Miten viitata merkitysverkostolla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten viitata merkitysverkostolla?"

Transkriptio

1 Miten viitata merkitysverkostolla? Merkitys semanttisena verkostona ja viittaamisen metataso Heidi Haanila Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Teoreettinen filosofia 2013

2 TURUN YLIOPISTO Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos HAANILA, HEIDI: Miten viitata merkitysverkostolla? Merkitys semanttisena verkostona ja viittaamisen metataso Pro gradu -tutkielma, 107 s. Teoreettinen filosofia Toukokuu 2013 Merkitys ja viittaaminen ovat kielifilosofian avainkysymyksiä. Tarkastelen tässä tutkielmassa, millainen viittaamisteoria on yhteensopiva näkemykseen merkityksistä semanttisena verkostona. Esitän merkitystajumme syntyvän subjektin mielessä toimintaan liittyvässä merkitysverkostossa. Tuon verkoston puitteissa merkitykset ovat perheyhtäläisiä, eli samankin käsitteen alaan kuuluvat oliot voivat muodostaa monimutkaisen yhteisten piirteiden verkoston. Käsitteet ovat edelleen yhteydessä toisiinsa muodostaen rakenteen kokemuksellemme, ja näin myös kieli ja toiminta ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Ihmiset jakavat merkitykset pitkälti, koska jaamme sekä samankaltaisen mielen kognitiivisen rakenteen että kieliyhteisössä oppimamme kielen ja sen kielipelit. Keskustelua viittauskohteiden määräytymisestä on perinteisesti käyty kahden vastakkaisen näkemyksen kautta. Internalististen kuvausteorioiden mukaan viittauskohteet määräytyvät puhujan yksilöllisten mielentilojen perusteella, kun taas eksternalistiset kausaalishistorialliset teoriat väittävät ympäristön vaikuttavan ratkaisevasti viittauskohteiden määräytymiseen. Kumpikaan näistä näkemyksistä ei kuitenkaan selitä suoraan, miten viittaaminen tapahtuu semanttisen verkoston pohjalta. Täten vienkin filosofisen käsiteanalyysin pidemmälle, viittaamisen metatasolle, jossa ollaan kiinnostuneita siitä, miksi tietyt ensimmäisen tason ominaisuudet vaikuttavat viittaussuhteen määräytymiseen. Tämän tason näkemyksistä lupaavimmaksi osoittautuu maltillinen metainternalismi, joka onnistuu kuvaamaan myös semanttisen verkoston asemaa viittaamisessa: se, miten kielellinen ilmaus viittaa, määräytyy puhujan semanttisen verkoston dispositionaalisista tiloista soveltaa ja tulkita ilmaisua. Työni loppupuolella tarkastelen vielä, millaisiin viittausteorioiden tutkimusaihetta ja kielifilosofian metodologiaa koskeviin väitteisiin maltillinen metainternalismi johtaa sekä, miten ne kytkevät semanttisen verkoston myös mielenfilosofiaan. Asiasanat: semanttinen verkosto, merkitys, viittaaminen, internalismi, eksternalismi, metainternalismi, metaeksternalismi, filosofian metodologia, intuitio, kielifilosofia, mielenfilosofia, pragmatismi, tietoisuus, perheyhtäläisyys, käsiteroolisemantiikka

3 Tutkielman tarkoituksesta ja kiitokset Sain gradulleni aiheen 'semanttiset verkostot', jossa on vahva monitieteellinen kaiku, sillä termiä käytetään filosofian lisäksi ainakin psykologiassa, kielitieteessä ja kognitiotieteessä. Tarkoituksenani olikin selvittää, kuinka eri tieteenalojen tutkimustulokset yhdistyvät ja tutkia, miten psykologian puolelta tuleva merkitysja mielenteoria kytkeytyy kielifilosofian perinteessä tutkittuihin viittausteorioihin. Avaan aihetta tässä tutkielmassa myös empiiristen tutkimusten tuloksilla, mutta pääasiallisena työkalunani toimii filosofinen käsiteanalyysi. Samalla yhdistän vanhoja ja uusia näkökulmia: liitän kielifilosofiassa hyvin pitkään käydyn viittauskeskustelun paitsi psykologian tutkimustietoihin myös uudenlaiseen Daniel Cohnitzin ja Jussi Haukiojan lanseeraamaan filosofiseen näkemykseen, jossa viittaamisen tarkastelu viedään totuttua syvemmälle, metatasolle. Gradun kirjoittaminen on ollut palkitsevaa, sillä se on oman tutkijankokemuksen lisäksi vienyt matkalle hyvinkin erilaisiin näkemyksiin, jotka kuitenkin onnistuvat keskustelemaan keskenään. Olen tutkielmaa tehdessäni saanut apua useilta tahoilta, joista erityiskiitokset seuraaville. Jussi Haukiojalle, graduni ohjaajalle ja viittaamisen metatason kehittäjälle, joka asiantuntevasti ja ystävällisesti kommentoi tekstiluonnoksiani, vastasi kysymyksiini ja tuki tutkimustyössä. Lauri Järvilehdolle, työni toiselle ohjaajalle, joka kannusti ja kommentoi työtäni sen eri vaiheissa ja sai minut omaksumaan pragmatistisen näkökulman tähän. Kiitokset kommenteista ja keskusteluista myös Anne Salmiselle, Henri Pettersonille, Jussi Jylkälle ja Valtteri Arstilalle. Lisäksi kiitän Filosofian Akatemiaa mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta, innostavasta ilmapiiristä sekä gradun taloudellisesta tukemisesta. Suuret kiitokset myös kaikille läheisilleni, jotka ovat pari vuotta kärsivällisesti jaksaneet kuunnella puheitani semanttisista verkostoista ja olleet tukenani gradun työstämisessä!

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Ekstensio ja intensio Filosofiakäsitykset, semanttinen intuitio ja käsitteet Kielifilosofian metodologia: semanttinen intuitio Käsitteet filosofiassa ja psykologiassa Merkitys ja viittaaminen: merkitysteorian tavoitteista Yhteenveto 1. luvusta MERKITYKSET SEMANTTISENA VERKOSTONA Teoreettinen tausta: pragmatismi ja naturalismi Realismi tietoisuuden suhteen Realismi ulkomaailman suhteen Käsitteet muodostavat sillan mielen ja maailman välille Käsitteet Merkitys perheyhtäläisyyksinä Kehollinen mieli Kognitiivinen tiedostamaton Semanttinen verkosto Käsitteet aivoissa Neurosemantiikkaa Konnektionismi Priming-verkosto Kognitiiviset herätevasteet Intension ulottuvuudet Eksplisiittinen intensio on priorinen kielelliseen nähden Miten implisiittiset tavat saavat aikaan eksplisiittisesti koetun skeeman? Holismi Käsitejärjestelmä ja käsiteroolisemantiikka Yhteenveto 2. luvusta VIITTAUSTEORIAT ENSIMMÄISELLÄ TASOLLA Ensimmäisen tason internalismi Erisnimien kuvausteoria Ensimmäisen tason internalismi ja semanttiset verkostot Semanttisen verkoston subjektiivisuus vs. kielen intersubjektiivisuus Ensimmäisen tason eksternalismi Viittaamisen indeksikaalinen komponentti Viittaamisen sosiaalinen komponentti: deferentiaalinen viittaaminen 47 1

5 Tietämättömyys- ja erehdysargumentit sekä viittaamisen universaalius Semanttiset verkostot ja ensimmäisen tason eksternalismi Eksternalismin ongelmat: semanttisen intuition vaihtelu kulttuurien välillä Negatiiviset näkemykset viittaamisesta Viittausteorian tavoitteista Yhteenveto 3. luvusta TARKASTELU METATASOLLA Metaeksternalismi Metaeksternalismin ongelmia Erilaisia eksternalistisia näkemyksiä Laajennettu mieli Systeeminen merkityskäsitys Radikaali metainternalismi Radikaalin metainternalismin ongelmia: argumentti marsilaisista ja toisen kielen oppimisesta Radikaalin metainternalismin ongelmia: merkityksen dynaaminen luonne Radikaalin metainternalismin ongelmia: semantiikka ja syntaksi Maltillinen metainternalismi Maltillinen metainternalismi ja neuraaliset mekanismit Deferentiaaliset ilmaukset maltillisessa metainternalismissa Seurauksia Viittaamisen käsite ja viittausteorioiden tutkimuskohde Viittaaminen ei ole luonnonlajitermi Viittausteorioiden metodologia 4.5. Metafilosofista tarkastelua Yhteenveto 4. luvusta INTENSION ULOTTUVUUDET JA KIELIFILOSOFIASTA MIELENFILOSOFIAAN Intension ulottuvuudet ja maltillinen metainternalismi Jaamme intensiot kahdesta suunnasta Merkityskokemuksen subjektiivisuus ja kielestä mieleen Ensimmäisen persoonan perspektiivi tietoisuus Yhteenveto 5. luvusta YHTEENVETO 94 LÄHTEET 101 2

6 1. JOHDANTO Kokemamme maailma on rikas merkityksistä näyttäytyen meille erilaisten objektien ja tapahtumien koherenttina kokonaisuutena. Merkitysten avulla koemme maailman yhtenäisenä ja tarkoituksenmukaisena. Kokemamme merkitykset ovat olennaisesti kietoutuneet kieleen: kielen avulla voimme muistella mennyttä ja suunnitella tulevaa sekä jakaa kokemuksiamme, sanojen avulla kuvailemme ja myös järjestämme todellisuutta. Omaksumme kielen spontaanisti lapsuudessamme ja sen käyttäminen tapahtuu luonnostaan. Tästä käytön luonnollisuudesta huolimatta (tai ehkä juuri siksi) kieleen sisältyy myös arvoituksellisuutta; tahtoessamme tietää, mitä se on pintaa syvemmältä, ei vastauksia olekaan helppo löytää, vaan tähän tietoisuuden, sanojen ja maailman väliseen yhteyteen liittyy suuri joukko filosofisia kysymyksiä. Tutkin tässä työssäni osaa noista kysymyksistä pyrkimyksenäni selvittää merkitysten rakentumista ja viittaussuhteen määräytymistä modernista kielifilosofisesta näkökulmasta. Käytän sekä vanhoja että uusia tarkastelutapoja tavoitteenani esitellä näkemys merkityksistä semanttisena verkostona ja selvittää, miten tämä näkemys suhteutuu viittaamista koskevaan keskusteluun ja millaisia viittaamista koskevia tutkimuslinjoja sen pohjalta voidaan asettaa. Työni aiheena on siis semanttiset verkostot ja viittaaminen, ja sen voi nähdä koostuvan kahdesta osasta. 1 Aluksi kokoan 2. luvussa pragmatistisnaturalistisessa viitekehyksessä yhteen sekä empiirisiä että filosofisia tutkimuksia, jotka esittävät merkitysten muodostuvan semanttisessa verkostossa. Käsitteisiin liittyy epämääräisyyttä: samaan kategoriaan kuuluvilla olioilla ei ole välttämättä mitään kaikille yhteistä piirrettä vaan niiden välillä vallitsee monimutkaisempi yhteisten piirteiden verkosto perheyhtäläisyys. Eri tilanteissa verkosto aktivoituu eri tavoin ja sen tarkka hahmo riippuu kunkin kokemuksista. Esitän että merkitykset ovat läheisessä yhteydessä toimintaamme: semanttisen verkoston varassa voimme toimia maailmassa. Käsitteellinen systeemimme ammentaa suuresti kehojemme, aivojemme ja ympäristömme yhteisistä piirteistä, ja syntyy samoista neuraalisista ja kognitiivisista mekanismeista, jotka mahdollistavat havaitsemisemme ja liikkumisemme. Lisäksi kokemustemme ja merkitystajumme runkona toimii (osin) kokemusta edeltävä kognitiivisen tiedostamaton, jota ilman emme voisi olla lainkaan tietoisia. Aivojemme arkkitehtuuri määrittää, mitä käsitteitä meillä on ja millaisia päätelmiä voimme tehdä. Jaamme samanlaisen neuraalisen rakenteen ja pitkälti jaamme myös merkitykset. 1 Nämä kaksi osaa ovat jossain määrin toisistaan riippumattomia. Esitän, että merkityksellä on verkostoluonne, ja viittauskeskustelussa tämä johtaa maltilliseen metainternalismiin. Maltillista metainternalismia voi kuitenkin kannattaa myös sitoutumatta näkemykseen semanttisista verkostoista, ja toisaalta semanttiset verkostot voidaan yhdistää myös toisenlaiseen viittausteoriaan maltillisen metainternalismin etuna kuitenkin on nimenomaan, että se näyttää olevan kilpailijoitaan selitysvoimaisempi. 3

7 Semanttisen verkoston avulla voidaankin selittää merkityksen kahtalaista luonnetta: toisaalta jokaisella on merkityksistä oma subjektiivinen tietämyksensä, toisaalta merkitykset ovat yleisesti jaettuja, eivätkä vain yksittäisestä kielenpuhujasta riippuvia. Yksityiskohdiltaan semanttiset verkostomme ovat yksilöllisiä; jokaisen aivoihin on piirtynyt hänen elämänkokemustensa värittämiä yhteyksiä asioiden välillä. Toisaalta juuri semanttisten verkostojemme samankaltaisuus takaa sen, että kykenemme ymmärtämään toisiamme ja kommunikoimaan keskenämme. On nimittäin osoitettu, että ihmisten semanttiset verkostot toteutuvat hyvin samankaltaisina prosesseina samoilla aivoalueilla ihmisten välillä. Koska jaamme samanlaisen kehollisen yhteyden maailmaan ja samanlaiset aistikokemukset, saamme käyttöömme yksinkertaisia perustason käsitteitä, jotka ovat yleisesti jaettuja, jonkinlaisia kognitiivisia vakioita ja rakennuspalikoita. Tämä perustaso ja sillä olevat merkitykset ovat kaikille ihmisille yhteisiä. Perustason päälle rakentuvat merkityskerrokset voivat kytkeytyä toisiinsa eri tavoin, mikä selittää hyvinkin erilaisia assosiaatioita, joita voimme asioihin liittää. Semanttisiin verkostoihin liittyykin holistinen näkemys, jonka mukaan käsitteen merkitys riippuu sen yhteydestä muihin käsitteisiin. Koska eri ihmisten semanttiset verkostot poikkeavat toisistaan, liittyy tähän väärin ymmärtämisen mahdollisuus. Pitkälti samanlaiset semanttiset verkostot kuitenkin nimenomaan mahdollistavat kommunikaatiomme, sillä neuvottelemalla väärinymmärrykset voidaan oikaista. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan esittää varsinaista kaiken kattavaa merkitysteoriaa, sillä siihen sisältyy lukuisia kysymyksiä, joita en mitenkään kykene tässä työssä käsittelemään. Sen sijaan keskityn työni toisessa osassa yhteen niistä kysymyksistä, joihin merkitysteorian on vastattava: perinteiseen viittaussuhteen määräytymistä koskevaan ongelmaan, ja selvitän, mitä semanttisilla verkostoilla tarkoitetaan viittaamisen näkökulmasta. Tutkin siis, miten meidän on mahdollista viitata erilaisiin asioihin ja ulottuvuuksiin, tavoittaa sanoillamme menneeseen ja tulevaan, aikojen ja matkojen taa, kaukaisille galaksin laidoille, syvälle atomien sisään. Mitä viittaamisenkyvyn takana on, mihin tapamme viitata perustuu; miten onnistumme poimimaan viittauskohteet onnistuneesti ja siten, että viittaamme niillä samaan. Vaikka semanttiset verkostomme siis yksityiskohdiltaan eroavatkin toisistaan, me kuitenkin todella jaamme merkityksiä, mikä tulee esiin siinä, että käyttäessämme kieltä viittaamme asioihin samalla tavalla. Perustason käsitteiden kohdalla tämä tuntuu luontevalta, mutta niiden lisäksi viittaamme sanoillamme kohteisiin, joilla ei ole aistein tunnettavaa vastinetta (elektroni, demokratia), ja kuitenkin teemme senkin yhtenäisesti. Pystymme välittämään toisillemme tietoa ja ymmärtämään toisiamme, jossain määrin jaamme siis saman maailman ja kurotamme kielellämme samalla tavoin sitä kohti. Perinteisesti viittausteoriat on jaettu karkeasti kahteen eri luokkaan. Kuvausteorioiden mukaan luonnollisen kielen erisnimi viittaa kohteeseen, joka ainutlaatuisesti tai parhaiten sopii kielenkäyttäjän siihen liittämään 4

8 kuvaukseen (tai kuvausten joukkoon). Tällaista teoriaa kutsutaan internalistiseksi, sillä sen mukaan puhujan sisäiset mielentilat, eli semanttinen verkosto, määräävät viittauskohteen. Näkemyksen haastaa kausaalishistoriallisen teoria, joka väittää puhujan käyttämän termin merkityksen määräytyvän (ainakin osittain) hänen fysikaalisen ja/tai sosiaalisen ympäristönsä perusteella. Tällainen teoria on eksternalistinen, sillä sen mukaan puhujan mielen ulkopuoliset olosuhteet määräävät hänen ilmaustensa viittauskohteen. 2 Nämä kaksi kantaa on nähty toistensa kilpailijoina, mutta niitä on yritetty myös yhdistää kehittämällä teorioita, joissa on elementtejä kummastakin. 3 Ensisilmäyksellä merkitys semanttisena verkostona vaikuttaisi edustavan internalistista kantaa: meillä on mielessämme multimodaalinen kuvaus, jonka perusteella viittaamme. Esittelenkin 3. luvussa, miten internalismin puolesta on perinteisesti argumentoitu, ja miksi se näyttäisi kuvaavan semanttisia verkostoja. Sen jälkeen siirryn eksternalistiseen näkemykseen, jonka mukaan viittauskohteet eivät voi määräytyä pelkän mielensisäisen privaatin kuvauksen perusteella. Eksternalismi on nykyään suurimman osan filosofeista kannattamaa, sillä se on esittänyt hyvin vakuuttavia argumentteja internalismia vastaan. Myös eksternalismia on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti, sillä joidenkin tutkimusten mukaan kaikki ihmiset eivät jaakaan samanlaista semanttista intuitiota, ja samalla on kyseenalaistettu koko viittaamistutkimus ja sen tarjoamien totuuksien universaalius. Eksternalismi vaikuttaa ongelmalliselta myös semanttisten verkostojen suhteen. Toisaalta se näyttää väittävän, että viittauskohteet määräytyvät semanttisesta verkostosta riippumatta ja sen ulkopuolella. Toisaalta verkostoluonteinen näkemys merkityksistä näyttäisi sopivan tähänkin kantaan: merkitykset muodostuvat verkostossa, mutta tarvitsemme myös ulkomaailmaa viittauskohteiden kiinnittämiseen. Internalismin ja eksternalismin välinen jyrkkä dikotonomia ei näytäkään pureutuvan semanttiseen verkostoon, eikä kokonaan vangitsevan ajatusta semanttisista verkostoista, sillä tavallaan molemmat näkemykset tuntuisivat sopivan siihen. Esittelenkin 4. luvussa eksternalismin ja internalismin väliseen kiistaan kokonaan uudenlaista näkökulmaa siirtämällä tarkastelun metatasolle Daniel Cohnitzin ja Jussi Haukiojan Meta-Externalism and Meta- Internalism -artikkelin (2012) pohjalta. Kun ensimmäisellä tasolla internalistin mukaan mielensisäinen kuvaus määrää viittaussuhteen ja eksternalistin mukaan viittaussuhde määräytyy mielen ulkopuolisen 2 Cohnitz & Haukioja 2012, 1-2; Machery ym. 2004, B1-B3. Kuvausteoriaa kannattaa esim. Searle (1958, 1983) ja yleensä sen kannattajina pidetään myös mm. Fregeä (1892/1948) ja Russellia (1905), kausaalishistoriallisia teorioita edustavat mm. Kripke (1980) ja Putnam (1973, 1975). 3 Esimerkiksi Laurence ja Margolis (1999) puhuvat kaksoisteoriasta, jossa yhdistetään tekijöitä eri näkemyksistä. Kuvaus- ja kausaaliteorioita yhdistelemään pyrkii myös ns. kaksiulotteinen semantiikka, jota ovat kannattaneet mm. Jackson (1998), Chalmers ja Jackson (2001) sekä Chalmers (2006). Kaksiulotteisen semantiikan ja viittaamisen metatason suhteesta lisää kohdassa

9 ympäristön perusteella, metatasolla ollaan kiinnostuneita siitä, mikä määrää viittaussuhteen määräytymisen (sisäiset vai ulkoiset tekijät). 4 Semanttista verkostoa voidaan kuvata vasta tällä metatasolla, jolla viittauskeskustelu viedään syvemmälle. Metataso selventää myös, mistä viittausteorioissa ylipäätään on kyse, ja mikä on semanttisten intuitioiden rooli merkitysteoriaa muotoiltaessa. Metatasolla eksternalistinen ja internalistinen kanta muodostavat kolme erilaista näkemystä. Metaeksternalismin mukaan myös viittaussuhteen määräytyminen tapahtuu mielen ulkopuolisten tekijöiden nojalla, eivätkä semanttiset verkostomme vaikuta siihen. Merkityksen riippuminen ulkoisen ympäristön piirteistä, joihin pääsemme käsiksi ainoastaan a posteriori, osoittautuu kuitenkin liian pitkälle viedyksi ajatukseksi, sillä se ei kykene selittämään kommunikaatiotamme ja tekee viittaustutkimuksen mahdottomaksi. Radikaalin metainternalismin mukaan viittaussuhteet määräytyvät sisäisesti representoidun merkitysteorian mukaisesti, jolloin kieli näyttäytyy yksittäisen mielen tai aivojen ominaisuutena. Tämäkin väite vaikuttaa liian vahvalta, sillä merkitystajumme ei näytä olevan syntymässä lukkoon lyöty, vaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa syntyvä semanttisen verkoston emergentti ominaisuus. Maltillinen metainternalismi puolestaan esittää viittauskohteiden määräytymisen tapahtuvan sisäisten viittaustaipumustemme perusteella, ja se vaikuttaa metatason näkemyksistä lupaavimmalta. Maltillinen metainternalismi nimittäin selittää sekä taipumuksemme viitata toisilla sanoilla meille sisäisen kuvauksemme perusteella, että taipumuksemme sitoa toisten sanojen merkitys ulkomaailmaan (kuten semanttisella verkostollamme teemme). 5 Viittaaminen lähtee liikkeelle semanttisesta verkostostamme, kielenkäyttötaipumuksistamme. Maltillinen metainternalismi vaikuttaakin onnistuvan kuvaamaan viittaamiseen liittyviä ilmiöitä kattavasti, selkiyttämään keskustelua ja hahmottamaan tulevia tutkimuslinjoja. Tarkastelen 4. luvun lopussa maltillisen metainternalismin seurauksia vielä laajemmin, selvittäen yleisiä viittaamista ja semanttisia verkostoja koskevia huomioita. 5. luvussa nostan esiin myös merkityksen yhteydet mielenfilosofiaan ja miten viittaamista koskeva tutkimus paikoin muistuttaa tietoisuustutkimusta, sillä niissä molemmissa korostuu ensimmäinen persoonan perspektiivi ja kokemuksellisuus. Tahtoessamme tutkia ilmiötä viittaamista tai tietoisuutta emme voi tehdä sitä puhtaasti objektiivisesta 3. persoonan perspektiivistä, vaan meidän on pureuduttava omaan kokemukseemme ja kompetenssiimme. Viimeisessä 6. luvussa esitän pienen yhteenvedon. 4 Cohnitz & Haukioja 2012, 1-2, Cohnitz & Haukioja 2012, 5-6,

10 Esitän siis, miten viittaaminen tulee huomioida semanttiseen verkostoon perustuvassa merkitysteoriassa, ja mitä referenssistä voidaan sanoa syvällä tasolla. Ensimmäiseksi käyn tässä johdannossa läpi vielä joitain yleisiä merkityskeskusteluun liittyviä asioita: ekstension ja intension ero, erilaiset filosofiakäsitykset ja merkitykseen liittyvät näkemyserot filosofiassa ja psykologiassa, kielifilosofian metodologia, sekä viittaus- ja merkitysteorioiden suhde toisiinsa Ekstensio ja intensio Käytämme kieltä puhuaksemme maailmasta ja toimistamme siinä. Sanamme kiinnittyvät 6 asioihin maailmassa niin, että puheemme on merkityksellistä ja totta: sanat viittaavat erilaisiin asioihin, tavoitamme niillä erilaisia kohteita. Mutta miten tämä itse asiassa voi tapahtua, ja kuinka on mahdollista, että onnistumme viittaamaan oikein? John Searle esittää viittaamiseen kätkeytyvän problemaattisuuden seuraavasti: mikäli heitän kiven pimeään, minulla ei ehkä ole pienintäkään aavistusta siitä, mihin se osuu, mutta heittäessäni viittaamiseni ennennäkemättömään olen yleensä täysin varma, mihin se osuu. 7 Merkitys ei olekaan pelkkä viitattava kohde, vaan jotain enemmän. Kieltä koskevassa keskustelussa on tapana erottaa toisistaan käsitteen ekstensio ja intensio. Ekstensiolla tarkoitetaan oliota tai niiden olioiden joukkoa, johon käsite viittaa, kun taas intensio on käsitteen merkityssisältö. 8 Merkitys ei voi syntyä pelkän ekstension kautta, sillä sanoilla saattaa olla sama ekstensio, mutta eri intensio. Esimerkiksi nimet Clark Kent ja Teräsmies viittaavat samaan henkilöön, mutta niiden merkityssisällöt eroavat toisistaan. Lois Lane varmasti uskoo, että Teräsmies osaa lentää, muttei usko Clark Kentin osaavan lentää. Tavallaan intensio siis asettaa kriteerit, joiden avulla ekstensio poimitaan maailmasta. Luonnollista kieltä analysoidessa pelkästään ekstensionaalinen merkitysteoria onkin liian karkea. Tämä tulee selkeästi esiin myös siinä, kuinka kykenemme viittaamaan ei-olemassa-oleviin entiteetteihin. Voimme tarkastella esimerkiksi seuraavia lauseita: (1) Sherlock Holmes asuu Baker Streetillä. (2) Joulupukki asuu Baker Streetillä. 6 Käytän tässä tutkielmassa yksinkertaisia heittomerkkejä ('') mainitessani ilmaisun, ja lainausmerkkejä ("") poimiessani ilmaisun suoraan toisesta tekstistä tai käyttäessäni sitä aavistuksen arkityylisesti. 7 Searle 2004, Saattaa vaikuttaa epäuskottavalta, että kaikki sanamme viittaisivat, olisivat jotenkin kytketty ulkomaailmaan, mutta ainakin useat eri tyyppiset sanat ovat viittaavaa tyyppiä. Näihin kuuluu erisnimet, luonnonlajitermit, indeksikaalit sekä määräiset kuvaukset (Reimer 2009, 1.luku). Kielifilosofiassa on perinteisesti keskitytty juuri tällaisiin substantiiveihin ja pronomineihin ja niiden viittaussuhteeseen. Kieli on toki vielä laajempi ilmiö, mutta esim. verbejä on tutkittu enemmän kielitieteen piirissä (ks. esim. Itkonen 2008). 8 Räikkä 2002, 124, 127. Gottlob Frege (1892/1948) teki tämän jaottelun aivan analyyttisen filosofian alussa. 7

11 Ekstensionaalisen teorian mukaan nämä väitteet olisivat ekvivalentteja: koska fiktionaalisia hahmoja ei ole olemassa, on molempien väitteiden ekstensio tyhjä, ja täten ne merkitsevät samaa. Jokainen fiktionaalisia tarinoita tunteva kuitenkin tietää, etteivät väitteet vastaa toisiaan, sillä kertomuksissa Sherlock Holmes ja Joulupukki merkitsevät eri asioita: Holmes todella asuu Baker Streetillä, Joulupukki puolestaan Korvatunturilla. Niinpä tarvitsemme intensionaalisuutta kuvatessamme luonnollista kieltä, sillä se laajentaa merkitysteorian selittämään suurempaa kielen käytön kirjoa (kuten fiktionaalisia ja hypoteettisia entiteettejä) kuin ekstensionaalinen teoria. Semanttista verkostoa voidaankin pitää juuri intensioiden välisenä verkostona Filosofiakäsitykset, semanttinen intuitio ja käsitteet Merkitystutkimuksen haasteet alkavat niinkin perustavalta tasolta kuin itse merkitys -käsitteestä, sillä filosofien välillä vallitsee metafilosofista erimielisyyttä siitä, mitä merkitys itse asiassa on. Merkitystä koskeviin kysymyksiin annetut vastaukset liittyvät erilaisiin filosofiakäsityksiin 10, mikä hajauttaa ja monimutkaistaa niitä koskevaa keskustelua jonkin verran. Merkitykseen liittyvä tutkimus voi tapahtua (ainakin) kahdesta erilaisesta filosofiakäsityksestä, joihin liittyy erilaisia näkemyksiä myös viittaamisen metatasolla. Naturalistit voivat pitää merkityksiä empiirisesti tutkittavina mentaalisina representaatioina, kun taas rationalistit saattavat kiistää tämän väittäen merkitysten olevan abstrakteja entiteettejä, jotka tavoitamme a priori, jolloin niitä ei voida pitää samana empiirisesti tutkimiemme käsitysten kanssa. Tämä rationalismin ja naturalismin välillä käytävä debatti kohdistuu siihen viime kädessä siihen, millaiseksi katsomme filosofisen tiedon ja filosofisten teorioiden suhteen aistihavaintoon. Kiistaa voi lähestyä kahden tieto-opillisen kysymyksen kautta, joista ensimmäinen on miten muodostamme filosofista tietoa. Rationalisteille filosofia on tietoteoreettiselta luonteeltaan aprioriseen järkeilyyn perustuvaa tutkimusta, jonka ei tarvitse nojata väitteidensä oikeutuksessa ratkaisevasti aistihavaintojen kaltaisiin aposteriorisiin evidenssilähteisiin. Kontrastina tälle naturalistit ovat tyypillisesti epäluuloisia mystisenä pitämäänsä a priori -tietoa kohtaan, eivätkä näe perusteita erillisen epäempiirisen evidenssilähteen postulointiin. Naturalistien mukaan kaiken muun tietämyksemme tavoin 9 Intensioista lisää 2.luvussa. 10 Filosofiakäsityksellä tarkoitetaan lyhyesti kuvailtuna filosofisesti perusteltua kokonaisvisiota, joka ottaa kantaa filosofisen tutkimuksen ihanteelliseen olemukseen. Filosofiaa tehdään aina jonkin filosofiakäsityksen suodattimen lävitse, ja näin jokainen filosofi ottaa vähintäänkin implisiittisesti ja rivien välissä kantaa siihen, mitä tavoiteltava filosofia hänen mukaansa on. Myös tässä tutkielmassa käsiteltävillä vastauksilla merkitystä koskeviin kysymyksiin on suoria seurauksia filosofiakäsityksen kannalta. Tällaisia filosofiakäsitykselle oleellisia kysymyksiä tutkii metafilosofia, joka reflektoi filosofian ydintä filosofian omia menetelmiä käyttäen, eli on tavallaan filosofiaan itseensä kohdistettua filosofiaa. Ks. Pettersson

12 myös filosofinen tieto on viime kädessä empiirisesti tuotettua ja samalla aina periaatteessa korjautuvaa uuden aihetta koskevan aposteriorisen todistuksen myötä. 11 Toinen rationalisteja ja naturalisteja erottava vastaus on kysymykseen mikä on filosofisen tiedon kohde. Rationalistien tyypillisessä ajattelumallissa filosofinen tutkimus tulee nähdä jonkinlaisen käsiteanalyysin harjoittamisena, jolloin filosofia siis tuottaa käsitteitä koskevia välttämättä tosia totuuksia, jotka välttämättömyytensä nojalla kertovat jotain myös aktuaalisen maailman ilmiöistä. Naturalistit puolestaan suhtautuvat epäluuloisesti mielenkiintoisten käsitteellisten totuuksien olemassaoloon, eivätkä edes näe, millaisin pätevin semanttisin perustein tällaisia vahvasti välttämättömiä totuuksia voidaan synnyttää. Naturalistien tarjoamassa vaihtoehdossa filosofia pyrkiikin tutkimaan luonnontieteiden tavoin itse empiiristä maailmaa ja sen ilmiöitä. 12 Lähden tässä työssäni liikkeelle naturalistisesta ja pragmatistisesta viitekehyksestä, jota selvitän lisää seuraavassa luvussa. Toisaalta metaeksternalismin ja radikaalin metainternalismin yhteydessä osoittautuu, että liian pitkälle vietynä myös naturalismin selitysvoima katoaa. Tarkastelenkin lyhyesti myös, mitä annettavaa käsityksellä semanttisista verkostoista viittaamisen metatasolla olisi rationalisteillekin. Ensin kuitenkin esittelen vielä kielifilosofian metodologiaa, joka on rationalistien ja naturalistien välisen metafilosofisen erimielisyyden myrskynsilmässä Kielifilosofian metodologia: semanttinen intuitio Perinteisesti kielifilosofian metodologia on perustunut pitkälti semanttiseen intuitioon 13 : merkitystä koskevat intuitiot toimivat tukena semanttisen teorian puolesta tai sitä vastaan. Yleisesti ottaen intuitiolla tarkoitetaan asian olemuksen välitöntä ymmärtämistä. Intuitio saa meissä prima facie aikaan uskomuksen jonkin väittämän, ajatuksen tai arvostelman totuudesta. Välittömyydessään intuitiot rinnastuvat päättelyn sijaan ennemminkin aistihavaintoon 14, eivätkä intuitioin saavutetut uskomukset siis perustu tarkoitushakuiseen järkeilyyn tai rakennu eksplisiittisistä päättelyaskeleista, vaan syntyvät ikään kuin spontaanisti välähtäen. Intuitioihin pohjautuu esimerkiksi ajatus siitä, että jonkin kappaleen on mahdotonta olla väritykseltään samanaikaisesti sekä kauttaaltaan vihreä että kauttaaltaan punainen. Pätevien intuitioiden oletetaan olevan myös laajasti jaettuja, eli intuitioon vetoaminen ei tarkoita sitä, että mihin tahansa perustelemattomaan musta tuntuu -mielipiteeseen vetoaminen filosofiassa kelpaisi automaattisesti hyväksi argumentiksi, mikäli sitä kutsuu intuitioksi Pettersson Pettersson Tähän metodologiaan viitataan nykykirjallisuudessa usein puhumalla epämuodollisesti nojatuolifilosofiasta. 14 Tähän viittaa myös sanan intuitio etymologinen tausta, latinan intuere tarkoittaa katsoa. 15 Pettersson

13 Intuitioihin vetoamista esiintyy laajasti kaikilla filosofian ydinalueilla niin käytännöllisen kuin teoreettisen filosofian puolella, ja useat kaikkein tunnetuimmista filosofisista teorioista rakentuvat juuri intuitioiden varaan. Filosofeille tavallinen myötämielinen asenne intuitioiden käyttöön filosofiassa näkyy esimerkiksi Saul Kripken sanoissa: Tietenkin jotkut filosofit ajattelevat, että jos jollain väitteellä on intuitiivista sisältöä, on tämä intuitiivisuus hyvin kevyttä todistusaineistoa väitteen puolesta. Itse sen sijaan ajattelen intuitioiden olevan hyvin painavaa todistusaineistoa... Viime kädessä puhuen en tosiaankaan tiedä, mitä tyhjentävämpää todistusaineistoa meillä voi olla yhtään mistään. 16 Filosofisessa argumentaatiossa intuitioita käytetään kahdella tapaa: niillä on sekä positiivinen että negatiivinen funktio. Intuitioiden positiivinen rooli näkyy siinä, että filosofit vetoavat rutiininomaisesti intuitiivisiin tuntemuksiinsa yrittäessään oikeuttaa väitteitään ja argumenttejaan. Intuitiot ovat siis se evidentiaalinen perustus, jolle filosofiset teoriat yrittävät monissa tapauksissa parhaansa mukaan tehdä oikeutta. Filosofinen intuitio rinnastuukin todistavalta käyttötavaltaan paljolti asemaan, joka aistihavainnolla on empiiristen tieteiden teorianrakennuksessa. Näitä evidenssilähteitä yhdistää muun muassa se, että ne kummatkin ajatellaan argumentaation perustavimmaksi tasoksi, jota alemmalle portaalle väittelyissä ei tavanmukaisesti laskeuduta. Koska argumenttien premissit eivät voi jatkua loputtomiin, on argumenttien lopulta nojattava premisseihin, joita ei itseään ole oikeutettu argumenttien kautta. 17 Yhtymäkohdat intuitioiden ja aistihavaintojen välillä jatkuvat myös siinä, että väitteiden ja teorioiden oikeuttamiseen liittyvän positiivisen tehtävän kääntöpuolena intuitioilla on filosofisessa argumentaatiossa lisäksi negatiivinen funktio. Näin on erityisesti erilaisten analyyttisten tutkimushankkeiden yhteydessä, joissa filosofit vetoavat intuitiivisiin vastaesimerkkeihin kumotessaan kollegoidensa ehdottamia filosofisia analyysejä. Intuitioilla argumentoidaan siis myös vastaesimerkkien muodossa, ja filosofit tapaavat esittää ajatuskokeita, joiden avulla he artikuloivat ja testaavat intuitioitaan. Yleisesti ottaen ajatuskokeet ovat hypoteettisia tilannekuvauksia, joiden entä jos kysymyksenasettelu herättää meissä intuitiivisia reaktioita, jotka puolestaan edistävät filosofista keskustelua. Ajatuskoe pystyy esimerkiksi paljastamaan epäjohdonmukaisuuden tai ristiriitaisuuden ajattelussamme tai osoittamaan ajattelumme olevan vielä epäselvä jonkin asian suhteen Kripke 1980, Gutting 2009, 47; Pettersson Pettersson Selkeä havainnollistus tällaisesta negatiivisesta intuitiivisesta argumentaatiosta on Edmund Gettierin (1963) kritiikki klassiselle tiedon analyysille. Gettier esittää ajatuskokeen, jonka meissä herättämä intuitio kumoaa tiedolle klassisesti tarjotun kolmiosaisen analyysin, jonka mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Täten perinteistä analyysiä on täydennettävä jonkin Gettier-intuition huomioivan neljännen lisäehdon muodossa. Huomattavaa Gettierin argumentissa on myös sen osoittama nojatuolifilosofian voima, sillä Gettierin artikkelin ilmestymisen jälkeen filosofit olivat välittömästi yksimielisiä Gettierin argumenttien johtopäätöksistä ja niiden 10

14 Kolmas väylä, joka intuitioilla on filosofiseen keskusteluun, liittyy paradokseihin. Filosofisesti kiinnostavia paradokseja voidaan kuvailla sellaisten väitteiden joukoiksi, joiden kaikki väittämät ovat yksitellen tarkasteltuna itsessään intuitiivisia, mutta jotka yhdessä muodostavat inkonsistentin väitejoukon. Näin paradoksit tarjoavat mielenkiintoisen tutkimuskohteen filosofeille, sillä ne haastavat pohtimaan, mistä intuitioiden ristiriita syntyy. Toisaalta teorian heikkoutena voidaan pitää, ellei se onnistu purkamaan jotakin sen keskeisessä aihealueessa esiintyvää paradoksia. 19 Semanttinen intuitio on näyttäytynyt näillä kaikilla kolmella tavalla kielifilosofisessa keskustelussa: merkityksiä koskevia teorioita perustellaan puolesta ja vastaan intuitioihin vedoten. Ongelmalliseksi on osoittautunut kuitenkin, etteivät eri ihmisten intuitiot näytä kokonaan kohtaavan. Jotkut naturalistit väittävätkin, ettei filosofian perinteinen menetelmä ole ollenkaan oikeellinen viittaustutkimuksen väline, sillä se ei voi tarjota universaalisti pätevää tietoa kielenkäytöstämme, ja semanttisen intuition sijaan merkityksiä tulisi tutkia empiirisin a posteriori menetelmin. 20 Rationalistien puolestaan tulee vastata tähän ja perustella, miksi ajatuskokeet ovat tärkeitä ja merkitykset vangittavissa ainoastaan a priori keinoin. Palaankin myöhemmissä luvuissa semanttisen intuition käyttöön kielifilosofian metodina Käsitteet filosofiassa ja psykologiassa Merkitykset ovat siis intensioita, jotka puolestaan voidaan edelleen samaistaa käsitteisiin. Sanaa käsite kuitenkin käytetään eri tavoin eri konteksteissa, mikä heijastaa rationalistien ja naturalistien, ja vielä yleisemmin ottaen filosofien ja psykologien, erilaisia näkemyksiä. Mainitsen tässä parista mahdollisesta sekaannuksen lähteestä Albert S. Kivisen esittämiä huomioita mukaillen. Filosofit, etenkin rationalistit, tapaavat monesti erottaa toisistaan käsitteet ja käsitykset. Käsitys on propositionaalinen käsitys, että asiat ovat tietyllä tapaa, kun taas käsitteet eivät koskaan ole propositionaalisia. Psykologiassa ja naturalismissa käsitteeseen kuitenkin liitetään tietojemme kokonaisuus jostakin: se sisältää propositionaaliset päätelmät ja yksilölliset assosiaatiot. Eli psykologien puhuessa käsitteistä, he monesti viittaavat juuri siihen, mitä filosofit kutsuvat käsitykseksi. Rationalistifilosofit ovat kritisoineet psykologeja tästä ja esittäneet, etteivät empiiriset tutkimukset voi paljastaa meille käsitteitä koskevia totuuksia, sillä itse asiassa ne tutkivat pelkästään käsityksiä. Mielestäni filosofiassa analysoidut käsitteet ja psykologiassa seurauksista, mikä kielii intuitiolle annetusta lähtökohtaisesta todistusvoimasta. Kyse ei siis ollut ainoastaan Gettierin henkilökohtaisista tietoa koskevista tuntemuksista, vaan nämä samat intuitiot olivat laaja-alaisesti jaettuja filosofien keskuudessa, ja jonkun piti yksinkertaisesti tehdä ne eksplisiittisiksi artikuloimalla ne vastaesimerkkien muotoon. 19 Pettersson Machery ym. 2004, B8-9. Machery ja kumppanit väittävät länsimaalaisten käsittävän viittaamisen kausaalisesti määräytyvänä, kun taas kiinalaisten intuitiot vastaavat enemmän kuvausteoriaa. Tästä lisää kohdassa

15 tutkitut käsitykset ovat kuitenkin riittävän päällekkäisiä, jotta nämä kaksi tutkimuslinjaa voivat hyötyä toisistaan. 21 Käytän tässä työssä psykologian ja kognitiotieteen tutkimuksia, joissa käsitteellä viitataan välillä käsitykseen edellä kuvatussa mielessä, seuraten kulloisenkin kirjoittajan tapaa puhua käsitteistä, joten lukijan tämä ero on hyvä pitää mielessä. 22 Lisäksi filosofien ja psykologien väliseen eroon puhua käsitteistä liittyy ns. supistamisen virhepäätelmä: vaikka käsitteen omaaminen olisi kapasiteetin omaamista, tästä ei seuraa, että käsitteet ovat kapasiteetteja. On luontevaa sanoa käsitteen omaamisen edellyttävän tietynlaisten tunnistus- ja luokituskykyjen omaamista, esimerkiksi kirahvin käsitteen omaaminen on kykyä erottaa kirahvit muista olioista. On kuitenkin supistamisen virhepäätelmä päätellä tästä, että käsitteet ovat luokitus- ja tunnistamiskykyjä. 23 Psykologian käsitetutkimuksissa on keskitytty etenkin luokittelevaan kategorisointikykyymme, eli filosofien mukaan psykologit sortuvat supistamisen virhepäätelmään. Seuraan tässäkin yhteydessä lainaamieni kirjoittajien tapaa puhua käsitteistä, toisilla on minimalistisempi tapa puhua käsitteistä kuin toisilla. Yleisesti ottaen esitän merkitysten ymmärtämisen olevan pelkkää mekaanista luokittelua enemmän: siihen liittyy tietoisuus, jonka avulla luokittelua voidaan arvioida. Tämän työn kannalta oleellista on kuitenkin merkityksen verkostoluonne ja miten se kytkeytyy viittaamiseen; varsinainen käyttämäni käsiteanalyysi liittyykin viittaamiskeskustelun selkeyttämiseen, ei koko merkitys- tai käsitekeskustelun ratkaisemiseen. Huomionarvoista tässä yhteydessä on myös, että ihmisillä voi olla käsitteitä eriasteisesti; käsitteen omaaminen voi vaihdella heikosta jäsentyneeseen. Filosofit saattavatkin sanoa, että käsite on hämärä, mikäli kykenemme vain luokittelemaan, muttemme tarkemmin kuvaamaan. Edelleen käsite saattaa olla selvä, mutta sekava, mikäli kykenemme esimerkiksi piirtämään käsitteen viittauskohteen, muttemme analysoimaan sitä tarkemmin. Selvyyden lisäksi käsite voi olla vielä hyvin jäsentynyt, jolloin kykenemme määrittelemään käsitteen sanallisesti. Käsitteen K analysointi on siis sitä, että ensin on tietoinen K:sta sekavasti ja sitten jäsentyneesti. 24 Filosofit ovat perinteisesti kiinnostuneita nimenomaan käsitteiden jäsentämisestä ja määritelmistä, kun taas psykologiassa on tutkittu luokittelua ja mekanismeja sen 21 Naturalistisemmin tai kokeellisemmin orientoituneet filosofit myös eksplisiittisesti esittävät psykologian tutkimustulosten voivan vaikuttaa filosofiassa suoritettavaan merkitystutkimukseen, esim. tässä työssä käsitellyt Lakoff & Johnson 1999, Machery ym Mainitsen myös alaviitteissä, kun perinteisen filosofisen tavan sijaan 'käsitettä' käytetään psykologien suosimassa mielessä. 23 Kivinen 1999, Supistamisen virhepäätelmästä [the cancelling-out fallacy] kirjoittaa Peter Geach (1957). Filosofiassa käsitteellä on viitattu yleisesti ottaen universaaleihin, ja käsitteen K omaamisen on ajateltu tarkoittavan samaa kuin olla tietoinen K:sta. En kuitenkaan mene metafysiikan keskusteluun universaaleista tarkemmin tässä. Kategorisointi joka tapauksessa on osa merkitystä, ja sen käsittely siis relevanttia. Mikäli joku tahtoo viedä tässä esittelemääni tutkimusta vielä abstraktimmalle tasolle, ja tutkia tiukasti käsitteitä käsityksistä irrotettuna, voidaan näin toki hyvin tehdä. 24 Kivinen 1999,

16 taustalla. Voidaan kuitenkin ajatella, että filosofiset määritellyt merkityksetkin nousevat aluksi hämäristä käsityksistä, ja tällöin psykologinen käsityksien tutkiminen voi palvella myös itse käsitteiden selvittämistä. 25 Esittelen työni alussa käsitteisiin liittyvää empiiristä tutkimusta, ja sitoudun siis jonkinasteisesti naturalistiseen näkemykseen, jossa merkitys yhdistetään myös a posteriori tutkittaviin mentaalisiin representaatioihin. Mikäli käsitteet nähdään rationalistisesti puhtaasti abstrakteina a priori tavoitettavina entiteetteinä, liittyy tämä osio siis lähinnä merkitystajun melko triviaaleihin empiirisiin välttämättömiin ehtoihin, siihen miten aivojemme on toimittava jotta pystyisimme olemaan tietoisia merkityksistä. Mielestäni nämä empiiriset löydökset voi nähdä kuitenkin ikään kuin toisella selitystasolla, niiden avulla voidaan kuvata samoja ilmiöitä kuin perinteisellä filosofisella käsiteanalyysilläkin: ne tavallaan tekevät filosofisesta abstraktista kuvauksesta astetta konkreettisemman, ja ne voivat toimia tukena filosofiselle teorialle. Pelkästään niiden varassa ei kuitenkaan voida kannatella filosofista teoriaa, vaan filosofinen näkemys ulottuu syvemmälle. Ensimmäisen persoonan perspektiivistä kokemamme merkitykset eivät ole pelkistettävissä pelkäksi neuronien aktivaatioksi, sillä koemme ne välittömästi, mutta empiirinen näyttö voi toimia epäsuorana evidenssinä Merkitys ja viittaaminen: merkitysteorian tavoitteista Yleensä semantiikka eli merkitysoppi ymmärretään ilmaisujen totuusehtojen määräämiseksi jossakin kielessä. Kuten kuitenkin edellä jo kävi ilmi, merkityksiä ja viittaamista voidaan lähestyä hyvinkin erilaisista näkökulmista, ja merkityksessä toisiinsa kietoutuu useita asioita. Merkityssisältö siis mahdollistaa viittaamisen: ellen ymmärrä, millä tavalla ilmaus viittaa, en voi ymmärtää myöskään, mihin se viittaa. Lisäksi merkitykset mahdollistavat kommunikaation, niiden avulla välitämme ajatuksiamme toisille puhujille ja käsitämme heidän ajatuksiaan. Kommunikaatiossa ymmärrän toista ihmistä sen perusteella, että hänen käyttämillään sanoilla on merkitys: jonkun sanoessa lauseen ymmärrän ensin, mitä itse lause merkitsee, ja vasta sen perusteella tiedän, mikä ajatus puhujalla oli. 27 Toki teoria merkityksestä ja viittaamisesta ei 25 Psykologiassa sanotaan esimerkiksi, että eläimillä on (hämäriä, vain luokittelua palvelevia) käsitteitä, kun taas toiset filosofit sitovat käsitteet tiukasti kieleen. Hyvä esitys aiheesta on Elisabeth Campin artikkeli (2009), jossa hän esittää, että puhumme käsitteistä kolmessa eri merkityksessä. Camp väittää, että tieteellinen traditio kuvaa tärkeällä tavalla mekanismeja, jotka mahdollistavat ajattelun, kun taas filosofinen traditio tarjoaa ymmärrystä siitä, mitä voimme tehdä ajatuksillamme nämä kaksi eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia vaan asteittaisia. Myös C.I. Lewis (1946) on esittänyt samantyylisen ajatuksen, että intensio voi olla implisiittinen, eksplisiittinen tai kielellinen, jota esittelen tarkemmin 2. luvussa. 26 Voimme esimerkiksi havainnollistaa intension kuvauksenkaltaista luonnetta viittaamalla aivotutkimuksiin, joissa merkitys näkyy erilaisten kuvaavien piirteiden (punainen, pyöreä, syötävä, luonnonlaji) aktivaationa (kuten teen 3. luvussa). Tällaiset empiiristen tutkimustulosten tarkoituksena ei sellaisinaan ole todistaa, että intensio on kuvaus. Ne kuitenkin voidaan esittää evidenssinä sen puolesta ja ne voivatkin kuvata, miten kuvauksenkaltaisuus ilmenee. 27 Ajatusta, että ymmärtäminen on ensi sijassa kielellisten merkitysten ymmärtämistä, on nykyään myös kritisoitu ja argumentoitu sen puolesta, että itse asiassa ymmärrämme toisiamme ja havaitsemme "suoraan" emmekä välillisesti 13

17 itsessään ole kommunikaatioteoria, mutta käytämme kieltä juuri kommunikaation välineenä ja kielifilosofiassa on yleistä olettaa, että semanttisen teorian tulee kattaa myös kommunikaation selittäminen. 28 Merkitysteorian tulisikin siis kyetä kytkeytymään sekä viittaamista että kommunikaatiota koskeviin käsityksiin. 29 Näistä erilaisista merkitykseen liittyvistä aspekteista johtuen on esitetty myös, että itse asiassa semantiikka sisältää kaksi tiedonalaa. Toinen niistä on viittausteoria, joka on kiinnostunut löytämään symbolien ja maailman väliset yhteydet, ja toinen on merkitysteoria, jossa symbolien merkitys täytyy (intensionaalisesti) erottaa niiden viittauskohteista. Filosofit ovat usein kiinnostuneita nimenomaan viittausteoriasta, kun taas psykologia näyttää olevan kiinnostunut siitä, miten aivomme konstruoivat merkityksen, ei siitä mitä viitatut objektit noiden rakenteiden takana ovat. 30 Tässä työssä keskityn filosofian perinteessä tutkittuun viittausteoriaan, ja esitän argumentteja sen alalla. Semanttisista verkostoista ei toistaiseksi ole muotoiltu kattavaa merkitysteoriaa, enkä pyri sellaista tässäkään rakentamaan. Esitän kuitenkin käsitteen 'semanttinen verkosto' olevan mielekäs, sillä se toimii yhteisenä tekijänä tutkimustuloksille siitä, miten mieli käsittelee merkityksiä, ja sillä voi olla annettavaa myös merkitysteorialle. Käytän filosofista käsiteanalyysia erityisesti luvuissa 3. ja 4., kun taas 2. luku toimii semanttisen verkoston kuvaavana esittelynä ja 6. luvussa näytetään sen yhteys vielä laajemmin mielenfilosofiaan. Yhdistän siis (osin) psykologiasta kumpuavan merkitysnäkemyksen filosofiseen viittausteoriaan: tarkastelen millainen viittausteorian oltava, jotta se soveltuisi semanttisen verkoston merkityskäsitykseen ja onnistuisi selittämään myös kommunikaatiota Yhteenveto 1. luvusta Tutkin tässä työssä kokemiamme merkityksiä ja viittaussuhteen määräytymistä. Mitä oikein ovat merkitykset, joiden lävitse katselemme maailmaa, ja jotka tekevät kokemuksestamme rikkaan? Miten meidän on mahdollista viitata kaukaisiin, abstrakteihin, ei-olemassa-oleviinkin asioihin? Ja miten onnistumme tavoittamaan merkitykset ja poimimaan viittauskohteet maailmasta samalla tavalla? Mikäli viittaaminen määräytyy mielentilojemme perusteella, emmekö jää oman merkitysverkostomme vangiksi? Ja toisaalta, mikäli viittaaminen määräytyy ulkomaailman perusteella, selittääkö se enää kielenymmärtämisen ja päättelyn kautta (esim. Gallagher 2008). En voi tässä työssäni mennä syvemmälle tuohonkaan keskusteluun, mutta itse asiassa semanttinen verkosto soveltuu suorankin havaitsemisen teorioihin: sama verkosto, joka mahdollistaa kielellisen kommunikaation, aktivoituu myös automaattisesti ilman tietoista ymmärrystä. 28 Cohnitz & Haukioja 2012, Ajatuksia merkityksen laaja-alaisuudesta on esitetty myös mannermaisessa filosofiassa. Esimerkiksi Roman Ingardenin (1969) mukaan 'ilmaus' ilmaisee sekä referenssi-, merkitys- että kommunikaatiofunktiot. 30 Quine 1960; Revonsuo Neuropsykologiassa semanttinen systeemi on systeemi, joka kombinoi tiedot eri lähteistä ja mahdollistaa meidän kokea maailman jonakin (esim. objektin tiettynä objektina). 14

18 kommunikaatiotamme? Määräytyvätkö viittauskohteet merkityksen perusteella ja ovatko ne sittenkään täysin jaettuja? Aloitan tämän tutkielman hahmottelemalla pragmatistisnaturalistista merkitysnäkemystä kertoen, mitä semanttisesta verkostosta voidaan sanoa tähänastisten tutkimusten pohjalta. Kokoan yhteen eri tieteenalojen tutkimustuloksia niin, että semanttisesta verkostosta muodostuu yleiskuva, mutten pyrikään ratkaisemaan kaikkia merkitykseen liittyviä suuria filosofisia kysymyksiä, vaan 3. luvusta lähtien keskityn viittaamista koskevaan ongelmaan. Argumentoin semanttisen verkoston yhdistämisestä viittaussuhteen määräytymiseen; tavoitteenani tässä työssä on löytää semanttista verkostoa vastaava viittausteoria. Samalla selvennän, mistä jotkut viimeaikaiset viittaamista koskevat ongelmat kumpuavat, selvitän joitain yleisiä viittaamista koskevia periaatteita ja hahmottelen myös tulevan viittaustutkimuksen suuntaviivoja. Lisäksi viittausta koskevassa osiossa tulee esiin, että liian pitkälle vietynä naturalismi saattaa hävittää tutkimuskohteensa, eikä lisätä tietoamme siitä, näin näyttää käyvän metaeksternalismille ja radikaalille metainternalismille. Sitä vastoin maltillinen metainternalismi ei sitoudu mihinkään tiettyyn filosofiakäsitykseen, vaan näyttäisi johtavan jonkinlaiseen naturalismin ja rationalismin, ja myös filosofian ja empiiristen tieteiden väliseen synteesiin. Tavoitteenani tässä työssä ei ole rakentaa kokonaista merkitysteoriaa, vaan ennemminkin esittää rakennuspalikoita ja työkaluja sellaisen tekemiseen. Mielestäni empiirinen ulottuvuus myös toimii ikään kuin konkreettisempana selitystasona filosofisille huomioille, kuitenkaan kiistämättä käsitteellisen tason merkitystä tai pyrkimättä kumoamaan sitä. Pyrkimyksenäni on siis jossain määrin myös yhdistää eri filosofiakäsitysten ja tieteen alojen välillä käytyä keskustelua. 2. MERKITYKSET SEMANTTISENA VERKOSTONA Selvitän tässä luvussa merkitysten rakentumista filosofista analyysia ja empiirisiä tutkimustuloksia yhdistellen. 'Semanttinen verkosto' viittaa mielen ominaisuuksiin, joiden kautta meidän on mahdollista ymmärtää merkityksiä, ja jotka korreloivat myös neuraalisen rakenteemme kanssa. Yleisenä pyrkimyksenäni tässä luvussa on selittää, miksi ihmisaivoissa ilmenevää neuraalista verkostoa on oikeutettua kutsua semanttiseksi, ja kuvata sitä niin, että selviää, mihin pyrin viittausteoriaa myöhemmissä luvuissa sovittamaan. Esittelen, missä yhteyksissä termiä 'semanttinen verkosto' on käytetty, ja mitä semanttisista verkoista tähän mennessä tiedetään tieteen valossa. Lisäksi yhdistän noihin tutkimustuloksiin joitain filosofisia huomioita, jotka semanttisiin verkostoihin liitettävässä merkitysteoriassa tulee 15

19 huomioida. 31 Lähden liikkeelle valottamalla tällaisen lähestymistavan taustaa: merkityksiä on tutkittu eri tieteenalojen piirissä, filosofian ongelmakenttä on niistä perustavin, mutta filosofienkin on kuitenkin otettava tieteen uudet tutkimustulokset huomioon, ja vaikuttaakin siltä, että erilaisia tarkastelutapoja yhdistelemällä voimme saada merkityksestä mahdollisimman kattavan kuvan. Toimin naturalistispragmatistisessa viitekehyksessä, jossa korostuu yhteistyö filosofian ja empiiristen tieteiden välillä sekä toiminnan ja käytännön rooli ymmärryksellemme. Pragmatistinaturalisti hyväksyy tietoisuuden ja ulkomaailman olemassaolon, jolloin mielemme representoi ulkoisia objekteja ja tapahtumia käsitteiden avulla. Voimme antaa käsitteillemme kielellisen määritelmän, mutta tarkkaan rajattujen ja määriteltyjen käsitteiden sijaan merkitykset näyttävätkin muodostavan perheyhtäläisyyksiä: verkoston, jonka edustajat ovat enemmän ja vähemmän yhtäläisiä keskenään. Lisäksi empiiriset tutkimustulokset näyttävät käsitteiden perustuvan kehollemme ja vuorovaikutukseen ympäristön ja toisten ihmisten kanssa. Tietoisesti tavoittamiemme merkitysten takana toimii myös laaja tiedostamaton tietoa käsittelevä systeemi, joka järjestää kokemustamme ja jota ilman emme kokisi niin kuin koemme. Aivoissamme käsitteet muodostuvat eri aistipiirien tietoja yhdistellen. Neuraalisesti semanttinen verkosto näyttää olevan melko samanlainen eri ihmisten välillä, mutta jokaisella kuitenkin ainutkertainen hänen yksilöllisistä kokemuksistaan riippuen. Sama verkosto aktivoituu myös ilman tietoisuutta ja sitä on pyritty mallintamaan konnektionistisin mallein. Semanttinen verkostomme ei kuitenkaan jää pelkäksi malliksi sanaan liittyvistä piirrekimpuista tai sanojen välisistä suhteista, vaan toimintamme sitoo sen tiiviisti maailmaan. Merkityksen verkostoluonteeseen liittyy myös holismi: koko verkoston rakenne vaikuttaa myös yksittäiseen merkitykseen. Koska ihmisten semanttiset verkostot ovat hieman toisistaan eroavia, näyttää holismi johtavan siihen, ettemme itse asiassa koskaan tarkoita sanoillamme samaa, jolloin kommunikaatio näyttäisi käyvän mahdottomaksi. Kielen avulla pystymme kuitenkin pääsemään perille toistemme tarkoituksista, ja itse asiassa pienet väärinymmärrykset mahdollistavat uuden oppimisen. Semanttisessa verkostossa käsitteet järjestyvätkin laajemmiksi kokemustajäsentäviksi käsitejärjestelmiksi. 31 Esitän tässä luvussa, että voimme jakaa merkityksiä, koska semanttiset verkostomme ovat neuraaliselta ja kognitiiviselta rakenteeltaan samankaltaisia. En kuitenkaan väitä syy-seuraus-suhteen kulkevan yksin tähän vaan myös toiseen suuntaan, eli toisaalta meille yhteiset merkitykset samankaltaistavat neuraalista ja kognitiivista rakennettamme. Kohdassa esittelen C. I. Lewisin näkemystä merkityksen moniulotteisuudesta, jonka mukaan merkitystajumme syntyy biologisten, osin synnynnäisten valmiuksien ja toisaalta ulkoapäin omaksumamme kielen keskiössä. Väitän tässä luvussa, että ilman semanttista verkostoa meidän ei olisi mahdollista ymmärtää merkityksiä, mutta alun perin toimintaan liittyvän semanttisen verkoston kautta pystymme käsittämään myös sanoista rakennettuja abstrakteja käsitteitä. 16

20 2.1. Teoreettinen tausta: pragmatismi ja naturalismi Tausta, jota vasten lähden merkityksiä tutkimaan, on siis pragmatistinen ja naturalistinen. Pragmatistit korostavat aktiivista ja toiminnallista kuvaa ihmisestä kulttuuriolentona, joka kiinnittyy maailmaan monenlaisten käytäntöjensä kautta, ja myös filosofiset käsitteet ja ongelmat nähdään pragmatismissa kiinteästi käytäntöön kietoutuvina. Yksi pragmatismin keskeisiä teemoja on naturalismi, jonka mukaan todellisuutta koskeva tietomme ja tieteellinen tiedonhankintamme ovat itse luonnollisen todellisuuden elementtejä. Tämä ei kuitenkaan merkitse filosofisten käsitteiden suoraviivaista palauttamista luonnontieteellisiin käsitteisiin, vaan siirtää filosofisen teorian keskiöön ihmiselle luonnollisen päämääriin ja arvoihin suuntautuneen toiminnan. Pragmatistille maailmaa koskeva tieto onkin eräänlaista maailmassa tapahtuvaa toimintaa, ei pelkkää ikuisten, muuttumattomien totuuksien passiivista katselemista. Täten myös kielen ja maailman välinen suhde nähdään dynaamisena ja toiminnallisena staattisen isomorfian sijasta. Se, että kieli esittää todellisuutta, perustuu inhimilliseen toimintaan, ei maailmassa valmiina oleviin kuvaus- tai esittämissuhteisiin. 32 Naturalistisesta näkökulmasta tietoisuus ja kieli ovat alkujaan biologisia ilmiöitä: evoluutiossa kielen kehittyminen mahdollisti entistä tehokkaamman tiedonkäsittelyn ja maailmassa toimimisen ja viimekädessä siis hengissä säilymisen ja ympäristöön sopeutumisen. Näin ollen kieli on biologisesti samaa perustaa kuin muidenkin eläinten luokittelujärjestelmät, niitä vain huimasti kehittyneempi muoto. Kielellisten kykyjen ja muiden mentaalisten prosessien välinen vuorovaikutus puolestaan mahdollistaa rikkaan kokemusmaailmamme, mikä ilmenee paitsi evoluutionäkökulmasta myös lapsen kognitiivisessa kehityksessä. Esimerkiksi John Searlen mukaan lapsen tietoisuus on esikielellistä, mutta meihin "esiladattujen" ohjelmien vaikutuksesta lapsi omaksuu myös kielelliset ilmaukset. Vähitellen lapsen tietoisuus kehittyy yhä rikkaammaksi, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman kielellisiä muotoja. Tämä rikkaampi tietoisuus mahdollistaa edelleen rikkaamman kielellisen kehityksen, joka puolestaan mahdollistaa entistä rikkaamman tietoisuuden. Aikuisten tietoisuus on (yleensä) oleellisesti kielellistä, mutta tämä rikas merkitysrakennelma perustuu biologisesti primitiivisille esikielellisille tietoisuuden muodoille. Kielelliset ja esikielelliset ilmiöt muodostavat siis jatkumon: niiden välinen ero ei ole laatu- vaan ainoastaan aste-ero. Koska kielellinen ja ei-kielellinen perustuvat naturalistien mukaan samalle pohjalle, kuuluu kielellä tavoittamiemme merkitysten selvittämiseen myös niiden ei-kielellisten ja tiedostamattomien ulottuvuuksien tutkiminen. Tämä ei kuitenkaan (välttämättä) tarkoita, että kieli ja tajunta pystyttäisiin kokonaan redusoimaan biologiaan, sillä ne ovat laadullisesti erilaisia kuin muu luonto Järvilehto 2011; Pettersson 2011; Pihlström Pragmatistisia sävyjä on nähtävissä esim. Jaakko Hintikan kehittelemässä peliteoreettisessa semantiikassa (Pihlström 2001). 33 Searle 2004; Vicari 2008,

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oppimistavoitematriisi

Oppimistavoitematriisi Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Esitiedot Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 3 4 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Oppimistavoitematriisi

Oppimistavoitematriisi Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä ja yhtälöpareja Osaan muokata

Lisätiedot

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton. 3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016

Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Hallintotieteen ja soveltavan psykologian sekä johtamisen valintakoe 2016 Kokeen osat Kirjallisuusosio (enimmäispistemäärä 45) Tehtävä I Prosessikonsultoinnin uusi aalto (enimmäispistemäärä 15) Tehtävä

Lisätiedot

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot