Tampereen Koivisto-seura ry. Jouluna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Koivisto-seura ry. Jouluna 2008"

Transkriptio

1 Tampereen Koivisto-seura ry Jouluna 2008 Tampereen Koiv isto -seura kiittää m ennees tä vuodesta ja toivottaa RAUHAISAA JOULUA JA TOIVORIKASTA UUTTA VUOTTA

2 2 Veljeni sotaveteraan i Irja Kaarin Harju Taas liehtoo lempeä lounaistuuli taas seison - näin pellonpientareella. On pelto kynnetty äsken - tuo rakas - kauan kaivattukerran luvattu. Astun sinne, mullan sekaan upotan varpaani sen pehmeyteen kaksin käsin valutan multaa sormieni lomitse. Tämä maa, kaivattu pelto on minun. Kerran luvattiin - tee työsi - ole mies! Kun työ tehty on - saat maata sinut muistetaan! Nyt tuo pelto, äsken sadetta saanut, kevätaamun auringonkilossa huuruaa! Ja tuolla, punaisen mökin portahilla nuori vaimo, poika sylissään, kättänsä nostain mua rakkaasti tervehtää. Oi tätä onnea suurta! Vaan ei! Herään unesta sama uni taaskin! Sydän jyskyen hakkaa, paita märkänä selkään takertuu! Nuo olemattomat varpaat ja polvet kivun lieskoja sinkoilee! Kirotut sirpaleet siellä ja täällä taasko ne liikkeelle on lähteneet? Puren hammasta, kiroan katkerasti. Tämä silvottu ruumisko on peltoni mun? Ja naiseni hersyvä nauru, rullatuolini kitinäkö vain? Tämäkö on työn palkka maksettuna. Parin kuution kuoppa kalmistossa, ja senkin joku toinen minulle ostaa saa! Sielläkö sitten multaa kourin ja isänmaatani puolustan rakastaen Irja Kaarinista lisää sivulla 20

3 Joulun sanoma tämäkin 3 O LE N ELÄKE LÄINEN Kahta pyydän itselleni Elämä, anna jatkuva terveys älä himmennä järkeni valoa! Niin ihana, ihana on elää!. Vaikean sairauden murjomana sanoivat tohtorit työ kaikki jo tehty on opettele hiljaa kulkemaan. Kuka liekään laatinut lait nyt ropo käteen kilahtaa. Enemmänkin olla sais vähän enemmän tuota kilahtavaa Miten olikaan ennen, taattosi vanha, vaivainenkin, työ runnoi orjanaan aina hautaan asti. Irja Kaarin Harju Mutt' aina hän sanoi: ole kiitetty Elämä, kun on koti ja työtä, muu turhuutta jo lie! Niin oli ennen. Nyt toisin jo kaikki on Jos on vähän, harkitse, kuluta vähemmän, nöyryydessä! Enää et tarvitse olla orjana työn. Olet vapaa tulla ja mennä. Tehdä kaikkea sitä mit' et ennen voinut. Irja Kaarinista lisää sivulla 20 Oi Elämä, miten ihanaa olet. Kuin nuoruus uusi, kuin rakkauden polte. Ja silti olen eläkeläinen.

4 K o i v i s t o l a i s i i K o i v u l e h t i i J o u l u n a Sisällysluettelo 1 Kansi 2 Irja Kaarin Harjun runo 3 Irja Kaarin Harjun Runo 4 Sisällys, toimituksesta 5 Seuramme hallitus 6 Mitä saimme aikaan Mitä teemme Koivisto-juhlat 9 Koivisto-säätiön arkisto Turkulaiset aktiivit Mannola näyttely Metsossa 10 Koivisto 740 v ja 735 v. 11 Koivsto-seura ja säätiö 60 v Koiviston kirkkoa korjataan 12 Musiikkitoimikunta Perinnettä Karjala-talossa 13 Karjalaisten juhlat Karjalan Mies Koivistolaiset Kemiössä 15 Säkkijärveläiset Kemiössä Mannolalaiset Angelniemellä 16 Elämän opettelua Kemiössä 17 Elämän opettelua Kemiössä 18 Elämän opettelua Kemiössä 19 Elämän opettelua Kemiössä Rastaan poikaset Veli 75-vuotias 20 Irja Kaarin Harju ja runo Kaksi rintamerkkiä Tiirojen harjoituslennot Karjala-juhla 1960-luv. 22 Yhteishyvä-lehti 1944 Suursaari ym luvulla 23 Talvisodan aikainen kirje 24 Auringon pimennys Joutsen Leskirouva 26 Hämähäkki 27 Aino Aaltosen runoja 28 Ostosmatkalaiset Valokuvat ovat Veli Hämäläisen ellei toisin mainita. Tampereen Koivisto -seurasta ja toimituksesta Neljäskymmenes toinen toimintavuotemme on päättymässä. Tämän vuoden olemme toimineet ilman puheenjohtajaamme, mutta hän on ollut hengessä mukana, ja lupautui myös jatkamaan. Hän on hoitanut vanhempiaan Turussa. Elämän varrella on joskus vaikeuksia, ymmärrettävää. Kaikki täksi vuodeksi suunnitellut ohjelmat eivät toteutuneet, matkakohteet olivat ehkä väärin ja tutkimatta valittuja. Kovin aikaisin valitut kohteet olivat jääneet vailla tarkistusta. Siksi seuraavan vuoden kohteiden päättäminen on jäänyt lähemmäksi toteutumisaikaa. Tiedot jäsenistölle tuottavat kuitenkin hiukan enemmän vaivaa. Lehdessämme on nyt tavallista enemmän valokuvia, tekniikka sallii sen nostamatta kustannuksia ja laatukin on hyväksyttävää. Toinen, ehkä puute, toimittajan tekstiä on liikaa. Vanhoista kuolinpesistä löytyy usein arvokasta muistiin pantua vanhaa ja mielenkiintoista perinnettä sukulaisille, mutta myös yleisesti yhteiskunnan oloja kuvaa. Sylvia (vaimoni) on perinyt huomattavaa perinnetietoa opettaja isoisänsä päiväkirjoista ja muusta laajoista dokumenteista. Samoin isänsä laajasta valokuvausharrastuksesta. Muutama esimerkki niistä ja mm. sedän kirje Turusta juuri alkaneesta talvisodasta. Lehden sivuilla seikkailee lehtipari, hiukan selitystä niistä. Oikean puoleinen lehti on ns. Pirkkalan koivu jonka lehden reuna on hyvin harvahampainen, sahalaitainen. Se on harvinainen ja kasvaa vain Pirkanmaalla lähinnä Pirkkalassa. Ja istutettuna Kemiössä. Vasemman lehden reuna on tavallinen hieskoivun lehti ja pieni hampainen ja kotoisin Koiviston Mannolasta, kotini peruskiven raossa kasvavasta pienestä koivusta. Symbolisoikoon ne koivistolaisten entistä ja nykyistä kotiseutua Koivistolaisii Koivulehtii kiittää vuodesta ja toivottaa kaikkea hyvää vuoden vaihteen juhlissa ja tulevaisuudessa. Veli Hämäläinen

5 5 Tampereen Koivisto-seura ry hallitus 2008 Puheenjohtaja: Rauni Rokka. Rämsööntie RÄMSÖÖ Sihteeri/ rahastonhoitaja: Veli Hämäläinen Teivaalantie 85, TAMPERE (03) Jäsen: Ari Karhu Rämsööntie RÄMSÖÖ Jäsen: Pirkko Heino Pohjolankatu 20 B TAMPERE (03) Jäsen: Aino Nummelin Käräjätörmä 3 C TAMPERE (03) Jäsen: Virpi Mäki Takahuhdintie 100 A Tampere Tilintarkastaja/ Emäntä: Tuulikki Levomäki Aleksanterinkatu 35 C TAMPERE (03) Varatilintarkastaja: Martta Räisänen Insinöörinkatu 48 BC TAMPERE (03) Tilintarkastaja: Raili Helminen Tohtorinkatu 32 C TAMPERE (03)

6 6 M i t ä s a i m m e a i k a a n Yleistä 42-vuotias seuramme toimii edelleen vakiopaikassamme Tampereen Karjala-seuran huoneistossa Koulukatu 12. Kerhoiltamme olivat klo keskiviikkoiltoina. Vierailuiltoina kokoonnuimme vierailukohteelle sopivaan aikaan ja sen jälkeen siirryimme johonkin läheiseen kahvipaikkaan tai kotiin. Jäseniä oli vuoden lopussa 22. Sihteeri järjesti kesäkuun alussa Tampereen pääkirjastossa METSOssa valokuvanäyttelyn synnyinkylänsä Mannolan kylästä ja ihmisistä. Näyttely oli avoinna kaksi viikkoa, viimeiset kolme päivää Karjalaisten juhlien aikana. Kerhoillat Koulukadulla kokoonnuimme seitsemän kertaa, siihen sisältyvät vuosikokous, Pääsiäisjuhla, vaalikokous ja Puurojuhla. Ne kaikki ovat kerhoiltoja keskusteluineen ja tietojen vaihtoa juhlien ja virallisten kokousten lomassa. Toukokuun tapaaminen METSOn kahvilasta on jo tullut perinne. Se alkoi kun kesän matkoista pidimme viimeisen tiedotustilaisuuden. Pienempi ryhmä kokoontui heinäkuussa Levomäkien kesämökillä eli heidän asuntovaunusssa Oriveden Säynäniemen leirintäalueella. Tapasimme näin kymmenen kertaa vuoden aikana. Osanottajia saisi olla tietysti enemmän, tosin keskimääräinen kolmanneksen osallistumisprosentti 22 hengen jäsenistöstä ei ole huono nykyaikana. Pääsiäisjuhla ja puurojuhla vietettiin tavanomaisesti, syötiin emäntämme Tuulikin ja muiden naisten tekemiä maittavia ruokia, litsottiin kananmunia ja laulettiin. Tänäkin vuonna kerhoiltamme olivat ekstempore-iltoja vailla etukäteistä teemaa. Niin syntyy vapaata keskustelua vapaista aiheista, usein keskustelu kääntyy koivistolaisuuteen ja jäsenten terveyden tilaan. Emme ole enää ihan nuoria, vaikka kylläkin virkeitä. Viralliset kokoukset Vaali- ja vuosikokouksen valinnat löydät sivulta 5, johtokunnan jäsenet pysyivät entisinä.. Erillisiä johtokunnan kokous emme pitäneet. Muuten johtokunnalle kuuluvia asioista keskusteltiin ja päätettiin koko joukolla kerhoillan alussa eli mitä aiomme tehdä ja minne mennä. Suurin osa paikalla tulleista on hallituksen jäseniä, siten päätökset ovat siltä osin päteviä. Sihteeri tekee tarvittaessa pöytäkirjan, ja usein kerhoillasta muistion. Vierailut Kevättalvella vierailimme ostoksilla kuulussa Tuurin kyläkaupassa, jonka Virpi järjesti kokemuksella. Kuva takasivulla osoittaa paljonko kukin teki ostoksia. Osalle matkalaisista retki oli ensimmäinen. Syksyn vierailu Mouhijärvelle peruuntui. Matkat Kesänretki ei toteutunut. Lopuksi Koiviston kesäjuhlille Porvoossa kävi neljä jäsentä. Puheenjohtajamme Rauni oli järjestänyt juhlille perinnenäyttelyn, itse esitellen näyttelyä sanoin ja lauluin. Karjalan liiton juhlilla Tampereella seurastamme oli talkoolaisina Tuulikki Levomäki, Raili Helminen, Pirkko Heino ja Virpi Mäki, 42,5 tunnin ajan. Itse juhliin osallistui useampia jäseniä. Koiviston lippuvartion juhlamarssissa hoitivat turkulaiset Unto Jackin johdolla. Näin vuonna 2008, kirjoitti sihteeri Veli Hämäläinen.

7 M i t ä t e e m m e v u o n n a Ta m p e r e e n K o i v i s t o - s e u r a r y Toimintasuunnitelma vuodelle Seuramme kerhoillat tapahtuvat keskiviikkoisin Tampereen Karjala-seuran huoneistossa Koulukatu 12, ellei toisin mainita klo Talvikausi Tammikuu Kerhoilta. Teemana Äijä ja Mummo. Jäsenet kirjoittaa lyhyen muistelman esivanhemmastaan joka luetaan kerhoillassa ja julkaistaan Koivistolaisii Koivulehtii lehdessä Helmikuu. Vuosikokous ja suunnitellaan kesän matkaa Maaliskuu Teemme retken, päätetään myöhemmin kohde Huhtikuu Pääsiäisjuhla Palmusunnuntaina klo Arpajaiset, tuokaa voittoja. Kesäkausi Toukokuu Kokoonnumme pääkirjasto METSOn kahvilassa klo 18. Saamme viimeiset tiedot kesän ohjelmasta tai muuten vain tavataan. Syyskausi 9.9. Syyskuu Kerhoilta. Muistellaan kesänmuistoja Lokakuu Tutustumme johonkin kohteeseen Tampereella. Kohde päätetään myöhemmin Marraskuu Syyskokous, vaalikokous. Jäseniä toivotaan joukolla mukaan päättämään mitä meille tarjotaan Joulukuu Pikkujoulu, puurojuhla. Arpajaiset. Tuokaa arpajaisiin voittoja. Teemme Joululehden, Koivistolaisii Koivulehtii Luonnollisesti jäsenemme osallistuvat Koivistolaisten ja Karjalaisten tilaisuuksiin Tampereella ja muualla mieltymysten ja voimien mukaan. Kesäkuun 4. pv klo 19, Muisto elää patsaalla Karjala-puistossa. Pyhäinpäivänä , Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille kukkalaitteen lasku Kalevan hautausmaalla. Koivisto-juhla Piikkiössä Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa Johtokunta

8 8 Koivisto-juhlat Porvoossa 2008 Koivisto-juhlat alkavat aina Suomenlipun nostolla. Puheenjohtajamme Rauni Rokka oli järjestämässä Perinnetoimikunnan näyttelyä Porvoon Koivisto-juhlilla. Tässä hän esitteli myös perinne lauluja. Eräs paljon suosiota saanut ohjelma juhlissa oli näytelmä Viimeiset kuunarit Näytelmä kuvasi puukuunarien valmistuksen aloitusta Holmingin telakalla Raumalla, heti sotien jälkeen. Näytelmän on kirjoittanut Kirsti Manninen ja kuunari työryhmä. Pääosaa esitti Paavo Kuusela roolinaan Armas Mannosen poika. Tämä neitonen esittelee villan karstaamista ja kehräämistä. Porvoonjoen rannalla kävellessäni aloin kuulla aivan kuin meren kohinaa. Ei kai meren ääni tänne asti kuulu, arvelin. Äänen aiheuttaja selvisi pian. Se on hienosti tehty suihkulähde. Kookkaasta altaasta virtaa vesi kuvan mukaisesti ja lukematon määrä vesisuihkua pudotessaan Porvoonjokeen aiheuttaa selvästi meren äänen. Suihkulähde on Porvoonjoen uuden sillan alla kaupungin puolella. VH

9 9 Koi v i st o - sä ä t i ö n ark i st o j a j ä rj e st e t ä ä n Koivisto-seuran ja säätiön 60-vuoden toiminnan aikana on kerätty paljon tietoa. Nyt niitä on palkattu henkilö suunnittelemaan ja järjestämään arkistot asialliseen järjestykseen. Jälkipolvet pääsevät tutkimaan esivanhempien tekemisiä helposti. (Koiviston Viesti) Näin tapahtuu keskusjärjestössä, miten on paikallisissa Koivisto-seuroissa. Taitaa useammissa seurassa olla niin, että asiakirjat löytyvät monen sihteerin kodista. Näin myös Tampereen Koivisto-seurassa. Olen saanut kerättyä ehkä suurimman osan pöytä- ja tilikirjoista ym. erilaisia säilytettäviä dokumentteja. Mutta mitä sen jälkeen kun toiminta loppuu? Tampereen kaupungin arkisto todennäköisesti ottaa kaupungissa toimineiden yhdistysten arkistoja. Mutta onko se oikea paikka? Koivistolaisten ja karjalaisten arkistojen paikka on parasta olla yhdessä paikassa. VH Tässä muutama kuva "Muistojen Mannola" näyttelystä Tampereen pääkirjasto Metsossa kesäkuun alussa Vuoden 2009 Koivisto-juhla Piikkiössä heinäkuuta Turun Karjalaiset pitäjäseurat ovat jo vuosia esitelleet karjalaisuutta Turun Kirja-messuilla yhteisellä osastolla. Tässä koivistolaisaktiivit, Unto Jack ja Sylvi Sandholm ja Koiviston-pöytä.

10 10 Björkö Koivisto Primorsk 740 vuott a Koivistolla juhlittiin Koivistomme 740- vuotisjuhlaa menneenä kesänä. Myös Suomen Koivisto-seuran edustajat osallistuivat juhlaan. Alla on kuva hiukan vaatimattomammasta 735-vuotistapahtumasta, jossa saimme hetken olla mukana. Vierailimme sattumalta Mannolassa NS-Aurankukan matkalla ja poikkesimme myös kirkkoa ihailemaan. Ulkona oli myyntipöytiä, mm. leivonnaisia, vaatetta ym. Jotkut matkalaisemme tekivätkin ostoksia. Varsinainen juhla oli vasta alkamassa, erilaisissa asuissa nuoret tytöt kerääntyivät esityslavalle. Aluekin oli siivottu. Joukossamme eräs ymmärsi venättä ja sai selville juhlan aiheen. Taisi eräät matkalaisistamme päästä vahingossa kirkkoon sisällekin. Meidän matkamme aikataulu ei sallinut pysähtyä pidemmäksi aikaa. Venäläiset ovat etsineet tietoa Koiviston esihistoriasta, miten elämä Koivistolla on alkanut ja kehittynyt. Heidän tarkoituksensa juhlia juuri 740 vuotta sitten alkanutta aikaa on ymmärrettävää ja tarkoituksen mukaista. He pyrkivät todistamaan miten vanhaa venäläistä aluetta Koivistokin on. Ovatkohan pyrkineet unohtamaa että koko nykyisen Pietarin alue on ollut Ruotsin hallussa 1600-luvulla. Eräässä ruotsalaisten tekemässä kartassa paikkojen nimet on suomalaisia. Henkilönimiä löytyy koko Kannaksen alueelta ja mm. Putus Koiviston Mannolasta. (Lähde: Pietari ennen Pietaria) Asujaimistossa lienee silloin ollut paljolti suomalaista. Putus ja Mannonen nimet löytyvät 1600-luvun Pietarista em. Kirjan mukaan.. Maailman historia osoittaa että asuttuja alueita on pääosin muodostunut heimojen ja kielialueiden mukaisesti. Alueiden maantieteelliset rajat ovat muodostuneet epäselviksi ja niitä ovat sekoittanet suurempien heimojen sotajoukot. Muodostuneet kielialueet aiheuttavat riitaa ja sotia tänäkin päivänä monessa maailman kolkassa. Karjalan alue on ollut ja on edelleenkin kahden kielialueen ja uskonnon rajamaa, jota on hajotettu ja sekoitettu venäläisten ja ruotsalaisten toimesta. Suomalaiset on otettu mukaan pakolla molemmille puolille. Paikallinen karjalainen väestö tietysti sai kärsiä seuraukset. "Karjalan synty" teoksen mukaan sellaista aluetta kuin Karjala ei alunperin ollut olemassakaan, sitä on vain myöhempien aikojen kuluessa ruvettu niin kutsumaan. Karjalan historiakin on kirjallisuudessa katsottu alkaneeksi vasta Viipurin Linnan rakentamisesta. Näin sen kirjoittajan Hannes Sihvon mukaan. Veli H Björkö Koivisto Primorsk 735-vuotisjuhlat vuonna 2003 kirkon vieressä

11 11 Suomen Koivisto seura ja Koivisto Säätiö 60-vuotiaita Suomen Koivisto seuran ja Koivisto Säätiön 60-vuotisjuhlat olivat Karjalatalolla syyskuussa runsaan 60 hengen voimin. Tampereen Koivisto-seura ry onnitteli pienellä rahasummalla. Hiukan historiaa em. järjestöistä. Koivisto-Seuran perustivat 19. syyskuuta 1948 Porvoossa kokoontuneet koivistolaiset, 30 henkilöä. Samassa kokouksessa perustettiin myös Koivisto-Säätiö. Säätiön rahoitus oli aiemmin valitun toimikunnan toimesta saatu järjestettyä lakkautetun pitäjän ja kauppalan varoista. Sen hetkisten poliittisten olojen vuoksi Oikeusministeriö hyväksyi nimet: Koivistolaisten Seura ja Koivikko-säätiö. Nimet on 1990-luvulla muutettu nykyisiksi. Veli H Koiviston kirkon kattoa korjataan Koiviston kirkon katto on mahdollisesti jo uudelleen pellitetty. Paikalla käyneiden mukaan kesällä aloitettu työ oli pohjatöiden osalta asiallisesti tehty. Myös kaukolämpö on suunniteltu asentavaksi kirkkoon. Parhaillaan etsitään korvaavia tiloja jotta kirkko voitaisiin myös ottaa seurakunnan käyttöön (Tiedot Karjala-lehdestä). Me koivistolaiset olemme tietysti kiitollisia jos kaikki edellä mainitut toteutuvat. VH Björkö Koivisto Primorsk 735-vuotisjuhlat vuonna 2003 kirkon vieressä

12 12 Musiikkitoimikunta Karjalaisseurojen Tampereen piiri perusti keväällä musiikkitoimikunnan. Sitä ehdotti Ritva Surakka, tamperelaisen Karjalan Kaiku kuoron puheenjohtaja. Laulu ja soitto ovat karjalaista kulttuuriperinnettä siinä missä karjalanpaisti ja piirakka, Ritva Surakan mielestä. Musiikkitoimikunnan tarkoitus on koordinoida piirin alueella toimivien kuorojen yhteisiä esiintymisiä. Ritva on ehdottanut Karjalan Liitolle samanlaisen toimikunnan perustamista liitolle, joka koordinoisi esiintymisiä valtakunnallisesti. Musiikkitoimikunnan toimintaa voi hyödyntää Ritvan mukaan muullakin tavoin, ideoimalla ja miettimällä itse kukin. Laulu ja soitto kuuluvat aina karjalaisten kesäjuhlilla. Laulaa voi laulaa missä ja milloin vain, on Ritvan mielipide. Ritva Surakka on myös meidän seuramme jäsen. Veli H Asiatiedot Karjala-lehden mukaan. Ritva Surakka kuvattuna 2006 matkanjohtajana. Nämä kuvat ovat näyttelystä Karjala-talon aulassa, ne esittelevät karjalaista perinnettä, teemalla: lapsuus, lapsenlapsi ja mummo. Näyttelyn on koonnut vuorollaan Karjala seurojen Tampereen piiri, mukana myös seuramme Tuulikki Levomäki. Kuvannut Anne Pärssinen.

13 13 Tuutha Siekii, kutsuivat Tampereen Karjalajuhlien järjestäjät. Ja myöhä tultii, suurel joukol. Kiitos touhuloil! Useita suuria piiriä pyöri iloisesti Ratinan kentällä reippaassa tuulessa eikä kostean kesän sadekaan juhlan aikana ollut paikalla. Karjalaisten juhlien komein hattu. Karjalaisten kesäjuhlissa koivistolaisten marssin ja lippuvartion hoitivat kunniakkaasti Turun Koivistolaiset, lipunkantajansa Unto Jackin johdolla. Vasemmalla vieressä Sylvi Sandholm. Tampereen Koivisto-seura kiittää heitä siitä.

14 Koivistolaisten tulo Kemiöön 1940-luvulla 14 KARJALAN MIES Kaukolassa 1870 syntynyt maanviljelijä Kaapre Häkli vietti 70-vuotis-juhlaansa evakko- Huittisten asunnossaan. Illansuussa, Koolla oli muutamia lähisukulaisia eripuolelta Suomea. Juhlijan vanhin poika Toivo Kuoreveden Hallista oli linja-autossa matkatessaan kirjoittanut onnittelurunon, jonka hän sitten esitti isällemme: Karjalan mies olet lähtenyt, kotiseutusi kauniin jättänyt, koska Karjalan kohtalo määräsi niin, että jouduit muuttamaan Huittisiin. Olet metsästä peltoa raivannut ja kyntänyt vakoa syvää. Olet aarteita pyhiä etsinyt ja kylvänyt kultajyvää. Nyt seitsemänkymmentä vuotta sä täytät ja kotinas vieraita nurkkia käytät. Kun koittavi uusi huomen, niin Karjala taas on Suomen. Tätä muistelee nyt Kaapre Häklin nuorin poika Lauri, joka tuossa juhlassa oli neljäntoista ikäinen. Ihmettelen hiukan runon sinuttelu-muotoista asua. Emmehän koskaan sinutelleet isää emmekä äitiä. Tässä Lauri Häklin kertomus miten Suomen armeijan rippeiden vetäytyminen Koiviston Saarenpäästä kesällä 1944 tapahtui. Hänelle, 18-vuotiaalle, kokemus oli niin järkyttävä, ettei hän mielellään muistele tämän pitemmälle. Saarenpää oli jo tyhjennetty sotilaista, vain pieni joukko, vajaa 20 henkilöä, odotti hakijoita kaksi viikkoa. Ruoka oli loppunut ja vihollinen jo saaren toisella rannalla, kun saksalainen partiovene saapui heitä noutamaan. Ehtivät merelle, tarpeeksi kauas, kun heitä ammuttiin rannasta mistä juuri olivat lähteneet. Veli H Koivistolaisia saapui Kemiöön vuoden 1946 jälkeen lopulliseen sijoituspaikkaansa, heistä osa sai lunastaa ns. kalastustilan kuten isäni Kemiön saarella asui kesällä 1944 n karjalaista, joista 2600 oli Kemiön kunnassa. Vuoden 1947 väestölaskennassa koko saarella oli karjalaisia 1213 henkeä (8,8 %), josta Kemiössä 708. Kolme vuotta myöhemmin 1950 väestölaskennassa oli saarella enää 684 karjalaisia (5,1 %). (Lähde Kemiön suurpitäjän historia I.) Veli H Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa Koivistolaisten ja karjalaisten lehdet. Kukon askel Kuopioon! Tulgua terveh!

15 15 Säkkijärveläisten kesäpäivät Kemiössä 2008 Säkkijärveläisistä suurin osa evakuoitiin 1944 Kemiön saarelle. Kuljetus oli tapahtunut Perniöstä autoilla ja muihin saaren kuntiin, Västanfjärd ja Dragsfjärd (Taalintehdas) laivalla Salosta. Säkkijärveläiset olivat tulleet saarelle jo heti talvisodan jälkeen mutta huomattava osa oli palannut takaisin kotiin. (Lähde Kemiön suurpitäjän historia I.) VH Säkkijärveläiset pitivät 2008 kesäpäivät Kemiössä jossa muistelivat saapumistaan saarelle. Alla Aune Ristolan os. Karlsson, muistoja siltä ajalta. Edellä mainitut tiedot ja Aunen muistelma on lainattu Kemiön Ilmoituslehden artikkelista jonka oli kirjoittanut cant/is eli Carola Antskog. Kesän juhlallisuuksien yhteydessä, tällä kertaa ihan vapaaehtoisesti, Kemiöön saapuneet säkkijärvelaiset tapasivat Aune Ristolan joka oli ollut ottamassa Kemiöön evakoita vastaan, silloin 22-vuotiaana Aune Karlssonina. Aune kertoi, että hän oli toisen tytön kanssa pystyttänyt pöydän pappilan rengintuvan eteen. Evakkojen nimet, syntymäaika, kunta ja kylä sekä mukana olevat kotieläimet (enimmäkseen lehmiä, mutta myös hevosia, lampaita ja sikoja) kirjattiin pitkiin luetteloihin. Kotieläimet merkattiin ja päästettiin laitumelle seurakunnan hakaan. Se sijaitsi suurin piirtein paikassa, missä hakelämpölaitos nykyään on. Sen jälkeen suurin osa evakoista jatkoi Suojeluskuntatalolle (nykyinen Amosparkensskola}. Siellä he saivat tietää minne heidät majoitettiin. Siirtoväen huoltojohtaja Henning Högman oli inventoinut kylien asunnot ja laatinut listat käytettävissä olevista asuintiloista ja karjalle soveltuvista tiloista. Suurin osa näistä listoista on säilynyt Kemiön kunnan arkistossa. Niistä ilmenee mm. että 65 ihmistä sijoitettiin Norrlångvikiin, heistä kokonaista 11 Östergårdiin. Aune itse asui Kårkullassa. Aune muistaa, että evakot järjestivät paljon yksityisiä juhlia, jossa he tapasivat toisensa ja seudun nuorisoa. Näiden juhlien ansiosta syntyi muutamia "seka"- avioliittojakin evakkojen ja kemiönsaarelaisten kesken. Tällaisissa tilaisuuksissa hän itsekin tutustui tulevaan aviomieheensä Eino Simonpoika Ristolaan. Mannolalaisten tulo Angelniemelle 1944 Me karjalaiset tulimme muualle Suomeen pikavauhtia, suunnitelmat löytyvät minne kukin kylä viedään, mutta vastaanottajia ja heidän arkistojaan ei löydy. Jos niitä edes tehtiin kaikkialla tehtiin? Meidät, Mannolan asukkaat, oli suunniteltu lähetettäväksi Halikon aseman kautta Angelniemen Kokkilan Seurojentalolle. Sinne myös tulimme, jos meidät silloin jollain tavalla rekisteröitiin, arkistoja ei kuitenkaan löydy eikä mitään muutakaan tietoa. Kuka tai ketkä vastasivat organisoinnista? Järjestävät henkilöt esiintyivät sotilaspuvuissa, niin aikuiset kuin sotilaspojatkin. Kokkilan Seurojentalon 100-vuotisjuhlassa, seurojentalon historiikin tekijällä oli vuosi 1944 aivan tuntematon, ei ollut löytänyt siltä vuodelta mitään dokumenttia. Tilaisuudessa löytyi vain muuta muistitieto mm. minulta. Angelniemeläisten arkistot löytyvät nyt Halikon kunnan arkistokellarista, sellaisena kuin ne on sinne on tuotu, Angelniemen kunnan yhdistyttyä Halikkoon, erilaisissa kansioissa, koteloissa ja laatikoissa. Oliko niin, että jos paikallinen suojeluskunnan osasto oli vastaanottajana, niin kaikki henkilöluettelot hävitettiin turvallisuus syistä? Säkkijärveläisille kävi hiukan toisin, siellä oli kaiketi siviilit vastaanottamassa. Katso viereistä palstaa. VH

16 16 Veli Hämäläinen Elämään opettelua uudessa kotipaikassa Kemiössä Muutto Kemiöön Perheemme, isä ja veljeni Reijo, minä ja Ulla, asui Halikon Kaninkolassa Suppalan talossa lähes neljä vuotta odottaen vakituista asuinpaikkaa. Minä ja siskoni Ulla olimme runsaan vuoden sotalapsena Ruotsissa Äiti oli kuollut juuri ennen meidän paluutamme Ruotsista. Vuonna 1946 isälle tarjottiin maanhankintalain nojalla kalastustilaa Kemiöstä. Valittavana oli pari kohdetta, isä valitsi Böhlen kylässä olleen tilan. Asunto oli Böhlessä parempi ja kalavedet Peimarin puolella kirkkaammat. Valitettavasti ranta oli lähes kahden kilometrin päässä jossa oli meillä rantaoikeus. Wästankärrin kalavedet olivat kahdessa osassa ja meillä oli niistä n. 20 % osuus, se pieneni jostain syystä lopullisessa osituksessa 8 prosenttiin. Isä ja veljeni menivät Kemiöön keväällä v vapun aattona. Minä ja sisareni asuimme viimeisen koulukuukauden, toukokuun, Tyyne-tädillä, isän sisarella, Laiterlan kartanossa. Emme halunneet siirtyä uuteen kouluun yhdeksi kuukaudeksi. Isällä oli vaikeuksia saada autoa muuttoon, halikkolaiset autoilijat pelkäsivät Kemiön huonoja teitä, varsinkin kevään rospuuttokelin aikana. Autosta oli maksettava lisähintaa normaaliin ajotaksaan. Halikkolaiset pelottelivat meitä käärmeistä, niitä on Kemiössä paljon, sanottiin. Kyllä niitä olikin, jopa kotimme rappusten viereen niitä ilmestyi. Pihapiiristä kaikki tapettiin jos kiinni saatiin. Uusi koti Kodiksi saimme 1939 valmistuneen asuinrakennuksen, se oli hatara, huolimattomasti tehty. Sen oli tehnyt henkilö, joka teki niitä puoliammatti- maisesti, hankki tontin, rakensi pikaisesti huonoista raaka-aineista, asui itse jonkin aikaa, möi pois ja teki taas uuden. Rakennuksessa oli olohuone, pikkukamari ja keittiö jossa oli hyvä hella ja leivinuuni. Vintti oli korkea, sinne oli mahdollista rakentaa pienet huoneet, mutta jäi tekemättä. Kattona oli savitiilinen punainen katto, ilman aluslaudoitusta vain kattoruodot tiilille. Ulkorakennuksena ei ollut muuta kuin hiukan kallellaan oleva puuvaja ja ulkohuusi. Navetan, tallin ja saunan rakensimme seuraavana 1948 vuotena. Maata talon ympäriltä saimme n. viisi hehtaaria, josta peltoa oli vajaat neljä hehtaaria, ne viettivät alaspäin ja alaosa hyvin savista ja kosteaa keväisin. Osa pellon saroista ylettyi mäelle aivan tulotielle asti, se oli puolestaan varsin hiesupitoinen ja liian kuiva kesällä. Metsäalue, 11 ha, se oli n. 3 km päässä ja oli meren rannalla Mjösundin lahden puolella. Venevalkaman saimme entisen ns. Peimarin torpaksi kutsutun alueen viereisestä rannasta. Isä sai valtiolta lainaa tilan ostamiseen 31. vuodeksi, osan hän maksoi nimellisarvoisilla korvausobligaatioilla joita vielä oli jäljellä. Veneen ja verkkoja hän oli ostanut jo Kaninkolassa asuessamme karjalaisille annetun avustuksen ja lainan turvin. Hän kävi kalastamassa Vartsalan vesillä, kesällä ja talvella, mistä oli luvan kalastukseen saanut. Lisää verkkoja kuitenkin piti saada, niiden saanti oli luvanvaraista. Pauloittamatonta verkon ns. "lievettä" löytyi Turusta jos rahaa sattui olemaan. Isä pauloitti itse, teki riimut verkoihin, tuohesta rullasi kohot ja painot (kivekset) alapaulaan. Ne hän väänsi viiden millin rautalangasta pyöreän tukin päällä ja meisselillä katkoi, liitoksen hän sitoi kangaspalalla ja kalastajalangalla. Koivistolta emme saaneet tuotua mukaan yhtään mitään.

17 Elämään opettelua... Elämisen alkuun Böhlessä Ensimmäinen tehtävä oli kaluston hankinta huoneisiin, ne oli hoidettu jollain tavalla silloin kun me oltiin siskon kanssa vielä Kaninkolan koulussa, enkä niistä muista paljonkaan. Ns. pukkisängyissä nukuttiin. Vuotta myöhemmin tein isän kanssa "Pirttikaluston", kookkaan pöydän ja yhtä pitkän penkin keittiöön. Sivusta levitettävän puisen sängyn ja kirjakaapin isä osti huutokaupasta hiukan myöhemmin kun rahaa sattui olemaan. Isä ja Reijo oli jo muokanneet toukokuussa maan ja kylväneet viljat, kun isä haki meidät Kemiöön. Suurin osa viljelysmaasta oli heinällä. Hevonen oli saatu lainaksi, oma hankittiin vasta pari vuotta myöhemmin. Niin maanmuokkaus pääsi alkuun laina vehkeillä, onneksi oli sentään oma hankmo, se oli äijän perintöä, joilla isä sai hankmottua kynnetyn palstan, pienen osan pellosta. Kylvi viljan käsin perinteisellä tavalla ja laina jyrällä tasoitti. Isä osti lehmän ja separaattorin Keramian tiilitehtaan viljelysmaiden vuokralaiselta, joka lopetti vuokraviljelyn kun hevoset olivat hukkuneen suo-ojaan. Kesän lehmä oli tietysti pellolla narun päässä, lieassa. Sitä täytyi käydä päivällä siirtämässä uuteen paikkaan. Talvella se oli naapurin isossa navetassa, koivistolaisia hekin, Humaljoelta. Naapurin vaimo Edla kävi lypsämässä, sisko Ulla oli 12-vuotias ja kävi vielä kansakoulua. Heinän niitimme viikatteella. Koska meillä ei vielä ollut heinäseipäitä, kuivatimme heinät maassa käännellen ja kannoimme ne puriloilla, kantoriuilla, korkeisiin kasoihin, kahteen korkeaan haasiaan. Ylimääräisellä heinällä isä maksoi lypsäjän palkan. Muistan heinien kantamisen olleen raskasta työtä, minä olin 14 ja veljeni 15,5-vuotias. Syksyllä vilja puitiin naapurin, Hoikkalan veljesten, puimurilla. Puimurin omisti yhtymä jota valtio tuki jos yhtymässä oli viisi jäsentä. Isä liittyi viidenneksi jäseneksi ja sai oikeuden käyttää sitä viiden vuoden ajan korvauksetta. Neljä Hoikka- 17 lan veljestä maksoi osuutensa ja omisti sen. Veljeksistä kolme oli naapureita ja yksi asui kauempana Nordvikissa. Maatöiden lomassa oli heti aloitettava kalastus, rahaa elämiseen piti jostain saada. Kesällä 1947 veljeni oli useimmiten soutajana, minun soututaitoon isä ei oikein luottanut, olin liian nuori ja kokematon, mukamas. Isä ja veljeni olivat kesän 1943 Mannolassa olleet yhdessä ja isä oli siellä opettanut hänet kalakaverikseen. Kesällä 1948 minä olin vuorostani isän kanssa kalastamassa, aina kun navetan rakennukselta ehdimme. Veljeni oli mennyt Mjösundin tiilitehtaalle töihin syksyllä Verkot ja heittouistin olivat ainoat kalastustavat. Isällä ei ollut virveliä, ne olivat kalliita, siksi hän kelasi uistimen siiman vyyhdelle, kauniisti kehälle, veneen takapiitalle, josta se helposti purkautui heitettäessä. Hän heitti, useinmiten ns. "lusikkauistimen", aivan kuin puolittain lingoten ja veti siiman hiljalleen takaisin piitalle ja kala kävi uistimeen jos oli syömäpäällä. Näin mentiin pitkin rannikkoa montakin kilometriä. Sain harvoin kokeilla, se loppui tavallisesti siihen kun siima sotkeutui ja isä hermostui. En muista tultiinko takaisin koskaan ilman kaloja. Huopaaminen, soutaminen peruuttaen, hiljaa isän heitellessä, oli minulle oli pitkäveteistä touhua, joskus olin niin ajatuksissani ja haaveissani että isän täytyi herättää kun vene oli menossa rantaan Ennen uisteluun lähtöä olimme heittäneet verkot veteen ja pois tullessa koimme ne, tarkastimme, oliko kala kulkenut. Usein jätimme verkot yöksi veteen. Kalat olivat tuttuja lajia, haukia, ahvenia, lahnoja, säynäviä. Joskus saimme verkoista kunnon kalojen joukossa paljon "merihärkiä" simppuja joiden sarvet takertuivat pahoin verkkoon. Limaisia kiiskiäkin jäi verkkoihin jos verkot pääsivät liiaksi pohjaan, ne myös sotkivat verkon pahoin. Niitä ei kukaan ostanut emmekä itsekään syöneet. Uusi kalalaji meille oli kampela, niitä isä ei koskaan ruuaksi laittanut, vaan heitti takaisin mereen, kukaan ei tainnut ostaakaan.

18 Elämään opettelua Talvikalastus oli verkkokalastusta ja koukuilla pyyntiä. Koukut olivat ns. "patentti"-iskukoukkuja. Syöttiverkolla sai syötit, ne olivat hailia, silakoita, niitä riitti ruokapöytäämmekin. Syöttiverkon olin kutonut iltaisin toukokuun aikana kun vielä olimme koulussa Kaninkolassa. Isä oli opettanut verkkoja kutomaan jo Mannolassa. Ensimmäisinä talvina verkoilla sai paljon turskaa, mutta niistä kalakauppias ei paljon maksanut. Myöhemmin turskaa ei Peimarin lahdelta näkynyt. Vesialue jossa kalastimme, sijaitsi Peimarin lahden itäisellä sivulla, oli "omaamme" eli Wästankärrin kartanon vesiä, joihin meillä oli tietty prosenttiosuus. Usein kuitenkin menimme pitemmälle etelään, Tolvsnäsin kartanon, vuorineuvos Amos Anderssonin, vesille ja joskus sousimme Peimarin läntiselle sivustalle, saarille jotka kuuluivat pääosin Atun kartanolle, eli nekin Amos Anderssonille. Rajoista emme juuri mitään tienneet eikä meitä kukaan pois hätistellyt. Atun puolella alkoivat Paraisille muuttaneet koivistolaiset kalastella. Rannoilla ei silloin ollut kaislikkoa uistelua haittaamassa, vain jonkin verran rakkolevää ja vedet hyvin kirkkaat. Mieleeni on jäänyt lepotauot ja eväiden syönti kalareissultamme. Meillä oli tietty paikka johon menimme aterioimaan, se oli pieni ruohoinen tasanne matalien kallioiden välissä johon sai veneen helposti ja maihin pääsi jalkojaan kastelematta. Eväänä oli voileipiä, maitoa ja avomaan kurkkua jota kasvatimme silloin omiksi tarpeiksemme, myöhemmin jopa myyntiin. Nimenomaan ne mehevät kurkut ovat jääneet mieleeni. Meillä oli vesioikeus myös Wästankärin kartanon pohjoispuolella, Mjösundin lahdella, Karunaa vastapäätä olevaan vesialueeseen, joka ulottuu Helgebodan kylään asti. Vedet siellä ovat savipohjasta johtuen sameat, eikä siellä ole luotoja ja karikkoja joiden viereen kalat etsiytyvät. Sen jälkeen kun isä oli ostanut hevosen ja pääsi kulkemaan paremmin hän kalasti myös lahden puolella talvisin. Se oli runsaan kolmen kilometrin päässä. Myöhemmin myös kesäisin kun oli ostanut uuden veneen ja vei vanhan lahden puolelle. Isän uistelemalla kalastaminen loppui kun minäkin 1948 luvun lopussa menin Mjösundin tiilitehtaalle töihin, rippikoulusta päästyäni. Vuoden kesän 1948 jälkeen isä kalastikin yksin vain "omilla" vesillä ja lähinnä verkoilla kun pojat olivat jo vakituisessa työssä eikä ollut soutajaa. Samoihin aikoihin kalavesien omistajat alkoivat ilmoitella paikallislehdissä, että kalastus heidän vesillään on ilman lupaa kielletty. Kalat kaupattiin parina ensimmäisenä vuotena talosta taloon kiertämällä ja kauppa kävi kohtalaisesti, sillä naapuri kylässä n. kilometrin päässä Wästankärrin sivukartanossa "Lottentaalissa" (Charlottendal) asui muutamia isoja perheitä Muolaasta tulleita evakkoja ja parin kilometrin päässä pääkartanossa paljon muonamiehiä, renkejä ja evakkoja. Joskus minäkin olin mukana kantamassa, en pitänyt kaupustelusta, melkein häpesin koko hommaa. Kun köyhä myy köyhälle niin hinnan muodostus on vaikeaa enkä oikein kestänyt kuunnella tinkimistä ja tarjousta. Kun 1950-luvun alussa sivukartano Charlottendal kokonaan paloiteltiin Vanhan Vaasan ummikko ruotsinkielisille rintamamiehille ja muolaalaiset sijoitettiin muualla, isä alkoi myydä kiertävälle kalakauppiaalle. Muutaman vuoden jälkeen hän kyllästyi kalakauppiaan hinnoitteluun, alkoi lähettämään kalat Launokorven linjaautolla suoraan Turkuun, syksyisin ja talvisin, aina siihen saakka kunnes 1960-luvulla lopetti kalastuksen, myi hevosen ja jäi sairas(kansan)eläkkeelle. Minulla oli vielä jatkokoulu 1947 käymättä, sen kävin Mjösundin supistetussa koulussa eli kahtena iltana viikossa. Toisena vuotena opettajana oli Koivistollakin, mm. Saariston koulussa, opettajana ollut Tyyne Urpo. Olin syksyllä 1948 mennyt työhön tehtaalle, ja kun työstämme tuli vuorotyötä, niin kävimme joka toinen viikko koulua ja useamman tunnin kerralla

19 Elämään opettelua... kuin aikaisemmin. Meitä oli 5-6 poikaa tehtaalla vuorotyössä ja koulu vielä kesken. Muut oppilaat saivat tyytyä meidän tahtiimme. Millainen lie ollut työlainsäädäntö silloin? Näin oli elämämme löytänyt uomansa. Aikanaan pojat lähtivät maailmalta etsimään onneaan. Minä pysyin Kemiössä vuoteen 1958, olin viisi vuotta poissa ja palasin tehtaalle 1963 ja 1970 lähdin lopullisesti pois, tosin parin vuoden jälkeen aloitin kesämökin teon meidän metsälohkolle. Veljeni lähti merelle ja asevelvollisuuden jälkeen meni Turun telakalle levysepäksi, jossa viihtyi koko työikänsä. Isä kuoli 1968, talo ja viljelysmaat jäivät siskolle, hän kuoli Möimme kotipaikan vieraalle ja metsälohkolle, joka rajoittui rantaan rakensimme molemmat 1970-luvulla kesämökin. Tässä on lyhyt versio Kemiössä olostani. VH 19 Rastaan poikaset kurkistelevat pesän reunalta hetki ennen lähtöä. Emä jo kutsui poikasiaan vai oliko huolissaan häiritsevästä valokuvaajasta. Puoli tuntia myöhemmin pesä oli tyhjä. Pesä oli lähellä vajarakennusta jonka edessä usein kesällä työskentelen työkalujen pitäessä kovaakin ääntä. Ei ilmeisesti häirinnyt. VH Veli Hämäläinen 75 -vuotias Toimelias sihteerimme täytti keväällä 75 vuotta. Tampereen Koivisto-seura ry kiittäen onnitteli häntä kevään viimeisessä tapaamisessa. Toivottavasti Koiviston viiri salossa hulmutessaan muistuttaa kiitollisista ajatuksistamme. Myötätuulta jatkossakin toivottelee kaikkien puolesta. Tuulikki Veli kiittää ja yrittää edelleen toimia Tampereen Koivisto-seura ry hyväksi. Viiri liehuu mökillä aina kun ollaan paikalla. Synnyin Koiviston Mannolassa Väinö Hämäläisen keskimmäisenä lapsena ja elelen vaimo Sylvian kanssa aivan Tampereen kupeessa Ylöjärvellä. Kesiä vietämme Kemiössä lähellä Mjösundin kylää isältä perityn kalastustilan osassa, veljen ja hänen jälkipolven naapurina.

20 20 Irja Kaarin Harjun runokokoelma Tuulikki Levomäki antoi käyttöömme kummitätinsä, äitinsä siskon, runokokoelman. Irja Kaarin Harju os. Paasi oli syntynyt Virolahdella ja kuoli Helsingissä. Irja Kaarin kuului Paasi-suvun itäpään haaraan. Hän oli innokas pöytälaatikko-runoilija. Äitinsä kuoleman jälkeen Raija tytär kokosi runoista kirjasen jossa on 37 eripituista runoa. Kirja kuuluu sarjaan Itäviitta 39, joulukuu Kuvassa Irja Kaarin lottapuvussa. Runo Olen eläkeläinen on sivulla 3 ja runo Veljeni sotaveteraani. Vieressä Irja Kaarinin runo Karjalasta. Menetetty Karjala Itket, rakas maa vieraat askeleet inhat, kaunis Karjala. Kaipuu luoksesi sinne ikävä ainiaan. Muistatko vielä aavan meren rannat nuo, valkeat purjeet, saaret, salmet, kirkkaan veen? On silmissä kyyneleet. Tässä kaksi rintamerkkiä vuosilta 1941 ja Molemmat merkit on suorittanut Toivo Sorma Sylvian isä. Alla maaottelumarssi merkki. Maaottelu oli sota-ajan Suomi-Ruotsi maaottelu joka voitettiin ylivoimaisesti. Kirves on mottitalkoon merkki 1941 johon jokaisen toivottiin silloin osallistuvan, auttamaan sota-ajan polttoaine pulaa.

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma 1 Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1 kaunis - ruma kaunis joutsen ruma olio = ruma otus kaunis puutalo Suomessa on paljon kauniita puutaloja. ruma olio Oliolla on yksi silmä. Olio on sininen.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Lue lapselle runo päivässä

Lue lapselle runo päivässä Lue lapselle runo päivässä Runot kirjoitti: Kaarina Helakisa Vihkosen kuvitti: Minna-Maria Virtanen Viikon runot valitsi: Kaija Haapalinna-Lintinen Runovihkon taittoi: Riikka Käkelä-Rantalainen Olipa kerttunen

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013

Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Asteriski ry Pöytäkirja Sivu 1 Asteriski ry:n hallituksen kokous 9/2013 Aika 26.2.2013 Paikka Asteriski ry:n toimisto, ICT-talo Läsnä Pauliina Anttila (Poistui kohdassa 12) Toni Hämäläinen Toni Haikkari

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Moi! 8.7.2011 Perjantai

Moi! 8.7.2011 Perjantai 8.7.2011 Perjantai Moi! Se on kuulkaa viimeinen leiripäivä nyt! Tänään kurssit kokoontuvat viimeistä kertaa ja tavarat laitetaan kasaan. Muistakaa kiittää kouluttajia ja etenkin keittäjiä muita toimihenkilöitä

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot