VUOSIKERTOMUS 2012 LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2012 LUONNOS"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012 LUONNOS 1

2 SISÄLLYS Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 5 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 12 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 27 Seksuaaliterveyden kehittämisohjelma 38 Monikulttuurista yhteiskuntaa edistävä kehittämisohjelma 41 Väestöntutkimuslaitos 53 Hallinto 59 Tilinpäätös Liitetiedot 78 2

3 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuonna työmme painopisteitä olivat perheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, seksuaaliterveys ja monikulttuurinen yhteiskunta. Tavoitteitaan liitto toteutti vaikuttamalla päättäjiin ja asiantuntijoihin, edistämällä vertaistukitoimintaa maahanmuuttajien parissa, tuottamalla järjestölähtöisiä palveluja sekä harjoittamalla tutkimustoimintaa. Vuonna 2012 keskeisempiä vaikuttamistyön painopisteitä Väestöliitolle olivat kunnallisvaalit ja presidentinvaalit. Kunnallisvaaliohjelman teemoina olivat mm. kattavat peruspalvelut, ongelmien ennaltaehkäisy, laadukas varhaiskasvatus sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden luojina. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja monet järjestöt ovat myös palvelujen tuottajia. Väestöliitto painotti kunnallisvaaliohjelmassaan, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää entisestään. Samoin Väestöliitto korosti lähipalvelujen merkitystä perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunta on monikulttuuristunut ja myös maahanmuuttajajärjestöt pitää saada paremmin osaksi päätöksentekoa ja kotoutumislain toimeenpanoa. Presidentinvaaleissa Väestöliitto haastoi presidenttiehdokkaat vastaamaan nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sekä globaalin kehityksen ja väestönkasvun haasteisiin. Väestöliitto on ollut aktiivisesti mukana harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen Suomen kattojärjestön perustamisessa. Vuoden lähtien Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka siirtyi Rinnekotisäätiön alaisuuteen ja sen toiminta jatkuu Rinnekotisäätiön Noriokeskuksena. Väestöliiton vaikuttamistyöhön kuuluu myös lainsäädäntöön vaikuttaminen. Viime vuonna Väestöliitto jätti lausunnot asiantuntijaavusteisten huoltajariitojen sovittelusta ja sijaissynnytysjärjestelyistä sekä vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädännön ja/tai viranomaisohjeiden saamiseksi poikien ympärileikkauksesta. Perheiden hyvinvointia edistettiin tukemalla vanhemmuutta ja parisuhdetta nettivastaanottoja pitämällä, järjestämällä ryhmäkeskusteluja sekä sähköpostineuvonnan kautta. Kuuden kumppanuusjärjestön kanssa jatketusta maksuttomasta verkkopalvelusta vauvaperheiden vanhemmille saatiin hyviä kokemuksia. Väestöliiton asiantuntijuus parisuhdekysymyksissä oli näkyvästi esillä mediassa. Perheystävällisyyttä työ- paikoilla edistettiin. 3

4 Väestöliitto valmisteli esityksen Vuoden Isä - palkinnon ehdokkaista. Nuorten hyvinvointia edistettiin erityisesti seksuaaliterveyskysymyksissä ja aggression hallinnassa. Poikien ja nuorten m iesten syrjäytymistä ehkäistiin Poikien puhelin - ja Varusmiespuhelin palveluilla. Ne toimivat myös tärkeänä tietolähteenä nuorten miesten ajankohtaisista ongelmista. Seksuaaliterveyttä edistettiin sekä kotimaassa että kansainvälisellä tasolla. Seksuaalineuvojakoulutusta jatkettiin ja koulutettiin terveydenhuollon ammattilaisia. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntijat olivat mukana valmistelemassa seksuaaliterveyden standardit Euroopassa -asiakirjaa yhdessä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa. Väestöliiton edustaja oli myös mukana Suomen virallisessa delegaatiossa YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa. Väestöliiton asiantuntijat edistivät globaaleja seksuaaliterveysoikeuksia toimimalla Eduskunnan Väestöja kehitysryhmän sihteeristönä ja asiantuntijana. Seksuaaliterveyteen ja naisten ja tyttöjen asemaan keskittyneitä yhteistyöprojekteja jatkettiin Malawissa, Nepalissa sekä Keski- Aasiassa. Monikulttuurista yhteiskuntaa edistettiin tukemalla maahanmuuttajalapsia, nuoria ja perheitä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Parannettiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutoimen työntekijöiden valmiuksia kohdata työssään maahanmuuttajia antamalla koulutusta ja konsultointia sekä tuottamalla materiaaleja. Maahanmuuttajanaisten työllistymistä tuettiin kehittämällä ja juurruttamalla vapaaehtoisuuteen perustuvaa mentorointimallia. Väestöntutkimuslaitos tuotti väestöön, perheiden ja parisuhteiden hyvinvointiin sekä maahanmuuttajien tilanteeseen liittyvää tutkimustietoa ja asiantuntijapalveluja ja tuki näin olennaisesti myös Väestöliiton vaikuttamistyötä. Väestöntutkimuslaitoksen kirjasto ja tietopalvelu olivat liiton henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisten tahojen käytettävissä. Väestöliiton toiminta suomalaisena kansalaisjärjestönä on poikkeuksellisen laajaa ja monipuolista. Sen vaikutukset ulottuvat maamme rajojen ulkopuolellekin. Väestöliitto on pystynyt voimistamaan asemaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Tavoitteenamme on ollut oikeudenmukainen ja suvaitseva yhteiskunta, jossa on tilaa kaikille ja jossa kaikkien on mahdollista osallistua ja saada arvostusta osakseen. Ongelmia ehkäisevä työote on ollut toimintamme keskiössä. Olemme myös pystyneet auttamaan monia vaikeissa elämäntilanteissa eläviä lapsia, nuoria ja vanhempia. Suuri kiitos työn onnistumisesta kuuluu työhönsä sitoutuneelle henkilökunnallemme. Luottamushenkilömme ovat osoittaneet myönteistä kiinnostusta ja antaneet oman asiantuntemuksensa Väestöliiton hyväksi ohjatessaan ja valvoessaan liiton työtä. Väestöliiton kokonaan omistamat yhtiöt Väestöliiton klinikat Oy, Väestöliiton Kotisisar Oy, VL-Medi Oy sekä VL-Markkinointi Oy täydensivät Väestöliiton toimintaa sen arvojen ja perustehtävän mukaisella tavalla. Väestöliiton Kotisisar Oy:tä lukuun ottamatta kaikkien tulos oli negatiivinen. Liiton toiminnan keskeisimpiä rahoittajia ovat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö ja puolustusvoi- 4

5 mat. Väestöliitto sai tukea Alli Paasikiven säätiöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä, Suomen Kotien Kukkasrahastolta, Kotisisaropiston kannatusyhdistykseltä, Bill ja Melinda Gates säätiöltä ja Hewlett-säätiöltä. Myös yksityishenkilöt tukivat liiton toimintaa. Sydämellinen kiitos saamastamme luottamuksesta ja tuesta. Helena Hiila-O Brien toimitusjohtaja Väestöliitto Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Toimintavuoden yksi keskeisempiä vaikuttamistyön painopisteitä olivat kunnallisvaalit ja presidentinvaalit. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisten elämään liittyvien asioiden havaitsijana sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden luojina. Monet järjestöt ovat myös palvelujen tuottajia. Kunnallisvaaliohjelman teemoina olivat mm. kattavat peruspalvelut, ongelmien ennaltaehkäisy, laadukas varhaiskasvatus sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen. Väestöliitto painotti kunnallisvaaliohjelmassaan, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä kannattaa kehittää entisestään. Järjestöt ovat kunnille tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Yhteiskunta on monikulttuuristunut ja myös maahanmuuttajajärjestöt tulee saada paremmin osaksi päätöksentekoa ja kotoutumislain toimeenpanoa. Presidentinvaaleissa Väestöliitto haastoi presidenttiehdokkaat vastaamaan nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin sekä globaalin kehityksen ja väestönkasvun haasteisiin. PERHEIDEN HYVINVOINTI Toimintavuoden aikana Väestöliitto oli mukana edistämässä EU:n tasolla Perheen ja työn vuotta 2014 (Reconciling Work and Family Life). Confederation of Family Organisation in the European Union COFACE:n esittämä aloite keräsi yli puolen europarlamentaarikkojen tuen. Päätös teemavuoden sisällöstä tehdään maaliskuussa Väestöliitolla on erittäin laajat kansainväliset verkostot, joista laajinta yhteistyötä tehdään COFACE:n lisäksi mm. IPPF:n kanssa. Väestöliitto kokosi Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella Väestöliiton hallitukselle esitys Vuoden isä palkinnon ehdokkaista. Valmistelutyöryhmään kutsuttiin 8 järjestötahoa ja Suomen ev.lut. kirkon edustus. Isänpäivä-viikolla palkittiin kolme ansioitunutta isää. Toimintavuoden aikana Väestöliitolla on edustus valtionhallinnon työryhmissä, valiokunnissa ja komiteoissa, joista tällä hetkellä aktiivisimpia ovat olleet mm. vanhempainvapaajärjestelmän uudistamistyöryhma, THL:n KASTE-hankkeiden asiantuntijaryhmä, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin neuvottelukunta, STM:n Jaos 25, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaosto, Lapsiasianvaltuutetun neuvottelukunta ja Lasten terveysfoorumi. 5

6 Väestöliitto on edistänyt lapsiperheiden hyvintointia valtakunnallisella hankeyhteistyöllä meneillään olevien KASTEkehittämishankkeiden kanssa, joissa ovat mukana mm. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen sekä, Etelä-Kymenlaakson, Etelä- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntayhtymän KASTE-hankkeet. Yhteistyöhankkeet muodostavat tällä hetkellä tiiviin valtakunnallisen verkoston, joiden välityksellä on mahdollistaa edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Perhe ja työ teema oli vuoden aikana esillä monissa seminaareissa Suomessa ja ulkomailla. Keskeisimmät puheenvuorot ja alustukset olivat: Brysselissä pidetty COFACE:n workshop Family-friendly regions (lokakuussa 2012), Työterveyspäivät, Tasa-arvon pyöreän pöydän kokous, Työterveyspäivät, Sosiaalipsykologian symposium, Henkilöstöjohdon päivät (HENRY Foorumi) sekä henkilöstöjohdon aamiaistilaisuus ja VR:n aamiaisseminaari. Vuoden 2012 aikana Väestöliitto saattoi loppuun harvinaisten sairauksien potilasjärjestöjen Suomen kattojärjestön perustamiseen tähtäävät toimet. Vuoden lähtien Väestöliiton Perinnöllisyysklinikka siirtyi Rinnekotisäätiön alaisuuteen ja sen toiminta jatkuu Rinnekotisäätiön Norio-keskuksena. Toimintavuoden aikana Väestöliitto jätti lausunnos asiantuntija-avusteisten huoltajariitojen sovittelusta ja sijaissynnytysjärjestelyistä sekä jätti vetoomuksen sosiaali- ja terveysministeriölle lainsäädännön ja/tai viranomaisohjeiden saamiseksi poikien ympärileikkaukkausta. NUORTEN HYVINVOINTI Vuonna 2012 Väestöliiton asiantuntijat jatkoivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten seksuaaliterveystilanteessa olevien epäkohtien esiintuomista. Helmikuussa 2012 OK:n asiantuntijat tapasivat peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonin ja toivat esiin huolensa nykytilanteesta. OK:n asiantuntijaa pyydettiin syksyllä 2012 eduskuntaan seuraamaan ajankohtaiskeskustelua lastensuojelun nykytilasta. Osaamiskeskuksen näkemykset saivat hyvin medianäkyvyyttä useissa lehdissä. Keväällä 2012 Väestöliiton asiantuntijat osallistuvat eduskunnassa Kristillisdemokraattien koollekutsumaan keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli raskaudenkeskeytyslainsäädännön tarkentaminen Katainen II hallitusohjelman mukaisesti. Keskustelun pohjalta eduskunnassa järjestettiin lokakuussa 2012 kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen suunnattu tiedonantotilaisuus, jossa Osaamiskeskus toi esiin näkökulmia ja mahdollisuuksia aborttien määrän vähentämiseen palveluita ja seksuaaliopetusta tehostamalla. Tilaisuudessa kävi muutama kymmenen kansanedustajaa. Keskustelua on tarkoitus jatkaa keväällä Väestöliitto otti kantaa nuorten ilmaisen raskaudenehkäisyn puolesta toukokuussa 2012 Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa ja siitä nousseessa mediakeskustelussa. Väestöliiton asiantuntijat laativat lausunnon Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö viestintäteknologiaa hyödyntäen ja vahingollisuuden arviointi lapsen kehitykselle Keskusrikospoliisin tutkintajaoksen pyynnöstä. 6

7 Poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen on suurempaa kuin tyttöjen. Tutkimusten mukaan osan pojista tiedot seksuaaliterveydestä ovat huomattavasti huonommat kuin tyttöjen. Pojille sopivia, heidän itsensä hyväksymiä seksuaaliterveyteen ja aggressiokasvuun liittyviä palveluita on saatavilla vähän. Useilla pojilla ei ole elämässään juuri ketään aikuista miestä, jonka tuella voisi kasvaa ehjäksi yhteiskuntaan. Edellä mainittujen asioiden vuoksi pojat ja nuoret miehet tarvitsevat heille suunniteltuja palveluita. Väestöliiton Miehen Aika on pyrkinyt tuomaan näitä asioita esille yhteiskunnassa. Poikien Puhelimen raportti vuodesta 2011 julkaistiin kesäkuussa Julkaisutilaisuus pidettiin samaan aikaan kun haluttiin nostaa esille nuorten seksuaalista riskikäyttäytymistä kesäkauden alettua. Raportin pääviesti kertoi poikien pääasiallisista aiheista puhelimessa eli seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista sekä pettymysten hallinnan pohdinnoista. Samalla nostettiin esille puheluiden keskusteluiden syvenemistä ja tämän johdosta syntynyttä tarvetta lisäresursseille Poikien Puhelimessa. SEKSUAALITERVEYS Seksuaaliterveyden edistäminen Väestöliiton asiantuntijat toimivat toimintavuoden aikana lukuisissa WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asiantuntijatehtävissä. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston ja Saksan terveyskasvatuskeskuksen (BZgA) johtamassa asiantuntijatyöryhmässä työ jatkui vuonna Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa - julkaisulle valmisteltiin jatko-osaa seksuaalikasvatuksen toteuttamiseksi. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija on ollut mukana THL:n työryhmässä kehittämässä HPV rokotuksen ja seulonnan kansallista strategiaa, sekä kansallisessa HIV-työryhmässä. Seksuaaliterveysklinikan asiantuntija on osallistunut seksuaaliterveyden toimintaohjelman arvioimiseen. YK:n ihmisoikeusneuvosto oli vuorossa arvioida Suomen tilannetta kokouksessaan toukokuussa Väestöliitto oli tehnyt aloitteen huostaanotettujen nuorten seksuaalioikeustilanteesta. Suomen vastauksissa sitouduttiin tilanteen korjaamiseen. Ulkoministeriön pyynnöstä Väestöliitto koordinoi UNFPA:n Global Survey ICPD Beyond arvioinnin kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Lokakuussa järjestettiin Pohjoismaiden IPPF:n jäsenjärjestöjen tapaaminen Väestöliitossa. Vuonna 2012 merkittäviä prosesseja kansallisesti ja kansainvälisesti olivat YK:n kestävän kehityksen RIO+20 konferenssin asiakirjan valmistelu, keskustelu uusista YK:n vuosituhattavoitteista vuoden 2015 jälkeen sekä Kairon väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman 20-vuotisseurantaan valmistautuminen vuonna Nämä ovat olleet kaikki sillä tavalla merkittäviä kehityspoliittisia keskusteluja myös Väestöliitolle, että ne luovat viitekehyksen myös globaalin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiselle tulevina vuosina. Myös Suomen kehityspoliittista ohjelmaa valmisteltiin vielä alkuvuodesta 2012 ja kansalaisjärjestöt pystyivät merkittävästi vaikuttamaan sen sisältöön. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Väestöliiton kehityspoliittista vaikuttamistoimintaa globaalien seksuaaliterveyden ja 7

8 oikeuksien edistämiseksi tehdään kahdessa hankkeessa, joista toista rahoittaa William and Flora Hewlett Säätiö ja toista Bill ja Melinda Gates Säätiö. Kehityspoliittisen vaikuttamistyön kohderyhmiä ovat kansanedustajat ja europarlamentaarikot, ministeriöiden virkamiehet, muut päätöksentekijät, kehitysjärjestöt ja tiedotusvälineet. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä pyrkii edistämään globaaleita seksuaaliterveys ja oikeusasioita eduskunnassa. Ryhmässä on 28 kansanedustajaa, jotka edustavat kaikkia eduskuntapuolueita. Kansanedustaja Jani Toivola (Vihr.) toimii ryhmän puheenjohtajana. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus toimii ryhmän asiantuntijana ja sihteeristönä Ryhmän puheenjohtaja vetää myös Perjantairyhmää. Ryhmä koostuu kansanedustajista, ministeriöiden edustajista sekä kehitysjärjestöistä. Ryhmä pyrkii yhteisellä panostuksella vaikuttamaan sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen vahvistamiseen Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä mutta myös Euroopan tasolla ja globaalisti. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä osallistui yhdessä Perjantai-ryhmän sekä eduskunnan ihmisoikeus- ja globaaliryhmän kanssa kehityspoliittisen ohjelman, Rio+20 prosessin ja post-2015 prosessien sisältövaikuttamiseen. Kehitysministeri Hautala oli Väestö- ja kehitys- sekä Perjantai-ryhmässä keskustelemassa kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta ja Rio+20 -prosessista. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä osallistui aktiivisesti keväällä järjestettyyn eduskunnan ajankohtaiskeskusteluun, joka käytiin aiheesta kestävä kehitys. Perjantai-ryhmä valmisteli kansanedustajille valmiiksi keskeisiä kysymyksiä esitettäväksi keskustelun aikana. Väestö- ja kehitysryhmä teki kirjallisen kysymyksen Suomen painopistealueista Rio+20 huippukokouksessa. Sukupuolten välinen tasa-arvo nousi yhdeksi Suomen prioriteeteista. Syksyllä Väestö- ja kehitysryhmä järjesti eduskunnassa seminaarin Afganistanin naisten asemasta ja seksuaaliterveydestä ja oikeuksista. Afganistanilaisen kansanedustajan aloitteesta eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä päätti aloittaa yhteistyön Afganistanin parlamentin lisääntymisterveysryhmän kanssa. Pohjoismaiden yhteistyönä 33 kansanedustajaa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan väestö- ja kehitysryhmistä allekirjoitti kirjeen Turkin keskeisille ministereille ja parlamentin puhemiehelle koskien Turkin aikomusta heikentää naisten aborttioikeutta. Väestöliiton järjestämänä kansanedustajat tapasivat kansainvälisiä seksuaaliterveysalan asiantuntijoita ja osallistuivat konferensseihin ja opintomatkalle. Kansanedustaja Jani Toivola osallistui YK:n väestö- ja kehityskomission Suomen viralliseen delegaatioon. Kansanedustaja Toivola valittiin eurooppalaisten parlamenttien väestö- ja kehitysryhmien kattojärjestön European Parliamentary Forum on Population and Development, EPF:n hallituksen jäseneksi. Ryhmä isännöi EPF:n hallituksen kokouksen Suomessa ja hallituksen jäsenet vierailivat myös Väestöliitossa. Pohjoinen-etelä yhteistyössä järjestettiin Hewlett Foundationin rahoituksella Malawin 8

9 seksuaaliterveys ja oikeus verkoston jäsenille koulutus poliittisesta analyysistä ja valtion budjettiseurannasta. Koulutuksen jälkeen verkoston jäsenet ovat seuranneet mm. hivpolitiikan heijastumista budjetissa. YK:n Väestö- ja kehityskomitea Väestöliiton edustaja oli jäsenenä Suomen virallisessa delegaatiossa YK:n väestö- ja kehityskomission kokouksessa. Komissio edistää YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman toteutumista. Vuoden 2011 teemana oli Hedelmällisyys, lisääntymisterveys ja kehitys. Komission laatima resoluutio keskittyi nuorten seksuaaliterveysasioihin. YK:n väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman (ICPD) 20-vuotisseuranta ICPD-prosessia on toteutettu 20 vuotta vuonna YK:n väestörahasto toteutti vuonna 2012 toimintaohjelman toteutumisen arviointi. Tarkastelulla pyritään selvittämään myös, miten ohjelmaa tulisi uudistaa ja mitä toimintamuotoja tulisi painottaa vuoden 2014 jälkeen sekä miten ICPD saadaan sisällytettyä tulevaan kehitysraamiin. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka ja kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus toteuttivat ulkoasiainministeriön pyynnöstä kansalaisyhteiskuntakonsultaation Suomessa. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskus osallistui myös aktiivisesti Presidentti Halosen yhdessä Mosambikin entisen presidentin kanssa vetämän High-Level Taskforce for ICPD (HLTF) toimintaan. Korkean tason ICPDtoimikunnan tavoitteena on saada maailmanlaajuista poliittista sitoutumista ICPD toimintaohjelman toteuttamiselle sekä seksuaaliterveys ja oikeudet vahvasti mukaan uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kansainvälisessä toimikunnassa on 25 jäsentä, jotka edustavat politiikkaa, tutkimusta, kansalaisyhteiskuntaa ja seksuaaliterveyden ja oikeuksien asiantuntijuutta. Halonen on asettanut neuvonantaja verkoston tukemaan hänen työtään. Kansainvälisen kehityksen osaamiskeskuksen edustajat on kutsuttu verkoston jäseniksi. Kansainvälinen perhesuunnittelukokous Bill & Melinda Gates Foundation yhdessä Britannian kehitysyhteistyöviraston DFIDin kanssa järjestivät korkeantason perhesuunnittelukokouksen Lontoossa. Kokouksen tavoitteena oli saada poliittista sitoutumista ja lisärahoitusta perhesuunnitteluun erityisesti kehitysmaihin. Väestöliiton edustajat kävivät keskusteluja ulkoministeriön edustajien kanssa ennen Lontoon kokousta, jossa Suomi lupasi jatkaa perhesuunnittelutyön rahoitusta. Vaikuttamistyö Euroopan tasolla Väestöliitto on jäsenenä Bill ja Melinda Gates Säätiön rahoittamassa konsortiossa, jossa on jäsenenä kuusitoista eurooppalaista järjestöä. Countdown 2015 Europe -hankkeen tavoitteena on lisätä rahoitusta ja poliittista sitoutumista lisääntymisterveyteen ja perhesuunnitteluun Euroopassa. Hankkeessa tehdään vaikuttamistyötä sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Väestöliitto tekee yhteistyötä suomalaisten europarlamentaarikoiden ja Suomen Brysselin pysyvän edustuston kanssa. Vuonna 2012 on pääasiallisesti keskitytty viestintään ja tiedonjakoon edellä mainituille kohderyhmille. Väestöliitto järjesti keskustelutilaisuuden suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa. Konsortion puitteissa pyrittiin vaikuttamaan EU:n pitkän aikavälin budjettiin vuosille , niin 9

10 että EU:n kehitysyhteistyötä koskevaa budjettilinjaa ei leikattaisi suhteessa enempää kuin muita linjoja ja että 20 prosenttia tästä rahoituksesta kohdennettaisiin terveyteen ja koulutukseen. Konsortio on myös osallistunut post-2015 prosessiin antamalla kommentteja ja lausuntoja globaaleihin konsultaatioihin, joilla vaikutetaan YK:n asettaman korkeantason paneelin raporttiin. MONIKULTTUURISUUDEN EDISTÄMINEN Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskus on toimintansa alusta alkaen nostanut esiin vaikuttamistoiminnassa peruspalvelujen kehittämisen merkitystä moninaistuvan väestön tarpeita vastaavaksi. Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille on määritelty kaksi painopistealuetta: (1) maahanmuuttajalasten, -nuorten sekä perheiden että naisten tuki ja (2) työllistymisen edistäminen. Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskuksessa Kotipuu toimii ensiksi mainitulla alueella ja Womento-hanke jälkimmäisellä. Laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan syksyllä Väestöliitto vaikutti lain valmisteluun ja nyt laissa korostuukin lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden huomioiminen. Lain pykälässä 16 kehotetaan perheen kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä kiinnittämään huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Jotta lain tavoite toteutuisi, tarvitaan uutta osaamista muun muassa neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun toiminnassa. Laissa myös kehotetaan tekemään kotoutumissuunnitelma tarpeen mukaan perheen kaikille jäsenille. Kuluneen vuoden aikana Monikulttuurinen osaamiskeskus tuotti Kotoutujan kompassi -materiaalin viranomaisten tueksi huomioimaan koko perheen tarpeet kotoutumisvaiheessa. Kuten edellisenäkin vuonna, myös 2012 Osaamiskeskus osallistui kotoutumislakiin liittyvän Osallisena Suomessa hankkeen edistämiseen tarjoamalla koulutusta hankerahoitusta saaneille kunnille. Koulutuksissa nostettiin esiin kotoutuvan perheen tarpeita ja juurrutettiin uusia toimintamalleja julkisen sektorin toimijoille Uuden Womento-hankkeen toiminta perustuu Väestöliiton teesiin Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää maahanmuuttajien kotouttamista ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa. Hankkeen toiminnoilla edistetään eri väestöryhmien välistä naisten solidaarisuutta ja edistetään riittävän työvoiman turvaamista Suomessa. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaista mallia naisten vapaaehtoiseen ammatilliseen mentorointiin ja pyritään juurruttamaan malli osaksi maahanmuuttajien kotouttavaa toimintaa. Vaikuttamistoiminnan painopisteenä vuonna 2013 oli julkisen tietoisuuden lisääminen koulutettujen maahanmuuttajanaisten asemasta ja tilanteesta Suomessa. Keskeisin vaikuttamisen toimenpide on ollut julkaistut artikkelit ja haastattelut. Lausuntoja ja kannanottoja tehtiin seuraavista asioista: Lausunto sisäasiainministeriön selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi 10

11 Lausunto sisäasiainministeriölle ulkomaalaislain muuttamisesta liittyen lasten säilöönottoon Lausunto Aluehallintovirastoille kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ja viranomaisten välisestä tiedonsiirrosta monikulttuuristen lasten koulusta katoamistapauksissa. Lausunto tehtiin ja annettiin yhteistyössä Monikulttuurinen lapsen etu -verkoston kanssa. Osallistuttiin Confederation of Family Organizations in the European Union (COFACE) kannanoton muotoiluun Euroopan komission vihreään paperiin perheiden yhdistämisestä. Kommentti hallituksen esitysluonnoksesta naisten ja miesten välisen tasaarvosta annetun lain muuttamisesta (LSKL:n koordinoima lausunto) Kotipuun asiantuntijat osallistuivat pyöreän pöydän keskusteluihin perheenyhdistämisestä (Migri), kansainvälisestä suojelusta (Migri), kotouttamisesta (TEM) sekä kuulemistilaisuuteen kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen edellytyksistä (SM). Lisäksi osallistuttiin Helsingin kaupungin lastensuojeluohjelman suunnitteluun ja annettiin asiantuntijamielipide Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutin kehittämistavoitteista. Vuoden aikana kirjoitettiin neljä asiantuntijaartikkelia ja yksi Mielipide-kirjoitus Helsingin Sanomiin. Lisäksi on kirjoitettu viisi blogitekstiä Monikulttuurisen osaamiskeskuksen nettisivuille. Kunnallisvaaleissa vaikutettiin nostamalla esiin kotoutumiseen liittyviä vaaliteemoja kunnallisvaaliehdokkaille osana Väestöliiton kunnallisvaaleihin liittyvää vaikuttamistoimintaa. 11

12 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma Ohjelma yhdistää perheiden, vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi toimivat palvelut, tutkimusja kehittämistyön sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa tärkeimpiä painopisteitä ovat vanhemmuus, parisuhde, tutkimus ja kansainvälinen toiminta. VANHEMMUUS Lasta odottavien ja alle kouluikäisten lasten vanhemmuus Perheverkko-hanke Perheverkon päätavoite on lisätä hyvää, vastuullista vanhemmuutta valtakunnallisesti. Perheverkko kartoittaa ajassa tapahtuvia ilmiöitä ja uusia tarpeita ja reagoi niihin. Perheverkko tarjoaa tasavertaista palvelua isille ja äideille ja tukee vanhempia lasten kasvatuksessa kohti tervettä seksuaalisuutta, itsetuntoa, aggrerssionhallintaa ja tahtokasvua. 12

13 Perheverkko kannustaa perheitä tyytyväiseen ja tasapainoiseen elämään sekä tukee perheitä kriiseissä. Perheverkko auttaa vanhempia löytämään toimivia ratkaisuja pikkulapsiperheen arjen ongelmiin sekä auttaa perheitä myös aktivoimaan tukiverkkojaan. Päivähoidon merkitys lapsen kasvatuksessa Vuonna 2012 olivat varhaislapsuuteen liittyvät teemat esillä julkisessa keskustelussa. Erityisesti pienten lasten sosiaalisten taitojen oppiminen puhututti. Tarvitseeko alle 3- vuotias lapsi välttämättä lapsiryhmän oppiakseen näitä taitoja? Aikuisiän sosiaalisten taitojen pohja luodaan lapsen kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Tähän teemaan liittyen ilmestyi vuonna 2012 Liisa Keltikangas- Järvisen kirja Pienen lapsen sosiaalisuus. Samaan aikaan oli käynnissä Perheverkon Webropol -pohjainen kysely varhaiskasvatustyötä tekeville ammattilaisille sekä esikoulussa että ensimmäisellä luokalla työskenteleville työntekijöille. Yhteensä 222 ammattikasvattajaa täytti kyselyn kertoen oman työnsä herättämistä vaikeista tunteista ja työssä jaksamisen haasteista, kun henkilökuntaa on liian vähän ja lapsiryhmät ovat liian suuria. Vanhempien parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen oireilu Vuonna 2011 tutkija Sirpa Salo toi väitöskirjassaan Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi hyvin käytännönläheisesti esiin sitä, mitä temperamentiltaan erilaisissa lapsissa tapahtuu vanhempien riidellessä. Parisuhdeväkivalta, mutta myös vanhempien riitely lasten läsnä ollessa on erityisen haitallista lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Monet vanhemmat ajattelevat, ettei lapsi huomaa riitoja tai kuormitu niistä. Lapset aistivat kuitenkin tarkasti perheen ilmapiirin. On tärkeää, että lapsen kanssa puhutaan ja käsitellään perheen tilannetta. Tämä teema oli esillä myös mediassa ja se puhututti runsaasti parisuhdekriiseissä kamppailevia vanhempia. Perheverkko julkaisi kirjan Kallistuva talo vanhempien ja ammattilaisten käyttöön, 4-10-vuotiaille lapsille luettavaksi, kun vanhemmilla on parisuhderiitoja. Satukirjan avulla vanhempi voi ottaa lapsen kanssa puheeksi vanhempien riidat. Kirjan lukeminen voi auttaa lasta käsittelemään Kertun kokemusten avulla omia kokemuksiaan ja tunteitaan. Se voi myös motivoida vanhempia hakemaan apua parisuhteensa ongelmiin. Parisuhderiitelystä on vaikea keskustella järkevästi. Kun keskustelukumppanina on oma lapsi, tuntuu ylipääsemättömän vaikealta yrittää selittää, mitä isin ja äidin välillä oikeastaan tapahtuu. Anna Salmen teos Kallistuva talo on oiva apuväline kipeän asian käsittelyyn lasten kanssa, mutta kirja sopii hyvin keskustelun avaajaksi myös aikuisten käyttöön. (Äiti, kaksi alle kouluikäistä lasta) Eroavuxi vastaanottotyö Eroavuxi-työn tarkoituksena on auttaa vanhempia kuulemaan paremmin lapsen tarpeita ja tukea vanhempia mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen erotilanteessa erityisesti lapsen edun kannalta. Työn tavoitteena on antaa vanhemmille lisää voimavaroja haastavaan erotilanteeseen. Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan lapset selviävät vanhem- 13

14 pien erosta sitä paremmin, mitä enemmän vanhemmat työskentelevät yhdessä mahdollisimman hyvän eronjälkeisen vanhemmuuden eteen. Eroavuxi-työ mahdollistaa oman tilanteen tutkimisen, ymmärtämisen ja sovun etsimisen vanhemmuuden asioissa ja auttaa ottamaan etäisyyttä omiin kielteisiin tunteisiin tilanteissa, joissa tuetaan lapsia. Eroavuxivastaanottokäyntien avulla vanhemmat ymmärtävät asiallisten suhteiden merkityksen lasten hyvinvoinnille ja asioita myös heidän näkökulmastaan. Käynnit ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käynnit eivät ole terapiaa eikä niiden pohjalta kirjoiteta lausuntoja. Vanhemmat ovat antamiensa suullisten sekä kirjallisten palautteiden perusteella olleet hyvin tyytyväisiä Eroavuxi-palveluun. Keskiarvo koko palvelulle on vastausten perusteella ollut 4,36 (1 huonoin, 5 paras). Jo pelkästään tämä eroprosessi on vaikuttanut omaan vanhemmuuteeni, mutta tämä Eroavuxi-palvelu varmasti vahvistaa sitä entisestään. Kaikki tähtää kuitenkin siihen, että pystyisimme jatkossakin toimimaan expuolisoni kanssa vanhempina, lasten hyvinvointia ajatellen. Vielä tunteet kuitenkin hallitsevat myös vanhemmuutta. (isä, kaksi lasta) Yhteistyö jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Perheverkon työntekijät järjestivät yhdessä MLL:n kanssa kaksi ryhmää vanhemmille teemalla Lapseniko villipeto? Toinen ryhmä kokoontui kuusi ja toinen viisi kertaa (tilojen saatavuuden vuoksi) ja lastenhoito oli järjestetty ryhmien ajan. Molemmat ryhmät yhteenlaskettuina yhdentoista viikon aikana käyntikertoja puolitoista tuntia kestäviin ryhmiin tuli 82. Kevään ryhmiin osallistui kuudella puolentoista tunnin kestoisella käyntikerralla 6-8 osallistujaa (joista kaksi miestä) ja syksyn viidellä tapaamiskerralla osallistujia oli 6-10, joista kaikki olivat naisia. Perheverkon työntekijä osallistui 14 hengen työryhmään Malawissa, jossa teemana oli lapsen ja nuoren psykososiaalinen kehitys. Perheverkko kertoi työstään pietarilaisen Radomira järjestön edustajille (10 henkilöä). Eroauttaminen Vuonna 2012 Perheverkon työntekijät osallistuivat Espoon perheasioiden yksikön järjestämiin, kahdeksan erotyötä tekevän organisaation edustajien yhteistyötapaamisiin. Heidän kanssaan järjestettiin 260 Espoon kaupungin ammattihenkilölle koko päivän koulutus parisuhteen tukemiseksi ja eroauttamistyön yhtenäistämiseksi. Perheverkon työntekijät kävivät tutustumassa Neuvokeskuksen eroauttamistyöhön, osallistuivat Vanhemmuuden arviointi koulutukseen, konsultoivat Porvoon perheneuvolan eroauttamistyötä, suunnittelivat yhteistyötä Suplin kanssa, osallistuivat Säätytalolla pidettyyn IV valtakunnalliseen Erofoorumiin ja tapasivat yhteistyöpalaverissa Suomen Sovittelufoorumin edustajat. Palvelut Odotus ja vauvamessuilla Perheverkko tarjosi kansalaisille kolme yleisöluentoa aiheista Lapsen itsetunto ja varhainen vuorovaikutus, Äidin kielletyt tunteet ja Raskauden ja synnytyksen jälkeinen haluttomuus. Yhteensä näille kahdelle eri päivälle sijoittuville yleisöluennoille osallistui n. 170 messuvierasta. Perhe- 14

15 verkko ja Perheaikaa.fi järjestivät vuoden aikana 4 yhteistyössä toteutettua nettiluentoa kansalaisille. Yhteensä näille luennoille osallistui 18 henkilöä. Perheverkko järjesti lapsi - ja perhetyötä tekeville ammattilaisille yhteensä 7 luentoa, jotka koskivat teemoiltaan mm. lapsen psyykkistä kehitystä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista, vanhemmuuden tukemista alle kouluikäisten lasten perheissä ja lapsiperheiden vanhempien rakentavaa riitelyä parisuhteessa. Näihin luentoihin osallistui 878 ammattihenkilöä. Lisäksi Valtakunnallisten neuvolapäivien luentoa seurasi reaaliajassa netin kautta 160 ammattihenkilöä. Nettivastaanottoja käytiin Perheverkon työntekijöiden pitäminä 21 kertaa. Puhelinkeskusteluja käytiin 282 ja sähköpostiviestejä 864 kertaa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Perheverkon työntekijät järjestivät yhdessä MLL:n kanssa kaksi ohjattua, suljettua, 5-6 tapaamiskertaa sisältävää vertaistukiryhmää vanhemmuuden tueksi. Ryhmät olivat osallistujille maksuttomia, lastenhoito oli järjestetty ryhmien kokoontumisen ajan sitä tarvitseville. Lastenhoito maksoi ryhmään osallistuvalle vanhemmalle 5 /ryhmäkerta. Perheverkon terapeuteilla kävi yksilövastaanotoilla maksullisilla käynneillä 98 asiakasta ja maksuttomilla 3. Psykologilla kävi 67 asiakasta maksullisilla vastaanotoilla ja lääkärin vastaanotolla toteutui 3 maksullista ja 3 maksutonta käyntiä. Terapeuteilla oli maksullisia pari/perhetapaamisia 58 ja maksuttomia 2. Perheverkon terapeutti tapasi yhdessä Miehen Aika -toiminnossa työskentelevän miesterapeutin kanssa asiakaspareja neljällä parivastaanottokäynnillä. Psykologilla oli 27 parivastaanottokäyntiä. Maksuttomassa Eroavuxi - palvelussa oli mukana neljä perhettä. Perheiden aikuisten yksilö - ja paritapaamisissa oli mukana 1-2 työntekijää eri käyntikerroilla vaihdellen ja käyntejä oli yhteensä kaikkiaan 22. Lasten yksilötapaamisia psykologin kanssa oli 10 käyntikertaa. Perheverkko järjesti kutsutilaisuutena Kallistuva talo kirjan julkistamisen. Tilaisuudessa psykologi Anna Salmi esitteli uunituoreen lastenkirjansa ja luentokutsuvieras tutkija Sirpa Salo Jyväskylästä luennoi Parisuhdeongelmista ja lasten psyykkisestä hyvinvoinnista. Heidän luentonsa toimivat niin hyvin yhteen, että sama kokonaisuus haluttiin toistaa vielä uudelleen Espoon parisuhde - ja eroauttamistyötä tekeville ammattilaisille järjestetyssä koulutuspäivässä. Tutkimushankkeet Ammattikasvattajan kielletyt tunteet - kyselytutkimuksen mukaan kielteiset tunteet ovat tavallisia lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla. Yli 60 % vastaajista kertoi vaikeiden tunteiden olevaan vähintään jossain määrin ongelma työpaikalla. Yleisimmät syyt kokea vaikeita tunteita olivat tutkimuksessa työyhteisön ongelmat, resurssipula ja hankala yhteydenpito lapsiin ja perheisiin. Erityisesti kunnallisissa päiväkodeissa resurssipula koettiin tärkeäksi syyksi kokea vaikeita tunteita. Tutkimushankkeeseen osallistui 222 ammattikasvattajaa ja aiheesta koottava aineisto julkaistaan 2/

16 Seuranta ja arviointi Perheverkko piti säännöllisiä tiimipalavereja ja perhekeskus ja vanhemmuuskeskus järjestivät koko yksikön kattavia kokouksia. Asiat selvitettiin nopeasti keskustellen tai sähköpostitse ja tiedonkulku oli hyvää. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen ryhmien ja koulutusten jälkeen käytiin läpi parannettavia ja kehitettäviä kohtia. Ryhmistä ja Eroavuxi-palveluista kerättiin palaute, jossa asiakkaat arvioivat osallistumisestaan saamaansa hyötyä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä (puoli vuotta toimintaan osallistumisen jälkeen). Koko Perheverkon työryhmä osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja itsearviointiin sekä antaa arvioita ja palautetta myös muiden työryhmän jäsenten työskentelystä. Jokaisella työntekijällä on oma työnohjaus ja kaksi työntekijää oli useamman vuoden kestävissä koulutuksessa. Voimavarat ja talous Perheverkossa työskenteli 100% työajalla perheneuvonnan koordinaattori, 50% pari - ja seksuaaliterapeutti, 30% asiantuntijalääkäri, 60% psykologi, määrä- ja osa-aikainen psykologi Kallistuva talo kirjan kirjoitus - ja kuvitustyössä ja etätyöntekijänä Ammattikasvattajan kielletyt tunteet aineistoa työstänyt osaaikainen lääkäri. Capital Care Oy:n kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kuntien palvelurakenteeseen sopiva helppokäyttöinen ja verkossa toimiva neuvontapalvelu. Vastaamo-palvelun teemaksi valikoitui pienten lasten vanhempien perhe-, parisuhde- ja seksuaalisuusneuvonta. Väestöliitto ja MCC saivat yhteistyökumppaniksi ja kunnalliset perhepalvelut. Vastaamo-palvelussa kuntien perhepalveluiden asiakkaat voivat käydä suojattua keskustelua Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Kuntien toimipisteissä jaetaan Vastaamoneuvontaseteleitä, jotka oikeuttavat viiteenkysymykseen ja viiteen vastaukseen. Näin vanhempi saa asiantuntijan neuvoja ja tukea silloin, kun hän sitä eniten tarvitsee. Asiakas voi tavoittaa palvelun kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, jossa on toimiva nettiyhteys. Vastaamo on yksilötason neuvontaan keskittyvä verkkopalvelu. Siinä asiakas voi kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Asiakasta ei voi tunnistaa ja jätettyjä kysymyksiä tai saatuja vastauksia ei näytetä muille. Väestöliiton psykologit ja psykoterapeutit vastaavat arkipäivisin 24 tunnin sisällä asiakkaiden kysymyksiin. Vanhempien asiantuntijaneuvonta netissä Väestöliiton Vastaamo-palvelu Asiantuntijavastaukset arkipäivisin vuorokauden kuluessa Vuoden 2012 Väestöliitto jatkoi Vastaamopalvelun kehitystyötä yhteistyössä Mental Toimintavuoden aikana asiakkailla on ollut mahdollisuus jättää kysymyksiä Väestöliiton asiantuntijoille ja palvelu on otettu erittäin myönteisesti vastaan. Kysymykset jakautuvat 16

17 neljään lohkoon: vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus, vanhempana jaksaminen sekä lapsen käyttäytyminen. Työntekijöiden mukaan setelit on toimipisteissä otettu vastaan tyytyväisinä, kiinnostuneina, mielellään, ilahtuneina, positiivisesti tai hämmentyneenä. Vuonna 2012 palvelu laajeni Espoon, Helsingin, Vantaan perhepalveluihin sekä oppilashuoltoon ja toisen asteen oppilaitoksiin. Vastaamo-palveluun tuli toimintavuoden aikana oheisen taulukon mukaisesti käyttäjiä ja kysymyksiä. Keskiarvo on laskettu käyttäjien antamien palautearvioiden mukaisesti asteikolla 1-5. Espoo Vantaa Kaupungit Kirjautumiset Setelit Viestit Keskiarvo Helsinki Yhteensä Palvelun laajentuminen uusien pilottikaupunkeihin mahdollisti Vastaamo-palvelun liittymisen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) hankkeita. Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden selkeät tehtävät mahdollistavat kehittämishankkeen nopean levittämisen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tämän lisäksi palvelusta oli pienemmät pilotit Etelä-Kymenlaaksossa ja Kauniaisissa. Kuntalaisille parasta on ollut se, että palvelu on heti alusta lähtien ollut vanhempien ja nuorten käytössä. Tällä tavoin kehittämistyö ja asiantuntijaneuvonta ovat kulkeneet koko ajan käsi kädessä. Vuoden 2012 loppuun mennessä neuvontaseteleitä jaettiin toimipisteisiin yli kappaletta. Voimavarat Väestöliitossa Vastaamo-palvelun kehittämistyöhön osallistui järjestöpäällikkö sekä kolme osa-aikaista psykologia ja yksi osa-aikainen kätilö. nettivertaisryhmä- Vanhempien toiminta Väestöliiton Perhenetti-hanke Perhenetti-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja ylläpitää lasta suunnitteleville, odottaville ja vauvaperheiden vanhemmille suunnattu maksuton verkkopalvelu Perheaikaa.fi, jossa yhdistyvät asiantuntijoiden antama ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen sekä vertaistuki. Hankkeen osatavoitteina on kehittää viisi vuorovaikutteista nettivertaisryhmämallia, suunnitella koulutusmalli ja kouluttaa hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja kumppanuusjärjestöjen vapaaehtoistoimijat sekä toteuttaa laaja-alaista ja jatkuvaa nettivertaisryhmätoimintaa vuosina Lisäksi Perhenetti-hanke kytketään muihin, samalle kohderyhmälle suunnattuihin, valtakunnallisiin hankkeisiin sekä tehdään yhteistyötä muiden järjestölähtöisten Internetkehityshankkeiden kanssa. Perheaikaa.fi verkkopalvelu avattiin käyttäjille suunnitelmien mukaisesti julkistamistilaisuudella. 17

18 Tukea perheen muutostilanteisiin Perheaikaa.fi verkkopalvelu vahvistaa vanhemman ja koko perheen toimintakykyä, omaehtoista suoriutumista sekä aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Verkkopalvelu tukee vanhempia yhdessä elämän suurimmista muutostilanteista, lapsen syntymässä, joka vaikuttaa väistämättä mm. parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja seksuaalisuuteen. Vaikuttamistyötä hankkeessa tehdään tuottamalla ja levittämällä tietoa sekä mahdollistamalla niin vertais- kuin asiantuntijoilta saatavan tuen saanti. Hankkeessa mukana olevat kumppanuusjärjestöt tuovat eri perhemuotoja koskevan asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön, mikä mahdollistaa erilaisten perheiden tarpeisiin vastaamisen. Hankkeen pohjana on Väestöliiton vankka asiantuntijuus perhe-elämän, monikulttuurisuuden, seksuaalisuuden ja parisuhteen alueilla. Perheaikaa.fi verkkopalveluun oman asiantuntemuksensa antavat nykyisistä hankkeista Perheverkko, Parisuhdekeskus, Perheystävällinen työpaikka- hanke, Väestöliiton väestöntutkimuslaitos, Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliiton Lapsettomuusklinikka sekä Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu. Verkkopalvelun suunnittelussa on otettu huomioon erilaiset saavutettavuutta tukevat elementit (mm. näkövammaisten käyttämät apuvälineet, rakenteen ja navigaation selkeys, helppokäyttöisyys). Verkkopalvelu Perheaikaa.fi verkkopalvelu on kolmiosainen. Sivustolla on omat osionsa 1) lasta toivoville/suunnitteleville, 2) lasta odottaville ja 3) vauvaperheiden vanhemmille. Lisäksi verkkopalvelu sisältää ns. oman profiilin, jota asiakas voi muokata omien kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. Verkkopalvelun ryhmät jakautuvat 1) avoimiin ja suljettuihin sekä 2) reaaliaikaisiin ja ei-reaaliaikaisiin ryhmiin. Avoimet ryhmät ovat nimensä mukaisesti kaikille avoimia, kun taas suljettujen ryhmien sisältöjä pääsevät näkemään ainoastaan ryhmään valitut henkilöt. Reaaliaikaisissa ryhmissä kommentit näkyvät välittömästi, sen sijaan eireaaliaikaisissa ryhmissä viestit tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun ylläpito on ne moderoinut ja julkaissut. Verkkopalvelu toimii viikon jokaisena päivänä. Ryhmätoimintaa (poislukien jatkuvasti toimivat keskustelupalstat) järjestetään yhdeksänä kuukautena vuodessa, tammikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja elokuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Perheaikaa.fi toimii valtakunnallisesti. Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen palvelun, jonka asiakas voi tavoittaa kotoaan, työpaikaltaan tai mistä tahansa paikasta, missä on toimiva Internet-yhteys. Asiakas voi toimia palvelujärjestelmässä anonyymisti, eikä palvelun piiriin pääseminen edellytä vastaanotolla käyntiä. Tämä edesauttaa myös kävijäryhmien tavoittamista, jotka haluavat käsitel- 18

19 lä nimettömänä vanhemmuuteen ja perheelämään liittyviä vaikeampiakin aiheita. Palvelukonsepti mahdollistaa järjestelmän kirjautumisen myös ulkomailta käsin, joten toimintamalli palvelee myös maasta muuttaneita vanhempia. Ensimmäisen toimintakauden aikana Perheaikaa.fi verkkopalvelun vierailujen määrä oli , keskimäärin noin 4400 vierailua kuukaudessa. Vierailujen määrä lähti syksyn aikana selkeään nousuun, jolloin suora Facebook-toiminta aloitettiin. Fbtoiminta aloitettiin lokakuussa ja joulukuun lopussa tykkääjiä oli yhteensä 584. Rekisteröityneitä käyttäjiä Perheaikaa.fi verkkopalvelussa oli 2012 loppuun mennessä 913. Kaikkiin toiminnallisuuksiin osallistui vuoden aikana 1727 henkilöä. Vuoden 2012 aika Perheaikaa.fi verkkopalvelussa toteutettiin yhteensä 186 chattia, joihin osallistui 619 käyttäjää. Osa chateista oli ammattilaisten vetämiä teemachatteja ja osa koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamia vertaischatteja. Chatteja tarjottiin sekä lasta toivoville, odottaville että vauvaperheille. Kumppanuusjärjestöt ohjasivat kaikista chateista yhteensä 64 kpl. Keskusteluketjuja verkkopalveluun avattiin ensimmäisen toimintakauden aikana yhteensä 171 kpl, joihin osallistui 925 käyttäjää. Reaaliaikaisia nettiluentoja tarjottiin 29 kpl, joihin osallistui 137 käyttäjää. Keskustelujen, ryhmien ja luentojen teemat liittyivät parisuhteeseen, lapsen odottamiseen, synnytykseen sekä vauvaperhevaiheeseen. Suljettuja ryhmiä tarjottiin 6, josta toteutui 3. Suljetuissa ryhmissä oli yhteensä 56 osallistujaa. Toteutuneet ryhmät käsittelivät lapsen unta, vertaistoimintaa ja verkostoyhteistyötä. Perheaikaa.fi verkkopalvelussa julkaistiin vuoden aikana runsas määrä erilaisia tietosisältöjä. Artikkeleja, vinkkejä, kolumneja tai blogeja julkaistiin yhteensä 70, jonka lisäksi asiantuntijavideoita sivustolle nostettiin yhteensä 135 kpl. Kaikissa sisällöissä huomioitiin tasavertaisesti kumppanuusjärjestöjen sisältöehdotukset. Yhteistyö Perhenetti-hankkeessa on mukana kuusi kumppanuusjärjestöä. Suomen Monikkoperheet ry, Suomen Uusperheellisten Liitto ry, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Sateenkaariperheet ry ja Adoptioperheet ry ovat osallistuneet säännöllisesti vuoden aikana hankkeen kehittämiseen ja toiminnan toteuttamiseen. Yhteisiä verkostotapaamisia on ollut 5. Yhteistyöllä varmistetaan, että erilaisten perhemuotojen elämäntilanteet tulevat huomioiduksi verkkopalvelussa. Tämän lisäksi Perheaikaa.fi verkkopalvelu on laajentanut kumppanuusjärjestöjen toimintamuotoja ja lisännyt järjestöjen vertaistukitoimintaa. Hankkeen työntekijät tekivät yhteistyötä 6 kumppanuusjärjestöjen lisäksi myös muiden vertaisryhmiä toteuttavien toimijoiden kanssa, kuten Tukinet ry:n ja Nyyti ry:n kanssa. Tukinetin alustalla järjestettiin viiden chatin avoin chat-ryhmä Raskauden riemua ja ailahtelevaa odotusta. Nyyti ry on osallistunut peruskoulutuksissa I. ja II. nettivertaisohjaajien kouluttamiseen. Perhenetti-hanke valittiin RAYn Emma&Eliasavustusohjelmaan. Tämä avasi hankkeelle uusia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja 19

20 yhteistyöhön. Emma&Elias hankkeista yhteistyöpalaverit toteutettiin syksyllä 2012 Miessakit ry:n (Isyyden tueksi), HelsinkiMission (Pelastakaa Sukupolvi), Leijonaemot ry:n (Erityislasten vanhempien vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen), Marttaliiton (Lapsiperheiden arjen tukeminen) ja Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry:n (Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus Voikukkia) kanssa. Näiden järjestöjen kanssa sovittiin vuoden 2013 aikana toteutettavasta yhteistyöstä. Miessakit ry:n Isyyden tueksi- hankkeen työntekijöiden kanssa kuvataan helmikuussa isyyttä käsittelevää asiantuntijavideota, jotka julkaistaan Perheaikaa.fi verkkopalvelussa. Väestöliiton Perheverkko ja Perheaikaa.fi tiimi kävi kouluttamassa (15.12.) HelsinkiMission Pelastakaa sukupolvi- hankkeen vapaaehtoisia. Verkkopalvelun tietosisältöjä hyödynnetään HelsinkiMission vapaaehtoisten työskentelyssä. Leijonaemot ry:n kanssa toteutetaan avoin keskusteluketju erityislasten vanhemmille. Perheaikaa.fi verkkopalvelussa julkaistaan Marttaliiton siivoamiseen ja vauvan ruokailuun liittyviä videoita. Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry suunnittelee suljettujen ryhmien hyödyntämistä vuoden 2013 aikana. Perhenetti-hanke on yhteydessä Vastaamohankkeeseen, joka toteutetaan Väestöliiton, Mental Capital Care Oy:n ja pääkaupunkiseudun Kaste -kuntien yhteistyönä (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen). Perhenetti-hankkeen ja Vastaamo-hankkeen työntekijät konsultoivat säännöllisesti toisiaan ammatillisissa kysymyksissä. Perheaikaa.fi verkkopalvelu on linkitetty muihin järjestöjen ja ministeriöiden kehityshankkeisiin Internetissä (mm. Innokylä, ApuaInfo). Perheaikaa.fi verkkopalvelu on saanut erittäin positiivisen vastaanoton Helsingin kaupungin yhteistyötapaamisissa sekä erilaisilla ammattilaispäivillä (mm. COFACE:n E-Healtkonferenssi, Lasten suojelun neuvottelupäivät, H:gin kaupungin SOME-Innopaja, Kätilöpäivät, jne). Koulutus ja mediayhteistyö 1/3 Perheaikaa.fi verkkopalvelun vertaisryhmistä toteutetaan kumppanuusjärjestöjen ammattilaisten ja nettivertaisohjaajien voimin. Nettivertaisohjaaja-koulutuksen päätavoite on kouluttaa Väestöliiton asiantuntijoiden johdolla riittävä määrä vertaisryhmien ohjaajia Perhenetti-hankkeeseen vuosille Nettivertaisohjaajakoulutus on prosessimuotoinen ohjaajakoulutus, joka koostuu lähiopetuspäivistä, ennakko- ja välitehtävistä sekä nettiryhmän ohjaajaharjoittelusta. Koulutus jakautuu peruskoulutukseen, jatkokoulutukseen ja kouluttajakoulutukseen. Perus - ja jatkokoulutukset ovat laajuudeltaan kolmipäiväisiä, kolmen opintopisteen kokonaisuuksia. Kouluttajakoulutus edellyttää perusja jatkokoulutuksen suorittamista ja on laajuudeltaan kuusipäiväinen, kuuden opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Koulutus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Nettivertaisohjaajakoulutus antaa vapaaehtoisille valmiuksia kohdata nettiryhmissä toimivia ihmisiä, käytännön työvälineitä ryhmien ohjaamiseen sekä tukee heidän jaksamistaan vertaisryhmäohjaajina. Vuoden 2012 aikana toteutettiin 4 nettivertaisohjaajien peruskoulutuspäivää ja ensimmäisestä peruskoulutuksesta valmistui 26 kumppanuusjärjestöjen vapaehtoista ja ammattilaista. Peruskoulutus II. aloitti 21 uutta 20

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sähköisten palveluiden tuki vanhemmille, Väestöliitto Valtakunnalliset LAPE-päivät. Suvi Laru Vanhemmuustiimin esimies, psykologi

Sähköisten palveluiden tuki vanhemmille, Väestöliitto Valtakunnalliset LAPE-päivät. Suvi Laru Vanhemmuustiimin esimies, psykologi Sähköisten palveluiden tuki vanhemmille, Väestöliitto 30.5.2017 Valtakunnalliset LAPE-päivät Suvi Laru Vanhemmuustiimin esimies, psykologi Mikä on Väestöliitto ry? Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu

WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu 28.4.2017 Väestöliitto ry järjestö perustettiin 1941 tuottaa palveluita, tekee tutkimusta, vaikuttaa 34 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite

Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite Kotona Suomessa yhdistää maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat verkostoksi, joka toteuttaa yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia kotouttamispalveluita

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017

Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymys ja logoviidakko Verkostot on must, niitä on paljon sekä toimivia

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011 1

VUOSIKERTOMUS 2011 1 VUOSIKERTOMUS 2011 1 SISÄLLYS Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus 3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 6 Perheiden hyvinvoinnin kehittämisohjelma 13 Nuorten hyvinvoinnin kehittämisohjelma 26 Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tornio 18.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social

Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social Pelastakaa Lasten Läheltä tueksi hanke ja vanhempien oma ryhmä Café Social 23.5.2017 Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka taistelee lapsen oikeuksien puolesta laadukkaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot