Pitäisikö psykoanalyysin välittää aivotutkimuksesta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitäisikö psykoanalyysin välittää aivotutkimuksesta?"

Transkriptio

1 Vesa Talvitie Reduktionismi, unobservables ja 1800-luvun metafysiikka luurangoista neuropsykoanalyysin kaapissa Intuitiivisesti on ilmeistä, että psykoanalyysin on hyvä olla kiinnostunut jättiharppauksin edistyneen aivotutkimuksen näkemyksistä. Samaan aikaan on kuitenkin täysin hämärän peitossa miksi, ja millaisen logiikan mukaan psykoanalyysin ja aivotutkimuksen liitosta, neuropsykoanalyysistä, pitäisi seurata jotain merkityksellistä. Neuropsykoanalyysi on kuin yhtälö 1+1=3: kun psykoanalyyttinen tieto yhdistetään aivotutkimuksen nykykäsityksiin, uskotaan saavutettavan jotain hienoa, mistä Freud osasi uneksia. Pitäisikö psykoanalyysin välittää aivotutkimuksesta? Neuropsykoanalyysia näyttäisi luonnehtivan kohtalaisen käytännöllinen pyrkimys hyödyntää modernia aivotutkimusta psykoanalyyttisten mallien ja hypoteesien testaamisessa. Siinä kuitenkin tiivistyy myös tieteen pitkäaikaisin ja perustavanlaatuisin vastakkainasettelu: Yhdellä puolella on luonnontieteellinen lähestymistapa, jonka puitteissa ihminen on biologinen systeemi, jota on ymmärrettävä evoluutiohistoriasta käsin ja jonka toimintaa on selitettävä neurotieteen käsittein. Toisella puolella on humanistinen tutkimustraditio, joka korostaa merkitysten, elämysten ja intentionaalisuuden olevan mielellisiä ilmiöitä, joiden edessä luonnontiede on yhä viime kädessä aseeton. Alkuinnostuksen vallassa ei ole täysin ymmärretty, että onnistuessaan neuropsykoanalyysi ei enempää eikä vähempää kuin silloittaisi luonnontieteiden ja humanistisen tutkimuksen välisen kuilun. Vaikka terapeutti suhtautuisi kuinka innostuneesti modernin aivotutkimuksen tuloksiin, praktiikassaan hän nojautuu ensisijaisesti humanistiseen lähestymistapaan: hän mieltää niin omat kuin terapiassa olevankin toimet, ongelmat ja reaktiot merkitysten ja tietoisuuden tilojen kautta. Luonnontieteellisen ja humanistisen tutkimuksen peruseroavuuden pohjalta muun muassa Blass ja Carmeli (2007, 34) ovatkin kyseenalaistaneet aivotutkimuksen merkityksen psykoanalyysille. Kuitenkin jotkut terapeutit kertovat hyödyntävänsä työssään neurotieteiden tutkimustuloksia, eikä tätä ole syytä epäillä. Lienee kohtuullista todeta, että perehtyneisyys aivotutkimukseen ei ole menestyksekkään psykoterapeuttisen työskentelyn edellytys. Ei siis ole selvää millainen asema aivotutkimuksella tulee olemaan käytännön psykoterapiassa ja psykoanalyysin teorianmuodostuksessa. Ristiriitaisuudessaan neuropsykoanalyysi on kuitenkin ehdottoman kiinnostava hanke, sillä se tarjoaa hedelmällisiä näkökulmia psykoanalyysin tieteellisyyttä koskevaan keskusteluun. Onko neuropsykoanalyysi reduktion asialla? Neuropsykoanalyysin piirissä siis uskotaan, Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 27

2 että aivotutkimuksen avulla voitaisiin todentaa tai varmentaa psykoanalyyttisiä malleja ja hypoteeseja. Tämän johtoajatuksen pohjalta on lähdetty etsimään neuraalisia korrelaatteja erilaisille psykoanalyysin kannalta kiinnostaville ilmiöille. Ei kuitenkaan ole mitenkään ilmeistä, kuinka tällainen tosiasiallisesti edesauttaisi psykoanalyyttistä teorianmuodostusta. Ainakaan tutkijoiden kuvantamislaitteiden monitoreihin ei tule ilmaantumaan näkymiä, jossa aivomassassa havaittaisiin nimilappu das es, censorship, kantanäkyfantasia tai omedveten konflikt. Jos monitoriin ilmestyisi teksti a defence mechanism detected, olisi kyseessä luultavammin tutkijatoverin pila kuin tieteellinen läpimurto. Neuropsykoanalyyttinen integraatiopyrkimys liittyy läheisesti niin sanottuun konsilienssiin, ajatukseen tieteenalojen yhtenevyydestä. Konsilienssipyrkimyksiä leimaa oletus, että luonnontiede on pohja, johon humanistinen tutkimus sovitetaan kyse on teorioiden välisestä reduktiosta (ks. esim. Wilson 1998). Neuropsykoanalyysin taustalla voisi ajatella piileskelevän reduktivistisen näkemyksen tieteenalojen välisistä suhteista: luonnontiede tarjoaa maailmaan todemman ja perustavanlaatuisemman näkökulman kuin humanistiset tieteet. Freudkin tunsi houkutusta tällaiseen näkemykseen etenkin alkuaikojen Projektissaan. Reduktiota tavoitteleva neuropsykoanalyysi väittäisi, että muun muassa torjutut mielensisällöt ja psyykensisäiset konfliktit ovat tosiasiallisesti ja pohjimmaiselta olemukseltaan neurofysiologisia ilmiöitä. Toisin kuin Blass ja Carmeli (2007) neuropsykoanalyysin kritiikissään väittävät, johtavat neuropsykoanalyytikot eivät kuitenkaan ole reduktiointoilijoita (ks. Talvitie 2006, 51-55). Koska ei voida kuvitella konsilienssin tapahtuvan niin, että humanistiset näkemykset loisivat pohjan luonnontieteelle, neuropsykoanalyysin mahdollisista hedelmistä on vaikea muodostaa kuvaa. Millä tavalla neuropsykoanalyysi voisi vahvistaa psykoanalyyttista teoretisointia, jos hankkeella ei ole reduktiivisia pyrkimyksiä, ja kun aivotutkimus ei tunnetusti voi olla avuksi merkitysten ja ilmiöiden intentionaalisen aspektin analysoinnissa? Dardenin ja Maullin (1977) ajatus kenttien välisiä teorioista (interfield theory) tuo tähän kysymykseen mielekkään näkökulman. Kun kaksi tutkimuskenttää tutkii saman ilmiön eri aspekteja, on mahdollista ja hyödyllistä muodostaa kenttienvälinen teoria, jonka tehtävänä on kuvata ja selittää kenttien välinen suhde. Dardenin ja Maullin esimerkki on Walter Suttonin ja Theodor Boverin vuosina 1903 ja 1904 toisistaan riippumatta kehittämä kromosomiteoria, joka asetti sytologian (soluoppi) ja genetiikan välisen suhteen. Psykoanalyysi ja aivotutkimus epäilemättä tutkivat osin samojen ilmiöiden eri aspekteja, ja näin neuropsykoanalyysi voidaan haluttaessa mieltää kenttien väliseksi teoriaksi. Tältä pohjalta katsottuna neuropsykoanalyysi ei olisi reduktion asialla, vaan toimisi linkkinä, joka pyrkii asettamaan psykoanalyysin ja aivotutkimuksen järkevään suhteeseen. Linkittämisessä voi nähdä ainakin kolme aspektia. Ensinnäkin, käytännöllisessä mielessä on pohdittava missä suhteessa biologisen psykiatrian ja psykoanalyysin (tai laajemmin psykoterapian) interventiot ovat toisiinsa. Eli milloin ja millä perusteella olisi suositeltava lääkitystä, puhehoitoa tai näiden kombinointia. Toiseksi on pohdittava ilmiöiden (erityisesti oireiden) eri selittämistapoja: missä suhteessa psykoanalyyttiset selitykset ovat neurotieteiden selityksiin (tätä kysymystä olen tarkastellut artikkeleissa Talvitie 2007 ja Talvitie 2008). Neuropsykoanalyysin puolesta puhujilla on aivan ilmeisesti mielessään myös kolmas aspekti: Sytologia ja genetiikka olivat molemmat tunnustettuja tieteenaloja kromosomiteorian muodostuessa. Neuropsykoanalyysin asema poikkeaa tästä, sillä psykoanalyysin tieteellisyys on aina ollut enemmän tai vähemmän epäilyk- 28 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5

3 sen alaista. Aivotutkimus taas on tieteen eturintamassa: käytössä on uusinta teknologiaa, alan sovellutuksilla voidaan vähentää merkittävästi inhimillistä kärsimystä, ja nykyteknologia herättää myös kauhuskenaarioita ihmisenkaltaisista roboteista. Neuropsykoanalyytikoilta ei varmasti ole jäänyt huomaamatta, että neuronäkökulman myötä päästään hyödyntämään aivotutkimuksen hyvää mainetta. Menestyksekäs linkittäminen vahvistaisikin psykoanalyysin tieteellistä asemaa, sillä pseudotieteen ja tieteen välille ei voi muodostua todellista yhteyttä. Neuropsykoanalyysia ja kromosomiteoriaa verrattaessa havaitaan, että edellinen yhdistäisi huomattavan etäisiä kenttiä: sytologia ja genetiikka ovat sentään luonnontieteiden saman alueen (biologia) teorioita, kun taas psykoanalyysia ja aivotutkimusta yhdistettäessä kohdataan luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välinen juopa. Alla osoitan merkittävän lisäongelman: psykoanalyysin ja aivotutkimuksen metafyysiset taustaoletukset ovat jyrkässä ristiriidassa. Psykoanalyysista neuropsykoanalyysiin, romantiikasta neurofilosofiaan Freud oli romantiikan ja Saksalaisen idealismin lapsi, ja hänen aikansa filosofian sankareita olivat muun muassa Immanuel Kant ja G. W. F. Hegel. Romantiikkaa, Saksalaista idealismia ja mainittujen filosofien ajattelua luonnehtii näkemys, että osa todellisuudesta on aistien ja näiden jatkeena toimivien tieteen mittalaitteiden ulottumattomissa. Tämä näkemys vallitsi myös luonnontieteilijöiden keskuudessa aina 1900-luvun alkuun saakka. Siksi nimenomaan luonnontieteellistä teoriaa rakentaessaan Freudkin puhui aistein ja mittalaittein tavoittamattomissa olevasta mentaalisesta tiedostamattomasta. Hegel ja Kant olivat varsin hyvässä huudossa vielä viime vuosisadan puolivälissä, kun ensimmäiset analyytikkomme kävivät Euroopassa koulutusanalyysejaan. Ensimmäisen Suomessa analysoidun analyytikkopolven maatessa divaaneilla opiskelijoiden filosofinen kiinnostus kääntyi itään. Samaan aikaan englanninkielisessä maailmassa tapahtui kognitiivinen vallankumous, ja mielen filosofian valtavirran eturiviin alkoi ilmaantui sellaisia nimiä kuin Jerry Fodor, John Searle, Daniel Dennett sekä Paul ja Patricia Churchland. Kutsuttakoon näiden filosofien edustamaa perinnettä Churchlandia (2002) seuraten neurofilosofiaksi. Ehkäpä maiden historiallisten yhteyksien takia Saksalaisen idealismin ja Freudin ajan filosofisuuruuksien metafysiikka on Suomen psykoanalyyttisissa piireissä edelleen hyvissä voimissa. Ranskalaisen filosofian ja eksistentialismin kanssa on ollut selvästi havaittavaa flirttailua, mutta neurofilosofia on sille vierasta. Puute ei ole pelkästään kansallinen, ja käsillä olevassa aihepiirissä se on enemmän kuin merkittävä: aivotutkimus nojaa mainittujen neurofilosofien kirjoitusten myötä hahmottuneeseen metafysiikkaan, joka poikkeaa olennaisesti freudilaisesta metafysiikasta. Tätä taustaa vasten neuropsykoanalyysin ydintehtävä kenttien välisenä teoriana olisi linkittää nimenomaan metafyysisiä kantoja olisi sovitettava yhteen freudilainen 1800-luvun metafysiikka ja 1900-luvun puolivälin jälkeinen neurofilosofian metafysiikka. Mutta mitä nuo metafysiikat käytännössä ovat? Metafysiikka ja unobservables Metafysiikasta ei saa otetta etymologian kautta: alunperin sana viittasi Aristoteleen teosten fysiikkaa käsittelevää osaa seuranneisiin pohdintoihin (metafysiikka = fysiikan jälkeinen). Metafysiikka tutkii olemisen perimmäistä luonnetta. Aisteilla havaitsemme punaisuutta, vettä, radiosta kuuluvaa musiikkia ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan kokonaisuudessaan näyttäydy aisteillemme. Tiede on tarkentanut ja laajentanut havaintokykyämme kehittämällä mikroskoopin, kaukoputken ja leegi- Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 29

4 on mittareita, joiden avulla on päästy tarkastelemaan aistien tavoittamattomissa olevia puolia maailmasta. Näiden myötä olemme tottuneet ajattelemaan, että maailman kalustukseen kuuluu myös muun muassa radioaaltoja, magneettikenttiä, sähköä, kaukaisia aurinkokuntia ja neutroneja. Aiheemme kannalta on riittävää määritellä metafysiikka vain toteamalla sanan viittaavan (välittömän) aistihavainnon tavoittamattomissa olevan todellisuuteen. Kun tieteenfilosofiassa puhutaan tämän todellisuuden osan olioista, tavataan käyttää sanaa unobservable. Rudolf Carnap (1966, ) korostaa, etteivät observables ja unobservables muodosta erillisiä luokkia vaan jatkumon. Aistein havaitut oliot ja ilmiöt ovat kiistatta observables, ja (tiukimmin rajan vetävät filosofit pois lukien) myös mikroskoopin ja kaukoputken paljastamat olennot lankeavat tähän luokkaan. Ilmeisiä unobservable -tapauksia ovat muun muassa maan vetovoima ja elektroni. Rajatapauksia ovat oliot, joiden olemassaolosta erilaiset laitteet antavat epäsuorasti enemmän tai vähemmän ilmeisiä viitteitä. Havainnon ulottumattomissa olevaan tekijään viittaaminen on luonnollisesti riskialtis tapa selittää ilmiöitä voikin osoittautua, että tekijää ei havaita koska sitä yksinkertaisesti ei ole olemassa. Näin on tieteen historiassa tapahtunut muun muassa flogistonin ja eetterin kohdalla. Tiedemiehen ei siis sovi vain kevytmielisesti postuloida unobservable:ja pelastaakseen vaikeuksiin ajautuneen teoriansa. Teoksessaan Johdatus metafysiikkaan Juti (2001, 13-14) linjaa metafyysisten uskomusten perustelua seuraavasti: Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Psykoanalyysi ja aistien ulottumattomissa oleva todellisuus Freudilainen tiedostamaton on yllä mainittu aistien ja mittalaitteiden tavoittamattomissa oleva unobservable tai ehkä pitäisi sanoa sen pitävän sisällään erilaisia havainnon ulottumattomissa olevia olioita kuten psyykkisen apparaatin, torjuttuja haluja ja muistoja sekä tiedostamattomia fantasioita. Psykoanalyyttinen näkemys tiedostamattomasta lankeaa siis metafyysiikan alueelle Tiedostamaton on metafyysinen, ja me vain oletamme sen todelliseksi, totesi Freud itse (Makari 2008, 295, suom. V.T.). Tätä taustaa vasten katsottuna ei ole mitenkään yllättävää, että psykoanalyyttinen kirjallisuus sisältää runsaasti mystifioivaa ja runollista puhetta salatusta, kätkeytyvästä ja verhotusta tiedostamattomasta. Kognitiivinen neurotiede ja siihen kytköksissä oleva mielen filosofia on metafysiikassaan minimalistista: sen sijaan että näkymättömien tekijöiden oletettaisiin vaikuttavan ihmisen toiminnan taustalla, mieltä/aivoja tarkastellaan analogian kautta (tietokoneanalogia), ja sen toimintaa kuvataan abstrahoivin, teoreettisin käsittein (esim. skeema ja neuraalinen algoritmi). Kognitiivisessa neurotieteessä sana mieli viittaa pääsääntöisesti vain tietoisuuteen ja sen kvaliteetteihin. Kognitiivisen neurotieteen ja ylipäätään käyttäytymistieteiden valtavirran näkökulmasta psykoanalyyttiset unobservable:t ovat mahdottomia hyväksyä (ks. esim. Macintyre 1958, O Brien & Jureidini 2002). Havainnollistan metafyysisiä taustaoletuksia koskevat eroavuudet kognitiotieteilijän (K) ja psykoanalyysin edustajan (P) välisen kuvitteellisen keskustelun avulla. P: Freud vakuuttui mielen tiedostamattoman osan olemassaolosta seuratessaan Pariisissa 30 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5

5 Charcot n hypnoosidemonstraatioita hypnotisoijan antama suggestio vaikutti hypnotisoitavan toimintaan, vaikka tämä ei ollut siitä tietoinen. Kliinisen aineiston pohjalta Freud osoitti, että tiedostamattomat mielensisällöt myös aiheuttavat virhesuorituksia ja psyykkisiä oireita sekä toimivat unenmuodostuksen moottorina. K: Ajattelet siis ettei tiedostamatonta voida suoranaisesti havaita, mutta, että mainitsemasi asiat todistavan tiedostamattoman olemassaolon? P: Aivan. K: Esimerkiksi eetterin olemassaoloon uskottiin epäsuorien todisteiden pohjalta aina luvun alkuun asti, jolloin Einsteinin löydökset lopettivat eetterispekulaatiot. Psykoanalyysi on spekuloinut tiedostamattomalla jo runsaan vuosisadan, eikä edes neuropsykoanalyytikoilla ole minkäänlaista hahmotelmaa millä tavalla se olisi olemassa. P: Mutta toisaalta kyllähän kvanttimekaniikassakin puhutaan unobservableista, ei psykoanalyysin spekulointi ole mitenkään tavatonta. K: Emme liene kumpikaan yllä kovin korkeatasoiseen keskusteluun modernin fysiikan nyansseista, mutta metafysiikan kohdalla psykoanalyysi on kyllä lähempänä energiavirtaterapeutteja, älykkään suunnittelun kannattajia, astrologeja ja varvulla kaivonpaikkaa sihtailevia palveluntuottajia kuin kööpenhaminalaisia fyysikoita. Mikään ei voi osoittaa tiedostamatonta koskevaa spekulaatiota vääräksi, eikä ole olemassa tutkimusohjelmaa, jonka avulla sen olemassaolo voitaisiin todentaa. P: Mutta kliinikot havaitsevat päivittäin tiedostamattoman olemassaolon. K: Tuossa ajatus menee nurin niskoin. Kliinikot eivät suinkaan havaitse tiedostamatonta, vaan he havaitsevat ilmiöitä, jotka huutavat selitystä. Psykoanalyysin piirissä selitys on ollut tiedostamaton, josta kukaan ei osaa sanoa mikä se on. Ilmiön selittäminen tällaisen vain pienen piirin jakaman metafyysisen oletuksen avulla lähentelee tieteellistä itsetuhoisuutta. Sanoisin, että psykoanalyyttinen tiedostamaton-selitys ei ole selitys lainkaan, vaan pelkkä ongelman uudelleennimeäminen. P: Mutta ei ole vaihtoehtoisiakaan selityksiä. K: On. Ensinnäkin kognitiivinen neurotiede on lukuisissa koeasetelmissa osoittanut suhteellisen sofistikoituneiden tiedostamattomien prosessien olemassaolon eli tässä kohden se varmentaa kliinikkojen havaintoja. Toiseksi se on kyennyt paikantamaan tämän implisiittisen muistin tai proseduraalisen tiedon kuten Tiedostamatonta meillä päin kutsutaan tiettyihin aivojen osiin. Tämä tutkimus olisi psykoanalyysinkin hyödynnettävissä. Jostain minulle käsittämättömästä syystä psykoanalyysi kuitenkin sivuuttaa kognitiivisen neurotieteen empirian ja vetäytyy romantiikan metafysiikan huuruihin. Psykoanalyysin metafysiikka herättää siis kognitiivisen neurotieteen suunnalla monia kriittisiä kysymyksiä: Miksi on syytä uskoa ei-tietoisen mielen osan olemassaoloon, jos sitä ei voida mitenkään havaita? Ovatko aivot ja tuo tiedostamaton yhteydessä toisiinsa? Jos ovat, vaikuttaako aivot tiedostamattomaan vai toisinpäin? Vai vaikuttavatko tiedostamaton ja aivot tietoisuuteen ja käyttäytymiseen erillisesti, kumpikin omalla tavallaan? Neuropsykoanalyysin kannalta keskeisin kysymys on ehkä seuraava: jos toimiamme merkittävimmin ohjaa jokin eimateriaalinen aistien ja mittalaitteiden ulottumattomissa oleva (tiedostamaton), miksi vaivautua tutkimaan aivoja? Missä ovat neuropsykoanalyysin hedelmät? Nuoren neuropsykoanalyysin itseymmärrys Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 31

6 näyttäisi olevan varsin hataralla pohjalla: se ei ole juurikaan pohtinut miksi ja miten neuraalisten korrelaattien löytäminen edistäisi psykoanalyyttistä teorianmuodostusta, ja se ei näytä huomanneen, että psykoanalyysin ja kognitiivisen neurotieteen metafysiikat ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Eikö näistä seikoista olla tietoisia, vai eikö niitä ole haluttu käsitellä? Luullakseni vastaus on sekä-että: teoreettisista intohimoista vapaa terapeutti tai psykoanalyytikko ei ole ongelmista perillä, ja neuropsykoanalyysin saralla kunnostautuneet tutkijat eivät ole halunneet niihin puuttua. Psykoanalyysin metafysiikan ongelmat voidaan helposti ratkaista suhtautumalla mielen tiedostamattomaan osaan projisoituihin olioihin instrumentalistisesti ja pitämällä niitä teoreettisina termeinä (Talvitie & Ihanus 2005). Tuleeko psykoanalyysi kääntymään tähän suuntaan? Keskustelu psykoanalyysin metafysiikasta on kuin metafysiikan tutkimuskohde sitä on vaikea havaita. Teemaan virittynyt löytää siitä kuitenkin katkelmia, ja niiden pohjalta vastaus tuohon kysymykseen on ehdottoman kielteinen. Kun esitimme Juhani Ihanuksen kanssa Neuro- Psychoanalysis -lehdessä että psykoanalyysin olisi hyvä omaksua kognitiotieteen metafysiikka (Talvitie & Ihanus, 2003), saimme varsin kiihtyneitä kommentteja. Linda Brakel totesi että tällainen uhkaa erottaa psykoanalyyttisen käytännön sen perustana olevasta teoriasta. Ero olisi vakava isku sekä käytännölle että teorialle... (Brakel 2003, 146, suom. V.T.). Blass ja Carmeli (2007, 36) puolestaan toteavat, että neuropsykoanalyysin taustalla oleva biologistinen näkökulma on psykoanalyyttisen maailmakuvan vastainen. Brakel ei selvennä näkemystään, vaan esittää sen kommenttinsa lopuksi, eivätkä Blass ja Carmelikaan kerro, mikä tuo psykoanalyysin maailmankuva on. Onkin hieman vaikea ymmärtää mihin psykoanalyysi tarvitsee metafysiikkaansa. Psykoterapeutin ja analyytikon työ on keskustelua asiakkaana olevan ihmisen haluista, muistoista ja tunteista. Kuinka keskustelun hyödyllisyys ja terapeutin kommenttien myönteistä muutosta tuottava voima voi olla riippuvainen terapeutin metafyysisistä uskomuksista? Miten kognitiivisen neurotieteen metafysiikan omaksuminen voisi olla vakava isku noille keskusteluille? Brakelin ajatus lienee se, että psykoanalyyttisen terapian johtoajatus on torjutun tekeminen tietoiseksi, ja psykoanalyyttisen metafysiikan hylkääminen romuttaisi tämän. On kuitenkin kohtalaisen helppo muotoilla kognitiotieteen pohjalle rakentuva malli torjutun tulemisesta tietoiseksi (ks. Talvitie & Tiitinen 2006). Ylipäätään kognitiivisen neurotieteen ehkä merkittävin saavutus on tiedostamattoman prosessoinnin (implicit memory, procedural knowedge, tacit knowledge) kokeellinen osoittaminen ja sen taustalla olevan neurofysiologian selvittäminen. On paradoksaalista, että neuropsykoanalyyttisessa kirjallisuudessa viitataan jatkuvasti tähän (psykoanalyyttisen metafysiikan tarpeettomaksi tekevään) tutkimukseen, mutta kieltäydytään kuitenkin ottamasta sitä tosissaan. Ikään kuin neuropsykoanalyysi tavoittelisi kuvitteellisia hedelmiä ja kieltäytyisi poimimasta käden ulottuvilla olevat. Ennen kuin neuropsykoanalyysi voi olla aidosti hedelmällinen suuntaus, sen täytyy taluttaa psykoanalyysin metafysiikka päivänvaloon. Lopuksi Vielä viime vuosisadan loppupuolella tieteenfilosofit etsivät kaikkia tieteenaloja koskevia tieteenteon periaatteita. Näissä puitteissa psykoanalyysi todettiin muun muassa Thomas Kuhnin ja Karl Popperin voimin pseudotieteeksi. Nykypäivän tieteentutkimuksessa tieteen yleisten pelisääntöjen etsiskelyllä ja ylipäätään tieteenfilosofialla on pienempi rooli. Tutkijoiden kiinnostus on paljolti keskittynyt tieteensosiologisiin kysymyksiin ja siihen, 32 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5

7 kuinka tiedettä tosiasiassa harjoitetaan (ks. esim Godfrey-Smith 2003, Kiikeri & Ylikoski 2004). Tässä hengessä Godfrey-Smith (2003, 72) katsoo, ettei psykoanalyysi ole mitenkään korjaamattomalla tavalla epätieteellinen, mutta se ei kaikilta osin käsittele kohtaamiaan ongelmia tieteellisellä tavalla. Yllä kuvaamani sekasotkut puhuvat Godfrey- Smithin näkemyksen puolesta neuropsykoanalyysissä näyttäisi henkivän varsin vahvana toive, että aivotutkimus osoittaisi asioiden olevan osapuilleen sillä tolalla kuin jo pitkään olemme tavanneet ajatella. Neuropsykoanalyysin soisikin enemmän uhkuvan uuden etsimisen intoa, sillä kognitiivisen neurotieteen tutkimustulokset avaavat myös psykoanalyyttiselle perinteelle aidosti uusia näkymiä. Haluan kiittää Henrik Enckelliä, joka on antanut erittäin hyödyllisiä neuvoja kirjoituksen terävöittämiseksi (vaikkei välttämättä lainkaan jaa itse asiaa koskevia näkemyksiäni). Lähteet Blass, R. B. & Carmeli, Z The Case against neuropsychoanalysis: On fallacies underlying psychoanalysis latest scientific trend and its negative impact on psychoanalytic discourse. Internation Journal of Psychoanalysis 88, Brakel, L Commentary on On the Nature of repressed Contents. Neuro-Psychoanalysis 5, Carnap, R An Introduction to the Philosophy of Science. New York: Dover Publications Inc. Churchland, P Neurofilosofia. Brainwise: Studies in Neurophilosophy, suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita. Darden, L., & Maull, N Interfield theories. Philosophy of Science 43, Godfrey-Smith, P Theory and reality. An Introduction to the Philosophy of science. Chicago: The University of Chicago Press. Juti, R Johdatus metafysiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. Kiikeri, M. & Ylikoski, P Tiede tutkimuskohteena Filosofinen Johdatus tieteentutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus. Macintyre, A The Unconscious: A Conceptual analysis. London: Routledge & Kegan Paul. Makari, G Revolution in mind: The Creation of psychoanalysis. New York: HarperCollins Publishers Inc. O Brien, G. & Jureidini, J Dispensing with the dynamic unconscious. Philosophy, Psychiatry, and Psychology 9, e:vxj0ecdqlu8j: with_the_dynamic_unconscious.pdf+ Talvitie, V The Freudian unconscious in the context of the cognitive orientation. Doctoral Thesis presented on the 15th of September Helsinki: Digipaino. ISBN: Talvitie, V Stiiknafuulia? Neuropsykoanalyysin annista psykoanalyysille. Psykoterapia 2, Talvitie, V Psykologinen selittäminen ja psykoterapia. Psykologia 3, Talvitie, V. & Ihanus, J On The Nature of Repressed Contents - A Working Through of John Searle s Critique. Neuro-Psychoanalysis 5, Talvitie, V. & Ihanus, J Biting the Bullet: The Nature of Unconscious Fantasy. Theory&Psychology 5 (October), Talvitie, V. & Tiitinen, H From The Repression of Contents to The Rules of The (Narrative) Self: A present-day cognitive view to Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5 33

8 The Freudian phenomenon of repressed contents. Psychology & Psychotherapy: Theory, Research and Practise 79 (June), Wilson, E. O Konsilienssi. Consilience: The unity of knowledge, suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. Vesa Talvitie PsyT, erikoispsykologi (psykoterapia), organisaatiokonsultti (FINOD) 34 Psykoanalyyttinen psykoterapia nro 5

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Psykoanalyysin tieteenfilosofiasta ja sen brändin tieteellisyydestä

Psykoanalyysin tieteenfilosofiasta ja sen brändin tieteellisyydestä Psykoterapia (2009), 28(4), 364 373 Vesa Talvitie Psykoanalyysin tieteenfilosofiasta ja sen brändin tieteellisyydestä Psykoanalyysin tieteellisyyttä koskevan ikuisuusaiheen suhteen on vaikea edistyä, sillä

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA

KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko

Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot. Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Psykoanalyysi ja psykoterapia - yhtäläisyydet ja erot Psykoanalyyttinen kesäkoulu 2017 Leena Jaakkola psykiatrian erikoislääkäri psykoanalyytikko Esityksen sisältö Psykoterapian taustateoriat Psykoanalyysi

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus 21.9.2012 Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari) T. Vaaskivi (1912 1942) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän

Lisätiedot

Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia

Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia a r t i k k e l i t Vesa Talvitie Kognitiivinen neurotiede, psykologinen selittäminen ja psykoterapia Kysymykset psykologisen selittämisen ominaislaadusta ja psykologian mahdollisesta autonomiasta suhteessa

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman

Lisätiedot

Lääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe?

Lääketieteen filosofian seura PsyT. Vesa Talvitie Mitä aivokuvista ei näe? Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi Mitä aivokuvista ei näe? Lääketieteen filosofian seura 29.9.2018 PsyT. Vesa Talvitie vesa.talvitie@alumni.helsinki.fi

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Alva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA. Taide ja ihmisluonto. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.

Alva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA. Taide ja ihmisluonto. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn. Alva Noë OMITUISIA TYÖKALUJA Taide ja ihmisluonto Suomentanut Tapani Kilpeläinen Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.fi niin & näin Tampere 2019 Englanninkielinen alkuteos Strange Tools.

Lisätiedot

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

Lataa Neurofilosofia - Patricia S. Churchland. Lataa

Lataa Neurofilosofia - Patricia S. Churchland. Lataa Lataa Neurofilosofia - Patricia S. Churchland Lataa Kirjailija: Patricia S. Churchland ISBN: 9789525202816 Sivumäärä: 524 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.77 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu.

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.

Tietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki. Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että

Lisätiedot

Lataa Hullu äiti - Francoise Davoine. Lataa

Lataa Hullu äiti - Francoise Davoine. Lataa Lataa Hullu äiti - Francoise Davoine Lataa Kirjailija: Francoise Davoine ISBN: 9789525519044 Sivumäärä: 276 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.27 Mb Entäpä jos psykoosi ei olisikaan biolääketieteen tutkimuskohde?

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Käyttäytymistieteiden laitos

Käyttäytymistieteiden laitos HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS AIKUISTEN PSYKOANALYYTTIKKO-PSYKOTERAPEUTTI SEKÄ PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUSOHJELMA 138 OP, 2016 2021 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510369531 Sivumäärä: 297 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.99 Mb Mitä on aine, mitä henki ja mitä tarkoittaa olemassaolo?

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Rakastan työtäni mutta miksi?

Rakastan työtäni mutta miksi? Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi

Lisätiedot

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä

Lisätiedot

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia

Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva

Lisätiedot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019 Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Lataa Ohjeita nuorelle tiedemiehelle - Peter Medawar. Lataa

Lataa Ohjeita nuorelle tiedemiehelle - Peter Medawar. Lataa Lataa Ohjeita nuorelle tiedemiehelle - Peter Medawar Lataa Kirjailija: Peter Medawar ISBN: 9789525697537 Sivumäärä: 158 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.17 Mb Peter B. Medawar kertoo tässä teoksessa aloittavalle

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa

Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking Lataa Kirjailija: Stephen Hawking ISBN: 9789510284001 Sivumäärä: 215 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.67 Mb Stephen Hawkingin menestysteos Ajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot