1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS TULOKSET YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS...7 3. TULOKSET...9 4. YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32"

Transkriptio

1 1

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS TULOKSET Oma asuinseutu Turvallisuus Toimeentulo Opiskelu ja työ Huolet, tyytyväisyys ja elämänarvot Vapaa aika Tiedotusvälineiden käyttö Osallistuminen ja vaikuttaminen Tulevaisuus YHTEENVETO BAROMETRIN PÄÄTULOKSET...32 Lähteet...34 LIITTEET

3 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelu aloitettiin Kotkan kaupungin nuorisotoimessa Nupit Kaakkoon! hankkeen käynnistyessä syksyllä Hankkeen ensimmäisen vaiheen painopisteenä oli juuri barometrin toteuttaminen seutukunnan kaikissa kunnissa. Syyskuussa hankkeessa aloitti osa aikainen projektisihteeri, jonka tehtävänä oli barometrin toteutuksen suunnittelu ja koordinointi yhteistyössä kuntien nuorisotoimista vastaavien kanssa. Kyselyt päätettiin toteuttaa Kotka Haminan seutukunnassa kahdessa eri vaiheessa; ensimmäisenä Kotkassa ja toisena seutukunnan muissa kunnissa. Syksyn aikana Kotkan nuorisotoimessa valmisteltiin Kotkan barometria, luotiin kontakteja yhteistyökumppaneihin ja laadittiin sekä paperinen että sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen tekoon osallistuivat Kotkan nuorisotoimen henkilöstö ja seutukunnan muiden kuntien nuorisotoimesta vastaavat henkilöt. Kyselylomake luotiin sekä seutukunnan kuntien aiempien nuorisokyselyiden että valtakunnallisten nuorisobarometrien ja nuorten elinoloselvitysten pohjalta. Kyselylomaketta testattiin syksyn aikana eri ikäisillä nuorilla sekä Vessun nuorisotalolla Karhulassa että nuorisonohjaajien omissa verkostoissa. Nuorisobarometrilla haluttiin selvittää mitä vuotiaat nuoret ajattelevat omasta asuinkunnastaan, toimeentulostaan, elämänarvoistaan, vapaa ajanvietostaan, osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksistaan, omasta tulevaisuudestaan sekä tiedotusvälineistä. Sähköinen kyselylomake työstettiin yhteistyössä Kotkan kaupungin internetsuunnittelijan ja ATK keskuksen kanssa. Kotkan osalta lomake tehtiin FrontPage ohjelmalla ja kysely vietiin Kotkan verkkopalvelimelle tiedonkeruuviikkojen ajaksi. Lähtökohtana nuorisobarometrin teolle oli, että se työstetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita haettiin syksyn 2007 aikana Kotkasta. Yhteistyökumppaneina nuorisobarometrin teossa toimivat Kotkan alueen peruskoulut ja lukiot, Etelä Kymenlaakson ammattiopisto (mukaan lukien Nuorten työpajat ja Oppisopimustoimisto), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnake, Kotkan alueen neuvolat, Kotkan Haminan seudun työvoimatoimisto, Työvoiman palvelukeskus Väylä, Osuuskauppa Ympyrä, Sulzer Pumps Finland Oy, Stora Enso Kotka, Pop Liikuntastudiot Oy ja Steveco Oy. Nuorisobarometri toteutettiin Kotkassa ajalla Viiden viikon aikana vastauksia saatiin yhteensä 1099 kappaletta. Kotkalaisnuoria vastasi kyselyyn yhteensä 813. Lisäksi vastauksia saatiin jo tässä vaiheessa seutukunnan muiden kuntien osalta. Haminalaisia nuoria vastasi 170, miehikkäläläisiä 8, pyhtääläisiä 65 ja virolahtelaisia 11. Lisäksi kyselyyn vastasi 28 nuorta, jotka asuivat muilla paikkakunnilla. Yksi vastaus oli puhdas pilavastaus, jonka vastaaja ei ilmoittanut asuinpaikkaansa ja kolmessa vastauksessa ei ollut mainittu kotipaikkaa. Kotkassa toteutetun barometrin perusjoukkona olivat kaikki vuotiaat Kotkassa asuvat nuoret. Kotkan kaupungin Tilastoja 2006 (2007) mukaan Kotkassa asui 2006 vuoden lopussa vuotiaita nuoria Heistä 3640 (52,4 %) oli miehiä ja 3306 (47,6 %) naisia. Otoksen määrittelemiseksi lähdettiin selvittämään missä suhteessa ikäryhmään kuuluvat nuoret olivat työelämässä, työttömänä, opiskelijana tai muunlaisessa elämäntilanteessa. Tällaiset tiedot kerätään Kotkassa kymmenen vuoden välein ja tuorein saatavilla oleva tieto oli vuodelta

4 Lukumäärä % Työelämässä ,0 Työttömänä 576 9,0 Koululainen/ ,0 Opiskelija Eläkkeellä 64 1,0 Varus tai 197 3,0 siviilipalvelus Muut 455 7,0 Yhteensä Taulukko vuotiaiden kotkalaisten jakautuminen Yllä olevat tiedot ovat vanhoja ja niitä käytettiin siksi vain suuntaa antavina prosentuaalisia vastaajamääriä arvioitaessa. Tuoreempia tietoja yritettiin saada olemalla yhteyksissä eri organisaatioihin. Taulukossa 2 on esitettynä vuotiaiden kotkalaisnuorten sijoittuminen eri ryhmiin. Lukumäärät perustuvat suurilta osin arvioon, mutta niitä käytettiin nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelussa apuna. Lukumäärä Tieto saatu 9.luokkalaiset 583 Oppilaitoksista Lukiolaiset 1080 Oppilaitoksista Ammatillinen 1146 Oppilaitoksesta oppilaitos Oppisopimuskoulutus 40 Oppilaitoksesta Ammatillinen n. 80 Oppilaitoksesta aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulu 595 Oppilaitoksesta Työpajat 30 Rannikkopajoilta Työvoimatoimisto 264 keskus.fi ( ) Varusmiespalvelu n. 150 Kymen Sotilasläänin Esikunta Siviilipalvelus n. 10 Sivarikeskus Työssä olevat 1960 Arvio vuoden 2000 perusteella Muut 169 Arvio vuoden 2000 perusteella Yhteensä 6177 Taulukko vuotiaiden jakautuminen syksyllä Tiedonkeruumenetelmästä johtuen kaikkien lähes 7000 kotkalaisnuoren ryhmittely yllä oleviin kategorioihin osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Nähtävissä on, että työttömien määrä on laskenut 5,2 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tilastoista. Työssä olevien ajankohtaista määrää oli taas hankala selvittää. Koska työttömien määrä on laskenut, oletettavaa on, että työssä olevien, opiskelijoiden ja ryhmässä muut olevien määrät ovat kasvaneet. Koska koululaisten ja opiskelijoiden määrät saatiin suoraan oppilaitoksista, työssä olevien ja kategoriaan muut kuuluvien määrää kasvatettiin samassa suhteessa kuin työttömien määrää oli vähentynyt. Huomioitavaa tietenkin on, että kotkalaisnuoria opiskelee myös muilla paikkakunnilla kuin Kotkassa. Näiden tavoitteleminen oli tällä menetelmällä hankalaa. Kohtaan muut jäi vajaa kaksisataa nuorta, jotka eivät kuuluneet mihinkään taulukossa olevaan luokkaan. Tätä tutkimusta varten ryhmään muut oli lisätty myös eläkkeellä olevat ryhmän pienuuden ja hankalastitavoitettavuuden takia. Ryhmään muut kuuluu todennäköisesti 4

5 perhevapaalla olevia, nuoria, jotka ovat laitoksissa taikka työttömiä, jotka eivät ole työvoimahallinnon palveluiden piirissä. Näiden nuorten tavoittelu tällä menetelmällä osoittautui hankalaksi jo suunnitteluvaiheessa. Nuorisobarometrin otokseen tavoittelimme noin 30 % kohderyhmään kuuluvista siten, että otoksessa oli mukana oikeassa suhteessa opiskelijoita, työssä käyviä ja työttömiä nuoria, jotka asuvat eri puolella Kotkaa. Otoksen määrä oli noin määrä, jolla pyrimme varmistamaan, että pienemmistä ryhmistä saatiin tarvittava määrä vastauksia siten, että joiltain kohdin pyrimme suurempaankin otokseen. Edellinen nuorisokysely toteutettiin Kotkassa vuonna Silloin otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa, jota päätettiin hyödyntää myös tässä kyselyssä. Ryväsotannassa perusjoukko koostuu luonnollisista ryhmistä, esimerkiksi koululuokista ja työpaikoista, joista valitaan satunnaisesti mukaan tulevat ja ne tutkitaan kokonaan. Otokseen pyrittiin saamaan nuoria taulukon 3 mukaisesti: Ikä Lukumäärä Otos 30 % 9.luokkalaiset Lukiolaiset Ammatillinen oppilaitos Oppisopimuskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulu Työpajat Työvoimatoimisto Varusmiespalvelu /arvio Siviilipalvelus /arvio 5 5 Työssä olevat /tieto vuodelta Muut Taulukko 3. Nuorisobarometri Kotkassa 2008, otos Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten kohdalla pyrimme myös saamaan otokseen suhteessa oikean määrän eri koulutusaloilla opiskelevia oppilaitoksista saatujen tietojen perusteella. Etelä Kymenlaakson ammattiopiston kohdalla tietoa kohderyhmäämme kuuluvista nuorista ei ollut suoraan saatavilla koulutusaloittain, mutta suuntaaantavia lukuja saimme koko oppilaitoksen koulutusalojen opiskelijamääristä. Näiden oppilaitosten kohdalla tavoittelimme jo tässä vaiheessa koko seutukunnan nuoria, sillä oppilaitoksissa opiskelee nuoria ympäri seutukuntaa emmekä halunneet rasittaa oppilaitoksia useammilla tiedonkeruilla. Nuorisobarometri toteutettiin yhteistyössä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen oppilaitoksen opinto ohjaajien kanssa siten, että kohderyhmään kuuluvat täyttivät kyselyn valvotusti luokkatilanteessa. Lukioiden kohdalla esitimme koulujen yhteys henkilöille toiveen, että Karhulan lukiosta osallistuisi yksi ensimmäisen vuoden ryhmä sekä kaksi toisen ja kolmannen vuoden ryhmää, Kotkan Lyseon lukiosta kaksi ensimmäisen ja kolmannen vuoden ryhmää sekä yksi toisen vuoden ryhmä sekä Langinkosken lukiosta kaksi ensimmäisen ja toisen sekä yksi kolmannen vuoden ryhmä. Kotka Svenska Samskolanista pyrimme tavoittamaan kaikki ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaat. Etelä Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkan ja Haminan toimipisteessä toimi yhteyshenkilönä kaksi opinto ohjaajaa. Heille toimitettiin tavoitevastaajamäärät ja he hoitivat oppilaitoksessa tiedonkeruun sähköisesti opiskelijoilta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kohdalla 5

6 tavoitevastaajamäärät toimitettiin heidän opintoasiainhallinnon opiskelijajärjestelmän haltijalle, joka lähetti opiskelijoille vastauslinkin kyselylomakkeeseen sähköpostitse toivomusten mukaisesti. Työssä olevia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin, Sulzer Pumps Finland Oy:n, Stora Enso Kotkan, OK Ympyrän, Steveco Oy:n ja Pop Liikuntastudiot Oy:n kautta. Kaupungin kohderyhmään kuuluville työntekijöille lähetettiin vastauslinkki sähköpostitse. Sulzer Pumps Finland Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita sekä vastauslinkki sähköiseen kyselylomakkeeseen henkilöstöpäällikölle, joka toimitti ne eteenpäin henkilöstölle. Stora Enso Kotkaan ja Pop Liikuntastudiot Oy:hyn toimitettiin vastauslinkki henkilöstöpäälliköille, jotka lähettivät ne edelleen työntekijöille. OK Ympyrän osalta paperisia kyselylomakkeita toimitettiin Prismaan ja Hesburgerin toimipisteisiin sekä hallintojohtaja laittoi maininnan kyselystä henkilökuntatiedotteeseen. Steveco Oy:hyn toimitettiin paperisia kyselylomakkeita henkilöstön kehittämispäällikölle, jonka toimesta lomakkeet postitettiin työntekijöille kotiin. Työttömiä nuoria tavoittelimme Kotka Haminan seudun työvoimatoimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen Väylän kautta. Anoimme työvoimatoimiston johtajalta tutkimuslupaa työvoimatoimiston nuorten palveluiden asiakkaiden haastattelua varten. Työvoimatoimiston johtaja Jari Saarinen myönsi luvan tutkimuksen tekoa varten Tiedonkeruuviikkojen aikana joko projektin työntekijä tai nuorisotoimessa harjoittelua suorittanut sosionomi opiskelija päivysti iltapäivisin nuorten palveluiden aulassa yrittäen saada heidän asiakkaitaan vastaamaan kyselyyn. Työ voiman palvelukeskus Väylässä työskentelee yksi nuorisotoimen työntekijä, joka koordinoi nuorisobarometrin toteutusta heidän organisaatiossaan. Varusmiesten kohdalla Kotkan Rannikkopataljoonan Kirkonmaan linnakkeella työskentelevät varusmieskouluttajat koordinoivat barometrin toteutuksen heidän varuskunnassaan niin, että kaikki Kotka Haminan seutukunnassa asuvat varusmiehet täyttivät kyselyn valvotusti. Siviilipalvelusta suorittavia nuoria tavoiteltiin Kotkan kaupungin eri yksiköistä sekä kotkalaisista yhdistyksistä, joissa tiedettiin olevan siviilipalvelustaan suorittavia. Nuorten työpajojen kohdalla sähköinen vastauslinkki toimitettiin työpajojen työnohjaajille, jotka toimittivat linkin edelleen työpajoissa toimiville nuorille. Nuoret saivat itse valita vastasivatko kyselyyn. Oppisopimustoimistosta vastauslinkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse heidän opiskelijoilleen. Otokseen valikoitui opiskelijoita, joiden sähköpostiosoite oli oppisopimustoimiston tiedossa. Kohdassa muut olevia nuoria yritimme tavoitella neuvoloiden kautta toimittamalla sinne paperisia kyselylomakkeita. Taulukossa 5 on esitettynä lopulliset vastausmäärät. Vastausmäärä Prosenttia (%) koko ryhmästä Prosenttia (%) otostavoitteesta Peruskoulussa (9 luokka) ,0 100 Lukiossa ,5 58,3 Ammatillisessa oppilaitoksessa ,0 60,1 Ammattikorkeakoulussa 74 12,4 41,3 Yliopistossa Muualla, missä? 3 9,7 9,7 oppisopimuskoulutuksessa Työssä (sis. pätkätyö) 44 2,2 22,4 Työttömänä (harjoittelija/ 64 24,2 80 työvoimapol. koulutus) Varusmiespalveluksessa ,3 Siviilipalveluksessa Muut: äitiys ja perhevapaa 1 0,6 2,0 Taulukko 4. Nuorisobarometriin vastanneet kotkalaisnuoret 6

7 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS IKÄ JA SUKUPUOLI Yhteensä 792 vastaajaa ilmoitti ikänsä, heistä miehiä on 53 prosenttia (N 417) ja naisia 47 prosenttia (N 375). Miehiä vastaajissa oli 42 enemmän kuin naisia. Suurimmat vastaajaryhmät olivat iältään 15, 16 ja 17 vuotiaat. Olen v 26 v 24 v 22 v 20 v 18 v 16 v 14 v Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma. Kaikki vastaajat, lukuina. Ikäjakauma miehet 20 v 8 % 21 v 3 % 22 v 4 % 23 v 3 % 25 v 2 % 24 v 2 % 14 v 0 % 15 v 16 % Miesvastaajista vuotiaita on 78 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 22 prosenttia. Vastaajaryhmistä suurin on 16 vuotiaat. 19 v 12 % 16 v 22 % Kuvio 2. Miesten ikäjakauma 21 v 7 % 18 v 12 % Ikäjakauma naiset 22 v 5 % 23 v 6 % 25 v 2 % 24 v 4 % 26 v 0 % 27 v 0 % 33 v 0 % 13 v 1 % 14 v 1 % 17 v 16 % 15 v 22 % Naisvastaajista vuotiaita on 69 prosenttia ja yli 20 vuotiaita on 29 prosenttia. Naisissa suurin vastaajaryhmä on 15 vuotiaat. 20 v 5 % 19 v 4 % 18 v 10 % 17 v 17 % 16 v 16 % Kuvio 3. Naisten ikäjakauma 7

8 ELÄMÄNTILANNE JA ASUMINEN Siviilisäädyltään ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä ovat naimattomat (98 %). Koska vastaajista suurin osa on alle 18 vuotiaita ja muutkin vastaajat varsin nuoria, ei tämä ole yllättävää. Vastaajista yksi ilmoitti siviilisäädykseen avioliiton ja 11 avoliiton. Elämäntilanteiltaan vastaajat jakautuivat karkeasti ottaen neljään ryhmään. Suurin vastaajien ryhmä oli opiskelijat ammatillisessa oppilaitoksessa (26 %) ja seuraavaksi suurimpana ryhmänä olivat lukiolaiset (24 %). Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset muodostivat kolmanneksi suurimman vastaajaryhmän (22 %) ja muut ryhmät muodostavat yhdessä kolmannen neljänneksen (28 %). Olen... Siviilipalveluksessa 0 % Varusmiespalveluksessa 6 % Työssä 5 % Työtön 7 % Äitiys tai perhevapaalla 0 % Harjoittelija (esim. työmarkkinatuella) 0 % Lukiolainen tai ammattilukiolainen 24 % Muualla 0 % Peruskoululainen 22 % Opiskelija yliopistossa 1 % Opiskelija muualla 0 % Opiskelija ammattikorkeakoulussa 9 % Opiskelija ammatillisessa oppilaitoksessa 26 % Kuvio 4. Vastaajien elämäntilanne. Kaikki vastaajat, prosentteina. Asumisen muodoissa vanhempien kanssa asuminen on yleisintä (70 %). Yksin asuminen sekä kumppanin kanssa asuminen ovat melkein yhtä yleisiä asumisen muotoja. Yksin asuu 13 prosenttia vastaajista ja kumppanin kanssa 12 prosenttia. Yhteisasuminen tai viikot opiskelupaikkakunnalla asumisen muotona ovat harvinaisia. Asun... Kavereiden kanssa yhteisasunnossa Viikonloput vanhempieni luona ja viikot opiskelupaikkakunnalla Yksin lasten kanssa Lasten ja kumppanin kanssa Jotenkin muuten Kumppanin kanssa kahdestaan Yksin Vanhempieni kanssa 541 Kuvio 5. Asumisen muoto. Kaikki vastaajat, lukuina. 8

9 3. TULOKSET 3.1. Oma asuinseutu KOTKASSA VIIHTYMINEN Mielestäni parasta asuinkunnassani on... Muu; 177 Ei mikään; 31 Rauhallisuus; 77 Muut ihmiset; 86 Palvelut; 176 Miljöö; 145 Meri ja luonto; 125 Parasta Kotkassa. Kaikki vastaajat, avoimien vastausten ryhmittelyä. Kuvio 6. Avoimet vastaukset paljastavat nuorten olevan varsin tyytyväisiä Kotkan palveluihin, joista eniten mainintoja saivat hyvät liikenneyhteydet. Palveluiden kohdalla ei ole havaittavissa eroja alle ja yli 18 vuotiaiden keskuudessa. Alle 18 vuotiaiden mielestä Kotka on rauhallisempi ja turvallisempi kaupunki kuin vanhempien nuorten mielestä, kun taas yli 18 vuotiaat arvostavat merta ja luontoa nuorempia enemmän. Muut vastaukset ovat yksittäisiä mainintoja parhaista asioista Kotkassa. Ne koskivat esimerkiksi Meripäiviä, urheiluun liittyviä asioita tai vaikkapa Mussalon Pizzeriaa. Parasta Kotkassa mies mies nainen nainen alle 18 yli 18 alle 18 yli 18 Meri ja luonto Miljöö Palvelut Muut ihmiset Rauhallisuus/ turvallisuus Muu Ei mikään EOS Taulukko 5. Mielestäni parasta asuinkunnassani on Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat sekä naiset ja miehet, avoimien vastausten ryhmittelyä. 9

10 Kouluarvosana % N arvosana 4 1,6 12 arvosana 5 3,3 25 arvosana 6 8,5 65 arvosana 7 25,5 196 arvosana 8 43,3 333 arvosana arvosana 3, keskiarvo 7,65 yht. 769 Kouluarvosanalla mitattuna Kotka sai nuorilta keskiarvokseen 7,65 ja lähes puolet nuorista antoi arvosanaksi kahdeksan. Yleensä ottaen nuoret siis arvostavat kotipaikkakuntaansa. Taulukko 6. Minkä kouluarvosanan 4 10 antaisit kotiseudullesi ikäistesi asuinpaikkana? Kaikki vastaajat. Barometrissa kysyttiin Kotkassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyydettiin arvioimaan ensin väitteiden tärkeyttä itselle ja sitten väitteiden toteutumista asuinseudulla. Alle 18 vuotiaiden keskuudessa hyvät kaverit ja hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeimpiä viihtymisen tekijöitä ja niiden arvioidaan toteutuvankin hyvin. Vähiten tärkeitä asioita heille ovat vilkas nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonnan runsaus. Nuorisotoiminta arvioitiin huonoimmin toteutuvaksi kaikkien kymmenen väitteen joukosta. Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Alle 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,53 3,13 2,92 2,95 2,87 2,6 2,6 2,7 2,55 2,51 2,5 2,43 2,7 2,81 2,5 2,19 2,14 2,09 2,64 1,86 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Kuvio 7. Alle 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. Yli 18 vuotiaiden joukossa tärkein viihtymiseen vaikuttava tekijä on mahdollisuus saada työtä, mutta hyvät kaverit ovat myös heille tärkeitä. Työnsaantimahdollisuuksien tärkeyden ja toteutumisen vertailussa toteutuminen jää keskiarvossaan pienemmäksi kuin tärkeyden keskiarvo. Koko aineistossa tämä on ainoa arvo, jossa näin tapahtuu. On vielä huomioitava, että toteutumisen arvioinnin asteikko yltää lukuun neljä (4) ja tärkeyden lukuun kolme (3). Yli 18 vuotiaat siis kokevat voimakkaasti, että työnsaanti mahdollisuudet Kotkassa eivät ole hyvät. Nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonta jäävät myös yli 18 vuotiaiden arviossa viimeiseksi sekä tärkeydessä että toteutumisessa. Parhaiten molempien ikäryhmien vastausten mukaan toteutuu, kuten luonnollista onkin, perheen lähellä olo. 10

11 Mitkä seikat vaikuttavat eniten paikkakunnalla viihtymiseen? Yli 18 v Toteutuminen; asteikko 1 4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1 3, ka 3,15 2,58 3,42 2,69 2,4 2,39 2,67 2,51 2,68 2,14 2,86 2,54 2,47 1,98 2,85 2,35 2,6 1,87 2,85 1,99 Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita Perhe on lähellä Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Kuvio 8. Yli 18 vuotiaiden viihtyminen Kotkassa. Keskiarvot. TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN Seuraavaksi kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin asteikolla 1 5. Asteikolla pienin arvo ilmaisee erinomaista tyytyväisyyttä ja arvo neljä (4) kertoo vastaajan olevan erittäin tyytymätön. Viides (5) arvo oli valittava, mikäli ei ollut käyttänyt palvelua. Kuviossa 9 on palvelut järjestetty keskiarvon mukaan tyytyväisyysjärjestykseen, mutta ilman arvoa viisi. Kuviossa on huomioitu siis vain palvelua käyttäneiden arviointi. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat liikenneyhteyksiin, joiden jälkeen tasaväkisiä ovat ravintola ja kahvilapalvelut, liikunta ja urheilupaikat, harrastusmahdollisuudet sekä kirjastot ja koulut. Tyytymättömimpiä ollaan nuorisotiloihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Miten tyytyväinen olet seuraaviin palveluihin asuinkunnassasi? Liikenneyhteydet Ravintola ja kahvilapalvelut Liikunta ja urheilupaikat Harrastusmahdollisuudet Kirjastot Koulut Kunnallinen asuntotarjonta Puistot ja ulkoilualueet Lasten leikkikentät Kaupat ja ostosmahdollisuudet Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Nuorisotilat Kevyen liikenteen väylät 1,95 2,05 2,06 2,08 2,09 2,09 2,12 2,13 2,18 2,2 2,26 2,27 2,4 2,41 Kuvio 9. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, keskiarvo. Vain palvelua käyttäneet. 11

12 Kuviossa 10. tyytyväisyyttä palveluihin kuvataan lukuina, jolloin nähdään, että erittäin tyytyväisiä ollaan kauppoihin sekä ostosmahdollisuuksiin. Ravintola ja kahvilapalvelut tulevat tässä vertailussa toiseksi ja myös puistoihin sekä ulkoilualueisiin ollaan erittäin tyytyväisiä. Koulujen kohdalla huomataan, että nuoret eivät ole koulupalveluihin erittäin tyytyväisiä, mutta niihin ollaan yleensä ottaen tyytyväisiä, sillä koulut saivat selkeästi eniten mainintoja tyytyväinen kohtaan. Nuorten parissa eniten tyytymättömyyttä herättävät terveyspalvelut, tosin terveyspalvelujen kohdalla myös ilmoitetaan, ettei niitä ole käytetty. Tämä voi viitata siihen, ettei esimerkiksi kouluterveydenhuollon ajatella kuuluvan terveyspalveluihin lainkaan. En ole käyttänyt palvelua kohdassa maahanmuuttajapalvelut saavat mainintoja runsaimmin. Tätä palvelua on varmastikin hankala arvioida, mikäli ei ole sen piirissä. Myöskin nuorisotilat ovat ei käytettyjen palveluiden piirissä. Tyytyväisyys palveluihin Maahanmuuttajapalvelut Nuorisotilat Kunnallinen asuntotarjonta Lasten leikkikentät Terveyspalvelut Liikenneyhteydet Liikunta ja urheilupaikat Harrastusmahdollisuudet Ravintola ja kahvilapalvelut Kaupat ja ostosmahdollisuudet Puistot ja ulkoilualueet Kevyen liikenteen väylät Koulut Kirjastot Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Tyytymätön Erittäin tyytymätön En ole käyttänyt palvelua Kuvio 10. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, lukuina. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin mainitsemaan 1 3 tärkeintä palvelua, joita tulisi Kotkassa kehittää. Kuvio 11 osoittaa tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nuorisotilat ja toiminnan sekä erilaiset harrastus ja liikuntamahdollisuudet. Vastausten ryhmittelyssä ensin mainittuun ryhmään kuuluvat myös toiveet esimerkiksi erilaisista tapahtumista tai laneista. Useimmin mainitaan toive nuorille tarkoitetuista paikoista, joissa saisi oleilla. Osa tämäntyyppisistä toiveista liittyy suoraan kahviloihin ja toiveeseen saada oleskella niissä rauhassa. Harrastus ja liikuntamahdollisuuksien ryhmä käsittää mm. liikuntapaikkoja tai niiden kuntoa koskevat toiveet, kirjasto ja kulttuuripalvelut sekä nuorten musiikkitapahtumiin ja harrastamiseen liittyvät toiveet. Julkinen liikenne herättää myös paljon kehittämisajatuksia. Paikallisliikenteeseen toivotaan useampia vuoroja etenkin harvaanasutummalle seudulle sekä vuoroja myöhemmin kulkeviksi, bussilippujen hintoja moititaan kalliiksi. Junayhteyksiä pitäisi myös kehittää, etenkin Helsingin suuntaan. Ostospalveluiden kohdalla toivotaan eniten ostosmahdollisuuksien paranemista, mutta myös parempaa asiakaspalvelua ja laajempia aukioloaikoja. Asiakaspalveluun kohdistuvat toiveet korostuivat kahviloiden sekä terveyspalvelujen kohdalla. Terveyspalveluissa moititaan erityisesti hoitoon pääsyn vaikeutta ja ammattitaitoa. Peruskoulun jälkeisen opiskelutarjonnan puute saa aineistossa paljon mainintoja. Valinnanmahdollisuuksia toivotaan löytyvän kotipaikkakunnalta. Liikenneväylien (lähinnä kevyenliikenteen) kunto saa nuorilta moitetta. Kehittämiskohteeksi nousee myös työllistyminen kotipaikkakunnalla: Kotkasta halutaan löytää niin pysyvämpää työtä kuin 12

13 kesätyötäkin. Ryhmästä muut useampia mainintoja löytyy mm. vanhusten ja maahanmuuttajien palveluiden kehittämisestä sekä sosiaalipalveluiden alalta. Mitä palveluita asuinkunnassasi pitäisi mielestäsi kehittää? Muut Nuorisotilat ja toiminta Harrastus ja liikuntamahdollisuudet Julkinen liikenne ja kulkuyhteydet Terveyspalvelut Ostospalvelut Kahvila ja ravintolapalvelut Puistot ja leikkikentät Peruskoulut Opiskelumahdollisuudet Asuminen Liikenneväylät Työmahdollisuudet Poliisi ja turvallisuus Kuvio 11. Palveluiden kehittäminen. Kaikki vastaajat, avoimet vastaukset.(1 3 tärkeintä; N 1375). MUUTTOAIKEET Kotkasta muuttamista vastaajista suunnittelee noin puolet vastaajista. Seuraavan vuoden aikana muuttoa suunnittelee vajaa kymmenen prosenttia nuorista. Alle 18 vuotiailla muuttoaikeita (64 %) on enemmän kuin vanhemmilla nuorilla (36 %), mutta ne ovat kaukaisemmassa tulevaisuudessa. Seuraavan vuoden aikana muuttosuunnitelmien suhde yli ja alle 18 vuotialla on 73 / 27 % eli täysiikäisten muuttoaikeet lähitulevaisuudessa ovat suuremmat kuin nuorempien. Onko sinulla suunnitelmissa muuttaa pois nykyisestä asuinkunnastasi? En ole suunnitellut muuttoa 44,9 Aion muuttaa seuraavan vuoden aikana 9,6 Aion muuttaa myöhemmin 45,5 Kuvio 12. Muuttoaikeet. Kaikki vastaajat, prosentteina. (N 804) 13

14 Kuinka paljon seuraavat tekijät voisivat vaikuttaa muuttoosi? Paremmat työllistymismahdollisuudet Paremmat opiskelumahdollisuudet Miellyttävämpi asuinympäristö Paremmat kulkuyhteydet Paremmat harrastusmahdollisuudet Turvallisempi asuinympäristö Halvemmat asumiskustannukset Paremmat kunnalliset palvelut Halvemmat tontit Kunnan huokuttimet Halu seurata pois muuttaneita ystäviä Kuvio 13. Muuttoon vaikuttavat tekijät. Kaikki vastaajat, lukuina. erittäin paljon melko paljon melko vähän erittäin vähän ei lainkaan Kysymykseen muuttoon vaikuttavista tekijöistä vastasivat vain muuttoa suunnitelleet nuoret. Heille tärkeimmät vaikuttavat seikat ovat paremmat työllistymis ja opiskelumahdollisuudet. Melko paljon muuttohalukkuuteen vaikuttavat miellyttävä asuinympäristö sekä paremmat kunnalliset palvelut. Erilaiset kuntien houkuttimet, kuten halvat tontit tai lapsiperheiden tuet eivät nuoria houkuttele eikä myöskään ystävien seuraaminen uudelle paikkakunnalle. Paluumuuton todennäköisyys Erittäin todennäköisenä 12 % En osaa sanoa 24 % Melko todennäköisenä 28 % Melko epätodennäköisenä 21 % Erittäin epätodennäköisenä 15 % Kuvio 14. Jos suunnittelet muuttoa pois asuinseudultasi, kuinka todennäköisenä pidät, että palaat takaisin jossakin elämänvaiheessa? (N 463). 14

15 3.2. Turvallisuus Turvattomuuden tunnetta aiheuttavia asioita kysyttiin asteikolla 1 4 jossa luku yksi ilmaisee suurta turvattomuuden tunnetta ja luku neljä arvoa ei lainkaan. Näin ollen pienempi keskiarvo ilmaisee asian aiheuttavan enemmän turvattomuutta kuin suurempi keskiarvo. Keskiarvolla mitattuna eniten turvattomuutta aiheuttavat huumeiden käyttäjät, ryöstöt ja murrot sekä järjestäytynyt rikollisuus. Taulukosta 7. on nähtävissä, että verkossa tapahtuva kiusaaminen ei ole vastaajille erityinen huolen aihe, kuten ei myöskään kaupunkiliikenne. Kotiväkivalta ei keskiarvoltaan nouse aiheuttamaan erityistä turvattomuutta, mutta absoluuttisista luvuista nähdään sen aiheuttavan paljon turvattomuutta kohtuullisen suurelle joukolle nuoria. Kotiväkivallan kohdalla on havaittavissa ääripäiden (paljon ei lainkaan) korostuminen. Paljon turvattomuuden tunnetta Kotkassa aiheuttaa myös seksuaalinen häirintä ja ahdistelu. Merkittävää on myös suuri luku maailman tilanteen jonkin verran arvon kohdalla. Nähtävästi maailman tilanne ei ole nuorilla suurena huolenaiheena, mutta se vaikuttaa taustalla. Samantyyppinen asetelma on havaittavissa myös ympäristökatastrofin kohdalla. Taulukko 7. Turvallisuuden tunne. Kaikki vastaajat, lukuina. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa Paljon Jonkin Ei Ei lainkaan Yht. Ka verran mainittavasti Verkossa tapahtuva kiusaaminen ,38 Kaupunkiliikenne ,14 Kotiväkivalta Rasismi ,95 Rekkajonot ,94 Koulukiusaaminen ,94 Jengit ,89 Ympäristökatastrofin mahdollisuus ,85 Maailman tilanne ,77 Alkoholin käyttäjät ,72 Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu ,7 Oma tulevaisuus ,68 Pimeät puistot ja kadut ,67 Järjestäytynyt rikollisuus ,63 Ryöstöt ja murrot ,62 Huumeiden käyttäjät ,16 15

16 Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... alle 18 v Huumeiden käyttäjät Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu Järjestäytynyt rikollisuus Kotiväkivalta Ryöstöt ja murrot Oma tulevaisuus Pimeät puistot ja kadut Jengit Ympäristökatasrofin mahdollisuus Maailmantilanne Koulukiusaaminen Rasismi Alkoholin käyttäjät Rekkajonot Verkossa tapahtuva kiusaaminen Kaupunkiliikenne Kuvio 15. Turvattomuuden tunne. Alle 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Kuvio 15 kuvaa turvattomuuden tekijöitä alle 18 vuotiaiden keskuudessa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 16) nähdään tilanne yli 18 vuotiaiden kohdalla. Näistä molemmista kuvioista käy ilmi huumeiden käyttäjien aikaansaama turvattomuus sekä se, ettei kaupunkiliikenne tai verkossa tapahtuva kiusaaminen ole suuria huolenaiheita. Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun pelko on suurempi alle 18 vuotiaiden parissa kuin vanhempien nuorten kohdalla, samoin on kotiväkivallan tuottaman turvattomuuden tunteen laita. Vanhemmille vastaajille rekkajonot ovat suurempi huoli kuin nuoremmilleen. Tämä johtunee siitä, että he jo autoilevat itse. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... yli 18 v Huumeiden käyttäjät Järjestäytynyt rikollisuus Ryöstöt ja murrot Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu Pimeät puistot ja kadut Oma tulevaisuus Kotiväkivalta Jengit Rekkajonot Koulukiusaaminen Ympärisätökatastrofin mahdollisuus Alkoholin käyttäjät Maailmantilanne Rasismi Verkossa tapahtuva kiusaaminen Kaupunkiliikenne Kuvio 16. Turvattomuuden tunne. Yli 18 vuotiaat, lukuina. Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan 16

17 3.3. Toimeentulo Koen, että taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä... % N Erittäin huono 5,1 40 Melko huono Keskinkertainen 38,2 299 Hyvä Erittäin hyvä 9,6 75 yht Taloudellisen tilanteensa vastaajat kokevat keskinkertaisena tai hyvänä. Naisten ja miesten välillä on pieniä eroja, etenkin ääripäiden välillä. Naisista useampi kokee taloudellisen tilanteensa melko huonoksi miehiin verrattuna, kun taas useampi mies kokee taloudellisen tilanteensa erittäin hyvänä naisiin verrattuna. Taulukko 8. Taloudellisen tilanteen kokeminen. Kaikki vastaajat. Ikäryhmien välillä useampi alle 18 vuotias katsoi taloudellisen tilanteensa hyväksi tai erittäin hyväksi vanhempiin vastaajiin verrattuna ja puolestaan huonona tai erittäin huonona tilanteen näki useampi yli 18 vuotias kuin alle 18 vuotias. Rahan kulutusta erilaisiin menoihin arvioitiin viikkotasolla. Huomioon pyydettiin ottamaan vain henkilökohtaiset menot ilman välttämättömiä vuokra, ruoka tai muita laskuja. Melkein puolet vastaajista käyttää rahaa enintään 20 euroa viikossa ja noin 2/3 nuorista kuluttaa rahaa enintään 40 euroa viikossa. Toisaalta noin 13 % nuorista sijoittuu eniten kuluttavien joukkoon, jossa menot viikossa ovat kahdeksastakymmenestä yli kahteensataan euroa. Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin... 2,1 % 2,1 % 2,9 % 2,7 % 18 % 6,2 % 18,4 % 23,6 % 24 % 0 10 euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa enemmän kuin 200 euroa Kuvio 17. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Kaikki vastaajat, prosentteina. 17

18 Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin N alle 18 yli euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa enemmän kuin euroa yht ka euroa 44,2 27,4 63,1 Taulukko 9. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Eroteltuina alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina. Ikäryhmittäinen vertailu paljastaa, kuten olettaa saattaa, suurempien rahasummien kuluvan yli 18 vuotialla. He käyttävät rahaa useammin yli kaksikymmentä euroa tai enemmän. Suurin osa yli 18 vuotiaiden ryhmästä käyttää rahaa menoihinsa euroa, kun taas nuoremmista enemmistö kuluttaa enintään kymmenen euroa. Vanhemmista vastaajista merkittävä joukko ilmoitti rahaa kuluvan euroon. Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan menojen kohteita ja valitsemaan kolme tuoteryhmää, jotka aiheuttavat suurimmat menot. Kuvissa 19 ja 20 on eroteltu alle ja yli 18 vuotiaiden menoerät sukupuolen mukaan. Alle 18 vuotiaat käyttävät rahansa suurimmaksi osaksi vaatteisiin, kahviloihin ja ravintoloihin. Harrastuksiin, hygieniatarvikkeisiin ja alkoholiin rahaa kuluu rahaa melko samanlaiset määrät. Nuorten naisten rahankulutus vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin on miehiä suurempi. Nuorilla miehillä naisia suuremmat menot aiheutuvat harrastuksista, matkustamisesta, musiikista sekä videoista ja elokuvista. Kahviloihin ja ravintoloihin, tupakkaan ja alkoholiin sekä kännykkälaskuihin miehet sekä naiset käyttävät rahaa melko lailla yhtä paljon. Kuvio 18. Rahan kulutus. Alle 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) 18

19 Yli 18 vuotiailla suurimmat menoerät muodostuvat kahviloista ja ravintoloista, vaatteista ja alkoholista. Alle 18 vuotiaisiin verrattuna vaatteisiin kuluu heillä huomattavasti vähemmän rahaa, kun taas kahviloiden ja ravintoloiden sekä alkoholin osuus korostuvat. Sukupuolten välillä tässä ikäryhmässä erot ovat pienimmät kännykkälaskuissa sekä matkustamisessa. Naisilla miehiä enemmän rahaa kuluu, kuten nuoremmillaankin, vaatteisiin ja hygieniatarvikkeisiin. Ikäryhmän miehet puolestaan käyttävät rahaa naisia enemmän melkein kaikissa muissa tuoteryhmissä. Kuvio 19. Rahan kulutus. Yli 18 vuotiaat, eroteltuina naiset ja miehet. (Lintunen & al., 2008, s. 25) Kysymyksessä tärkeimmästä rahanlähteestä pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista yksi. Rahaa vastaajat saavat selkeästi suurimmassa määrin vanhemmilta tai sukulaisilta. Käyttövarojen lähteistä toiseksi suurin on opintotuki ja seuraavina tulevat tilapäiset työt tai säännölliset palkkatulot. Tärkein lähde, josta saan käyttövarani on... Vanhemmat tai sukulaiset; 333 Laina; 5 Lapsilisä; 16 Työttömyysturva; 17 Toimeentulotuki; 33 Jokin muu; 55 Säännöllinen palkkatyö; 88 Opintotuki; 107 Tilapäistyö; 99 Kuvio 20. Tärkein rahanlähde. Kaikki vastaajat, lukuina. Luottojen kohdalla vastaajat saivat valita useamman annetuista vaihtoehdoista. Eniten lainoja nuorilla on vanhemmilta tai sukulaisilta, sitten tulevat asuntolainat, luottokorttivelat ja osamaksuvelat. 19

20 Asuntolainojen osuutta kasvattavat yli 18 vuotiaat nuoret, joilla asuntovelkaa on selkeästi useammin kuin nuoremmillaan. Yleensäkin luottoa on useammalla täysi ikäisellä kuin alaikäisellä, joiden lainat ovat enimmäkseen vanhemmilta saatuja. Jonkin verran alle 18 vuotiailla on myös luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita. Kaiken kaikkiaan alle 18 vuotiasta nuorista luottoa oman ilmoituksen mukaan on 148 nuorella 434:stä nuoresta (34 %). Täysi ikäisillä lainaa on 318:sta vastaajalla 364:stä (87 %). Minulla on yksin tai kumppanin kanssa... Lainoja vanhemmilta tai sukulaisilta Asuntolainaa Luottokortilla ostettuja tavaroita tai palveluita Osamaksulla ostettuja tavaroita tai palveluita Pankin kulutusluottoa Pikaluottoa Lainoja kavereilta Alle 18 Yli 18 Yht. Kuvio 21. Luotot. Kaikki vastaajat, eroteltuna alle ja yli 18 vuotiaat, lukuina Opiskelu ja työ Nykyisen elämäntilanteen jälkeisiä tulevaisuudensuunnitelmia kysyttiin kysymyksellä tämän hetkisen tilanteeni (opiskelu, työ tms.) jälkeen aion... Tulevaisuuden suunnitelmiin ikä vaikuttaa merkittävästi. Yli 18 vuotiaista suurin joukko aikoo hakea töitä. Seuraavaksi suosituinta on pyrkiä ammattikorkeakouluun, suorittaa varusmiespalvelus, pyrkiä yliopistoon tai jatkaa nykyisessä työssä. Nuorempien joukossa suosituimmat vaihtoehdot ovat ammatillinen koulutus, lukio tai ammattilukio. Vanhemmista vastaajista puolestaan kukaan ei aio lukioon tai ammattilukioon opiskelemaan. Huomionarvoista on, että alle 18 vuotiaista yli yhdellätoista prosentilla ei ole tietoa tulevaisuuden suunnitelmistaan. Vähiten tulevaisuudessa aiotaan mennä nuorten työpajoille, suorittaa siviilipalvelusta tai hakeutua oppisopimuskoulutukseen. 20

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2530 Nuorisobarometri 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19

1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19 Kouvolan nuorisokysely 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2010 projekti NUORISOPALVELUT SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 5 3. OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen 7 4. OPISKELU 11 Ohjaus ja oppiminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot