhteen. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti kesäkuun lopussa aluehallinnon uudistamishankkeen, joka päättyy maaliskuun lopussa Uudistukset aiotaan toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tätä nykyä ei ole organisaatiota, joka koordinoisi keskitetysti sosiaalipalveluiden valvontaa. Lääninhallitusten tekemät ratkaisut voivat vaihdella läänistä toiseen, mikä asettaa paitsi kansalaiset myös yritykset eriarvoiseen asemaan sijaintipaikkansa mukaan. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, TEO koordinoi lääninhallitusten terveydenhuollon valvontaa. Sen toimialaa on ehdotettu laajennettavan sosiaalihuoltoon. Asiasta valmistui selvitys viime vuonna, mutta käytännön ratkaisuja saadaan vielä odottaa. 16 Sosiaaliturva 14/07 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on viime viikkoina vaadittu kiristettäväksi. Lääninhallitusten nykyisillä voimavaroilla tiukentaminen on vaikeaa, mutta voisiko kuntien valvontavastuu kasvaa vai sopiiko se ylipäätään uudenlaisten, paljolti palveluiden tilaamiseen keskittyvien kuntien tehtäväksi? Lääninhallituksia työllistää yhä enemmän yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta, koska niitä on yhä enemmän. Aiemmin alalla oli hyvinkin pieniä yrityksiä, mutta viime aikoina markkinoita ovat vallanneet suuret valtakunnalliset ja kansainväliset yritykset. Kansainväliset yrittäjät tuovat valvonnalle uusia haasteita. Suurilla palveluntuottajilla voi tiloista vastata yksi yritys, siivouksesta toinen, aterioista kolmas ja henkilöstön rekrytoinnista neljäs yritys. Mikä on palveluntuottajan omaa toimintaa? Toiminnan kirjo antaa lääninhallituksille lisää valvonnan haasteita, Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalihuollon tulosjohtaja Leena Kirmanen miettii. Hän muistuttaa, että myös kuntien toiminnan valvonnassa riittää haasteita: Osassa kuntia henkilöstön ammattitaito on rapautunut ja palveluiden laatuun suhtaudutaan välinpitämättömästi. Joissain kunnissa ei ole lainkaan päteviä sosiaalityöntekijöitä. Lu- Kehittäminen ja valvonta kuuluvat yhteen Anja Lehtonen, Itä-Suomen läänin sosiaalitarkastaja Kuntien ja lääninhallituksen yhteistä kehittämisarviointia on käytetty vanhustenhuollon ja sosiaalityön kehittämisessä useissa Itä-Suomen kunnissa. vanvaraisessa toiminnassa lääninhallitus edellyttää tiettyjä henkilöstömääriä yksityisiltä palveluntuottajilta, vaikka kunnat saattavat toimia niukemmalla mitoituksella. Näin on siltä osin, kun lääninhallitus ei pysty kunnallista toimintaa valvomaan. Paras muuttaa valvontaa Paras-hankkeen vuoksi maahamme syntyy monenkirjavia tapoja tuottaa sosiaalipalveluita. Valvonnan merkitys korostuu, kun palvelujärjestelmä pirstaloituu ja erilaisia palveluntuottajia on yhä enemmän. Toisaalta uudet palveluntuotantotavat, kuten sosiaali- ja terveyspiirit, voivat helpottaa valvontaa. Kainuussa on kokemusta siitä, kuinka useiden kuntien sijasta valvonnan kohteeksi tulikin koko maakunta. Lääninsosiaalitarkastaja Timo Mäkelä Oulun lääninhallituksesta kertoo, että Kainuun malli on yhtenäistänyt kuntien palveluita, etuuksia ja kriteereitä, joilla ihmiset niitä saa- Lääninhallituksesta tulee usein ensimmäisenä mieleen valvonta. Myös palveluiden kehittäminen on kuitenkin olennainen osa niiden työtä. Ne käsittelevät muun muassa lukuisat kehittämishankehakemukset. Myös kuntakäynnit voivat olla muutakin kuin valvontaa. Itä-Suomen läänissä on kokeiltu useassa kunnassa kehittämisarviointia vanhustenhuollon valvonnassa, lääninsosiaalitarkastaja Anja Lehtonen kertoo. Yritämme tukea kuntia uudella tavalla palveluiden uudistamisessa ja niiden laadun turvaamisessa. Haluamme lisää vuorovaikutusta kuntien työntekijöiden kanssa ja pyrimme vetämään heidät laajasti kehittämiseen mukaan. Kehittämisarviointi on prosessi, joka tukee palvelun kehittämistä ja arvioivan työotteen syntymistä työntekijöille. Se on yleensä prosessi-, itse- tai

17 viisaasti?vat. Tämä on parantanut kansalaisten oikeusturvaa. Joissain kunnissa oli aiemmin laittomiakin käytäntöjä. Mäkelästä on tärkeää, että suuremmassa yksikössä on myös saatu voimavaroja työn kehittämiseen: kehittämishankkeita pystytään aloittamaan isommassa yksikössä. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalityöhön uusi malli ei ole tuonut riittävästi henkilöstöä. Hyvää on myös se, etteivät kanteluratkaisut katoa yhden kunnan työntekijöiden pöytälaatikkoihin vaan ne vaikuttavat koko kuntayhtymän alueella. Lääninhallitusten sosiaalitarkastajia huolestuttaa se, että osassa kuntia henkilöstön ammattitaito on rapautunut ja palveluiden laatuun suhtaudutaan välinpitämättömästi. Kuvassa vasemmalta Anja Lehtonen Itä-Suomen lääninhallituksesta, Leena Kirmanen ja Toivo Haataja Etelä-Suomen lääninhallituksesta ja Marjatta Aittolahti Länsi- Suomen lääninhallituksesta. kuvat: Erja Saarinen Puitelait vaikeasti valvottavia Valvonnan kannalta sosiaalihuollon väljät puitelait ovat hankalia. Valtion informaatio-ohjaus esimerkiksi laatusuositusten avulla on osoittautunut riittämättömäksi. Kuntien välillä on suuria eroja ja kansalaiset ovat erilaisessa asemassa asuinpaikkakuntansa perusteella. Vastaisuudessa laatusuosituksia uusitaan ja niiden sitovuutta pyritään lisäämään. Ne eivät kuitenkaan ole samalla tavalla sitovia kuin lait ja asetukset. Parhaillaan uusitaan vanhustenhuollon laatusuositusta. Sosiaalipalveluiden saamisen määräajoista on sen sijaan tulossa säännöksiä lakeihin. En- vertaisarviointia tai näiden yhdistelmä. Kehittämisarviointi on henkilökuntaa osallistava lähestymistapa. Hyviin käytäntöihin päästään yhteisellä tavoitteellisella prosessilla, jossa opitaan, saadaan palautetta, tarkastellaan omaa työtä kriittisesti ja analysoidaan sitä, mikä toimii ja mikä ei toimi ja miksi jokin ei toimi. Kuntaan lähetetään yksikön valvonta- ja arviointilomake sekä työntekijöiden oman työn arviointilomakkeet. Lääninhallituksen asiantuntija perehtyy tähän aineistoon ja järjestää sen pohjalta kuntaan arviointi- ja kehittämispäivän, johon osallistuvat luottamus- ja virkamiesjohto ja vanhustenhuollon henkilöstö. Kunnan edustajat antavat seminaarissa vanhustenhuollon tilannekatsauksen ja lääninhallituksen edustajat kertovat ajankohtaisista valtakunnallisista asioista. Päivän aikana käydään tutustumassa vanhustenhuollon yksiköihin. Lopuksi arvioidaan tilaisuutta. Läänien edustajat laativat arviointipäivästä tarkastuskertomuksen, jossa esitetään näkemysten lisäksi myös asiat, joista lääninhallitus edellyttää jatkotoimia. Kertomus lähetetään kunnan valtuustolle, lautakunnalle ja vanhustenhuollon yksiköihin. Jatkossa kunnan on raportoitava läänille siitä, miten se aikoo edetä asioissa, joihin edellytetään parannusta. Lehtosesta menetelmä on lupaava ja antaa henkilökuntaa ja kunnan päättäjiä osallistavana menetelmänä enemmän kuin perinteinen kuntakäynti. Kehittämisarviointi on melko työläs, mutta kuitenkin toivon, että lääneihin luotaisiin uudenlaisia yhtenäisiä työkaluja valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Pätevä ja riittävä henkilöstö takaa laadun Leena Kirmanen, Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalihuollon tulosjohtaja Etelä-Suomen läänissä on paneuduttu erityisesti kuntien sosiaalityöntekijätilanteeseen. Läänissä toimii sosiaalityön kehittämisen neuvottelukunta, historiassaan jo toinen ja juuri on valmistunut selvitys sosiaalihuollon henkilöstön tilasta: Pätevä ja riittävä henkilöstö laadun takeeksi. Sosiaaliturva 14/07 17

18 simmäisenä lakiin toimeentulotuesta on tulossa säännökset siitä, missä ajassa kansalaisen on saatava tukihakemuksensa käsitellyksi tai päästävä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle. Kun valtionosuuksista päättää vastaisuudessa valtiovarainministeriö eivätkä sektoriministeriöt, valtionohjauksesta menetetään yksi keskeinen ohjauskeino. Tämä aiheuttaa vaatimuksia erityislainsäädännön luomiseksi ja tiukentamiseksi. Saatetaan myös tarvita nykyistä enemmän tiettyyn tarkoitukseen sidottua korvamerkittyä rahaa. Kunnille lisää vastuuta Vaikka tiukempaa valvontaa vaaditaan, luvassa ei juuri ole lisää voimavaroja. Pikemminkin on uhkana, että työntekijät vähenevät lääninhallituksista valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Työmäärät ovat jo nyt suuria ja työntekijöiden toimenkuvat laajoja. Esimerkiksi kaikilla lääninsosiaalitarkastajilla ja ylitarkastajilla on vastuullaan monia sosiaalihuollon sektoreita. Valvonnassa tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä kuntien kanssa. Lääninsosiaalitarkastaja Marjatta Aittolahti Länsi-Suomen läänistä on sitä mieltä, että toimilupaa hakevan yksikön valvontamenettelyä ennen toiminnan aloittamista pitäisi kehittää: Yksikön sijaintikunnan edustajat voisivat tarkastaa tilat. Monet asiat selviävät lausunnoista, joita viranomaiset ovat virkavastuullaan antaneet esimerkiksi paloturvallisuudesta. Kun lupaa haetaan, koko henkilöstöä ei yleensä vielä ole palkattu vaan palveluntuottaja esittelee suunnittelemansa henkilöstörakenteen. Yrittäjän taloustilanteen ja rikostaustankaan selvittäminen ei edellytä käyntiä yksikössä. Terveydenhuollossa lupia myönnetään ilman, että valvonnasta vastaavat työntekijät käyvät toimintayksiköissä. Aittolahdesta tämän pitäisi olla mahdollista myös sosiaalihuollossa. Lupatarkastus olisi ehkä järkevää tehdä puoli vuotta tai vuosi toiminnan alkamisen jälkeen. Epäkohdista kuullaan vasta kanteluissa Palvelun sijaintikunnan lisäksi Aittolahti perää palveluihin asiakkaita ohjaavien sijoittajakuntien vastuuta. Sen sosiaalityöntekijät selvittävät esimerkiksi yksikön soveltuvuutta sijoitettavalle lapselle, mutta he voisivat arvioida yksikköä yleisemminkin. He esittävät palveluntuottajalle paljolti samat kysymykset kuin läänin tarkastajakin. Työtä tehdään kahteen kertaan. Sijoittajakunnan työntekijöiden on ilmoitettava lääniin palveluiden epäkohdista, mutta valitettavan usein ne tulevat meidän tietoomme vasta kansalaisten kanteluista. Aittolahti kertoo, että Satakunnassa lasten- suojelun kehittämisyksikkö on perehtynyt alueen lastensuojeluyksiköiden laatuun. Hänestä tämä on uusi ilahduttava avaus. Yhteistyötä kuntien kanssa tulee lisätä, mutta välillä se on vaikeaa, koska esimerkiksi lastensuojelun osaaminen on monissa kunnissa rapautunut. Jos kunnan tehtäväksi tulee yhä enemmän palvelujen tilaaminen eri tuottajilta, miten sen alueella toimivien yksityisten palveluiden valvonta enää sopiikaan kunnan tehtäväksi? Oikeuksien toteutumisesta valtakunnallista tietoa Aittolahdesta olisi tärkeää, että lääninhallitukset pystyisivät nykyistä paremmin tuottamaan valtakunnallista tietoa kansalaisten oikeuksien toteutumisesta. Jos tarkastajilta vähenisivät yksittäiset valvontakäynnit, he voisivat järjestää tilaisuuksia, joissa saataisiin laajemmin käsitys palveluiden tilasta läänissä. Kansallisten katsausten tekemistä hankaloittaa se, ettei Suomessa ole Ruotsin tapaan lääninhallitusten työtä koordinoivaa yksikköä. Meillä on myös puutteelliset raportointi- ja tiedonkeruujärjestelmät. Valvonnasta kertyvää tietoa ei kerätä yhteiseen rekisteriin. Monesti esimerkiksi kuntakäyntien raportit jäävät vain asianosaisten tietoon, vaikka ne olisivat hyödyllisiä muillekin kunnille. Ruotsissa valvotaan suuremmin resurssein Ensi vuonna järjestetään pohoismainen valvontakonferenssi, jossa kuullaan maiden valvonnan uusista tuulista. Ann Holmberg, sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikön johtaja Ruotsissa kunnilla on Suomen tapaan vastuunsa valvoa alueellaan toimivia sosiaalipalveluita. Alueellisesti palveluita valvoo 21 lääninhallitusta. Niiden toimintaa taas koordinoi Sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikkö, Sociala tillsynsenheten. Lisäksi Ruotsissa on erillinen laitoksia valvova 18 Sosiaaliturva 14/07 organisaatio Statens Institutionsstyrelse. Se valvoo esimerkiksi pakkohoidossa olevien ihmisten hoitoa. Sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikköä johtava Ann Holmberg kertoo, että yksikön tehtävä on parantaa valvonnan tehokkuutta. Se tuottaa yhteistyössä lääninhallitusten kanssa kriteerejä valvontaan. Vuosittain syntyy lääninhallitusten valvontatietojen pohjalta kansallinen katsaus palveluiden tilasta. Raporttiin on tarkastuskäyntien tuottaman tiedon kanssa yhdistetty kansalaisten kanteluiden tuottamaa tietoa. Raportin tekoa helpottaa kansallinen valvonnan tietokanta Natilos, jonne kaikki toimijat syöttävät valvontatiedot. Esimerkiksi vuonna 2005 puolet lääninhallitusten tarkastuksista koski vanhustenhuoltoa. Puutteita tai kritiikin aiheita löytyi puolesta tarkastuskohteista. Holmberg myöntää, että vastuunjako lääninhallitusten ja Sosiaalihallituksen valvontayksikön välillä on jonkin verran epäselvä ja valvonnan organisointiin on tulossa muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa ollaan yhdistämässä. Lääninhallitukset ja Sosiaalihallitus saavat runsaasti toimeksiantoja hallitukselta. Esimerkiksi parhaillaan ne selvittävät sitä, onko kunnilla riittävästi palveluita väkivaltaa kohdanneille naisille. Selvityksissä arvioidaan poliittisen tason toimintaa sitä, onko ongelmien hoitamiselle edellytyksiä, toimenpideohjelmia ja rahaa. Lisäksi arvioidaan itse palveluita ja tarkastellaan niitä etenkin niiden käyttäjien näkökulmasta, haastatellaan muun muassa lapsia ja nuoria. Ruotsissa ei ole tarkkaa lainsäädäntöä henkilöstön kelpoisuusehdoista tai asiakasta kohden vaadittavista henkilökuntamääristä. Sosiaalihuollon puitelaissa sanotaan, että henkilöstöllä pitää olla tehtävään soveltuva koulutus. Holmbergistä henkilöstömitoitukset tai asiakkaita kohden vaadittavat neliöt eivät anna olennaista tietoa: Valvonnassa paneudutaan kuhunkin yksikköön ja haastatellaan monia ihmisiä. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat monet asiat, kuten se, miten työ on järjestetty, kuinka hoidettavia asiakkaat ovat ja kuinka kokenutta ja koulutettua henkilöstö on. Lisätietoja: > Om Socialstyrelsen > Organisation > Socialtjänstavdelningen > Sociala tillsynsenheten

19 koulutus Aulikki Kananoja Aulikki Kananoja toimi puheenjohtajana Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmässä. Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmä: l Tehtävänä selvittää muun muassa sitä, mikä on yliopistojen maisteritutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rooli ja kuinka paljon niitä tarvitaan sekä mikä on eri korkeakoulusektoreiden työnjako ja miten koulutus tulisi mitoittaa. l Tarkasteli myös sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen järjestämistä. l Puheenjohtajana YTM Aulikki Kananoja ja jäseninä sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori, sosiaalityön dosentti Jorma Niemelä. l Sihteereinä sosiaalityön professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta ja kehityspäällikkö Arto Rautajoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Työryhmä kuuli laajasti alan edustajia. l Jätti mietintönsä opetusministeri Sari Sarkomaalle 4. syyskuuta. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta -julkaisu verkossa > Julkaisut kuva: Erja Saarinen Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmän yksi keskeinen ehdotus on opetus- ja tutkimusklinikoiden perustaminen sosiaalityön opetusta antavien yliopistoyksiköiden yhteyteen. Uusia ratkaisuja sosiaalialan korkeakoulutukseen Työryhmän edessä oli vaikea yhtälö: palvelujen ja työvoiman tarve kasvaa samaan aikaan, kun työvoima supistuu ja julkistalous elää niukkuudessa. Koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintojen päällekkäisyyteen ei ole varaa. Työryhmä haki vastauksia kolmesta suunnasta: osaamisen uudistamisesta ja innovaatiokapasiteetin kasvattamisesta, korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämisestä ja työelämäsuhteiden vahvistamisesta sekä alan vetovoiman lisäämisestä ja aikuiskoulutukseen panostamisesta. Henkilöstö riittää, kun tehtävärakenne muuttuu Työryhmä oli yksimielinen siitä, että duaalimalli eli kaksi erilaista korkeakoulutuksen koulutusorientaatiota on perusteltu malli myös sosiaalialan koulutuksessa. Jännitettä aiheutti sen sijaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suhde sosiaalihuollon kelpoisuuslakiin. Toisen näkökannan mukaan tärkeintä on selkeyttää ylemmän amk-tutkinnon osaamis- ja tehtäväprofiilia ja uudistaa tehtävärakenteita siten, että erilaiset osaamiset ja alan tehtävät löytävät toisensa. Kelpoisuuslakia ei tulisi avata. Toisen näkökannan mukaan tehtävärakenteiden uudistamisen lisäksi ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet tulisi katsoa kelpoisiksi sosiaalityöntekijän tehtäviin ja kelpoisuuslakia pitäisi muuttaa tähän suuntaan. Valtaosa työryhmän kuulemista asiantuntijoista kannatti etenemistä vain tehtävärakenteita uudistamalla. Tämä oli myös työryhmän kanta. Rehtori Jorma Niemelä jätti mietintöön eriävän mielipiteen. Kuntien ja muiden työnantajien tuleekin viipymättä uudistaa tehtävärakenteita siten, että sosionomit ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet voivat sijoittua oman osaamisensa mukaisiin tehtäviin ja siten helpottaa sosiaalityöntekijäpulaa. Työryhmä piti myös koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä perusteltuna. Erityisesti aikuiskoulutusta tarvitaan lisää, koska monet kypsyvät sosiaalialalle myöhemmällä iällä. Yliopistoille opetus- ja tutkimusklinikat Ryhmän keskeinen ehdotus on opetus- ja tutkimusklinikoiden perustaminen jokaisen sosiaalityön opetusta antavan yliopistoyksikön yhteyteen. Nämä yksiköt kiinnittyisivät oikeaan työelämään, mutta eivät luonnollisesti voisi vastata kaikesta käytännön opetuksesta ja harjoittelusta. Yksiköiden tulisi antaa opetusta sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoille, kehittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvia metodeja, arvioida työmenetelmiä ja toteuttaa muuta tieteellistä sosiaalityön tutkimusta. Klinikan tulisi antaa opiskelijoille kokemusta ja valmiuksia uudistaa työkäytäntöjä. Se olisi areena, joka luo ja tutkii innovaatioita käytännön, opetuksen ja tutkimuksen rajapinnoilla. Klinikoilla voitaisiin kehittää eri tutkinnon suorittaneiden tehtäväjakoa ja yhteistyötä. Se voisi toimia jatkokouluttajana ja käytännön opetuksen kehittäjänä. Klinikoiden toimintaan esitetään valtion rahoitusta samaan tapaan kuin terveydenhuolto saa erityisvaltionosuutta. Uutuutena ammatillinen tohtorikoulutus Työryhmä esittää ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelun aloittamista. Ammatillinen lisensiaattitutkinto lopetettaisiin, koska kahta jatkotutkintoa ei pidetä perusteltuna. Ammatilliseen tohtorikoulutukseen tulee luoda väylä myös ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille. Klinikat ovat soveltuva ympäristö uuden tutkinnon suorittamiseen. Tiivistyviä verkostoja Yliopistojen Sosnet-verkostoa halutaan kehittää sosiaalityön valtakunnalliseksi yliopistokonsortioksi. Se yhdenmukaistaisi maisteritutkinnon sisältöjä, käsittelisi eri yliopistojen työnjakoa ja tutkimusprofiileja, toteuttaisi yhteistä verkko-opetusta ja kehittäisi muutoinkin sosiaalityön opetusta ja tutkimusta. Ammattikorkeakoulujen vastaavan verkon tulisi kehittää alan koulutusohjelmien yhteisiä ydinalueita, mutta samalla huolehtia alueellisista profiileista. Vastauksena väestökehityksen ja vanhustyön medikalisoitumisen haasteisiin ammattikorkeakoulujen tulisi aloittaa monialainen sosiaali- ja terveysalaa paljon laajempi vanhuutta koskeva koulutusohjelma, jossa myös teknologiset innovaatiot otetaan huomioon. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysvoimavaroja esitetään lisättäväksi. Kehittämistoiminnan hajanaista kokonaisuutta tulee koordinoida ja voimavaroja kohdentaa opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisin sopimuksin. Osa sosiaalialan koulutuksen jännitteistä johtuu siitä, ettei työelämän kehitystä ja koulutusta suunnitella yhteen sovittaen. Ratkaisuksi ehdotetaan valtakunnallista yhteistyöelintä, jossa olisivat edustettuina paitsi korkeakoulusektorit myös työelämää edustavat tahot. Kansalliset linjaukset on tehtävä yhdessä. Sosiaaliturva14/07 19

20 tuomisia ja viemisiä Iita Kettunen Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Venäjän lastensuojeluala etsii edelleen muotoaan kyetäkseen vastaamaan maan erityishaasteisiin. Niistä suurin on vanhempien motivointi huolehtimaan lapsistaan. Vladislav Nikitinin johtama turvakoti Miloserdie tarjoaa turvapaikan vanhempiensa hylkäämille lapsille. Natalia Starovoytova on turvakodin kasvatuspsykologi. Dom Miloserdiessä nämä lapset voivat syntyä uudelleen maailmaan, jonka keskushenkilöitä he itse ovat, he painottavat. 20 Sosiaaliturva 14/07 kuva: Iita Kettunen Sosialistinen Neuvostoliitto jätti meille perinnöksi sukupolven, jonka mielestä on luonnollista jättää lapsensa valtion kasvatettavaksi. Lapset elivät internaateissa ja viettivät vapaa-aikansa kerhoissa ja pioneerileireillä, kun vanhemmat hoitivat työnsä lisäksi heille lastatut velvoitteet puolueosastoissa ja ammattiyhdistyksessä. Lapsiaan he tapasivat vain sunnuntaisin. Nyt tuon sukupolven lapset ovat aikuisia, jotka ovat kykenemättömiä perheen perustamiseen ja vanhemmuuteen. Valtio yksinkertaisesti riisti heiltä elintärkeät selviytymistaidot. Näin kaunistelematta kuvaa ongelmien juuria pietarilaisen lasten turvakodin Miloserdien, Laupeuden talon, johtaja Vladislav Nikitin vierailullaan Tampereen ensi- ja turvakodissa. Laupeuden talo on yksi suurkaupungin noin puolesta sadasta lastensuojelulaitoksesta. Se on alun perin ortodoksisen kirkon perustama, mutta nyt 70 prosenttia rahoituksesta tulee valtiolta ja loput eri tahoilta. Tai useimmiten ei mistään, Nikitin hymähtää. Koti on turvaton paikka Turvakoti on tarkoitettu 3 18-vuotiaille lapsille. Se tarjoaa 51 paikkaa ympärivuorokautiseen asumiseen ja 30 avohuoltopaikkaa. Lähes 120 lasta elää Dom Miloserdien tukemana joko omissa perheissään tai sijaisperheissä. Yli kymmenen vuoden aikana turvakoti on järjestänyt yli 200 sijaisperhettä huostassaan oleville lapsille. Lapset tulevat turvakotiin joko sukulaisen, tuttavan tai viranomaisen lähettäminä. He voivat tulla myös vapaaehtoisesti, mutta alle 12-vuotiaat lapset eivät saa kuitenkaan poistua ilman lupaa. Lapset tulevat vaikeista ja väkivaltaisista oloista, minkä vuoksi heillä on vääristyneitä käytösmalleja. Heille koti tarkoittaa jatkuvaa huolta ja murhetta. Nämä lapset ovat syntyneet tähän maailmaan vain osittain: he syntyivät vanhemmilleen, mutta olivat heille tarpeettomia, Nikitin sanoo. Toivottomuus on heidän jatkuva seuralaisensa ja he ovat tottuneet heittelehtimään epätoivosta aggressioon ja kivusta tunteettomuuteen. Vuoden 2007 alussa Pietarissa oli lapsiperhettä, joissa oli keskimäärin 1,8 lasta. Samanaikaisesti oli sijoitettuna sijaiskoteihin alle 18- vuotiasta lasta ja lasta valtion laitoksiin. Lapsista 28 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella. Joka sadas lapsi syntyi alaikäiselle äidille. Heitä varten on Pietarissa yksi 15-paikkainen ensikoti. Vanhempien motivointi vaikeaa Kuten yleensä valtion ylläpitämissä turvakodeissa Venäjällä, myös Dom Miloserdien vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu kasvattajien ja ohjaajien lisäksi taide- ja toimintaterapeutti, kasvatuspsykologi, lääkäri ja juristi. Pyrimme järjestämään olot mahdollisimman kodinomaisiksi, jotta lapsen oikeus kotikasvatukseen toteutuisi mahdollisimman hyvin. Jos lapsilla on oma perhe, tavoitteenamme on tukea sitä ja sopeuttaa lapset siihen. Haluamme estää orpolasten laitostumisen, Nikitin kertoo. Tampereen ensi- ja turvakodin työmenetelmät ja viranomaistyön selkeät rakenteet kiinnostavat pietarilaisia kollegoja. Suurin ongelmamme on kuitenkin se, kuinka saamme motivoitua vanhemmat yhteistyöhön henkilöstön kanssa. Vanhempienhan ei tarvitse pelätä valtion taholta sanktioita laiminlyönneistään, koska valtiolla ei ole mitään auktoriteettia. Vanhemmilla ei myöskään ole kokemuksia myönteisistä tuloksista lastensuojeluhenkilöstön kanssa toimimisesta, sillä sosiaalityöllämme ei ole tarjota mitään todellisia, konkreettisia menetelmiä asiakkaan auttamiseksi. Kaikkea vanhaa ei pidä hylätä Venäjän federaatiossa alettiin uudistaa lastensuojelun lainsäädäntöä vasta sen jälkeen, kun Venäjä ratifioi vuonna 1996 sopimuksen lasten oikeuksista. Nikitinin mielestä lainsäädäntö alkaa jo olla käyttökelpoista, vaikka sen toteutus alueellisesti ontuukin. Olemme sikäli hyvässä tilanteessa, että voimme muokata lastensuojelurakenteitamme edelleen ja ottaa muista maista esimerkkiä siitä, mikä toimii. Samoin kuin me näytimme sosialismin aikaan muille maille esimerkkiä, kuinka ei kannata toimia, Nikitin nauraa. Hän kiittelee länsimailta saatua rahoitusapua Venäjän sosiaalityön kehittämiseksi. Vanhoja, toimiviksi osoittautuneita työmenetelmiä ei kuitenkaan hänen mielestään pitäisi kokonaan hylätä uusien oppien tieltä. Nehän ovat sentään syntyneet Venäjällä ja vastanneet venäläisten tarpeisiin. Jotkin länsimaissa kehitetyt mallit toimivat täällä, mutta eivät kaikki. Tamperelaisen Globaali sosiaalityö ry:n järjestämällä vierailulla Nikitin pietarilaisine kollegoineen tutustui muun muassa Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n isätyöhön, jota Venäjällä ei vielä ole kokeiltu, sekä Setlementti Naapurin pienten lasten ja äitien yhteiseen päivätoimintaan. Vertaisryhmätoiminnot on Venäjälläkin todettu toimiviksi ja niitä aiotaan kehittää

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle?

Mistä uudet osaajat infra-alalle. alalle? Mistä uudet osaajat infra-alalle alalle? Panu Tuominen projektipäällikkö MANK ry Tausta MANK:n pitkäaikainen huoli Ala ikääntyy Heikko vetovoima Mistä uudet osaajat? Projektin kesto 2014 2015 1 Ongelma

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot