Tampereen Koivisto-seura ry. Jouluna 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen Koivisto-seura ry. Jouluna 2008"

Transkriptio

1 Tampereen Koivisto-seura ry Jouluna 2008 Tampereen Koiv isto -seura kiittää m ennees tä vuodesta ja toivottaa RAUHAISAA JOULUA JA TOIVORIKASTA UUTTA VUOTTA

2 2 Veljeni sotaveteraan i Irja Kaarin Harju Taas liehtoo lempeä lounaistuuli taas seison - näin pellonpientareella. On pelto kynnetty äsken - tuo rakas - kauan kaivattukerran luvattu. Astun sinne, mullan sekaan upotan varpaani sen pehmeyteen kaksin käsin valutan multaa sormieni lomitse. Tämä maa, kaivattu pelto on minun. Kerran luvattiin - tee työsi - ole mies! Kun työ tehty on - saat maata sinut muistetaan! Nyt tuo pelto, äsken sadetta saanut, kevätaamun auringonkilossa huuruaa! Ja tuolla, punaisen mökin portahilla nuori vaimo, poika sylissään, kättänsä nostain mua rakkaasti tervehtää. Oi tätä onnea suurta! Vaan ei! Herään unesta sama uni taaskin! Sydän jyskyen hakkaa, paita märkänä selkään takertuu! Nuo olemattomat varpaat ja polvet kivun lieskoja sinkoilee! Kirotut sirpaleet siellä ja täällä taasko ne liikkeelle on lähteneet? Puren hammasta, kiroan katkerasti. Tämä silvottu ruumisko on peltoni mun? Ja naiseni hersyvä nauru, rullatuolini kitinäkö vain? Tämäkö on työn palkka maksettuna. Parin kuution kuoppa kalmistossa, ja senkin joku toinen minulle ostaa saa! Sielläkö sitten multaa kourin ja isänmaatani puolustan rakastaen Irja Kaarinista lisää sivulla 20

3 Joulun sanoma tämäkin 3 O LE N ELÄKE LÄINEN Kahta pyydän itselleni Elämä, anna jatkuva terveys älä himmennä järkeni valoa! Niin ihana, ihana on elää!. Vaikean sairauden murjomana sanoivat tohtorit työ kaikki jo tehty on opettele hiljaa kulkemaan. Kuka liekään laatinut lait nyt ropo käteen kilahtaa. Enemmänkin olla sais vähän enemmän tuota kilahtavaa Miten olikaan ennen, taattosi vanha, vaivainenkin, työ runnoi orjanaan aina hautaan asti. Irja Kaarin Harju Mutt' aina hän sanoi: ole kiitetty Elämä, kun on koti ja työtä, muu turhuutta jo lie! Niin oli ennen. Nyt toisin jo kaikki on Jos on vähän, harkitse, kuluta vähemmän, nöyryydessä! Enää et tarvitse olla orjana työn. Olet vapaa tulla ja mennä. Tehdä kaikkea sitä mit' et ennen voinut. Irja Kaarinista lisää sivulla 20 Oi Elämä, miten ihanaa olet. Kuin nuoruus uusi, kuin rakkauden polte. Ja silti olen eläkeläinen.

4 K o i v i s t o l a i s i i K o i v u l e h t i i J o u l u n a Sisällysluettelo 1 Kansi 2 Irja Kaarin Harjun runo 3 Irja Kaarin Harjun Runo 4 Sisällys, toimituksesta 5 Seuramme hallitus 6 Mitä saimme aikaan Mitä teemme Koivisto-juhlat 9 Koivisto-säätiön arkisto Turkulaiset aktiivit Mannola näyttely Metsossa 10 Koivisto 740 v ja 735 v. 11 Koivsto-seura ja säätiö 60 v Koiviston kirkkoa korjataan 12 Musiikkitoimikunta Perinnettä Karjala-talossa 13 Karjalaisten juhlat Karjalan Mies Koivistolaiset Kemiössä 15 Säkkijärveläiset Kemiössä Mannolalaiset Angelniemellä 16 Elämän opettelua Kemiössä 17 Elämän opettelua Kemiössä 18 Elämän opettelua Kemiössä 19 Elämän opettelua Kemiössä Rastaan poikaset Veli 75-vuotias 20 Irja Kaarin Harju ja runo Kaksi rintamerkkiä Tiirojen harjoituslennot Karjala-juhla 1960-luv. 22 Yhteishyvä-lehti 1944 Suursaari ym luvulla 23 Talvisodan aikainen kirje 24 Auringon pimennys Joutsen Leskirouva 26 Hämähäkki 27 Aino Aaltosen runoja 28 Ostosmatkalaiset Valokuvat ovat Veli Hämäläisen ellei toisin mainita. Tampereen Koivisto -seurasta ja toimituksesta Neljäskymmenes toinen toimintavuotemme on päättymässä. Tämän vuoden olemme toimineet ilman puheenjohtajaamme, mutta hän on ollut hengessä mukana, ja lupautui myös jatkamaan. Hän on hoitanut vanhempiaan Turussa. Elämän varrella on joskus vaikeuksia, ymmärrettävää. Kaikki täksi vuodeksi suunnitellut ohjelmat eivät toteutuneet, matkakohteet olivat ehkä väärin ja tutkimatta valittuja. Kovin aikaisin valitut kohteet olivat jääneet vailla tarkistusta. Siksi seuraavan vuoden kohteiden päättäminen on jäänyt lähemmäksi toteutumisaikaa. Tiedot jäsenistölle tuottavat kuitenkin hiukan enemmän vaivaa. Lehdessämme on nyt tavallista enemmän valokuvia, tekniikka sallii sen nostamatta kustannuksia ja laatukin on hyväksyttävää. Toinen, ehkä puute, toimittajan tekstiä on liikaa. Vanhoista kuolinpesistä löytyy usein arvokasta muistiin pantua vanhaa ja mielenkiintoista perinnettä sukulaisille, mutta myös yleisesti yhteiskunnan oloja kuvaa. Sylvia (vaimoni) on perinyt huomattavaa perinnetietoa opettaja isoisänsä päiväkirjoista ja muusta laajoista dokumenteista. Samoin isänsä laajasta valokuvausharrastuksesta. Muutama esimerkki niistä ja mm. sedän kirje Turusta juuri alkaneesta talvisodasta. Lehden sivuilla seikkailee lehtipari, hiukan selitystä niistä. Oikean puoleinen lehti on ns. Pirkkalan koivu jonka lehden reuna on hyvin harvahampainen, sahalaitainen. Se on harvinainen ja kasvaa vain Pirkanmaalla lähinnä Pirkkalassa. Ja istutettuna Kemiössä. Vasemman lehden reuna on tavallinen hieskoivun lehti ja pieni hampainen ja kotoisin Koiviston Mannolasta, kotini peruskiven raossa kasvavasta pienestä koivusta. Symbolisoikoon ne koivistolaisten entistä ja nykyistä kotiseutua Koivistolaisii Koivulehtii kiittää vuodesta ja toivottaa kaikkea hyvää vuoden vaihteen juhlissa ja tulevaisuudessa. Veli Hämäläinen

5 5 Tampereen Koivisto-seura ry hallitus 2008 Puheenjohtaja: Rauni Rokka. Rämsööntie RÄMSÖÖ Sihteeri/ rahastonhoitaja: Veli Hämäläinen Teivaalantie 85, TAMPERE (03) Jäsen: Ari Karhu Rämsööntie RÄMSÖÖ Jäsen: Pirkko Heino Pohjolankatu 20 B TAMPERE (03) Jäsen: Aino Nummelin Käräjätörmä 3 C TAMPERE (03) Jäsen: Virpi Mäki Takahuhdintie 100 A Tampere Tilintarkastaja/ Emäntä: Tuulikki Levomäki Aleksanterinkatu 35 C TAMPERE (03) Varatilintarkastaja: Martta Räisänen Insinöörinkatu 48 BC TAMPERE (03) Tilintarkastaja: Raili Helminen Tohtorinkatu 32 C TAMPERE (03)

6 6 M i t ä s a i m m e a i k a a n Yleistä 42-vuotias seuramme toimii edelleen vakiopaikassamme Tampereen Karjala-seuran huoneistossa Koulukatu 12. Kerhoiltamme olivat klo keskiviikkoiltoina. Vierailuiltoina kokoonnuimme vierailukohteelle sopivaan aikaan ja sen jälkeen siirryimme johonkin läheiseen kahvipaikkaan tai kotiin. Jäseniä oli vuoden lopussa 22. Sihteeri järjesti kesäkuun alussa Tampereen pääkirjastossa METSOssa valokuvanäyttelyn synnyinkylänsä Mannolan kylästä ja ihmisistä. Näyttely oli avoinna kaksi viikkoa, viimeiset kolme päivää Karjalaisten juhlien aikana. Kerhoillat Koulukadulla kokoonnuimme seitsemän kertaa, siihen sisältyvät vuosikokous, Pääsiäisjuhla, vaalikokous ja Puurojuhla. Ne kaikki ovat kerhoiltoja keskusteluineen ja tietojen vaihtoa juhlien ja virallisten kokousten lomassa. Toukokuun tapaaminen METSOn kahvilasta on jo tullut perinne. Se alkoi kun kesän matkoista pidimme viimeisen tiedotustilaisuuden. Pienempi ryhmä kokoontui heinäkuussa Levomäkien kesämökillä eli heidän asuntovaunusssa Oriveden Säynäniemen leirintäalueella. Tapasimme näin kymmenen kertaa vuoden aikana. Osanottajia saisi olla tietysti enemmän, tosin keskimääräinen kolmanneksen osallistumisprosentti 22 hengen jäsenistöstä ei ole huono nykyaikana. Pääsiäisjuhla ja puurojuhla vietettiin tavanomaisesti, syötiin emäntämme Tuulikin ja muiden naisten tekemiä maittavia ruokia, litsottiin kananmunia ja laulettiin. Tänäkin vuonna kerhoiltamme olivat ekstempore-iltoja vailla etukäteistä teemaa. Niin syntyy vapaata keskustelua vapaista aiheista, usein keskustelu kääntyy koivistolaisuuteen ja jäsenten terveyden tilaan. Emme ole enää ihan nuoria, vaikka kylläkin virkeitä. Viralliset kokoukset Vaali- ja vuosikokouksen valinnat löydät sivulta 5, johtokunnan jäsenet pysyivät entisinä.. Erillisiä johtokunnan kokous emme pitäneet. Muuten johtokunnalle kuuluvia asioista keskusteltiin ja päätettiin koko joukolla kerhoillan alussa eli mitä aiomme tehdä ja minne mennä. Suurin osa paikalla tulleista on hallituksen jäseniä, siten päätökset ovat siltä osin päteviä. Sihteeri tekee tarvittaessa pöytäkirjan, ja usein kerhoillasta muistion. Vierailut Kevättalvella vierailimme ostoksilla kuulussa Tuurin kyläkaupassa, jonka Virpi järjesti kokemuksella. Kuva takasivulla osoittaa paljonko kukin teki ostoksia. Osalle matkalaisista retki oli ensimmäinen. Syksyn vierailu Mouhijärvelle peruuntui. Matkat Kesänretki ei toteutunut. Lopuksi Koiviston kesäjuhlille Porvoossa kävi neljä jäsentä. Puheenjohtajamme Rauni oli järjestänyt juhlille perinnenäyttelyn, itse esitellen näyttelyä sanoin ja lauluin. Karjalan liiton juhlilla Tampereella seurastamme oli talkoolaisina Tuulikki Levomäki, Raili Helminen, Pirkko Heino ja Virpi Mäki, 42,5 tunnin ajan. Itse juhliin osallistui useampia jäseniä. Koiviston lippuvartion juhlamarssissa hoitivat turkulaiset Unto Jackin johdolla. Näin vuonna 2008, kirjoitti sihteeri Veli Hämäläinen.

7 M i t ä t e e m m e v u o n n a Ta m p e r e e n K o i v i s t o - s e u r a r y Toimintasuunnitelma vuodelle Seuramme kerhoillat tapahtuvat keskiviikkoisin Tampereen Karjala-seuran huoneistossa Koulukatu 12, ellei toisin mainita klo Talvikausi Tammikuu Kerhoilta. Teemana Äijä ja Mummo. Jäsenet kirjoittaa lyhyen muistelman esivanhemmastaan joka luetaan kerhoillassa ja julkaistaan Koivistolaisii Koivulehtii lehdessä Helmikuu. Vuosikokous ja suunnitellaan kesän matkaa Maaliskuu Teemme retken, päätetään myöhemmin kohde Huhtikuu Pääsiäisjuhla Palmusunnuntaina klo Arpajaiset, tuokaa voittoja. Kesäkausi Toukokuu Kokoonnumme pääkirjasto METSOn kahvilassa klo 18. Saamme viimeiset tiedot kesän ohjelmasta tai muuten vain tavataan. Syyskausi 9.9. Syyskuu Kerhoilta. Muistellaan kesänmuistoja Lokakuu Tutustumme johonkin kohteeseen Tampereella. Kohde päätetään myöhemmin Marraskuu Syyskokous, vaalikokous. Jäseniä toivotaan joukolla mukaan päättämään mitä meille tarjotaan Joulukuu Pikkujoulu, puurojuhla. Arpajaiset. Tuokaa arpajaisiin voittoja. Teemme Joululehden, Koivistolaisii Koivulehtii Luonnollisesti jäsenemme osallistuvat Koivistolaisten ja Karjalaisten tilaisuuksiin Tampereella ja muualla mieltymysten ja voimien mukaan. Kesäkuun 4. pv klo 19, Muisto elää patsaalla Karjala-puistossa. Pyhäinpäivänä , Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille kukkalaitteen lasku Kalevan hautausmaalla. Koivisto-juhla Piikkiössä Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa Johtokunta

8 8 Koivisto-juhlat Porvoossa 2008 Koivisto-juhlat alkavat aina Suomenlipun nostolla. Puheenjohtajamme Rauni Rokka oli järjestämässä Perinnetoimikunnan näyttelyä Porvoon Koivisto-juhlilla. Tässä hän esitteli myös perinne lauluja. Eräs paljon suosiota saanut ohjelma juhlissa oli näytelmä Viimeiset kuunarit Näytelmä kuvasi puukuunarien valmistuksen aloitusta Holmingin telakalla Raumalla, heti sotien jälkeen. Näytelmän on kirjoittanut Kirsti Manninen ja kuunari työryhmä. Pääosaa esitti Paavo Kuusela roolinaan Armas Mannosen poika. Tämä neitonen esittelee villan karstaamista ja kehräämistä. Porvoonjoen rannalla kävellessäni aloin kuulla aivan kuin meren kohinaa. Ei kai meren ääni tänne asti kuulu, arvelin. Äänen aiheuttaja selvisi pian. Se on hienosti tehty suihkulähde. Kookkaasta altaasta virtaa vesi kuvan mukaisesti ja lukematon määrä vesisuihkua pudotessaan Porvoonjokeen aiheuttaa selvästi meren äänen. Suihkulähde on Porvoonjoen uuden sillan alla kaupungin puolella. VH

9 9 Koi v i st o - sä ä t i ö n ark i st o j a j ä rj e st e t ä ä n Koivisto-seuran ja säätiön 60-vuoden toiminnan aikana on kerätty paljon tietoa. Nyt niitä on palkattu henkilö suunnittelemaan ja järjestämään arkistot asialliseen järjestykseen. Jälkipolvet pääsevät tutkimaan esivanhempien tekemisiä helposti. (Koiviston Viesti) Näin tapahtuu keskusjärjestössä, miten on paikallisissa Koivisto-seuroissa. Taitaa useammissa seurassa olla niin, että asiakirjat löytyvät monen sihteerin kodista. Näin myös Tampereen Koivisto-seurassa. Olen saanut kerättyä ehkä suurimman osan pöytä- ja tilikirjoista ym. erilaisia säilytettäviä dokumentteja. Mutta mitä sen jälkeen kun toiminta loppuu? Tampereen kaupungin arkisto todennäköisesti ottaa kaupungissa toimineiden yhdistysten arkistoja. Mutta onko se oikea paikka? Koivistolaisten ja karjalaisten arkistojen paikka on parasta olla yhdessä paikassa. VH Tässä muutama kuva "Muistojen Mannola" näyttelystä Tampereen pääkirjasto Metsossa kesäkuun alussa Vuoden 2009 Koivisto-juhla Piikkiössä heinäkuuta Turun Karjalaiset pitäjäseurat ovat jo vuosia esitelleet karjalaisuutta Turun Kirja-messuilla yhteisellä osastolla. Tässä koivistolaisaktiivit, Unto Jack ja Sylvi Sandholm ja Koiviston-pöytä.

10 10 Björkö Koivisto Primorsk 740 vuott a Koivistolla juhlittiin Koivistomme 740- vuotisjuhlaa menneenä kesänä. Myös Suomen Koivisto-seuran edustajat osallistuivat juhlaan. Alla on kuva hiukan vaatimattomammasta 735-vuotistapahtumasta, jossa saimme hetken olla mukana. Vierailimme sattumalta Mannolassa NS-Aurankukan matkalla ja poikkesimme myös kirkkoa ihailemaan. Ulkona oli myyntipöytiä, mm. leivonnaisia, vaatetta ym. Jotkut matkalaisemme tekivätkin ostoksia. Varsinainen juhla oli vasta alkamassa, erilaisissa asuissa nuoret tytöt kerääntyivät esityslavalle. Aluekin oli siivottu. Joukossamme eräs ymmärsi venättä ja sai selville juhlan aiheen. Taisi eräät matkalaisistamme päästä vahingossa kirkkoon sisällekin. Meidän matkamme aikataulu ei sallinut pysähtyä pidemmäksi aikaa. Venäläiset ovat etsineet tietoa Koiviston esihistoriasta, miten elämä Koivistolla on alkanut ja kehittynyt. Heidän tarkoituksensa juhlia juuri 740 vuotta sitten alkanutta aikaa on ymmärrettävää ja tarkoituksen mukaista. He pyrkivät todistamaan miten vanhaa venäläistä aluetta Koivistokin on. Ovatkohan pyrkineet unohtamaa että koko nykyisen Pietarin alue on ollut Ruotsin hallussa 1600-luvulla. Eräässä ruotsalaisten tekemässä kartassa paikkojen nimet on suomalaisia. Henkilönimiä löytyy koko Kannaksen alueelta ja mm. Putus Koiviston Mannolasta. (Lähde: Pietari ennen Pietaria) Asujaimistossa lienee silloin ollut paljolti suomalaista. Putus ja Mannonen nimet löytyvät 1600-luvun Pietarista em. Kirjan mukaan.. Maailman historia osoittaa että asuttuja alueita on pääosin muodostunut heimojen ja kielialueiden mukaisesti. Alueiden maantieteelliset rajat ovat muodostuneet epäselviksi ja niitä ovat sekoittanet suurempien heimojen sotajoukot. Muodostuneet kielialueet aiheuttavat riitaa ja sotia tänäkin päivänä monessa maailman kolkassa. Karjalan alue on ollut ja on edelleenkin kahden kielialueen ja uskonnon rajamaa, jota on hajotettu ja sekoitettu venäläisten ja ruotsalaisten toimesta. Suomalaiset on otettu mukaan pakolla molemmille puolille. Paikallinen karjalainen väestö tietysti sai kärsiä seuraukset. "Karjalan synty" teoksen mukaan sellaista aluetta kuin Karjala ei alunperin ollut olemassakaan, sitä on vain myöhempien aikojen kuluessa ruvettu niin kutsumaan. Karjalan historiakin on kirjallisuudessa katsottu alkaneeksi vasta Viipurin Linnan rakentamisesta. Näin sen kirjoittajan Hannes Sihvon mukaan. Veli H Björkö Koivisto Primorsk 735-vuotisjuhlat vuonna 2003 kirkon vieressä

11 11 Suomen Koivisto seura ja Koivisto Säätiö 60-vuotiaita Suomen Koivisto seuran ja Koivisto Säätiön 60-vuotisjuhlat olivat Karjalatalolla syyskuussa runsaan 60 hengen voimin. Tampereen Koivisto-seura ry onnitteli pienellä rahasummalla. Hiukan historiaa em. järjestöistä. Koivisto-Seuran perustivat 19. syyskuuta 1948 Porvoossa kokoontuneet koivistolaiset, 30 henkilöä. Samassa kokouksessa perustettiin myös Koivisto-Säätiö. Säätiön rahoitus oli aiemmin valitun toimikunnan toimesta saatu järjestettyä lakkautetun pitäjän ja kauppalan varoista. Sen hetkisten poliittisten olojen vuoksi Oikeusministeriö hyväksyi nimet: Koivistolaisten Seura ja Koivikko-säätiö. Nimet on 1990-luvulla muutettu nykyisiksi. Veli H Koiviston kirkon kattoa korjataan Koiviston kirkon katto on mahdollisesti jo uudelleen pellitetty. Paikalla käyneiden mukaan kesällä aloitettu työ oli pohjatöiden osalta asiallisesti tehty. Myös kaukolämpö on suunniteltu asentavaksi kirkkoon. Parhaillaan etsitään korvaavia tiloja jotta kirkko voitaisiin myös ottaa seurakunnan käyttöön (Tiedot Karjala-lehdestä). Me koivistolaiset olemme tietysti kiitollisia jos kaikki edellä mainitut toteutuvat. VH Björkö Koivisto Primorsk 735-vuotisjuhlat vuonna 2003 kirkon vieressä

12 12 Musiikkitoimikunta Karjalaisseurojen Tampereen piiri perusti keväällä musiikkitoimikunnan. Sitä ehdotti Ritva Surakka, tamperelaisen Karjalan Kaiku kuoron puheenjohtaja. Laulu ja soitto ovat karjalaista kulttuuriperinnettä siinä missä karjalanpaisti ja piirakka, Ritva Surakan mielestä. Musiikkitoimikunnan tarkoitus on koordinoida piirin alueella toimivien kuorojen yhteisiä esiintymisiä. Ritva on ehdottanut Karjalan Liitolle samanlaisen toimikunnan perustamista liitolle, joka koordinoisi esiintymisiä valtakunnallisesti. Musiikkitoimikunnan toimintaa voi hyödyntää Ritvan mukaan muullakin tavoin, ideoimalla ja miettimällä itse kukin. Laulu ja soitto kuuluvat aina karjalaisten kesäjuhlilla. Laulaa voi laulaa missä ja milloin vain, on Ritvan mielipide. Ritva Surakka on myös meidän seuramme jäsen. Veli H Asiatiedot Karjala-lehden mukaan. Ritva Surakka kuvattuna 2006 matkanjohtajana. Nämä kuvat ovat näyttelystä Karjala-talon aulassa, ne esittelevät karjalaista perinnettä, teemalla: lapsuus, lapsenlapsi ja mummo. Näyttelyn on koonnut vuorollaan Karjala seurojen Tampereen piiri, mukana myös seuramme Tuulikki Levomäki. Kuvannut Anne Pärssinen.

13 13 Tuutha Siekii, kutsuivat Tampereen Karjalajuhlien järjestäjät. Ja myöhä tultii, suurel joukol. Kiitos touhuloil! Useita suuria piiriä pyöri iloisesti Ratinan kentällä reippaassa tuulessa eikä kostean kesän sadekaan juhlan aikana ollut paikalla. Karjalaisten juhlien komein hattu. Karjalaisten kesäjuhlissa koivistolaisten marssin ja lippuvartion hoitivat kunniakkaasti Turun Koivistolaiset, lipunkantajansa Unto Jackin johdolla. Vasemmalla vieressä Sylvi Sandholm. Tampereen Koivisto-seura kiittää heitä siitä.

14 Koivistolaisten tulo Kemiöön 1940-luvulla 14 KARJALAN MIES Kaukolassa 1870 syntynyt maanviljelijä Kaapre Häkli vietti 70-vuotis-juhlaansa evakko- Huittisten asunnossaan. Illansuussa, Koolla oli muutamia lähisukulaisia eripuolelta Suomea. Juhlijan vanhin poika Toivo Kuoreveden Hallista oli linja-autossa matkatessaan kirjoittanut onnittelurunon, jonka hän sitten esitti isällemme: Karjalan mies olet lähtenyt, kotiseutusi kauniin jättänyt, koska Karjalan kohtalo määräsi niin, että jouduit muuttamaan Huittisiin. Olet metsästä peltoa raivannut ja kyntänyt vakoa syvää. Olet aarteita pyhiä etsinyt ja kylvänyt kultajyvää. Nyt seitsemänkymmentä vuotta sä täytät ja kotinas vieraita nurkkia käytät. Kun koittavi uusi huomen, niin Karjala taas on Suomen. Tätä muistelee nyt Kaapre Häklin nuorin poika Lauri, joka tuossa juhlassa oli neljäntoista ikäinen. Ihmettelen hiukan runon sinuttelu-muotoista asua. Emmehän koskaan sinutelleet isää emmekä äitiä. Tässä Lauri Häklin kertomus miten Suomen armeijan rippeiden vetäytyminen Koiviston Saarenpäästä kesällä 1944 tapahtui. Hänelle, 18-vuotiaalle, kokemus oli niin järkyttävä, ettei hän mielellään muistele tämän pitemmälle. Saarenpää oli jo tyhjennetty sotilaista, vain pieni joukko, vajaa 20 henkilöä, odotti hakijoita kaksi viikkoa. Ruoka oli loppunut ja vihollinen jo saaren toisella rannalla, kun saksalainen partiovene saapui heitä noutamaan. Ehtivät merelle, tarpeeksi kauas, kun heitä ammuttiin rannasta mistä juuri olivat lähteneet. Veli H Koivistolaisia saapui Kemiöön vuoden 1946 jälkeen lopulliseen sijoituspaikkaansa, heistä osa sai lunastaa ns. kalastustilan kuten isäni Kemiön saarella asui kesällä 1944 n karjalaista, joista 2600 oli Kemiön kunnassa. Vuoden 1947 väestölaskennassa koko saarella oli karjalaisia 1213 henkeä (8,8 %), josta Kemiössä 708. Kolme vuotta myöhemmin 1950 väestölaskennassa oli saarella enää 684 karjalaisia (5,1 %). (Lähde Kemiön suurpitäjän historia I.) Veli H Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa Koivistolaisten ja karjalaisten lehdet. Kukon askel Kuopioon! Tulgua terveh!

15 15 Säkkijärveläisten kesäpäivät Kemiössä 2008 Säkkijärveläisistä suurin osa evakuoitiin 1944 Kemiön saarelle. Kuljetus oli tapahtunut Perniöstä autoilla ja muihin saaren kuntiin, Västanfjärd ja Dragsfjärd (Taalintehdas) laivalla Salosta. Säkkijärveläiset olivat tulleet saarelle jo heti talvisodan jälkeen mutta huomattava osa oli palannut takaisin kotiin. (Lähde Kemiön suurpitäjän historia I.) VH Säkkijärveläiset pitivät 2008 kesäpäivät Kemiössä jossa muistelivat saapumistaan saarelle. Alla Aune Ristolan os. Karlsson, muistoja siltä ajalta. Edellä mainitut tiedot ja Aunen muistelma on lainattu Kemiön Ilmoituslehden artikkelista jonka oli kirjoittanut cant/is eli Carola Antskog. Kesän juhlallisuuksien yhteydessä, tällä kertaa ihan vapaaehtoisesti, Kemiöön saapuneet säkkijärvelaiset tapasivat Aune Ristolan joka oli ollut ottamassa Kemiöön evakoita vastaan, silloin 22-vuotiaana Aune Karlssonina. Aune kertoi, että hän oli toisen tytön kanssa pystyttänyt pöydän pappilan rengintuvan eteen. Evakkojen nimet, syntymäaika, kunta ja kylä sekä mukana olevat kotieläimet (enimmäkseen lehmiä, mutta myös hevosia, lampaita ja sikoja) kirjattiin pitkiin luetteloihin. Kotieläimet merkattiin ja päästettiin laitumelle seurakunnan hakaan. Se sijaitsi suurin piirtein paikassa, missä hakelämpölaitos nykyään on. Sen jälkeen suurin osa evakoista jatkoi Suojeluskuntatalolle (nykyinen Amosparkensskola}. Siellä he saivat tietää minne heidät majoitettiin. Siirtoväen huoltojohtaja Henning Högman oli inventoinut kylien asunnot ja laatinut listat käytettävissä olevista asuintiloista ja karjalle soveltuvista tiloista. Suurin osa näistä listoista on säilynyt Kemiön kunnan arkistossa. Niistä ilmenee mm. että 65 ihmistä sijoitettiin Norrlångvikiin, heistä kokonaista 11 Östergårdiin. Aune itse asui Kårkullassa. Aune muistaa, että evakot järjestivät paljon yksityisiä juhlia, jossa he tapasivat toisensa ja seudun nuorisoa. Näiden juhlien ansiosta syntyi muutamia "seka"- avioliittojakin evakkojen ja kemiönsaarelaisten kesken. Tällaisissa tilaisuuksissa hän itsekin tutustui tulevaan aviomieheensä Eino Simonpoika Ristolaan. Mannolalaisten tulo Angelniemelle 1944 Me karjalaiset tulimme muualle Suomeen pikavauhtia, suunnitelmat löytyvät minne kukin kylä viedään, mutta vastaanottajia ja heidän arkistojaan ei löydy. Jos niitä edes tehtiin kaikkialla tehtiin? Meidät, Mannolan asukkaat, oli suunniteltu lähetettäväksi Halikon aseman kautta Angelniemen Kokkilan Seurojentalolle. Sinne myös tulimme, jos meidät silloin jollain tavalla rekisteröitiin, arkistoja ei kuitenkaan löydy eikä mitään muutakaan tietoa. Kuka tai ketkä vastasivat organisoinnista? Järjestävät henkilöt esiintyivät sotilaspuvuissa, niin aikuiset kuin sotilaspojatkin. Kokkilan Seurojentalon 100-vuotisjuhlassa, seurojentalon historiikin tekijällä oli vuosi 1944 aivan tuntematon, ei ollut löytänyt siltä vuodelta mitään dokumenttia. Tilaisuudessa löytyi vain muuta muistitieto mm. minulta. Angelniemeläisten arkistot löytyvät nyt Halikon kunnan arkistokellarista, sellaisena kuin ne on sinne on tuotu, Angelniemen kunnan yhdistyttyä Halikkoon, erilaisissa kansioissa, koteloissa ja laatikoissa. Oliko niin, että jos paikallinen suojeluskunnan osasto oli vastaanottajana, niin kaikki henkilöluettelot hävitettiin turvallisuus syistä? Säkkijärveläisille kävi hiukan toisin, siellä oli kaiketi siviilit vastaanottamassa. Katso viereistä palstaa. VH

16 16 Veli Hämäläinen Elämään opettelua uudessa kotipaikassa Kemiössä Muutto Kemiöön Perheemme, isä ja veljeni Reijo, minä ja Ulla, asui Halikon Kaninkolassa Suppalan talossa lähes neljä vuotta odottaen vakituista asuinpaikkaa. Minä ja siskoni Ulla olimme runsaan vuoden sotalapsena Ruotsissa Äiti oli kuollut juuri ennen meidän paluutamme Ruotsista. Vuonna 1946 isälle tarjottiin maanhankintalain nojalla kalastustilaa Kemiöstä. Valittavana oli pari kohdetta, isä valitsi Böhlen kylässä olleen tilan. Asunto oli Böhlessä parempi ja kalavedet Peimarin puolella kirkkaammat. Valitettavasti ranta oli lähes kahden kilometrin päässä jossa oli meillä rantaoikeus. Wästankärrin kalavedet olivat kahdessa osassa ja meillä oli niistä n. 20 % osuus, se pieneni jostain syystä lopullisessa osituksessa 8 prosenttiin. Isä ja veljeni menivät Kemiöön keväällä v vapun aattona. Minä ja sisareni asuimme viimeisen koulukuukauden, toukokuun, Tyyne-tädillä, isän sisarella, Laiterlan kartanossa. Emme halunneet siirtyä uuteen kouluun yhdeksi kuukaudeksi. Isällä oli vaikeuksia saada autoa muuttoon, halikkolaiset autoilijat pelkäsivät Kemiön huonoja teitä, varsinkin kevään rospuuttokelin aikana. Autosta oli maksettava lisähintaa normaaliin ajotaksaan. Halikkolaiset pelottelivat meitä käärmeistä, niitä on Kemiössä paljon, sanottiin. Kyllä niitä olikin, jopa kotimme rappusten viereen niitä ilmestyi. Pihapiiristä kaikki tapettiin jos kiinni saatiin. Uusi koti Kodiksi saimme 1939 valmistuneen asuinrakennuksen, se oli hatara, huolimattomasti tehty. Sen oli tehnyt henkilö, joka teki niitä puoliammatti- maisesti, hankki tontin, rakensi pikaisesti huonoista raaka-aineista, asui itse jonkin aikaa, möi pois ja teki taas uuden. Rakennuksessa oli olohuone, pikkukamari ja keittiö jossa oli hyvä hella ja leivinuuni. Vintti oli korkea, sinne oli mahdollista rakentaa pienet huoneet, mutta jäi tekemättä. Kattona oli savitiilinen punainen katto, ilman aluslaudoitusta vain kattoruodot tiilille. Ulkorakennuksena ei ollut muuta kuin hiukan kallellaan oleva puuvaja ja ulkohuusi. Navetan, tallin ja saunan rakensimme seuraavana 1948 vuotena. Maata talon ympäriltä saimme n. viisi hehtaaria, josta peltoa oli vajaat neljä hehtaaria, ne viettivät alaspäin ja alaosa hyvin savista ja kosteaa keväisin. Osa pellon saroista ylettyi mäelle aivan tulotielle asti, se oli puolestaan varsin hiesupitoinen ja liian kuiva kesällä. Metsäalue, 11 ha, se oli n. 3 km päässä ja oli meren rannalla Mjösundin lahden puolella. Venevalkaman saimme entisen ns. Peimarin torpaksi kutsutun alueen viereisestä rannasta. Isä sai valtiolta lainaa tilan ostamiseen 31. vuodeksi, osan hän maksoi nimellisarvoisilla korvausobligaatioilla joita vielä oli jäljellä. Veneen ja verkkoja hän oli ostanut jo Kaninkolassa asuessamme karjalaisille annetun avustuksen ja lainan turvin. Hän kävi kalastamassa Vartsalan vesillä, kesällä ja talvella, mistä oli luvan kalastukseen saanut. Lisää verkkoja kuitenkin piti saada, niiden saanti oli luvanvaraista. Pauloittamatonta verkon ns. "lievettä" löytyi Turusta jos rahaa sattui olemaan. Isä pauloitti itse, teki riimut verkoihin, tuohesta rullasi kohot ja painot (kivekset) alapaulaan. Ne hän väänsi viiden millin rautalangasta pyöreän tukin päällä ja meisselillä katkoi, liitoksen hän sitoi kangaspalalla ja kalastajalangalla. Koivistolta emme saaneet tuotua mukaan yhtään mitään.

17 Elämään opettelua... Elämisen alkuun Böhlessä Ensimmäinen tehtävä oli kaluston hankinta huoneisiin, ne oli hoidettu jollain tavalla silloin kun me oltiin siskon kanssa vielä Kaninkolan koulussa, enkä niistä muista paljonkaan. Ns. pukkisängyissä nukuttiin. Vuotta myöhemmin tein isän kanssa "Pirttikaluston", kookkaan pöydän ja yhtä pitkän penkin keittiöön. Sivusta levitettävän puisen sängyn ja kirjakaapin isä osti huutokaupasta hiukan myöhemmin kun rahaa sattui olemaan. Isä ja Reijo oli jo muokanneet toukokuussa maan ja kylväneet viljat, kun isä haki meidät Kemiöön. Suurin osa viljelysmaasta oli heinällä. Hevonen oli saatu lainaksi, oma hankittiin vasta pari vuotta myöhemmin. Niin maanmuokkaus pääsi alkuun laina vehkeillä, onneksi oli sentään oma hankmo, se oli äijän perintöä, joilla isä sai hankmottua kynnetyn palstan, pienen osan pellosta. Kylvi viljan käsin perinteisellä tavalla ja laina jyrällä tasoitti. Isä osti lehmän ja separaattorin Keramian tiilitehtaan viljelysmaiden vuokralaiselta, joka lopetti vuokraviljelyn kun hevoset olivat hukkuneen suo-ojaan. Kesän lehmä oli tietysti pellolla narun päässä, lieassa. Sitä täytyi käydä päivällä siirtämässä uuteen paikkaan. Talvella se oli naapurin isossa navetassa, koivistolaisia hekin, Humaljoelta. Naapurin vaimo Edla kävi lypsämässä, sisko Ulla oli 12-vuotias ja kävi vielä kansakoulua. Heinän niitimme viikatteella. Koska meillä ei vielä ollut heinäseipäitä, kuivatimme heinät maassa käännellen ja kannoimme ne puriloilla, kantoriuilla, korkeisiin kasoihin, kahteen korkeaan haasiaan. Ylimääräisellä heinällä isä maksoi lypsäjän palkan. Muistan heinien kantamisen olleen raskasta työtä, minä olin 14 ja veljeni 15,5-vuotias. Syksyllä vilja puitiin naapurin, Hoikkalan veljesten, puimurilla. Puimurin omisti yhtymä jota valtio tuki jos yhtymässä oli viisi jäsentä. Isä liittyi viidenneksi jäseneksi ja sai oikeuden käyttää sitä viiden vuoden ajan korvauksetta. Neljä Hoikka- 17 lan veljestä maksoi osuutensa ja omisti sen. Veljeksistä kolme oli naapureita ja yksi asui kauempana Nordvikissa. Maatöiden lomassa oli heti aloitettava kalastus, rahaa elämiseen piti jostain saada. Kesällä 1947 veljeni oli useimmiten soutajana, minun soututaitoon isä ei oikein luottanut, olin liian nuori ja kokematon, mukamas. Isä ja veljeni olivat kesän 1943 Mannolassa olleet yhdessä ja isä oli siellä opettanut hänet kalakaverikseen. Kesällä 1948 minä olin vuorostani isän kanssa kalastamassa, aina kun navetan rakennukselta ehdimme. Veljeni oli mennyt Mjösundin tiilitehtaalle töihin syksyllä Verkot ja heittouistin olivat ainoat kalastustavat. Isällä ei ollut virveliä, ne olivat kalliita, siksi hän kelasi uistimen siiman vyyhdelle, kauniisti kehälle, veneen takapiitalle, josta se helposti purkautui heitettäessä. Hän heitti, useinmiten ns. "lusikkauistimen", aivan kuin puolittain lingoten ja veti siiman hiljalleen takaisin piitalle ja kala kävi uistimeen jos oli syömäpäällä. Näin mentiin pitkin rannikkoa montakin kilometriä. Sain harvoin kokeilla, se loppui tavallisesti siihen kun siima sotkeutui ja isä hermostui. En muista tultiinko takaisin koskaan ilman kaloja. Huopaaminen, soutaminen peruuttaen, hiljaa isän heitellessä, oli minulle oli pitkäveteistä touhua, joskus olin niin ajatuksissani ja haaveissani että isän täytyi herättää kun vene oli menossa rantaan Ennen uisteluun lähtöä olimme heittäneet verkot veteen ja pois tullessa koimme ne, tarkastimme, oliko kala kulkenut. Usein jätimme verkot yöksi veteen. Kalat olivat tuttuja lajia, haukia, ahvenia, lahnoja, säynäviä. Joskus saimme verkoista kunnon kalojen joukossa paljon "merihärkiä" simppuja joiden sarvet takertuivat pahoin verkkoon. Limaisia kiiskiäkin jäi verkkoihin jos verkot pääsivät liiaksi pohjaan, ne myös sotkivat verkon pahoin. Niitä ei kukaan ostanut emmekä itsekään syöneet. Uusi kalalaji meille oli kampela, niitä isä ei koskaan ruuaksi laittanut, vaan heitti takaisin mereen, kukaan ei tainnut ostaakaan.

18 Elämään opettelua Talvikalastus oli verkkokalastusta ja koukuilla pyyntiä. Koukut olivat ns. "patentti"-iskukoukkuja. Syöttiverkolla sai syötit, ne olivat hailia, silakoita, niitä riitti ruokapöytäämmekin. Syöttiverkon olin kutonut iltaisin toukokuun aikana kun vielä olimme koulussa Kaninkolassa. Isä oli opettanut verkkoja kutomaan jo Mannolassa. Ensimmäisinä talvina verkoilla sai paljon turskaa, mutta niistä kalakauppias ei paljon maksanut. Myöhemmin turskaa ei Peimarin lahdelta näkynyt. Vesialue jossa kalastimme, sijaitsi Peimarin lahden itäisellä sivulla, oli "omaamme" eli Wästankärrin kartanon vesiä, joihin meillä oli tietty prosenttiosuus. Usein kuitenkin menimme pitemmälle etelään, Tolvsnäsin kartanon, vuorineuvos Amos Anderssonin, vesille ja joskus sousimme Peimarin läntiselle sivustalle, saarille jotka kuuluivat pääosin Atun kartanolle, eli nekin Amos Anderssonille. Rajoista emme juuri mitään tienneet eikä meitä kukaan pois hätistellyt. Atun puolella alkoivat Paraisille muuttaneet koivistolaiset kalastella. Rannoilla ei silloin ollut kaislikkoa uistelua haittaamassa, vain jonkin verran rakkolevää ja vedet hyvin kirkkaat. Mieleeni on jäänyt lepotauot ja eväiden syönti kalareissultamme. Meillä oli tietty paikka johon menimme aterioimaan, se oli pieni ruohoinen tasanne matalien kallioiden välissä johon sai veneen helposti ja maihin pääsi jalkojaan kastelematta. Eväänä oli voileipiä, maitoa ja avomaan kurkkua jota kasvatimme silloin omiksi tarpeiksemme, myöhemmin jopa myyntiin. Nimenomaan ne mehevät kurkut ovat jääneet mieleeni. Meillä oli vesioikeus myös Wästankärin kartanon pohjoispuolella, Mjösundin lahdella, Karunaa vastapäätä olevaan vesialueeseen, joka ulottuu Helgebodan kylään asti. Vedet siellä ovat savipohjasta johtuen sameat, eikä siellä ole luotoja ja karikkoja joiden viereen kalat etsiytyvät. Sen jälkeen kun isä oli ostanut hevosen ja pääsi kulkemaan paremmin hän kalasti myös lahden puolella talvisin. Se oli runsaan kolmen kilometrin päässä. Myöhemmin myös kesäisin kun oli ostanut uuden veneen ja vei vanhan lahden puolelle. Isän uistelemalla kalastaminen loppui kun minäkin 1948 luvun lopussa menin Mjösundin tiilitehtaalle töihin, rippikoulusta päästyäni. Vuoden kesän 1948 jälkeen isä kalastikin yksin vain "omilla" vesillä ja lähinnä verkoilla kun pojat olivat jo vakituisessa työssä eikä ollut soutajaa. Samoihin aikoihin kalavesien omistajat alkoivat ilmoitella paikallislehdissä, että kalastus heidän vesillään on ilman lupaa kielletty. Kalat kaupattiin parina ensimmäisenä vuotena talosta taloon kiertämällä ja kauppa kävi kohtalaisesti, sillä naapuri kylässä n. kilometrin päässä Wästankärrin sivukartanossa "Lottentaalissa" (Charlottendal) asui muutamia isoja perheitä Muolaasta tulleita evakkoja ja parin kilometrin päässä pääkartanossa paljon muonamiehiä, renkejä ja evakkoja. Joskus minäkin olin mukana kantamassa, en pitänyt kaupustelusta, melkein häpesin koko hommaa. Kun köyhä myy köyhälle niin hinnan muodostus on vaikeaa enkä oikein kestänyt kuunnella tinkimistä ja tarjousta. Kun 1950-luvun alussa sivukartano Charlottendal kokonaan paloiteltiin Vanhan Vaasan ummikko ruotsinkielisille rintamamiehille ja muolaalaiset sijoitettiin muualla, isä alkoi myydä kiertävälle kalakauppiaalle. Muutaman vuoden jälkeen hän kyllästyi kalakauppiaan hinnoitteluun, alkoi lähettämään kalat Launokorven linjaautolla suoraan Turkuun, syksyisin ja talvisin, aina siihen saakka kunnes 1960-luvulla lopetti kalastuksen, myi hevosen ja jäi sairas(kansan)eläkkeelle. Minulla oli vielä jatkokoulu 1947 käymättä, sen kävin Mjösundin supistetussa koulussa eli kahtena iltana viikossa. Toisena vuotena opettajana oli Koivistollakin, mm. Saariston koulussa, opettajana ollut Tyyne Urpo. Olin syksyllä 1948 mennyt työhön tehtaalle, ja kun työstämme tuli vuorotyötä, niin kävimme joka toinen viikko koulua ja useamman tunnin kerralla

19 Elämään opettelua... kuin aikaisemmin. Meitä oli 5-6 poikaa tehtaalla vuorotyössä ja koulu vielä kesken. Muut oppilaat saivat tyytyä meidän tahtiimme. Millainen lie ollut työlainsäädäntö silloin? Näin oli elämämme löytänyt uomansa. Aikanaan pojat lähtivät maailmalta etsimään onneaan. Minä pysyin Kemiössä vuoteen 1958, olin viisi vuotta poissa ja palasin tehtaalle 1963 ja 1970 lähdin lopullisesti pois, tosin parin vuoden jälkeen aloitin kesämökin teon meidän metsälohkolle. Veljeni lähti merelle ja asevelvollisuuden jälkeen meni Turun telakalle levysepäksi, jossa viihtyi koko työikänsä. Isä kuoli 1968, talo ja viljelysmaat jäivät siskolle, hän kuoli Möimme kotipaikan vieraalle ja metsälohkolle, joka rajoittui rantaan rakensimme molemmat 1970-luvulla kesämökin. Tässä on lyhyt versio Kemiössä olostani. VH 19 Rastaan poikaset kurkistelevat pesän reunalta hetki ennen lähtöä. Emä jo kutsui poikasiaan vai oliko huolissaan häiritsevästä valokuvaajasta. Puoli tuntia myöhemmin pesä oli tyhjä. Pesä oli lähellä vajarakennusta jonka edessä usein kesällä työskentelen työkalujen pitäessä kovaakin ääntä. Ei ilmeisesti häirinnyt. VH Veli Hämäläinen 75 -vuotias Toimelias sihteerimme täytti keväällä 75 vuotta. Tampereen Koivisto-seura ry kiittäen onnitteli häntä kevään viimeisessä tapaamisessa. Toivottavasti Koiviston viiri salossa hulmutessaan muistuttaa kiitollisista ajatuksistamme. Myötätuulta jatkossakin toivottelee kaikkien puolesta. Tuulikki Veli kiittää ja yrittää edelleen toimia Tampereen Koivisto-seura ry hyväksi. Viiri liehuu mökillä aina kun ollaan paikalla. Synnyin Koiviston Mannolassa Väinö Hämäläisen keskimmäisenä lapsena ja elelen vaimo Sylvian kanssa aivan Tampereen kupeessa Ylöjärvellä. Kesiä vietämme Kemiössä lähellä Mjösundin kylää isältä perityn kalastustilan osassa, veljen ja hänen jälkipolven naapurina.

20 20 Irja Kaarin Harjun runokokoelma Tuulikki Levomäki antoi käyttöömme kummitätinsä, äitinsä siskon, runokokoelman. Irja Kaarin Harju os. Paasi oli syntynyt Virolahdella ja kuoli Helsingissä. Irja Kaarin kuului Paasi-suvun itäpään haaraan. Hän oli innokas pöytälaatikko-runoilija. Äitinsä kuoleman jälkeen Raija tytär kokosi runoista kirjasen jossa on 37 eripituista runoa. Kirja kuuluu sarjaan Itäviitta 39, joulukuu Kuvassa Irja Kaarin lottapuvussa. Runo Olen eläkeläinen on sivulla 3 ja runo Veljeni sotaveteraani. Vieressä Irja Kaarinin runo Karjalasta. Menetetty Karjala Itket, rakas maa vieraat askeleet inhat, kaunis Karjala. Kaipuu luoksesi sinne ikävä ainiaan. Muistatko vielä aavan meren rannat nuo, valkeat purjeet, saaret, salmet, kirkkaan veen? On silmissä kyyneleet. Tässä kaksi rintamerkkiä vuosilta 1941 ja Molemmat merkit on suorittanut Toivo Sorma Sylvian isä. Alla maaottelumarssi merkki. Maaottelu oli sota-ajan Suomi-Ruotsi maaottelu joka voitettiin ylivoimaisesti. Kirves on mottitalkoon merkki 1941 johon jokaisen toivottiin silloin osallistuvan, auttamaan sota-ajan polttoaine pulaa.

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää.

Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Papuri.papunet.net Kaverini Eetu hukkasi pyöränavaimensa, kun oli kylässä meillä. Hän huomasi sen vasta illalla, kun oli jo pimeää. Riku, pliis, auta mua etsimään niitä. Muuten mun täytyy kävellä kotiin,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa! säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Männikkömetsät ja rantojen raidat Kymenlaakso, sun laulusi soikoon

niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa! säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Männikkömetsät ja rantojen raidat Kymenlaakso, sun laulusi soikoon Isänmaallinen lauluvisa I Lauluvisa I:ssä on 23 laulun 1. säkeistön alkua ja loppua. Laulut ovat koululaulukirjoista tuttuja maakuntalauluja ja muita isänmaallisia lauluja. Tulosta sopiva määrä säkeitä

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot