Miten parantaa. sosiaalialan mainetta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Koulutuksen uusi suunta. Valvooko valtio viisaasti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten parantaa. sosiaalialan mainetta? sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Koulutuksen uusi suunta. Valvooko valtio viisaasti?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Koulutuksen uusi suunta Valvooko valtio viisaasti? Kokkolassa lastensuojelun kriisiryhmä poliisilaitoksella Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Miten parantaa sosiaalialan mainetta?

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 95. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi kaksoisnumeroa. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Lea Suoninen-Erhiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 14/07 3 pääkirjoitus Heikkojen puolella Lea Suoninen-Erhiö 4 6 ajankohtaiset vajaakuntoisten työllistäminen, paras-hanke & hyvinvointipolitiikka, toimeentulotuki, miesten hyvinvointi, päihdebarometri uutisia lyhyesti Sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita 7 laina ja palaute Hankkeilla saatiin myös hyvää ja pysyvää aikaan Pirjo Marjamäki lainattua, saksittua 8 13 kärkiteema Mainostoimiston resepti: Jokainen meistä on sosiaalitapaus Lea Suoninen-Erhiö Toimittajien mielikuvissa sosiaaliala on valtava suo Suvi Sunnarborg Maine syntyy kunnioittavasta kohtaamisesta Minna Tarvainen Sosiaaliturva 15/07 postitetaan lukijoille 15. lokakuuta Siihen aiottujen työpaikkaja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille näkökulma kolumni Tanja Kuronen jos minulta kysytään Johanna Nuorteva Itä-Suomessakin kaivataan sosiaalityötä! Tarja Kauppila, Elli Aaltonen, Tarja Myllärinen palveluiden valvonta Valvooko valtio viisaasti? Erja Saarinen 19 koulutus Uusia ratkaisuja sosiaalialan korkeakoulutukseen Aulikki Kananoja 20 tuomisia ja viemisiä Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Iita Kettunen 21 lastensuojelu Lastensuojelun kriisiryhmä poliisiasemalla takaa nopean puuttumisen Heikki Manninen juristin nurkkaus Toimeentulotukea määrättäessä huomioidaan vain hakijan käytettävissä olevat tulot Tapio Räty oma ura 14/07 seuraavassa numerossa 15/07 Kärkiteemana asunnottomuus kuva: Pekka Hänninen

3 Pääkirjoitus 27. syyskuuta 2007 Heikkojen puolella kuva: Lea Panu Suoninen- Pälviä Erhiö Kannessa Ensin pitää saada mielikuva sosiaalialasta positiiviseksi. Vasta sitten on tiedon aika. Näin neuvovat mainonnan ammattilaiset. Toimittajien mielestä sosiaaliala on laaja ja hahmottumaton valtava suo. He kaipaisivat toimittajille suunnattua sosiaalialan koulutusta. Maine syntyy asiakkaiden kohtaamisessa, muistuttaa Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. sivut 8 13 Toimittajan tehtävänä on olla pienen ihmisen puolella. Näin ainakin toimittajien koulutuksessa aiemmin opetettiin. Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa joku on, sitä kovempaa hänen kohtelunsa julkisuudessa voi olla. Puhutaanhan mediasta 4. valtiomahtina, jonka tehtävänä on toimia vallan vahtikoirana. Tätä pidetään toimivan demokratian edellytyksenä. Sosiaalialan ammattilaiset ovat julkisuudessa usein altavastaajina: selittelemässä ja puolustelemassa. He näyttäytyvät uupuneina, resurssipulan ja muiden epäkohtien lannistamina. Välillä sosiaaliviranomaiset näyttäytyvät taas pahoina vallankäyttäjinä, jotka turhaan puuttuvat pienten ihmisten elämään ja nöyryyttävät heitä. Sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta tilanne on paradoksaalinen: onhan sosiaaliala jo lähtökohtaisesti heikkojen puolella. Sosiaalialan julkisuuskuva on kielteinen osin siksi, että huonot uutiset ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät tai neutraalit uutiset. Huonojen asioiden esillä olo ei ole välttämättä pahasta sitä kautta epäkohdat saadaan nostettua esiin ja niihin on helpompi puuttua. Onhan tämä yksi median tavoitteista. Tätä korostavat myös toimittajat Suvi Sunnarborgin tutkimuksessa, jossa hän selvitti toimittajien mielikuvia sosiaalialasta. Sosiaalialan mediastrategioissa kannattaisikin miettiä, miten sosiaalialan perustehtävä huono-osaisten tukijana ja median tehtävä epäkohtien esiintuojana voitaisiin kytkeä toisiinsa. Ovathan molemmat pohjimmiltaan heikkojen puolella. Sosiaalialan ammattilaisten sijasta syyttävä sormi pitäisi saada osoittamaan todellisia vallankäyttäjiä niitä, jotka päättävät resursseista ja rakenteista niin valtakunnassa kuin kunnissa. Jos koko viestintä on ulospäin ongelmien ja työn raskauden raportointia, se alkaa muuttua kollektiivisessa tajunnassa kuvaksemme, tähdentää Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen haastattelussaan tässä lehdessä. Apua hakeva ihminen ei astele sosiaalitoimistoon mieli tyhjänä: alan julkinen kuva vaikuttaa siihen, uskooko hän kohtaavansa työntekijän luona epätoivon vai mahdollisuuksien maailman. Positiivisuuden voimaan uskovat myös mainonnan ammattilaiset. Asenteisiin on tehokkaampaa vaikuttaa positiivisen kuin negatiivisen kautta varsinkin, jos mielikuva on jo valmiiksi kielteinen kuten yleinen kuva sosiaalialasta. Mainonnan ammattilaisten mielestä sosiaalialalle tarvitaan tähtiä, tulisieluisia sosiaalipoliitikkoja, jotka antavat alalle kasvot. Se luo kipinää. On aika alkaa puhua isoista asioista isolla äänellä: sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kaikkien osallisuudesta sellaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmisten hyvinvointi on yhteiskuntapolitiikan tärkein päämäärä. Lea Suoninen-Erhiö toimitussihteeri Miten sosiaalialan perustehtävä huono-osaisten tukijana ja median tehtävä epäkohtien esiintuojana voitaisiin kytkeä toisiinsa? Päihdekuntoutuksen tavoitteet puntarissa: onko työllistyminen kuntoutuksen jälkeen kohtuuton tavoite? Juristin nurkkaus Uusi lastensuojelulaki korostaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän merkitystä lapsen edun valvojana Lapissa kehitetään vaihtoehtoja erityislasten tilapäishoitoon Rovaniemeläinen Tiina Rauhala on Veikan äiti ja omaishoitaja. Hänelle kolme omaishoidon vapaapäivää kuukaudessa ovat henkireikä. Sosiaaliturva 14/07 3

4 ajankohtaiset VAJAAKUNTOISTEN TYÖLLISTÄMINEN Minulla on 60 työnhakijaa kirjoissa. Ohjaan heitä, autan hakemusten teossa, tuen ja tsemppaan, kertoo projektipäällikkö Jaana Tiilikka Sisäänheitto työelämään! -hankkeesta. Siinä luodaan uudenlainen työnantajapalvelu työntekijöitä tarvitseville yrityksille ja ammattitaitoisille vammaisille työnhakijoille. Välitän työtä, työharjoitteluja ja -kokeiluja sekä opintoihin liittyviä harjoitteluja, Tiilikka kuvaa. Hän myös etsii työpaikkoja. Tiilikan työ on pitkälti yksilökohtaista työnvälitystä. Monesti tuntuu, että kukaan muu ei juttele juuri tämän ihmisen kanssa. Tarvitaan muutakin kuin konkreettisia neuvoja, tarvitaan tukea itsetunnolle ja välittämistä. Tiilikka on hyvä mannekiini työlleen, koska hän kuuluu itse kohderyhmään, hän sairastaa ms-tautia. Monesti aiheuttaa hämmennystä, kun olen sopimassa työpaikoista ja lopuksi selviää, että olen itse kohderyhmää. Kaikki projektin työnhakijat ovat vammaisia tai mielenterveyskuntoutujia. Tavoite on välittää 30 työpaikkaa vuodessa. Tämän vuoden saldo on 14 paikkaa. Kahdessa paikassa on haastattelut meneillään ja kahdeksan kohdalla neuvottelut ovat kesken. Vuosina toteutettavaa projektia koordinoi Lihastautiliitto. Sen rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Hankkeen kumppanina on rekrytointiyritys Manpower. Heikki Manninen kuva: Tommi Tuomi Työnvälitysfirmoille tästä saattaa syntyä pienimuotoinen bisnes tulevaisuudessa, Jaana Tiilikka arvelee. Kuvassa mukana myös työnhakija Uuno Ylönen (vas.) ja projektipäällikkö Mika Wilén Manpowerista. Sosiaaliturva 95 vuotta vanhoja artikkeleita Tiedotuspäällikkö Aira Heinänen, Huoltaja 24/1969 Kun lehdet toivovat parempaa palvelua sosiaalitoimen kentältä, on niillä myös rakentavia käytännön ehdotuksia. Pitkän tähtäyksen menetelmä on suosittaa otettavaksi sosiaalikorkeakoulujen opetusohjelmaan sosiaali-informaatio-oppi. Lähempänä on tavoite järjestää paikallisia seminaareja lehdistö- ja huoltoväelle, koska ilmeisesti kumpikin taho on kutakuinkin tietämätön toistensa toimintaperiaatteista. Tarja Myllärinen, Sosiaaliturva 24/1985 Jos epäilemme sosiaalipalveluista tiedottamisen mahdollisuuksia, voimme katsahtaa terveyspuolelle. Miten paljon onkaan maassamme saatu aikaan terveyskasvatuksella, jota kansa on jo vuosikymmeniä saanut koulussa, lehdistä, TV:stä, radiosta ja jopa ulkomainoksista. Ihmiset osaavat jo hoitaa itseään, sillä itsehoidon ajatusta on myyty tehokkaasti. Mitä meillä sosiaalialan ihmisillä olisikaan myytävänä? 4 Sosiaaliturva 14/07

5 PARAS-HANKE & HYVINVOINTIPOLITIIKKA Läheskään kaikki toimeenpanosuunnitelmat eivät vielä vakuuta. Niistä ei selviä, mitä kunnissa ihan oikeasti aiotaan tehdä, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko sisäministeriöön jätetyistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelmista Hyvinvointikeitaalla Kuntamarkkinoiden yhteydessä 12. syyskuuta. Kuntien määrä vähenee ainakin 31:llä vuoden 2009 alkuun mennessä ja 290 kuntaa aikoo saavuttaa lain edellyttämän perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen. Vaikka suuri osa alle asukkaan kunnista on suunnitelmissaan pitänyt kiinni sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisesta kokonaisuudesta, noin 100 kuntaa on ilmoittanut aikovansa siirtää vain joitakin yksittäisiä sosiaalihuollon tehtäviä yhteistoiminta-alueelle. Tämä ei ole suotavaa. Pidän pahana sosiaali- ja terveydenhuollon pirstaloitumista, Risikko sanoi yks kantaan. Kunnista 42 on ilmoittanut, ettei puitelain mukainen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkaan väestöpohjavaatimus täyty. Puitelaki sallii pienemmän väestöpohjan saaristoisuuden, pitkien etäisyyksien, kielen ja kulttuurin takia. Hyvinvointikeidas kokosi treffeille peruspalveluministerin kanssa kuntien väkeä kuulemaan ja kommentoimaan hallituksen hyvinvointipoliittisia linjauksia. Risikolta kysyttiinkin, mitä hyvinvointipolitiikkaa se sellainen on, jossa vanhukset, vammaiset ja lapset pannaan kärsimään. Eikös Parasuudistus vain lisää välimatkoja ja heikennä apua tarvitsevien asemaa entisestään? Sosiaali- ja terveydenhuollossa tärkein tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä laadukkaiden palveluiden turvaaminen asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksessa tavoitellaan kansalaisten parasta, Risikko tähdensi. Hän kertoi, että kunnille on tulossa sosiaali- ja terveysministeriöltä tarkentava kysely, jossa halutaan selkoa siitä, miten ne tulevat hoitamaan esimerkiksi vammaispalvelut ja päihde- ja mielenterveystyön siis miten palvelut aiotaan käytännössä järjestää. Nyt kannattaisi kunnissa pitää asiakkaille kuulemistilaisuuksia: muun muassa paikallisilla vammais- ja vanhusneuvostoilla on varmasti paljon sanottavaa toimeenpanosuunnitelmista. Toimittaja Arto Tuominen toimi puhemiehenä, kun kuntaväki treffasi ministeri Paula Risikon Hyvinvointikeitaalla. Hämeenlinna voitti Hyvinvointikuntatittelin Kuntaliiton Hyvinvointikunta-sivuston kilpailussa. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Erkki Torppa pääsi palkinnoksi halaamaan ministeri Paula Risikkoa. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen rinnalla sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan kansallista kehittämisohjelmaa, jonka on määrä sisältää ne tavoitteet, joihin sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavan neljän vuoden aikana pyritään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman eli TATO:n korvaava kansallinen kehittämisohjelma vuosiksi hyväksytään valtioneuvostossa marraskuussa. Ohjelmalla halutaan vähentää syrjäytymistä, parantaa terveyttä, lisätä hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden paranemista. Keitaan osallistujat muistuttivat, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on vain rajalliset keinot vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen tai hyvinvointieroihin ja siksi tarvitaan ylisektorista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan myös eri ministeriöiden välille, jotta ne puhaltaisivat yhteen hiileen. Tähän pyritään muun muassa hallituksen politiikkaohjelmilla kokoavathan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen ohjelmat eri ministeriöt yhteistyöhön, Risikko totesi. Ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ja vaikuttavuus eri toimintojen yhteistyön tuloksena, listasi Risikko keskeisen missionsa ministerintehtävässään. Hyvinvointikeidas-tapahtuma oli osa helmikuussa alkanutta Hyvinvointikunta-foorumia, joka tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Vuoden 2008 foorumi kokoontuu Helsingissä Kuntatalolla. Foorumin taustalla ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset. Lea Suoninen-Erhiö > Hyvinvointikunta kuvat: Lea Suoninen-Erhiö Sosiaaliturva 14/07 5

6 TOIMEENTULOTUKI Nuoret toimeentulotukiasiakkaat elävät luultua vähemmän pelkän tuen varassa. Noin puolet nuorista tuen saajista käy ansiotyössä tai opiskelee. Tämä selviää alle 25-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden taustoista Vantaalla tehdystä tutkimuksesta. Nuorista toimeentulotukiasiakkaista 7 14 prosentille aktivointisuunnitelmat olisivat erityisen tarpeellisia. Passiivisuus on kuitenkin vain harvoin tietoinen valinta. Noin puolet nuorista toimeentulotuen saajista oli työttömänä. Toimeentulotukiasiakkuus periytyy luultua vähemmän. Vajaalla neljäsosalla nuorista oli taustallaan lastensuojelun asiakkuus ja noin neljäsosan arvioitiin elävän tai eläneen toimeentulotukea saaneissa perheissä. Vuonna 2006 Vantaalla sai toimeentulotukea vuotiasta nuorta. Nuorten osuus kaikista tuen saajista oli 23 prosenttia. Tutkimuksen pohjalta Vantaan sosiaali- ja terveystoimella on suunnitelmia nuorten toimeentulotukiasiakkuuksien vähentämiseksi. Perustamme oman sosiaalityön nuorten tiimin, jossa nuorten saama tuki on aiempaa räätälöidympää. Meillä on myös sosiaaliohjauksen kehittämishanke. Sosiaaliohjaajat vievät nuoret tarvittaessa vaikka kädestä pitäen palveluiden ääreen, perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen kertoo. Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen: Tutkimus nuorten toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotuen tarpeen taustoista. Sosiaalikehitys Oy, kesäkuu > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Julkaisut MIESTEN HYVINVOINTI Oulun Höyhtyän terveysasema kutsui alueensa vuotiaat miehet Miehestä mittaa -tapahtumaan terveysasemalle. Tapahtumalla haluttiin herättää miehiä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Moni mies huoltaa autoaan tehokkaammin kuin omaa terveyttään. Tapahtumalla haluttiin saada miehiä pysähtymään ja miettimään terveyttään. Viihteen ja musiikin lomassa tarjolla oli tietoa hyvinvointipalveluista. Paikan päällä oli myös eri-ikäisiä miehiä kertomassa omia elämäntarinoitaan. Palaute oli positiivista, mutta paikalla olisi saanut olla enemmänkin väkeä. Terveysasema ei kaiketi ole miehille kovin vetovoimainen paikka ehkäpä ensi kerralla tapahtuma kannattaisi järjestää Kärppien lätkämatsin yhteydessä, miettii terveysaseman palveluesimies Liisa Keinänen. Yhteistyössä oli kaupungin sosiaali- ja terveystoimen lisäksi mukana muun muassa kaupungin liikuntatoimi, Oulun Kriisikeskus ja HyvänMielen talo. PÄIHDEBAROMETRI Alkoholi on suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma eikä positiivista kehitystä ole näköpiirissä. Näin synkkä on vuoden 2007 Päihdebarometrin viesti. Alkoholinkäytön seuraukset syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suuriksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, arvioivat barometriin vastanneet kunta- ja järjestöjohtajat. Huoli jatkuvasti kasvavista lastensuojelun, päihdehuollon ja muun terveydenhuollon kustannuksista on yhteinen. Resurssit eivät riitä myöskään ehkäisevään päihdetyöhön, joka nähdään nyt tärkeämpänä kuin koskaan. Minkäänlaista positiivista kehitystä ei ole näköpiirissä. Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi syrjäytymisen ja sairastavuuden edelleen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Puolet vastaajista ennakoi myös päihteistä aiheutuvien kuolemantapausten lisääntyvän. Erityisesti yli asukkaan kaupunkien edustajat olivat huolestuneita alueensa syrjäytymis-, sairastavuus- ja kuolleisuuskehityksestä. Terveyden edistämisen keskus julkaisi barometrin nyt kahdeksannen kerran. Siihen vastasi 136 kunta- ja järjestöjohtajaa. Uutisia lyhyesti Peliongelmissa auttava Peluuri avasi syyskuussa verkkoon uuden Peli poikki -hoitomallin. Se koostuu kahdeksasta viikon mittaisesta itsetyöskentelyosiosta verkossa sekä terapeutin ohjauksesta. Hoito-ohjelmaan haetaan verkossa. Suomessa on jopa peliongelmaista tai riskiryhmään kuuluvaa. Neljässä vuodessa tilastoitu pelaaminen on kasvanut kahdeksan prosenttia. Liiallinen pelaaminen näyttää keskittyvän yhä harvemmille pelaajille. 6 Sosiaaliturva 14/07 Pelihaitat-verkkosivustoon on koottu työntekijöiden tueksi tietoa pelihaitoista, koulutusmateriaalia ja työvälineitä. Stakesin julkaisemalta sivustolta löytyy myös apua ongelman tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Hyvinvointivaltiota kritisoidaan usein korkeista veroista. Kelan uudessa tutkimuksessa havainnollistetaan kolmen kuvitteellisen henkilön elinkaaren avulla, mihin veroja ja muita maksuja käytetään. Tutkimus on suunnattu erityisesti lukion ja yläasteen opettajille, jotka voivat hyödyntää sitä suunnitellessaan oppitunteja hyvinvointivaltion muotoutumisesta. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Kela, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA. Niemelä H, Pykälä P, Sullström R ja Vanne R.: Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elinvaiheet. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 57, > Julkaisut > Uusimmat julkaisut Tulossa olevan sosiaalitakuu-uudistuksen mukaan kuntien pitäisi käsitellä toimeentulotukihakemukset viikon sisällä. Suurimmassa osassa kunnista uuden asiakkaan hakemus otetaan käsittelyyn suositellussa ajassa, kertoo Stakesin kunnille tekemä kysely. Takarajan alle päästiin useammin maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa, joista vain puolet yltää suositukseen. Kuitenkin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa odotusaika on suosituksen mukainen. Kauppinen, T., Raivio, H.: Toimeentulotuen uusien asiakkaiden jonotilanne. Stakes > Julkaisut > Verkkojulkaisut > Työpapereita

7 kuva: Erja Saarinen KEHITTÄMISTYÖ Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden onnistumista toiminnantarkastuskertomuksessaan Hankerahoitus ohjausvälineenä 147/2007. Tarkastuksen kohteena oli vuonna 2003 käyttöön otettu järjestelmä kehittämishankkeiden valtionavustuksista. Helsingin Sanomat käsitteli tarkastuskertomusta pääkirjoituksessaan. Tarkastuskertomus verkossa > Ajankohtaista Helsingin Sanomat Osa kehittämishankkeista on tuottanut vain suuria kasoja tulostettuja pöytäkirjoja ja suunnitelmia virkamiesten kirjahyllyihin. Osa hankkeista on edennyt käytännön toimiin asti, mutta uudistetut työtavat ovat lopahtaneet, kun valtionapu niihin on käytetty loppuun. Tarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysministeriön sekä lääninhallitusten työtä monelta osin epäonnistuneena. Hankkeiden ohjaus ei ole toiminut, eikä kaikin ajoin ole ollut selvyyttä siitä, kenelle ohjaus edes kuuluisi. Rahanjaon perusteeksi vaaditut hankesuunnitelmat ovat usein jääneet tasoltaan surkeiksi, eikä niitä aina ole tehty edes valmiiksi asti ennen rahoituspäätöksen saantia. Selkeimmin hankerahoista ovat hyötyneet kehittämiskonsultit, jotka ovat siirtyneet hankkeesta toiseen valtion rahoituksen turvin. Pirjo Marjamäki, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Hankkeet paranivat sitä mukaa, kun ohjaus ja koordinaatio vahvistuivat. laina ja palaute Hankkeilla saatiin myös hyvää ja pysyvää aikaan On totta, että eräät hankkeet eivät tuottaneet sitä, mitä piti: ne olivat terveydenhuollon teknologiahankkeet ja erikoissairaanhoidon rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävät hankkeet. Mutta nämä ovat vain osa niistä hankkeesta, joita edellisellä hallituskaudella rahoitettiin. Esimerkiksi yli sata vanhustenhuollon hanketta on tuottanut monia uusia työmenetelmiä, sosiaalipäivystysjärjestelmä on luotu hankerahoilla, sosiaalihuoltoon on valmisteltu pysyvää kehittämisyksikkörakennetta ja ehkäisevän terveydenhuollon hankkeet ovat olleet hyviä. Tarkastuskertomuksen aineisto pohjautuu 25:een vuonna 2003 rahoitettuun hankkeeseen, jotka koskevat lasten ja nuorten palveluja oli ensimmäinen vuosi, kun kehittämisrahoja oli käytettävissä ja ne jaettiin melko väljästi ja osin heikkojen suunnitelmien pohjalta. Uusi lainsäädäntö tuli tuolloin voimaan hyvin lähellä hakemusten jättöaikaa ja kunnat joutuivat kiireesti polkaisemaan hankehakemuksia. Tämä näkyi niiden laadussa. Tarkastuskertomuksessa sanotaankin monessa kohtaa, että hankkeet paranivat sitä mukaa, kun ohjaus ja koordinaatio vahvistuivat, lähinnä vuodesta 2005 eteenpäin. Case-aineiston lisäksi tarkastaja on selvitellyt yleisesti, mitä eri tahoilla ajatellaan hankeohjauksesta. Tarkastuskertomuksessa ei kuitenkaan esimerkiksi pohdita Stakesin ja Kuntaliiton roolia hankkeiden verkostoimisessa ja arvioinnissa. Helsingin Sanomien kirjoitus ei juuri perustu tarkastuskertomukseen. Tarkastuskertomus on jonkin verran kriittinen, mutta tähän vaikuttaa se, että tarkastus perustuu ensimmäisen vuoden kokemuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Stakes arvioi painoalueittain, miten hankkeet ovat edistäneet asetettuja tavoitteita. Tämä arviointi kertoo aikanaan, miten hyvin tai huonosti hankekokonaisuudet, esimerkiksi lastensuojeluhankkeet, ovat onnistuneet muuttamaan käytäntöjä kunnissa. Näin emme joudu tyytymään vain alkuaikojen kokemuksiin tai joidenkin epäonnistuneiden hankekokonaisuuksien värittämään kuvaan. Hankekehittäminen on yhteisesti todettu melko huonoksi kehittämistavaksi. Tämän takia lainsäädäntöä uudistetaan ja ensi vuoden alusta kehittämisrahat jaetaan suuriin kokonaisuuksiin ja niistä päätetään alueella laajassa yhteistyössä tehtyjen kehittämistoimintaa koskevien suunnitelmien pohjalta. lainattua, saksittua Kolumnisti ja vapaa toimittaja Riku Siivonen, Journalisti Keskiluokkainen toimittaja huomaa yhteiskunnan pahoinvoinnin lähinnä silloin, kun hänen autonsa varastetaan tai juoppo häiritsee häntä työmatkalla. Junien myöhästyminen on mediassa suurempi ongelma kuin se, ettei toisilla ole varaa matkustaa niillä junilla. Toimittajat eivät osaa tai halua olla heikkojen puolella. Tutkija Nina Halme, Kauneus & terveys 10/2007 Miesten on usein vaikea kertoa tunteistaan, jos avautumiseen ei löydy luonnollista tilannetta. Eräskin mies sanoi, että hänelle olisi riittänyt, jos neuvolassa olisi kerran kysytty, miten heillä menee tai miten hän voi. Tämän jälkeen hänellä olisi ollut lupa purkaa vyyhtiä. Kun kysymystä ei tullut ajoissa, tilanne pääsi kehittymään vaikeaksi. Filosofi Tuomas Nevanlinna, Mielenterveys 4/2007 Kun päihteiden ongelmakäyttö määritellään riippuvuudeksi, siihen sisältyy ajatus, että olisi muka olemassa lähtökohtaisesti riippumaton ihminen, jota siis pidetään terveenä ja normaalina ja jollaiseksi riippuvainen ihminen on taas palautettava. Liiallisen käytön nimeäminen riippuvuudeksi ei ole paras tapa päästä ongelmaan kiinni. Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri Sari Loijas, Helsingin Sanomat Jos vammainen henkilö surmataan antamalla hänelle lääkettä, jota hän ei tarvitse tai yliannostelemalla hänen käyttämiään lääkkeitä, kyseessä on rikos. Tällöin tulisi ensisijaisesti keskustella vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisesta ja oikeudesta elämään eikä terveydenhuollon tilasta. Nyt ilmitulleet kuolemantapaukset ovat ihmisoikeusrikkomuksia ja niitä tulisi käsitellä rikoksina, jotka ovat luonteeltaan erittäin törkeitä. Sosiaaliturva 14/07 7

8 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Ensin pitää saada mielikuva sosiaalialasta positiiviseksi. Vasta sitten on tiedon aika. Tähän perustuu Talentian Sosiaalitapaus-kampanja, jolla pyritään kirkastamaan alan kuvaa. Mainostoimiston resepti: Jokainen meistä on sosiaalitapaus Sosiaalialan mainemittausten tulos on selvä: vaikka alaa pidetään tärkeänä, sitä ei arvosteta eikä sillä ole vetovoimaa. Yleisissä mielikuvissa sosiaaliala yhdistetään luusereihin, sosiaalipummeihin, alkkiksiin ja elintasopakolaisiin. Asenne on negatiivinen. Jos asenne on negatiivinen, ei auta vaikka pantaisiin kuinka paljon tietoa maailmalle: ihmiset eivät vastaanota sitä. Asenne pitää saada ensin positiiviseksi, tiivistää johtaja Maija Isotalo Evia Oyj:stä. Hän vastaa mainostoimistossa Talentian kampanjasta. Vielä parikymmentä vuotta sitten tiedolla vaikuttaminen saattoi toimiakin, mutta ei enää. Mainonnan ammattilaiset puhuvat elämystaloudesta: pitää koskettaa ihmisten sydäntä, ei järkeä. Ihmiset haluavat kokea ja elää asioita. Ensin pitää saada ihmiset tuntemaan jotakin, vasta sen jälkeen viestikin rupeaa menemään perille. Kun ihmisillä on jostakin positiivinen mielikuva, auttajia löytyy silloin, kun sillä on asiat kurjasti. Sen takia kaikki kannattavat sitä, että sairaanhoitajat saisivat parempaa palkkaa. Jos mielikuva on negatiivinen, auttajia ei löydy, vaikka olisi kuinka kurjaa. Sosiaalialallekin pitää saada positiivinen mielikuva, tehdäänhän sillä vähintään yhtä arvokasta työtä. Huonosta maineesta seuraa sekin, että alalle on vaikea saada porukkaa töihin. Ja kun ihmiset eivät edes tiedä, mitä sosiaalialalla tehdään, eihän sellaisesta kiinnostuta, Isotalo huokaa. 8 Sosiaaliturva 14/07 Kukaan ei halua olla luuseri Talentian kampanjassa alaa tehdään näkyväksi suurelle yleisölle ja päättäjille. Kampanja alkoi toukokuussa lehti-ilmoituksilla, joissa myönteisten lööppien avulla tuotiin esiin sosiaalialan ammattilaisten saavutuksia. Lööppien takana olevat tarinat löytyivät ja löytyvät yhä kampanjan verkkosivuilta. Syksyn aikana kampanjassa poseeraa julkisuuden henkilöitä Sosiaalitapaus-paidat päällään. Viesti on se, että jokainen meistä on sosiaalitapaus. Onhan jokainen suomalainen päässyt osalliseksi hyvinvointiyhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Sosiaaliala ei koske vain niitä vaan myös meitä. Jotkut sosiaalialan ammattilaiset ovat kritisoineet kampanjaa siitä, että se antaa alalle väärän ilmeen: hymyilevät hyväosaiset hämärtävät sen, että sosiaaliala on heikomman puolella. Miksi viestiksi ei sen sijaan valittu vaikkapa sitä, että kuka tahansa voi olla luuseri? Kukaan ei halua olla luuseri. Ihmiset lähtevät voittajien joukkoon ja voittajien mukana on kiva olla. Asenteisiin on tehokkaampaa vaikuttaa positiivisen kuin negatiivisen kautta, Isotalo sanoo. Copywriter Veli-Antti Aalto lisää, että kampanjoinnin sävyn määrää se, mitä ollaan tavoittelemassa: Kun sosiaalialasta vallitsee negatiivinen mielikuva, mitä se auttaisi, että lähdettäisiin kehno pää edellä liikkeelle? Jos taas ollaan ensimmäistä kertaa nostamassa vielä suurelle yleisölle tuntematonta ongelmaa esiin, silloin ei välttämättä olla positiivisissa sävyissä. Olen ollut tekemässä Helsinki Mission kanssa kampanjaa, jossa halusimme nostaa vanhusten itsemurhat framille. Sen kampanjan alkuvaihe oli aika ahistava ihan tietoisestikin. Ollako hauska, yllättävä vai asiallinen? Kampanja pitää huomata se on peruslähtökohta. Aalto sanoo, että on aika mahdotonta tehdä sellaista huomiokynnyksen ylittävää kampanjaa, joka ei jakaisi mielipiteitä. Sosiaalialallakin tutkijoilla ja käytännön työntekijöillä on eri näkemyksiä perusmenetelmistä ja teorioista. Miten yhdellä mainoskampanjalla voitaisiin koota kaikki oppikunnat yht äkkiä saman leirinuotion ääreen laulamaan samaa virttä? Näkemysten ristiinmeno leimaa myös kampanjoiden vastaanottoa. Jos kampanjassa otettaisiin kaikki näkökohdat huomioon ja pyrittäisiin miellyttämään kaikkia, kampanja olisi hajuton, mauton, yhtä tyhjän kanssa. Toinen asia on sitten se, puhutaanko itse kampanjasta vai siitä asiasta, mistä kampanjoidaan. Jos huomioarvoa haetaan sokkivaikutelmilla, siinä pitää olla tarkkana, Aalto huomauttaa. Jyrki Lehtola kirjoitti tästä ( ) Iltalehden kolumnissaan, jossa hän käsitteli suomalaisten panimoiden Kännissä olet ääliö -kampanjaa.

9 Ongelma: Miksi sosiaalialan mielikuva on huono? l Kuva sosiaalialan tehtävistä ja ammateista on kapea ja väärä. l Sosiaali-sanan mielleyhtymät: sosiaalitapaus, sosiaalitoimisto, sossu, sosiaalipummi, sosiaalitantta. l Sosiaaliapua tarvitsevat laiskat luuserit. l Se koskee niitä ei meitä. Ratkaisu: Mielikuva laajemmaksi ja läheisemmäksi l Ensimmäiseksi on laajennettava kuva sosiaalialan ammateista oikeaksi. l Kun ihmiset ymmärtävät, että myös vanhainkotien johtajat, lastentarhanopettajat, koulukuraattorit jne. työskentelevät sosiaalialalla, alan kuva muuttuu läheisemmäksi ja arvostus kasvaa. l Ihmisten jo valmiiksi arvostamien ja positiivisesti mieltämien ammattinimikkeiden hyödyntäminen on nopein tapa vaikuttaa alan mielikuvaan, paljon nopeampi kuin esimerkiksi pitkistä koulutusajoista kertominen. l Kun mielikuva ammattinimikkeistä on saatu laajenemaan, voidaan laventaa myös kuvaa sosiaalipalveluiden käyttäjistä. Osin tämä toteutuu jo ammattinimikkeiden kautta. l Kun kuva alan palveluiden käyttäjistä alkaa koskea myös meitä, alan mielikuva paranee automaattisesti. Kännikampanja kuuluu kampanjoihin, joiden tarkoitus ei niinkään ole puuttua kampanjassa esiteltävään ongelmaan kuin herättää keskustelua kampanjasta ja siitä tavasta, jolla ongelmaa käsitellään kampanjassa. Jotain vikaa on yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun sitä käydään kampanja-, ei ongelmatasolla. Kun mainoshörhöiltä tilataan kampanja tärkeästä aiheesta, kampanja luodaan tavalla, jossa ongelmaa käytetään hyväksi, jotta voitaisiin keskustella itse kampanjan toteutustavoista. Mitä meistä puhutaan? Isotalo ja Aalto tähdentävät, että pelkällä mediakampanjalla alan imago ei parane: myös alan ammattilaisten pitää aktivoitua ja kulkea pää pystyssä. Maineen parantaminen ei myöskään käy käden käänteessä vaan vaatii vuosien työtä. Tavoitteena on, että voi ylpeänä kertoa uusiin ihmisiin tutustuessaan olevansa töissä kunnan sosiaalitoimistossa, Aalto tiivistää. Maineen kannalta on tärkeää se, mitä meistä Ennen tätä kampanjaa emme tienneet, mitä kaikkea sosiaaliala on. Emme olleet myöskään tajunneet, että olemme itsekin sosiaalitapauksia, tiivistää Maija Isotalo (oik.). Sosiaalitapauskampanjaa ovat Evialla tekemässä myös Veli- Antti Aalto (vas.), Anne Mäkinen, Jukka Taipalus ja Terhi Huovari. puhutaan. Jos asiakas saa hyvää palvelua, hän kertoo siitä ehkä kolmelle ihmiselle. Jos hän saa huonoa palvelua, hän kertoo siitä yhdelletoista. Näin on tutkimuksissa todettu. Kun tuomme hyvät tarinat esiin, se ruokkii tätä toiseen suuntaan: sisäisesti ja ulkoisesti. Tämähän on upeaa työtä, vaikka onkin välillä vähän hankalaa. kuvat: Lea Suoninen-Erhiö Pehmeämmät arvot nousussa Mainostoimiston ammattilaiset uskovat, että asenneilmasto on muuttumassa. Tässä on aika pitkään menty hedonistista vaihetta: minä, minä, minä. Heiluri on nyt kääntymässä: hiljaiset signaalit kertovat, että yhteisöllisyys on taas nousussa, Aalto sanoo. Monet huomaavat, ettei omaan nautintoon ja vapaa-aikaan panostaminen tuonutkaan onnea. Eteläafrikkalainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut Desmond Tutu on sanonut sen hienosti: voit olla ihminen vain toisten ihmisten kautta. Asenteiden muutoksesta kertoo myös kansainvälinen Universum-tutkimus, jossa selvitetään vuosittain nuorten suosituimmat työpaikat. Suomessa se tehdään sekä teknisten että kaupallisten alojen opiskelijoiden keskuudessa. Teknisten alojen opiskelijoilla Nokia on ollut ykköstoiveena jo monta vuotta, mutta nyt kärkijoukkoon ovat nousseet ympäristökeskukset. Nuorella sukupolvella asiat ovat hyvin. Rahan merkitys motivaation lähteenä ei ole kauhean suuri, kun vanhemmat ostavat kämpät ja autot. Elämälle pitää keksiä rahan teon sijasta jotain muuta mielenkiintoista sisältöä: työlläkin pitää olla jokin merkitys, Isotalo kuvaa. Tarvitaan tähtiä Kun sosiaalialaa halutaan näkyväksi, pitää olla jokin asia, mitä ajetaan jokin itseään suurempi asia. Pitäisi olla jokin missio, miksi me olemme olemassa ja minkä puolesta me taistelemme. Sehän luo sitä kipinää ja antaa ihmisille ja toimijoille merkityksen, Aalto korostaa. Eräs historian tutkija sanoi Kekkosesta, että hän näyttäytyy nykypoliitikkoja paljon suurempana. Toisaalta se voi johtua näköharhasta: hän edusti asioita, jotka ovat isompia kuin hän itse. Hänestä piirtyi kuva Suomen itsenäisyyden takuumiehenä. Eihän yksittäinen ihminen voi olla niin iso, Aalto huomauttaa. Sosiaalialalle tarvitaan tähtiä, tulisieluisia sosiaalipoliitikkoja, jotka antavat alalle kasvot. Mitä useampia tähtiä alalla on, sitä parempi. Jos yksi persoona ärsyttää, on hyvä olla vaihtoehtoja. Tarvitaan tähtiä, jotka puhuvat saman asian puolesta, mutta vähän eri näkökulmista, Isotalo sanoo. Jos ne taas ovat kaksi tahoa, jotka keskittyvät nokkimaan toisiaan, ollaan siinä ilmiössä, että kumpikaan ei puhu itseään suuremmista asioista ja se ei taas innosta ketään, Aalto summaa. Sosiaaliturva 14/07 9

10 kärkiteema Suvi Sunnarborg Toimittajien mielikuvissa sosiaaliala on valtava suo Suvi Sunnarborg on opiskellut yhteisöviestintää Jyväskylän yliopistossa. Kirjoitus perustuu hänen tutkimukseensa Valtava suo uutispäälliköiden ja toimittajien mielikuvia sosiaalialasta, jonka tilasi Sosiaaliturvaa julkaiseva Huoltaja-säätiö. Tutkimus on osa laajaa sosiaalialan mainetutkimusta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kesäkuussa FT Vilma Luoma-ahon toteuttaman Sosiaalialan mainemittauksen, jossa on kartoitettu kansalaisten, päättäjien, sosiaali- ja terveysjohtajien ja alan ammattilaisten sosiaalialaan liittyviä mielikuvia. Toimittajien mielestä sosiaaliala on laaja ja hahmottumaton valtava suo, kuten eräs toimittaja totesi. Samalla he pitävät alaa tärkeänä ja tarpeellisena, joskin aliarvostettuna. Yhtä mieltä ollaan siitä, että medialle sosiaalialan jutut ovat tärkeitä, sillä ne kiinnostavat ihmisiä. kuva: Lea Suoninen-Erhiö 10 Sosiaaliturva 14/07 Sosiaaliala on julkisuudessa usein altavastaajana, koska huonot uutiset ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin hyvät tai neutraalit uutiset. Jopa paikalliset huonot uutiset voivat nousta valtakunnallisiksi puheenaiheiksi, jotka luovat mielikuvia alasta koko maassa. Huonojen asioiden esillä olo ei ole välttämättä pahasta sitä kautta epäkohdat saadaan nostettua esiin ja niihin on helpompi puuttua, mikä onkin haastattelemieni toimittajien mukaan yksi median tavoitteista. Toimittajia kiinnostavat aiheet olivatkin ongelmalähtöisiä ja ihmisen arkea koskettavia. Tavallisten ihmisten tarinat kiinnostavat toimittajia siksi, että ne kiinnostavat myös kansalaisia. Ihmisen kertomuksen lisäksi pidettiin hyvänä lisänä asiantuntijan tai kentän työntekijän näkemystä. Tutkimuksessa ei käsitelty sitä, kenen puolella tiedotusvälineet ovat sosiaalialan uutisoinnissa. Tätä aihetta toimittajat olisivat kuitenkin halunneet pohtia. Matalat palkat synkentävät kuvaa Median edustajien henkilökohtaiset näkemykset sosiaalialasta olivat yleisesti ottaen positiivisia. He pitivät alaa tärkeänä, vastuullisena ja tarpeellisena. Sosiaalialan mainetta varjostavat heidän mielestään matalat palkat, ongelmakeskeisyys sekä tiedottamisen salamyhkäisyys. Peräti puolet haastatelluista toimittajista suosittelisi alaa omalle lapselleen tai muille nuorille siitä huolimatta, että alalla on huono julkisuuskuva ja se on aliarvostettu. Osa vastaajista tosin piti tätä kysymystä moraalisesti arveluttavana. Mistä sosiaalialan teemoista on vaikea kirjoittaa tai uutisoida? (N=16) huostaanotot, lastensuojelu, perheväkivalta vähävaraisuuteen liittyvät teemat, rahapuoleen liittyvät asiat päihdeasiat, päihdeongelmat arkaluontoiset asiat, liittyy häpeilyä tai leimaamista insesti, prostituutio en osaa sanoa 12,50 % 12,50 % 18,75 % 18,75 % 18,75 % 31,25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Miksi sosiaalialan arvostus ja julkisuuskuva ovat niin huonoja verrattuna esimerkiksi terveysalaan? Tätä kysymystä ei tutkimuksessa käsitelty, mutta toimittajat toivovat sen pohdintaa. Vaikea hahmottaa Jokainen tarvitsee sosiaalialan palveluja jossain elämänsä vaiheessa. Tätä ei kuitenkaan yleensä mielletä. Sosiaalialan palveluja ei tunnisteta, vaan ihmiset mieltävät ne usein marginaaliryhmien palveluiksi. Tämä ilmeni Vilma Luoma-ahon keväällä tekemästä sosiaalialan mainemittauksesta. Myös toimittajien henkilökohtaisissa mielikuvissa sosiaalipalvelut olivat marginaaliryhmien palveluita. Toisaalta tärkeimpiä sosiaalipalveluja kartoittavan kysymyksen vastauksissa terveyspalvelut sekä Kelan etuudet sekoitettiin helposti sosiaalipalveluihin. Lasten päivähoitoa piti tärkeimpänä sosiaalipalveluna puolet haastatelluista. Toimittajien toiveita: l avoimuutta tiedottamiseen l rohkeutta puhua vaikeistakin asioista myös työntekijöille l alan tärkeän tiedon ja yhteystietojen kokoaminen tietopankiksi l toimittajille suunnattua sosiaalialan koulutusta

11 Valtaosa median edustajista oli sitä mieltä, että kunnan tulisi tuottaa sosiaalipalvelut yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Sosiaaliala olikin vastaajien mielestä laaja ja monimutkainen. Alaa kuvattiin myös hahmottumattomaksi. Tarpeellinen ala, mutta lähinnä muille Sosiaaliala oli vastaajien mielestä laaja ja monimutkainen. Alaa kuvattiin myös hahmottumattomaksi. Vaikka median edustajilla oli vaikeuksia hahmottaa sosiaalialaa, yli 70 prosentilla haastatelluista tai heidän läheisillään oli kokemuksia sosiaalipalveluista. Silti vain reilu kuusi prosenttia arveli tulevaisuudessa tarvitsevansa niitä. Sama tulos tuli esiin Luoma-ahon mainemittauksessa: vain harva uskoo itsensä tai läheistensä tarvitsevan sosiaalipalveluita tulevaisuudessa, vaikka suurimmalla osalla on omia kokemuksia niistä. Sosiaaliala koetaan yksimielisesti erittäin tarpeelliseksi, mutta lähinnä muille ihmisille. Sosiaalialan jutut kiinnostavat ihmisiä Toimittajan työn näkökulmasta sosiaaliala on tärkeä: vastaajista noin 40 prosenttia piti sitä koskevia juttuja medialle erittäin tärkeinä ja noin 60 prosenttia tärkeinä. Sosiaalialan jutun toimittajat mielsivät useimmiten vanhuksia tai vanhustenhoitoa koskevaksi. Tämä johtunee aiheen viimeaikaisesta esilläolosta mediassa. Sosiaalialan juttua pidettiin työläänä ja haasteellisena, mutta myös ihmisiä kiinnostavana ja ihmisten arkeen vaikuttavana. Vaikeina pidettiin huostaanottoihin, perheväkivaltaan ja lastensuojeluun liittyviä teemoja. Myös päihteisiin, vähävaraisuuteen ja arkaluonteisiin asioihin liittyvät aiheet mainittiin vaikeina. Juttutyypeistä parhaiten sosiaalialaan soveltuvina pidettiin repor- taaseja, arjen kuvauksia ja uutisjuttuja. Pakina ja tv-uutiset nousivat esiin juttutyyppeinä, joiden ei koettu soveltuvan kovin hyvin alaa käsitteleviin juttuihin. Televisio mediana koettiin hieman vaikeaksi alan uutisoinnissa, koska sosiaalialan asioita on vaikea esittää tiiviisti. Kahtalainen tietolähde Osa vastaajista piti sosiaalialaa helppona ja hyvänä tietolähteenä, kun taas osa koki, että alalla on salailua ja tiedonsaanti on vaikeaa ja työlästä. Myös alan hahmottumattomuuden katsottiin vaikeuttavan tiedonsaantia. Alan arkaluonteisuuden, vaitiolovelvollisuuden sekä esimerkiksi kuvauslupien saannin vaikeuden koettiin hankaloittavan alasta kertovien juttujen tekoa. Tiedottamiseen toivottiin lisää avoimuutta. Median edustajat toivoivat myös lisää rohkeutta puhua vaikeistakin asioista rohkeutta toivottiin niin tavallisille ihmisille kuin työntekijöille. Tavallisia ihmisiä rohkaistiin myös lähestymään toimittajia ja tarjoamaan juttuaiheita. Sähköpostia ja verkkopalveluja pidettiin parhaina teknisinä tiedonsaantikanavina. Median edustajat toivovatkin, että verkkopalveluja kehitetään tietopankkimaisiksi kokonaisuuksiksi, joista löytyisivät muun muassa alan toimijoiden yhteystiedot sekä alaa koskevat tärkeät tiedot. Nyt olisi hyvä kampanjoida sosiaalialan verkkopalveluiden tunnettuuden lisäämiseksi median keskuudessa. Esille nousi myös toive toimittajille suunnatusta sosiaalialan koulutuksesta tai ainakin selkeästä tiedotuksesta. Juttujen teko olisi helpompaa, jos ala olisi tuttu. Myös juttuaiheisiin olisi helpompi tarttua, jos ne osaa suhteuttaa kokonaisuuteen. Valitkaa seuraavista sanapareista Teidän mielestänne sosiaalialaa parhaiten kuvaava. (N=15) ei arvostettu arvostettu ei arvostettu arvostettu en osaa sanoa byrokraattinen joustava byrokraattinen joustava en osaa sanoa liian vähän työntekijöita liian paljon työntekijöitä liian vähän työntekijöitä en osaa sanoa toisaalta ja toisaalta matalat palkat korkeat palkat matalat palkat korkeat palkat tarpeeton tarpeellinen tarpeellinen tarpeeton asiantuntematon henkilöstö asiantunteva henkilöstö asiantunteva henkilöstö sekä että asiantuntematon henkilöstö vahvojen puolella heikkojen puolella heikkojen puolella heikko moraali korkea moraali korkea moraali 6,7 % 26,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6,7 % 6,7 % 0,0 % 0,0 % 6,7 % 13,3% 13,3 % 66,7 % 80,0% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0,0 % 86,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 86,7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % vahvojen puolella 0,0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 100,0 % heikko moraali 0,0 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaaliturva 14/07 11

12 kärkiteema Minna Tarvainen Maine Sosiaalialalla on Paavo Voutilaisen mukaan loistava lähtökohta: ihmisoikeusetiikan ydin. Alan julkisuuskuvaan saakka etiikka ei ole vielä edennyt. syntyy kunnioittavasta kohtaamisesta Sosiaalialan brändi ei ole viimeisen päälle kunnossa, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen sanoo suoraan. Hän on seurannut kiinnostuneena poliisin viimeaikaista imagon kiillotusta, ja soisi sosiaalialan ottavan siitä oppia. Kun poliisit esiintyvät televisiossa, he puhuvat vaikeista rikollisistakin yllättävän lämpimästi, kunnioittavasti ja analyyttisesti. He puhuvat ihmisistä. He ovat loistavia esiintyjiä ja tietoisia julkisen viestinnän merkityksestä. Poliisi näyttäytyy yleisön palvelijana ja turvallisuuden tuottajana. Poliisi on onnistunut luomaan ympärilleen brändin, joka saa lainvalvojat tuntumaan melkein kavereilta. Kun huomaamme kadulla sinisen takin, ei ensimmäisenä tule mieleen: mitähän pahaa olen tehnyt. Päinvastoin, poliisi saa olon tuntumaan turvalliselta. 12 Sosiaaliturva 14/07 Huono brändi vie voimaa auttaa Brändi ei ole Voutilaisen mielestä pelkkää markkinamiesten vouhotusta. Samoin kuin poliisi, myös sosiaalihuolto on niitä instituutioita, joiden kyky auttaa on kiinni myös mielikuvista. En väitä, että emme saisi tuoda esiin työmme epäkohtia ja resurssipulaa. Mutta jos koko viestintä on ulospäin ongelmien, hoitamattomien juttujen ja työn raskauden raportointia, tämä alkaa muuttua kollektiivisessa tajunnassa kuvaksemme. Mitä ongelmallisemmalta me näytämme, sitä vähemmän meillä on voimaa auttaa. Jos auttamistaho taas mielletään myönteisenä, sen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti parempi, Voutilainen väittää. Apua hakeva ihminen ei astele sosiaalitoimistoon mieli tyhjänä. Julkinen kuva on muokannut hänen odotuksiaan jo ennen kuin hän astuu sosiaaliviraston ovesta sisään. Brändin mukaisesti asiakas uskoo kohtaavansa työntekijän luona joko epätoivon tai mahdollisuuksien maailman. Normit ja ihmisen hätä vastakkain Pohjimmiltaan kuva sosiaalialasta muotoutuu Voutilaisen mukaan asiakkaiden kohtaamisessa. Siinä alalla on rasitteensa: yksittäisen työntekijän asema on usein tukala. Joudumme arvioimaan apua paitsi ihmisen tarpeista myös yhteiskunnan normeista käsin. Yritämme auttaa ihmistä, mutta samalla meidän on vaalittava yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta esimerkiksi niin, että voimme antaa rahaa vain sen verran kuin normi antaa myöten. Asiakkaan ja yleisön mieli valikoi joko kuvan kontrolloivasta ja rajaavasta tai palvelevasta ja ihmistä tukevasta sosiaalityöstä. Sosiaalityö näyttäytyy ulospäin monijakoisena. Toisaalta alan maine riippuu siitä, kuka julkisuudessa puhuu. Joskus huolenpito vaatii priorisointia sen välillä, kenestä pidetään huolta. Lapsen huostaanotto saattaa olla raskas negatiivinen viesti aikuisille, jotka voivat pitää kovaakin ääntä omista tunnoistaan. Se vaikuttaa siihen, millainen kuva meistä syntyy. Kaikkein hiljaisinhan on se pieni lapsi, joka ei osaa käyttää julkista ääntä. Nukkavieruus viestii negatiivisesti Voutilaisen mukaan brändi kirkastuu vain sillä, että kaiken toiminnan kulmakiveksi otetaan kunnioittava kohtaaminen. Onko palvelukulttuurimme sellainen, jossa ihminen kokee tulevansa kunnioittavasti ja tasavertaisesti kohdatuksi? Vai onko se sellainen, joka nöyryyttää, leimaa ja on sellaisten valtaelementtien läpäisemä, että ihminen lähtee pois pienempänä kuin on tullut? Jälkimmäinen on se pahin skenaario, hän pohtii. Hänestä sosiaalialalla on ammatillinen ja eettinen velvollisuus myös asiakasta kohtaan miettiä omaa julkisuuskuvaansa: antaahan se viestin samalla asiakkaista ja heidän ihmisarvostaan. He eivät ole pelkkää ongelmaa, vaan ihmisiä. Pienetkin asiat ovat testi alan etiikalle: miten kohdellaan ihmistä, jolla on kaikki rikki? Ei ole ihmisarvon mukaista esimerkiksi tarjota päihdeongelmaisille istumapaikaksi nukkavierua sohvaa ja aterioita pahviastioista posliinien sijaan. Jos toimimme näin, annamme viestin, että eihän tämä nyt niin nuukaa ole. Joku voi jopa sanoa, että asiakas tuntee olonsa kotoisammaksi, kun ei ole niin siistiä. Olen ollut yli 20 vuotta tällä alalla, ja sanon, että se on täyttä roskaa. Ihmiset arvostavat sitä, että paikat ovat siistit ja huonekalut kunnossa, Voutilainen vakuuttaa. Tällainen brändityö toimii eettisenä viestinä moneen suuntaan. Se on yhteiskunnalle viesti työn arvosta: me arvostamme tätä. Se on ihmisarvoviesti asiakkaista: he ansaitsevat kunnioittavat, siistit tilat ja hyvin käyttäytyvän henkilökunnan. Työntekijöille tämä toimii viestinä siitä, että heidän työtään arvostetaan. Korkean etiikan näyttävä palkassa Alalta ei puutu mainion brändin aineksia. Moraalifilosofiaan perehtynyt Voutilainen ei epäröi sanoa ylpeänä, että sosiaalialan työ on eettisesti ja yhteiskunnallisesti hienoa hommaa ja länsimaisten ihmisoikeuksien kauneinta kulttuuria. Eihän millään muulla ammattikunnalla ole yhtä houkuttelevaa lähtökohtaa omalle työlleen ja sen arvolle kuin meillä tämä ihmisoikeusetiikan ydin. Voutilainen kehuu alalle tulevia ihmisiä vastuuntuntoisiksi ja herkiksi: sellaisiksi, jotka haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja kehittää itseään ihmisten auttajina. Mutta miten

13 Aktiivista henkilöstöhankintaa Helsingin sosiaalivirastossa on useita satoja avoimia työpaikkoja työntekijän virastossa tulee hakuun keskimäärin pari sataa paikkaa kuukaudessa. kuva: Minna Tarvainen Paavo Voutilaisen mielestä sosiaaliala tarvitsee myönteistä julkisuuskuvaa. Mitä ongelmallisemmalta me näytämme, sitä vähemmän meillä on voimaa auttaa. Jos auttamistaho taas mielletään myönteisenä, sen vaikuttavuus on lähtökohtaisesti parempi. korkea etiikka realisoituu tässä yhteiskunnassa, hän kysyy ja viittaa rahaan. Palkka antaa viestin niin työntekijöille alan sisällä kuin ulospäin yhteiskuntaan. Minimilähtökohta on se, että ihmisten sitoutumista työhönsä ja sen arvoihin ei ole oikein käyttää yhteiskunnallisesti hyväksi. On väärin, jos ajatellaan, että kyllä ne sen duunin hoitaa, vaikka niille ei kovin paljon maksetakaan. Kehittäminen houkuttaa nuoria Mitättömin brändin tehtävistä ei ole uusien työntekijöiden houkutteleminen alalle. Töihin tullaan osittain kutsumuksen saattelemana, mutta se ei riitä imuksi. Helsingissäkin on pulaa erityisesti vanhustenhuollon ja sosiaalityön pätevistä osaajista. Houkuttelun ei silti pidä Voutilaisen mukaansa mennä temppuluetteloiden miettimiseksi. Millään ei voi kuitata sitä, että työntekijöiden mitoitusten, johtamisen ja henkilöstöpolitiikan on oltava kunnossa. Meidän on tuettava kaikin tavoin työntekijöitä. Nuoret tarttuvat kuitenkin erilaisiin koukkuihin kuin alalla jo olevat. Siksi brändiinkin voisi sisällyttää uudenlaisia korostuksia. Yksi Helsingin onnistuneista rekrytointikampanjoista tehtiin juuri henkilöstöpulaa potevassa vanhustenhuollossa. Aivan tavalliseen yksikköön perustettiin osasto, jolla päätettiin ottaa käyttöön uusia työmenetelmiä. Uuden kehittämistä rummutettiin ilmoituksissa, ja hakemuksia saapui monin verroin enemmän kuin mitä osastolle voitiin työntekijöitä ottaa. Olisiko se yksi bränditekijämme, että olemme jatkuvasti virtaavassa tilanteessa ja luomme uutta? Voutilainen aprikoi. Kun toiminta vakiintuu, se ei näyttäisi olevan enää vetovoimaista. Sosiaaliviraston henkilöstöhankinnan päällikkö Leena Karasvirta kertoo, että eniten väkeä haetaan vanhustenhuoltoon, jossa sairaanhoitajien ja hoitajien paikkoja on haussa jatkuvasti. Myös päivähoidossa paikkoja on paljon ja hakijoita vähän. Sosiaalityön tehtäviäkin on tarjolla kaiken aikaa. Sosiaalityöntekijöitä haetaan erityisesti lastensuojeluun, jossa laki velvoittaa, että päätöksiä saa tehdä vain pätevä työntekijä. Henkilöstöpula on opettanut henkilöstöhankintayksikölle aktiivista otetta. Työpaikkailmoitukset verkossa ja lehdissä eivät enää riitä. Opiskelijat ovat sosiaaliviraston ensisijainen ja tulosta tuottavin houkuttelun kohde. Henkilöstöhankinnan työntekijöitä kiertää alan oppilaitoksissa kertomassa pääkaupungin tarjoamista työmahdollisuuksista. Viraston edustajat ottavat osaa messuille ja työelämätapahtumiin ympäri maata, ja yliopistopaikkakunnilla yritetään tavoittaa tulevia sosiaalityöntekijöitä. Jotakin ekstraa mahdollisille työntekijöille täytyy tarjota. Suurin houkutin Suomen suurimmalla työnantajalla on pysyvä työsuhde. Kaupunki lupaa, että vakituisen työpaikan saanutta ei lomauteta tai irtisanota, jos tämä hoitaa työnsä kelvollisesti. Muuttoa kalliin asumisen pääkaupunkiseudulle helpotetaan tarjoamalla kohtuuhintaisia työsuhdeasuntoja. Modernia palkkapolitiikkaa puolestaan edustavat mahdollisuus henkilökohtaisiin palkanlisiin ja tulospalkkiojärjestelmä. Myös työhyvinvointiin satsataan. Merkkipäivälahjoilla on niilläkin oma merkityksensä työssä pysymiselle. Ja henkilöstökortilla voi säästää silkkaa rahaa, sillä joissakin kaupoissa ja teattereissa saa korttia vilauttamalla alennusta. Porkkanoista pienimpiä eivät ole hyvät kouluttautumismahdollisuudet. Jokaiselle työntekijälle taataan mahdollisuus keskittyä kehittämään itseään useita päiviä vuodessa. Koulutusta tarjoavat sekä kaupungin oma koulutuskeskus että ulkopuoliset kouluttajat. Sosiaaliturva 14/07 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Se pieni ero Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Nuorena luulin, että voittaisin elämän arpapelissä. Häviäjiä tuomitsin kovalla kädellä. Erityisesti inhosin paskasakkia. Se ei huolehtinut lapsistaan eikä lemmikeistään. Se örmysi kännissä, kun lapset huusivat nälkäänsä ja koirat kuseksivat pitkin sotkuista huushollia. Pystyin myös tunnistamaan tämän porukan paitsi toiminnan, myös ulkonäön, muun muassa pukeutumisen perusteella. Oi nuoruutta, tuota erottelukyvyn ja ymmärryksen aikaa. Oli ihanaa katsella toista ihmistä pitkin nenänvartta. Höh, mitä sinä elämänlaadusta ymmärtäisit, maastohousuinen moukka. Johanna Nuorteva on Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri ja sosiaalietiikan opiskelija. kuva: Minna Tarvainen Pelin edetessä käteeni on tullut huonompia kortteja kuin kuvittelinkaan. Olen joutunut laskeutumaan moraalisista korkeuksista muiden tuomittavien joukkoon. Täältä alhaalta näkee kauhistuttavan hyvin, millä perusteilla ihmisiä tuomitaan. Kesälomalla tomera omistusasuja-täti ajoi lapset vastapäisen kerrostalon pihalta sulkapalloa pelaamasta, koska nämä asuvat vuokratalossa nurmikon väärällä reunalla. Eräs nimetön huolestunut taas soitti lastensuojeluun luullessaan, että ystäväni juo terassilla viinaa vauva sylissä. Minun perääni soitettiin poliisit, kun koira haukkui kaupan pihassa. Viime viikolla joku soitti poliisit, kun naapurin setä kiristi humalapäissään pihapöydän ruuveja. Ylemmyydessään rypevät selittävät, että poliisi on ystävä jonka tehtävä on eristää puuhakkaat putkaan ja vaientaa kaupassa asioivien haukkuvat koirat ja sossut erehtyväisen ihmisen vierellä kulkijoita jotka saattelevat äidit kotien yksinäisyyteen, terasseilta limua juomasta. Ja kakarat on hyvä opettaa kunnioittamaan toisten omaisuutta ja omaisuuden eli pihanurmikon säästäminen väärien jalkojen kosketukselta on toki arvokkaampaa kuin lasten kesäinen ulkoilu ja ilonpito. Joskus on tarpeen ryhtyä toimimaan vääryyksien korjaamiseksi. Joskus toimintaamme motivoi vain halu vetää rajoja, halu tuntea paremmuutta. Aina ei ymmärrys riitä erottamaan näitä toisistaan vai kutsutaanko sitä jo viisaudeksi. Alan ammattilaisen välttämätön työväline Tilaa itsellesi! Sosiaalialan riippumaton ammattilehti tai soita Anne-Mari Salminen, (09) toimisto sosiaaliturva.fi 14 Sosiaaliturva 14/07

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Milloin opiskelija tarvitsee kunnallisia sosiaalipalveluja? Opintotuki ja -laina ovat yhteensä 800 euroa kuukaudessa. Se menee köyhyysrajan alapuolelle. Ei siitä pysty säästämään pahan päivän varalle. Jo pienikin harkinnanvarainen toimeentulotuki riittäisi usein ratkaisemaan opiskelijan akuutin ongelman. Kirkon diakoniatyöstä tehty tutkimus Viimeisellä luukulla kuitenkin kertoo, että kirkon ruoka-apua hakevien opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. Se osoittaa, että yhteiskunnan antama sosiaaliturva ei toimi, kun opiskelija sairastuu tai hänen elämässään tulee eteen muuta yllättävää. Sairastuminen on opiskelijoille iso riski, koska heille ei ole kunnollista sairauspäivärahajärjestelmää. Opintotuki on katkaistava ennen kuin voi hakea sairauspäivärahaa. Siitä päättäminen taas voi viedä Kelassa useita kuukausia, ja jollakin olisi sillä välin elettävä. Opiskelijoiden asumislisä ei ole ympärivuotinen, ja siksi moni hakee toimeentulotukea asumiskuluihin kesäisin. Kesätöitä ei aina saa. Tai kesäopinnot eivät suju suunnitellusti, koska yliopisto on kesäkuukausina kiinni. Niinpä opintotukea ja asumislisää ei myönnetä. Eri paikkakunnilta on tullut viestiä, että sosiaalitoimistoissa ei ole varauduttu opiskelijoiden sumaan, ja jonot ovat pitkiä. Kunnan myöntämä sosiaalinen luototus on luottotietonsa menettäneille opiskelijoille tärkeä. He ovat pieni ryhmä, mutta silti luototus pitäisi ulottaa jokaiseen kuntaan. Tämä tuen muoto helpottaisi myös muita opiskelijoita selviämään yllättävistä menoista. Olisiko päivähoidon nollamaksuluokan lopettamisella merkitystä opiskelijoille? 20 euron maksu per lapsi olisi prosentuaalisesti iso osa opiskelijaperheen tuloista. Joillakin ei ole varaa laittaa lastaan ilmaiseenkaan päivähoitoon, koska silloin he menettäisivät opintotukea suuremman kotihoidontuen. Yhdessäkin perheessä vanhemmat opiskelivat vuorotellen juuri tästä syystä. Ilmainen päivähoito on tärkeä, jotta opinnot etenevät. Miten opiskelijoita on sosiaalitoimessa kohdeltu? Opiskelijat ovat kertoneet, että heihin saatetaan suhtautua sosiaalitoimistoissa eri tavoin kuin muihin tuen hakijoihin. Eräskin opiskelija oli hakenut toimeentulotukea vuokranmaksuun, ja häntä oli kehotettu ratkaisemaan ongelmansa valmistumalla nopeasti. Pitkät toimeentulotukihakemusten käsittelyajat koetaan ahdistavana. Moni opiskelija on kertonut, että kun he ovat odottaneet päätöstä, postiluukusta onkin tullut vain pyyntö uusista liitteistä. Toiset ovat joutuneet toimittamaan samoja liitteitä useaan kertaan, koska paperit ovat kadonneet toimistossa. Millaisia parannusehdotuksia sinulla on? Asumislisä on saatava ympärivuotiseksi, vaikka ei kesällä opiskelisikaan. Silloin opiskelijallakin olisi mahdollisuus lepoon. Ja opintotuki ja sairauspäiväraha olisi sovitettava yhteen. Lisäksi akuuttia apua pitäisi saada sosiaalitoimistosta nopeasti, jotta ongelmat eivät pahene ja johda esimerkiksi asunnon menetykseen. LUKIJALTA Itä-Suomessakin kaivataan sosiaalityötä! Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta -selvitys valmistui hiljattain. Osa suosituksista herättää tarkastelemaan tilannetta erityisesti Itä-Suomen kannalta. Toki tiedossamme on, että samankaltaisia kysymyksiä suosituksista on herännyt myös esimerkiksi Pohjois-Suomessa. Sosiaalityön koulututusta esitetään lisättäväksi sadalla aloituspaikalla, mikä on varmasti tarpeellista. Opetusministeriöltä kaivattaisiin siis korotusta sosiaalityön tutkintojen tavoitemäärään ja asianmukaisia lisäresursseja. Lisäykset kohdennettaisiin Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoihin. Samalla ehdotetaan, että luovuttaisiin kertaluonteisiksi luonnehdituista maisterikoulutuksista ja erillisistä koulutussivupisteistä. Itäisen Suomen maakunnissa Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on ankara pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalialan tehtävärakenteen muuttaminen vie aikansa ja tulee parhaimmillaankin olemaan vain osavastaus korkeasti koulutetun työvoiman jatkuvaan tarpeeseen. Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin mukaan työntekijätilanne vaikeutuu entisestään lähivuosina, kun lähes joka toinen sosiaalityöntekijöistä jää eläkkeelle. Sosiaalityön koulutusta tulisi systemaattisesti vahvistaa myös Kuopion yliopistossa. Se on viime vuosina lisännyt sosiaalityön koulutuspaikkoja omaaloitteisesti ilman, että siihen olisi saatu ministeriön kautta lisäresursseja. Lisäksi yliopisto on järjestänyt EU:n hankerahoituksen tuella sosiaalityön maisterikoulutusta sekä Itä- että Kaakkois-Suomessa. Koulutushankkeissa monet opiskelijat ovat tehneet tutkinnon sosiaalialan työn ohessa. Opetuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota lähtökohdiltaan erilaisten osaajien tarpeisiin ja konkreettisiin mahdollisuuksiin suorittaa opinnot määräajassa. Apuna on käytetty tietotekniikkaa sekä järjestetty opetusryhmiä Joensuuhun, Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Hankkeet ovat tehokkaasti ja kohtuullisen nopeasti vahvistaneet sosiaalityön osaamista pitkien etäisyyksien alueella. Ensisijainen toive on saada pikaisesti lisää tarkoituksenmukaisesti resursoituja sosiaalityön aloituspaikkoja esitettyä laajemmin, eli sosiaalityön tutkintomäärää korotettua ja myös Kuopion yliopiston resursseja vahvistettua. Tulevaisuuden yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa uutena Itä-Suomen yliopistona olisi hyvä tilaisuus ulottaa sosiaalityön opetus joustavasti ja pysyvästi myös Joensuuhun. Ellei lisäystä voida toteuttaa, tuntuu maantieteellisesti laajan alueen sosiaalityön kannalta kohtuuttomalta vaatia hankemuotoisesta maisterikoulutuksesta luopumista. Tarja Kauppila, johtaja, ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Elli Aaltonen, sosiaali- ja terveysneuvos, osastopäällikkö, Itä-Suomen lääninhallitus Tarja Myllärinen, toimitusjohtaja, Socom Oy Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaaliturva 14/07 15

16 palveluiden valvonta Erja Saarinen Valvooko valtio Hallinto ja tehtävät muuttuvat Lääninhallitukset ovat vuosikymmeniä toimineet sisäasiainministeriön alaisuudessa. Ensi vuoden alussa ne siirtyvät valtiovarainministeriön hallinnonalalle, jonne kootaan keskeiset hallinnon kehittämistehtävät. Sinne siirretään sisäasiainministeriöstä alue- ja paikallishallintoyksikkö ja sen alainen hallinto, kuten lääninhallitukset. Hallitusohjelman mukaan lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. Muun muassa lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä kootaan yhteen. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti kesäkuun lopussa aluehallinnon uudistamishankkeen, joka päättyy maaliskuun lopussa Uudistukset aiotaan toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. Tätä nykyä ei ole organisaatiota, joka koordinoisi keskitetysti sosiaalipalveluiden valvontaa. Lääninhallitusten tekemät ratkaisut voivat vaihdella läänistä toiseen, mikä asettaa paitsi kansalaiset myös yritykset eriarvoiseen asemaan sijaintipaikkansa mukaan. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, TEO koordinoi lääninhallitusten terveydenhuollon valvontaa. Sen toimialaa on ehdotettu laajennettavan sosiaalihuoltoon. Asiasta valmistui selvitys viime vuonna, mutta käytännön ratkaisuja saadaan vielä odottaa. 16 Sosiaaliturva 14/07 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on viime viikkoina vaadittu kiristettäväksi. Lääninhallitusten nykyisillä voimavaroilla tiukentaminen on vaikeaa, mutta voisiko kuntien valvontavastuu kasvaa vai sopiiko se ylipäätään uudenlaisten, paljolti palveluiden tilaamiseen keskittyvien kuntien tehtäväksi? Lääninhallituksia työllistää yhä enemmän yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta, koska niitä on yhä enemmän. Aiemmin alalla oli hyvinkin pieniä yrityksiä, mutta viime aikoina markkinoita ovat vallanneet suuret valtakunnalliset ja kansainväliset yritykset. Kansainväliset yrittäjät tuovat valvonnalle uusia haasteita. Suurilla palveluntuottajilla voi tiloista vastata yksi yritys, siivouksesta toinen, aterioista kolmas ja henkilöstön rekrytoinnista neljäs yritys. Mikä on palveluntuottajan omaa toimintaa? Toiminnan kirjo antaa lääninhallituksille lisää valvonnan haasteita, Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalihuollon tulosjohtaja Leena Kirmanen miettii. Hän muistuttaa, että myös kuntien toiminnan valvonnassa riittää haasteita: Osassa kuntia henkilöstön ammattitaito on rapautunut ja palveluiden laatuun suhtaudutaan välinpitämättömästi. Joissain kunnissa ei ole lainkaan päteviä sosiaalityöntekijöitä. Lu- Kehittäminen ja valvonta kuuluvat yhteen Anja Lehtonen, Itä-Suomen läänin sosiaalitarkastaja Kuntien ja lääninhallituksen yhteistä kehittämisarviointia on käytetty vanhustenhuollon ja sosiaalityön kehittämisessä useissa Itä-Suomen kunnissa. vanvaraisessa toiminnassa lääninhallitus edellyttää tiettyjä henkilöstömääriä yksityisiltä palveluntuottajilta, vaikka kunnat saattavat toimia niukemmalla mitoituksella. Näin on siltä osin, kun lääninhallitus ei pysty kunnallista toimintaa valvomaan. Paras muuttaa valvontaa Paras-hankkeen vuoksi maahamme syntyy monenkirjavia tapoja tuottaa sosiaalipalveluita. Valvonnan merkitys korostuu, kun palvelujärjestelmä pirstaloituu ja erilaisia palveluntuottajia on yhä enemmän. Toisaalta uudet palveluntuotantotavat, kuten sosiaali- ja terveyspiirit, voivat helpottaa valvontaa. Kainuussa on kokemusta siitä, kuinka useiden kuntien sijasta valvonnan kohteeksi tulikin koko maakunta. Lääninsosiaalitarkastaja Timo Mäkelä Oulun lääninhallituksesta kertoo, että Kainuun malli on yhtenäistänyt kuntien palveluita, etuuksia ja kriteereitä, joilla ihmiset niitä saa- Lääninhallituksesta tulee usein ensimmäisenä mieleen valvonta. Myös palveluiden kehittäminen on kuitenkin olennainen osa niiden työtä. Ne käsittelevät muun muassa lukuisat kehittämishankehakemukset. Myös kuntakäynnit voivat olla muutakin kuin valvontaa. Itä-Suomen läänissä on kokeiltu useassa kunnassa kehittämisarviointia vanhustenhuollon valvonnassa, lääninsosiaalitarkastaja Anja Lehtonen kertoo. Yritämme tukea kuntia uudella tavalla palveluiden uudistamisessa ja niiden laadun turvaamisessa. Haluamme lisää vuorovaikutusta kuntien työntekijöiden kanssa ja pyrimme vetämään heidät laajasti kehittämiseen mukaan. Kehittämisarviointi on prosessi, joka tukee palvelun kehittämistä ja arvioivan työotteen syntymistä työntekijöille. Se on yleensä prosessi-, itse- tai

17 viisaasti?vat. Tämä on parantanut kansalaisten oikeusturvaa. Joissain kunnissa oli aiemmin laittomiakin käytäntöjä. Mäkelästä on tärkeää, että suuremmassa yksikössä on myös saatu voimavaroja työn kehittämiseen: kehittämishankkeita pystytään aloittamaan isommassa yksikössä. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalityöhön uusi malli ei ole tuonut riittävästi henkilöstöä. Hyvää on myös se, etteivät kanteluratkaisut katoa yhden kunnan työntekijöiden pöytälaatikkoihin vaan ne vaikuttavat koko kuntayhtymän alueella. Lääninhallitusten sosiaalitarkastajia huolestuttaa se, että osassa kuntia henkilöstön ammattitaito on rapautunut ja palveluiden laatuun suhtaudutaan välinpitämättömästi. Kuvassa vasemmalta Anja Lehtonen Itä-Suomen lääninhallituksesta, Leena Kirmanen ja Toivo Haataja Etelä-Suomen lääninhallituksesta ja Marjatta Aittolahti Länsi- Suomen lääninhallituksesta. kuvat: Erja Saarinen Puitelait vaikeasti valvottavia Valvonnan kannalta sosiaalihuollon väljät puitelait ovat hankalia. Valtion informaatio-ohjaus esimerkiksi laatusuositusten avulla on osoittautunut riittämättömäksi. Kuntien välillä on suuria eroja ja kansalaiset ovat erilaisessa asemassa asuinpaikkakuntansa perusteella. Vastaisuudessa laatusuosituksia uusitaan ja niiden sitovuutta pyritään lisäämään. Ne eivät kuitenkaan ole samalla tavalla sitovia kuin lait ja asetukset. Parhaillaan uusitaan vanhustenhuollon laatusuositusta. Sosiaalipalveluiden saamisen määräajoista on sen sijaan tulossa säännöksiä lakeihin. En- vertaisarviointia tai näiden yhdistelmä. Kehittämisarviointi on henkilökuntaa osallistava lähestymistapa. Hyviin käytäntöihin päästään yhteisellä tavoitteellisella prosessilla, jossa opitaan, saadaan palautetta, tarkastellaan omaa työtä kriittisesti ja analysoidaan sitä, mikä toimii ja mikä ei toimi ja miksi jokin ei toimi. Kuntaan lähetetään yksikön valvonta- ja arviointilomake sekä työntekijöiden oman työn arviointilomakkeet. Lääninhallituksen asiantuntija perehtyy tähän aineistoon ja järjestää sen pohjalta kuntaan arviointi- ja kehittämispäivän, johon osallistuvat luottamus- ja virkamiesjohto ja vanhustenhuollon henkilöstö. Kunnan edustajat antavat seminaarissa vanhustenhuollon tilannekatsauksen ja lääninhallituksen edustajat kertovat ajankohtaisista valtakunnallisista asioista. Päivän aikana käydään tutustumassa vanhustenhuollon yksiköihin. Lopuksi arvioidaan tilaisuutta. Läänien edustajat laativat arviointipäivästä tarkastuskertomuksen, jossa esitetään näkemysten lisäksi myös asiat, joista lääninhallitus edellyttää jatkotoimia. Kertomus lähetetään kunnan valtuustolle, lautakunnalle ja vanhustenhuollon yksiköihin. Jatkossa kunnan on raportoitava läänille siitä, miten se aikoo edetä asioissa, joihin edellytetään parannusta. Lehtosesta menetelmä on lupaava ja antaa henkilökuntaa ja kunnan päättäjiä osallistavana menetelmänä enemmän kuin perinteinen kuntakäynti. Kehittämisarviointi on melko työläs, mutta kuitenkin toivon, että lääneihin luotaisiin uudenlaisia yhtenäisiä työkaluja valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Pätevä ja riittävä henkilöstö takaa laadun Leena Kirmanen, Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaalihuollon tulosjohtaja Etelä-Suomen läänissä on paneuduttu erityisesti kuntien sosiaalityöntekijätilanteeseen. Läänissä toimii sosiaalityön kehittämisen neuvottelukunta, historiassaan jo toinen ja juuri on valmistunut selvitys sosiaalihuollon henkilöstön tilasta: Pätevä ja riittävä henkilöstö laadun takeeksi. Sosiaaliturva 14/07 17

18 simmäisenä lakiin toimeentulotuesta on tulossa säännökset siitä, missä ajassa kansalaisen on saatava tukihakemuksensa käsitellyksi tai päästävä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle. Kun valtionosuuksista päättää vastaisuudessa valtiovarainministeriö eivätkä sektoriministeriöt, valtionohjauksesta menetetään yksi keskeinen ohjauskeino. Tämä aiheuttaa vaatimuksia erityislainsäädännön luomiseksi ja tiukentamiseksi. Saatetaan myös tarvita nykyistä enemmän tiettyyn tarkoitukseen sidottua korvamerkittyä rahaa. Kunnille lisää vastuuta Vaikka tiukempaa valvontaa vaaditaan, luvassa ei juuri ole lisää voimavaroja. Pikemminkin on uhkana, että työntekijät vähenevät lääninhallituksista valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Työmäärät ovat jo nyt suuria ja työntekijöiden toimenkuvat laajoja. Esimerkiksi kaikilla lääninsosiaalitarkastajilla ja ylitarkastajilla on vastuullaan monia sosiaalihuollon sektoreita. Valvonnassa tehdään jonkin verran päällekkäistä työtä kuntien kanssa. Lääninsosiaalitarkastaja Marjatta Aittolahti Länsi-Suomen läänistä on sitä mieltä, että toimilupaa hakevan yksikön valvontamenettelyä ennen toiminnan aloittamista pitäisi kehittää: Yksikön sijaintikunnan edustajat voisivat tarkastaa tilat. Monet asiat selviävät lausunnoista, joita viranomaiset ovat virkavastuullaan antaneet esimerkiksi paloturvallisuudesta. Kun lupaa haetaan, koko henkilöstöä ei yleensä vielä ole palkattu vaan palveluntuottaja esittelee suunnittelemansa henkilöstörakenteen. Yrittäjän taloustilanteen ja rikostaustankaan selvittäminen ei edellytä käyntiä yksikössä. Terveydenhuollossa lupia myönnetään ilman, että valvonnasta vastaavat työntekijät käyvät toimintayksiköissä. Aittolahdesta tämän pitäisi olla mahdollista myös sosiaalihuollossa. Lupatarkastus olisi ehkä järkevää tehdä puoli vuotta tai vuosi toiminnan alkamisen jälkeen. Epäkohdista kuullaan vasta kanteluissa Palvelun sijaintikunnan lisäksi Aittolahti perää palveluihin asiakkaita ohjaavien sijoittajakuntien vastuuta. Sen sosiaalityöntekijät selvittävät esimerkiksi yksikön soveltuvuutta sijoitettavalle lapselle, mutta he voisivat arvioida yksikköä yleisemminkin. He esittävät palveluntuottajalle paljolti samat kysymykset kuin läänin tarkastajakin. Työtä tehdään kahteen kertaan. Sijoittajakunnan työntekijöiden on ilmoitettava lääniin palveluiden epäkohdista, mutta valitettavan usein ne tulevat meidän tietoomme vasta kansalaisten kanteluista. Aittolahti kertoo, että Satakunnassa lasten- suojelun kehittämisyksikkö on perehtynyt alueen lastensuojeluyksiköiden laatuun. Hänestä tämä on uusi ilahduttava avaus. Yhteistyötä kuntien kanssa tulee lisätä, mutta välillä se on vaikeaa, koska esimerkiksi lastensuojelun osaaminen on monissa kunnissa rapautunut. Jos kunnan tehtäväksi tulee yhä enemmän palvelujen tilaaminen eri tuottajilta, miten sen alueella toimivien yksityisten palveluiden valvonta enää sopiikaan kunnan tehtäväksi? Oikeuksien toteutumisesta valtakunnallista tietoa Aittolahdesta olisi tärkeää, että lääninhallitukset pystyisivät nykyistä paremmin tuottamaan valtakunnallista tietoa kansalaisten oikeuksien toteutumisesta. Jos tarkastajilta vähenisivät yksittäiset valvontakäynnit, he voisivat järjestää tilaisuuksia, joissa saataisiin laajemmin käsitys palveluiden tilasta läänissä. Kansallisten katsausten tekemistä hankaloittaa se, ettei Suomessa ole Ruotsin tapaan lääninhallitusten työtä koordinoivaa yksikköä. Meillä on myös puutteelliset raportointi- ja tiedonkeruujärjestelmät. Valvonnasta kertyvää tietoa ei kerätä yhteiseen rekisteriin. Monesti esimerkiksi kuntakäyntien raportit jäävät vain asianosaisten tietoon, vaikka ne olisivat hyödyllisiä muillekin kunnille. Ruotsissa valvotaan suuremmin resurssein Ensi vuonna järjestetään pohoismainen valvontakonferenssi, jossa kuullaan maiden valvonnan uusista tuulista. Ann Holmberg, sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikön johtaja Ruotsissa kunnilla on Suomen tapaan vastuunsa valvoa alueellaan toimivia sosiaalipalveluita. Alueellisesti palveluita valvoo 21 lääninhallitusta. Niiden toimintaa taas koordinoi Sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikkö, Sociala tillsynsenheten. Lisäksi Ruotsissa on erillinen laitoksia valvova 18 Sosiaaliturva 14/07 organisaatio Statens Institutionsstyrelse. Se valvoo esimerkiksi pakkohoidossa olevien ihmisten hoitoa. Sosiaalihallituksen sosiaalipalveluiden valvontayksikköä johtava Ann Holmberg kertoo, että yksikön tehtävä on parantaa valvonnan tehokkuutta. Se tuottaa yhteistyössä lääninhallitusten kanssa kriteerejä valvontaan. Vuosittain syntyy lääninhallitusten valvontatietojen pohjalta kansallinen katsaus palveluiden tilasta. Raporttiin on tarkastuskäyntien tuottaman tiedon kanssa yhdistetty kansalaisten kanteluiden tuottamaa tietoa. Raportin tekoa helpottaa kansallinen valvonnan tietokanta Natilos, jonne kaikki toimijat syöttävät valvontatiedot. Esimerkiksi vuonna 2005 puolet lääninhallitusten tarkastuksista koski vanhustenhuoltoa. Puutteita tai kritiikin aiheita löytyi puolesta tarkastuskohteista. Holmberg myöntää, että vastuunjako lääninhallitusten ja Sosiaalihallituksen valvontayksikön välillä on jonkin verran epäselvä ja valvonnan organisointiin on tulossa muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa ollaan yhdistämässä. Lääninhallitukset ja Sosiaalihallitus saavat runsaasti toimeksiantoja hallitukselta. Esimerkiksi parhaillaan ne selvittävät sitä, onko kunnilla riittävästi palveluita väkivaltaa kohdanneille naisille. Selvityksissä arvioidaan poliittisen tason toimintaa sitä, onko ongelmien hoitamiselle edellytyksiä, toimenpideohjelmia ja rahaa. Lisäksi arvioidaan itse palveluita ja tarkastellaan niitä etenkin niiden käyttäjien näkökulmasta, haastatellaan muun muassa lapsia ja nuoria. Ruotsissa ei ole tarkkaa lainsäädäntöä henkilöstön kelpoisuusehdoista tai asiakasta kohden vaadittavista henkilökuntamääristä. Sosiaalihuollon puitelaissa sanotaan, että henkilöstöllä pitää olla tehtävään soveltuva koulutus. Holmbergistä henkilöstömitoitukset tai asiakkaita kohden vaadittavat neliöt eivät anna olennaista tietoa: Valvonnassa paneudutaan kuhunkin yksikköön ja haastatellaan monia ihmisiä. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat monet asiat, kuten se, miten työ on järjestetty, kuinka hoidettavia asiakkaat ovat ja kuinka kokenutta ja koulutettua henkilöstö on. Lisätietoja: > Om Socialstyrelsen > Organisation > Socialtjänstavdelningen > Sociala tillsynsenheten

19 koulutus Aulikki Kananoja Aulikki Kananoja toimi puheenjohtajana Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmässä. Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmä: l Tehtävänä selvittää muun muassa sitä, mikä on yliopistojen maisteritutkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rooli ja kuinka paljon niitä tarvitaan sekä mikä on eri korkeakoulusektoreiden työnjako ja miten koulutus tulisi mitoittaa. l Tarkasteli myös sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen järjestämistä. l Puheenjohtajana YTM Aulikki Kananoja ja jäseninä sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori, sosiaalityön dosentti Jorma Niemelä. l Sihteereinä sosiaalityön professori Tarja Pösö Tampereen yliopistosta ja kehityspäällikkö Arto Rautajoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Työryhmä kuuli laajasti alan edustajia. l Jätti mietintönsä opetusministeri Sari Sarkomaalle 4. syyskuuta. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta -julkaisu verkossa > Julkaisut kuva: Erja Saarinen Sosiaalialan koulutuksen ja tutkimuksen selvitystyöryhmän yksi keskeinen ehdotus on opetus- ja tutkimusklinikoiden perustaminen sosiaalityön opetusta antavien yliopistoyksiköiden yhteyteen. Uusia ratkaisuja sosiaalialan korkeakoulutukseen Työryhmän edessä oli vaikea yhtälö: palvelujen ja työvoiman tarve kasvaa samaan aikaan, kun työvoima supistuu ja julkistalous elää niukkuudessa. Koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintojen päällekkäisyyteen ei ole varaa. Työryhmä haki vastauksia kolmesta suunnasta: osaamisen uudistamisesta ja innovaatiokapasiteetin kasvattamisesta, korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämisestä ja työelämäsuhteiden vahvistamisesta sekä alan vetovoiman lisäämisestä ja aikuiskoulutukseen panostamisesta. Henkilöstö riittää, kun tehtävärakenne muuttuu Työryhmä oli yksimielinen siitä, että duaalimalli eli kaksi erilaista korkeakoulutuksen koulutusorientaatiota on perusteltu malli myös sosiaalialan koulutuksessa. Jännitettä aiheutti sen sijaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suhde sosiaalihuollon kelpoisuuslakiin. Toisen näkökannan mukaan tärkeintä on selkeyttää ylemmän amk-tutkinnon osaamis- ja tehtäväprofiilia ja uudistaa tehtävärakenteita siten, että erilaiset osaamiset ja alan tehtävät löytävät toisensa. Kelpoisuuslakia ei tulisi avata. Toisen näkökannan mukaan tehtävärakenteiden uudistamisen lisäksi ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet tulisi katsoa kelpoisiksi sosiaalityöntekijän tehtäviin ja kelpoisuuslakia pitäisi muuttaa tähän suuntaan. Valtaosa työryhmän kuulemista asiantuntijoista kannatti etenemistä vain tehtävärakenteita uudistamalla. Tämä oli myös työryhmän kanta. Rehtori Jorma Niemelä jätti mietintöön eriävän mielipiteen. Kuntien ja muiden työnantajien tuleekin viipymättä uudistaa tehtävärakenteita siten, että sosionomit ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet voivat sijoittua oman osaamisensa mukaisiin tehtäviin ja siten helpottaa sosiaalityöntekijäpulaa. Työryhmä piti myös koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä perusteltuna. Erityisesti aikuiskoulutusta tarvitaan lisää, koska monet kypsyvät sosiaalialalle myöhemmällä iällä. Yliopistoille opetus- ja tutkimusklinikat Ryhmän keskeinen ehdotus on opetus- ja tutkimusklinikoiden perustaminen jokaisen sosiaalityön opetusta antavan yliopistoyksikön yhteyteen. Nämä yksiköt kiinnittyisivät oikeaan työelämään, mutta eivät luonnollisesti voisi vastata kaikesta käytännön opetuksesta ja harjoittelusta. Yksiköiden tulisi antaa opetusta sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoille, kehittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvia metodeja, arvioida työmenetelmiä ja toteuttaa muuta tieteellistä sosiaalityön tutkimusta. Klinikan tulisi antaa opiskelijoille kokemusta ja valmiuksia uudistaa työkäytäntöjä. Se olisi areena, joka luo ja tutkii innovaatioita käytännön, opetuksen ja tutkimuksen rajapinnoilla. Klinikoilla voitaisiin kehittää eri tutkinnon suorittaneiden tehtäväjakoa ja yhteistyötä. Se voisi toimia jatkokouluttajana ja käytännön opetuksen kehittäjänä. Klinikoiden toimintaan esitetään valtion rahoitusta samaan tapaan kuin terveydenhuolto saa erityisvaltionosuutta. Uutuutena ammatillinen tohtorikoulutus Työryhmä esittää ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelun aloittamista. Ammatillinen lisensiaattitutkinto lopetettaisiin, koska kahta jatkotutkintoa ei pidetä perusteltuna. Ammatilliseen tohtorikoulutukseen tulee luoda väylä myös ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille. Klinikat ovat soveltuva ympäristö uuden tutkinnon suorittamiseen. Tiivistyviä verkostoja Yliopistojen Sosnet-verkostoa halutaan kehittää sosiaalityön valtakunnalliseksi yliopistokonsortioksi. Se yhdenmukaistaisi maisteritutkinnon sisältöjä, käsittelisi eri yliopistojen työnjakoa ja tutkimusprofiileja, toteuttaisi yhteistä verkko-opetusta ja kehittäisi muutoinkin sosiaalityön opetusta ja tutkimusta. Ammattikorkeakoulujen vastaavan verkon tulisi kehittää alan koulutusohjelmien yhteisiä ydinalueita, mutta samalla huolehtia alueellisista profiileista. Vastauksena väestökehityksen ja vanhustyön medikalisoitumisen haasteisiin ammattikorkeakoulujen tulisi aloittaa monialainen sosiaali- ja terveysalaa paljon laajempi vanhuutta koskeva koulutusohjelma, jossa myös teknologiset innovaatiot otetaan huomioon. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysvoimavaroja esitetään lisättäväksi. Kehittämistoiminnan hajanaista kokonaisuutta tulee koordinoida ja voimavaroja kohdentaa opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisin sopimuksin. Osa sosiaalialan koulutuksen jännitteistä johtuu siitä, ettei työelämän kehitystä ja koulutusta suunnitella yhteen sovittaen. Ratkaisuksi ehdotetaan valtakunnallista yhteistyöelintä, jossa olisivat edustettuina paitsi korkeakoulusektorit myös työelämää edustavat tahot. Kansalliset linjaukset on tehtävä yhdessä. Sosiaaliturva14/07 19

20 tuomisia ja viemisiä Iita Kettunen Sosialismin perintö Venäjän lastensuojelun taakkana Venäjän lastensuojeluala etsii edelleen muotoaan kyetäkseen vastaamaan maan erityishaasteisiin. Niistä suurin on vanhempien motivointi huolehtimaan lapsistaan. Vladislav Nikitinin johtama turvakoti Miloserdie tarjoaa turvapaikan vanhempiensa hylkäämille lapsille. Natalia Starovoytova on turvakodin kasvatuspsykologi. Dom Miloserdiessä nämä lapset voivat syntyä uudelleen maailmaan, jonka keskushenkilöitä he itse ovat, he painottavat. 20 Sosiaaliturva 14/07 kuva: Iita Kettunen Sosialistinen Neuvostoliitto jätti meille perinnöksi sukupolven, jonka mielestä on luonnollista jättää lapsensa valtion kasvatettavaksi. Lapset elivät internaateissa ja viettivät vapaa-aikansa kerhoissa ja pioneerileireillä, kun vanhemmat hoitivat työnsä lisäksi heille lastatut velvoitteet puolueosastoissa ja ammattiyhdistyksessä. Lapsiaan he tapasivat vain sunnuntaisin. Nyt tuon sukupolven lapset ovat aikuisia, jotka ovat kykenemättömiä perheen perustamiseen ja vanhemmuuteen. Valtio yksinkertaisesti riisti heiltä elintärkeät selviytymistaidot. Näin kaunistelematta kuvaa ongelmien juuria pietarilaisen lasten turvakodin Miloserdien, Laupeuden talon, johtaja Vladislav Nikitin vierailullaan Tampereen ensi- ja turvakodissa. Laupeuden talo on yksi suurkaupungin noin puolesta sadasta lastensuojelulaitoksesta. Se on alun perin ortodoksisen kirkon perustama, mutta nyt 70 prosenttia rahoituksesta tulee valtiolta ja loput eri tahoilta. Tai useimmiten ei mistään, Nikitin hymähtää. Koti on turvaton paikka Turvakoti on tarkoitettu 3 18-vuotiaille lapsille. Se tarjoaa 51 paikkaa ympärivuorokautiseen asumiseen ja 30 avohuoltopaikkaa. Lähes 120 lasta elää Dom Miloserdien tukemana joko omissa perheissään tai sijaisperheissä. Yli kymmenen vuoden aikana turvakoti on järjestänyt yli 200 sijaisperhettä huostassaan oleville lapsille. Lapset tulevat turvakotiin joko sukulaisen, tuttavan tai viranomaisen lähettäminä. He voivat tulla myös vapaaehtoisesti, mutta alle 12-vuotiaat lapset eivät saa kuitenkaan poistua ilman lupaa. Lapset tulevat vaikeista ja väkivaltaisista oloista, minkä vuoksi heillä on vääristyneitä käytösmalleja. Heille koti tarkoittaa jatkuvaa huolta ja murhetta. Nämä lapset ovat syntyneet tähän maailmaan vain osittain: he syntyivät vanhemmilleen, mutta olivat heille tarpeettomia, Nikitin sanoo. Toivottomuus on heidän jatkuva seuralaisensa ja he ovat tottuneet heittelehtimään epätoivosta aggressioon ja kivusta tunteettomuuteen. Vuoden 2007 alussa Pietarissa oli lapsiperhettä, joissa oli keskimäärin 1,8 lasta. Samanaikaisesti oli sijoitettuna sijaiskoteihin alle 18- vuotiasta lasta ja lasta valtion laitoksiin. Lapsista 28 prosenttia syntyi avioliiton ulkopuolella. Joka sadas lapsi syntyi alaikäiselle äidille. Heitä varten on Pietarissa yksi 15-paikkainen ensikoti. Vanhempien motivointi vaikeaa Kuten yleensä valtion ylläpitämissä turvakodeissa Venäjällä, myös Dom Miloserdien vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu kasvattajien ja ohjaajien lisäksi taide- ja toimintaterapeutti, kasvatuspsykologi, lääkäri ja juristi. Pyrimme järjestämään olot mahdollisimman kodinomaisiksi, jotta lapsen oikeus kotikasvatukseen toteutuisi mahdollisimman hyvin. Jos lapsilla on oma perhe, tavoitteenamme on tukea sitä ja sopeuttaa lapset siihen. Haluamme estää orpolasten laitostumisen, Nikitin kertoo. Tampereen ensi- ja turvakodin työmenetelmät ja viranomaistyön selkeät rakenteet kiinnostavat pietarilaisia kollegoja. Suurin ongelmamme on kuitenkin se, kuinka saamme motivoitua vanhemmat yhteistyöhön henkilöstön kanssa. Vanhempienhan ei tarvitse pelätä valtion taholta sanktioita laiminlyönneistään, koska valtiolla ei ole mitään auktoriteettia. Vanhemmilla ei myöskään ole kokemuksia myönteisistä tuloksista lastensuojeluhenkilöstön kanssa toimimisesta, sillä sosiaalityöllämme ei ole tarjota mitään todellisia, konkreettisia menetelmiä asiakkaan auttamiseksi. Kaikkea vanhaa ei pidä hylätä Venäjän federaatiossa alettiin uudistaa lastensuojelun lainsäädäntöä vasta sen jälkeen, kun Venäjä ratifioi vuonna 1996 sopimuksen lasten oikeuksista. Nikitinin mielestä lainsäädäntö alkaa jo olla käyttökelpoista, vaikka sen toteutus alueellisesti ontuukin. Olemme sikäli hyvässä tilanteessa, että voimme muokata lastensuojelurakenteitamme edelleen ja ottaa muista maista esimerkkiä siitä, mikä toimii. Samoin kuin me näytimme sosialismin aikaan muille maille esimerkkiä, kuinka ei kannata toimia, Nikitin nauraa. Hän kiittelee länsimailta saatua rahoitusapua Venäjän sosiaalityön kehittämiseksi. Vanhoja, toimiviksi osoittautuneita työmenetelmiä ei kuitenkaan hänen mielestään pitäisi kokonaan hylätä uusien oppien tieltä. Nehän ovat sentään syntyneet Venäjällä ja vastanneet venäläisten tarpeisiin. Jotkin länsimaissa kehitetyt mallit toimivat täällä, mutta eivät kaikki. Tamperelaisen Globaali sosiaalityö ry:n järjestämällä vierailulla Nikitin pietarilaisine kollegoineen tutustui muun muassa Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n isätyöhön, jota Venäjällä ei vielä ole kokeiltu, sekä Setlementti Naapurin pienten lasten ja äitien yhteiseen päivätoimintaan. Vertaisryhmätoiminnot on Venäjälläkin todettu toimiviksi ja niitä aiotaan kehittää

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä

Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Raportti 1 (13) Kysely sähköisten palveluiden käytöstä Pudasjärvellä Vastaajien perustiedot Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten pudasjärveläiset käyttävät sähköisiä palveluita ja mitä palveluita

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot