TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 6/2006 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkovaltuusto (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Osallistujat Toimitalon juhlasali Eerikinkatu 3A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokouksen aluksi kirkkoherra Jukka Järvensivu piti hartauden 68 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu listoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kv toteaa kokouksen laillisuuden. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä 1, 68 Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuikeutta. 69 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. Kv hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite 1, 69 Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 54 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä eli yhteensä 59/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

2 Yhteinen kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kv valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirkko Mikkola ja Stig Eyrik Björkqvist 71 KIRKKOVALTUUTETTU LEILA KOUTUN ILMOITUS ASUINPAIKAN MUUTOKSESTA Leila Koutu on pyytänyt eroa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsenyydestä sen johdosta, että hän on muuttanut pois Henrikinseurakunnan alueelta. Saman vaaliryhmän ensimmäinen varajäsen on pankinjohtaja Pertti Saarinen. Kv päättää myöntää kirkkovaltuuston jäsen Leila Koutulle eron kirkkovaltuuston jäsenyydestä, koska hän on muuttanut pois Henrikinseurakunnan alueelta ja kutsua hänen tilalleen kirkkovaltuuston jäseneksi saman vaaliryhmän varajäsenen, pankinjohtaja Pertti Saarisen. Kirkkovaltuusto myönsi kirkkovaltuuston jäsen Leila Koutulle eron kirkkovaltuuston jäsenyydestä, koska hän on muuttanut pois Henrikinseurakunnan alueelta ja kutsui hänen tilalleen kirkkovaltuuston jäseneksi saman vaaliryhmän varajäsenen, pankinjohtaja Pertti Saarisen. 72 KIRKKOVALTUUTETTU REINO PISPASEN ILMOITUS ASUINPAIKAN MUUTOKSESTA Reino Pispanen on pyytänyt eroa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsenyydestä sen johdosta, että hän on muuttanut pois Turusta. Saman vaaliryhmän ensimmäinen varajäsen on työkeskuksen johtaja Eila Monnonen. Kv päättää myöntää kirkkovaltuuston jäsen Reino Pispaselle eron

3 Yhteinen kirkkovaltuusto kirkkovaltuuston jäsenyydestä, koska hän on muuttanut pois Turusta ja kutsua hänen tilalleen kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi saman vaaliryhmän varajäsenen, työkeskuksen johtaja Eila Monnosen. Käsittely Valtuutettu Pirkko Julkunen tiedusteli, miten on mahdollista, että Pispanen on voinut toimia meillä valtuuston jäsenenä, vaikka hän on ollut seurakuntavaaleissa ehdokkaana Huittisten seurakunnassa. Lakimies Mia Fager vastasi, että äänioikeus voi olla toisessa seurakunnassa ja ehdokkuus toisessa. Riittää, että asuinpaikka vaihtuu ennen vaalien alkamista. Kirkkovaltuusto myönsi kirkkovaltuuston jäsen Reino Pispaselle eron kirkkovaltuuston jäsenyydestä, koska hän on muuttanut pois Turusta ja kutsui hänen tilalleen kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi saman vaaliryhmän varajäsenen, työkeskuksen johtaja Eila Monnosen. 73 VARAPUHEENJOHTAJANVALINTA Kirkkojärjestyksen 8 luvun 2 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Kirkkojärjestyksen 7 luvun 5 :n 2 momentin mukaan suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistö vaali on toimitettava suljetuin lipuin. Kirkkovaltuusto valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajaksi apulaisjohtaja Reino Pispasen vuosiksi Reino Pispaselle myönnetään ero kirkkovaltuuston jäsenyydestä. Kv valitsee uuden varapuheenjohtajan. Käsittely Valtuutettu Kaija Raninen ehdotti, että varapuheenjohtajaksi valitaan Sakari Itähaarla. Valtuutettu Sakari Itähaarla valittiin yksimielisesti kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi.

4 Yhteinen kirkkovaltuusto VAAROJEN ARVIOINNIN LISÄMÄÄRÄRAHA ANOMUS Seurakuntayhtymän kaikissa yksiköissä on tarkoitus toteuttaa työhön liittyvien riski ja vaaratekijöiden kartoitus. Kartoitus toteutetaan yksikkökohtaisesti siten, että tehtävään määräaikaisesti palkattu henkilö ohjeistaa selvityksen tekemisen. Tähän mennessä työstä on tehty noin puolet ja kaikki yksiköt saadaan kartoitettua kevääseen mennessä. Työn arvioitua hitaammasta etenemisestä johtuen vuodelle 2006 tarvitaan palkkakustannusten kattamiseksi lisämääräraha. Kv päättää myöntää vaarojen arvioinnin erillismäärärahaan vuodelle euron lisäyksen tilille Kirkkovaltuusto päätti myöntää vaarojen arvioinnin erillismäärärahaan vuodelle euron lisäyksen tilille VUODEN 2007 VIRKAPAKETTI 1. Yleistilanne Palkat on oleellinen osa talousarviota. Virkojen perustaminen vaikuttaa pitkälle tulevien vuosien menoihin. Uusia virkoja perustettaessa tulee aina selvittää mahdollisuudet vaikuttaa haluttuun suuntaan organisaatiomuutoksin tai työnjakoja muuttamalla. Myös virkaindeksijärjestelmä tuo omat rajoituksensa virkojen perustamiseen. Talousarviota tehdessä on lähdetty siitä, että seurakuntien kokonaismäärärahaan voidaan siirtyä ensi vuoden alusta, vaikka työryhmätyöskentelyssä asia on osoittautunut oletettua hankalammaksi ratkaista. Tämä on vaikuttanut seurakuntien virkaten käsittelyyn. Taloustoimiston kokoaman tilaston mukaan verotulot ovat vuoden 2005 notkahdusta huolimatta nousemassa, mutta ensi vuodelle ei ennakoida enää verotulojen nousua. Palkat ja muut henkilöstömenot ovat kuitenkin nousseet joka vuosi johtuen lähinnä palkankorotuksista mutta myös virkamäärien kasvamisesta johtuen. Kirkosta eroamiset vaikuttavat väistämättä verotuloihin ja myös sijoitustulojemme pohja kapenee viime vuosina tehtyjen investointien johdosta arv. ehd. Kirkollisvero ja yhteisövero 24,51 24,20 25,40 25,40 Palkat 13,26 13,72 14,05 14,34 Muut henkilöstömenot 4,54 4,62 4,80 4,96

5 Yhteinen kirkkovaltuusto Tilastolukujen laskennassa on palkka ja henkilöstömenoista vähennetty sairaus ja tapaturmavakuutusten perusteella saadut korvaukset. Kirkollisvero olettavaksi vuodelle 2006 on arvioitu 22 miljoonaa euroa. Arvion mukaan verotulo näyttäisi nousevan edelleen vuonna Arviointiperusteina on käytetty kuluvan vuoden verokertymää ja Kirkkohallituksen arviota. Ehdotuksessa on pyritty huomioimaan myös kirkosta eroavien vaikutus. Kirkosta eroavien vaikutus verokertymään saattaa muodostua arvioitua suuremmaksi, sillä eroamistrendi näyttää edelleen jatkuneen. Vuoden 2005 alusta kesäkuun loppuun kirkosta eronneita oli 468 ja syyskuun lopussa luku oli jo 788. Tulevaisuuden työmarkkinoilla seurakunnat joutuvat uuteen tilanteeseen ikäluokkien pienetessä. Tällä voi olla vaikutuksia palkkatasoihin, mikä edellyttää että kirkko pystyy työnantajana jatkossakin maksamaan riittävän kilpailukykyisen palkan ja että palkkausjärjestelmät ovat muutenkin ajan tasalla. Tämänkin vuoksi työntekijämäärien lisäämiseen tulee suhtautua hyvin suurella harkinnalla, jotta joustavuus voitaisiin säilyttää. 2. Palkkauudistus Kirkon palkkausjärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistus tulee koskemaan lähes kaikkia seurakuntayhtymän työntekijöitä, uudistuksen ulkopuolelle jäävät ainoastaan kirkkoherrat sekä hallintojohtajan ja talous ja suunnittelujohtajan virat. Voimassa olevassa kirkon palkkausjärjestelmässä kaikki tehtävät on sijoitettu hinnoitteluryhmiin ja palkkaluokkiin. Nykyinen palkkausjärjestelmä ei riittävästi erottele tehtävän vaativuutta tai työsuoritusta. Palkkausuudistuksen tavoitteena on saada aikaan oikeudenmukainen, tasa arvoinen ja hyviin työsuorituksiin motivoiva palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmän kokonaisuudistuksen jälkeen palkka tulee koostumaan kolmesta osasta: tehtäväkohtaisesta, henkilökohtaisesta ja tulos tai voittopalkkio osasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määritellään arvioimalla työn vaativuus ja vastuullisuus. Henkilökohtainen palkanosa tulee perustumaan työntekijän työsuorituksen ja pätevyyden arviointiin. Tulos tai voittopalkkiolla tarkoitetaan taloudellisia lisäpalkkioita, jotka tietyin ajanjaksoin arvioituna mahdollisesti täydentävät peruspalkkausta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto ei toteutunut vuoden 2006 aikana, vaikka sen olisi pitänyt tulla voimaan 1.6. alkaen. Vuoden 2007 aikana kirkon palkkausuudistusta tullaan viemään uusien aikataulujen mukaan eteenpäin ja tavoitteena on, että uusi järjestelmä olisi käytössä Aikaisemman aikataulun raukeaminen aiheutti myös kohtalaisen suuren korotuksen palkkoihin vuoden 2006 aikana ilman, että korotusvaraa olisi pystytty kohdentamaan. Pelkät palkankorotusesitykset tulevat hoidetuiksi vuosittain käytävien Liite 10 neuvottelukierroksen (harkinnanvarainen palkkaluokan tarkistaminen) yhteydessä eivätkä kuulu virkapakettiin.

6 Yhteinen kirkkovaltuusto Virkaesitykset Vuodelle 2007 virkojen perustamisia ja lakkauttamisia koskevia esityksiä on tullut seuraavasti: Åbo svenska församling Seurakuntasihteerin 50 % viran perustaminen. Seurakunnassa on alkaen ollut 50 % toimi, johon on kuulunut erilaisia tiedotus ja pyhäkoulutehtäviä. Sama henkilö on toiminut 50 % osalta seurakunnan seurakuntasihteerin virassa, missä asemassa hän on ollut kuten muutkin seurakuntasihteerit keskusrekisterin johtajan alaisuudessa. Seurakunta esittää: 1) Että seurakuntaan perustettaisiin alkaen 50 % virka hoitamaan erilaisia sihteeritehtäviä (handhavandet av olika sekreteraruppgifter). Viran palkkauskustannukset suoritettaisiin Turun Ruotsalaisen seurakunnan omista budjettivaroista. 2)Virka yhdistettäisiin seurakuntasihteerin tehtävään. 3)Turun Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra määrättäisiin tähän perustettavan viran hoitajan esimieheksi. Hallintojohtajan kannanotto: Viranhoidon kannalta on tarkoituksenmukaista, kun tehtävää on jatkossakin normaalisti tarkoitus hoitaa yhden henkilön toimesta, että se olisi kokonaan virkasuhde. Kun toisaalta seurakuntaan ei ole mahdollista perustaa 100 % seurakuntasihteerin virkaa yhteisillä varoilla, menettely, jossa Turun Ruotsalainen seurakunta vastaa perustettavan 50 % viran palkkauskustannuksista omilla varoillaan, ei muuta nykytilannetta taloudellisesti. Selkeyden vuoksi myös uuden viran nimike on seurakuntasihteeri ja palkkaus nykyinen 19a. Mikaelinseurakunta Perhetyöntekijän viran/toimen perustaminen. Tehtäviin kuuluisi perhetyön ryhmien, vauvamuskarien ja muiden perhetyön tapahtumien vetäminen ja avustaminen seurakunnan kaikessa perheisiin suuntautuvassa toiminnassa. Myös pyhäkoulutyö, jota hoidetaan tällä hetkellä seurakunnan omin toimintamäärärahoin palkkaaman 50 % pyhäkoulusihteerin toimesta, siirtyisi uudelle henkilölle. Viran / toimen koulutus olisi lastenohjaaja, nuorisotyönohjaaja tai diakoni. Hallintojohtajan kannanotto: Virkaindeksijärjestelmän muutosten aiheuttamia muutoksia ei voi kompensoida perustamalla uusia virkoja/toimia. Seurakuntien siirtyessä toivottavasti vuoden alusta kokonaismäärärahaan, ei tämänkaltaisia uusia tehtäviä voida lähteä perustamaan, vaikka ilmeisesti tarve tälle toiminnalle onkin olemassa. Katariinan seurakunta Perhetyöntekijän toimen perustaminen. Tehtäviin kuuluisi perhekerhojen, varhaisnuorisotyön, perheretkien ja keskustelujen sekä rippikoulutyön

7 Yhteinen kirkkovaltuusto tukeminen sekä perhejumalanpalvelusten suunnittelu. Seurakunta ei ole täsmentänyt toimen pätevyysvaatimuksia. Hallintojohtajan kannanotto: Seurakuntien siirtyessä toivottavasti vuoden alusta kokonaismäärärahaan, ei tämänkaltaisia uusia tehtäviä voida lähteä perustamaan, vaikka ilmeisesti tarve tälle toiminnalle onkin olemassa. Tiedotustoimisto Verkkotiedottajan virka. Vuoden 2006 virkapaketin yhteydessä tiedotustoimistoon perustettiin vuoden määräaikainen tiedottajan toimi, jonka erityisalana oli verkkoviestintä. Samalla edellytettiin, että verkkoviestijän tehtävän tarpeellisuus selvitetään. Verkkoviestinnän ohjausryhmä ja tiedotuspäällikkö ovat selvittäneet tehtävän tarpeellisuutta. Näiden selvitysten ja kokemuksensa perusteella tiedotustoimikunta esittää verkkotiedottajan toimen muuttamista viraksi. Hallintojohtajan kannanotto: Verkkoviestinnän osuus on koko ajan kasvava, eikä se näytä vähentävän muun tiedotustyön tarvetta ja työmääriä. Tämän vuoksi verkkoviestinnän määräaikainen toimi muutetaan verkkoviestinnän viraksi alkaen ja palkkaluokaksi määritellään R26. Samalla esitetään, että tointa menestyksellisesti lähtien hoitanut VTM Rita Suhonen nimitetään virkaan virkaa avoimeksi julistamatta ottaen huomioon että määräaikainen toimi oli julkisesti haettavana ja hänet katsottiin tuolloin pätevimmäksi tehtävään. Sielunhoitotyön johtokunta Sielunhoitotyön johtokunta esittää, että perustettaisiin perheneuvojan/yhtymän seurakuntien perhetyön koordinoijan virka. Viran sisältöön kuuluisi perheneuvojan työ sekä osallistuminen seurakunnissa tehtävään perhetyöhön. Virkaa perustellaan mm. sillä, että perheasiain neuvottelukeskuksessa henkilökunnan koko työaika on ollut sidottu perustehtävän hoitoon, joten mahdollisuutta vastata perhetyön toiveisiin ei ole ollut. Hallintojohtajan kannanotto: Perhetyön tulisi olla koko seurakuntayhtymän työmuodoista keskeisellä sijalla. On yleisesti tiedossa, että perheiden jaksaminen on kovalla koetuksella ja tämä näkyy monenlaisena pahanolona. Perheasiain neuvottelukeskuksen palveluille on jatkuva ylikysyntä. Toisaalta seurakunnissa haluttaisiin mahdollisimman paljon tehdä ennaltaehkäisevää työtä, johon myös perheasiain neuvottelukeskuksen panosta on toivottu. Kun seurakuntien ja perheasiain neuvottelukeskuksen rooleja toiminnan ja paremman yhteistyön järjestämisestä ei ole selkeästi määritelty, ei uuden viran perustamiselle ole organisatorisia valmiuksia. Koko perhetyön yhteistyö tulisi kuitenkin mahdollisimman nopeasti selvittää, jolloin voitaisiin myös muodostaa kanta siihen, minne tarvitaan lisäresursseja.

8 Yhteinen kirkkovaltuusto Kv päättää, että Turun ruotsalaiseen seurakuntaan perustetaan R19a palkkaluokan seurakuntasihteerin 50 prosenttinen virka lukien. Viran palkkauskustannuksista vastaa Turun ruotsalainen seurakunta. Tiedotustoimistoon perustetaan verkkotiedottajan R26 palkkaluokan virka lukien. Samalla päätetään, että virkaan valitaan tiedottajan tointa menestyksellisesti hoitanut VTM Rita Suhonen. Seuraavat esitykset hylätään: Perhetyöntekijän viran / toimen perustaminen Mikaelinseurakuntaan. Perhetyöntekijän toimen perustaminen Katariinanseurakuntaan. Perheneuvojan / yhtymän seurakuntien perhetyön koordinoijan viran perustaminen perheasiain neuvottelukeskukseen. On muutoksenhakuoikeus Käsittely Hallintojohtaja totesi, että virkapaketin käsittelyn jälkeen kirkkoneuvosto on vielä päättänyt esittää nimikemuutoksia, joilla ei ole kustannusvaikutuksia. Nämä selviävät valtuuston kokouksessa jaetusta lisäesittelystä. Liite 1, 75. Valtuutettu Raitis tiedusteli, miksi verotulot oletetaan 22 milj euroksi, vaikka taulukossa on summa 25,4 milj euroa. Kallio totesi, että ero johtuu yhteisöveron palautuksesta, jonka verottaja tilittää erikseen. Kirkkovaltuusto päätti, että Turun ruotsalaiseen seurakuntaan perustetaan R19a palkkaluokan seurakuntasihteerin 50 prosenttinen virka lukien. Viran palkkauskustannuksista vastaa Turun ruotsalainen seurakunta; Tiedotustoimistoon perustetaan verkkotiedottajan R26 palkkaluokan virka lukien. Samalla päätetään, että virkaan valitaan tiedottajan tointa menestyksellisesti hoitanut VTM Rita Suhonen. Seuraavat esitykset hylätään: Perhetyöntekijän viran / toimen perustaminen Mikaelinseurakuntaan. Perhetyöntekijän toimen perustaminen Katariinanseurakuntaan. Perheneuvojan / yhtymän seurakuntien perhetyön koordinoijan viran perustaminen perheasiain neuvottelukeskukseen.

9 Yhteinen kirkkovaltuusto seuraavien virkojen nimikkeet muutetaan kanslisti nimikkeestä toimistosihteeri nimikkeeksi: kanslisti Kirsi Arjola, hautatoimisto kanslisti Eeva Rannikko, hautatoimisto kanslisti Marjo Sillanpää, hautatoimisto kanslisti Riitta Alakurtti, keskusrekisteri kanslisti Hannele Maimanen, keskusrekisteri kanslisti Sari Mäkelä, keskusrekisteri kanslisti Anne Peedu, keskusrekisteri kanslisti Liisa Ranti, keskusrekisteri kanslisti Annikki Saarinen, keskusrekisteri kanslisti Eija Valenius, keskusrekisteri kanslisti Päivi Eltonen, keskusrekisteri kanslisti Heli Nieminen, keskusrekisteri kanslisti Sari Anttila, keskusrekisteri kanslisti Arja Räisänen, keskusrekisteri kanslisti Pirjo Suutarinen, keskusrekisteri kanslisti Auli Hynönen Rinne, sielunhoitotyön toimisto kanslisti Tarja Rautiainen, kasvatusasiainkeskus kanslisti Janette Korvenpää, kasvatusasiainkeskus Lisäksi kirkkovaltuusto päätti, että kiinteistötoimiston kanslisti Leena Jalavan viran nimike muutetaan asuntosihteerin nimikkeeksi, taloustoimiston kanslisti Katja Koskisen viran ja kasvatusasiainkeskuksen kanslisti Johanna Grönqvistin viran nimike muutetaan toimistonhoitajanimikkeeksi sekä keskusrekisterin toimistosihteeri Marja Mäkisen viran nimike keskusrekisterin hoitaja nimikkeeksi. Nimikemuutokset tulevat voimaan VIRON KIRKON LEIRIKESKUS TALUN ULKOVUORAUKSEN TUKEMINEN Herättäjä Yhdistyksen heimorahaston puolesta on pastori Alpo Järvi lähettänyt seurakuntayhtymälle seuraavan avustushakemuksen: Liite 1, 76 Anomukseen on liitetty erään talkoomatkan ohjelma, lehtiartikkeli sekä Herättäjä Yhdistyksen Kansainvälisen työn osalta heimotyön toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle. Avustusta on pyydetty euroa ja se on pyydetty osoittamaan heimorahaston tilille. Meneillään on leirikeskuksen ulkovuoraus, jota yritetään saada valmiiksi ennen huonojen säiden alkamista. Viron kirkon ensimmäistä leirikeskusta, Talua, on tehty hyvin pitkälle talkoovoimin.

10 Yhteinen kirkkovaltuusto Herättäjä Yhdistys on seurakuntayhtymän yhteistyökumppani jo vuosien takaa. Yhdistykselle on annettu kirkkovaltuuston päätöksellä euroa kirkollisiin tarkoituksiin varatusta määrärahasta kesäkuussa. Nyt on kyse erityiskohteesta ja Viron seurakuntien tukemisesta. Mikäli avustus annetaan ja varat ohjataan Herättäjä Yhdistyksen kautta, voidaan olla täysin varmoja, että rahat menevät perille ja anottuun tarkoitukseen. Talous ja suunnittelujohtaja ehdottaa, että anomukseen suostutaan. Määrärahan suuruuden ja yhden päättäjän periaatteen mukaisesti asia tulee viedä kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kv päättää myöntää kirkkovaltuuston käyttövarauksesta euroa annettavaksi Herättäjä Yhdistyksen heimotyölle käytettäväksi Viron kirkon leirikeskus Talun rakennustyöhön. Kirkkovaltuusto päätti myöntää kirkkovaltuuston käyttövarauksesta euroa annettavaksi Herättäjä Yhdistyksen heimotyölle käytettäväksi Viron kirkon leirikeskus Talun rakennustyöhön. 77 KIRKKONEUVOSTON TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN SAATTAMINEN TIEDOKSI KIRKKOVALTUUSTOLLE Seurakuntayhtymässä on käytössä ansiomerkit, joita jaetaan kirkkoneuvoston päätöksellä. Käytäntö on yhtenäinen ja vakiintunut. Sen lisäksi työntekijöitä muistetaan, kun he täyttävät 50 vuotta tai 60 vuotta tai siirtyvät eläkkeelle. Käytäntö muistamisessa vaihtelee huomattavasti seurakunnittain ja osastoittain. Asia on ollut keskustelun kohteena jo pidemmän aikaa. Työympäristötoimikunta on sisäisesti valmistellut asiaa ja asettanut pienen työryhmän tekemään ehdotusta. Työryhmän ehdotus oli työympäristötoimikunnan käsittelyssä, minkä jälkeen ehdotusta esiteltiin johtoryhmässä. Johtoryhmä totesi ensimmäisen ehdotuksen liian avokätiseksi ja työympäristötoimikuntaa pyydettiin tarkistamaan ehdotusta. Työympäristötoimikunnan työryhmä teki korjauksia ehdotukseen, minkä jälkeen asia tuotiin uudelleen työympäristötoimikuntaan. Nyt tehty ehdotus vastaa niitä odotuksia, joita asetettiin johtoryhmän työskentelyssä. Työympäristötoimikunnan on seuraava: Liite 1, 77 Ansiomerkkien myöntämiskäytäntö säilyy entisenlaisena. Uutta on virkavapaa tai työloma tietyn palvelusajan jälkeen. 10 vuodesta saa 3 työpäivää, 20 vuodesta viikon, 30 vuodesta niinikään viikon ja 40

11 Yhteinen kirkkovaltuusto vuodesta kaksi viikkoa. Vaihtoehtoisesti työpäivät voi saada rahakorvauksena, jotka ovat 250, 500, 750 ja euroa. Nämä summat ovat luonnollisesti verollisia suorituksia. Siirtymäsäännöksenä on todettu, että ne, joilla vuodet ovat jo täyttyneet, saavat vain yhden korvauksen, jossa noudatetaan 10 vuoden korvauskäytäntöä eli 3 työpäivää tai 250 euroa. 50 ja 60 vuotispäivien lahjojen arvo on määritetty ja se on riippuvainen myös palvelusajan pituudesta. Vastaava tilanne on eläkkeellelähtölahjoissa. Järjestelmä aiheuttaa jossain määrin lisäkustannuksia, jotka kuitenkin ovat palkkasummaan nähden vaatimattomat. Vastaavan tyyppisiä palkitsemisjärjestelmiä on käytössä muilla työnantajilla ja muilla seurakunnilla. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt hyväksyä työympäristötoimikunnan esityksen. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2007 alusta alkaen. Koska päätös lisää tulevaisuuden palkkakustannuksia, halutaan asia saattaa kirkkovaltuuston tietoon. Kv merkitsee tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen, joka ilmenee liitteestä 1. Käsittely Valtuutettu Raitis tiedusteli, estääkö päätös rahalahjoituksen suuntaamisen hyväntekeväisyyteen. Hallintojohtaja Kallio ja kiinteistöjohtaja Kosola totesivat, ettei estä, kunhan rahat ohjataan ulkopuoliselle tilille. Lisäksi Kosola selvitti valtuutettu Huoviselle pitkien poissaolojen vaikutusta määrävuosien laskentaan. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen, joka ilmenee liitteestä KIRKKOVALTUUTETTU LEO AUTION ALOITE NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISESTÄ Kirkkovaltuutettu Leo Autio teki kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen sen selvittämiseksi missä määrin seurakunnat voisivat olla tarjoamassa kesätyöpaikkoja alle 18 vuotiaille nuorille. Liite 1, 78 Aution aloite koskee lain nuorista työntekijöistä /998 tarkoittamaa vuotiaitten, tietyin edellytyksin jopa vuotiaitten ikäryhmää, joiden kesätyöllistymisessä on havaittu ongelmia.

12 Yhteinen kirkkovaltuusto Joskin laki asettaa tälle ikäryhmälle eräitä erityisehtoja, laki muutoin asettaa heidät tasa arvoiseen asemaan muun työvoiman kanssa. Erityisehtoina nuoria, alle 18 vuotiaita koskevat tiukemmat työnsuojelusäännökset kuin yli 18 vuotiaita. Näiden säädösten tarkoituksena on suojella nuoria liialliselta, yksilön kehitystä haittaavalta työperäiseltä rasitukselta. Työantajan on huolehdittava, ettei työ ole nuoren henkiselle tai ruumiilliselle kehitykselle vahingoksi. Työ ei myöskään saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin nähden on kohtuullista. Työhön saadaan ottaa 15 vuotias oppivelvollisuutensa suorittanut henkilö, hänen työaikansa, joka saa olla enintään sama kuin 18 vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika samassa työssä, on sovitettava kello 6 22 välille. Työnantajan on lisäksi huolehdittava, että nuori työntekijä saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien edellyttämää henkilökohtaista opastusta työssä. Koska lain hengen mukaan Aution aloitteen tarkoittamat nuoret työntekijät nähdään osana koko työvoimaa, sovelletaan samaa näkökulmaa myös tässä selvityksessä. Aloitteen perusteella tiedusteltiin johtavien viranhaltijoiden käsityksiä aloitteen tekijän esille nostamista ajatuksista. Heiltä kysyttiin: 1. Onko yksiköllänne mahdollisuuksia työllistää aloitteen mukaisia nuoria. 2. Jos on, niin minkälaiset tehtävät tällöin tulisivat kysymykseen. 3. Onko yksikkönne jo nyt työllistänyt nuoria (leiriavustajia, isosia, hautausmaan töihin, keittiöön, vahtimestareiksi jne) ja jos niin miten paljon ja millaisin palkkaehdoin? 4. Koetteko aloitteen mukaisen työllistämisen mahdolliseksi vai sisältyykö siihen käsityksenne mukaan ongelmia (jos niin millaisia). 5. Kannanottonne Aution esittämiin konkreettisiin ajatuksiin: a) seurakuntien mahdollisuuksista työllistää seurakuntien ulkopuolelle b) nuorten työpajasta (mitä työtä siellä olisi mahdollista tehdä) ja c) projektisihteerin palkkaamisesta nuorisotyöllisyyttä koordinoimaan. Saatujen vastausten perusteella seurakuntayhtymä ja seurakunnat ovat jo nykyisellään mittava nuorten työllistäjä, joskaan ei aivan Aution aloitteen tarkoittamassa muodossa. Mahdollisuuksia lisätyöllistämiseen ei kuitenkaan nähdä olevan olemassa. SEURAKUNNAT TYÖLLISTÄVÄT SATOJA NUORIA Nuorisotyö Vuoden 2005 tilastojen mukaan Turun ja Kaarinan seurakunnissa on kerhonohjaajina toiminut 142 nuorta ja isosina 404 nuorta, yhteensä 546 nuorta. Isosina toimineiden lukumäärä on vuodesta 2004 kasvanut lähes 40 henkilöllä.

13 Yhteinen kirkkovaltuusto Kerhonohjaajana ja isosena toimiminen antaa nuorille mielekästä työtä, mutta koska toiminta tapahtuu vapaaehtoispohjalta, eivät nuoret näistä tehtävistään saa rahallista korvausta. Seurakunnilta saatujen tietojen perusteella myös seurakuntien tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet mielekkään työn tarjoamiseen rajautuvat edellä mainittuihin työmuotoihin. Leirikeskusten mahdollisuudet työllistää kovin nuoria henkilöitä muihin kuin leiritoiminnan varsinaisiin töihin ovat heikot. Aloitteen tarkoittamilta nuorilta puuttuu useimmiten nykyisten määräysten edellyttämä ammattitaito, kuten hygieniapassi tai ammattitutkinto. Lisäksi leirikeskukset ovat hankalien liikenneyhteyksien takana: Kunstenniemeen on koko ajan kyettävä kulkemaan itsenäisesti ja Sinapissa ja Heinänokassakin on viikoittain työvuoroja joihin ei yleisillä kulkuneuvoilla pääse. Diakoniatyö Diakoniakeskus työllistää ympäri vuoden aloitteen ikäryhmään leiriavustajia, jotka määritellään vapaaehtoisiksi ja jotka saavat 45 /vrk suuruisen palkkion, josta vähennetään ateriakustannukset. Leiriavustajaksi pääsy edellyttää viikonlopun mittaista koulutusta. Kuluvana vuonna tällaisia avustajia on ollut 15. Leiriavustajatoiminnan lisäksi diakoniakeskuksen mahdollisuudet nuorten työllistämiseen ovat vähäiset. Mahdolliset tehtävät liikkuisivat vapaaehtoistyön alueella, mutta tällöin raja palkkaan perustuvan auttamistyön ja varsinaisen vapaaehtoistoiminnan välillä hämärtyisi ja aiheuttaisi vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin turhaa hämminkiä. Hautausmaat Hautausmaille pyrki viime kesänä noin 800 yli nuorta aikuista. Vaikka teoriassa myös aloitteen ikäryhmän mukaisten nuorten palkkaaminen olisi mahdollista, rajaavat tehtäviin liittyvät tapaturmariskit yhdessä suuren hakijamäärän kanssa heidät käytännössä kuitenkin valintojen ulkopuolelle. Yhtymän muut yksiköt ja seurakunnat Saatujen vastausten perusteella seurakuntayhtymän muilla yksiköillä ja seurakunnilla ei ole mahdollisuuksia aloitteen mukaiseen työllistämiseen. SEURAKUNNAT YLEISENÄ TYÖLLISTÄJÄNÄ? Leo Aution aloitteessa esitetään harkittavaksi seurakuntayhtymän oman nuorten kesätyöpajan perustamista, seurakuntien omien työllistämismahdollisuuksien kartoittamisen ohella työllistävien toimenpiteiden suuntaamista myös yksityisiin työpaikkoihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin sekä työllistämisestä vastaavan projektityöntekijän palkkaamista.

14 Yhteinen kirkkovaltuusto Kesätyöpaja Mahdollisen työpajan perustaminen edellyttäisi tarkoitukseen soveltuvien tilojen hankkimista ja projektityöntekijän lisäksi työnjohdollisen henkilöstön palkkaamista. Ennen muuta työpajan tulisi kyetä tarjoamaan nuorille sellaista mielekästä ja oikeaa työtä, jossa he voisivat paitsi oppia työntekoa, myös hyödyntää taitojaan ja kokea olevansa tärkeitä. Saatujen selvitysten perusteella tällaisia tehtäviä ei seurakuntien piirissä ole tarjolla. Eräät yhteiskunnalliset toimenpiteet pyrkivät vaikeasti työllistyvien nuorten työllistämiseen. Tällaisia ovat ennen muuta Turun nuorten työpajat, Pajakeskus ja Kaarinan nuoret pajamestarit. Tämän toiminnan kehittämiseen kirkko on osallistunut kaksi vuotta sitten toteutetun Yhteisvastuukeräyksen välityksellä, jolloin yhtenä keräyksen kohteena oli juuri nuorten työpajatoiminta. Yksityiset työpaikat ja ammatilliset oppilaitokset Seurakuntien läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Turun ja Kaarinan kaupungit. Koska nämä hoitavat nuorten työllistämisen omalta osaltaan itse, ei apua siitä suunnasta ole odotettavissa, pikemminkin, kuten Autio aloitteessaan toteaa, seurakuntien pitäisi paikata kaupunkien työpaikkojen ulkopuolelle jääneiden nuorten työllistämistä. Yksityiseen sektorin suuntaan ei valmista verkostoa ole olemassa, eikä sellaisen kehittämistä projektisihteeri palkkaamalla voida kirkon keskeisen tehtävän näkökulmasta pitää perusteltuna. Seurakuntien leirikeskukset ovat ilmoittautuneet ammattioppilaitosten mahdollisiksi harjoittelupaikoiksi. Toistaiseksi tätä kautta ei harjoittelijoita ole ilmaantunut. Kv päättää ilmoittaa vastauksenaan kirkkovaltuutettu Leo Aution aloitteeseen seurakuntien roolista nuorten työntekijöiden kesätyöllistämisessä, että seurakuntayhtymä ja seurakunnat tarjoavat mielekästä kesätyötä vuosittain sadoille nuorille, saatujen selvitysten mukaan mahdollisuuksia nykyistä laajemmalle työllistämiselle ei ole olemassa, valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi. Käsittely Valtuutettu Autio piti vastausta seikkaperäisenä mutta tylynä. Tarvetta on erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen joko lyhyitäkin työjaksoja tai mielekästä vapaa ajan toimintaa järjestämällä. Kyse on uuden työmuodon luomisesta ja se pitäisi virkamiestyönä selvittää etenkin kun seurakuntayhtymä voi taloudellisesti hyvin. Aloitetta ei siis tulisi merkitä loppuun käsitellyksi. Kaupunki on lopettanut

15 Yhteinen kirkkovaltuusto kesäsiirtolatoiminnan ja seurakunnilla olisi nyt tilaisuus jota ei saa hukata. Hyvänä toimintana Autio mainitsi Mikaelin mopokerhon. Seuranneessa vilkkaassa keskustelussa Aution tä jatkovalmistelusta kannattivat Harri Raitis, Pirkko Mikkola, Martti Hirvonen, Pirkko Julkunen, Folke Åminne, Ann Sofi Hurme, Kaija Raninen sekä Stig Eyrik Björkqvist. Näissä puheenvuoroissa kosketeltiin jatkovalmistelun kohderyhmää, joksi muotoutui seuraava Ann Sofi Hurmeen : Perustetaan työryhmä selvittämään yhtymän ja seurakuntien mahdollisuuksia tukea nuorten mielekästä vapaa ajan toimintaa tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Aloitetta valmistellut yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme piti Aution tä hyvänä mutta puolusti kirkkoneuvoston tä, koska työn järjestämiseen liittyy paljon teknisiä ongelmia varsinkin kun rippikoulu vie kesän työntekijäresurssit. Seurakunnat järjestävät jo nyt isoistoiminnan muodossa tekemistä kolmasosalle ikäluokasta. Lakimies Fager selvitti erityisryhmien työllistämisprojektia, joka on kartoitusvaiheessa. Puheenjohtaja teki keskustelun perusteella ehdotuksen, että kirkkoneuvoston hyväksytään, mutta valtuusto hyväksyy samalla Ann Sofi Hurmeen ym ehdotuksen ponneksi. Kirkkovaltuusto päätti ilmoittaa vastauksenaan kirkkovaltuutettu Leo Aution aloitteeseen seurakuntien roolista nuorten työntekijöiden kesätyöllistämisessä, että seurakuntayhtymä ja seurakunnat tarjoavat mielekästä kesätyötä vuosittain sadoille nuorille, saatujen selvitysten mukaan mahdollisuuksia nykyistä laajemmalle työllistämiselle ei ole olemassa, valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi lisäksi seuraavan ponnen: Perustetaan työryhmä selvittämään yhtymän ja seurakuntien mahdollisuuksia tukea nuorten mielekästä vapaa ajan toimintaa tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. 79 VALTUUTETTU JOHANNES PELKOSEN ALOITE PYÖRÄTUOLIEN JA LUISKIEN HANKKIMISESTA KIRKKOIHIN Kirkkovaltuutettu Johannes Pelkonen on tehnyt kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen pyörätuolien hankkimisesta ja luiskien laittamisesta kirkkoihin. Aloite kuuluu seuraavasti: Liite 1, 79

16 Yhteinen kirkkovaltuusto Kiinteistötoimisto kävi kaikki kirkot läpi ja selvitti liikuntaesteisten mahdollisuuden päästä esteettä kirkkoon ja edelleen alttarille asti. Kaikkiin kirkkoihin on järjestetty esteetön kulku sisälle. Tuomiokirkossa käynti on sivuovesta ja Martinkirkossa käynti on vasemmalta sivulta pääoville. Mikaelinkirkossa voi ajaa ylös kirkon viereen ja sitä kautta sisälle. Alttarille pääsee pyörätuolilla esteettä muissa kirkoissa lukuun ottamatta Martinkirkkoa (6 askelmaa), Kakskerran kirkkoa (2 askelmaa), Tuomiokirkkoa (5 askelmaa), Kuusiston kirkkoa (1 askelma) ja Paattisten kirkkoa (1 askelma). Tuomiokirkossa ja Kakskerran kirkossa on alumiinirakenteiset irtoluiskat, joiden avulla on mahdollista ylittää kirkon sisällä olevat askelmat. Näiden luiskien käyttö on vähäistä. Martinkirkkoon ei voi vastaavia luiskia asentaa, koska korkeusero alttaritason ja käytävän välillä on suuri. Kuusiston ja Paattisten kirkoissa askelma ennen alttaria on niin lähellä, että pyörätuolilla ja ns. rollaattorilla liikkujat ovat aivan alttarikaiteen tuntumassa. Ehtoollisenjakokäytäntö seurakuntayhtymän kirkoissa on sellainen, että ehtoollisen jakajat tuovat ehtoollisen liikuntarajoitteisille erikseen portaiden juureen. Tämä käytäntö on toiminut hyvin ja siitä ei ole valitettu. Varsinkin Martinkirkossa se on vallitseva käytäntö. Edellä esitetyn kuvauksen mukaisesti kiinteistötoimiston mielestä kirkkojen alttareiden saavutettavuus on hyvä ja siten kiinteistötoimisto esittää, että uusia luiskia ei rakenneta. Aloitteen toisena kohtana on pyörätuolien hankkiminen kirkkoihin. Tuomiokirkossa on pyörätuoli. Sen käyttö on ollut kuitenkin vähäistä, koska liikuntarajoitteisilla on omat apuvälineensä yleensä mukana. Sairauskohtauksen sattuessa pyörätuolia on käytetty, mutta ambulanssien varustukseen kuuluvat erilaiset kuljetusvälineet. Kiinteistötoimisto esittää, että pyörätuoleja ei hankita joka kirkkoon, vaan ainoastaan yksi uusi Mikaelinkirkkoon, joka on yksi suosituimmista kirkoista. Samalla vahtimestareita ohjeistetaan pitämään pyörätuolit käyttökunnossa. Kv päättää, että Johannes Pelkosen aloite ei johda uusien luiskien rakentamiseen kirkkoihin, mutta Mikaelinkirkkoon hankitaan yksi pyörätuoli. Samalla Johannes Pelkosen tekemä aloite merkitään käsitellyksi. Käsittely Pelkonen kiitti aloitteen nopeasta valmistelusta, mutta olisi toivonut kiinteiden luiskien rakentamisen selvittämistä. Kosola katsoi, että riittävän loivat luiskat ovat erittäin massiivisia eikä sellaisia voi nykyisten lisäksi rakentaa. On toivottava, että henkilökunnan joustavuudella esimerkiksi ehtoolliselle pääsy voidaan turvata.

17 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto päätti, että Johannes Pelkosen aloite ei johda uusien luiskien rakentamiseen kirkkoihin, mutta Mikaelinkirkkoon hankitaan yksi pyörätuoli. Samalla Johannes Pelkosen tekemä aloite merkittiin käsitellyksi. 80 VEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2007 Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 32/2006 on ohjeet tuloveroprosentin ilmoittamisesta Verohallitukselle. Jokainen seurakunta lähettää Verohallitukselle kirkkovaltuuston päätöksen tuloveroprosentin suuruudesta eli kirkollisveroprosentista vuodelle 2007 viimeistään marraskuun 17. päivänä Kirkkovaltuuston kokous on , joten ilmoitus tulee lähettää sähköpostilla Verohallitukselle heti seuraavana aamuna. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä antaa vain yhden ilmoituksen. Tuloveroprosentti ilmoitetaan 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella. Kirkkoneuvoston laatima talousarvioehdotus perustuu yhden prosentin veroprosenttiin. Verotuloja on laskettu saatavan 26 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Ensi vuoden talousarviota koskeva rahoituslaskelma osoittaa, että vanhoja säästöjä käytetään euroa. Säästöjä käytetään pääosin investointien rahoittamiseen. Investointien määrä ensi vuonna on ehdotuksen mukaan euroa. Kv päättää, että kirkollisverotuksen tuloveroprosentti Turussa ja Kaarinassa on vuonna 2007 yksi prosentti. Käsittely Talous ja suunnittelujohtaja Kaisti totesi, että veroprosentti pysytetään tasolla, jolla se on ollut vuodesta Valtuutettu Pelkonen harmitteli lehdistä lukeneensa seurakuntayhtymän jo päättäneen kirkollisveron suuruudesta. Kallio vakuutti, että lehdistölle tuodaan esiin esityksen luonne, mutta usein otsikko muotoillaan ikään kuin asiasta olisi jo päätös. Kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisverotuksen tuloveroprosentti Turussa ja Kaarinassa on vuonna 2007 yksi prosentti.

18 Yhteinen kirkkovaltuusto LAINAN OTTAMINEN HAUTAINHOITORAHASTON KIINTEISTÖKORJAUKSEEN Seurakuntayhtymän hautainhoitorahastolla on osoitteessa Laivateollisuudenkatu 28 kolme asuintaloa. Näissä Pernontien taloissa on yhteensä 84 huoneistoa. Taloissa on meneillään korjaustyö, jossa parvekkeiden korjaus on katsottu välttämättömäksi. Hautainhoitorahastolla on yleistä varallisuutta, mutta tällä tulosyksiköllä ei ole sellaista kassaa, jolla korjaustyö voitaisiin rahoittaa. Tämän johdosta tarvitaan lainaa, jonka kustannukset tulevat katetuiksi talojen vuokratuloilla. Taloustoimisto on pyytänyt lainatarjoukset Nordealta, Sammolta ja Osuuspankilta. Kaikki ovat antaneet tarjoukset, jotka ovat nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa. Pyydetty luoton määrä on euroa. Laina aika on 15 vuotta ja lainan korko on sidottu euribor korkoon tai pankin omaan viitekorkoon. Laina tulee seurakuntayhtymälle, joten kiinnitysvakuuksia ei edellytetä. Lainatarjouksista edullisimman antoi Nordea Pankki Suomi Oyj, jonka koron marginaali on 0,075 prosenttia per annum. Lainan korko sidotaan esimerkiksi kuuden kuukauden euriboriin. Kiinteä korko on myös mahdollinen. Kv päättää, että hautainhoitorahastolle otetaan euron suuruinen laina Pernontien asuintalojen korjauksen rahoittamiseksi. Laina nostetaan Nordea Pankki Suomi Oyj:stä ja korko sidotaan kuuden kuukauden euriboriin marginaalin ollessa 0,075 prosenttia per annum. Käsittely Valtuutettu Pertti Saarinen ilmoitti olevansa jäävi asian käsittelyyn. Kirkkovaltuusto päätti, että hautainhoitorahastolle otetaan euron suuruinen laina Pernontien asuintalojen korjauksen rahoittamiseksi. Laina nostetaan Nordea Pankki Suomi Oyj:stä ja korko sidotaan kuuden kuukauden euriboriin marginaalin ollessa 0,075 prosenttia per annum. 82 TALOUSARVION MUUTOS Monistamon värikopiokone meni kesällä 2006 niin huonoon kuntoon, ettei sitä enää korjaamallakaan saatu tyydyttävään kuntoon. Tilalle on hankittu uusi Konica Minolta merkkinen laite, joka on käytössä osoittautunut hyväksi monistamon tarpeisiin. Laite maksoi euroa ja se on kirjattu kustannuspaikalle Tällä kustannuspaikalla ei ollut määrärahavarausta monistamon laitehankintoihin. Kirkkovaltuuston tulee päättää asiasta talousarvion muutoksena.

19 Yhteinen kirkkovaltuusto Kv päättää myöntää euron suuruisen määrärahan kustannuspaikalle , monistamon laitehankinnat. Kirkkovaltuusto päätti myöntää euron suuruisen määrärahan kustannuspaikalle , monistamon laitehankinnat. 83 HAUTAUKSIIN LIITTYVIEN MAKSUJEN VAHVISTAMINEN Kiinteistö ja taloustoimisto ovat yhdessä valmistelleet esityksen vuoden 2007 hautauksiin liittyviksi maksuiksi. Maksuihin ei esitetä korotuksia: Liite 1, 83 Lain mukaan kirkkovaltuusto päättää hautojen lunastusmaksuista. Muista hautauksiin liittyvistä maksuista päättää kirkkoneuvosto. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti omalta osaltaan hyväksyä hautojen lunastushinnat ja hautauksiin liittyvät maksut siten, siten että maksut ja lunastushinnat ovat vuonna 2007 samat kuin vuonna Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan hyväksyä hautauksiin liittyvät maksut ja esittää kirkkovaltuustolle hautojen lunastusmaksujen hyväksymistä kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti. Kv päättää 1. vahvistaa hautojen lunastushinnat, 2. merkitä tiedoksi kirkkoneuvoston päättämät hautauksiin liittyvät maksut. 1. On muutoksenhakuoikeus 2. Käsittely Hallintojohtaja Kallio ilmoitti, että kirkkoneuvoston päätös ilmenee kokouksessa jaetusta liitteestä. Liite 2, 83 Kv päättää 1. vahvistaa hautojen lunastushinnat liitten 1 mukaisesti, 2. merkitä tiedoksi kirkkoneuvoston päättämät hautauksiin liittyvät maksut. liitteen 2 mukaan 1. On muutoksenhakuoikeus

20 Yhteinen kirkkovaltuusto ' PUHEENJOHTAJAN KIITOS 85 MUUTOKSENHAKU 2. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Korhonen kiitti seurakuntavaalien hyvään läpiviemiseen osallistuneita luottamushenkilöitä. Lisäksi hän toivoi, että vaaleissa havaitut tekniset ongelmat kirjattaisiin, jotta seuraavat vaalit onnistuisivat vielä paremmin. Valtuutettu Folke Åminne kiinnitti huomiota hylättyjen vaalilippujen suureen määrään, mikä täytyy huomioida seuraavia vaaleja valmisteltaessa. Liite 1, 85 ' Pentti Korhonen puheenjohtaja Hannu Kallio sihteeri Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Turussa Pirkko Mikkola Stig Eyrik Björkqvist Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoneuvoston kokoushuoneessa klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla Hannu Kallio kirkkovaltuuston sihteeri