Pitäisikö psykoanalyysin välittää aivotutkimuksesta?
|
|
- Siiri Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesa Talvitie Reduktionismi, unobservables ja 1800-luvun metafysiikka luurangoista neuropsykoanalyysin kaapissa Intuitiivisesti on ilmeistä, että psykoanalyysin on hyvä olla kiinnostunut jättiharppauksin edistyneen aivotutkimuksen näkemyksistä. Samaan aikaan on kuitenkin täysin hämärän peitossa miksi, ja millaisen logiikan mukaan psykoanalyysin ja aivotutkimuksen liitosta, neuropsykoanalyysistä, pitäisi seurata jotain merkityksellistä. Neuropsykoanalyysi on kuin yhtälö 1+1=3: kun psykoanalyyttinen tieto yhdistetään aivotutkimuksen nykykäsityksiin, uskotaan saavutettavan jotain hienoa, mistä Freud osasi uneksia. Pitäisikö psykoanalyysin välittää aivotutkimuksesta? Neuropsykoanalyysia näyttäisi luonnehtivan kohtalaisen käytännöllinen pyrkimys hyödyntää modernia aivotutkimusta psykoanalyyttisten mallien ja hypoteesien testaamisessa. Siinä kuitenkin tiivistyy myös tieteen pitkäaikaisin ja perustavanlaatuisin vastakkainasettelu: Yhdellä puolella on luonnontieteellinen lähestymistapa, jonka puitteissa ihminen on biologinen systeemi, jota on ymmärrettävä evoluutiohistoriasta käsin ja jonka toimintaa on selitettävä neurotieteen käsittein. Toisella puolella on humanistinen tutkimustraditio, joka korostaa merkitysten, elämysten ja intentionaalisuuden olevan mielellisiä ilmiöitä, joiden edessä luonnontiede on yhä viime kädessä aseeton. Alkuinnostuksen vallassa ei ole täysin ymmärretty, että onnistuessaan neuropsykoanalyysi ei enempää eikä vähempää kuin silloittaisi luonnontieteiden ja humanistisen tutkimuksen välisen kuilun. Vaikka terapeutti suhtautuisi kuinka innostuneesti modernin aivotutkimuksen tuloksiin, praktiikassaan hän nojautuu ensisijaisesti humanistiseen lähestymistapaan: hän mieltää niin omat kuin terapiassa olevankin toimet, ongelmat ja reaktiot merkitysten ja tietoisuuden tilojen kautta. Luonnontieteellisen ja humanistisen tutkimuksen peruseroavuuden pohjalta muun muassa Blass ja Carmeli (2007, 34) ovatkin kyseenalaistaneet aivotutkimuksen merkityksen psykoanalyysille. Kuitenkin jotkut terapeutit kertovat hyödyntävänsä työssään neurotieteiden tutkimustuloksia, eikä tätä ole syytä epäillä. Lienee kohtuullista todeta, että perehtyneisyys aivotutkimukseen ei ole menestyksekkään psykoterapeuttisen työskentelyn edellytys. Ei siis ole selvää millainen asema aivotutkimuksella tulee olemaan käytännön psykoterapiassa ja psykoanalyysin teorianmuodostuksessa. Ristiriitaisuudessaan neuropsykoanalyysi on kuitenkin ehdottoman kiinnostava hanke, sillä se tarjoaa hedelmällisiä näkökulmia psykoanalyysin tieteellisyyttä koskevaan keskusteluun. Onko neuropsykoanalyysi reduktion asialla? Neuropsykoanalyysin piirissä siis uskotaan, Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 27
2 että aivotutkimuksen avulla voitaisiin todentaa tai varmentaa psykoanalyyttisiä malleja ja hypoteeseja. Tämän johtoajatuksen pohjalta on lähdetty etsimään neuraalisia korrelaatteja erilaisille psykoanalyysin kannalta kiinnostaville ilmiöille. Ei kuitenkaan ole mitenkään ilmeistä, kuinka tällainen tosiasiallisesti edesauttaisi psykoanalyyttistä teorianmuodostusta. Ainakaan tutkijoiden kuvantamislaitteiden monitoreihin ei tule ilmaantumaan näkymiä, jossa aivomassassa havaittaisiin nimilappu das es, censorship, kantanäkyfantasia tai omedveten konflikt. Jos monitoriin ilmestyisi teksti a defence mechanism detected, olisi kyseessä luultavammin tutkijatoverin pila kuin tieteellinen läpimurto. Neuropsykoanalyyttinen integraatiopyrkimys liittyy läheisesti niin sanottuun konsilienssiin, ajatukseen tieteenalojen yhtenevyydestä. Konsilienssipyrkimyksiä leimaa oletus, että luonnontiede on pohja, johon humanistinen tutkimus sovitetaan kyse on teorioiden välisestä reduktiosta (ks. esim. Wilson 1998). Neuropsykoanalyysin taustalla voisi ajatella piileskelevän reduktivistisen näkemyksen tieteenalojen välisistä suhteista: luonnontiede tarjoaa maailmaan todemman ja perustavanlaatuisemman näkökulman kuin humanistiset tieteet. Freudkin tunsi houkutusta tällaiseen näkemykseen etenkin alkuaikojen Projektissaan. Reduktiota tavoitteleva neuropsykoanalyysi väittäisi, että muun muassa torjutut mielensisällöt ja psyykensisäiset konfliktit ovat tosiasiallisesti ja pohjimmaiselta olemukseltaan neurofysiologisia ilmiöitä. Toisin kuin Blass ja Carmeli (2007) neuropsykoanalyysin kritiikissään väittävät, johtavat neuropsykoanalyytikot eivät kuitenkaan ole reduktiointoilijoita (ks. Talvitie 2006, 51-55). Koska ei voida kuvitella konsilienssin tapahtuvan niin, että humanistiset näkemykset loisivat pohjan luonnontieteelle, neuropsykoanalyysin mahdollisista hedelmistä on vaikea muodostaa kuvaa. Millä tavalla neuropsykoanalyysi voisi vahvistaa psykoanalyyttista teoretisointia, jos hankkeella ei ole reduktiivisia pyrkimyksiä, ja kun aivotutkimus ei tunnetusti voi olla avuksi merkitysten ja ilmiöiden intentionaalisen aspektin analysoinnissa? Dardenin ja Maullin (1977) ajatus kenttien välisiä teorioista (interfield theory) tuo tähän kysymykseen mielekkään näkökulman. Kun kaksi tutkimuskenttää tutkii saman ilmiön eri aspekteja, on mahdollista ja hyödyllistä muodostaa kenttienvälinen teoria, jonka tehtävänä on kuvata ja selittää kenttien välinen suhde. Dardenin ja Maullin esimerkki on Walter Suttonin ja Theodor Boverin vuosina 1903 ja 1904 toisistaan riippumatta kehittämä kromosomiteoria, joka asetti sytologian (soluoppi) ja genetiikan välisen suhteen. Psykoanalyysi ja aivotutkimus epäilemättä tutkivat osin samojen ilmiöiden eri aspekteja, ja näin neuropsykoanalyysi voidaan haluttaessa mieltää kenttien väliseksi teoriaksi. Tältä pohjalta katsottuna neuropsykoanalyysi ei olisi reduktion asialla, vaan toimisi linkkinä, joka pyrkii asettamaan psykoanalyysin ja aivotutkimuksen järkevään suhteeseen. Linkittämisessä voi nähdä ainakin kolme aspektia. Ensinnäkin, käytännöllisessä mielessä on pohdittava missä suhteessa biologisen psykiatrian ja psykoanalyysin (tai laajemmin psykoterapian) interventiot ovat toisiinsa. Eli milloin ja millä perusteella olisi suositeltava lääkitystä, puhehoitoa tai näiden kombinointia. Toiseksi on pohdittava ilmiöiden (erityisesti oireiden) eri selittämistapoja: missä suhteessa psykoanalyyttiset selitykset ovat neurotieteiden selityksiin (tätä kysymystä olen tarkastellut artikkeleissa Talvitie 2007 ja Talvitie 2008). Neuropsykoanalyysin puolesta puhujilla on aivan ilmeisesti mielessään myös kolmas aspekti: Sytologia ja genetiikka olivat molemmat tunnustettuja tieteenaloja kromosomiteorian muodostuessa. Neuropsykoanalyysin asema poikkeaa tästä, sillä psykoanalyysin tieteellisyys on aina ollut enemmän tai vähemmän epäilyk- 28 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5
3 sen alaista. Aivotutkimus taas on tieteen eturintamassa: käytössä on uusinta teknologiaa, alan sovellutuksilla voidaan vähentää merkittävästi inhimillistä kärsimystä, ja nykyteknologia herättää myös kauhuskenaarioita ihmisenkaltaisista roboteista. Neuropsykoanalyytikoilta ei varmasti ole jäänyt huomaamatta, että neuronäkökulman myötä päästään hyödyntämään aivotutkimuksen hyvää mainetta. Menestyksekäs linkittäminen vahvistaisikin psykoanalyysin tieteellistä asemaa, sillä pseudotieteen ja tieteen välille ei voi muodostua todellista yhteyttä. Neuropsykoanalyysia ja kromosomiteoriaa verrattaessa havaitaan, että edellinen yhdistäisi huomattavan etäisiä kenttiä: sytologia ja genetiikka ovat sentään luonnontieteiden saman alueen (biologia) teorioita, kun taas psykoanalyysia ja aivotutkimusta yhdistettäessä kohdataan luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välinen juopa. Alla osoitan merkittävän lisäongelman: psykoanalyysin ja aivotutkimuksen metafyysiset taustaoletukset ovat jyrkässä ristiriidassa. Psykoanalyysista neuropsykoanalyysiin, romantiikasta neurofilosofiaan Freud oli romantiikan ja Saksalaisen idealismin lapsi, ja hänen aikansa filosofian sankareita olivat muun muassa Immanuel Kant ja G. W. F. Hegel. Romantiikkaa, Saksalaista idealismia ja mainittujen filosofien ajattelua luonnehtii näkemys, että osa todellisuudesta on aistien ja näiden jatkeena toimivien tieteen mittalaitteiden ulottumattomissa. Tämä näkemys vallitsi myös luonnontieteilijöiden keskuudessa aina 1900-luvun alkuun saakka. Siksi nimenomaan luonnontieteellistä teoriaa rakentaessaan Freudkin puhui aistein ja mittalaittein tavoittamattomissa olevasta mentaalisesta tiedostamattomasta. Hegel ja Kant olivat varsin hyvässä huudossa vielä viime vuosisadan puolivälissä, kun ensimmäiset analyytikkomme kävivät Euroopassa koulutusanalyysejaan. Ensimmäisen Suomessa analysoidun analyytikkopolven maatessa divaaneilla opiskelijoiden filosofinen kiinnostus kääntyi itään. Samaan aikaan englanninkielisessä maailmassa tapahtui kognitiivinen vallankumous, ja mielen filosofian valtavirran eturiviin alkoi ilmaantui sellaisia nimiä kuin Jerry Fodor, John Searle, Daniel Dennett sekä Paul ja Patricia Churchland. Kutsuttakoon näiden filosofien edustamaa perinnettä Churchlandia (2002) seuraten neurofilosofiaksi. Ehkäpä maiden historiallisten yhteyksien takia Saksalaisen idealismin ja Freudin ajan filosofisuuruuksien metafysiikka on Suomen psykoanalyyttisissa piireissä edelleen hyvissä voimissa. Ranskalaisen filosofian ja eksistentialismin kanssa on ollut selvästi havaittavaa flirttailua, mutta neurofilosofia on sille vierasta. Puute ei ole pelkästään kansallinen, ja käsillä olevassa aihepiirissä se on enemmän kuin merkittävä: aivotutkimus nojaa mainittujen neurofilosofien kirjoitusten myötä hahmottuneeseen metafysiikkaan, joka poikkeaa olennaisesti freudilaisesta metafysiikasta. Tätä taustaa vasten neuropsykoanalyysin ydintehtävä kenttien välisenä teoriana olisi linkittää nimenomaan metafyysisiä kantoja olisi sovitettava yhteen freudilainen 1800-luvun metafysiikka ja 1900-luvun puolivälin jälkeinen neurofilosofian metafysiikka. Mutta mitä nuo metafysiikat käytännössä ovat? Metafysiikka ja unobservables Metafysiikasta ei saa otetta etymologian kautta: alunperin sana viittasi Aristoteleen teosten fysiikkaa käsittelevää osaa seuranneisiin pohdintoihin (metafysiikka = fysiikan jälkeinen). Metafysiikka tutkii olemisen perimmäistä luonnetta. Aisteilla havaitsemme punaisuutta, vettä, radiosta kuuluvaa musiikkia ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan kokonaisuudessaan näyttäydy aisteillemme. Tiede on tarkentanut ja laajentanut havaintokykyämme kehittämällä mikroskoopin, kaukoputken ja leegi- Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 29
4 on mittareita, joiden avulla on päästy tarkastelemaan aistien tavoittamattomissa olevia puolia maailmasta. Näiden myötä olemme tottuneet ajattelemaan, että maailman kalustukseen kuuluu myös muun muassa radioaaltoja, magneettikenttiä, sähköä, kaukaisia aurinkokuntia ja neutroneja. Aiheemme kannalta on riittävää määritellä metafysiikka vain toteamalla sanan viittaavan (välittömän) aistihavainnon tavoittamattomissa olevan todellisuuteen. Kun tieteenfilosofiassa puhutaan tämän todellisuuden osan olioista, tavataan käyttää sanaa unobservable. Rudolf Carnap (1966, ) korostaa, etteivät observables ja unobservables muodosta erillisiä luokkia vaan jatkumon. Aistein havaitut oliot ja ilmiöt ovat kiistatta observables, ja (tiukimmin rajan vetävät filosofit pois lukien) myös mikroskoopin ja kaukoputken paljastamat olennot lankeavat tähän luokkaan. Ilmeisiä unobservable -tapauksia ovat muun muassa maan vetovoima ja elektroni. Rajatapauksia ovat oliot, joiden olemassaolosta erilaiset laitteet antavat epäsuorasti enemmän tai vähemmän ilmeisiä viitteitä. Havainnon ulottumattomissa olevaan tekijään viittaaminen on luonnollisesti riskialtis tapa selittää ilmiöitä voikin osoittautua, että tekijää ei havaita koska sitä yksinkertaisesti ei ole olemassa. Näin on tieteen historiassa tapahtunut muun muassa flogistonin ja eetterin kohdalla. Tiedemiehen ei siis sovi vain kevytmielisesti postuloida unobservable:ja pelastaakseen vaikeuksiin ajautuneen teoriansa. Teoksessaan Johdatus metafysiikkaan Juti (2001, 13-14) linjaa metafyysisten uskomusten perustelua seuraavasti: Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Psykoanalyysi ja aistien ulottumattomissa oleva todellisuus Freudilainen tiedostamaton on yllä mainittu aistien ja mittalaitteiden tavoittamattomissa oleva unobservable tai ehkä pitäisi sanoa sen pitävän sisällään erilaisia havainnon ulottumattomissa olevia olioita kuten psyykkisen apparaatin, torjuttuja haluja ja muistoja sekä tiedostamattomia fantasioita. Psykoanalyyttinen näkemys tiedostamattomasta lankeaa siis metafyysiikan alueelle Tiedostamaton on metafyysinen, ja me vain oletamme sen todelliseksi, totesi Freud itse (Makari 2008, 295, suom. V.T.). Tätä taustaa vasten katsottuna ei ole mitenkään yllättävää, että psykoanalyyttinen kirjallisuus sisältää runsaasti mystifioivaa ja runollista puhetta salatusta, kätkeytyvästä ja verhotusta tiedostamattomasta. Kognitiivinen neurotiede ja siihen kytköksissä oleva mielen filosofia on metafysiikassaan minimalistista: sen sijaan että näkymättömien tekijöiden oletettaisiin vaikuttavan ihmisen toiminnan taustalla, mieltä/aivoja tarkastellaan analogian kautta (tietokoneanalogia), ja sen toimintaa kuvataan abstrahoivin, teoreettisin käsittein (esim. skeema ja neuraalinen algoritmi). Kognitiivisessa neurotieteessä sana mieli viittaa pääsääntöisesti vain tietoisuuteen ja sen kvaliteetteihin. Kognitiivisen neurotieteen ja ylipäätään käyttäytymistieteiden valtavirran näkökulmasta psykoanalyyttiset unobservable:t ovat mahdottomia hyväksyä (ks. esim. Macintyre 1958, O Brien & Jureidini 2002). Havainnollistan metafyysisiä taustaoletuksia koskevat eroavuudet kognitiotieteilijän (K) ja psykoanalyysin edustajan (P) välisen kuvitteellisen keskustelun avulla. P: Freud vakuuttui mielen tiedostamattoman osan olemassaolosta seuratessaan Pariisissa 30 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5
5 Charcot n hypnoosidemonstraatioita hypnotisoijan antama suggestio vaikutti hypnotisoitavan toimintaan, vaikka tämä ei ollut siitä tietoinen. Kliinisen aineiston pohjalta Freud osoitti, että tiedostamattomat mielensisällöt myös aiheuttavat virhesuorituksia ja psyykkisiä oireita sekä toimivat unenmuodostuksen moottorina. K: Ajattelet siis ettei tiedostamatonta voida suoranaisesti havaita, mutta, että mainitsemasi asiat todistavan tiedostamattoman olemassaolon? P: Aivan. K: Esimerkiksi eetterin olemassaoloon uskottiin epäsuorien todisteiden pohjalta aina luvun alkuun asti, jolloin Einsteinin löydökset lopettivat eetterispekulaatiot. Psykoanalyysi on spekuloinut tiedostamattomalla jo runsaan vuosisadan, eikä edes neuropsykoanalyytikoilla ole minkäänlaista hahmotelmaa millä tavalla se olisi olemassa. P: Mutta toisaalta kyllähän kvanttimekaniikassakin puhutaan unobservableista, ei psykoanalyysin spekulointi ole mitenkään tavatonta. K: Emme liene kumpikaan yllä kovin korkeatasoiseen keskusteluun modernin fysiikan nyansseista, mutta metafysiikan kohdalla psykoanalyysi on kyllä lähempänä energiavirtaterapeutteja, älykkään suunnittelun kannattajia, astrologeja ja varvulla kaivonpaikkaa sihtailevia palveluntuottajia kuin kööpenhaminalaisia fyysikoita. Mikään ei voi osoittaa tiedostamatonta koskevaa spekulaatiota vääräksi, eikä ole olemassa tutkimusohjelmaa, jonka avulla sen olemassaolo voitaisiin todentaa. P: Mutta kliinikot havaitsevat päivittäin tiedostamattoman olemassaolon. K: Tuossa ajatus menee nurin niskoin. Kliinikot eivät suinkaan havaitse tiedostamatonta, vaan he havaitsevat ilmiöitä, jotka huutavat selitystä. Psykoanalyysin piirissä selitys on ollut tiedostamaton, josta kukaan ei osaa sanoa mikä se on. Ilmiön selittäminen tällaisen vain pienen piirin jakaman metafyysisen oletuksen avulla lähentelee tieteellistä itsetuhoisuutta. Sanoisin, että psykoanalyyttinen tiedostamaton-selitys ei ole selitys lainkaan, vaan pelkkä ongelman uudelleennimeäminen. P: Mutta ei ole vaihtoehtoisiakaan selityksiä. K: On. Ensinnäkin kognitiivinen neurotiede on lukuisissa koeasetelmissa osoittanut suhteellisen sofistikoituneiden tiedostamattomien prosessien olemassaolon eli tässä kohden se varmentaa kliinikkojen havaintoja. Toiseksi se on kyennyt paikantamaan tämän implisiittisen muistin tai proseduraalisen tiedon kuten Tiedostamatonta meillä päin kutsutaan tiettyihin aivojen osiin. Tämä tutkimus olisi psykoanalyysinkin hyödynnettävissä. Jostain minulle käsittämättömästä syystä psykoanalyysi kuitenkin sivuuttaa kognitiivisen neurotieteen empirian ja vetäytyy romantiikan metafysiikan huuruihin. Psykoanalyysin metafysiikka herättää siis kognitiivisen neurotieteen suunnalla monia kriittisiä kysymyksiä: Miksi on syytä uskoa ei-tietoisen mielen osan olemassaoloon, jos sitä ei voida mitenkään havaita? Ovatko aivot ja tuo tiedostamaton yhteydessä toisiinsa? Jos ovat, vaikuttaako aivot tiedostamattomaan vai toisinpäin? Vai vaikuttavatko tiedostamaton ja aivot tietoisuuteen ja käyttäytymiseen erillisesti, kumpikin omalla tavallaan? Neuropsykoanalyysin kannalta keskeisin kysymys on ehkä seuraava: jos toimiamme merkittävimmin ohjaa jokin eimateriaalinen aistien ja mittalaitteiden ulottumattomissa oleva (tiedostamaton), miksi vaivautua tutkimaan aivoja? Missä ovat neuropsykoanalyysin hedelmät? Nuoren neuropsykoanalyysin itseymmärrys Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 31
6 näyttäisi olevan varsin hataralla pohjalla: se ei ole juurikaan pohtinut miksi ja miten neuraalisten korrelaattien löytäminen edistäisi psykoanalyyttistä teorianmuodostusta, ja se ei näytä huomanneen, että psykoanalyysin ja kognitiivisen neurotieteen metafysiikat ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Eikö näistä seikoista olla tietoisia, vai eikö niitä ole haluttu käsitellä? Luullakseni vastaus on sekä-että: teoreettisista intohimoista vapaa terapeutti tai psykoanalyytikko ei ole ongelmista perillä, ja neuropsykoanalyysin saralla kunnostautuneet tutkijat eivät ole halunneet niihin puuttua. Psykoanalyysin metafysiikan ongelmat voidaan helposti ratkaista suhtautumalla mielen tiedostamattomaan osaan projisoituihin olioihin instrumentalistisesti ja pitämällä niitä teoreettisina termeinä (Talvitie & Ihanus 2005). Tuleeko psykoanalyysi kääntymään tähän suuntaan? Keskustelu psykoanalyysin metafysiikasta on kuin metafysiikan tutkimuskohde sitä on vaikea havaita. Teemaan virittynyt löytää siitä kuitenkin katkelmia, ja niiden pohjalta vastaus tuohon kysymykseen on ehdottoman kielteinen. Kun esitimme Juhani Ihanuksen kanssa Neuro- Psychoanalysis -lehdessä että psykoanalyysin olisi hyvä omaksua kognitiotieteen metafysiikka (Talvitie & Ihanus, 2003), saimme varsin kiihtyneitä kommentteja. Linda Brakel totesi että tällainen uhkaa erottaa psykoanalyyttisen käytännön sen perustana olevasta teoriasta. Ero olisi vakava isku sekä käytännölle että teorialle... (Brakel 2003, 146, suom. V.T.). Blass ja Carmeli (2007, 36) puolestaan toteavat, että neuropsykoanalyysin taustalla oleva biologistinen näkökulma on psykoanalyyttisen maailmakuvan vastainen. Brakel ei selvennä näkemystään, vaan esittää sen kommenttinsa lopuksi, eivätkä Blass ja Carmelikaan kerro, mikä tuo psykoanalyysin maailmankuva on. Onkin hieman vaikea ymmärtää mihin psykoanalyysi tarvitsee metafysiikkaansa. Psykoterapeutin ja analyytikon työ on keskustelua asiakkaana olevan ihmisen haluista, muistoista ja tunteista. Kuinka keskustelun hyödyllisyys ja terapeutin kommenttien myönteistä muutosta tuottava voima voi olla riippuvainen terapeutin metafyysisistä uskomuksista? Miten kognitiivisen neurotieteen metafysiikan omaksuminen voisi olla vakava isku noille keskusteluille? Brakelin ajatus lienee se, että psykoanalyyttisen terapian johtoajatus on torjutun tekeminen tietoiseksi, ja psykoanalyyttisen metafysiikan hylkääminen romuttaisi tämän. On kuitenkin kohtalaisen helppo muotoilla kognitiotieteen pohjalle rakentuva malli torjutun tulemisesta tietoiseksi (ks. Talvitie & Tiitinen 2006). Ylipäätään kognitiivisen neurotieteen ehkä merkittävin saavutus on tiedostamattoman prosessoinnin (implicit memory, procedural knowedge, tacit knowledge) kokeellinen osoittaminen ja sen taustalla olevan neurofysiologian selvittäminen. On paradoksaalista, että neuropsykoanalyyttisessa kirjallisuudessa viitataan jatkuvasti tähän (psykoanalyyttisen metafysiikan tarpeettomaksi tekevään) tutkimukseen, mutta kieltäydytään kuitenkin ottamasta sitä tosissaan. Ikään kuin neuropsykoanalyysi tavoittelisi kuvitteellisia hedelmiä ja kieltäytyisi poimimasta käden ulottuvilla olevat. Ennen kuin neuropsykoanalyysi voi olla aidosti hedelmällinen suuntaus, sen täytyy taluttaa psykoanalyysin metafysiikka päivänvaloon. Lopuksi Vielä viime vuosisadan loppupuolella tieteenfilosofit etsivät kaikkia tieteenaloja koskevia tieteenteon periaatteita. Näissä puitteissa psykoanalyysi todettiin muun muassa Thomas Kuhnin ja Karl Popperin voimin pseudotieteeksi. Nykypäivän tieteentutkimuksessa tieteen yleisten pelisääntöjen etsiskelyllä ja ylipäätään tieteenfilosofialla on pienempi rooli. Tutkijoiden kiinnostus on paljolti keskittynyt tieteensosiologisiin kysymyksiin ja siihen, 32 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5
7 kuinka tiedettä tosiasiassa harjoitetaan (ks. esim Godfrey-Smith 2003, Kiikeri & Ylikoski 2004). Tässä hengessä Godfrey-Smith (2003, 72) katsoo, ettei psykoanalyysi ole mitenkään korjaamattomalla tavalla epätieteellinen, mutta se ei kaikilta osin käsittele kohtaamiaan ongelmia tieteellisellä tavalla. Yllä kuvaamani sekasotkut puhuvat Godfrey- Smithin näkemyksen puolesta neuropsykoanalyysissä näyttäisi henkivän varsin vahvana toive, että aivotutkimus osoittaisi asioiden olevan osapuilleen sillä tolalla kuin jo pitkään olemme tavanneet ajatella. Neuropsykoanalyysin soisikin enemmän uhkuvan uuden etsimisen intoa, sillä kognitiivisen neurotieteen tutkimustulokset avaavat myös psykoanalyyttiselle perinteelle aidosti uusia näkymiä. Haluan kiittää Henrik Enckelliä, joka on antanut erittäin hyödyllisiä neuvoja kirjoituksen terävöittämiseksi (vaikkei välttämättä lainkaan jaa itse asiaa koskevia näkemyksiäni). Lähteet Blass, R. B. & Carmeli, Z The Case against neuropsychoanalysis: On fallacies underlying psychoanalysis latest scientific trend and its negative impact on psychoanalytic discourse. Internation Journal of Psychoanalysis 88, Brakel, L Commentary on On the Nature of repressed Contents. Neuro-Psychoanalysis 5, Carnap, R An Introduction to the Philosophy of Science. New York: Dover Publications Inc. Churchland, P Neurofilosofia. Brainwise: Studies in Neurophilosophy, suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita. Darden, L., & Maull, N Interfield theories. Philosophy of Science 43, Godfrey-Smith, P Theory and reality. An Introduction to the Philosophy of science. Chicago: The University of Chicago Press. Juti, R Johdatus metafysiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. Kiikeri, M. & Ylikoski, P Tiede tutkimuskohteena Filosofinen Johdatus tieteentutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus. Macintyre, A The Unconscious: A Conceptual analysis. London: Routledge & Kegan Paul. Makari, G Revolution in mind: The Creation of psychoanalysis. New York: HarperCollins Publishers Inc. O Brien, G. & Jureidini, J Dispensing with the dynamic unconscious. Philosophy, Psychiatry, and Psychology 9, e:vxj0ecdqlu8j: with_the_dynamic_unconscious.pdf+ Talvitie, V The Freudian unconscious in the context of the cognitive orientation. Doctoral Thesis presented on the 15th of September Helsinki: Digipaino. ISBN: Talvitie, V Stiiknafuulia? Neuropsykoanalyysin annista psykoanalyysille. Psykoterapia 2, Talvitie, V Psykologinen selittäminen ja psykoterapia. Psykologia 3, Talvitie, V. & Ihanus, J On The Nature of Repressed Contents - A Working Through of John Searle s Critique. Neuro-Psychoanalysis 5, Talvitie, V. & Ihanus, J Biting the Bullet: The Nature of Unconscious Fantasy. Theory&Psychology 5 (October), Talvitie, V. & Tiitinen, H From The Repression of Contents to The Rules of The (Narrative) Self: A present-day cognitive view to Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 33
8 The Freudian phenomenon of repressed contents. Psychology & Psychotherapy: Theory, Research and Practise 79 (June), Wilson, E. O Konsilienssi. Consilience: The unity of knowledge, suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. Vesa Talvitie PsyT, erikoispsykologi (psykoterapia), organisaatiokonsultti (FINOD) 34 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotPsykoanalyysin tieteenfilosofiasta ja sen brändin tieteellisyydestä
Psykoterapia (2009), 28(4), 364 373 Vesa Talvitie Psykoanalyysin tieteenfilosofiasta ja sen brändin tieteellisyydestä Psykoanalyysin tieteellisyyttä koskevan ikuisuusaiheen suhteen on vaikea edistyä, sillä
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPsykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko
Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotK.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta
K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotVAASKIVI JA PSYKOANALYYSI
VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus 21.9.2012 Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari) T. Vaaskivi (1912 1942) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän
LisätiedotKognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia
a r t i k k e l i t Vesa Talvitie Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia Kysymykset psykologisen selittämisen ominaislaadusta ja psykologian mahdollisesta autonomiasta suhteessa
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotLääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe?
Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi Mitä aivokuvista ei näe? Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotAlva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA. Taide ja ihmisluonto. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.
Alva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA Taide ja ihmisluonto Suomentanut Tapani Kilpeläinen Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.fi niin & näin Tampere 2019 Englanninkielinen alkuteos Strange Tools.
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotOPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA
OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä
LisätiedotSähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3
Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen
LisätiedotLataa Neurofilosofia - Patricia S. Churchland. Lataa
Lataa Neurofilosofia - Patricia S. Churchland Lataa Kirjailija: Patricia S. Churchland ISBN: 9789525202816 Sivumäärä: 524 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.77 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu.
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotLataa Hullu äiti - Francoise Davoine. Lataa
Lataa Hullu äiti - Francoise Davoine Lataa Kirjailija: Francoise Davoine ISBN: 9789525519044 Sivumäärä: 276 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.27 Mb Entäpä jos psykoosi ei olisikaan biolääketieteen tutkimuskohde?
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTyöryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi
Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotKäyttäytymistieteiden laitos
HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS AIKUISTEN PSYKOANALYYTTIKKO-PSYKOTERAPEUTTI SEKÄ PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUSOHJELMA 138 OP, 2016 2021 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotLuento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat
Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotLataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510369531 Sivumäärä: 297 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.99 Mb Mitä on aine, mitä henki ja mitä tarkoittaa olemassaolo?
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotMatemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja
Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotLataa Ohjeita nuorelle tiedemiehelle - Peter Medawar. Lataa
Lataa Ohjeita nuorelle tiedemiehelle - Peter Medawar Lataa Kirjailija: Peter Medawar ISBN: 9789525697537 Sivumäärä: 158 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.17 Mb Peter B. Medawar kertoo tässä teoksessa aloittavalle
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotLataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa
Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510284001 Sivumäärä: 215 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.67 Mb Stephen Hawkingin menestysteos Ajan
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotLukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)
Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)
Lisätiedot