LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012

Transkriptio

1 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 Maarit Tillman Vuoden 2012 Liikanen s.5 s.6 s.8 s.10 s. 11 s.13 s.14 s.16 s.19

2 2 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 KYLLÄ KELPAA Aika rientää vinhaa vauhtia. Äsken alkanut uusi vuosi 2012 on sekin melkein lopussa. Tämä merkitsee, että USA sai entisen presidentin ja jälleen on tehtävä Liikaslinkkikin. Aina on pientä jännitystä ilmassa, sillä en muista, mitä juttuja on valmiina tallennettuna tätä numeroa varten. Sitten helpottaa, kun huomaan, että materiaali taitaa riittää. Ihmettelen vain sitä, että syntyneitä on tavallista vähemmän ja vihittyjäkään ei ole yhtään. Voiko tämä olla totta? Miksi emme saa perhe- eikä muitakaan uutisia toimitukseen? Positiivista on todeta, että yhtään jäsentä ei ole poistunut joukostamme ikuiseen uneen. Vanhennutaan kaikki taas yhdellä vuodella ja vanhimmalla niitä vuosia alkaa olla kasassa 100. Hän on nainen, kuten muistamme. Katsopa sivu 19. Ilmeisesti naisten pitkään ikään vaikuttaa totuus, että Suomi on naisille toiseksi paras maa maailmassa, jos uskomme Maailman talousfoorumia. Varmaankin siihen vaikuttaa myös se, että Suomi on maailman vakain maa maailmassa. Somalia on ykkönen häntäpäästä lukien, jos luotamme yhdysvaltalaista ajatushautomoa Fund for Peace. Mielellään minä ainakin uskon, että maamme on todella hyvä. Parannettavaakin tietysti löytyy, joten puuhaa riittää vielä. Sukuseuran vuosi on mennyt melko mukavasti. Pitkään jatkunut jäsenmäärän kasvu jatkui, mutta välillä ehdin jo pelätä, ettei näin kävisi, sillä muutama erosi ja kaksi erotettiin. Jäsenmaksut olivat jääneet maksamatta ja sellainen ei meillä käy. Jäseniä on nyt jo 290 eli on todennäköistä, että saavutamme uuden sataluvun parin vuoden kuluessa. Moni pappi saattaisi olla kateellinen, jos tietäisi, miten meillä jäsenmäärä kasvaa eikä pienene. Tämän vuoden jäsenmaksuja on tullut mennessä entisen malliin eli taas osa ei ole maksanut eräpäivään mennessä. Siksi joudumme jälleen lisätöihin ja karhuamaan, kun emme haluaisi ensi kesän kokouksessa erottaa kymmeniä Vajausta on noin 450 euroa eli mitä tehdään, jos tätä ei saadakaan perityksi? Tapahtuu romahdus ja ilo jää lyhyeksi. Jätetäänkö seuraava Liikaslinkki painamatta rahan puutteessa? Sukututkimus jatkui vilkkaana ja kaikkea kivaa löytyi. Kävi mm ilmi, että kaikkien tuntema Teija Sopanen on hänkin Liikasia ja kuuluu Mikkelin Asilan haaraan. Yritämme mahduttaa hänestä jutun seuraavaan lehteen. Korttiprojekti eteni finaaliin eli Riihimäellä kortit olivat jo myynnissä. Lipusta ja viiristä on saatu ensimmäiset luonnokset ja myös ne nähtiin Riihimäellä. Edellisen Liikaslinkin ilmestymisen jälkeen saimme tälle hengentuotteellemme virallisen ISSN- numeron. Laitan saadun sähköpostikirjeen toisaalle tässä lehdessä, niin ymmärrätte, mistä on kysymys. Numerot ovat ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Kesällä opin myös sen, että painotalo toimittaa kuusi Liikaslinkkiä jokaisesta painoksesta vapaakappaleina Kansalliskirjastoon, joten siellä ne ovat nyt sitten kaikkien ihasteltavana ja hyvä niin. Vuoden loppuessa kiitän vanhaa perinnettäni noudattaen kaikkia jäseniä ja erityisesti eri tehtävissä toimineita kivasti sujuneesta vuodesta ja saamastani tuesta. Toivotan teille ja läheisillenne Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Itse olen joulu- ja tammikuun Las Palmasissa, missä minulla on ilo ja kunnia esiintyä juhlapuhujana Suomikerhon itsenäisyyspäivän juhlassa. Viime vuonna osanottajia oli ollut 340 henkilöä. Harri Liikanen LIIKASLINKKI Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Harri Liikanen Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos 270 kpl. ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa Kansikuvassa Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi. Kirjoitus sivulla 7.

3 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ KUOLLEITA Anja Kaarina Hämäläinen o.s. Liikanen s Sortavala k Espoo Ullan isoäiti. Nimiäiset pidettiin 17.6 Ullan vanhempien luona Lopen Läyliäisissä. Kangasniemen sukuhaara SYNTYNYT Viime numerossa kerroimme uutisen Nuutti Liikasen syntymästä. Kuva ei silloin tullut mukaan, mutta korjataan asia nyt. Nuutti Liikanen Kerroimme myös, että Kimmo ja Ulla Heleniukselle oli syntynyt tyttö. Nyt tiedämme myös jo hänen nimensäkin. Hänestä tehtiin Emilia Siiri Loviisa. Siiri oli Kimmon isoäiti ja Loviisa Emilia Siiri Loviisa Helenius syntyi Mia ja Tuomas Lampiselle esikoistyttö. Strategiset mitat olivat 53 cm ja 4190 g. Nimekseen hän sai kasteessa Oona Elli Eveliina Lampinen. Hänet kastoi pastori Lassi Peurakoski Nokian kirkossa ja kasteen jälkeen kahviteltiin kotona lähipiirin kesken. Oona kasvaa kovaa vauhtia ja "juttelee" jo paljon. Hän on seurallinen ja ihana vauva, paljastaa äiti. Mian vanhemmat ovat Pekka ja Mirja Liikanen, joten Kangasniemen haarasta on kyse. Oona Elli Eveliina Lampinen Onnea äideille, onnea isille ja onnea pienille perheenlisille.

4 4 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 KEVÄÄN 2012 YLIOP- PILAAT ESPOO Pohjois-Tapiolan lukio Liikanen Asarias Lauri Olavi Kangasniemen sukuhaara HELSINKI Ressun lukio Ukonaho Satu Susanna KEMPELE Kempeleen lukio Liikanen Niko Tapio KOTKA Karhulan lukio Liikanen Henri Hiski Johannes Kotkan lyseon lukio Liikanen Joonas Viljam LAPPEENRANTA Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio Liikanen Helmi Ella Indigo OULUNSALO Oulunsalon lukio Liikanen Joonas Mikael Onnittelemme uusia valkolakkisia ja toivotamme onnea ja menestystä jatko-opinnoissa. UUSIA JÄSENIÄ Maanviljelijä Heimo Häkkinen, KANGASNIEMI Kangasniemen sukuhaara Stuertti Timo Koljonen, ESPOO Ristiinan sukuhaara Kuljetustenjärjestelijä Sari Laamanen, KÄRKÖLÄ Ristiinan sukuhaara Keittiömestari Anja Liikanen, JYVÄSKYLÄ Kangasniemen sukuhaara Ompelija Helena Nurmi, LOPPI Kuusamon sukuhaara Sairaanhoitaja, filosofian maisteri Jata Salonen, HELSINKI Mikkelin sukuhaara Ravintola-apulainen Erja Suora, JYVÄSKYLÄ Kangasniemen sukuhaara Lämpimästi tervetuloa sukuseuraan. Nyt meitä on jo 290. NIMITYKSIÄ Markku Tuominen on nimitetty lukien Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisarioksi. Hänen tehtävänään on rikostutkintayksikön johtaminen. Toiminta-alueella asuu asukasta ja rikostorjuntayksikössä toimii sata poliisia. Virkaa haki yksitoista henkilöä. Markku on työskennellyt poliisina jo 36 vuotta ja kuuluu Kangasniemen sukuhaaraan avioliiton kautta. Puoliso on Aino Tuominen ja Ainon äiti oli Kerttu Kokkoniemi o.s. Liikanen. Markku selostuspuuhissa Erämessuilla. Kuva Aino Tuomiselta. Lähde: Aamuposti Anna helikopterissa Medianomi AMK Anna Tilus on nimitetty tuotantoassistentiksi Streamteam Nordic Oy:lle. Anna valittiin 200 hakijan joukosta ja hän aloittaa työt joulukuun 17. päivänä Streamteam tuottaa mm. Toto TV:tä, mutta toki muutakin. Erikoisalana ovat live-tuotannot Internetiin (webcasting) sekä kuvatuotannot televisioon. Toimipaikka on Oulussa Äimäraution raviradalla. Annan äiti on Sirpa Tilus, o.s. Liikanen. Kangasniemen sukuhaara. Onnittelemme Markkua ja Annaa nimitysten johdosta ja toivotamme menestystä uusissa tehtävissä. MARKKU ROSSI KIIT- TÄÄ Markku Rossi kiitti johdosta runomuodossa.

5 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ MAARIT TILLMAN VUODEN 2012 LIIKANEN Sukukokouksessa Riihimäellä paljastettiin Vuoden 2012 Liikasen nimi. Hallitus oli päätynyt valinnassa yksimielisesti Maarit Tillmaniin eli hallituksemme sihteeriin ja sukututkijaan. Hänestä oli henkilöesittely Liikaslinkissä 1/2007, kun hänestä tehtiin sihteeri. Tässä on nyt tuore versio Maaritin itsensä kertomana. Synnyin Kemin maalaiskunnassa kuopukseksi maanviljelijäperheeseen, jossa minua kaitsivat ja koulivat peräpohjalaisisä, karjalaisäiti ja neljä velipoikaa. Tuntuu kuin olisin ihan vastikään, viime kesänä tai niillä main, jättänyt perunat porisemaan kattilaan ja juossut rantaan pulahtaakseni hetkeksi viileään Kemijokeen. Täytyy siitä kuitenkin olla jo liki puoli vuosisataa, koska muutin jokivarresta pääkaupunkiin yli 35 vuotta sitten. Perunat saivat muuten tuona kesäisenä päivänä porista kattilassa hieman kauemmin kuin oli tarkoitus, sillä kun palasin uintiretkeltäni, vesi oli karannut kattilasta tietymättömiin ja perunat olivat rutistuneet syömiskelvottomiksi. Lapsuus kului pienellä maatilalla, jolle äiti hankki lisätienestejä myymällä perunoita ja muita maan antimia torilla. Kesät olivat työntäyteisiä, mutta syksyn saapuminen tarkoitti lomaa: alkoi koulu eikä tarvinnut enää raataa kasvimailla! Kun suhtautuminen opintien tallaamiseen oli alusta pitäen näin valoisa, ei liene ihme, etten opiskelusta ihan vähällä luopunutkaan. Ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelin kaikkiaan seitsemän vuotta Helsingin kauppakorkeakoulussa, pääaineenani kansantaloustiedettä ja siinä sivussa esimerkiksi markkinointia, tilastotiedettä ja useitakin vieraita kieliä. Olin vähitellen huomannut, etten sittenkään halunnut taloustutkijaksi niin kuin olin opintojen alussa luullut, mutta koska sisu ei antanut periksi, valmistua piti. Sen jälkeen annoin vallan mielihaluilleni ja lähdin opiskelemaan kääntämistä Turun yliopistoon. Viivyin siellä neljä vuotta, mutta tutkinto jäi kesken, sillä koin yhtäkkiä tarpeelliseksi palata pääkaupunkiseudulle ja mennä erään monikansallisen tietokonealan yrityksen palvelukseen. Olin tehnyt käännöksiä sivutöikseni siitä pitäen, kun muutin Turkuun, mutta kuuden vuoden atk-rupeaman jälkeen minussa heräsi halu heittäytyä täyspäiväiseksi freelance-kääntäjäksi. Sillä tiellä olen nyt ollut parikymmentä vuotta ja taidan olla vastakin. Olen tehnyt urani aikana monenmoisia käännöksiä eri alojen teknisistä teksteistä esitteisiin, virallisiin todistuskäännöksiin, kirjoihin ja televisiotekstityksiin. Kirjakäännökset olivat pitkään varsinainen leipälajini, mutta viime aikoina olen keskittynyt lähinnä tv-käännöksiin. Kirjasuomennoksista, joita lienen tehnyt toistasataa, ovat jääneet mieleen etenkin Pikaruokakansa, Alzheimerin kanssa ja Paritellen. Tvkäännösten määrää en osaa edes arvioida. Ne vaihtelevat aihepiiriltään laidasta laitaan; välillä on siirryttävä saman päivän aikana räväkästä brittihuumorista maailmoja syleilevään filosofointiin, päivänpolitiikkaan tai avaruuden arvoituksiin. Olen joskus tuuminut, että kiinnostukseni kieliä ja kääntämistä kohtaan saattaa olla peräisin lapsuudenaikaisesta altistuksestani monille murteille. Kemijokivarressa puhuttiin tietysti hoon päältä ja sen murteen minäkin omakseni opin (vaikka en miekhän senthän joka sanhan hoota pane), mutta evakkoina Peräpohjolaan tulleet äidin vanhemmat puhuivat tietysti omaa murrettaan: kerimäkeläinen äidinäiti Hilja o.s. Liikanen viäns savvoo, impilahtelainen äidinisä taas pajatti karjalakse. Asuinpaikkani on muuttunut vuosien mittaan milloin opiskelun, milloin työn takia. Viime vuosituhannen lopulla repäisin itseni pois pääkaupunkiseudulta ja asetuin avopuolisoni kanssa Pohjois-Karjalaan. Olen kotiutunut tänne erittäin hyvin, joskin oleskelen aina välillä töiden ja harrastusten takia tai muuten vain joko pääkaupunkiseudulla, Kemijokivarressa tai muualla Suomessa. Olen monikotinen. Harrastukset ovat vuosien varrella vaihdelleet, mutta aina on yksi tai pari ylitse muiden. Nuoruusvuosien ykkösharrastus oli valokuvaus, johon palasin muutamaksi vuodeksi myöhemmälläkin iällä. Sen jälkeen olen innostunut suhteellisen pysyvästi puutarhanhoidosta (kuka se pikkutyttönä inhosikaan kasvimailla raatamista!), oopperamusiikista, venäjän kielestä, sienistä ja sukututkimuksesta. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

6 6 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 Viimeksi mainittu harrastus alkoi aivan varoittamatta vajaa vuosikymmen sitten ja on jo monta vuotta uhannut viedä kaiken vapaa-aikani ja joskus vähän enemmänkin. Olen esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden mittaan kiertänyt ahkerasti arkistosta toiseen (vain Vaasan maakunta-arkisto on Suomessa vielä käymättä!). Osan arkistomatkoista olen tehnyt ja teen yksin, mutta monesti mukana on myös Anne tai Olli ja parhaassa tapauksessa molemmat..silloinkin, kun olen fyysisesti kotona, päädyn usein tutkailemaan digitaalisia arkistoja ja muita netin aarteita. Nettiä on muuten kiittäminen siitäkin, että tulin liittyneeksi Liikasten sukuseuraan. Isovanhempieni vanhemmista oli nimittäin työläin selvitettävä äidinäidin isä, Leivonmäellä syntynyt Matti Liikanen. Kesti hyvän tovin, ennen kuin sain selville, että hänen Matti-isänsä oli muuttanut Leivonmäelle Toivakasta. Kun se oli selvinnyt, yhteys Korpilahden Liikasiin valkeni netin kautta varsin nopeasti. Otinkin hetimmiten yhteyttä Harriin ja liityin sukuseuraan. Melko pian minut valjastettiin seuran sihteeriksi ja hallituksen jäseneksi. Sukuseura on tullut niin elimelliseksi osaksi elämääni, että joskus pitää pysähtyä miettimään: Mitäs minä tein ennen kuin oli sukuseuraa? Vuoden Liikaseksi nimitys onkin minulle siksi suuri ilo ja kunnia. Kiitos mukaville sukuseuralaisille ja kaikille muillekin, joihin olen sukuseuratoiminnan pyörteissä törmännyt. Olkoon meillä jatkossakin mukavaa! SAANA LIIKANEN MUSIKAALI- TÄHTENÄ Lokakuun 14. päivänä lähetin jäsenille sähköpostissa tämän uutisen, joka löytyi verkosta. Siellä oli mukana Saana Liikanen, vuoden 2008 Idols- finalisti, josta uutisoimme lehdessä 2/2008. RENT-MUSIKAALI Lisäksi mainittakoon, että Saanalla on oma bändi Saana Liikanen cover band, joka keikkailee aktiivisesti. Ota yhteyttä, jos tarvitset musiikkia. Saanan yhteystiedot ovat tässä: , saana.liikanen(at)gmail.com. Saana Liikanen Band löytyy myös Facebookista. Saana kuuluu Korpilahden sukuhaaraan. Isä oli Eero Liikanen, joka oli hallituksessakin. Marco Bjurströmin ohjaama RENT-musikaali Aleksanterin teatterissa ! Yli 350 hakijan joukosta valittiin 15 hengen loistava näyttelijäkaarti: Ilona Chevakova, Saana Liikanen, Natalil Lintala, Mira Luoti, Sonja Pajunoja, Sanna Parviainen, Saga Sarkola, Raine Heiskanen, Ilari Hämäläinen, Panu Kangas, Matti Leino, Heikki Mäkäräinen, Mikko Nuopponen, Peter Pihlström, Osku Ärilä Liput myynnissä Aleksanterin teatterissa sekä Lippupalvelussa! Toivottavasti moni ehti tilaisuuteen kuuntelemaan Saanaamme, josta Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä Laura Kytölä kirjoitti mm: Harjoitusten perusteella yksi Rentin Suomen version upeimmista äänistä on vuoden 2008 Idols-finalisti Saana Liikanen. Saana Liikanen lähettämässään kuvassa.

7 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ AMANDASTA MISS KOKKOLA JA VÄHÄN MUUTAKIN Reisjärvi- lehdestä saimme lukea, että Amanda Haapaniemi oli valittu Miss Kokkolaksi edellisenä viikonloppuna Suntin Suurmarkkinoilla. Valinnan tekivät Kokkola- lehden lukijat. Kyseessä ei ollut hetken mielijohde, sillä kilpailulla ovat pitkät perinteet. Nyt kisa järjestettiin jo 20. kerran. Voittaja kutsuttiin myös Miss Pohjois-Suomi Beauty finaaliin. Miss Kokkolan tehtäviin kuuluu toimia oman alueen pr-tyttönä ja hän on freelancerina vapaasti tilattavissa työkeikoille erilaisiin esiintymis- ja edustustehtäviin. Miss Kokkola tekee myös tiedotustyötä Sylva ry:n toiminnan tukemiseksi. Sylva auttaa syöpään sairastuneita lapsia ja heidän perheitään. Edellä mainittu Miss Pohjois- Suomi Beauty finaali on jo pidetty ja Amanda menestyi sielläkin. Tuloksena oli ensimmäisen perintöprinsessan titteli. Onnittelemme Amandaa, joka on ilmeisesti ensimmäisiä Liikasia, jotka ovat päässeet näin pitkälle tällä alalla. Amandan isoäidin äiti oli Anna Elina Puurula o.s. Liikanen. Vanhemmat ovat Tuulikki ja Teijo Haapaniemi. Toivotamme onnea ja menestystä jatkossakin. Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi perintöprinsessojen keskellä. Lähde: Reisjärvi-lehti. Kuva Amandan kokoelmasta. ÄLYVAAKA LAPSILLE 1. Tulitikkutehtävä Sinulla on kuusi tikkua. Muodosta niistä neljä kolmiota. 2. Laskutehtävä Vähennä kahdestakymmenestä 11. Mikä on tulos? 3. Tietokilpailu a) Kuka on lanko? b) Kuka tai mikä on sepe? c) Mikä on nato? Vastaukset sivulla 10. TIESITKÖS NÄMÄ? Käly puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo Vävy tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi. Miniä pojan vaimo Appi puolison isä Anoppi puolison äiti

8 8 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 SUKUKOKOUSKUULUMISET RIIHIMÄELTÄ Kiertäminen Suomessa jatkui, kun nyt kokoonnuttiin Riihimäellä ensimmäistä kertaa aurinkoisena lauantaina Paikkana oli Riihimäen seurahuone, joka osoittautui oivalliseksi tapaamisen järjestämiseen. Hallitusta jännitti ennen kokousta osanottajamäärä kuten aina. Tällä kertaa ennakoitu määrä ylitettiin ja syömättömiä lounaita ei tullut. Osanottajia oli 41 henkilöä, jotka kirjoittivat nimensä vieraskirjaan. Kaukaisimmat vieraat olivat Australiasta, kun Airi ja Veikko Ovaska olivat saapuneet paikalle ihan ilmielävinä. Sinikka Mäki-Ullakko ja Aino Tuominen sota-ajan kirjeitä lukemassa. Takana violetissa paidassa Mikko Kylli, joka valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Liikasia koolla. Eturivissä Esko Liikanen ja Australiasta sisar Airi ja tämän puoliso Veikko Ovaska. Kuva Harri Liikanen Osa tuli paikalle jo perjantaina ja klo 18 oli sukututkijoilla kokouskin. Tosin kaikki sukuhaarojen vastuuhenkilöt eivät olleet paikalla. Lauantaina aloitimme perinteisesti tulokahveilla ja sukuhaarojen tapaamisella. Siinä sitten mm tutkittiin kuva-albumeja, sota-ajan kirjeitä ja asioitiin Liikaskaupassa. Siellä oli uutuutena korttisarja Entisajan elämää. Yhdessä risteilimme Internetissä katsellen omia kotisivujamme ja sitten olikin jo lounas alakerrassa, joten myös liikuntaa harrastettiin. Liikaskauppa ja kauppiaat Sirkka-Liisa Liikanen ja Keijo Häkkinen. Uutuutena olivat myynnissä kortit sarjasta Entisajan elämää. Ruoan jälkeen alkoivat tositoimet eli varsinainen sukukokous. Pehmeäksi aluksi saimme kuulla musisointia, kun rumputaiteilija Osmo Liikanen poikansa Roopen kanssa esittivät erilaisilla soittimilla afrikkalaista musiikkia 800- luvulta. Esitys oli hyvin erikoinen ja siksi pidensimme soittoon varattua aikaa. Tämä merkitsi varsinaisen kokouksen tiivistämistä, etteivät kokouskahvit olisi jäähtyneet. Erja Liuski ja Veikko Liikanen aitojen kuvien kimpussa. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

9 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ Jatkoa edelliselle sivulle. Hallitus järjestäytyi myöhemmin verkossa ja tulos näkyy tämän lehden takasivulla. Toiminnan tarkastajiksi valittiin Liisa Laiho ja Juha Liikanen sekä varatoiminnantarkastajiksi Martti Tulokas ja Juha Venäläinen. Kaksi jäsentä erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi, mikä oli tietysti surullista. Kokouksen muissa asioissa Harri Liikanen kiitti Jaakkoa panoksestaan sukuseuralle. Jaakko ehti olla hallituksessa kolme kautta eli yhdeksän vuotta ja hän jatkaa edelleen sukuhaaransa vastuuhenkilönä. Vuoden Liikaseksi valittiin sukuseuran sihteeri Maarit Tillman kiitokseksi ansiokkaasta toiminnasta sukuseuran monitaitoisen sihteerinä ja sukututkijana. Osmo ja Roope Liikanen, ihmevempaimien taitajat Kokous sujui entiseen tapaan sujuvasti. Aluksi pidimme hiljaisen hetken vuoden aikana kuolleitten Liikasten muistolle. Puheenjohtajana toimi Mikko Kylli ja sihteerinä Maarit Tillman. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Liikanen ja Sinikka Mäki-Ullakko. Toimintakertomus, tilit, toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmaa oli ruvettu jo toteuttamaan ja siksi näytettiin luonnokset lipuksi ja viiriksi. Viiri vaikutti hyvältä, mutta lippua pitää osanottajien mielestä vielä muokata. Vuoden 2012 Liikanen Maarit Tillman sai kunniakirjan Harrilta (vasemmalla) ja kukat Ollilta (oikealla). Viiri Kokouskahvin ja mansikkakakun jälkeen oli ohjelmassa vierailu Viestimuseoon, joka toimii ensi vuonna jo Hämeenlinnassa Tykistömuseon yhteydessä. Lippuluonnos Hallitukseen tuli yksi muutos, kun Jaakko, Vuoden 2002 Liikanen ei ollut enää käytettävissä. Hänen tilalleen valittiin Maaret Ollila samasta Kuusamon sukuhaarasta. He vierailivat viestimuseossa. Teksti ja 1. kuva Harri Liikanen, muut kuvat Anne Ekroos

10 10 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 MAARET OLLILA HALLITUKSEEN Sukukokouksessa Riihimäellä hallitukseen valittu Maaret Ollila sai tehtäväkseen varapuheenjohtajuuden, jota hänen edeltäjänsä Jaakko Liikanenkin oli hoitanut. Maaret on liittynyt jäseneksi vasta viime vuonna, joten emme vielä tunne häntä oikein hyvin. Tilanteen parantamiseksi oheisena hän esittelee meille itsensä kuvan kanssa. Tervetuloa joukkoon ja toivomme, että viihdyt kanssamme. Olen Maaret Ollila. Äitini Inkeri on Kuusamon sukuhaarasta. Olen 53 vuotias lähihoitaja ja asustan tätä nykyään Hausjärvellä Ryttylän kylällä kissani kanssa. Perheeseeni kuuluvat äitini lisäksi kaksi velipoikaa. Synnyin Posiolla, jossa vietin lapsuuteni ajan asuen Suorsan kylällä. Koulunkäyntini aloitin Posion kunnan Pernun kylän kansakoulussa. Näistä ajoista muistot ovat lämpiminä mielessä vielä tänäkin päivänä. Elokuussa 1969 asuinpaikakseni vaihtui Riihimäki, missä kävin senaikaiset alakoulut loppuun sekä ammattikoulun. Työhistoriani aloitin Riihimäellä kotiapulaisena ja tähän aikaan pääsin myös ensimmäistä kertaa ulkomaille työnantajani kanssa. Opiskelut veivät minua Helsinkiin ja sitä myötä työpaikkani olivat pääkaupunkiseudulla. Ajauduin mm. puolustusvoimien palvelukseen Isosaaren linnakkeelle, joka oli hyvin mielenkiintoista aikaa elämässäni. Isosaaren linnakkeella vietetyt vuodet opettivat uusia asioita elämässäni ja näin sain myös tutustuttua tähän ammattiin, joka oli silloin hyvin miesvoittoista. Olisin varmaankin pyrkinyt varusmiespalvelukseen, mutta silloin se ei ollut vielä mahdollista. Myöhemmin tieni kulki Ouluun ja sieltä takaisin etelään. Tällöin myös uusi työpaikkani oli ainutlaatuinen ja kokemuksia rikastuttava. Sain työskennellä vastaavana emäntänä Mäntyniemen rakennustyömaan keittiössä ja nähdä kuinka tasavallan presidentin virka-asunto valmistui. Mäntyniemen valmistuttua sain kutsun presidentin kanslian palvelukseen ja tätä työtä sainkin tehdä muutaman vuoden, kunnes uudet haasteet olivat edessä. Sain työskennellä kahden presidentin aikana. Tämä olikin hyvin mielenkiintoista ja rikasta aikaa, jota voin sitten joskus tulevaisuudessa miettiä kiikkustuolin keinahdellessa. Nykyiseen ammattiini valmistuin aikuisiällä ja tästä onkin jäänyt itselleni halu ja mielenkiinto oppimiseen. Olenkin käynyt eriasteisia koulutuksia tämän jälkeen ja aina se on haasteellista ja mielenkiintoista. Tätä nykyään olen töissä Hausjärven kunnan vanhustenhuollossa kuudettatoista vuotta. Toimin työyhteisössäni pääluottamusmiehenä sekä työsuojeluvaltuutettuna, josta myös minut palkittiin vuonna 2007 vuoden työsuojeluhenkilöksi. Olen myös erilaisissa muissa yhdistystoiminnoissa aktiivisesti mukana. Tämä onkin tempaissut minut mukaan aivan täysillä. Haasteita riittää tulevaisuudessakin mm. kunnallispolitiikassa sekä muissa luottamustoimissa, joten voinen sanoa, että harrastukseni ovat pitkälti näissä kuvioissa. Liikasten sukuseuraan liityin noin vuosi sitten ja kesän kynnyksellä Liikasen Jaakko kysyi minua hallitukseen. Hetken mietittyäni lupauduin ja nyt sitten olen sukuseuran toiminnassa mukana. Tehtävän otan vastaan uutena ja mielenkiintoisena haasteena ja pyrin hoitamaan työtäni tälläkin saralla täydellä panoksella. Toivotan kaikille sukuseuran jäsenille ja heidän perheilleen antoisaa tulevaisuutta. Lämpimin terveisin Maaret Ollila Vastaukset älyvaakaan: 1. Laite kolme tikkua pöydälle kolmioksi vaakatasoon ja jos laitat kolme tikkua kolmion kulmista nojaamaan toisiinsa, muodostuu kolme vinossa olevaa kolmiota. 2. XX-11=99 tai 20-11=9 3. a) Puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. b) Seppo tai susi. c) Aviomiehen sisar tai The North Atlantic Treaty Organization

11 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ POSTIA YHDYSVALLOISTA Terveiset Suomessa asuville Liikasille sukulaisilta täältä Yhdysvalloista. Nimeni on Scott Miller, ja olen Jacob Helmer Liikasen lapsenlapsi. Jacobin isä, Sallassa syntynyt Antti Liikanen tuli Amerikkaan ja asettui asumaan Minnesotaan 1880-luvulla. Isoisäni (s. 1902) oli aina ylpeä suomalaisjuuristaan, ja hän ja hänen sisaruksensa puhuivat lapsuudessaan Minnesotassa suomea. Isoisäni kuoli 1990-luvulla sairastettuaan sitä ennen muutaman vuoden Alzheimerin tautia. Hän puhui ja luki viimeisinä vuosinaan ainoastaan suomea. (Näin minulle on kerrottu; en ollut hänen lähellään loppuaikoina.) Scott Miller Sukuni muutti Liikanen-nimen joskus viime vuosisadalla Lukanen-muotoon. Täällä ei nimittäin ole totuttu kahteen peräkkäiseen i-kirjaimeen, ja kaksi peräkkäistä i:tä voi käsin kirjoitettuna näyttää ü-kirjaimelta. Tietääkseni lähes kaikki Antin täkäläiset miespuoliset jälkeläiset ovat Lukanen-nimisiä. Useimmat asuvat yhä Minnesotassa. Scottin isovanhemmat Jacob ja Florence Monet meistä ovat yhä ylpeitä suomalaisista sukujuurista. Minä olen jopa käynyt suomen kielen kursseja aikuisiällä ja opetellut soittamaan kanteletta. Minulla on kolme suomalaisen Lovikan tekemää kanteletta. Myös poikani ja tyttäreni ovat kokeilleet niitä, mutteivät ole vielä innostuneet niistä. Sen sijaan he soittavat ahkerasti tavallisempia soittimia, kuten viulua ja pianoa. Minun pääinstrumenttini on sello, jota soitan nyt erinomaisessa paikallisessa orkesterissa Ashlandissa Oregonissa. Muutin perheeni kanssa vuonna 2010 taloudellisista syistä Oregoniin, ja koska vaimoni on Kaliforniasta ja vihaa lunta, en taida päästä asumaan Minnesotaan enää koskaan. Vaimoni on kyllä sanonut, että jos saan joskus töitä Suomesta, hän saattaa olla halukas muuttamaan. Hän tietää, että Suomessa on pakkasia ja lunta, joten en tiedä, miten hänen sanoihinsa pitäisi suhtautua! 15-vuotias poikani rakastaa lunta ja kaipaa Minnesotan talvia. Hän ihastuisi taatusti etenkin Pohjois- Suomeen. Toivon, että hän pääsee sinne jonain päivänä ja että minäkin pääsen taas Suomeen. Kävin Suomessa pääsiäisen tienoilla vuonna Olin Helsingissä ja Turussa, ja käväisin Ainolassakin. Ainolaan ei päässyt silloin sisään, mutta oli elämys nähdä sen ympäristökin, joka näytti hätkähdyttävän samanlaiselta kuin Minnesotassa. Toivon, että voin kertoa myöhemmin enemmän täkäläisistä sukulaisistani ja saada lisätietoja Suomessa asuvista sukulaisista. Olen iloinen, että on olemassa sukuseura, joka helpottaa yhteydenpitoamme. Saatan yrittää kirjoittaa seuraavalla kerralla suomeksi. Tällä kertaa terveiseni suomensi Maarit Tillman. Kiitos siitä. Kaikkea hyvää teille kaikille! Scott Miller Mainittakoon vielä, että Scott on myös säveltäjä ja suuri Sibeliuksen ihailija. Hän on julkaissut tänä syksynä nuottivihkon, jonka nimi on suomeksi Seitsemän preludia pianolle. Näinköhän saamme joskus kuulla hänen (tai jonkun muun) soittavan näitä preludeja Liikasten sukuseuran jäsenille? TILAA SUKUVIESTI Sukuviesti on Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n julkaisema, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti. Sukuviesti on oikea lehti sinulle, joka olet kiinnostunut suvustasi, perheestäsi ja juuristasi, arvostat kansallista kulttuuria parhaimmillaan ja haluat kotoisan lämmintä luettavaa. Tilaushinta sukuseuran jäsenille on 25euroa. Muille vuosikerta maksaa 39 euroa, kestotilauksena 34 euroa. Muista mainita, että olet jäsenemme. Tilaa postitse, puhelimella tai sähköpostilla: Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry, Sokerilinnantie 7 E, ESPOO. (09) , sukuviesti@suvut.fi,

12 12 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 ISSN-ASIAA Saimme sähköpostia: Arvoisa vastaanottaja Suomen ISSN-keskus on antanut kausijulkaisuillenne seuraavat kansainväliset kausijulkaisutunnukset: Liikaslinkki ISSN (Painettu) Liikaslinkki ISSN (Verkkojulkaisu) Toivomme julkaisijan painavan ISSN-tunnuksen näkyviin lehden numeroihin, mutta se on kuitenkin vapaaehtoista. ISSN-tunnus on maksuton. Uutta! Vuoden 2009 alusta alkaen on otettu käyttöön uusi ISSN-L-tunnus. ISSN-Ltunnus yhdistää julkaisun eri julkaisumuodoissa olevien versioiden ISSNtunnukset toisiinsa eli jos julkaisun painetun version oheen tulee jokin muu formaatti, esim. verkkoversio, jolle niin ikään on myönnetty oma ISSN-tunnus, voidaan tällöin yhdistävän ISSN-Ltunnuksen avulla varmistua siitä, että kyseessä on sama julkaisu. Suosittelemme, että julkaisija merkitsee ISSN-Ltunnuksen julkaisuunsa ISSN-tunnuksen yhteyteen. Esim. Liikaslinkki-lehden numeroihin voidaan tunnukset painaa näkyviin seuraavasti: ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Tietoja ISSN-Ltunnuksesta: sto.fi/julkaisuala/issn/i ssnl.html Lisätietoja ISSNtunnuksesta: sto.fi/julkaisuala/issn.h tml Terveisin Ilona Lindfors kirjastonhoitaja Kansalliskirjasto Suomen ISSN-keskus PL 26 Teollisuuskatu Helsingin yliopisto S-posti: SOTILAAN RUNO Aatosten siivin, luoksesi hiivin, suutelen silmäsi uneen. Vartiopaikalla suorana seisten kirjoitan nimesi lumeen. Korven Kaiku. Sodan kestäessä rintamalehteä julkaistiin 1006 numeroa. Uuden tulemisen lehti koki Raappanan divisioonan asevelijuhlilla Lieksassa vuonna Kirjoitin tämän sotilasmuistiooni 1962 ja hämmästyin, kun näin saman runon 50 vuotta myöhemmin syyskuussa 2012 Sotainvalidien Veljesliiton eräässä toimistohuoneessa kaapin ovessa lehtileikkeen kopiona. Leikkeestä näkyi nimi Korven Kaiku ja julkaisuvuosi 1943, syntymävuoteni. Nyt uteliaisuus heräsi ja halusin tietää, mikä on tämä Korven Kaiku, josta en aiemmin ollut kuullut. Eipä muuta kuin etsimään internetistä tietoa ja sitähän löytyi. Tässä pieni ote: Sotavuosina ilmestyi Rukajärven suunnan rintamalohkon korpisotilaiden luettavaksi suunnattu tiedotus- ja viihdelehti Kuvassa on pala sotilasmuistioni sivua, jolla runo on kirjoitettuna. En pysty sanomaan, mistä itse sen sain, mutta erilaiset jutut menivät usein suusta suuhun ja niitä sitten kopioitiin omaan muistioon. Lukijan arvattavaksi jää, millaisella kynällä se nimi lumeen syntyi. Harri Liikanen

13 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ KORTTIPROJEKTI Toimintasuunnitelmaamme on kuulunut hankkia myyntiin omia kortteja. Riihimäen kokouksessa voitiin ilolla todeta, että kortit ovat nyt valmiit kokoa 10x15 cm ja niitä myydään hintaan 4 euroa/8 erilaista tai 50 snt/kpl. Korttisarja sai nimen Entisajan elämää. Alkuperäiset kuvat kaikkien iloksemme saatiin Esko, Pentti ja Raimo Liikaselta, joille esitämme suuret kiitokset. Tältä ne kortit näyttävät. Tässä niitä on pienennetty palstatilan säästämiseksi: 1/8 Puunuittoa Läsäkoskella 1930-luvulla 2/8 Propsin kuljetusta parireellä 1930-luvulla 3/8 Heinämiehiä ja haravakone luku. 4/8 Heinäntekijöitä Liikalassa luku 5/8 Rantalan hevosia ja hevosmiehiä luku 6/8 Rantalan perunanistutusryhmä luku 7/8 Verkko tuohikiveksineen 8/8 Rukiin leikkuuta sirpillä Liikalassa luku

14 14 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 PIEKSÄMÄEN, PUUMALAN JA JUVAN LIIKASIA 1540-LUVULTA 1700-LUVULLE Liikaslinkissä 1/2011 oli kertomus Ristiinan ja Mikkelin Liikasista 1540-luvulta 1700-luvulle. Sen alussa esittelin lyhyesti voudin- ja läänintilit, joita on käytetty myös tämän Pieksämäen, Puumalan ja Juvan Liikasia käsittelevän jutun lähdeaineistona. Viittaan näihin jatkossa toisinaan lyhyesti sanalla tilikirja toiston vähentämiseksi. Voudintilien yhteydessä käytetään ilmaisua arviokunta. Sillä tarkoitetaan pienintä verotettavaa yksikköä, johon kuului usein monta taloutta. Voudintileissä on lueteltu arviokunnan isännät ja sitten mainittu arviokunnasta maksetut verot. Pieksämäkeä koskeva osuus voi vaikuttaa puhelinluettelomaiselta. Isännille on hyvin harvoin merkitty patronyyminimiä, joten peräkkäisten isäntien ja samassa arviokunnassa asuneiden Liikasten sukulaisuutta voi monessa kohdassa vain arvailla. Koska en ainakaan vielä ole tutkinut muuta lähdeaineistoa, joudun toisinaan vain luettelemaan isäntiä ja isännyysvuosia. Aluksi kuitenkin joitain kommentteja edelliseen osaan. Ristiina ja Mikkeli Liikaslinkissä 1/2011 olleessa jutussa epäilin erään Olli Liikasen asuinpaikan olleen Kohtala. Paikan oikea nimi on Kähkölä. Kangasniemen sukuhaaran alkuun löytyi lisätietoa. Kantaisä Paavo Pekanpoika Liikanen, joka oli rakuuna, asui Mikkelin (silloisen Vesulahden Wesulax ) Harjujärvellä. Hänet mainitaan vaimoineen henkikirjoissa Harjujärvellä Sotaväen henkikirjassa hänet mainitaan Savon tilikirjat puuttuvat vuosilta Samalla tilalla asuivat Paavon (ilmeisesti) vanhemmat veljet Pekka Pekanpoika Liikanen (mainitaan vaimoineen ) ja Lauri (1659). Sekä Pekka että Lauri olivat myös rakuunoita. Pieksämäen seutu Nykyisen Pieksämäen seutu kuului 1500-luvulla Juvan Vesikansan neljänneskuntaan. Savuniemi on nykyään Joroisten alueella. Muutamia Pieksämäen seudun Liikasia toimi lautamiehen luottamustehtävässä 1500-luvun loppupuolella. Vastapainoksi samoihin aikoihin saman alueen Liikasia löytyy sakotettujen luettelosta monta kertaa. Sakot tulivat useimmiten tappelusta; esimerkiksi Tahvo Liikasen sanotaan lyöneen Antti Timosta 1567 ja Paavo Liikasen 1568 Lauri Liikasta. 1. Kaitainen Vesikansan neljänneskunnassa on Paavo ja Lauri Liikanen merkitty samaan arviokuntaan vuosina lähes yhtäjaksoisesti. Paavon ja Laurin sukulaisuussuhde ei selviä voudintilien perusteella. Heille ei esimerkiksi ole merkitty patronyyminimiä. Joku Paavo Liikanen on merkitty Vesikansan neljänteen kymmen(ys)kuntaan vuosina 1541, 1546, 1547, 1549, 1551 ja 1553 ja kuudenteen On epävarmaa, onko näissä kyseessä sama Paavo ja onko tämä Paavo sama kuin mainittu. Vuodesta 1560 alkaen kymmenkunnasta aletaan käyttää nimeä Kaitainen. Sitä ennen kymmenkuntien numerointi on ollut vaihtelevaa. Paavo Liikasen kanssa mainitaan vuonna 1549 Pekka Liikanen, joka näkyy yksinään vuonna Pekan henkilöllisyys ei selviä tilikirjoista. Lisäksi voisi todeta, että useissa muissakin yhteyksissä nimet Pekka ja Paavo ovat menneet kirjureilta sekaisin, ja koska lyhyitäkin nimiä lyhennettiin, Pekan ja Paavon lyhennykset muistuttavat joskus toisiaan. Paavon lyhenne näkyy kuvissa 1 ja 3, Pekka lyhennettiin P-kirjaimelle ja vaakaviivalla. Kuva 1. Lauri ja Paavo Liikanen, maakirja 1556, Juva, Vesikansa Vuodesta 1575 Paavo ja Lauri Liikanen merkitään voudintileihin erikseen. Paavon asumus merkitään autioksi vuosina Lauri mainitaan ainakin vuoteen 1586 asti. Vuonna 1592 Kaitaisessa mainitaan taas Lauri ja Paavo Liikanen ja heidän kanssaan Tahvo (Staffan) Liikanen. Luultavaa on, että kyseessä eivät samat Paavo ja Lauri kuin 1550-luvulta alkaen mainitut. Lauri näkyy tilikirjoissa vuoteen 1603 asti, Tahvo ainakin vuoteen 1604 ja Paavo vuoteen Tilat ovat autioita Vuonna 1605 Paavo Liikasen kanssa mainitaan Pekka Liikanen. 2. Savuniemi Vesikansan neljänneskunnan toisessa kymmen(ys)kunnassa Savuniemessä (useimmiten 5. kymmenyskunta, joskus myös numero 4, 2 tai 3) asui myös Liikasia. Vuonna 1541 mainitaan Johannes (=Juho), Lauri, Olli ja Heikki. Lauri ja Olli saattoivat molemmat olla Juhon poikia. Olli ja Lauri mainitaan isänniksi ja heidän kanssaan Heikki , Johannes (Johan/Hans) ja Juho Juhonpoika viimeistään vuodesta 1546 ainakin vuoteen Maakirjoja ei ole vuosilta Rajanveto Juhojen (ehkä isä ja poika) isännyysvuosien välillä on hankalaa pelkkien tilitietojen perusteella. Vuosina isäntinä samassa arviokunnassa mainitaan Olli ja Heikki Liikanen. Heikki oli todennäköisesti edellä mainitun Lauri Liikasen poika, Laurinpoika-nimi näkyy Merkinnät Heikistä loppuvat 1570 ja Ollista Vuonna 1568 Olli Liikanen mainitaan Ollinpojaksi. Ollin ja isä-ollin isännyyden tarkka vaihtumisvuosi ei käy ilmi tilitiedoista. Ollin todennäköinen veli Tahvo Ollinpoika Liikanen tulee isännäksi Tahvo Liikanen mainitaan joitakin katkoksia lukuun ottamatta isännäksi Savuniemessä (satunnaisesti Hällimäessä) vuoteen 1601 asti. Epävarmaa on, onko koko ajan kyseessä sama Tahvo. Tahvon tila oli autio 1586 ja (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

15 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ (Jatkoa edelliselle sivulle.) Kuva 2. Juho, Lauri, Olli ja Heikki Liikanen (Lauri ja Olli mahdollisesti Juhonpoikia) maakirjassa 1541, Juva, Vesikansa Olli ja Tahvo Liikasen kanssa samaan arviokuntaan ilmestyy isännäksi 1578 Lauri Juhonpoika Liikanen. Hän voisi olla aiemmin mainitun Juho Juhonpoika Liikasen poika. Laurin tila on merkitty autioksi 1584 ja Lauri Liikanen (sama kuin edellä?) näkyy seuraavan kerran Savuniemessä 1590, jolloin isäntänä on myös Paavo Liikanen. Lauri Liikanen mainitaan isäntänä Savuniemessä vuoteen 1593 asti, Hällimäessä vuonna 1598, ja nimi on vielä apuveroluettelossa vuonna Paavo Liikanen, joka mainitaan Paavonpojaksi, isännöi vuoteen 1601 asti. Koska kymmenyskuntien numerointi vaihteli, usealla isännällä oli sama nimi, ja koska ihmiset merkittiin välillä eri kymmenyskuntiin, ei voi varmasti sanoa, onko luvun 3 alussa mainittu Paavo Laurinpoika Kaitaisen vai Savuniemen Liikasten perillisiä. Tätä kertomusta laadittaessa ainoa tuki Kaitaista kohtaan on se, että Kaitaisessa Liikasia näkyy luvun alussa muutama vuosi pitemmälle kuin Savuniemessä. Mitenkään vedenpitävä perustelu tämä ei ole. Irrallisempia mainintoja Liikasista Juvan-Pieksämäen seudulla on Antti Liikanen Vuorenmaalla 1582 (autio), 1584 (autio) ja 1590, Paavo ja Niilo Liikanen, joiden tilat olivat autioita 1590 ja Pieksämäki ja 1700-luvuilla Vuosina Vesikansassa oli isäntänä Paavo Laurinpoika Liikanen. Hän on todennäköisesti sama Paavo (välillä Pekka) Liikanen, joka merkitty isännäksi ja Isännyys on voinut alkaa aiemminkin, koska Kaitaisessa oli aiemmin isäntänä Paavo Liikanen, jolle ei ollut merkitty patronyyminimeä. Vuonna 1607 isäntä on selvästi Laurinpoika. Hiukan epävarmaa on, oliko 1607 isännyyden aloittanut Laurinpoika Paavo vai Pekka. Molempia etunimiä näkyy vuorotellen. Vuonna 1639 Vesikansassa on isäntänä Lauri Paavonpoika Liikanen (vaimo ja kaksi veljeä, joista toinen avioitunut), joten siksi voisi olettaa, että vuoden 1607 isäntä oli todellakin Paavo Laurinpoika Liikanen. Yksi vaihtoehto voisi olla sekin, että Vesikansassa isännöivät sekä Paavo että Pekka Liikanen Paavo Liikasen lisäksi henkirahaa maksettiin yhdestä leskivaimosta. Vuonna 1611 Paavon lisäksi henkirahaa maksoi Paavon vaimo. Vesikansassa (Maavedellä) oli isäntänä Olli Liikanen, joka on merkitty 1607 ja 1608 Tahvonpojaksi ja on siten aiemmin Kaitaisessa mainitun Tahvo Liikasen poika. Hänellä oli ainakin vuonna 1611 puoliso. Vuonna 1611 Olli mainitaan sokeaksi. Vesikansassa isännöi Tuomas Liikanen, mahdollisesti sama Tuomas, joka merkittiin 1620 Maavedelle. Ehkä sama Tuomas Liikanen on merkitty Vesikansan isännäksi Tällä Tuomaalla oli vaimo ja avioitunut poika. Läänintilien mukaan Liikasia asui 1640-luvun lopulla Pieksämäen Valkiamäellä. Mahdollisesti Vesikansassa isännäksi 1639 merkitty Lauri Paavonpoika Liikanen on isäntänä Vuosina Laurin lisäksi henkirahaa maksoivat poika, setä ja sedän vaimo. Samoihin aikoihin isännäksi on merkitty Paavo Liikanen , vaimo mainitaan Heikki Liikanen mainitaan Antti Liikanen mainitaan vaimoineen Hän voi olla edellä mainitun Lauri Paavonpoika Liikasen poika Antti Laurinpoika Liikanen, joka mainitaan isännäksi Vuonna 1660 Antti oli kuollut, ja henkirahaa maksoivat vaimo, poika Paavo vaimoineen ja nuori Paavo? (unge Påhl) vaimoineen. Antti Liikasen leski näkyy henkikirjoissa vielä Joroisten autioluettelossa mainitaan Antti Paavonpoika Liikanen Kaitaisessa. Voisiko tarkoittaa samaa Anttia? Toisaalta, jos Laurinpoika-nimi on väärä, Antti voisi olla Kaitaisessa asuneen Paavo Liikasen poika. Reko Paavonpoika Liikanen vaimoineen näkyy henkikirjoissa (vaimo 1677 asti). Hän saattaa olla aiemmin Valkiamäellä asuneen Paavon poika. Rakuuna Tuomas Liikasesta on Valkiamäellä merkintöjä vuodesta Hän saattaa olla sama Tuomas Liikanen, joka merkittiin isännäksi Maavedellä 1620 ja Vesikansassa Vuonna 1650 henkirahaa maksoi Tuomaan poika. Rakuuna Tuomas Liikanen on henkikirjoissa Tuomas kuoli ennen vuotta 1658, jolloin hänen leskensä todetaan henkikirjoissa varattomaksi. Tuomaan mahdollinen poika Juho Tuomaanpoika Liikanen oli isäntänä Juhon vaimo maksoi henkirahaa Juhon kerrotaan 1656 olevan rakuuna. Juhon poika mainitaan Mahdollisesti Juhon poika Erkki Juhonpoika Liikanen oli isäntänä ja Erkin kanssa henkirahaa maksoi äiti (rakuunan leski) Erkin vaimo näkyy henkikirjoissa ja Erkin veli Juho ja Vuosina mainitun Antti Liikasen mahdollinen poika Lauri Antinpoika Liikanen on isäntänä Tuomas Liikanen tulee isännäksi Vaimo mainitaan Tuomaksella oli ainakin pojat Tuomas (henkikirjoihin 1690, isännäksi 1699, vaimo ), Juho (henkikirjoissa , vaimo ) ja Jaakko, kastettu Tytär Anni mainitaan henkikirjoissa Lisäksi taloudessa asui Tuomaksen poikapuoli Olli Pekanpoika Henkikirjoissa näkyy 1694 Tuomaksen veli Olli vaimoineen. Ollin vaimo kuoli nälkävuonna 1697, ja Pieksämäen historia-kirjan mukaan Olli kuoli Venäläisten miehityskausi isoviha alkoi 1712, ja henkikirjojen pito jäi kymmeneksi vuodeksi. Kun henkikirjat alkavat uudestaan 1722, Tuomas Liikasen tila Valkiamäellä on autio, ja tilan ottaa ylös eräs Ikonen. Pieksämäen rippikirjojen mukaan Liikasia ei asunut Valkiamäellä 1721 ja historiakirjoissakaan Liikasia ei mainita 1700-luvulla. Irrallisia mainintoja Pieksämäen Liikasista 1600-luvun lopusta on Risto Liikanen Valkiamäellä 1682 ja Pekka Liikanen Tuomas Liikasen taloudessa (Jatkuu seuraavassa numerossa.)

16 16 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 HISTORIAA OULUN HAUTAUSMAALTA Jokainen ihminen on laulun arvoinen Nämä Veikko Lavin laulun sanat tulivat väistämättä mieleen, kun kiertelin eräänä heinäkuisena iltana 2012 Oulun Intiön hautausmaalla. Olin saanut Oulun seurakunnilta tietooni Ouluun haudattujen Liikasten hautapaikat, ja ne kaikki löytyivät pari tuntia kestäneellä kierroksellani. Jokaisesta haudatusta olisi varmasti paljon kerrottavaa, mutta tässä jutussa esittelen ne haudat, joihin haudatuista henkilöistä oli tiedossani vähän enemmän. Tiedot ovat peräisin mm. kirkonarkistoista, henkikirjoista, eri matrikkeleista ja vanhoista sanomalehdistä. Kuvat on ottanut kirjoittajan kummitäti Seija Saarikko. Vasemmalla ja yllä olevat haudat olivat vierekkäin 12. korttelissa. Pudasjärven sukuhaaran Matti Heikinpoika Liikanen ( ) lähti Pudasjärveltä Utajärvelle Kurimon ruukkiin. Utajärveltä Matti muutti Ouluun 1885 ja sieltä 1896 Oulujoelle. Viereisessä haudassa lepäävä Emil Evert oli Matin poika (kolmannesta avioliitosta). Henkikirjojen mukaan Emil oli ulkomailla 1914 ja Matkoillaan Emil päätyi 1915 Helsinkiin, jossa sai anottua huoltopoliisilta vapaalipun Ouluun. Emil asui Oulujoen Oulunsuun kylässä, joka siirrettiin 1920-luvulla osaksi Oulua, Alalaanilan kaupunginosaksi. Ida Liikanen (o.s. Tuovinen) oli Emilin ensimmäinen ja Katri (o.s. Hipponen) toinen puoliso. Reino Viljam Eevert oli Emilin poika ja Sally Kustaava (o.s. Heikkilä) Reinon vaimo. Helena ( ), joka kuoli jäätyään auton alle, oli yksi Reinon ja Sallyn kolmesta lapsesta. Oulun Isolan sukuhaaran edustaja Heikki Matinpoika Liikanen ( ) oli viimeisiä Oulujoen Merikosken koskenlaskijoita. Hänellä oli kuvernöörin lupa saattaa terva- ja matkustajaveneitä alas koskea. Heinäkuussa 1890 uutisoitiin monessa lehdessä, kuinka Heikki Liikanen oli pelastanut Merikoskesta pulaan joutuneen tervaveneen matkustajineen tiistaiaamuna Liikanen oli "pienellä veneellään kiiruhtanut apuun. Tämä sai terwaweneen lasketuksi lasaretin niemelle..." Heikin kanssa samassa haudassa on Heikin vaimo Eeva (o.s. Alatalo) ja 3 lastansa. Heikillä ja Eevalla oli yhteensä 10 lasta, joista 7 kuoli nuorina. Heikin poika puuseppämestari Heikki Heikinpoika Liikanen ja tämän vaimo Olga, o.s. Härmälä on haudattu viereiseen hautaan. Koskenlaskija-Heikin hauta mainitaan K. Schalin kirjassa Oulun hautausmaat. Viime vuonna haudan tekstit olivat hädin tuskin luettavissa, mutta hautakiveä on nähtävästi puhdistettu viimeksi kuluneen vuoden aikana.

17 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ Isolan haaraan kuuluva Yrjö Henrik Liikanen ( ) työskenteli Oulun Lääninvankilassa vanginvartijana vuodesta Sitä ennen Yrjö oli ollut poliisikonstaapelina Torniossa ja Oulussa. Samassa haudassa Yrjön kanssa lepäävät Yrjön vaimo Nelly Maria (o.s. Seppälä, ) ja tytär, sairaanhoitaja Sisko Liisa ( ), jonka nimi oli piilossa kukkien takana. Yrjön poika Ahti Antero on haudattu Oulun sankarihautausmaalle. Oulun Niemelän sukuhaaraan kuuluva Kaarlo Henrik Liikanen toimi Oulun kaupungissa huoltotarkkaajana vuodesta 1932 ja oli Oulun kaupunginvaltuustossa Oulujoen hautausmaalle haudattu Kaarlon poika Paavo oli opettaja Tuiran kansakoulussa , koulunjohtaja Paulaharjun kansakoulussa ja Oulun kaupungin opetuspäällikkö Oulun yliopistossa hän oli lehtorina ainakin Oulun hautausmaan 12 korttelin reunalta löytyi Oulun Niemelän sukuhaaran suutari Heikki Liikasen perhehauta. Ristin tiedot olivat sukututkimuksen kannalta hyvin antoisat. Ylärivin laattojen tekstit: Matilda Vilhelmiina (Heikin vaimo, o.s. Pekkala) HEIKKI LIIKASEN PERHEHAUTA Heikki Ristin varressa ylhäältä lukien: Jaakko Mikael Yrjö Antti Anna Sofia Meeri Linnea Kaarlo Herman Kirsti Elisabet Eino Viktor Jorma Kalevi Heikin lapsia olivat Jaakko Mikael (henkikirjoissa raajarikoksi mainittu), Yrjö Antti (kauppamatkustaja, joka asui Kemissä ja Tampereella 1929) Anna Sofia (ompelija), Meeri Linnea, Kaarlo Herman (työmies) ja Eino Viktor (liikkeenharjoittaja). Meeri Linnean, myöh. Hytinkoski, puoliso rautatieläinen Erkki Kustaa Adolf Hytinkoski ( ) on haudattu sankarihautausmaalle. Kirsti Elisabet ( ) oli Rovaniemelläkin asuneen Eino Viktor Liikasen puoliso ja Jorma Kalevi heidän poikansa. Kierroksen lopussa löysin haudan, jossa lepäsivät Oulun Isolan haaran Matti Pietari Liikanen ( ), tämän vaimo Hilja Amanda o.s. Toivainen ( ) ja tytär Aune Maria ( ). Joku oli käynyt haudalla aivan hetkeä ennen, koska lyhdyssä paloi kynttilä, joka ei ollut ehtinyt kulua juuri ollenkaan. Samanlainen lyhty paloi viereisellä haudalla, mikä sai miettimään, onko kyseisessä haudassa lepäävällä Reino Haapalalla ( ) yhteyksiä Liikasiin. Myöhemmin selvisi, että Reino Haapala oli Matti Pietarin toisen tyttären Anjan puoliso. Ilahduttavaa oli havaita, että haudat olivat hyvin hoidettuja, mikä näkynee myös kuvista. Sitä voisi pitää merkkinä siitä, ettei ketään ole unohdettu! Olli Liikanen

18 18 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012 JONI PUURULA SIIR- TYY RUOTSIIN Vaasan Sportissa kaksi mestismestaruutta torjunut Joni Puurula siirtyy Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa pelaavaan Asplöveniin. Ilman sopimusta Sportin kanssa kauden päätteeksi jäänyt Puurula on pelannut aiemminkin Allsvenskanissa, kun hän vartioi kaudella Leksandin maalia. - Hän on kokenut ja menestynyt maalivahti. Olemme seuranneet häntä jo jonkin aikaa, kommentoi haaparantalaisseuran urheilutoimenjohtaja Per Kenttä seuran verkkosivuilla. Elokuussa 30 vuotta täyttänyt Puurula pelasi Sportin riveissä kahden kauden aikana yhteensä 58 ottelua. Julkaistu Internetissä TUKHOLMAN TON 2012 MARA- Olemme jo melkein perinteisesti laittaneet lehteemme Liikasten tuloksia Tukholman maratonilta. Viime vuonna kukaan ei osallistunut. Tänä vuonna 2.6. tulosluettelossa oli kuitenkin yksi Liikanen. Hän oli Jaakko Liikanen, s Hänkin juoksi vain 25 km ja sijoitus oli 5147:s. Aika oli 2 h 13 min 26 s eli keskivauhti oli 5,21 min/km. Päivä oli sateinen ja kolea. Onnittelut upeasta suorituksesta. PUHEENJOHTAJAA KUULTIIN Tapaus Anita Liikanen (Katso nro 2/2011) on edennyt nyt niin, että puheenjohtaja sai kutsun poliisin kuulusteluun, joka tapahtui Muutkin asianosaiset on ilmeisesti kuultu, kun sukuseura sai ilmoituksen tutkinnan päätöksestä ja asian lähettämisestä syyttäjälle. Odottelemme loppuratkaisua. Päätöstä odotellessa tuntui oudolta, kun viikolla 45 soitettiin puheenjohtajalle eräästä yrityksestä ja kysyttiin Anita Liikasesta. Oli yrittänyt tilata tavaraa tilaajana Liikasen kovat koukut. Yritys ei ollut tavaraa toimittanut löydettyään verkosta juttumme ja kiittivät siitä TAIDENÄYTTELY Sirkka Laakkonen ahkeroi ja järjesti taidenäyttelyn (MAALAUKSIA) Avajaiset olivat torstaina klo Paikkana oli tuttu Kirjagalleria. RAUHANKATU 7, HELSINKI SEPARAATTORI- UUTISIA Muistamme varmaan separaattorin, joka oli ennen vanhaan maalaistaloissa kerman erottamiseksi maidosta. Nyt niitä on meijereissä, mutta vähän erilaisia ja toiseen tarkoitukseen niitä on muualla. Reisjärvinen Tero Savela on perustanut viime vuoden vaihteessa maatalouden tuotteita ja palveluja myyvän yrityksen Reiskone Oy:n. Reiskoneen pääartikkeleina olivat keväällä reisjärvisen Rekitecin valmistamat lietelannan separointilaitteet, joita Tero käy markkinoimassa ympäri Suomea. Myynnin tueksi ja separointiurakointia varten Reiskone on hankkinut Rekitecin separointilaitteet kuorma-autoon asennettuna. Tero Savela, kuorma-auto ja siihen asennettu separointilaitteisto. Lietelannan separoinnissa lietteestä erotetaan kuiva-aines ja neste ohjataan erilliseen säiliöön tai takaisin samaan säiliöön. Lietesäiliöön tulee lisää tilaa ja samalla lietesäiliön lanta ohenee. Kuiva-aines on erinomaista lannoitetta ja aikanaan kuiva-aines viedään kynnökselle ja neste nurmelle. Tero kertoo, että kuiva-aineksessa on fosforia ja nesteessä typpeä, jolloin ravinteet pystytään paremmin kohdentamaan pellon tarpeiden mukaan. Teron vanhemmat ovat Raimo ja Aino Savela, o.s. Liikanen ja sukuhaara on siten Kangasniemen sukuhaara. Toivotamme yritykselle onnea ja menestystä. Lähde ja kuva: Reisjärvi-lehti JÄSENMAKSUSIKO RÄSTISSÄ? Mikäli jäsenmaksusi on ollut kirjanpitomme mukaan vielä maksamatta, saat tämän lehden välissä uuden laskun, joka erääntyy maksettavaksi heti. Mikäli olet hoitanut jo maksun, pyydämme ottamaan yhteyttä rahastonhoitajaan asian selvittämiseksi. Kiitos. Huom! Sampo Pankkimme nimi on muuttunut Uusi nimi on Danske Bank!

19 LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/ LIIKASTEN VANHIN 100 V Kauan on jo ehditty jo odottaa, mutta nyt se toivottavasti toteutuu, että Liikasten vanhin täyttää pyöreät sata vuotta Hän on ollut vanhin jo alkaen ja hänen nimensä on ollut jokaisessa Liikaslinkissä takasivulla. Hän on helsinkiläinen Salme Strandman o.s. Saarenmaa. 85 vuotta 4.3. Ka/P Esko Halonen, Reisjärvi 80 vuotta Mi Seija Tikkanen, Helsinki Mi Pentti Liikanen, Kotka 5.8. Ka/P Asta Pinola, Ylivieska Ka/P Erkki Liikanen, Kangasniemi 75 vuotta Ri Helena Allahwerdi, Espoo Ri/K Pirkko Liikanen, Espoo Lä Heikki Liikanen, Helsinki Ku Maija-Liisa Pallari, Kemijärvi 70 vuotta Ka Irma Karuvaara, Mikkeli Jo Erkki Liikanen, Tammela 5.6. Ku Lauri Liikanen, Rovaniemi Ka Terttu Albrecht, Kangasniemi Ku Jouko Liikanen, Muhos Mi Antero Liikanen, Mikkeli Ka/P Harri Liikanen, Helsinki 60 vuotta Salme Voitte tutustua tarkemmin hänen elämäänsä verkossa osoitteessa Tällä hetkellä Salme viettää elämänsä ehtoota Antinkodissa Helsingissä. Jäämme jännityksellä odottamaan synttäreitä. HLI MERKKIPÄIVIÄ vuotta Ri Salme Strandman, Helsinki 93 vuotta Ri Nils Lilljegren,Helsinki Mi/P Sirkka-Liisa Tupala, Hämeenlinna 90 vuotta Mi/K Annikki Liikanen, Juva 8.9. Ko Maire Inkilä, Keminmaa 7.3. Ku Heikki Liikanen, Haukipudas Ku Petri Liikanen, Pietarsaari 1.5. Mi Kari Liikanen, Mikkeli 4.6. Ka Pirkko Liikanen, Hollola 1.7. Ka/A Kirsti Puurula, Reisjärvi Ka Aulikki Puntola, Lempäälä Ka/P Aino Tuominen, Nurmijärvi 50 vuotta 5.3. Ka/A Jyrki Liikanen, Nivala Pu Arto Liikanen, Pudasjärvi Ka Merja Rossi, Helsinki 8.5. Ka Kirsi Niemisalo-Kupiainen, Lahti 3.8. Ka/A Tarja Ukonaho, Nurmijärvi Mi Raija Ruotsalainen, Juva Ka Pirjo Häkkinen, Kangasniemi Mikäli et halua, että nimesi julkaistaan ensi vuonna merkkipäiväluettelossa Liikaslinkissä 2/2013, ilmoita siitä ennen lokakuun loppua P= perustajajäsen A= ainaisjäsen K= kunniajäsen Jo, Ka, Ku, Lä, Mi, Pu, Ri sukuhaarojen lyhenteitä.

20 Palautus osoitteeseen Liikasten sukuseura ry c/o Maarit Tillman Sysmäntie OUTOKUMPU SUKUSEURAN HALLITUS Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, HELSINKI, , harri.liikanen(at)welho.com Varapuheenjohtaja (=sukuseuran varaesimies), lähihoitaja Maaret Ollila Helmikuja 3 B 22, RYTTYLÄ , maaret.ollila(at)pp.inet.fi Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3, OUTOKUMPU, , maarit.tillman(at)gmail.com Hankkija Sirkka-Liisa Liikanen, Luusniementie 1236, LUUSNIEMI, , sirkkis47(at)gmail.com Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438, ANTTOLA, , esko.liikanen(at)surffi.fi Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2, HELSINKI, , olli.liikanen(at)edu.hel.fi JÄSENSIHTEERI Anne Ekroos, Mustarinne 7, ESPOO , anne.ekroos(at)hotmail.fi RAHASTONHOITAJA Matti Liikanen, Pollarikatu 12 as 8, LAHTI, , matti.liikanen(at)luukku.com SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus JUVA: KariLiikanen, Mikonkatu 1 B 24, Mikkeli , kari.liikanen(at)pp3.inet.fi KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Kuusisto, katso hallitus KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, Kuusamo, , a.kultanen(at)luukku.com PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com REISJÄRVI: Marja-Liisa Kemppainen, Mattilantie 8, Reisjärvi, , liisa.kemppainen(at)pp.sonera.net LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen, katso Rahastonhoitaja VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara) 1993 (Ri) Mirjam Piira, Mäntyharju, k (Mi) Annikki Liikanen, Juva 1995 (Ri) Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k (Ka) Erkki Liikanen, Bryssel 1997 (Ko) Heikki Liikanen, Joutsa, k (Ku) Hannes Savolainen, Kemijärvi 1999 (Jo) Erkki Liikanen, Tammela 2000 (Ri) Pirkko Liikanen, Espoo 2001 (Ka) Matti Liikanen, Lahti 2002 (Ku) Jaakko Liikanen, Riihimäki 2003 (Ka) Raimo Liikanen, Mikkeli 2004 (Mi) Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola) 2005 (Ka) Harri Liikanen, Helsinki 2006 (Ri) Pekka Saarenmaa, Kerava 2007 (Ka ) Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi 2008 (Ri) Sirkka Laakkonen, Espoo 2009 (Ka) Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki 2010 (Lä) Heikki Liikanen, Helsinki 2011 (Ka) Sirkka Leppälä, Reisjärvi 2012 (Ko) Maarit Tillman, Outokumpu 2013? KUNNIAJÄSENET 1. Haastemies Eino Liikanen (k.1997) 2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen (k.2004) 3. Emäntä Annikki Liikanen Sääteknikko Mauri Puurula Professori Pirkko Liikanen Yrittäjä Matti Liikanen SUVUN VANHIN Vanhin elossa oleva Liikanen on helsinkiläinen Salme Strandman o.s. Saarenmaa s Tampereella. Ristiinan sukuhaara. PERINNEHENKILÖ Perinnehenkilöksi nimettiin 1999 vapaustaistelija, luutnantti Herman Liikanen ( ) joka kuuluu Ristiinan sukuhaaraan. KUMMITYTTÖ Kummitytöksi nimettiin 1990 lähes sukuseuran perustamispäivänä syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta. INTERNET- KOTISIVU PANKKITILIN NUMERO Danske Bank FI