ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA. Kaupunginhallitus 28.3.2011"

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2010 TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Kaupunginjohtaja katsaus 3 TOIMINTAKERTOMUS 4 Kaupunginhallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen valvonta 12 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys 21 Kaupungin talous vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen 30 Toiminnan rahoitus 31 Rahoitusasema 33 Kokonaistulot ja menot 36 Kaupunkikonserni 37 Talousarvion toteutuminen 45 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 45 - kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus 45 - perusturvalautakunta 53 - sivistyspalvelukeskus 59 - tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta 65 - tekninen palvelukeskus, ympäristölautakunta 73 Talousarvion toteutuminen 79 - käyttötalous 79 - talousarvion muutokset 84 - tuloslaskelma 86 - investoinnit 87 - talousarvion muutokset 91 - rahoitusosan toteutuminen 92 - maksuosuudet 93 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 95 Tuloslaskelma 96 Rahoituslaskelma 97 Tase 98 Konsernin tuloslaskelma 100 Konsernin rahoituslaskelma 101 Konsernin tase 102 Liitetiedot 103 Kirjanpitokirjat 127 Tositelajit ja numerot 128 Allekirjoitukset ja merkinnät 129 2

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2010 päättyi Orimattilassa juhlaviin tunnelmiin. Artjärven ja Orimattilan kuntaliitosta juhlittiin näyttävästi ilotulituksella vuoden vaihtuessa. Kuntaliitoksen tavoitteet ja lähtökohdat on kirjattu kuntien väliseen yhdistymissopimukseen. Liitoksen strategisina tavoitteiksi on kirjattu palvelujen turvaaminen, talouden tasapaino, kasvuedellytysten lisääminen sekä yrittämisen edellytysten vahvistaminen. Kuntaliitos vaati paljon työtä niin luottamushenkilöiltä kuin viranhaltijoilta. Tästä kiitokset kaikille siinä työssä mukana olleille! Valtioneuvoston yhdistymispäätöksen jälkeen kaupungin oman hallinnon ohella toimi loppuvuoden ajan yhdistynyt hallinto. Sitä pyöritettiin olemassa olevin voimin eikä kuntaliitoksen valmistelua varten palkattu henkilöstöä. Tilinpäätös vuodelta 2010 on erinomaista luettavaa. Se on ennen kaikkea lopputulos siitä työstä, joka aloitettiin vuonna 2005, kun kaupunkiin perustettiin talouden tasapainottamistyöryhmä. Poliittisten ryhmien välillä sovittiin, että halutaan foorumi, jossa ainoana agendana on kaupungin talouden tasapainottaminen. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä kertyneet alijäämät olivat 5,7 miljoonaa euroa, vielä vuoden 2006 tilinpäätöksessä alijäämien määrä kasvoi 6,2 miljoonaan euroon ja luvut lähentelivät kriisikuntien lukuja. Talouden tasapainottaminen tehtiin määrätietoisesti, suunnitelmallisesti ja ennen kaikkea ilman ns. taikatemppuja. Työ vaati vahvaa sitoutumista, mm. vuoden 2007 alussa tehtiin päätökset yhteensä n euron henkilöstömäärärahojen vähennyksistä. Tämä vastasi n. 10 henkilön työpanosta. Sen lisäksi, että vuoden 2010 tilinpäätöksellä katettiin vanhat kertyneet edellisten vuosien alijäämät, niin sillä saadaan katettua Artjärven kunnan kertyneet alijäämät, jotka ovat reilut 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Yhdistynyt kaupunki saa aloittaa työnsä puhtaalta pöydältä. Tulevien vuosien suurena haasteena on saada investointitaso pysymään kohtuullisena. Investointitasoa nostavat niin peruskorjausinvestoinnit, uudisrakentaminen kuin kaupungin tulevaisuushankkeet. Vuonna 2010 kaupungin johdossa tapahtui henkilöstövaihdoksia. Kaupunginjohtajana vuodesta 1996 lähtien toiminut Martti Heinonen jäi eläkkeelle kesän 2010 aikana. Kaupungin keskeisin tulevaisuushanke Hennan kehittäminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. SRV-yhtiön kanssa järjestettiin keväällä kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voittajatöiden pohjalta on jatkettu Hennan keskustan ja asuinalueiden suunnittelua. Samoin osayleiskaavaa viimeisteltiin hyväksyttäväksi. Keskeisenä tavoitteena on nyt saada juna pysähtymään Hennassa ja saada alueen kehittyminen liikkeelle. Uusikunta hanke kaatui syyskuussa Syntyneen ratkaisun myötä on syytä keskittyä maakunnan kehittämiseen ja löytää uusia yhteistyömuotoja, jotka hyödyttävät kaikkia. Kokonaisuudessaan Orimattilan ympärillä on myönteinen vire, yritykset ja uudet asukkaat ovat kiinnostuneita Orimattilasta sekä kaupungin taloudellinen tilanne on parantunut. Kun nyt on käynnistynyt uuden strategian laatiminen, on katse suunnattava tiukasti tulevaisuuteen ja luotava vahva yhteinen tahtotila kaupungin kehittämiseksi. Siitä on olemassa näyttöjä, että vahvalla yhteisellä tahtotilalla saadaan aikaan tuloksia. Osmo Pieski kaupunginjohtaja 3

4 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Orimattilan kaupunginvaltuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Valtuuston kokoonpano vuonna 2010 oli puolueittain seuraava: Puolue Valtuutetut Kok. + KD 12 Kesk. 8 SDP 8 Perussuomalaiset 5 Vas. 1 Vihreät 1 Kaupunginvaltuustoon kuuluivat vuonna 2010 seuraavat valtuutetut: Puheenjohtajisto: Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kalle Jokinen, Kok. Kirsti Laatunen, SDP Riitta Lonka, Kesk. Valtuustoryhmät: Kokoomus ja kristillisdemokraatit Jokinen Kalle Jäämaa Pia Karinen Jussi Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Korkeamäki Matti Laaksonen Pertti, KD Lankinen Pekka Luoto Ritva Rautala Heikki Ryynänen Aimo Törrönen Pekka Keskusta 4

5 Auvinen Pekka Eskola Arvo Lindgrén Sinikka Lonka Riitta Mölsä Tero Nenonen Markku Niklander Jorma Vikman Jyrki SDP Heikkilä Jorma Holopainen Veini Jokinen Olli Koivunen Tuula Laatunen Kirsti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Welling Mirva Perussuomalaiset Heikkilä Esko Papinaho Sirkka-Liisa Päivä Paavo Saarinen Ville Venesjärvi Seppo Vas. Saarinen Harri Vihreät Suomi Marko Valtuustoryhmien puheenjohtajat Kokoomus + KD Kesk. SDP Perussuomalaiset Vas. Vihreät Karjalainen Riitta Lonka Riitta Laatunen Kirsti Papinaho Sirkka-Liisa Saarinen Harri Suomi Marko Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 90 asiaa. Tärkeimpinä päätöksinä voidaan mainita: Orimattilan strategia

6 Kaupunginjohtajan valinta Artjärven kunnan ja Orimattilan kaupungin yhdistymissopimus Peltolan kortteli 1100 asemakaavan muutos / kaavan hyväksyminen Orimattilan elinkeinostrategia Vuoden 2009 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma Maanhankinnat ja vaihto, Pennala LAAJENNETTU KAUPUNGINVALTUUSTO Artjärven kunnan ja Orimattilan kaupungin laajennettu kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden 2010 aikana 3 kertaa ja käsitteli 26 asiaa. Laajennettuun kaupunginvaltuuston kuului Orimattilan kaupunginvaltuutettujen lisäksi Artjärven 17 kunnanvaltuutettua. Ahtiainen Jani Anttila Ari, III vpj. Autio Raimo Berg Janne Halme Hannu-Pekka Harmokivi Pia Huuhtanen Reima Hyväkkä Marianna Jantunen Seija Kallio Matti Koskimaa Päivi Kyöstilä Mauri Lehto Timo Malmiharju Tapio Ritala Janne Soinoja Solita Vaara Lauri Laajennetun kaupunginvaltuuston päätöksistä voidaan mainita: pv Yhdistettyjen toimielinten toiminnassa noudatettavat säännöt ja määräykset Vesilaitoksen hinnan tarkistus vuodelle Eko-maksujen perintä Perustettavat virat Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimus vuodelle Lastensuojelun suunnitelma vuosille Vuoden 2011 talousarvio ja taloussuunnitelma

7 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty. Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: Puheenjohtaja Tero Mölsä Kesk. I varapuheenjohtaja Tuula Koivunen SDP II varapuheenjohtaja Aimo Ryynänen Kok. Muut jäsenet: Kok. + KD SDP Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Laaksonen Pertti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Kesk. Auvinen Pekka Lindgrén Sinikka Perus. Papinaho Sirkka-Liisa Venesjärvi Seppo Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 23 kertaa ja käsitteli 357 asiaa. Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden ohella voidaan mainita: pv. pyk Keskustan aluekeittiö - hankesuunnitelma Kuivannon koulun peruskorjaus Linja-autoaseman sijoittuminen Raideliikenteen vaikutukset elinkeinoelämälle Matkailuyhdistyksen perustamishanke Orimattilan julistautuminen terveysliikuntakunnaksi Ystävyyskuntasopimuksen allekirjoittaminen unkarilaisen Kozarmislenyn kaupungin kanssa Selvitys ikääntyvien palvelurakenteesta ja palvelujen tarpeesta vuoteen 2040 LAAJENNETTU KAUPUNGINHALLITUS Artjärven kunnan ja Orimattilan kaupungin laajennettu kaupunginhallitus kokoontui toimintakertomusvuonna 8 kertaa ja käsitteli 106 asiaa. Laajennettuun kaupunginhallitukseen kuului Orimattilan kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi Artjärveltä Raimo Autio ja Päivi Koskimaa. Laajennetun kaupunginhallituksen päätöksistä voidaan mainita: 7

8 pv. pyk Katujen ja teiden nimien muuttaminen kuntaliitoksessa Kunnanjohtaja Kimmo Kuparisen siirtäminen Orimattilan kaupungin palvelukseen alkaen Teknisen lautakunnan taksat ja maksut Liikuntapalveluiden maksut Artjärven kunnan henkilöstön siirtosuunnitelman hyväksyminen Rakennusvalvontamaksujen tarkistaminen Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen Asiointiliikenne Artjärven ja Orimattilan välillä YHTEISTOIMINTAELIN Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajaa edustavista kaupunginhallituksen jäsenistä. Yhteistoimintaelin kokoontui kertomusvuonna 2 kertaa. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. KYLÄJOHTOKUNNAT Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna 12 ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä vuonna 2010 hoiti Niinikosken kyläyhdistys valtuuston erillisellä päätöksellä. HENKILÖSTÖ Henkilöstöä oli 465,2, joista opetuspalveluissa oli 194 ja päivähoidossa 138,5. Henkilöstömenot vuonna 2010 olivat 21,3 milj. euroa, mikä on 29,17 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös. 8

9 TALOUSARVION VASTUUHENKILÖT TILINPÄÄTÖKSEN 2010 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN Tulosalue Vastuuhenkilö 1 Käyttötalous Virkanimike Viranhaltija HALLINTOPALVELUKESKUS Valtuusto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski Hallitus " " Yleishallinto Talousjohtaja Päivi Suikkanen Asuntotoimi Asuntosihteeri Erkki Kivinen Ruokapalvelut ja siivous Ruokapalvelupäällikkö Riitta Mikkola Maaseututoimi Maataloussihteeri Minna Elosuo PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallinto- ja sote-yhtymän tulosryhmät Tilaajajohtaja Päivi Pitkänen SIVISTYSPALVELUKESKUS Lasten päivähoito Päivähoidonjohtaja Merja Hytönen Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen Opetuspalvelut " " Aikuiskoulutus Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Henrika Suna Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kirsi Lähde Liikuntatoimi Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Nuorisotoimi " " Pirjo Ståhlberg TEKNINEN PALVELUKESKUS Vesilaitos Vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri Hallintopalvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Tilapalvelu Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Yhdyskuntatekniikka Kaupungininsinööri Tuukka Tuomala Maankäytön palvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Rakennustarkastuksen Rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen palvelut Pelastustoimi Kaupunginjohtaja Osmo Pieski Ympäristönsuojelun palvelut Ympäristönsuojelusihteeri 9 Kirsi Liukkonen-Hämäläinen

10 2 Investoinnit Virkanimike Viranhaltija 2003 KAUPUNGINHALLITUS Kiinteistöomaisuus Kaupunginjohtaja Osmo Pieski Kiinteistörakentaminen Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Irtaimisto Kaupunginjohtaja Osmo Pieski 240 SIVISTYSLAUTAKUNTA Kiinteistörakentaminen Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Irtaimisto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen 250 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kiinteistörakentaminen Toimitilajohtaja Jarmo Koskinen Irtaimisto Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen Maa- ja vesirakentaminen Kaupungininsinööri Tuukka Tuomala - erillishankkeet Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 3 Tulos- ja rahoituslaskelman meno- ja tulolajit TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Poistoeron lisäys / vähennys Investointivarausten lisäys / vähennys Pakollisten varausten lisäys / vähennys Rahastojen lisäys / vähennys RAHOITUSLASKELMA Satunnaiset tuotot ja kulut Pakollisten varausten lisäys / vähennys Antolainojen lisäys / vähennys Pitkäaik. saamisten lisäys / vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys / vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys Virkanimike Talousjohtaja Talousjohtaja Viranhaltija Päivi Suikkanen Päivi Suikkanen 10

11 ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSARVIOTULOS- ALUEITTAIN VUOSINA PALVELUKESKUS HALLINTOPALVELUKESKUS Hallinto Elinkeino ja projektit Yleishallinto 13,1 10,5 10, Asuntotoimi 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Edunvalvonta 1,5 1,5 1,5 Maaseututoimi 1, Ruokapalvelut 31,5 31,5 32, Hallintopalvelukeskus 50,2 47,6 48,36 44,6 44,6 PERUSTURVALAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto 6,5 6,5 5,5 5,5 5 Peruskoulutus ja lukio Aikuiskoulutus 5,7 1,6 Kulttuuritoimi 0,3 0,6 0,6 1,1 1,1 Kirjasto Liikunta 5, Nuoriso Päivähoito 125, ,5 138,5 Sivistyspalvelukeskus 199,2 344,7 346,1 349,1 355,6 yhteensä TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto ja maankäyttö 10,2 9,5 8, Tilapalvelu 35,71 37,8 36, Yhdyskuntatekniikka Vesilaitos Rakennustark. ja ymp. suojelu Tekninen palvelukeskus 50,91 64,3 62, yhteensä KAUPUNKI YHTEENSÄ 566,81 456,6 457,61 460,7 465,2 11

12 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. Seuraavassa sisäistä valvontaa on arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan. Yleiset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallinta Yleisenä riskinä on, että kaupunki ei havaitse toimintaympäristössään / toimialallaan tapahtuvia muutoksia riittävän nopeasti. Kaupungilla tulee olla riittävät reagointivalmiudet, reagointikykyä tai reagointinopeutta uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa terveitä, varovaisia toimintatapoja. Yleinen taloudellinen tilanne on edelleenkin kuntataloudelle huomattava riski. Verotulokertymien hidas kasvu aiheuttaa tarpeen menojen supistamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Vuosi 2010 toteutui edellisvuoden tapaan taantuman vaikutuksista huolimatta hallitusti, mutta taantuman vaikutukset (mm. pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen) sekä muuttovoitosta ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu edellyttävät tulopohjan kehityksen jatkuvaa seurantaa. Talouden tasapainottamisryhmä on valmistellut Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi , jonka kaupunginvaltuusto on käsitellyt Talouskatsauksia on tehty kaksi; ensimmäinen huhtikuun lopun tilanteen mukaisena ja toinen syyskuun lopun tilanteen mukaisena. Määrärahaseuranta on ohjeistettu kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Määrärahaseuranta on toteutunut kaikilta osin hyvin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylityspaineista saatiin ajantasaista tietoa ja palvelusopimuksen muutoksesta neuvoteltiin kuntayhtymän kanssa elokuussa. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. 12

13 Säännökset, määräykset, päätöksentekoprosessi ja tavoitteet Kaupungin toiminnan päälinjaukset toiminta-ajatus, visio, arvot on määritelty kaupungin strategiassa. Riskiksi voi muodostua toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden tavoitteiden puuttuminen. Oman riskinsä aiheuttaa myös ulkoistetun palvelutuotannon ohjauksen puuttuminen ja riittämättömät vaikuttamismahdollisuudet. Sisäisen valvonnan tulee muodostaa toimiva valvontakokonaisuus. Kaupungin antamaa ohjeistusta, lakeja, säädöksiä ja viranomaisten määräyksiä sekä työehtosopimuksia tulee noudattaa, prosessien laadun tulee olla yhtenäinen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on pyrittävä. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto, vaan se on rakennettu organisaation sisälle ja on osa kaupungin jokapäiväistä ohjausta organisaation kaikilla tasoilla. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Hallitus varmistaa vähintään vuosittain sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskien hallinnan kattavuuden ja toimivuuden. Sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeistus on käsitelty kaupunginhallituksessa vuonna Tietoisuuteen sisäisen valvonnan sisällöstä, suorittamisesta ja vastuusta on syytä edelleen kiinnittää huomiota, koska sisäinen valvonta sekoitetaan osittain ulkoiseen tarkastukseen. Riskien tunnistamiseen sekä riskinkantokykyyn perustuvaa riskinottotason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä ainakin elinkeinopolitiikan osalta on arvioitava uudelleen ja määriteltävä riskille kattotaso, mihin kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. Kaupungin organisaatiorakenteen selkeyteen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Varamiesjärjestelmän tulee toimia ja mahdollisesti esiintyvään henkilöstön ylikuormittumiseen tulee oikea-aikaisesti puuttua, niin että ylikuormittumisesta aiheutuvia sairauslomia ei aiheudu. Vastuualueiden määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota ja varamiesjärjestelmää kehittää organisaation sisällä. Tavoitteena on henkilöstön selkeät toimenkuvat ja riittävät henkilöstöresurssit. Koska henkilöstön lisäämiseen ei paljon ole mahdollisuutta, on syytä laatia osaamiskartoitusta ja mahdollisen koulutuksen ja perehdyttämisen kautta lisätä toimintavarmuutta. Henkilöstön käyttöä koko kaupungin organisaation laajuudella yli hallintokuntarajojen tulee kehittää niiltä osin kuin se on mahdollista. Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus ). Päätöksenteossa on huomioitava kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, jääviystilanteet ja toimivalta- ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosääntöjen ajantasaisuutta on aika ajoin tarkistettava sekä selvitettävä puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Informaation kulkuun ja laatuun kohdistuvien vaatimusten täyttymiseen tulee kiinnittää huomiota. Informaation tulee kulkea läpi koko organisaation ja sen tulee olla kah- 13

14 densuuntaista. Henkilökuntaa on pidetty ajan tasalla osastopalaverien välityksellä. Esimiehille on järjestetty erillisiä infotilaisuuksia mm. sopimus- yms. muutoksista. Työilmapiiri-tutkimuksen kommentteihin ja tuloksiin reagoidaan tarpeen mukaan. Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ohjeistusten saatavuuteen, ja toiminnallisten varasuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä huomioita. Eräiden keskeisten toimintojen ja järjestelmien osalta kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista. Kaupunki on mm. ulkoistanut palkka- ja taloushallinnon hoitamisen, niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen Päijät-Tili Oy:lle. Toimintaympäristön muutokset (seudullinen talouspalvelukeskushanke) voivat tuoda tähän toimintamalliin muutoksia. Kaupungilla on vuoden vaihteessa kolme asiaa, joissa korvausvaatimukset ovat mahdollisia. Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on ollut vireille tullut asia, jossa palkansaaja vaatii, että Lahden ja Orimattilan kaupungit, Asikkalan, Hollolan ja Nastolan kunnat lakkautetun Lahden seudun kuntatekniikan omistajina korvaavat työsuhteen perusteettomasta päättämisestä hänelle 20 kuukauden palkkaa vastaavan summan sekä 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomisajan palkan sekä lomakorvauksen ja vahingonkorvauksen ( ). Käräjäoikeus teki kielteisen päätöksen asiassa, mutta kantaja ei ollut ratkaisuun tyytyväinen, vaan valitti edelleen. Orimattilan yhteiskoululla tapahtunut onnettomuus teknisen työn tunnilla on vuoden lopussa ollut esitutkintavaiheessa. Asian oikeuskäsittely on vuoden 2011 puolella. Orimattilan kaupungin tulosaluejohtaja on tehnyt tasa-arvovaltuutetulle kannanottopyynnön palkkasyrjintä-asiassa. Tasa-arvovaltuutetun lausunnossa ei ollut suoraa kannanottoa, onko palkkasyrjintää tapahtunut, vaan mahdolliset korvausvaatimukset tulee osoittaa käräjäoikeuteen. Omaisuus, hankinnat, vakuutukset ja tietoturva Kaupungin vakuutukset ovat vuonna 2010 olleet If-vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa tarkistetaan vuosittain vakuutusturva. Sen lisäksi vastuuhenkilöt päivittävät muutoksia reaaliaikaisesti. Vakuutusten kilpailuttaminen tulee ajankohtaiseksi Artjärvi-Orimattilan kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2011, jolloin tulee myös tarkastella vakuutusturvan tasoa. Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa tammikuussa Lahden kaupungin kanssa tehtävää hankintayhteistyötä on hyödynnetty ja jatkossa pyritään hyödyntämään enenevässä määrin. Tietoturvan viitekehystä on toteutettu seudullisesti. Tietoturvapolitiikka, johtoryhmän hyväksymä tietoturvaohjeisto ja seuraamustaulukot oli tavoitteena käsitellä kaupunginhallituksessa vuonna 2010, mutta näiden asioiden käsittely siirtyy vuoteen Atk-laitteiden käytettävyys ja käyttövarmuus (ikä, varajärjestelmät) ovat näkökulmia, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa. Palvelimet on varmistettu säännöllisesti ja varmistusnauhat säilytetään asianmukaisesti. 14

15 Perusturvalautakunta Toiminnalliset riskit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää Orimattilan kaupungin sosiaalija terveyspalvelut.ennusteiden mukaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveysalalle heikkenee tulevina vuosina. Tälläkin hetkellä ajoittaista niukkuutta on lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden suhteen; hammaslääkäreistä on pulaa niin paikallisesti kuin koko maassa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyntä vaihtelee ja kuntayhtymällä on toiminnallinen riski palveluiden riittävyydessä ja hoito- ja palvelutakuun toteutumisessa. Palveluntuottajalla on oltava valmius toimintojen muuttamiseen ja uudelleen organisointiin poikeusoloissa esim. pandemian uhatessa väestöä. Kuntayhtymällä on ajantasaiset valmius- ja pandemiasuunnitelmat. Toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttavat myös lainsäädännöstä tulevat uudet palveluvelvoitteet. Entisten toimintojen lisäksi resursseja on varattava uusien palveluiden tuottamiseen ja terveyden edistämisen toimenpiteisiin. Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta ja sitä kautta tulevia kustannussäästöjä on vaikea arvioida lyhyellä seurantajaksolla. Vahinkoriskit Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toiminnan että ostopalveluiden osalta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä. Kuntayhtymä ilmoittaa osavuosikatsauksissaan hoito- ja palvelutakuun toteutumisesta. Tilaajajohtaja ja perusturvalautakunta saavat tietoa mahdollisista poikkeamista kuntayhtymän viranhaltijoilta.tiedonkulkua kuntayhtymän ja kaupungin välillä tulee kuitenkin entisestään tehostaa. Perusturvalautakunnan tulee saada tietoa esim. määrärahaja resurssivajeista, jos niillä on vaikutusta kuntalaisten palveluiden tasoon ja saatavuuteen. Samoin suunnitelluista toiminnallisista muutoksista on hyvä informoida tilaajaa ja perusturvalautakuntaa. Sinällään operatiivinen toiminta ja sen järjestelyt kuuluvat kuntayhtymän päätösvaltaan, mutta ajantasainen tiedotus poikkeamista ja tulevista muutoksista lisää luottamusta sopimusosapuolien välillä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Päijät-Hämeen sosiaali-ja terveysyhtymän osavuosikatsauksissa esitellään tulosryhmittäin toiminta- ja taloustiedot sekä tilinpäätösennuste. Keväällä 2010 kuntayhtymä antoi osalle jäsenkunnistaan tulosvaroituksen erikoissairaanhoidon toimialan osalta. Orimattilan perusturvalautakunta sai selvitykset erikoissairaanhoidon ylityksistä touko- ja lokakuussa. Merkittävimmät kustannusten nousut olivat ostopalveluissa sekä HUS:n vuodeosastoperusteisessa laskutuksessa. Ostopalvelukustannusten nousu selittyy mm. kalliilla yksittäisillä hoitojaksoilla ja lisääntyneellä palvelukäytöllä. Elokuun lopussa käytiin kuntayhtymän ja kaupungin väliset neuvottelu, jossa sovittiin lisätalousarviosta erikoissairaanhoidon toimialalle. Loppuvuodesta erikoissairaanhoidon osalta menokehitys tasaantui ja kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon tilinpäätös vuodelta 2010 oli ylijäämäinen lisätalousarvioon nähden. Tämä osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja menokehitys- 15

16 tä on vaikea tarkasti ennustaa. Toisaalta menojen ylitykseen on vaikea vaikuttaa, koska kaupungin on järjestettävä lakisääteiset palvelut kuntalaisilleen hoito- ja palvelutakuun mukaisesti. Sopimustoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitetasot, toimenpiteet sekä arviointimittarit. Vuosittainen palvelusopimus perustuu järjestämissuunnitelmaan ja siinä sovitaan suoritemäärät, maksuosuudet sekä muutosaihiot. Pohjana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus. Vuonna 2010 kirjattiin järjestämissuunnitelmaan kuntayhtymän ja kuntien välinen käytäntö hankintamenettelyssä, kun on kyse merkittävistä, kuntalaisten palveluihin ja palvelutasoon vaikuttavista hankinnoista ja kilpailuttamisesta.tähän liittyen nimettiin kunnista edustajat Orimattilan seudun ikääntyvien asumispalveluiden kilpailutusta valmistelevaan työryhmään. Työryhmässä linjattiin mm. kilpailutuksen kriteerejä ja palvelun tuottajien etäisyyttä kilpailutukseen osallistuvista kunnista. Aikaisempaan nähden tämä sovittu käytäntö parantaa kuntien omistajaohjausta. Kuntayhtymä on lisäksi pyytänyt kunnilta lausuntoja valmistelemistaan asioista esim. lastensuojelun suunnitelma. Näin asioiden valmisteluun saadaan kuntien näkemystä ja erilaiset suunnitelmat voidaan ottaa huomioon kaupungin omien strategioiden ja suunnitelmien valmistelussa. Perusturvan tilaajajohtaja on seurantaryhmän jäsen, missä seurataan ja arvioidaan terveysaseman ulkoistettua Attendo Medone Oy:n tuottamaa vastaanotto- ja päivystystoimintaa. Sivistyslautakunta Toiminnalliset riskit Päivähoitopaikkojen tarjoaminen lain edellyttämässä määräajassa kysynnän kasvaessa on ongelmana erityisesti vuorohoidossa. Perusopetuksen järjestäminen suomenkieltä taitamattomille maahanmuuttajille koetaan toiminnallisena riskinä samoin pätevien uinninvalvojien ja liikunnanohjaajien saaminen sijaisiksi. Vahinkoriskit Työturvallisuus on riskitekijä kouluissa oppilaiden ja henkilökunnan näkökulmasta mm. teknisessä työssä ja liikuntatunnilla. Liukastumiset ja sairauskohtaukset uimahallissa ja Kalliojärven uimarannalla ovat liikuntatoimen riskitekijöitä. Kalliojärvellä sattui kesällä kaksi vakavampaa tapaturmaa. Vanhentunut ja rikkoontuva kalusto liikuntapaikkojen hoidossa lisää tapaturmariskiä. Nuorisotalolla levottomasti tai väkivaltaisesti käyttäytyvät nuoret aiheuttavat vaaraa muille nuorille ja ohjaajille. Yhteiskoulussa tapahtui maaliskuussa 2010 teknisen työn oppitunnilla oppilaalle tapaturma, josta aiheutuu oikeudenkäynti keväällä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistyslautakunta käsitteli vuoden 2010 aikana 6 oikaisuvaatimusta ja antoi 5 vastinetta Kouvolan hallinto-oikeudelle tehtyihin kunnallisvalituksiin. Näistä kolme koski virkavalintoja. Lisäksi Kouvolan hallinto-oikeudelle annettiin kaksi vastinetta sinne tehtyyn hallintovalitukseen. 16

17 Kouvolan hallinto-oikeus antoi marraskuussa päätöksen hallintoriidassa, jossa kaupunki velvoitettiin maksamaan kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus perusteettomasta määräaikaisesta virkasuhteesta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset annettujen ohjeiden mukaisesti. Talousarvion euromääräinen ennuste perustuu kuukausittaiseen talousarvioseurantaan jokaisella vastuualueella. Erityisesti on seurattu opetuspalveluiden ja päivähoidon palkkamäärärahojen sekä kotihoidontuen, koulukuljetusten ja päivähoidon maksutuottojen toteutumista. Nämä antavat keskeisen pohjan myös seuraavan vuoden talousarvioesityksen laadinnalle. Sivistyslautakunta teki marraskuussa kaupunginhallitukselle esityksen sivistyslautakunnan talousarvion muutoksesta menojen ja tulojen lisäämiseksi kumpaankin eurolla. Sivistyslautakunta päätti lukuvuoden arviointikohteeksi kaikilla tulosalueilla Turvallinen työyksikkö. Riskien hallinnan järjestäminen Sivistyslautakunta hyväksyi kesäkuussa koulujen, päiväkotien ja sivistystoimen muiden toimintayksiköíden pelastussuunnitelmat. Sivistystoimen valmiussuunnitelman laadinta aloitettiin keväällä Pelastusopiston järjestämällä koulutuksella ja prosessi jatkuu keväälle Pennalan koulu- ja päiväkotikiinteistön ulkopuolelle asennettiin valvontakamerat ilkivallan torjumiseksi. Kulttuuritalon pääsisäänkäynnin ulko-ovi vaihdettiin turvallisemmaksi liukuoveksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sivistystoimen hankinnat suoritetaan pääsääntöisesti Lahden hankintakeskuksen kilpailutuksen perusteella. Sopimustoiminta Päivähoidossa on ostopalvelusopimukset päiväkoti Kuperkeikasta (Mallusjoen Nuorisoseura ry.) ja ryhmäperhepäiväkoti Onnenpotkusta (Morstokka Oy). Perusopetuslain mukaista koululaisten iltapäivätoimintaa ostetaan kolmelta yhdistykseltä (MLL, 4H ja Virenojan Nuorisoseura ry.) Kansalaisopistopalvelut ostetaan Lahden kaupungin ylläpitämältä Wellamo-opistolta. Uimahallin ja kuntosalin lipunmyynti ostetaan yksityiseltä yrittäjältä. Nämä palvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti hyvässä yhteistyössä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Uimarantojen riskiarviointi suoritettiin kesällä 2010 Kalliojärven, Virenojan Lokin ja Kylänjärven osalta 17

18 Tekninen lautakunta Toiminnalliset riskit Teknisellä lautakunnalla merkittävä toimintaan vaikuttava riskitekijä on ammattitaitoisen henkilöstön määrä. Teknisen lautakunnan alaisia henkilöitä on jäämässä eläkkeelle ja vakituisen henkilöstön nykyinen määrä on riittämätöntä, mikä näkyy erityisesti kesälomien aikana ja sairauslomien sijaistamisessa. Vähäisellä henkilöstöllä toimiminen lisää toiminnassa tapahtuvia riskejä, kun ammattitaitoisia sijaisia ei ole. Lisäksi koska tehtäviä on paljon enemmän kuin ehditään tehdä, joudutaan priorisoimaan, jolloin kaupungin kehityksen tms. kannalta tärkeää jää tekemättä. Myös Henna- hankkeen onnistumisen yhtenä edellytyksenä on riittävä ammattitaitoinen henkilöstö. Yleisesti hankinnat ja niissä epäonnistuminen ovat myös merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen riski kaupungille. Hankinnoissa onnistumiseksi on henkilöstöllä oltava jatkuvaa ajantasaista tasokasta koulutusta ja aikaa koulutuksissa käymiseen. Toisaalta koulutus sinälläänkään ei takaa virheetöntä toimintaa, vaan henkilöstön on käytettävä työaikaa lisäksi uusien käytäntöjen luomiseen ja oppimiseen. Hulevesien osalta on otettava huomioon hulevesitulvat sekä uudet hulevesimääräykset. Vahinkoriskit Vahinkoriskinä nähdään kadut ja yleiset alueet, joiden kunto on valitettavan huono. Myös katuvalaistuksen kunto on turvallisuusriski. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin hallintosäännön tarkistus käynnistettiin vuonna Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouteen liittyvä riski on erityisesti yhdyskuntatekniikan tulosalueella talousarvion laadinnan pitkä aikataulu sekä sen aikana tapahtuvat suhdannevaihtelut ja markkinatilannemuutokset, mitkä vaikuttavat siihen, että talousarvioon varatut määrärahat eivät toteudukaan suunnitellulla tavalla. Tällöin toteutusta joudutaan sopeuttamaan määrärahoihin tai hakemaan lisämäärärahaa. Riskien hallinnan järjestäminen Teknisen lautakunnan kokonaisriskikartoitus puuttuu edelleen. Henna-hanke on kaupungin aikaisempien hankekokemusten näkökulmasta erittäin merkittävä hanke, jonka osalta tulisi laatia erillinen riskianalyysi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kiinteän omaisuuden osto ja myynti ohjeistettua hallintosäännössä. Kaikki merkittävät kaupat kulkevat luottamuselinten kautta. Sopimustoiminta 18

19 Sopimuksienhallinnan osalta on ilmennyt tarvetta tarkempaan seurantaan. Riskinä sopimushallinnassa nähdään umpeutuvat sopimukset ja toisaalta laskuttamisen ajantasaisuus sekä sopimusvaateiden seuraaminen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kehittämis- ja hallintakeinot Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden takaamiseksi toimenpiteinä ovat paitsi henkilöstön aktiivinen kouluttaminen myös ammattitaitoisen lisähenkilöstön saaminen sekä henkilöstön jaksamisen tukeminen. Teknisen on dokumentoitava erilaiset toimintatavat ja käytännöt, jotta sijaistava henkilökunta voi hoitaa sille annetut tehtävät. Henna-hankkeen osalta tulisi laatia riskienhallintasuunnitelma. Teknisen on koottava havaitut riskit ja luotava riskien yksi yhteinen riskienhallintasuunnitelma. Katujen osalta olisi tehtävä kuntokartoitus, määriteltävä katujen arvo ja kunnostustarpeet. Sama koskee hulevesiverkostoa. Sopimuksienhallinnan helpottamiseksi on mahdollista hankkia dynasty- ohjelmaan sopimushallintaosio. Ympäristölautakunta Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit kapeassa organisaatiossa ovat aina olemassa. Uusien henkilöiden alkuajat muodostavat riskin, koska työtehtäviin oppiminen vaatii aikaa. Lomaaikoina ei kaikkia asioita pystytä täydellisesti hoitamaan. Ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa väärinymmärrysmahdollisuus. Vahinkoriskit Ympäristönsuojelussa lupa- ja valvonta-asioissa on toiminnallisia riskejä sekä vahinkoriskejä. Vahinkoriskit kasvavat, jos ei ole riittävästi valvontahenkilöstöä. Erilaiset valitukset ovat yhteiskunnassa lisääntyneet. Tämä tuo tullessaan osin myös vahingonkorvausvaatimuksia, joihin tulee vakuutuksin varautua. Turvallisuusriskit Asiakkaiden lisääntynyt päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat ovat selvä turvallisuusriski valvontaviranomaiselle. Samoin asiakkaiden taloudellinen ahdinko voi kärjistää valvonta- ja lupatilanteita. Tietoturvariskit Tilapäisten ja uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden osalta salassapitovelvollisuutta koskeva sitoumus allekirjoitetaan ensimmäisenä työpäivänä. 19

20 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin hallintosäännön tarkistus käynnistettiin vuonna Ympäristönsuojelumääräykset laaditaan 2011 valtiolta tulevan ohjeistuksen mukaisesti. Jätehuoltomääräysten ajantasaisuus tarkistetaan Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Rakennustarkastuksessa on perinteisesti pysytty talousarviossa. Talousseuranta pienessä yksikössä on helppoa, koska kaikki tulot ja menot menevät samojen käsittelijöiden kautta. Ympäristölupataksoja on tarkistettu vuoden vaihteessa. Uusien toimintojen osalta tehdään tarkistamiset myöhemmin. Taloudellinen yleistilanne näkyy selvästi lupa/ilmoitusmenettelyssä ja valvontatehtävien kasvussa ja laajuudessa. Henkilöstön mitoituksen tulee vastata tehtävien määrää ja laajuutta. Riskien hallinnan järjestäminen Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma sekä erilaiset päivitetyt rekisterit ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää riskien hallinnan järjestämistä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ympäristönsuojelun määräajoin tehtävien koekalastusten ja hoitokalastusten välineistö on asianmukaisesti varastoitu. Laaja-alainen viranomaistoiminta vaatii riittävät asianmukaiset arkistointitilat. Sopimustoiminta Ympäristönsuojelussa ei ole laadittu paljon sopimuksia. KEHITTÄMIS- JA HALLINTAKEINOT Työntekijän työturvallisuusriskin ehkäisemiseksi ja oikeusturvan lisäämiseksi on viranomaisyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa lisättävä, haasteellisimmat valvonta- ja tarkastuskäynnit tehtävä pareittain. Työhuoneisiin asennettavan ns. turvajärjestelmän tarpeellisuutta on harkittava. Riskejä hankkeiden kirjanpidon osalta vähennetään hankekohtaisen tilintarkastuksen avulla. Vastuullisten viranhaltijoiden riskienhallinnan ja muun ammattitaidon ylläpito vaatii säännöllistä koulutusta. Peruskielitaidon (suomi-ruotsi-englanti) hallinta. 20

21 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys Kansantalous Maailmantalouden elpyminen finanssikriisin jälkeen jatkuu ripeänä. Maailman ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vuosina yli 4 prosentin vauhtia. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa sekä latinalaisessa Amerikassa. On kuitenkin huomattava, että kasvuun vaikuttavat osaltaan elvytys- ja tukitoimet, joilla hallitukset ovat vaikuttaneet laman vähentämään kysyntään. Euroopan kasvu jää hitaammaksi lukuun ottamatta Saksaa ja Ruotsia, joissa kasvu ollut voimakasta. Monessa maassa teollisuuden kapasiteetin käyttöaste ja varastot alkavat saavuttaa lamaa edeltävää tasoa, mikä taas osaltaan hidastaa kasvua. Maailman tavarakaupan arvioidaan kasvavan vuoden 2010 aikana prosenttia ja vuonna prosenttia. Elpyminen on parhaiten lähtenyt käyntiin kehittyvissä talouksissa; varsinkin Kiinassa, jossa kasvuvauhti on noin 9-10 prosentin tasolla vuosina , mutta myös muualla Aasiassa. Kehittyneiden talouksien kasvu on ollut ennakoitua nopeampaa vuoden 2010 loppupuoliskolla. Euroalueen kasvu on ollut laimeampaa ja kasvuksi jää vuonna 2010 noin 1,5 prosenttia. Vuoden 2011 kasvun ennakoidaan jäävän 2 prosentin tuntumaan. Kasvua tuottaa vientikysynnän lisääntyminen, mutta toisaalta markkinaosuuksia menetetään. Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä laajapohjaisesti. Vuoden prosentin pudotuksesta on vuonna 2010 palauduttu 3 prosentin kasvuun, jonka odotetaan jatkuvan vuonna Vientikysynnän lisääntymisen lisäksi myös kotimainen kysyntä on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Julkinen talous tulee kuitenkin säilymään alijäämäisenä eikä aiempaa tuotannon tasoa tulla saavuttamaan ennen vuoden 2012 loppupuolta. Bruttokansantuote supistui vuonna prosenttia, mutta vuoden 2010 kasvu oli 3,2 prosenttia, joka on vuoden takaisia ennusteita selkeästi parempi. Vuoden 2011 kasvuksi ennakoidaan 2,9 prosenttia investointien kasvaessa edellisestä vuodesta. Vienti kasvaa vuonna 2010 reilut 5 prosenttia. Vientikysyntä on ollut vahvinta metalleissa, metsäteollisuuden tuotteissa ja kemiantuotteissa. Kesällä viennin kasvua oli myös koneissa ja metallituotteissa, mutta loppuvuotta kohti mentäessä viennin kasvu pysähtyi ja metsäteollisuuden suhdannenäkymät laimenivat. Viennin ennustetaan kasvavan 7 prosenttia vuonna Painopiste tulee kuitenkin siirtymään metsäteollisuudesta metalliteollisuuteen. Tuonnin kasvu on ollut 3,5 prosenttia vuonna Palvelutuonti on supistunut, mutta vuonna 2011 tuontia tulee kasvattamaan kotimaisen tuotannon jatkuminen vilkkaana sekä investointituontitavaroiden kääntyminen kasvuun. Kotimaisen kulutuksen kasvun vaimenemisen myötä kulutustavaroiden tuonnin kasvu tulee hidastumaan. Investoinnit lisääntyvät 3 prosenttia vuonna Lisäys tulee lähes kokonaan yksityisistä investoinneista, joissa kasvu tulee pääosin asuinrakennusinvestoinneista. Vuonna 2011 asuntorakentaminen tulee edelleen kasvamaan osa vuonna 2010 aloitetuista investoinneista jatkuu vielä seuraavalle vuodelle. Julkiset investoinnit ovat kasvaneet vain 0,4 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Julkiset investoinnit kui- 21

22 tenkin kasvoivat vuonna 2009 vielä 6 prosenttia, kun taas yksityiset investoinnit putosivat samana vuonna 17 prosenttia. Työllisten määrä vähenee vuoden 2009 arviolta hengestä vielä muutamalla tuhannella. Työmarkkinoiden elpyminen teollisuudessa käynnistyi siten, että työntekijöiden työtunnit lisääntyivät ja määräaikaisesti lomautetut ovat alkaneet palailla töihin. Palveluelinkeinoissa työajan lyhentämiset eivät ole olleet yhtä laajamittaisia, joten siellä käänne parempaan näkyy jo työntekijöiden määrän kasvuna. Työllisyysaste pysyy edelleen 68 prosentin tasolla ja kääntyy nousuun vasta vuosina 2011 ja Työttömyysaste nousee keskimäärin 7,8 prosenttiin. Työllisyysasteen nousuun vaikuttaa alle 65-vuotiaan työvoiman määrän väheneminen tulevina vuosina. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi laman aikana. Nyt tämä potentiaali (työvoimakoulutukseen osallistuvat, opiskelijat, perhesyistä kotona olevat jne.) työllistyy nopeasti ja tulee ohittamaan pitkäaikaistyöttömät. Pitkäaikaistyöttömien määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan edelleen. Kuluttajahinnat nousevat noin prosentin vuonna Hintoihin on vaikuttanut alentavasti edellisvuonna voimaan tullut elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus, jonka vaikutukset laimenivat loppuvuodesta Inflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin. Nopeinta hintojen nousua on mitattu elintarvikkeissa, asumisen kustannuksissa ja polttoaineissa. Hintojen laskua on ollut havaittavissa vain hotelli- ja ravintolapalveluissa (ravintolaruuan alv-muutos heinäkuussa 2010) sekä viestintätavaroissa ja palveluissa. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2010 noin 2,5 prosenttia, joten kehitys on maltillista. Vuonna 2011 palkkojen nousun odotetaan edelleenkin olevan maltillisella tasolla. Palkkasumman kasvun odotetaan vuonna 2011 olevan 4 prosenttia, kun se vuonna 2010 on kasvanut 2 prosenttia. Nousu aiheutuu työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien kulutus on ollut kasvussa vuoden 2009 jälkipuoliskolta lähtien. Kasvu on suuntautunut kestokulutustavaroihin; etenkin kulkuneuvoihin, uuteen tekniikkaan sekä asuntoinvestointien myötä huonekaluihin. Vuonna 2010 yksityinen kulutus kasvaa noin 2,8 prosenttia edellisvuodesta. Kuluttajien säästäminen on kääntymässä laskuun. Kotitalouksien ostovoima on lisääntynyt työnverotuksen tason ansiosta. Tuloja on lisännyt tuloverotuksen keventyminen ja sosiaalimaksujen nousun kompensointi ja niitä vähentää puolestaan kunnallisveroasteen nousu. Kulutuksen kasvu on hidastumassa vuonna 2011, sillä välillisten verojen korotukset nostavat kuluttajahintoja, kunnallisveroaste jatkaa nousuaan ja reaalipalkkojen nousu näyttää hiipuvan lähes kokonaan. Julkisen talouden rahoitusaseman alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010 ja tulee pysymään alijäämäisenä myös lähivuosina. Valtiontalouden rahoitusasema on heikentynyt veropohjien supistumisen, työttömyyssidonnaisten menojen kasvun sekä erilaisten elvytyspäätösten seurauksena. Velanottotarve tullee säilymään kuitenkin edelleenkin noin 8 miljardissa eurossa. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä oli -3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2010 lopulla, kun se vuotta aikaisemmin oli -2,7 prosenttia. EMU-velka bruttokansantuotteesta kasvoi 47,9 prosenttiin vuoden takaisesta 43,8 prosentista. 22

23 Korot kääntyivät nousuun vuoden 2010 aikana. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 1,232 prosenttia ja joulukuussa 1,526 prosenttia. 3 kuukauden euribor oli tammikuussa 0,680 prosenttia ja joulukuussa 1,022 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa 0,437 prosenttia ja joulukuussa 0,811 prosenttia. Korot nousivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 0,29 0,37 prosenttiyksikköä. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus /2 Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain Kuntatalous Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt tulorahoitusvajetta. Tätä vajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Valtion vuonna 2009 tekemien ratkaisujen (kiinteistöverorajojen korotus, yhteisöveroosuuden nosto, Kela-maksun poisto) vaikutus on kuntatalouteen täysimääräisenä noin 800 milj. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet näyttävät parantuvan edellisvuodesta tilinpäätösarvioiden mukaan noin 10 prosenttia. Kuntien vuosikatteet parantuivat 18,8 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan noin 3,5 prosenttia. Toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 0,87 miljardilla eurolla, kun verotulot kasvoivat 0,71 miljardilla eurolla. 8 kuntaa on ilmoittanut, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Kunnallisveroa kertyi 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteisöveron kertymä kasvoi 17,5 prosenttia. Verontilityslain väliaikaisella muuttamisella kuntien ryhmäjakoosuutta nostettiin 10 prosentilla 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin. Kiinteistöverotuotto on noussut 20,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Verotulojen kasvun ennustetaan vuonna 2011 nousevan kunnallisverotuksen osalta 3,1 prosenttia ja kokonaisverotulojen osalta 5,3 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Tuloveroprosentti oli vuonna 2010 keskimäärin 18,97 ja vuonna 2011 keskimäärin 19,17. Kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat käyttäneensä investointeihin vajaat 6 miljardia euroa, mikä on 1,9 miljardia. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista rahoitettiin rahoitusosuuksilla tai käyttöomaisuuden myynnillä 42 prosenttia. Kuntatalouden nopean heikentymisen takia on Kuntaliitossa tehty vuoden 2009 alussa Kuntapalveluiden pelastusohjelma, jossa analysoidaan kuntatalouden tilaa ja viime laman opetuksia. Hallitus ryhtyi toimenpiteisiin kuntatalouden vahvistamiseksi ja samalla kunnat ryhtyivät toimenpiteisiin menokasvun hillitsemiseksi. Vuoden 2010 helmikuussa Kuntaliitto julkisti seuraavan Kuntapalvelujen pelastusohjelman. Siinä esitettiin toimenpide-ehdotuksia sekä valtiolle että kunnille palvelujen turvaamiseksi siten, että verorasitus pysyy kohtuullisena. Akuutti tilanne on kyetty hoitamaan, mutta edessä on merkittävä julkisen talouden kestävyysvaje, jonka aiheuttaa ikäsidonnaisten menojen voimakas kasvu. Lisäksi kuntataloutta rasittaa merkittävä alijäämä kun- 23

24 nallisen kiinteän omaisuuden rapautumisen johdosta. Uusinvestoinnit on katettu velanotolla, joka sekin osaltaan rasittaa kuntataloutta tulevina vuosina. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2010 lopussa yli 12 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 1,12 miljardia euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin 1,3 miljardilla eurolla, mutta uutta lainaa otettiin 3,4 miljardia euroa. Tässä on lisäystä edellisvuoteen 43 prosenttia, peruskuntien osalta vähennystä 14 prosenttia. Lainakanta asukasta kohti on Manner-Suomen kunnissa 2005 euroa/asukas, kun vastaava luku vuonna 2009 oli euroa/asukas. Samaan aikaan rahavarat ovat lisääntyneet kunnissa lähes 12 prosenttia ja kunnissa ja kuntayhtymissä yhteenlaskettuna 11,7 prosenttia. Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi 511 henkilöllä (Orimattila 7) vuonna Joulukuussa 2010 Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 14,9 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 10,3 prosenttia joulukuussa Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue; tosin Heinolan seudulla, tilanne on vielä haastavampi työttömyysasteen ollessa 14,1 prosenttia. Orimattilan työttömyysaste oli 10,6 prosenttia eli 3 prosenttia pienempi kuin vuoden 2009 lopussa. Orimattilassa työttömiä oli 737, joista alle 25-vuotiaita oli 93 (12,62 %)ja yli 50-vuotiaita 293 (39,7 %). Orimattilan työttömistä 45,9 % oli naisia vuoden 2010 lopussa. Työttömien määrä on vähentynyt vuoden aikana 205 henkilöllä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt 48 henkilöllä edellisvuoden lopusta. TE-keskuksen Alueelliset talousnäkymät tilannekatsauksen mukaan Päijät-Hämeen työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin mitä sinne tulee. Työvoiman ikääntyminen on kasvava ongelma erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teollisuuden työpaikat samoin kuin rakennusalan ovat suhdanteista riippuvaisia. Näillä aloilla on lomautuksia, irtisanomisia ja rekrytoinnin vähentymistä. Liike-elämän ennustetaan työllistävän entistä enemmän Päijät-Hämeessä. Sen sijaan tietoliikenteen työpaikkoihin ennustetaan 20 prosentin vähennystä. Joulukuun 2010 työllisyyskatsauksen mukaan Hämeen TE-toimistojen alueella vuoden loppuun mennessä lomautettujen määrä kasvoi 30 prosentilla edellisen kuukauden lopun tilanteesta, mutta lomautettujen määrä oli kuitenkin 52 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrän hidas kasvu jatkuu Heinolan ja Päijät-Hämeen TE-toimistoissa, kun muualla Hämeen ELY-keskuksen alueella pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Kuntaliiton julkaiseman Tilastokeskuksen tilinpäätösennusteisiin pohjautuvan selvityksen mukaan Päijät-Hämeen kuntien vuosikatteiden keskiarvo asukasta kohti laski edellisvuoden 380 eurosta noin 115 euroon. Koko maan keskiarvo on 275 /asukas. Päijät-Hämeen kuntien lainakanta per asukas on Arvo on lievästi noussut vuoden 2009 vastaavasta arvosta, joka oli 2500 euroa. Koko maassa on lainaa asukasta kohti 2005 euroa 24

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1. Mölsä Tero

ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1. Mölsä Tero ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 AIKA 08.11.2010 klo 17:00-19:00 Laajennettu kaupunginhallitus 08.11.2010 PAIKKA OSANOTTAJAT Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Mölsä Tero pj. Koivunen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen 22/2018 46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot