Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaaripohjaisen ympäristötiedon hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaaripohjaisen ympäristötiedon hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CRS n food system (HerarchyNet) traceablty and CRS n food system (HerarchyNe Yrjö Vrtanen, Pas Suom, Joun Nousanen, Tapo Salo ja Marja-Lsa Veraankv Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus (MTT); Katr Ranknen ja Petr Ekholm Suomen Ympärstökeskus (SYKE) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. /79

2 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CSR n food system (HerarchyNet) LAATUKETJUHANKKEEN LOPPURAPORTTI Maalskuu 204 Yrjö Vrtanen, Pas Suom, Joun Nousanen, Tapo Salo ja Marja-Lsa Veraankv Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus (MTT); Katr Ranknen ja Petr Ekholm Suomen Ympärstökeskus (SYKE) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 2/79

3 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CSR n food system (HerarchyNet) Ssällysluettelo. Johdanto Hankkeen tavotteet Hankeosapuolet ja yhtestyö Hankkeen vaheet Kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten seurantaan er tasolla käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Perustetojen keruujärjestelmä... 8 Cropnfra-tutkmus- ja kehtysalusta... 8 Perustetojen keruujärjestelmän peraate Tehtävämallt... 0 Metatedot... IO tedot Lohkomallt... 4 Tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat... 5 Kasvulohkolta perytyvät päästöt lmaan ja veteen... 5 NH 3 -ja NO- päästöt lmaan... 6 N 2 O päästöt lmaan CO 2 -päästöt lmaan Ravnnehuuhtoumat Tuotantolnjamallt Vljely- ja tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Tuotteden elnkaarmallt Tuotantolnjanstansselta ja ulkopuolslta panosketjulta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Lohkokohtasten ravnnehuuhtoumamallen kehttämnen ja plotont Mtattuhn tetohn nojautuvan karjamalln kehttämnen ja plotont Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Perustomntojen mallt Entalpan käyttö Skön kehttymnen Kasvu... 3 Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Typen käyttö Skön kehttymnen Kasvu Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 3/79

4 Fosforn käyttö Skön kehttymnen Kasvu Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Energan ja ravnteden hanknta Entalpatase Kuva-anevrta ssään CH 4 -päästöt lmaan Typptase Fosfortase... 4 Vestase Elämen elnkaarmall Elnkaaren relaatomall Elnkaaren mall syntymästä eteenpän Perustomntojen anevrrat Anevrtojen kertymät Päätuotteden ympärstötetojen tuottamnen Skövaheen mall Koko elnkaaren mall Karjan elnkaarmall Elänten elnkaarsta perytyvät anevrrat Hyödynnettyjen päätuotteden anevrtojen omnasmäärät Kasvu... 5 Mato Malln verfont Tulokset ja nden arvont Kasvntuotannon mallen kehttämnen Tehtäven ykskkökulutuksen mallt... 6 Huuhtoumamallen kehttämnen Karjamalln kehttämnen Johtopäätökset Loppuraportn tvstelmä Vtteet Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 4/79

5 . Johdanto MMM:n rahottama Ketjuvastuu hanke [] tuott vuoden 2009 lopulla malln koko elntarvkesektorn ympärstöraportonta varten. Tällä raportonnlla saavutetaan kutenkn tehokas ohjausvakutus vasta stten, kun kansantalouden tason mallsta pystytään muodostamaan ajantasaset yhteydet yrtys- ja prosesstasolle, john ohjaustomen tuls kohdstua er osa-alueden ja kokonasuuden ekotehokkuuden parantamseks. Tällön pystyttään arvomaan elntarvkeketjun ekotehokkuuden muutoksa theämmällä tahdlla ja edullsemmn kun mhn pystytään uusmalla koko ketjumall, mkä on paljon resursseja vaatva tomenpde. Ketjuvastuu hankkeen tulokset osottvat, että ympärstövastuullsuuden kannalta katsottuna elntarvkesektorn kaks krttsntä tomjaryhmää ovat raaka-anetuottajat ja kuluttajat. Nässä ryhmssä tehtävät päätökset muodostavat elntarvkeketjun ympärstövastuullsuuden ja jäljtettävyyden perustan. Kuluttajat tarvtsevat valntapäätöksensä tueks tetoa tuotteden konkreettssta ympärstövakutukssta ja alkuperästä. Raaka-anetuottajat taas ovat avanasemassa tetojen hanknnassa, sllä hedän tomalansa on useden ympärstövakutusten suurn aheuttaja elntarvkeketjussa, kuten Ketjuvastuu-hanke ja monet muut elntarvkkesta tehdyt elnkaararvonnt ovat osottaneet. Raaka-anetuotannon tomntaympärstöt, -tavat ja -teknologat ovat monnaset, ja prosessen hajonta suurta sekä vakeast seurattavaa ja ennustettavaa. Hajontojen haltuun ottamnen on mahdollsta konkreettsn prosessehn ulottuvan tedon hallnnan avulla. Uus tedonhallntateknologa mahdollstaa sekä teknsest että taloudellsest faktatetojen hanknnan ja nden käytön jyrkän lsäämsen ympärstön kuormttumsta tlatasolla laskevssa mallessa ja tätä kautta nden tulosten epävarmuuksen olennasen penentämsen. Tämä parannus hyödyttää sekä ympärstötetoa käyttävä asakkata että raaka-anetuottaja tseään. Tedon avulla he pääsevät hyödyntämään ympärstöklpalukykyään, mhn nykyset, keskarvohn nojaavat arvontmallt, evät anna kunnon mahdollsuutta, koska evät huomo tlojen välsä eroja, 2. Hankkeen tavotteet Tässä hankkeessa kesktyttn konkreettsen kvanttatvsen ympärstötedon tuottamseen tarkotetun tedonhallnnan kehttämseen ja plotontn tlatasolla. Kohteena ol kolme raaka-anetuotannon osaaluetta, jolle arvotn enten tarvttavan tlojen ertysprteet huomoon ottava laskentatyökaluja. Osa-alueet olvat vljelytomntojen energan ja panosten käytön seuranta, peltolohkojen ravnnehuuhtoumen arvont ja lypsykarjan käyttämen panosten ja päästöjen arvont ja nden kohdentamnen myytävlle elämlle ja madolle. Hankkeen konkreettset tavotteet olvat ) kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten sekä ympärstökuormtusten tlakohtaseen seurantaan käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont, 2) lohkokohtasten ravnnehuuhtoumamallen kehttämnen ja plotont sekä 3) mtattuhn tetohn nojautuvan karjamalln kehttämnen ja plotont lypsykarjatuotannon ympärstötetojen tuottamsta varten. Hankkeen tulokslla on kaks pääkäyttäjäryhmää, jolle tulokset on enssjasest suunnattu. Malln loppukäyttäjät ovat vljeljötä ja eläntuottaja, joden ympärstötetojen hallntaa hankkeessa kehtetyt mallt on tarkotettu palvelemaan. Malln jatkokehtystä tekevät ja malla tutkmuskäyttöön soveltavat tutkjat ovat tonen pääkäyttäjäryhmä, joden panosta tarvtaan velä kosolt mallen vemsessä tuotantoasteelle. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 5/79

6 3. Hankeosapuolet ja yhtestyö Hankkeen toteuttvat yhtestyössä MTT:n kasvntutkmuksen (MTT/KTL, materaalvrtatetojen keruujärjestelmät), taloustutkmuksen (MTT/TAL, krjanptotlajärjestelmää koskeneet kysymykset) ja boteknkan ja elntarvketutkmuksen (MTT/BEL, systeemmallnnus) tutkjat Ravnnehuuhtoumamallen kehtys tehtn yhtestyössä Suomen Ympärstökeskuksen (SYKE) tutkjoden kanssa. Hankkeen vastuullsena johtajana tom vanhemp tutkja Yrjö Vrtanen MTT/BEL yksköstä. 4. Hankkeen vaheet 4.. Kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten seurantaan er tasolla käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont Tässä osatehtävässä kehtettn kasvntuotannon herarkknen tedonhallntamall tlolle. Mallssa on neljä herarkan tasoa, jotka ovat almmasta ylmpään: tehtävä-, lohko-, tuotantolnja- ja tuotetaso. Osatehtävässä käytetty päämenetelmä on relaatomallnnus (engl. Entty-relatonshp modellng ERM) sovellettuna elnkaarmallnnukseen. Herarkatasojen välset ltynnät ovat relaatomalleja, jotka kuvaavat ylemmän tason objekten, muodostumsen alemman tason objektesta. Malla käytetään tlalla tuotettujen tuotteden ympärstö- ja jäljtettävyystetojen hallntaan sekä tuotteden elnkaarsten ympärstövakutusten laskentaan. Mallen kuvauksssa käytetyt pääkästteet lmenevät taulukosta. Taulukko. Herarkksen tedonhallntamalln kästteet. Käste Systeem, järjestelmä Panosvrta, panos, syöte, nput Tuotosvrta, tuotos, tuote, output IO Prosess, tehtävä Tuotantolnja Tuotantoketju, tuotteen elnkaar, ulkonen panosketju Instanss Merktys Systeem muodostuu herarkksest yhdstetystä l. aggregodusta osasysteemestä. Osasysteemt vovat edelleen ssältää tosa, ykslödympä osasysteemejä, kunnes on saavutettu herarkan perustaso, jolla systeemt ovat jakamattoma. Herarkan korken taso on tlamallessa tuotteen elnkaar. Systeemn ssään ottama vrta. Alemmlla systeemtasolla panokset ovat yleensä anetta, energaa ta maan käyttöä. Kakk panokset ovat tarkotuksellsest systeemn syötettyjä tavotellun tuotoksen akaansaamseks. Systeemstä ulostuleva vrta. Alemmlla systeemtasolla tuotokset ovat yleensä anetta ta energaa. Systeemn päätuotokset ovat tavoteltuja ja halltust tuotettuja. Systeem tuottaa usen myös rnnakkas- ja svutuotteta. Kakk systeemt tuottavat lmaan ja vesn päätyvä päästöjä sekä erlaatusa kntetä, nestemäsä ja kaasumasa jätevrtoja. Lyhenne englannnkelsestä termstä Input-Output. Suomenkelsenä vastneena käytetään termä panos-tuotos el PT. IO:lla tarkotetaan systeemn kakka panos- ja tuotosvrtoja. Systeemherarkan ja tedonhallnnan perusykskkö, josta ylesemmän tason systeemt muodostuvat. Prosesseja ovat esmerkks peltolohkon kyntö, tse peltolohko, vljasadon kuvaus. Energan käyttöä ssältävä vljelyprosesseja kutsutaan myös tehtävks. Tuotantolnjat ovat tuotteden elnkaaren osa. Nllä on määrätty päätuote, ja nden panokssta suurn osa on tlan ulkopuolelta hankttava vältuotteta. Tyypltään tuotantolnjat ovat gate-to-gate -osajärjestelmä, joden systeemrajat mukalevat tlan hallnta-alueen rajoja. Esmerkkejä tuotantolnjasta ovat mallasohran ja rehuohran tuotanto tlalla. Tuotantoketjut ovat gradle-to-gate tyyppsä tuotteden elnkaaren osa Ne alkavat luonnon raaka-anesta ja päättyvät valmsn tuottesn. Tlan tuotteden tuotantoketjuja kutsutaan tuotteden elnkaarks ja tuotantolnjolle panoksa, kuten polttoaneta, lannotteta, semenä ja kasvnsuojelu-aneta, syöttävä ja tuotantolnjan tuottama jättetä kästtelevä tuotantoketjuja ulkosks panosketjuks. Akaan (vljelyvuos) sekä pakkaan (lohko) ta tuotantolnjaan ta tuotteeseen knnttyvä unkk systeemykslö. Tlan mallessa esntyy tehtävänstansseja (lohkovuos ta päätuote - vuos) kasvulohkonstansseja (lohko-vuos), vljelynstansseja (lohko-vuos), tuotantolnjanstansseja (päätuote-vuos) ja tuotteen elnkaarnstansseja (päätuote-vuos). Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 6/79

7 4... Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Kullakn herarkan tasolla mallen tavotteena on kuvata tomnnan panos- ja tuotosvrrat. Panokset kästtävät peraatteessa kakk tomntaan käytetyt materaalt ja energan. Kasvntuotannon prosessen panoksa ovat polttoaneet, sähköenerga, semenet, lannotteet, kasvnsuojeluaneet, teknset apuaneet sekä sadon sälöntään ja suojaamseen käytetyt aneet ja tarvkkeet. Tuotoksa ovat sato, svuvrrat, päästöt lmaan ja veteen sekä jätteet. Mallehn kerätään tavanomasten panosten ja tuotosten lsäks, kään kun svutuottena, tehtävn käytetyt ajat sekä matkat, työstöpnta-alat ja kohdepnta-alat, jota vodaan hyödyntää muun muassa suortusten arvonnessa ja parannusten suunnttelussa. Mallt knnttyvät todellsuuteen mttausjärjestelmllä, jolla kerätään kvanttatvset perustedot, josta herarkksest edeten muodostetaan panosten ja tuotosten kuvaukset ylemmlle malltasolle. Mallen systeemrajat muodostuvat kaklla järjestelmätasolla tehtäven elnkaarsta lähten. Systeemn elnkaar ja sen rajat muodostuvat shen suoraan ta epäsuorast lttyven tehtäven elnkaarsta ja näden rajosta. Ajallsest tämä merktsee stä, että systeemn elnkaar alkaa stä, mstä sen ensmmäsen tehtävä alkaa ja päättyy shen, mhn sen vmenen tehtävä päättyy. Tehtävllä tarkotetaan tässä sekä vljelytomenptetä että kasvulohkon tehtävää, joka on tarjota kasvuympärstö vljellylle kasvelle. Kasvulohkon tehtävän katsotaan päättyvän sen alkua seuraavan syyskuun lopussa ta snä vaheessa kun seuraavan, samalle lohkolle asettuvan systeemn ensmmänen, samalle syksylle ajottuva tehtävä alkaa, ja kasvulohko srtyy uuteen systeemn. Topologsest systeem ulottuu sekä ylä- että alavrtaan nn kauas kun sen psmmälle nässä suunnssa ulottuven tehtäven elnkaaret ulottuvat. Systeemn kattama tla on se tla, jonka shen kuuluvat tehtävät yhdessä kattavat elnkaarensa akana. Kasvntuotannon tehtävät määrätyllä peltolohkolla alkavat käytännössä lohkon maa-alan ravaamsella pelloks ja päättyvät shen, kun lohkon maa-ala srtyy muuhun käyttöön, esmerkks metsätalousmaaks. Systeemt rajataan tässä yhteydessä kuvaamaan kutenkn van tuotantoajanjaksoa peltolohkon olemassaolosta. Lsäks systeemt rajataan nn, että ne kohdstuvat yhteen määrättyyn vljelykauteen. Jokasella vljelykaudella on omat systeemt. Vljelykauden ptuus on rajattu non yhteen vuoteen, syksystä seuraavan vuoden syksyyn. Tehtävät ovat sekä akaan että pakkaan, ja jossan tapauksessa tuotteeseen, knnttynetä nstansseja. Esmerkks kyntö, joka usen alottaa vljelyvuoden tomnnot määrätyllä lohkolla on nstanssna olemassa van määrätyn ajanjakson syksyllä ja tehdään van tähän nmenomaseen lohkoon ja vljelyvuoteen. Kuvaus on usen vastaavast vljelyvuoden tomnnot määrätyllä lohkolla päättävä tehtävä, jonka jälkeen vlja on tuotteena valms käytettäväks. Myös se on nstanssna olemassa van määrätyn ajanjakson syksyllä ja kohdstuu yhteen määrättyyn lohkoon ja vljelyvuoteen. Tehtävän systeemraja on tehtävän oma raja. Tehtävänstanssehn ssältyy van ulkopuolelta hankttujen panosten käyttö ja tästä aheutuvat päästöt ympärstöön. Ne evät ssällä panosten tuotantoketjuja evätkä mahdollsten jätevrtojen kästtelyketjuja. Panosketjut yhdstetään tuotantolnjamallehn snä vaheessa, kun halutaan mallntaa tlan tuotteden koko ketjuja luonnon raaka-anesta portlle. Mallessa tarkastellaan lmastonmuutokseen, happamotumseen, alalmakehän otsonn muodostumseen ja vesen rehevötymseen vakuttava lma- ja vespäästöjä sekä polttoane ja energavrtoja. Tarkastelussa panotetaan vakutuksa lmastonmuutokseen ja vesstöjen rehevötymseen, jossa alkutuotannon osuus koko elntarvkeketjusta on suur. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 7/79

8 4..2. Perustetojen keruujärjestelmä Cropnfra-tutkmus- ja kehtysalusta Hankkeen perustetojen keräämnen tehtn yhtestyössä MTT:n teknologatutkmuksen Cropnfrahankkeen kanssa, jossa MTT Vakolan tutkmusmaatlalle on kehtetty moderna kasvntuotannon tedonhallnnan nfrastruktuura Cropnfraa. Cropnfra on modern kasvntuotantotla koneneen, sensorverkostoneen ja mttausjärjestelmneen, joka palvelee tutkmusalustana ja kästtää 50 hehtaara vljeltävää peltopnta-alaa ja 250 hehtaara metsää. Cropnfra tom erlasten maatlan älykkätä prosess- ja tomntaympärstöjä tutkven projekten kohtaamsfoorumna, kesknäsenä tedonvälttäjänä, alat kehttyvän teknologan tutkmuspakkana sekä palvelee resursstehokkaden tuotantojärjestelmen vaatman teknologan kehttämstä (lsätetoa: ja Cropnfran yhtenä kantavana deana on, että er palvelut/osajärjestelmät vovat olla er tomttajen tarjoama ja ntä vodaan korvata helpost vastaavlla osajärjestelmllä. Kuvassa vasemmalla on estetty Cropnfran tedonhallnan nfrastruktuur, joka on palveluperustanen (SOA, Servce Orented Archtecture) järjestelmä [2]. Järjestelmä kästtää Internet-sovelluspalvelmen lsäks pakkatetokannan, tetokannan mulle tlatedolle, lkkuvan laajakastan modeemeneen, sekä lkkuvat ja statonäärset tedonkeruuyksköt mttausantureneen muokkaukseen, kylvöön, lannotukseen, kasvnsuojeluun, sadonkorjuuseen ja maatlakohtasta ympärstö tedonhallntaan. Kuva. Vasemmalla Cropnfran SOA-perustasen tedonhallnnan tomnnallnen arkktehtuur ja okealla tedonhallnnan osat [2]. Cropnfran yks tärkeä tehtävä on automatsoda tedonkeruuta kasvntuotannon er prosessesta. Kuvassa okealla on estetty Cropnfran neljä ICT-perustasesta teknstä tasoa, jotka kattavat maatlan pellot, koneet ja rakennukset. Tasot muodostuvat a) työkoneden mttausjärjestelmstä, lattesta ja rakennukssta, b) tedonkeruujärjestelmstä, c) tedon ja datan tallennusjärjestelmstä ja d) ulkosesta palvelukerroksesta. Tasojen avulla tedonkeruu on mahdollsta toteuttaa tehokkaast ja helpost. Kun Cropnfran kehttämsessä yhtenä tavotteena on ollut teknsten ongelmen ja konsepten ratkomseen, nn HerarchyNet-hankkeessa paneuduttn perustedon ssältöjen, laadun ja rakenteden kehttämseen yhtä akaa relaatomallnnusta ja käyttäjää paremmn palvelevaks. Yhtestyö Cropnfra- ja HerarchyNet-hankkeen välllä olkn tvstä ja synergaetu ol konkreettsest nähtävssä. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 8/79

9 Perustetojen keruujärjestelmän peraate Perustedot kästtävät mttaukset ja nden metatedot. Keruujärjestelmän peraate lmenee kuvasta. Järjestelmä mttaa ja tallentaa tedonkeruun keskusykskössä olevaan mustn työkoneen käyttämän polttoaneen vrran ja koneen sjannn sekä vljan punnssa ja sälörehun teossa (nouknvaunulla) korjattavan sadon vrran lyhyn (0.2 sekunnn) välen. Kerätyt perustedot ja metatedot srretään tehtävänstanssen relaatomalln, joka lmenee kuvasta 2. Lsäks talletetaan työkoneen tlan määrttämseen tarvttavat tedot, kuten nostolatteen asema, voman ulosoton tla ja pyörmsnopeus, kylvölannottmen, sementen ja lannotteen syötön tla (päällä/pos), nouknvaunun noukkmen asema, pumurn lekkuupöydän asema jne. Järjestelmässä on valmus työkoneen dentfonttetojen, panosvrtojen säätäjen tlatetojen, ym. käyttöä edstäven tetojen keräämseen stten kun työkonesn tulevat vastaaven tetojen lähetysvalmudet. Nyt tedot tehtävästä, työkoneesta ja shen kytketystä lattesta sekä stä, mhn peltolohkoon prosess suortuksen kuluessa mllonkn lttyy, annetaan järjestelmään manuaalsest. Myöhemmn lohkokohdennuksessa on tarkotus hyödyntää mtattuja sjanttetoja ja lohkojen pakkatetoja. Mttaus alotetaan tehtävää suorttamaan lähdettäessä ja päätetään vastaavast, kun tlakeskukseen (ta vastaavaan tukkohtaan) on palattu tehtävän tultua suortetuks. Mttaus kästtää peraatteessa ss koko työrupeaman el srtymät ja varsnaset työsuortteet peltolohkolla. Tässä hankkeessa tehtävät kohdstettn teknsstä systä kutenkn ana van yhteen lohkoon kerrallaan. Tulevssa järjestelmäversossa konetyörupeama vo kästtää useampa peltolohkoja. Panosten ja tuotosten kokonasmäärät ja kohdennetaan työrupeaman kohteena ollelle peltolohkolle ertysellä lohkotetoja ja työkoneen sjanttetoja hyväks käyttävällä menetelmällä. Akasarjatetojen srtojärjestelmä Prosessn (konetyö peltolohkolla) akasarjatetojen keruujärjestelmä Työkone Akasarjatedot Seuraavan tason tetojärjestelmä Työssä käytetty late Tedonkeruun keskusykskkö Käyttäjä Sadonkorjuu Ajan mttaus Satovrran mttaus Vljelypanosten syöttö Panosvrran mttaus (lannote, semen, kalkk, KS-ane) Polttoanevrran mttaus Sjannn mttaus (GPS) Muut mttaukset Metadatan syöttö tedonkeruujärjestelmään: Tehtävä Työkone Kytketty late Kohdelohko Muut tedot Akasarjatetojen tallennukset ja srrot Muu käyttö Srtoajo Tedonsrtoväylä Kuorma (opto) Kuva. Prosesstetojen keruujärjestelmän peraate. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 9/79

10 4..3. Tehtävämallt Tehtävämallt kuvaavat vljelyn aktvsa perusprosesseja, tehtävänstansseja, jolle on omnasta energan käyttö mekaansen työn tekemseen (konetyö), tuotteden tlan muutoksn (vljan kuvaus) ja tuotantotlojen käytettävyyden ylläptoon (jäähdytys, lämmtys, valastus, lmanvahto). Tehtävänstansst ovat mallnnuksen näkökulmasta katsottuna alaprosessehn jakautumattoma. Kasvulohko, joka on passvnen perusprosess, e kuulu tehtävänstanssen joukkoon, mutta on luonnollsest mukana lohkon ja tuotantolnjan mallessa omalla mallllaan, jolla määrtetään lohkolta lähtevät lma- ja vespäästöt käyttämällä lähtötetona tehtävämallen ravnnepanos- ja satotetoja. Tehtävänstanssn relaatomall on estetty kuvassa 2. Instanssella on tehtävä, kohdelohko ja täydentävät määrtteet (yhdessä metatedot) sekä tehtävän suorttamseen käytetyt panokset ja syntyneet tuotokset (yhdessä IO). Metatedosta lmenee tehtävän suorttamsen ajankohta, josta määräytyy se vljelyvuos, johon tehtävä kohdstuu. Kohdelohkon tlalla on yksttäseen lohkoon kohdentumattomssa tehtävssä, kuten vljan myyntkuljetuksssa, päätuote, johon tehtävä kohdennetaan. Peraatteena on, että kakk tehtävät kohdennetaan joko lohkolle ta päätuottelle. Panokslla ja tuotokslla on edellä estellyllä teknsllä järjestelmllä mtatut akasarjat, jolla kuvataan nden kertymsvauht tehtävänstanssn elnkaaressa ja josta nden arvot saadaan ntegromalla elnkaaren yl. Mttausten kautta mall knnttyy todellsuuteen. Tehtävä nstanss Tehtävä Kohdelohko Täydentävä teto N IO N Akasarja Todellsuus Kuva 2. Tehtävänstanssn relaatomall.relaatotyypt on merktty muuttuja kuvaaven laatkoden vastakkan olevn kulmn. Esmerkks Tehtävänstanss-IO relaato on -N el yks moneen ja kääntäen N- el mon yhteen. Akasarja-Todellsuus relaato taas on yks yhteen. Hankkeessa tutktut tehtävät olvat aakkosjärjestyksessä seuraavat: kesannon murskaus, kuvaus, kylvölannotus, kylvömuokkaus, kyntö, lannotus, ntto, ojamaden lanaus, punt, ruskutus, sälörehun teko, srtoajo ja tasausmuokkaus. Srtoajomttaukset kästtvät perävaunukuljetukset el panoskuljetukset lohkolle, vljan kuljetukset kuvurn ja vljan maantekuljetukset, sekä koko joukon erllsest mtattuja srtymä traktor-työkone-yhdstelmllä. Lähes jokasesta tehtävästä mallnnettn useampa nstansseja: peltotyökonenstansseja kakkaan 79 kappaletta, kuvauksa 7 kpl, erllsä Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 0/79

11 srtoajoja traktor-työkone-yhdstelmllä 39 kappaletta ja perävaunukuljetuksa 8 kappaletta. Ojamaden lanauksesta ja panoskuljetuksesta lohkolle mallnnettn yks nstanss kummastakn. Metatedot Tehtävänstanssn metatedossa kuvataan tehtävän suortuksen akana arvoltaan vakona pysyvät muuttujat. Näden muuttujen lukumäärä puolestaan e ole vako, vaan vahtelee tehtävttän, kuten muuttujen nmet ja merktyksetkn. Muuttujat määrtellään tehtävään lähdettäessä. Osa metatedosta on (arvoltaan) useammalle nstansslle yhtesä, kuten tehtävä, kohdelohko ja työn suorttaja, osa ykslöllsä, yhteen ta van muutamaan nstanssn lttyvä, kuten semenen ja lannotteen levtystheydet (kg/ha). Yhteset määrtteet esntyvät useammassa nstanssssa. Esmerkks kylvölannotus on kakken kylvölannotusnstanssen tehtävä. Metatetoja käytetään relaatomallssa tehtävänstanssen lttämsessä lohkohn ta muuhun ylemmän tason kokonasuuteen, kuten esmerkks työkoneurakont, ja selttäjnä erlasssa ja er tason (lohko, tuotantolnja, tuotteen elnkaar) analyysessä. Taulukossa 2 on esmerkk metatedosta yksnkertasmmllaan. Esmerkks kylvölannotuksen tapauksessa metatetohn krjataan taulukossa esntyven muuttujen lsäks semenen ja lannotteen levtystheydet (kg/ha). Taulukko 2. Esmerkk tehtävänstanssn metatedosta. Muuttujat määrtellään lähdettäessä suorttamaan tehtävää. Muuttuja Arvo Tehtävä Kylvömuokkaus Työn Suorttaja Martt Korhonen Ajankohta :22:56 Lohko Krjava länt. A Traktor Valtra 8950 Työkone Potla magnum 540 IO tedot Tehtävänstanssn mtatut IO tedot kuvaavat tehtävän suortuksen akana kertyneet panosten käytöt ja tuotokset. Mtattujen tetojen perusteella lasketaan suortuksesta aheutuneet lmapäästöt. 30 Polttoaneen kulutus (l/h) Aka tehtävän alusta (mn) Kuva 3. Prosesstetojen keruujärjestelmällä mtattu polttoanevrran akasarja tasausmuokkauksesta. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. /79

12 Kuvassa 3 on esmerkk polttoanevrralle mtatusta akasarjasta. Polttoaneen käytön määrä tehtävässä, kuten kakken mudenkn, mtattujen IO muuttujen arvot saadaan ntegromalla nlle mtatut akasarjat elnkaaren yl: IO IO t, () mssä IO IO t on muuttujan kertymsvauht aka-askeleella ja Pokkeuksen tästä tekee kohdepnta-ala ( Au A k ), joka lasketaan yhtälöllä: t aka-askeleen ptuus. A k As, (2) u s mssä A u on työajouran ulkopuolsen verhokäyrän rajaama pnta-ala ja A s vastaavast ssäpuolsen verhokäyrän rajaama pnta-ala. Kohdepnta-alaa käytetään panosten ja tuotosten hehtaararvojen laskentaan nssä tapauksssa, jossa tehtävä kattaa van osan kohdelohkosta. Kuvassa 4 on kästtetä selventävä esmerkk, jossa on yks ulomp ja yks ssemp työajouran verhokäyrä. Kumpaakn vo kutenkn olla useampa Ulomp verhokäyrä Työajoura y, km Ssemp verhokäyrä Srtoajoura x, km Kuva 4. Esmerkk tehtävänstanssn kohdepnta-alan määrtyksestä. Kohdealueelle vo muodostua yks ta useampa ulompa ja ssempä työajouran verhokäyrä. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 2/79

13 IO muuttujen ntegraalessa kertymsvauhta kuvaavat akasarjat saadaan osn suoraan mttaustedosta, kuten polttoanevrran ja ajan tapauksessa, osn ne lasketaan mtattuja arvoja ja metatetoja käyttäen. Laskentaa vaatvat muuttujat ovat matka, työstöpnta-ala, sekä semen-, lannoteja kasvnsuojeluanepanokset. Laskentakaavat nälle ovat alla olevassa taulukossa 3. IO -muuttuja kästellään ntegronnn jälkeenkn vrtona. Nyt van aka-askel on muuttunut tehtävän elnkaaren mttaseks. Taulukko 3. Mttaustedosta laskettujen akasarjamuuttujen laskentakaavat. IO IO Lsätetoja Matka 2 2 x y t x ja y ovat aka-askeleen mtatut koordnaattmuutokset Työstöpnta-ala L 2 x y t 2 L on työkoneen työleveys, työkoneen ollessa työtlassa, muuten = 0 Panosvrta (semen, lannote, kasvnsuojeluane) m L 2 x y t 2 m on levtystheys (kg/ha), levtyksen ollessa käynnssä, muuten = 0 IO -muuttujen lukumäärä, nmet ja merktykset vahtelevat jonkn verran tehtävttän. Kaklle työkonetehtävlle yhteset IO muuttujat lmenevät taulukosta 4 (esmerkk on kylvömuokkaus). Kylvölannotuksessa, lannotuksessa ja kasvnsuojeluaneruskutuksessa on näden lsäks muuttujat asanomaslle panokslle (semen, lannote, kasvnsuojeluane) ja punnssa sadolle ja pumurn moottorn käyttämälle urealle. Järjestelmässä on ureavrran mttausvalmus myös traktorlla suortettavssa tehtävssä, ntä tapauksa varten, jossa traktor käyttää ureaa ja on varustettu ureavrran mttarlla. Vljan kuvauksessa muuttujat ovat polttoane, aka ja sähköenerga. Kuvattavan erän alkuperälohkot, alkupanot, kokonasloppupano, alkukosteudet ja loppukosteus on krjattu metatetohn. Taulukko 4. Esmerkk tehtävänstanssn IO -tedosta. Muuttuja Arvo Aka (s) Lohko, työtla, lkkeessä 74.4 Aka (s) Lohko, työtla, pakallaan 55.2 Aka (s) Lohko, e työtla, lkkeessä 5.6 Aka (s) Lohko, e työtla, pakallaan 34.2 Aka (s) Lohko, yhteensä Aka (s) Srtymä, lkkeessä 52.4 Aka (s) Srtymä, pakallaan 42 Aka (s) Srtymä, yhteensä Aka (s) Yhteensä Matka (m) Lohko, työtla Matka (m) Lohko, e työtla 7.3 Matka (m) Lohko, yhteensä Matka (m) Srtymä, yhteensä Matka (m) Yhteensä Tomenpdepnta-ala(ha). Työstöala (m2) Yhteensä Polttoane (dm3) Lohko, työtla, lkkeessä 8.9 Polttoane (dm3) Lohko, työtla, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Lohko, e työtla, lkkeessä 0 Polttoane (dm3) Lohko, e työtla, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Lohko, yhteensä 9.4 Polttoane (dm3) Srtymä, lkkeessä.5 Polttoane (dm3) Srtymä, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Srtymä, yhteensä.7 Polttoane (dm3) Yhteensä.2 Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 3/79

14 Tehtävssä syntyy traktoreden ja lekkuupumurn moottoresta sekä vljan kuvurssa kuvauslman lämmtykseen käytetyn öljypolttmesta lmapäästöjä. Nämä lasketaan kertomalla polttoaneen ja urean määrät taulukosta 5 lmenevllä päästökertomlla. Ureaa käytetään uusssa moottoressa, jossa sen avulla postetaan pakokaasusta typpoksda Euro IV ja Euro V -päästönormen vaatmusten täyttämseks. Plotonnssa ol mukana ureamoottorlla varustettu lekkuupumur. Henonen ero traktorn ja lekkuupumurn moottoren päästökertomssa taulukossa 5 e kutenkaan johdu ureasta, vaan lekkuupumurn moottorn suuremmasta keskmäärästä kuormtusasteesta, jota on käytetty LIPASTO laskentajärjestelmässä, josta moottoren päästökertomet ovat peräsn. Taulukko 5. Työkoneden moottoreden ja kuvurn öljypolttmen lmapäästökertomet. Moottorpäästökerronten lähde on LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT [3]; Urean kertomet laskettu NO -pelkstyksen reaktoyhtälöstä CONH 2NO O 2N CO H O, urealuokselle, jonka ptosuus on 32.5 %. NH Öljypolttmen päästökertomen lähteet ovat Tlastokeskus [4] (CO 2 ), IPCC [5] (CH 4 ja N 2 O) ja Pöyry [6] (NO x,pm ja SO 2 ). Päästö lmaan Traktort, g/kg polttoane Lekkuupumurt, g/kg polttoane Moottort, g/kg urea (32.5 %) Kuvurn lämmtyspoltn, g/kg polttoane CO NMVOC NOx PM CH N2O SO CO Lohkomallt Lohkomallssa ltetään yhteen määrättynä vljelyvuonna lohkolla tomtettujen tehtäven, sellä tapahtuneen kasvun ja lohkolta saadun sadon jatkokästtelyn tehtäven mallt. Yhdstämsen tuloksena syntyy yhtä vljelykautta kysesellä lohkolla kuvaava mall, vljelynstanss (lohko-vuos), jonka relaatomall nähdään kuvassa 5. Yhdstävnä muuttujna ovat lohko ja vuos. Vljelynstansslla on sen tehtävltä ja kasvulohkolta perytyvät metatedot, panokset, tuotokset, svuvrrat, päästöt lmaan ja veteen sekä jätteet. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 4/79

15 Vljey nstanss Kasvulohko nstanss Tehtävä nstanss N Kuva 5. Vljelynstanssn relaatomall. Relaatotyypt on merktty muuttuja kuvaaven laatkoden vastakkan olevn kulmn. -N relaato on yks moneen - yks yhteen. Tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Vljelynstanss per kakken tehtävänstanssensa panos- ja tuotosvrrat, jotka ntegrodaan nmkkettän yhtälön: IO, (3) j IO j mukaan, mssä ss IO, j on vrta () tehtävänstanssssa (j). Mtatut panosvrrat ovat semenet, lannotteet, polttoaneet, moottoressa käytetty urea, kasvnsuojeluaneet ja sähköenergan. Mtatut tuotokset kästtävät punten sadot sekä kuvaukseen ssään syötettyjen ja seltä ulos otettujen valmden vljaeren panot. Mttaustarkkuuksks arvodaan sähköenergan mttauksssa 2 %, polttoanevrtojen ja kuvurn massavrtojen mttauksssa ±5 %, kylvölannottmen semen- ja lannotevrtojen mttauksssa ±0 % ja kasvnsuojeluanevrtojen sekä pntalannottmen lannotevrtojen mttauksssa ±5 %. Vljelynstansslle tehtävänstanssesta srtyvät päästöt (nmet edellä taulukossa 5) on arvotu päästökerronmallella polttoanevrrosta. Päästökertomen, jotka nekn perustuvat tosaalla tehtyhn mttauksn, epävarmuudet vahtelevat päästöttän suurmpen suhteellsten epävarmuuksen lmetessä yleensä kakken penmmssä päästössä. Hldoksdn ptosuus pakokaasussa on yl 0 %, mnkä ansosta se pystytään mttaamaan hyvn tarkast. Ottaen tämän lsäks huomoon polttoaneden hlptosuuksen ja palamsessa tapahtuvan vahtelun sekä polttoanevrtojen mttausten epävarmuuden, arvodaan CO 2 -päästöestmaatten epävarmuudeks ±0 %. Muden päästöjen epävarmuudeks arvodaan ±20 %. Kasvulohkolta perytyvät päästöt lmaan ja veteen Kasvulohkon malllla lasketaan estmaatt lohkolla vljelykaudelta kertyvlle lmapäästölle ja ravnnehuuhtoumlle. Mallssa, joka koostuu useammasta, er päästöjen laskentaan tarkotetusta osamallsta, esntyvät muuttujna lohkolle tuodut ravnteet ja kalktusaneet, bologsssa prosessessa (orgaansen aneen hajoamnen, typen sdonta) vapautuvat ravnteet ja hl sekä lohkolta postetut ravnteet. Ilmapäästöt ja ravnnehuuhtoumat lasketaan tehtävänstanssen panokssta ja tuotokssta ( IO) taulukossa 6 ylesest kuvatulla menetelmllä. Mallssa ovat otsaketasolla mukana kansallsssa Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 5/79

16 ammonakk- ja kasvhuonekaasupäästöjen nventaarossa nykysn kästellyt peltovljelyn ja -maan käytön päästöt ja nden lähteet. Tarkastelemme ntä lähemmn seuraavassa. NH 3 -ja NO- päästöt lmaan NH 3 -ja NO- päästöt lmaan lasketaan summaamalla panosvrtojen kuljettamsta typpvrrosta hahtuvat päästövrrat el M NH NH 3(IO ) 3 anh xn. IO M 3. (4a) ja N M NO NO (IO) ano. xn. IO M, (5a) mssä a NO N N x. on panosvrran ( IO ) typpptosuus ja a NH. 3 panosvrran typestä ammonakkna ja. vastaavast typpoksdna hahtuva osuus, el omnaspäästökerron panosvrran ssältämälle M, M NO ja M N ovat ammonakn (NH 3 ), typpoksdn (NO) ja typen (N) moolpanot. typelle. NH3 Omnaspäästökertomen arvona käytetään Suomen ympärstökeskuksessa [7] tehdystä, nn kutsutusta typpmallsta suoraan johdettuja arvoja. Suomen ympärstökeskus ylläptää ja käyttää typpmalla kansallsen ammonakkpäästö-nventaaron laatmsessa ja stä käytetään myös kansallsen kasvhuonekaasu-nventaaron teossa. Typpmallssa on mukana käytännössä kakken erlasten Suomessa tomven eläntuotantosuunten kakk erlaset lantaketjut (myös erytetyt sontaja vrtsaketjut) elänsuojasta peltoon. Lsäks mallssa on peltoon pannusta kenolannottesta aheutuvat typppäästöt laskeva osamall. Taulukossa 7 on annettu kenolannotteden omnaspäästökertomet lannotetyypettän vljan ja nurmen vljelylle. Taulukosta lmenee, että Suomessa pääasallsest käytettäven lannotteden, Kalsumammonum-ntraatt sekä Muut NK ja NPK lannotteet, NH 3 -omnaspäästökertomet arvodaan nurmvljelyssä non vsnkertasks vljan vljelyyn verrattuna. Typpoksdn omnaspäästökertomelle käytetään kakssa tapauksssa samaa arvoa. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 6/79

17 Taulukko 6. Kasvulohkon päästöjen laskentamenetelmen yleskuvaus. Päästö ja relaato Ammonakkpäästö lmaan, NH 3 NH 3( IO) Typpoksdpäästö lmaan, NO NO(IO) Dtyppoksdpäästö lmaan N O N O( IO) N O( N N O( N cr ) N 2 N O( N bf ) N ) N O( N O( A NH3 NO 2 leach Hldoksdpäästö lmaan CO CO IO ) CO ( ) 2 2 ( 2 C Typphuuhtouma N leach N leach (IO) 2 os ) ) Lsätetoja Laskennassa käytetään kontekststa rppuva päästökertoma. Päästökertomet on johdettu suoraan typpmallsta. Laskennassa käytetään kontekststa rppuva päästökertoma. Päästökertomet on johdettu suoraan typpmallsta. Suorat N 2 O -päästöt N 2O( IO) lasketaan suoraan typpmallsta johdetulla menetelmllä. Lsäks suorn päästöhn lasketaan mukaan lohkolle jääven satotähteden typestä ( N cr ), bologsesta typensdonnan tuottamasta typestä ( N ) sekä orgaansen aneksen hajoamsesta bf orgaansssa (turve-)massa seuraavat N 2 O -päästöt (muuttujana on tällön lohkon pnta-ala, A os ). Näden päästöjen laskentaan käytetään Suomen kasvhuonekaasunventaarossa [9] käytetyllä menetelmllä ta nstä suoraan johdetulla menetelmllä. Epäsuorat N 2 O - päästöt lasketaan lohkon ammonakk- ja typpoksdpäästön typen summasta, N N ja huuhtoutuneesta typestä NH3 N leach typpmallssa käytetyllä menetelmällä. NO Kalktuksesta syntyvät CO 2 päästöt CO 2( IO) lasketaan Suomen kasvhuonekaasunventaarossa [9] käytetystä menetelmstä suoraan johdettuja menetelmä käyttäen. Maan hlvaraston muutoksessa ( C ) vapautuvaa CO 2 ta e ole mukana malln tässä versossa. Laskennassa käytetään panos- ja tuotosvrtojen ssältämä typen määrä typptaseen laskemseen ja typphuuhtouman laskemseen kontekststa rppuva tlastollsa funktota. Seuraavan sukupolven laskennassa tlastollset funktot on korvattu valuma-aluemallsta kehtetyllä lohkosovelluksella (4) (5) (6) (7) (8) Fosforhuuhtouma Pleach P leach (IO) Laskennassa e käytetä fosfortasetta, vaan fosforhuuhtouma määräytyy kokonaan huuhtoumakontekststa tlastollsten funktoden avulla. Seuraavan sukupolven laskennassa tlastollset funktot on korvattu valuma-aluemallsta kehtetyllä lohkosovelluksella (9) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 7/79

18 Taulukko 7. Kenolannottesta syntyven NH 3 - ja NO -päästöjen typen omnaspäästökertomet vljan ja nurmen vljelyssä osuutena ( ) levtykseen menevästä kokonastypestä (N), typpmalln [7] tedolla laskettuna. Vuoden 2007 keskarvo on laskettu panottaen kenolannotteden päästökertoma nden osuukslla yhteenlasketusta kenolannotetypestä kysesenä vuonna, osuudet typpmallsta [7]. Lannotetyypp Vljan vljely Nurmen vljely NH3-N/N NO-N/N NH3-N/N NO-N/N Typpluokset Urea Ammonumsulfaatt Ammonumfosfaatt Ammonumntraatt Kalsumammonumntraatt Muut NK ja NPK lannotteet Muu ntraatt Keskmäärn vuonna % 6% 4% 2% 0% 8% 6% 4% 2% 0% Keskpakoslevtn Keskpakoslevtn + Äestys > 2h Keskpakoslevtn + Kyntö > 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 2h Letkulevtn Keskpakoslevtn + Lamennus : Keskpakoslevtn + Kyntö < 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 4h Keskpakoslevtn + Kyntö < 4h Injektolevtn NH3-N/N NH 4 -N / N 60% 50% 40% 30% 20% Kuva 6. Naudan letelannan levtysteknologoden NH 3 -päästökertomet (NH 3 /N) osuutena (%) levtykseen menevästä kokonastypestä (N). Parametrna ammonum typen osuus kokonastypestä (NH 4 -N/N, %). Ammonakn hahtumsosuudet ammonumtypestä on laskettu typpmalln [7] tedolla. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 8/79

19 Mtattuhn tehtävn e ssältynyt lannan ekä myöskään puhdstamoletteden käyttöä kasvulohkolla. Typpmallssa e ole velä puhdstamoletteden laskentaa mukana, joten se puuttuu myös tästä mallsta. Lanta huomodaan kutenkn kasvulohkomallssa panosvrtana. Tostaseks sen määrät arvodaan ta mtataan automaattsen tedonkeruujärjestelmän ulkopuolella ja srretään mallnnusjärjestelmään erllsen ltynnän kautta. Typpmallsta lasketaan ammonakn omnaspäästökertomet lannan levtyksessä hahtuvalle ammonaklle ja ammonaksta syntyvälle N 2 O -päästölle sekä hahtumsen jälkeen maahan jäävästä typestä muodostuvalle N 2 O päästölle. Typpmallssa e ole mukana lannan typestä hahtuvan typpoksdn laskentaa. Kuvassa 6 on esmerkk naudan letelannan NH 3 typen omnaspäästökertomsta (% levtykseen tulevasta kokonastypestä) er levtysteknologolla ja ammonum typen (NH 4 -N) osuukslla lannan kokonastypestä. Kuvasta 7 käyvät lm er levtysteknologoden NH 3 typen omnaspäästökertomet letelannan keskmääräsellä ammonumtyppptosuudella osuuksna levtykseen tulevasta kokonastypestä (% levtykseen tulevasta kokonastypestä) ja ammonumtypestä (% levtykseen tulevasta ammonum typestä). NH3-N/N NH3-N/NH4-N 0% 5% 0% 5% 20% 25% 30% Keskpakoslevtn Keskpakoslevtn + Äestys > 2h Keskpakoslevtn + Kyntö > 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 2h Letkulevtn 6% 4% 3% 2% 2% 28% 25% 24% 2% 2% Keskpakoslevtn + Lamennus : Keskpakoslevtn + Kyntö < 2h 0% 0% 7% 8% Keskpakoslevtn + Äestys < 4h Keskpakoslevtn + Kyntö < 4h Injektolevtn 6% 5% 8% 2% 4% % Ladunnus 4% 8% Kuva 7. Keskmääräsen naudan letelannan NH3 -päästökertomet osuutena levtykseen menevästä kokonastypestä (N) ja ammonumtypestä (NH4-N) er levtysteknologolla. Ammonum typen osuus kokonastypestä (NH4-N/N) 57 % [8]. Ammonakn hahtumsosuudet (NH 3 - N/NH 4 -N) laskettu lähteen [7] tedolla. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 9/79

20 N 2 O päästöt lmaan Vljelypanoksen ssältämästä typestä syntyven N 2 O päästöt lasketaan typpmallsta johdetulla omnaspäästökertomlla. Epäsuorat N 2 O päästöt lasketaan NH 3 - ja NO päästölle edellä kuvatulla menetelmllä lasketusta kokonas-määrstä: N 2 O M N2O M N M N N NO) an ( NH NO) 2O M M M, (6a) ( N NH3 3 N NH 3 mssä an 2 O 0.0 on N 2 O:ks laskeumen kautta muuntuvan typen osuus kasvulohkolta hahtuvasta NH 3 - ja NO- typestä. Epäsuoraan päästöön lsätään typphuuhtoumasta kasvulohkon ulkopuolella syntyvä N 2 O, N M N2O 2O( Nleach) an ON 2 leach, (6b) M N mssä a on kasvhuonekaasunventaarossa käytetty [0] kerron lohkolta N O 2 huuhtoutuneesta typestä ( N leach ) N 2 O:ks muuntuvan typen osuudelle. Typphuuhtouma lasketaan erllsellä malllla. Taulukko 8. Kenolannottesta syntyven N 2 O -päästöjen typen omnaspäästökertomet vljan ja nurmen vljelyssä osuutena ( ) levtykseen menevästä kokonastypestä (N), typpmalln [7] tedolla laskettuna. Vuoden 2007 keskarvo on laskettu panottaen kenolannotteden päästökertoma nden osuukslla yhteenlasketusta kenolannotetypestä kysesenä vuonna, osuudet typpmallsta [7]. NO Lannotetyypp Vljan vljely Nurmen vljely Suora N 2 O-N Epäsuora N 2 O-N Suora N 2 O-N Epäsuora N 2 O-N Typpluokset Urea Ammonumsulfaatt Ammonumfosfaatt Ammonumntraatt Kalsumammonumntraatt Muut NK ja NPK lannotteet Muu ntraatt Keskmäärn vuonna Kasvulohkolle tuodusta typppanokssta aheutuvat suorat N 2 O -päästöt arvodaan typpmallsta suoraan johdettavlla omnaspäästökertomlla: M N2O O(IO ) an O. xn IO, (6c) M N 2 2. N Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 20/79

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4 TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A: Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

X310 The original laser distance meter

X310 The original laser distance meter TM Leca DISTO touch TMD810 Leca DISTO X10 The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Galerkin in menetelmä

Galerkin in menetelmä hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET

AINEIDEN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA SEOSTEN LUOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT LAUSEKKEET N:o 979 3731 te 2 AINEIDEN OMINAISUUKSIIN ERUSTUVA SEOSTEN UOKITUS JA VAARAA OSOITTAVAT AUSEKKEET JOHDANTO Vaarallsa aneta ssältävä seoksa luokteltaessa ja merkntöjä valttaessa aneden ptosuuksen perusteella

Lisätiedot

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys

Yleistä. Teräsrakenteiden liitokset. Liitos ja kiinnitys Ylestä Teäsakenteden ltokset (EC3-1-8, EC3-1-8-NA) Teäsakenteden lttämsessä tosnsa vodaan käyttää seuaava menetelmä: uuv-, ntt- ja nveltappltokset htsausltokset lmaltokset Ltos ja knntys Ltosta asttavan

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

3. Datan käsittely lyhyt katsaus 3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa

Usean muuttujan funktioiden integraalilaskentaa Usean muuttujan funktoden ntegraallaskentaa Pntantegraaln määrtelmä Yhden muuttujan tapaus (kertausta) Olkoon f() : [a, b] R jatkuva funkto Oletetaan tässä ksnkertasuuden vuoks, että f() Remann-ntegraal

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ TTKK/Fyskan latos FYS-1640 Klassnen mekankka syksy 2009 Laskuharjotus 5, 16102009 1 Ertysessä suhteellsuusteorassa Lagrangen funkto vodaan krjottaa muodossa v L = m 2 u t 1! ṙ 2 V (r) Osota, että tämä

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN MTTTP SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN Aesto kaavoje () (3), (9) ja () esmerkkeh Lepakot pakallstavat hyötesä lähettämällä korkeataajusta äätä Ne pystyvät pakallstamaa hyöteset

Lisätiedot

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta Maanmttaus 8:-2 (2006) 5 Maanmttaus 8:-2 (2006) Saapunut 0.8.2005 ja tarkstettuna.4.2006 Hyväksytty 30.6.2006 Maanhntojen vkasetosesta mallntamsesta Marko Hannonen Teknllnen korkeakoulu, Kntestöopn laboratoro

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)

Harjoitukset (KOMPRIMOINTI) Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen

Lisätiedot

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Fyskkaa työssä yskan opskelu yhtestyössä yrtysten kanssa Annka Ampuja Suv Vanhatalo Hannele Levävaara 1 Käytännön kytkentöjä yskan opskeluun...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1.

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu VP (VP/s-1,VP/s-2, VP-1) LPA W/RM I 900 1ap/50ke. VP/s-1 W-1. 84 4 83 83 9 83 6 83 84 9 84 9 :83 4 83 3 84 8 7 83 VP-3 e 744 +84 LPA- (743/) 00 6 83 7 +84 96 3 W- 0 4 VESJÄRV 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 8 0 50 8 4 VP- 746 W/RM 0 a/50ke VP- ajo/h(746) jk/l.5 MUKKULAN TAPAHTUMAPUSTO

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke

Lisätiedot

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas

Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas Yhdstä kodnkonees tulevasuuteen. Pkaopas 1 Kots tulevasuus alkaa nyt! Henoa, että käytät Home onnect -sovellusta * Onneks olkoon käytät tulevasuuden kodnkonetta, joka jo tänään helpottaa arkeas. Mukavamp.

Lisätiedot

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ

SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta / LUT School of Energy Systems LUT Kone Koneensuunnttelu Elas Altarrba SEKAELEMENTIT ABSOLUUTTISTEN SOLMUKOORDINAATTIEN MENETELMÄSSÄ Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.

. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol. LH-1 Kaasusälö ssältää 1, g typpeä 1800 K lämpötlassa Sälön tlavuus on 5,0 l Laske pane sälössä ottamalla huomoon, että tässä lämpötlassa 30 % typpmolekyylestä, on hajonnut atomeks Sovella Daltonn laka

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely) Epälneaarsten penmmän nelösumman tehtäven ratkasemnen numeerslla optmontmenetelmllä valmn työn esttely Lar Pelkola 9.9.014 Ohjaaja/valvoja: Prof. Harr Ehtamo yön saa tallentaa ja julkstaa Aalto-ylopston

Lisätiedot

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0. BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

. TULEVAN VUOSISADAN METSÄTALOUS

. TULEVAN VUOSISADAN METSÄTALOUS 12/1992 PL 194 (Unonnkatu 17) 00131 HELSINKI. TULEVAN VUOSISADAN METSÄTALOUS Kullervo Kuusela LÄHTÖKOHDAT Metsätaloudellaja puusta valmstetulla metsäteollsuustuottella on ptkälle tulevasuuteen keskenen

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 5.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX BASIS-BINDEMITTEL NKL (5L) 93162 - Kyttötarkotus:

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt Geneettset algortmt ja luonnossa tapahtuva mkroevoluuto 11.5.2005 Teknllnen korkeakoulu Systeemanalyysn laboratoro Oll Stenlund 47068f 1 Johdanto 3 2 Geneettset

Lisätiedot

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta

Lisätiedot

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit

= m B splini esitys. B splini esitys. Tasaiset B splinit .2. spln estys ézer estyksen yksnkertasuus ja voma ovat ettämättä sen suoson salasuus. Kakesta huolmatta slläkn on rajotuksensa, jotka ovat yltettävssä splnejä käyttäen. Lsäämällä kontrollpstetä saadaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Pvys: 10.01.2006 Verso: 6.1 Muutettu vmeks: 22.12.2005 Svu: 1/7 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Tuotetedot - Kauppanm: MULTIMIX-BASIS-PIGMENT MIX 853 BRILLANTBLAU MIX

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat: Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset Mat-.36 Tlastollnen päättely 7. harjotukset / Tehtävät Aheet: Avansanat: ypoteesen testaus. lajn vrhe,. lajn vrhe, arhaton test, ylkäysalue, ylkäysvrhe, ypotees,

Lisätiedot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot

Ilkka Mellin. Sovellettu todennäköisyyslasku: Kaavat ja taulukot Mat-.09 Sovellettu todeäkösyyslasku Systeemaalyys laboratoro Teklle korkeakoulu SYKSY 00 Ilkka Mell Sovellettu todeäkösyyslasku: Kaavat ja taulukot f XY x X x X y Y ( x, y) exp XY ( XY ) XY XY X X Y Tomttaut

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er

Lisätiedot

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.

Lisätiedot

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan

Lisätiedot

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät Panokerron-, epslon-rajotusehtoja hybrdmenetelmät Optmontopn semnaar - Kevät 000 / Estelmän ssältö Ylestä jälkkätespreferenssmenetelmstä Panokerronmenetelmä Epslon-rajotusehtomenetelmä Hybrdmenetelmä Esmerkkejä

Lisätiedot

LIITE 2. KÄSITELUETTELO

LIITE 2. KÄSITELUETTELO 222 LIITE 2. KÄSITELUETTELO Absoluttnen energa-astekko Adabaattnen palamslämpötla Adabaattnen prosess Aktvsuus Aktvsuuskerron Aktvaatoenerga Eksotermnen reakto Elektrod Elektrolyys Endotermnen reakto Entalpa

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.

Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND. Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen

Lisätiedot

PUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta

PUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta Matt A Aaltoylopsto Perusteteden korkeakoulu Matematkan ja systeemanalyysn latos PL 1100, 02015 Espoo matt.ranta@tkk.f 1 JOHDANTO Putkkellot kuuluvat lyömäsotnten ryhmään. Putkkellot koostuvat erptussta

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis

voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi FIAS S5/000 Opas äytteeoto tekste vaatmuste täyttämseks akkredtota varte 5 (9) Lte äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot ja äytteeottoketju optmot Pett Mkke äytteeoto vrhelähteet, luotettavuude estmot

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä 1 OULUN YLIOPISTO Konnsuunnttlun tutkmusryhmä 464124A Polttomoottortknkan prustt Intrnal Combuston Engns Tavottt: Polttomoottortknkan prustdn opntojaksossa on tutustutaan polttomoottordn kokllsn tutkmusmntlmn

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista Musto 15.3.2011 Musto tehostamskannustmen kahdeksan vuoden srtymäajan vakutukssta Jakeluverkonhaltjoden tehostamstavotteet kolmannelle valvontajaksolle lasketaan suuntavvossa tarkemmn kuvatulla StoNED-menetelmällä

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot