Synnynnäisen sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet
|
|
- Elsa Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Hanna Lampela LT, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri HYKS, vatsaelinkirurgia Hannu Jalanko professori, lastenlääkäri HYKS, lastentaudit Mikko Pakarinen dosentti, lastenkirurgi HYKS, lastenkirurgia Synnynnäisen sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet Sappitieatresia on harvinainen ja vakava, vain vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, joka todetaan Suomessa keskimäärin neljällä lapsella vuosittain. Diagnoosiin johtavia oireita ovat vastasyntyneen yli kaksi viikkoa jatkunut keltaisuus, vaaleat ulosteet ja tumma virtsa. Jos konjugoidun bilirubiinin pitoisuus on yli 20 µmol/l tai sen suhteellinen osuus ylittää 20 % kokonaisbilirubiinipitoisuudesta, vauva tulee lähettää viipymättä jatkotutkimuksiin yliopistosairaalaan. Sappitieatresian ensivaiheen hoito on portoenterostomialeikkaus ja myöhemmin tarvittaessa maksansiirto. Sappitieatresian hoitotulokset Suomessa ovat oleellisesti parantuneet vuonna 2005 tapahtuneen hoidon keskittämisen jälkeen, ja nykyään 90 % sairastuneista selviytyy. Vertaisarvioitu VV Sappitieatresia on vain vastasyntyneillä esiintyvä harvinainen ja vakava maksasairaus, jossa sappitiet tuhoutuvat tulehduksen ja sidekudoslisän seurauksena. Sairastuvat lapset vaikuttavat useimmiten aluksi keltaisuutta lukuun ottamatta täysin terveiltä. Pääasialliset oireet ovat pitkittynyt keltaisuus ja vaaleat ulosteet. Sappitieatresian ensivaiheen hoito on mahdollisimman aikaisin tehtävä portoenterostomialeikkaus, jossa maksanulkoisten sappiteiden fibroottinen jäänne poistetaan ja sapelle luodaan pääsy suoleen yhdistämällä ohutsuoli maksaporttiin. Mikäli keltaisuus ei väisty leikkauksen jälkeen tai jos se leikkauksen jälkeen hävittyään myöhemmin uusiutuu, tai lapselle kehittyy maksakirroosin komplikaatioita, turvaudutaan maksansiirtoon. Harvinaisuudestaan huolimatta sappitieatresia on lapsuusiän maksansiirron tavallisin syy. Viime vuosina sappitieatresian hoidossa on tapahtunut merkittävää edistymistä, ja yhä useampi potilas pärjää oman maksansa turvin useita vuosia portoenterostomialeikkauksen jälkeen. Yleisyys ja aiheuttajat Sappitieatresian ilmaantuvuus on Euroopassa 1/ ja Pohjois-Amerikassa noin 1/ elävänä syntynyttä (1). Japanista, Taiwanista ja Tyynenmeren saarilta on raportoitu moninkertaisia esiintyvyyslukuja, mutta syytä tähän ei tiedetä. Suomessa sappitieatresia on todettu vuoden 2005 jälkeen keskimäärin neljällä lapsella vuosittain, ja ilmaantuvuus vuosina oli 1/ (2). Sappitieatresian perimmäinen syntymekanismi on epäselvä. Neljällä viidestä potilaasta sappitieatresia esiintyy itsenäisenä, jolloin geneettisesti alttiilla yksilöllä jokin virusinfektio mahdollisesti laukaisee sappitiet tuhoavan tulehduksen, jossa lymfosyytit tuhoavat sappiteiden epiteelisolut (3). Noin viidenneksellä potilaista todetaan sappitieatresian lisäksi muita synnynnäisiä, elimistön lateraliteettikehitykseen liittyviä poikkeavuuksia. Tällaisia ovat esim. sydänvika, suoliston kiertymishäiriö, moni osainen tai puuttuva perna, puuttuva alaonttolaskimo, poikkeava porttilaskimo, sisäelinten poikkeava sijainti tai haiman rakennepoikkeavuus (4). Oireet ja löydökset Sappitieatresian löydöksiä ovat vastasyntyneen pitkittynyt, syvenevä keltaisuus sekä vaaleat ulosteet ja tumma virtsa. Imeväisen keltaisuus tulisi arvioida ensisijaisesti silmänvalkuaisten värin perusteella, sillä erityisesti tumma- ja keltaihoisilla lapsilla ikteruksen havaitseminen voi muuten olla vaikeaa (5). Sappitieatresiassa sappi ei pääse erittymään suolistoon, joten maitoa ravinnokseen saaneen vastasyntyneen ulosteet jäävät väriltään vaaleiksi, harmahtaviksi tai vaaleanruskeiksi (kuva 1). Konjugoituneen bilirubiinin kertyessä vereen osa siitä erittyy virtsaan, jolloin virtsa värjäytyy tummaksi, mikä voi näkyä keltavihreäksi värjäytyneenä läikkänä vaipassa. Ihon keltaisuutta ja vaaleita ulosteita 2749
2 katsaus kuva 1. Seulontatutkimuksessa käytetty ulostevärikortti. Kuvissa 1 4 on vastasyntyneen normaalin värisiä ulosteita. Kuvissa 5 7 on sappitieatresiapotilaan vaaleita tai värittömiä ulosteita. Kuva julkaistaan sveitsiläisen Biliary atresia screening card associationin luvalla ( lukuun ottamatta sappitieatresiapotilaat vaikuttavat ensimmäisinä kuukausina useimmiten muuten terveiltä ja kasvavat hyvin. Jos hoitoon pääsy viivästyy, maksa ja perna suurenevat, ilmaantuu askitesta ja lapsen kasvu hidastuu. Ilman hoitoa lapsi menehtyy sappitieatresian aiheuttamaan maksakirroosiin ja maksan vajaatoimintaan noin kahden vuoden kuluessa. Diagnostiikka Täysiaikaisena syntyneen lapsen keltaisuuden jatkuminen yli kaksi viikkoa on selvästi poikkeavaa. Vaalea uloste ja tumma virtsa ovat myös löydöksiä, joiden syy tulee ripeästi selvittää. Plasman kokonaisbilirubiinipitoisuuden lisäksi on tärkeää mitata konjugoidun bilirubiinin pitoisuus. Jos se on yli 20 µmol/l tai jos sen osuus kokonaisbilirubiinipitoisuudesta on yli 20 %, on epäiltävä merkittävää häiriötä sapen erityksessä ja lähetettävä lapsi viipymättä jatkoselvittelyyn yliopistosairaalaan. Epäselvät tilanteet selviävät helpoiten puhelinkonsultaatiolla. Sappitieatresia pyritään toteamaan mahdollisimman nopeasti, koska leikkaushoitoon pääsyn viivästyminen huonontaa hoitotuloksia selvästi (6). Kaakkois-Aasian maissa, kuten Taiwanissa, sappitieatresian esiintyvyys on länsimaihin verrattuna moninkertainen. Poikkeamaa seulotaan vastasyntyneiden vanhemmille jaettavilla korteilla, joihin on kuvattu erilaisia vauvan ulosteen värivaihtoehtoja (7). Ne vauvat, joiden vanhemmat valitsevat poikkeavan vaalean ulosteen värin, kutsutaan jatkotutkimuksiin. Vastaavia ulostevärikorttikampanjoita on järjestetty myös mm. Sveitsissä (kuva 1) ja Englannissa, mutta väestötason seulontaan ei ole Euroopan maissa toistaiseksi ryhdytty. Merkittävä lisähyöty on vastasyntyneiden vanhempien ja terveydenhuollon ammattilaisten lisääntynyt tietoisuus sappitieatresiasta ja pikaisesta tutkimusten tarpeesta. Suomessa ensimmäinen lastenneuvolan lääkärintarkastus suositellaan tehtäväksi 4 6 viikon iässä. Jos lapsen väri on tämän lääkärintarkastuksen yhteydessä keltainen, on ehdottomasti tutkittava kokonaisbilirubiinin lisäksi konjugoituneen bilirubiinin pitoisuus edellä kuvatun mukaisesti. Mikäli näin ei toimita, sappi tieatresiapotilaan diagnoosi viivästyy merkittävästi ja parhaat mahdollisuudet portoenterostomialeikkauksen onnistumiselle menetetään. Vastasyntyneen keltaisuus katsotaan pitkittyneeksi jo kahden viikon iän jälkeen, joten keltaisuuden selvittelyä ajatellen ensimmäisen lääkärintarkastuksen parempi ajankohta olisi 2 4 viikon iässä. Kenties meilläkin olisi hyvä olla toimintaohjeet ja kuva vauvan normaaleista ja poikkeavan vaaleista ulosteen väreistä helposti löydettävissä esimerkiksi Terveysportin ja Lastenneuvolaoppaan aineistoista. Vastasyntyneisyyskaudella esiintyy laaja kirjo kolestaattisia maksasairauksia. Sappitieatresiaa epäiltäessä tärkeimpiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat maksanulkoisten sappiteiden tukkeutuminen muusta syystä, erilaiset maksatulehdukset, kolestaattiset oireyhtymät, aineenvaihduntasairaudet ja suonensisäiseen ravitsemukseen liittyvä maksavaurio. Sappitieatresiapotilaan vatsan kaikututkimuksessa sappitiet eivät yleensä erotu ja maksaportissa voi näkyä ympäristöään runsaskaikuisempi alue (triangular cord sign) (8). Neljällä viidestä potilaasta sappirakkoa ei saada näkyviin tai se näkyy hypoplastisena, mutta noin viidenneksellä sappirakko erottuu tavallisena. Kaikututkimuksessa todettu normaali sappirakko ei siis sulje pois sappitieatresian mahdollisuutta. Sappiteiden gammakuvauksessa (biligrafia) sappitieatresiapotilaan verenkiertoon annosteltu merkkiaine leviää maksaan, mutta sitä ei erity lainkaan suoleen tai erittyminen on huomattavasti hidastunut (9). Maksan koepalassa nähdään kolestaasia, pienten sappiteiden proliferaatiota, sidekudoslisää ja portaalista tulehdusta. Mitkään näistä tutkimuslöydöksistä eivät kuitenkaan ole sappitieatresialle täysin spesifisiä. Sappitieatresiaan liittyvä maksanulkoisten sappiteiden tuhoutuminen voidaan todeta varmuudella leikkauksessa sappirakon jäänteen kautta tehdyssä sappiteiden varjoainekuvauksessa. Sappiteiden endoskooppisella varjoainekuvauksella (ERC) voidaan noin neljänneksellä sappiatresiaepäilyistä osoittaa koko matkaltaan avoimet sappitiet, jolloin potilas välttyy vatsaontelon tutkimusleikkaukselta (10). Sappitieatresia luokitellaan kolmeen tyyppiin maksanulkoisten sappiteiden tuhoutumisen ja tukkeutumisen tason perusteella (kuva 2). Tyypissä 1 (2 %) sappitievaurio rajoittuu sapenjohtimeen (ductus choledochus) ja tyypissä 2 (7 %) maksatiehyeen (ductus hepaticus). Yli 90 % tapauksista kuuluu tyyppiin 3, jossa maksanulkoiset sappitiet ovat korvaantuneet sidekudoksella aina maksaporttiin asti. Tähän laskee mikroskooppisen pieniä jäljelle jääneitä mak 2750
3 tieteessä Kirjallisuutta 1 JimenezRivera C, JolinDahel K, Fortinsky K, Gozdyra P, Benchimol E. International incidence and outcomes of biliary atresia: a systematic review of populationbased studies. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2013;56: Lampela H, Ritvanen A, Kosola S ym. National centralization of biliary atresia care to an assigned multidisciplinary team provides high-quality outcomes. Scand J Gastroenterol 2012;47: Mack CL. The pathogenesis of biliary atresia: Evidence for a virus-induced autoimmune disease. Semin Liver Dis 2007;27: Guttman O, Roberts E, Schreiber R, Barker C, Ng V, Canadian Pediatric Hepatology Research Group. Biliary atresia with associated structural malformations in canadian infants. Liver Int 2011;31: Martin L, Davenport M, Dhawan A. Skin colour: a barrier to early referral of infants with biliary atresia in the UK. Arch Dis Child 2012;97: Superina R, Magee J, Brandt M ym. The anatomic pattern of biliary atresia identified at time of Kasai hepatoportoenterostomy and early postoperative clearance of jaundice are significant predictors of transplant-free survival. Ann Surg 2011;254: Tseng J, Lai M, Lin M, Fu Y. Stool color card screening for biliary atresia. Pediatrics 2011;128: Takamizawa S, Zaima A, Muraji T ym. Can biliary atresia be diagnosed by ultrasonography alone? J Pediatr Surg 2007;42: Moyer V, Freese D, Whitington P ym. North American Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition. Guideline for the evaluation of cholestatic jaundice in infants. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2004;39: Keil R, Snajdauf J, Rygl M ym. Diagnostic efficacy of ERCP in cholestatic infants and neonates- -a retrospective study on a large series. Endoscopy 2010;42: Kasai M, Kimura S, Asakura Y, Suzuki H, Taira Y, Ohashi E. Surgical treatment of biliary atresia. J Pediatr Surg 1968;3: Wildhaber BE. Biliary atresia: 50 years after the first Kasai. ISRN Surgery ID Garcia A, Cowles R, Kato T, Hardy M. Morio Kasai: A remarkable impact beyond the Kasai procedure. J Pediatr Surg 2012;47: Hartley J, Davenport M, Kelly D. Biliary atresia. Lancet 2009;374: Chardot C, Buet C, Serinet M ym. Improving outcomes of biliary atresia: French national series J Hepatol 2013;58: kuva 2. Sappitieatresian tyypit. Tyyppi 1. Arpeutunut sapenjohdin. Tyyppi 3. Kaikki maksanulkoiset sappitiet arpeutuneet. sansisäisiä sappiteitä. Lisäksi maksanulkoisten sappiteiden fibroottisiin jäänteisiin voi liittyä sappea sisältämättömiä nesterakkuloita 10 prosentissa tapauksista. Tyypin 3 sappitieatresiassa jopa 20 %:lla potilaista sappitiet ovat avoimet sappirakosta pohjukaissuoleen, mutta eivät sappirakosta maksaporttiin. Tyyppi 2. Arpeutunut maksatiehyt, maksaportissa voi olla nesterakkula. Tyypin 3 alatyyppi. Maksatiehyt on arpeutunut maksaporttiin saakka, mutta sappirakko, sappirakon tiehyt ja sapenjohdin ovat jäljellä (eivät sisällä sappea). Leikkaushoito Japanilainen kirurgi Morio Kasai kehitti 1950-luvulla sappitieatresian hoidoksi portoenterostomialeikkauksen. Siinä arpeutuneet maksanulkoisten sappiteiden fibroottiset jäänteet poistetaan maksakudoksen pintaa myöten ja sapelle luodaan kulkureitti ohutsuoleen yhdistämällä Roux-en-Y:n mukainen jejunumin haara laajalle alueelle maksaporttiin (11). Ennen portoenterostomialeikkauksen keksimistä kaikki sappitieatresiapotilaat menehtyivät tautiin. Portoenterostomia on edelleen maailmalla yleisesti hyväksytty sappitieatresian ensivaiheen hoito. Leikkausta pidetään onnistuneena, jos keltaisuus hälvenee sen jälkeen täysin ja seerumin bilirubiinipitoisuus laskee normaalialueelle (< 20 µmol/l). Noin puolet sappitieatresiapotilaista selviytyy oman maksansa turvin kahden vuoden ikään saakka, noin kolmannes kymmenen vuotta ja neljännes 20 vuotta (1,12). 2751
4 katsaus 16 Davenport M, Puricelli V, Farrant P ym. The outcome of the older (> or = 100 days) infant with biliary atresia. J Pediatr Surg 2004;39: Bondoc A, Taylor J, Alonso M ym. The beneficial impact of revision of Kasai portoenterostomy for biliary atresia: an institutional study. Ann Surg 2012;255: Sarkhy A, Schreiber R, Milner R, Barker C. Does adjuvant steroid therapy post-kasai portoenterostomy improve outcome of biliary atresia? Systematic review and metaanalysis. Can J Gastroenterol 2011;25: Willot S, Uhlen S, Michaud L ym. Effect of ursodeoxycholic acid on liver function in children after successful surgery for biliary atresia. Pediatrics 2008;122: Shneider B, Magee J, Bezerra J ym. Childhood Liver Disease Research Education Network (ChiLDREN). Efficacy of fat-soluble vitamin supplementation in infants with biliary atresia. Pediatrics 2012;130: Högler W, Baumann U, Kelly D. Endocrine and bone metabolic complications in chronic liver disease and after liver transplantation in children. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54: de Vries W, Homan-Van der Veen J, Hulscher J ym. Twentyyear transplant-free survival rate among patients with biliary atresia. Clin Gastroenterol Hepatol 2011;9: Lykavieris P, Chardot C, Sokhn M, Gauthier F, Valayer J, Bernard O. Outcome in adulthood of biliary atresia: a study of 63 patients who survived for over 20 years with their native liver. Hepatology 2005;41: Kosola S, Lampela H, Lauronen J ym. General health, health-related quality of life and sexual health after pediatric liver transplantation: a nationwide study. Am J Transplant 2012;12: Lampela H, Kosola S, Koivusalo A ym. Endoscopic surveillance and primary prophylaxis sclerotherapy of esophageal varices in biliary atresia. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;55: Yerushalmi B, Sokol R, Narkewicz M, Smith D, Karrer F. Use of rifampin for severe pruritus in children with chronic cholestasis. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1999;29: Hadzic N, Quaglia A, Portmann B ym. Hepatocellular carcinoma in biliary atresia: King s college hospital experience. J Pediatr 2011;159: Utterson E, Shepherd R, Sokol R ym. Biliary atresia: clinical profiles, risk factors, and outcomes of 755 patients listed for liver transplantation. J Pediatr 2005;147: Kivelä J, Räisänen-Sokolowski A, Pakarinen M ym. Long-term renal function in children after liver transplantation. Transplantation 2011;91: Vanhin oman maksansa turvin portoenterostomian jälkeen elävä potilas on viisissäkymmenissä oleva japanilainen mies (13). Leikkauksen onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti hoitavan keskuksen kokemus sappitieatresiapotilaiden hoidosta ja potilaan ikä leikkaushetkellä (1,14). Suomessa sappitieatresian hoito keskitettiin vuonna 2005 HYKS:iin, minkä jälkeen 74 % portoenterostomioista on onnistunut, potilaiden keskimääräisen iän ollessa leikkaushetkellä 63 vrk (vaihteluväli vrk). Tuoreessa ranskalaisessa potilaan aineistossa todettiin, että jos leikkaus tehtiin alle 30 vuorokauden iässä, 54 % selviytyi omalla maksallaan ainakin viisi vuotta. Jos taas potilaat olivat yli 90 vuorokauden ikäisiä, oli selviytyneiden osuus vain 31 % (15). Vaikka leikkaus onnistuu paremmin, jos potilaat ovat nuorempia ja maksa on vähemmän vaurioitunut, havaittiin englantilaisessa tutkimuksessa, että yli 100 vrk:n ikäisille tehdyn leikkauksen jälkeen 45 % potilaista pärjäsi oman maksansa turvin viisi vuotta (16). Mikäli keltaisuus uusiutuu onnistuneen leikkauksen jälkeen, valikoiduissa tapauksissa voidaan harkita portoenterostomian kirurgista revisiota. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan puolet potilaista selviytyi uusintaleikkauksen jälkeen omalla maksallaan vielä vuosia (keskimääräinen seuranta-aika 7 vuotta) (17). Lääke- ja ravitsemushoito Leikkauksen jälkeen potilaille annetaan fenobarbitaalia sairaalahoidon ajan, deksametasonia neljän viikon ajan vähenevin annoksin, trimetopriimi-sulfadiatsiinia ensimmäisen vuoden ajan ja ursodeoksikoolihappoa pysyvästi. Fenobarbitaalin anto perustuu sen sapen eritystä lisäävään vaikutukseen, mutta sen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kortikosteroidi lisää sapeneritystä ja hillitsee tulehdusta, mutta sen vaikutuksesta ennusteeseen ei ole toistaiseksi varmaa tietoa (18). Kortikosteroidihoidon tehosta on Yhdysvalloissa meneillään satunnaistettu, lumekontrolloitu monikeskustutkimus (www. clinicaltrials.gov, NCT ). Antibioottihoitoa käytetään sappitietulehdusten ennaltaehkäisynä. Ursodeoksikoolihapon on kolestaattisissa maksasairauksissa osoitettu suojaavan maksa- ja sappitiesoluja sappihappojen haitallisilta vaikutuksilta ja vaikuttavan sappitieatresiassa suotuisasti maksa-arvoihin portoenterostomian jälkeen (19). Riittävästä ravitsemuksesta huolehtiminen on erittäin tärkeää lapsen kasvun turvaamiseksi. Kroonisen maksasairauden vuoksi sappitieatresiapotilaiden energiantarve (noin kcal/kg) on suurempi kuin terveiden lasten. Portoenterostomian onnistuessakin sapen virtaus jää tavallista vähäisemmäksi ja sappihappojen pienentynyt pitoisuus ohutsuolessa voi heikentää rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiselle välttämätöntä misellien muodostusta. Energiansaantia täydennetään tarvittaessa glukoosipolymeerivalmisteilla ja keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla, joiden imeytyminen ei riipu misellien muodostuksesta. Sappitieatresiapotilaat tarvitsevat rasvaliukoisia vitamiineja A, D, E ja K ravintolisänä. Vitamiinien (A, E, D) ja parathormonin (PTH) pitoisuutta veressä sekä tromboplastiiniaikaa tulee seurata, koska erityisesti potilailla, joiden seerumin bilirubiinitaso ei ole normalisoitunut, rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen voi olla heikkoa vähentyneen sapenerityksen vuoksi. Tällöin saatetaan tarvita normaaliin verrattuna moninkertaisia vitamiiniannoksia (20). Krooninen maksasairaus yhdistettynä vitamiinipuutoksiin altistaa lapsen merkittävälle osteoporoosille ja sitä kautta luunmurtumille (21). Terveys portoenterostomian jälkeen Suuri osa sappitieatresiapotilaista elää jokseenkin normaalia elämää ja osallistuu iänmukaisesti päivähoitoon ja kouluopetukseen. Aikuisiksi asti oman maksansa turvin selviytyneistä suurimmalla osalla on maksakirroosi, ja heidän elämänlaatunsa on tutkimusten mukaan ollut verrokkiväestöä hieman huonompi. Potilaat ovat kuitenkin sijoittuneet tavanomaisesti opiskelu- ja työelämään ja saaneet lapsia (22,23). Myös maksansiirron jälkeen useimpien elämänlaatu on hyvä. Suomalaisessa tutkimuksessa kolme neljästä maksansiirron lapsuusiällä saaneesta aikuisesta arvioi terveytensä yhtä hyväksi tai lähes yhtä hyväksi kuin muilla ihmisillä (24). Portoenterostomian jälkeen voi mikrobilääkeprofylaksista huolimatta ilmetä bakteeriperäisiä sappitietulehduksia. Noin puolet potilaista sairastaakin ensimmäisenä leikkauksenjälkeisenä vuonna yhden tai useamman sappitietulehduksen, jonka keskeinen oire on kuume. Seerumin CRP-pitoisuuden suureneminen on tavallista, 2752
5 tieteessä Jos lapsen väri on vielä 4 6 viikon iässä tehtävässä lääkärintarkastuksessa keltainen, on bilirubiiniarvot selvitettävä. Hoito on keskitetty Lastenklinikalle Suomessa sappitieatresiapotilaiden hoito ja seurantavastuu on vuodesta 2005 keskitetty Helsingin Lastenklinikalle, jossa on vuodesta 1987 toiminut myös maamme ainoa lasten maksansiirto-ohjelma. Hoidon keskittämisen jälkeen portoenterostomian onnistumisprosentti nousi 27 %:sta 74 %:iin ja viiden vuoden iässä oman maksan turvin elävien osuus 21 %:sta 70 %:iin (95 %:n LV %) ( vs ). Keskimääräinen leikkausikä, 63 vuorokautta, ei ole hoidon keskittämisen myötä muuttunut. Hoidon keskittäminen on parantanut diagnostisia valmiuksia, lisännyt kirurgista kokemusta ja yhdenmukaistanut leikkauksen jälkeiset hoitokäytännöt. Samalla myös muiden hoitoa vaativien, vastasyntyneiden vakavien kolestaattisten sairauksien diagnostiikka on tehostunut. Viiden vuoden iässä elossa oli ennen hoidon keskittämistä 50 % ja nyt 85 % (95 %:n LV %). Selviytyneiden osuus nousee 92 %:iin, kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään kaksi potilasta, jotka menehtyivät muiden elinten lukuisiin vaikea-asteisiin kehityshäiriöihin. Maassamme aikaansaatu hoitotulosten selvä paraneminen on johtanut Suomen esimerkin mukaisesti hoidon keskittämiseen myös Sveitsidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Hanna Lampela: Apurahat ( Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Sigrid Juseliuksen säätiö, Vatsatautien tutkimussäätiö, Duodecim). Hannu Jalanko ja Mikko Pakarinen: Ei sidonnaisuuksia. mutta harvemmin todetaan keltaisuutta, suurentuneita maksa-arvoja, mahakipua tai ulosteiden muuttumista vaaleiksi (14). Sappitietulehdus hoidetaan sairaalassa suonensisäisin antibiootein. Toistuvat sappitietulehdukset voivat johtua maksansisäisten sappiteiden laajentumista, joista suurimmat näkyvät maksan kaikututkimuksessa. Hyvin laajat sappitielaajentumat voidaan dreneerata operatiivisesti, mutta merkittävät laajentumat ja toistuvat tulehdukset ennakoivat yleensä maksansiirron tarvetta. Maksan etenevä arpeutuminen lisää porttilaskimopainetta, minkä seurauksena perna voi suurentua ja ruokatorveen muodostua suonikohjuja, joista voi vuotaa runsaasti verta. Ruokatorven suonikohjuja todettiin suomalaisessa tutkimuksessa puolella potilaista, mutta verenvuotoa esiintyi vain potilailla, joiden veren bilirubiinipitoisuus oli suuri (25). Ruokatorven suonikohjuja hoidetaan joko kumilenkein tai skleroterapialla. Vuotojen ennaltaehkäisemiseksi potilaille tehdään säännöllisesti gastroskopia. Pernan suurentumiseen liittyy leuko- ja trombopeniaa (hypersplenismi), mikä lisää infektioherkkyyttä ja vuotovaaraa. Anemian kehittyminen on harvinaista. Kolestaattisiin maksasairauksiin liittyy usein vaikeaa kutinaa, jonka syntymekanismi on osittain epäselvä. Kutinan määrä on usein verrannollinen seerumin sappihappopitoisuuteen. Kutina huonontaa huomattavasti elämänlaatua. Ensisijaisena hoitona käytetään hydroksitsiinia, jonka teho jää usein vaatimattomaksi. Fenobarbitaalilääkitys voi tuoda avun, mutta saattaa johtaa osteoporoosiin häiritsemällä maksan D-vitamiinimetaboliaa. Osa lapsista hyötyy rifampisiinihoidosta samoin kuin kolestyramiinista, joka voi kuitenkin häiritä entisestään rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä (26). Ensimmäisten elinvuosien aikainen hyperbilirubinemia voi aiheuttaa pysyvien hampaiden ja ikenien värjäytymistä vihreiksi. Kuten muutkin maksakirroosiin johtavat sairaudet, myös sappitieatresia altistaa maksasyövän kehittymiselle (27). Maksasyöpäriskin takia sappitieatresiapotilaiden seurantaan kuuluvat alfafetoproteiinin pitoisuuden mittaus ja maksan kaikututkimus. Suomessa sappitieatresiaa sairastavien lasten kuolemat ovat viime vuosina olleet harvinaisia ja liittyneet vaikeisiin sydänvikoihin, muihin liitännäisanomalioihin ja maksansiirron ongelmiin. Maksansiirto Maksansiirtojen aloitus 1980-luvulla paransi sappitieatresiapotilaiden selviytymismahdollisuuksia oleellisesti. Jos sapen virtaus ei käynnisty portoenterostomian jälkeen, maksansiirto tulee useimmiten ajankohtaiseksi jo yhden vuoden ikään mennessä. Onnistuneen portoenterostomian jälkeen maksakirroosi ja maksan synteesitoiminnan heikkeneminen etenevät yksilöllisellä nopeudella. Maksansiirtoa harkitaan, jos keltaisuus uusiutuu, ilmenee toistuvia sappi tietulehduksia tai verenvuotoja ruokatorven suonikohjuista, askitesmuodostusta, vaikeasti lääkehoidolla hallittavaa kutinaa, kasvun hidastumista tai kehittyy hepatopulmonaalinen oireyhtymä. Lapsipotilaiden pienen koon vuoksi aikuisluovuttajalta saatua siirrettä joudutaan usein pienentämään kirurgisesti. Suomessa kaikki maksasiirteet on saatu kuolleilta luovuttajilta, ja siirtoja on tehty toistaiseksi kaikkiaan 40 sappitieatresiapotilaalle. Sappitieatresia on yleisin lasten maksansiirron syy niin meillä kuin muuallakin. 2753
6 katsaus sissä (12). Parantuneet leikkaustulokset siirtävät maksansiirron tarvetta ensimmäisistä elinvuosista myöhempään lapsuuteen ja jopa aikuisuuteen saakka, mikä todennäköisesti parantaa myös maksansiirtojen tuloksia. Alle yksivuotiailla ja lapsilla, joiden pituuskasvu on merkittävästi heikentynyt, on suurempi kuolemanriski sekä siirtomaksaa odottaessa että pian maksansiirron jälkeen (28). Isommille lapsille ja aikuis ikäisille maksansiirto on teknisesti yksinkertaisempi ja siirteiden saatavuus parempi. Kun potilaita seurataan keskitetysti maksansiirtoyksikössä, leikkauksen optimaalinen ajoitus onnistuu paremmin. Se on tärkeää, koska vaikeasti sairaiden potilaiden maksansiirron tulokset ovat huonoimmat (28). Mitä pitempään lapsi pärjää omalla maksallaan, sitä lyhyemmäksi jää maksansiirron jälkeinen hyljinnänestolääkitys, joka vuosia käytettäessä aiheuttaa mm. mu nuaistoiminnan huonontumista (29). Oman maksan turvin elä vien potilaiden hoidossa pystytään keskitetyssä seurannassa ottamaan huomioon harvinaiseen tautiin liittyvät erityispiirteet. Lopuksi Sappitieatresia on vakava ja harvinainen sairaus, jossa aikainen hoitoon pääsy on potilaan ennusteen kannalta keskeistä. Perusterveydenhuollon lääkärit, lastenneuvoloiden terveydenhoitajat ja lastenlääkärit ovat diagnostiikassa avainasemassa tavatessaan vastasyntyneitä. Yli kaksi viikkoa kestänyt keltaisuus ja vaaleat ulosteet ovat hälytysmerkkejä, joiden esiintyessä tulisi viivytyksettä määrittää konjugoituneen bilirubiinin pitoisuus. Suurentunut pitoisuus (> 20 µmol/l) edellyttää pikaisia jatkotutkimuksia yliopistosairaalassa. n English summary > in english Improved results of treatment of biliary atresia Ota tavaksi uutiskirje torstaisin! Seuraavan Lääkärilehden ajankohtaisimmat artikkelit ja uutiset näet Lääkärilehden uutiskirjeestä jo torstaina. Lue myös kollegasi kommentti ja liity mukaan keskustelemaan! Uutiskirje on samalla kätevä linkki lehden kaikkeen sisältöön. Voit tilata uutiskirjeen haluamaasi sähköpostiosoitteeseen, kun täytät yhteystietosi nettisivulla Tilaamiseen tarvitaan FiMnet tunnukset. PS. Palautteesi tavoittaa toimituksen osoitteella palaute@laakarilehti.fi 2754
7 tieteessä english summary Hanna Lampela M.D., Ph.D., Specialist in Gastroenterological Surgery Helsinki University Central Hospital Hannu Jalanko Mikko Pakarinen Improved results of treatment of biliary atresia Biliary atresia is a rare neonatal liver disease of infancy, diagnosed in an average of four children per year in Finland. The most common symptoms include neonatal jaundice lasting over two weeks, pale stools, and dark urine. If a jaundiced infant has a serum concentration of conjugated bilirubin over 20 µmol/l, or the proportion of conjugated bilirubin exceeds 20%, the infant should be referred as soon as possible to a paediatric university hospital. Early access to treatment is crucial for the prognosis. The primary treatment for biliary atresia is a portoenterostomy operation. If the portoenterostomy fails or jaundice recurs after an initially successful operation, liver transplantation offers a cure. Treatment results have markedly improved in Finland after treatment centralization in Currently, over 70% lose their jaundice and around 90% survive. Primary healthcare nurses and doctors have a key role in biliary atresia diagnosis as they see the newborns. 2754a
Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotVastasyntyneen keltaisuus ei ole aina harmitonta
Tieteessä katsaus Laura Merras-Salmio LT, erikoislääkäri HYKS Lastenklinikka, lastengastroenterologia laura.merras-salmio@hus.fi Mikko Pakarinen dosentti, erikoislääkäri HYKS Lastenklinikka, lastenkirurgia
LisätiedotImeväisten maha-suolikanavan ja maksan kirurgisia ongelmia
Imeväiset Mikko P. Pakarinen Imeväisten maha-suolikanavan ja maksan kirurgisia ongelmia Imeväisillä esiintyy lukuisia maha-suolikanavan ja maksan kirurgisesti hoidettavia tauteja. Niitä esiintyy koko ruoansulatuskanavan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotViekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPrimaari biliaari kolangiitti PBC
Primaari biliaari kolangiitti PBC PBC on tulehduksellinen autoimmuunimaksasairaus. Se etenee yleensä hitaasti. Sairauden yleisin oire on väsymys. 3/2017 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSuolistosairauksien laaja kirjo
Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotAliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?
Ikääntyminen Senioreilla noin kolmasosalla jonkin asteinen mahalaukun limakalvon surkastuminen, joka voi vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen Makuaisti ja hajuaisti heikkenevät Huonot hampaat, sopimaton
LisätiedotALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.
ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA
LisätiedotMaksasairaus ilmenee usein yllättäen potilaan
KUVAT KERTOVAT Kun maksa vaivaa Hannu Jalanko ja Krister Höckerstedt T a u l u k k o 1. Esimerkkejä kysymyksistä, joihin»maksapotilaan» tutkimuksessa haetaan vastauksia kliinisten, laboratorio- ja röntgentutkimusten
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
LASTEN GASTROENTEROLOGIA voimassa 1.8.2017 alkaen Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology)
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin (European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology) ja
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotLIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin
HUOM! LIITE III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin Kansallisten viranomaisten on mahdollisesti jälkeenpäin päivitettävä valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet tarpeen
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotD ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste
Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotLyhytsuolioireyhtymää sairastavien ennuste paranee
Tieteessä katsaus Annika Mutanen LT, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenklinikka, lastenkirurgia annika.mutanen@helsinki.fi Laura Merras-Salmio LT, lastengastroenterologian erikoislääkäri HYKS, Lastenklinikka
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotK&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen
An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotOfev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
LisätiedotVahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja.
Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja www.suomentule.fi www.tulessa.fi Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND www.suomentule.fi
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotVastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta
Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotEUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE. Share. Care. Cure. Terveys
EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT APUA HARVINAISIA JA VAIKEITASAIRAUKSIA SAIRASTAVILLE Share. Care. Cure. Terveys MITÄ EUROOPPALAISET OSAAMISVERKOSTOT OVAT? Eurooppalaisiin osaamisverkostoihin (ERN) kuuluu
Lisätiedot