Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaaripohjaisen ympäristötiedon hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan elinkaaripohjaisen ympäristötiedon hallintamallin määrittely ja käytön kehittäminen elintarvikeketjussa"

Transkriptio

1 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CRS n food system (HerarchyNet) traceablty and CRS n food system (HerarchyNe Yrjö Vrtanen, Pas Suom, Joun Nousanen, Tapo Salo ja Marja-Lsa Veraankv Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus (MTT); Katr Ranknen ja Petr Ekholm Suomen Ympärstökeskus (SYKE) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. /79

2 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CSR n food system (HerarchyNet) LAATUKETJUHANKKEEN LOPPURAPORTTI Maalskuu 204 Yrjö Vrtanen, Pas Suom, Joun Nousanen, Tapo Salo ja Marja-Lsa Veraankv Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus (MTT); Katr Ranknen ja Petr Ekholm Suomen Ympärstökeskus (SYKE) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 2/79

3 Jäljtettävyyttä ja vastuullsuutta palvelevan elnkaarpohjasen ympärstötedon hallntamalln määrttely ja käytön kehttämnen elntarvkeketjussa Herarchcal network-lca model for managng envronmental nformaton and promote traceablty and CSR n food system (HerarchyNet) Ssällysluettelo. Johdanto Hankkeen tavotteet Hankeosapuolet ja yhtestyö Hankkeen vaheet Kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten seurantaan er tasolla käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Perustetojen keruujärjestelmä... 8 Cropnfra-tutkmus- ja kehtysalusta... 8 Perustetojen keruujärjestelmän peraate Tehtävämallt... 0 Metatedot... IO tedot Lohkomallt... 4 Tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat... 5 Kasvulohkolta perytyvät päästöt lmaan ja veteen... 5 NH 3 -ja NO- päästöt lmaan... 6 N 2 O päästöt lmaan CO 2 -päästöt lmaan Ravnnehuuhtoumat Tuotantolnjamallt Vljely- ja tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Tuotteden elnkaarmallt Tuotantolnjanstansselta ja ulkopuolslta panosketjulta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Lohkokohtasten ravnnehuuhtoumamallen kehttämnen ja plotont Mtattuhn tetohn nojautuvan karjamalln kehttämnen ja plotont Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Perustomntojen mallt Entalpan käyttö Skön kehttymnen Kasvu... 3 Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Typen käyttö Skön kehttymnen Kasvu Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 3/79

4 Fosforn käyttö Skön kehttymnen Kasvu Panon vahtelu Madon muodostumnen Ylläpto Energan ja ravnteden hanknta Entalpatase Kuva-anevrta ssään CH 4 -päästöt lmaan Typptase Fosfortase... 4 Vestase Elämen elnkaarmall Elnkaaren relaatomall Elnkaaren mall syntymästä eteenpän Perustomntojen anevrrat Anevrtojen kertymät Päätuotteden ympärstötetojen tuottamnen Skövaheen mall Koko elnkaaren mall Karjan elnkaarmall Elänten elnkaarsta perytyvät anevrrat Hyödynnettyjen päätuotteden anevrtojen omnasmäärät Kasvu... 5 Mato Malln verfont Tulokset ja nden arvont Kasvntuotannon mallen kehttämnen Tehtäven ykskkökulutuksen mallt... 6 Huuhtoumamallen kehttämnen Karjamalln kehttämnen Johtopäätökset Loppuraportn tvstelmä Vtteet Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 4/79

5 . Johdanto MMM:n rahottama Ketjuvastuu hanke [] tuott vuoden 2009 lopulla malln koko elntarvkesektorn ympärstöraportonta varten. Tällä raportonnlla saavutetaan kutenkn tehokas ohjausvakutus vasta stten, kun kansantalouden tason mallsta pystytään muodostamaan ajantasaset yhteydet yrtys- ja prosesstasolle, john ohjaustomen tuls kohdstua er osa-alueden ja kokonasuuden ekotehokkuuden parantamseks. Tällön pystyttään arvomaan elntarvkeketjun ekotehokkuuden muutoksa theämmällä tahdlla ja edullsemmn kun mhn pystytään uusmalla koko ketjumall, mkä on paljon resursseja vaatva tomenpde. Ketjuvastuu hankkeen tulokset osottvat, että ympärstövastuullsuuden kannalta katsottuna elntarvkesektorn kaks krttsntä tomjaryhmää ovat raaka-anetuottajat ja kuluttajat. Nässä ryhmssä tehtävät päätökset muodostavat elntarvkeketjun ympärstövastuullsuuden ja jäljtettävyyden perustan. Kuluttajat tarvtsevat valntapäätöksensä tueks tetoa tuotteden konkreettssta ympärstövakutukssta ja alkuperästä. Raaka-anetuottajat taas ovat avanasemassa tetojen hanknnassa, sllä hedän tomalansa on useden ympärstövakutusten suurn aheuttaja elntarvkeketjussa, kuten Ketjuvastuu-hanke ja monet muut elntarvkkesta tehdyt elnkaararvonnt ovat osottaneet. Raaka-anetuotannon tomntaympärstöt, -tavat ja -teknologat ovat monnaset, ja prosessen hajonta suurta sekä vakeast seurattavaa ja ennustettavaa. Hajontojen haltuun ottamnen on mahdollsta konkreettsn prosessehn ulottuvan tedon hallnnan avulla. Uus tedonhallntateknologa mahdollstaa sekä teknsest että taloudellsest faktatetojen hanknnan ja nden käytön jyrkän lsäämsen ympärstön kuormttumsta tlatasolla laskevssa mallessa ja tätä kautta nden tulosten epävarmuuksen olennasen penentämsen. Tämä parannus hyödyttää sekä ympärstötetoa käyttävä asakkata että raaka-anetuottaja tseään. Tedon avulla he pääsevät hyödyntämään ympärstöklpalukykyään, mhn nykyset, keskarvohn nojaavat arvontmallt, evät anna kunnon mahdollsuutta, koska evät huomo tlojen välsä eroja, 2. Hankkeen tavotteet Tässä hankkeessa kesktyttn konkreettsen kvanttatvsen ympärstötedon tuottamseen tarkotetun tedonhallnnan kehttämseen ja plotontn tlatasolla. Kohteena ol kolme raaka-anetuotannon osaaluetta, jolle arvotn enten tarvttavan tlojen ertysprteet huomoon ottava laskentatyökaluja. Osa-alueet olvat vljelytomntojen energan ja panosten käytön seuranta, peltolohkojen ravnnehuuhtoumen arvont ja lypsykarjan käyttämen panosten ja päästöjen arvont ja nden kohdentamnen myytävlle elämlle ja madolle. Hankkeen konkreettset tavotteet olvat ) kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten sekä ympärstökuormtusten tlakohtaseen seurantaan käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont, 2) lohkokohtasten ravnnehuuhtoumamallen kehttämnen ja plotont sekä 3) mtattuhn tetohn nojautuvan karjamalln kehttämnen ja plotont lypsykarjatuotannon ympärstötetojen tuottamsta varten. Hankkeen tulokslla on kaks pääkäyttäjäryhmää, jolle tulokset on enssjasest suunnattu. Malln loppukäyttäjät ovat vljeljötä ja eläntuottaja, joden ympärstötetojen hallntaa hankkeessa kehtetyt mallt on tarkotettu palvelemaan. Malln jatkokehtystä tekevät ja malla tutkmuskäyttöön soveltavat tutkjat ovat tonen pääkäyttäjäryhmä, joden panosta tarvtaan velä kosolt mallen vemsessä tuotantoasteelle. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 5/79

6 3. Hankeosapuolet ja yhtestyö Hankkeen toteuttvat yhtestyössä MTT:n kasvntutkmuksen (MTT/KTL, materaalvrtatetojen keruujärjestelmät), taloustutkmuksen (MTT/TAL, krjanptotlajärjestelmää koskeneet kysymykset) ja boteknkan ja elntarvketutkmuksen (MTT/BEL, systeemmallnnus) tutkjat Ravnnehuuhtoumamallen kehtys tehtn yhtestyössä Suomen Ympärstökeskuksen (SYKE) tutkjoden kanssa. Hankkeen vastuullsena johtajana tom vanhemp tutkja Yrjö Vrtanen MTT/BEL yksköstä. 4. Hankkeen vaheet 4.. Kasvntuotannon prosessen panosten ja tuotosten seurantaan er tasolla käytettäven mallen teknnen kehttämnen ja plotont Tässä osatehtävässä kehtettn kasvntuotannon herarkknen tedonhallntamall tlolle. Mallssa on neljä herarkan tasoa, jotka ovat almmasta ylmpään: tehtävä-, lohko-, tuotantolnja- ja tuotetaso. Osatehtävässä käytetty päämenetelmä on relaatomallnnus (engl. Entty-relatonshp modellng ERM) sovellettuna elnkaarmallnnukseen. Herarkatasojen välset ltynnät ovat relaatomalleja, jotka kuvaavat ylemmän tason objekten, muodostumsen alemman tason objektesta. Malla käytetään tlalla tuotettujen tuotteden ympärstö- ja jäljtettävyystetojen hallntaan sekä tuotteden elnkaarsten ympärstövakutusten laskentaan. Mallen kuvauksssa käytetyt pääkästteet lmenevät taulukosta. Taulukko. Herarkksen tedonhallntamalln kästteet. Käste Systeem, järjestelmä Panosvrta, panos, syöte, nput Tuotosvrta, tuotos, tuote, output IO Prosess, tehtävä Tuotantolnja Tuotantoketju, tuotteen elnkaar, ulkonen panosketju Instanss Merktys Systeem muodostuu herarkksest yhdstetystä l. aggregodusta osasysteemestä. Osasysteemt vovat edelleen ssältää tosa, ykslödympä osasysteemejä, kunnes on saavutettu herarkan perustaso, jolla systeemt ovat jakamattoma. Herarkan korken taso on tlamallessa tuotteen elnkaar. Systeemn ssään ottama vrta. Alemmlla systeemtasolla panokset ovat yleensä anetta, energaa ta maan käyttöä. Kakk panokset ovat tarkotuksellsest systeemn syötettyjä tavotellun tuotoksen akaansaamseks. Systeemstä ulostuleva vrta. Alemmlla systeemtasolla tuotokset ovat yleensä anetta ta energaa. Systeemn päätuotokset ovat tavoteltuja ja halltust tuotettuja. Systeem tuottaa usen myös rnnakkas- ja svutuotteta. Kakk systeemt tuottavat lmaan ja vesn päätyvä päästöjä sekä erlaatusa kntetä, nestemäsä ja kaasumasa jätevrtoja. Lyhenne englannnkelsestä termstä Input-Output. Suomenkelsenä vastneena käytetään termä panos-tuotos el PT. IO:lla tarkotetaan systeemn kakka panos- ja tuotosvrtoja. Systeemherarkan ja tedonhallnnan perusykskkö, josta ylesemmän tason systeemt muodostuvat. Prosesseja ovat esmerkks peltolohkon kyntö, tse peltolohko, vljasadon kuvaus. Energan käyttöä ssältävä vljelyprosesseja kutsutaan myös tehtävks. Tuotantolnjat ovat tuotteden elnkaaren osa. Nllä on määrätty päätuote, ja nden panokssta suurn osa on tlan ulkopuolelta hankttava vältuotteta. Tyypltään tuotantolnjat ovat gate-to-gate -osajärjestelmä, joden systeemrajat mukalevat tlan hallnta-alueen rajoja. Esmerkkejä tuotantolnjasta ovat mallasohran ja rehuohran tuotanto tlalla. Tuotantoketjut ovat gradle-to-gate tyyppsä tuotteden elnkaaren osa Ne alkavat luonnon raaka-anesta ja päättyvät valmsn tuottesn. Tlan tuotteden tuotantoketjuja kutsutaan tuotteden elnkaarks ja tuotantolnjolle panoksa, kuten polttoaneta, lannotteta, semenä ja kasvnsuojelu-aneta, syöttävä ja tuotantolnjan tuottama jättetä kästtelevä tuotantoketjuja ulkosks panosketjuks. Akaan (vljelyvuos) sekä pakkaan (lohko) ta tuotantolnjaan ta tuotteeseen knnttyvä unkk systeemykslö. Tlan mallessa esntyy tehtävänstansseja (lohkovuos ta päätuote - vuos) kasvulohkonstansseja (lohko-vuos), vljelynstansseja (lohko-vuos), tuotantolnjanstansseja (päätuote-vuos) ja tuotteen elnkaarnstansseja (päätuote-vuos). Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 6/79

7 4... Mallen tavotteet ja systeemen rajaukset Kullakn herarkan tasolla mallen tavotteena on kuvata tomnnan panos- ja tuotosvrrat. Panokset kästtävät peraatteessa kakk tomntaan käytetyt materaalt ja energan. Kasvntuotannon prosessen panoksa ovat polttoaneet, sähköenerga, semenet, lannotteet, kasvnsuojeluaneet, teknset apuaneet sekä sadon sälöntään ja suojaamseen käytetyt aneet ja tarvkkeet. Tuotoksa ovat sato, svuvrrat, päästöt lmaan ja veteen sekä jätteet. Mallehn kerätään tavanomasten panosten ja tuotosten lsäks, kään kun svutuottena, tehtävn käytetyt ajat sekä matkat, työstöpnta-alat ja kohdepnta-alat, jota vodaan hyödyntää muun muassa suortusten arvonnessa ja parannusten suunnttelussa. Mallt knnttyvät todellsuuteen mttausjärjestelmllä, jolla kerätään kvanttatvset perustedot, josta herarkksest edeten muodostetaan panosten ja tuotosten kuvaukset ylemmlle malltasolle. Mallen systeemrajat muodostuvat kaklla järjestelmätasolla tehtäven elnkaarsta lähten. Systeemn elnkaar ja sen rajat muodostuvat shen suoraan ta epäsuorast lttyven tehtäven elnkaarsta ja näden rajosta. Ajallsest tämä merktsee stä, että systeemn elnkaar alkaa stä, mstä sen ensmmäsen tehtävä alkaa ja päättyy shen, mhn sen vmenen tehtävä päättyy. Tehtävllä tarkotetaan tässä sekä vljelytomenptetä että kasvulohkon tehtävää, joka on tarjota kasvuympärstö vljellylle kasvelle. Kasvulohkon tehtävän katsotaan päättyvän sen alkua seuraavan syyskuun lopussa ta snä vaheessa kun seuraavan, samalle lohkolle asettuvan systeemn ensmmänen, samalle syksylle ajottuva tehtävä alkaa, ja kasvulohko srtyy uuteen systeemn. Topologsest systeem ulottuu sekä ylä- että alavrtaan nn kauas kun sen psmmälle nässä suunnssa ulottuven tehtäven elnkaaret ulottuvat. Systeemn kattama tla on se tla, jonka shen kuuluvat tehtävät yhdessä kattavat elnkaarensa akana. Kasvntuotannon tehtävät määrätyllä peltolohkolla alkavat käytännössä lohkon maa-alan ravaamsella pelloks ja päättyvät shen, kun lohkon maa-ala srtyy muuhun käyttöön, esmerkks metsätalousmaaks. Systeemt rajataan tässä yhteydessä kuvaamaan kutenkn van tuotantoajanjaksoa peltolohkon olemassaolosta. Lsäks systeemt rajataan nn, että ne kohdstuvat yhteen määrättyyn vljelykauteen. Jokasella vljelykaudella on omat systeemt. Vljelykauden ptuus on rajattu non yhteen vuoteen, syksystä seuraavan vuoden syksyyn. Tehtävät ovat sekä akaan että pakkaan, ja jossan tapauksessa tuotteeseen, knnttynetä nstansseja. Esmerkks kyntö, joka usen alottaa vljelyvuoden tomnnot määrätyllä lohkolla on nstanssna olemassa van määrätyn ajanjakson syksyllä ja tehdään van tähän nmenomaseen lohkoon ja vljelyvuoteen. Kuvaus on usen vastaavast vljelyvuoden tomnnot määrätyllä lohkolla päättävä tehtävä, jonka jälkeen vlja on tuotteena valms käytettäväks. Myös se on nstanssna olemassa van määrätyn ajanjakson syksyllä ja kohdstuu yhteen määrättyyn lohkoon ja vljelyvuoteen. Tehtävän systeemraja on tehtävän oma raja. Tehtävänstanssehn ssältyy van ulkopuolelta hankttujen panosten käyttö ja tästä aheutuvat päästöt ympärstöön. Ne evät ssällä panosten tuotantoketjuja evätkä mahdollsten jätevrtojen kästtelyketjuja. Panosketjut yhdstetään tuotantolnjamallehn snä vaheessa, kun halutaan mallntaa tlan tuotteden koko ketjuja luonnon raaka-anesta portlle. Mallessa tarkastellaan lmastonmuutokseen, happamotumseen, alalmakehän otsonn muodostumseen ja vesen rehevötymseen vakuttava lma- ja vespäästöjä sekä polttoane ja energavrtoja. Tarkastelussa panotetaan vakutuksa lmastonmuutokseen ja vesstöjen rehevötymseen, jossa alkutuotannon osuus koko elntarvkeketjusta on suur. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 7/79

8 4..2. Perustetojen keruujärjestelmä Cropnfra-tutkmus- ja kehtysalusta Hankkeen perustetojen keräämnen tehtn yhtestyössä MTT:n teknologatutkmuksen Cropnfrahankkeen kanssa, jossa MTT Vakolan tutkmusmaatlalle on kehtetty moderna kasvntuotannon tedonhallnnan nfrastruktuura Cropnfraa. Cropnfra on modern kasvntuotantotla koneneen, sensorverkostoneen ja mttausjärjestelmneen, joka palvelee tutkmusalustana ja kästtää 50 hehtaara vljeltävää peltopnta-alaa ja 250 hehtaara metsää. Cropnfra tom erlasten maatlan älykkätä prosess- ja tomntaympärstöjä tutkven projekten kohtaamsfoorumna, kesknäsenä tedonvälttäjänä, alat kehttyvän teknologan tutkmuspakkana sekä palvelee resursstehokkaden tuotantojärjestelmen vaatman teknologan kehttämstä (lsätetoa: ja Cropnfran yhtenä kantavana deana on, että er palvelut/osajärjestelmät vovat olla er tomttajen tarjoama ja ntä vodaan korvata helpost vastaavlla osajärjestelmllä. Kuvassa vasemmalla on estetty Cropnfran tedonhallnan nfrastruktuur, joka on palveluperustanen (SOA, Servce Orented Archtecture) järjestelmä [2]. Järjestelmä kästtää Internet-sovelluspalvelmen lsäks pakkatetokannan, tetokannan mulle tlatedolle, lkkuvan laajakastan modeemeneen, sekä lkkuvat ja statonäärset tedonkeruuyksköt mttausantureneen muokkaukseen, kylvöön, lannotukseen, kasvnsuojeluun, sadonkorjuuseen ja maatlakohtasta ympärstö tedonhallntaan. Kuva. Vasemmalla Cropnfran SOA-perustasen tedonhallnnan tomnnallnen arkktehtuur ja okealla tedonhallnnan osat [2]. Cropnfran yks tärkeä tehtävä on automatsoda tedonkeruuta kasvntuotannon er prosessesta. Kuvassa okealla on estetty Cropnfran neljä ICT-perustasesta teknstä tasoa, jotka kattavat maatlan pellot, koneet ja rakennukset. Tasot muodostuvat a) työkoneden mttausjärjestelmstä, lattesta ja rakennukssta, b) tedonkeruujärjestelmstä, c) tedon ja datan tallennusjärjestelmstä ja d) ulkosesta palvelukerroksesta. Tasojen avulla tedonkeruu on mahdollsta toteuttaa tehokkaast ja helpost. Kun Cropnfran kehttämsessä yhtenä tavotteena on ollut teknsten ongelmen ja konsepten ratkomseen, nn HerarchyNet-hankkeessa paneuduttn perustedon ssältöjen, laadun ja rakenteden kehttämseen yhtä akaa relaatomallnnusta ja käyttäjää paremmn palvelevaks. Yhtestyö Cropnfra- ja HerarchyNet-hankkeen välllä olkn tvstä ja synergaetu ol konkreettsest nähtävssä. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 8/79

9 Perustetojen keruujärjestelmän peraate Perustedot kästtävät mttaukset ja nden metatedot. Keruujärjestelmän peraate lmenee kuvasta. Järjestelmä mttaa ja tallentaa tedonkeruun keskusykskössä olevaan mustn työkoneen käyttämän polttoaneen vrran ja koneen sjannn sekä vljan punnssa ja sälörehun teossa (nouknvaunulla) korjattavan sadon vrran lyhyn (0.2 sekunnn) välen. Kerätyt perustedot ja metatedot srretään tehtävänstanssen relaatomalln, joka lmenee kuvasta 2. Lsäks talletetaan työkoneen tlan määrttämseen tarvttavat tedot, kuten nostolatteen asema, voman ulosoton tla ja pyörmsnopeus, kylvölannottmen, sementen ja lannotteen syötön tla (päällä/pos), nouknvaunun noukkmen asema, pumurn lekkuupöydän asema jne. Järjestelmässä on valmus työkoneen dentfonttetojen, panosvrtojen säätäjen tlatetojen, ym. käyttöä edstäven tetojen keräämseen stten kun työkonesn tulevat vastaaven tetojen lähetysvalmudet. Nyt tedot tehtävästä, työkoneesta ja shen kytketystä lattesta sekä stä, mhn peltolohkoon prosess suortuksen kuluessa mllonkn lttyy, annetaan järjestelmään manuaalsest. Myöhemmn lohkokohdennuksessa on tarkotus hyödyntää mtattuja sjanttetoja ja lohkojen pakkatetoja. Mttaus alotetaan tehtävää suorttamaan lähdettäessä ja päätetään vastaavast, kun tlakeskukseen (ta vastaavaan tukkohtaan) on palattu tehtävän tultua suortetuks. Mttaus kästtää peraatteessa ss koko työrupeaman el srtymät ja varsnaset työsuortteet peltolohkolla. Tässä hankkeessa tehtävät kohdstettn teknsstä systä kutenkn ana van yhteen lohkoon kerrallaan. Tulevssa järjestelmäversossa konetyörupeama vo kästtää useampa peltolohkoja. Panosten ja tuotosten kokonasmäärät ja kohdennetaan työrupeaman kohteena ollelle peltolohkolle ertysellä lohkotetoja ja työkoneen sjanttetoja hyväks käyttävällä menetelmällä. Akasarjatetojen srtojärjestelmä Prosessn (konetyö peltolohkolla) akasarjatetojen keruujärjestelmä Työkone Akasarjatedot Seuraavan tason tetojärjestelmä Työssä käytetty late Tedonkeruun keskusykskkö Käyttäjä Sadonkorjuu Ajan mttaus Satovrran mttaus Vljelypanosten syöttö Panosvrran mttaus (lannote, semen, kalkk, KS-ane) Polttoanevrran mttaus Sjannn mttaus (GPS) Muut mttaukset Metadatan syöttö tedonkeruujärjestelmään: Tehtävä Työkone Kytketty late Kohdelohko Muut tedot Akasarjatetojen tallennukset ja srrot Muu käyttö Srtoajo Tedonsrtoväylä Kuorma (opto) Kuva. Prosesstetojen keruujärjestelmän peraate. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 9/79

10 4..3. Tehtävämallt Tehtävämallt kuvaavat vljelyn aktvsa perusprosesseja, tehtävänstansseja, jolle on omnasta energan käyttö mekaansen työn tekemseen (konetyö), tuotteden tlan muutoksn (vljan kuvaus) ja tuotantotlojen käytettävyyden ylläptoon (jäähdytys, lämmtys, valastus, lmanvahto). Tehtävänstansst ovat mallnnuksen näkökulmasta katsottuna alaprosessehn jakautumattoma. Kasvulohko, joka on passvnen perusprosess, e kuulu tehtävänstanssen joukkoon, mutta on luonnollsest mukana lohkon ja tuotantolnjan mallessa omalla mallllaan, jolla määrtetään lohkolta lähtevät lma- ja vespäästöt käyttämällä lähtötetona tehtävämallen ravnnepanos- ja satotetoja. Tehtävänstanssn relaatomall on estetty kuvassa 2. Instanssella on tehtävä, kohdelohko ja täydentävät määrtteet (yhdessä metatedot) sekä tehtävän suorttamseen käytetyt panokset ja syntyneet tuotokset (yhdessä IO). Metatedosta lmenee tehtävän suorttamsen ajankohta, josta määräytyy se vljelyvuos, johon tehtävä kohdstuu. Kohdelohkon tlalla on yksttäseen lohkoon kohdentumattomssa tehtävssä, kuten vljan myyntkuljetuksssa, päätuote, johon tehtävä kohdennetaan. Peraatteena on, että kakk tehtävät kohdennetaan joko lohkolle ta päätuottelle. Panokslla ja tuotokslla on edellä estellyllä teknsllä järjestelmllä mtatut akasarjat, jolla kuvataan nden kertymsvauht tehtävänstanssn elnkaaressa ja josta nden arvot saadaan ntegromalla elnkaaren yl. Mttausten kautta mall knnttyy todellsuuteen. Tehtävä nstanss Tehtävä Kohdelohko Täydentävä teto N IO N Akasarja Todellsuus Kuva 2. Tehtävänstanssn relaatomall.relaatotyypt on merktty muuttuja kuvaaven laatkoden vastakkan olevn kulmn. Esmerkks Tehtävänstanss-IO relaato on -N el yks moneen ja kääntäen N- el mon yhteen. Akasarja-Todellsuus relaato taas on yks yhteen. Hankkeessa tutktut tehtävät olvat aakkosjärjestyksessä seuraavat: kesannon murskaus, kuvaus, kylvölannotus, kylvömuokkaus, kyntö, lannotus, ntto, ojamaden lanaus, punt, ruskutus, sälörehun teko, srtoajo ja tasausmuokkaus. Srtoajomttaukset kästtvät perävaunukuljetukset el panoskuljetukset lohkolle, vljan kuljetukset kuvurn ja vljan maantekuljetukset, sekä koko joukon erllsest mtattuja srtymä traktor-työkone-yhdstelmllä. Lähes jokasesta tehtävästä mallnnettn useampa nstansseja: peltotyökonenstansseja kakkaan 79 kappaletta, kuvauksa 7 kpl, erllsä Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 0/79

11 srtoajoja traktor-työkone-yhdstelmllä 39 kappaletta ja perävaunukuljetuksa 8 kappaletta. Ojamaden lanauksesta ja panoskuljetuksesta lohkolle mallnnettn yks nstanss kummastakn. Metatedot Tehtävänstanssn metatedossa kuvataan tehtävän suortuksen akana arvoltaan vakona pysyvät muuttujat. Näden muuttujen lukumäärä puolestaan e ole vako, vaan vahtelee tehtävttän, kuten muuttujen nmet ja merktyksetkn. Muuttujat määrtellään tehtävään lähdettäessä. Osa metatedosta on (arvoltaan) useammalle nstansslle yhtesä, kuten tehtävä, kohdelohko ja työn suorttaja, osa ykslöllsä, yhteen ta van muutamaan nstanssn lttyvä, kuten semenen ja lannotteen levtystheydet (kg/ha). Yhteset määrtteet esntyvät useammassa nstanssssa. Esmerkks kylvölannotus on kakken kylvölannotusnstanssen tehtävä. Metatetoja käytetään relaatomallssa tehtävänstanssen lttämsessä lohkohn ta muuhun ylemmän tason kokonasuuteen, kuten esmerkks työkoneurakont, ja selttäjnä erlasssa ja er tason (lohko, tuotantolnja, tuotteen elnkaar) analyysessä. Taulukossa 2 on esmerkk metatedosta yksnkertasmmllaan. Esmerkks kylvölannotuksen tapauksessa metatetohn krjataan taulukossa esntyven muuttujen lsäks semenen ja lannotteen levtystheydet (kg/ha). Taulukko 2. Esmerkk tehtävänstanssn metatedosta. Muuttujat määrtellään lähdettäessä suorttamaan tehtävää. Muuttuja Arvo Tehtävä Kylvömuokkaus Työn Suorttaja Martt Korhonen Ajankohta :22:56 Lohko Krjava länt. A Traktor Valtra 8950 Työkone Potla magnum 540 IO tedot Tehtävänstanssn mtatut IO tedot kuvaavat tehtävän suortuksen akana kertyneet panosten käytöt ja tuotokset. Mtattujen tetojen perusteella lasketaan suortuksesta aheutuneet lmapäästöt. 30 Polttoaneen kulutus (l/h) Aka tehtävän alusta (mn) Kuva 3. Prosesstetojen keruujärjestelmällä mtattu polttoanevrran akasarja tasausmuokkauksesta. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. /79

12 Kuvassa 3 on esmerkk polttoanevrralle mtatusta akasarjasta. Polttoaneen käytön määrä tehtävässä, kuten kakken mudenkn, mtattujen IO muuttujen arvot saadaan ntegromalla nlle mtatut akasarjat elnkaaren yl: IO IO t, () mssä IO IO t on muuttujan kertymsvauht aka-askeleella ja Pokkeuksen tästä tekee kohdepnta-ala ( Au A k ), joka lasketaan yhtälöllä: t aka-askeleen ptuus. A k As, (2) u s mssä A u on työajouran ulkopuolsen verhokäyrän rajaama pnta-ala ja A s vastaavast ssäpuolsen verhokäyrän rajaama pnta-ala. Kohdepnta-alaa käytetään panosten ja tuotosten hehtaararvojen laskentaan nssä tapauksssa, jossa tehtävä kattaa van osan kohdelohkosta. Kuvassa 4 on kästtetä selventävä esmerkk, jossa on yks ulomp ja yks ssemp työajouran verhokäyrä. Kumpaakn vo kutenkn olla useampa Ulomp verhokäyrä Työajoura y, km Ssemp verhokäyrä Srtoajoura x, km Kuva 4. Esmerkk tehtävänstanssn kohdepnta-alan määrtyksestä. Kohdealueelle vo muodostua yks ta useampa ulompa ja ssempä työajouran verhokäyrä. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 2/79

13 IO muuttujen ntegraalessa kertymsvauhta kuvaavat akasarjat saadaan osn suoraan mttaustedosta, kuten polttoanevrran ja ajan tapauksessa, osn ne lasketaan mtattuja arvoja ja metatetoja käyttäen. Laskentaa vaatvat muuttujat ovat matka, työstöpnta-ala, sekä semen-, lannoteja kasvnsuojeluanepanokset. Laskentakaavat nälle ovat alla olevassa taulukossa 3. IO -muuttuja kästellään ntegronnn jälkeenkn vrtona. Nyt van aka-askel on muuttunut tehtävän elnkaaren mttaseks. Taulukko 3. Mttaustedosta laskettujen akasarjamuuttujen laskentakaavat. IO IO Lsätetoja Matka 2 2 x y t x ja y ovat aka-askeleen mtatut koordnaattmuutokset Työstöpnta-ala L 2 x y t 2 L on työkoneen työleveys, työkoneen ollessa työtlassa, muuten = 0 Panosvrta (semen, lannote, kasvnsuojeluane) m L 2 x y t 2 m on levtystheys (kg/ha), levtyksen ollessa käynnssä, muuten = 0 IO -muuttujen lukumäärä, nmet ja merktykset vahtelevat jonkn verran tehtävttän. Kaklle työkonetehtävlle yhteset IO muuttujat lmenevät taulukosta 4 (esmerkk on kylvömuokkaus). Kylvölannotuksessa, lannotuksessa ja kasvnsuojeluaneruskutuksessa on näden lsäks muuttujat asanomaslle panokslle (semen, lannote, kasvnsuojeluane) ja punnssa sadolle ja pumurn moottorn käyttämälle urealle. Järjestelmässä on ureavrran mttausvalmus myös traktorlla suortettavssa tehtävssä, ntä tapauksa varten, jossa traktor käyttää ureaa ja on varustettu ureavrran mttarlla. Vljan kuvauksessa muuttujat ovat polttoane, aka ja sähköenerga. Kuvattavan erän alkuperälohkot, alkupanot, kokonasloppupano, alkukosteudet ja loppukosteus on krjattu metatetohn. Taulukko 4. Esmerkk tehtävänstanssn IO -tedosta. Muuttuja Arvo Aka (s) Lohko, työtla, lkkeessä 74.4 Aka (s) Lohko, työtla, pakallaan 55.2 Aka (s) Lohko, e työtla, lkkeessä 5.6 Aka (s) Lohko, e työtla, pakallaan 34.2 Aka (s) Lohko, yhteensä Aka (s) Srtymä, lkkeessä 52.4 Aka (s) Srtymä, pakallaan 42 Aka (s) Srtymä, yhteensä Aka (s) Yhteensä Matka (m) Lohko, työtla Matka (m) Lohko, e työtla 7.3 Matka (m) Lohko, yhteensä Matka (m) Srtymä, yhteensä Matka (m) Yhteensä Tomenpdepnta-ala(ha). Työstöala (m2) Yhteensä Polttoane (dm3) Lohko, työtla, lkkeessä 8.9 Polttoane (dm3) Lohko, työtla, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Lohko, e työtla, lkkeessä 0 Polttoane (dm3) Lohko, e työtla, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Lohko, yhteensä 9.4 Polttoane (dm3) Srtymä, lkkeessä.5 Polttoane (dm3) Srtymä, pakallaan 0.2 Polttoane (dm3) Srtymä, yhteensä.7 Polttoane (dm3) Yhteensä.2 Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 3/79

14 Tehtävssä syntyy traktoreden ja lekkuupumurn moottoresta sekä vljan kuvurssa kuvauslman lämmtykseen käytetyn öljypolttmesta lmapäästöjä. Nämä lasketaan kertomalla polttoaneen ja urean määrät taulukosta 5 lmenevllä päästökertomlla. Ureaa käytetään uusssa moottoressa, jossa sen avulla postetaan pakokaasusta typpoksda Euro IV ja Euro V -päästönormen vaatmusten täyttämseks. Plotonnssa ol mukana ureamoottorlla varustettu lekkuupumur. Henonen ero traktorn ja lekkuupumurn moottoren päästökertomssa taulukossa 5 e kutenkaan johdu ureasta, vaan lekkuupumurn moottorn suuremmasta keskmäärästä kuormtusasteesta, jota on käytetty LIPASTO laskentajärjestelmässä, josta moottoren päästökertomet ovat peräsn. Taulukko 5. Työkoneden moottoreden ja kuvurn öljypolttmen lmapäästökertomet. Moottorpäästökerronten lähde on LIPASTO -laskentajärjestelmä, VTT [3]; Urean kertomet laskettu NO -pelkstyksen reaktoyhtälöstä CONH 2NO O 2N CO H O, urealuokselle, jonka ptosuus on 32.5 %. NH Öljypolttmen päästökertomen lähteet ovat Tlastokeskus [4] (CO 2 ), IPCC [5] (CH 4 ja N 2 O) ja Pöyry [6] (NO x,pm ja SO 2 ). Päästö lmaan Traktort, g/kg polttoane Lekkuupumurt, g/kg polttoane Moottort, g/kg urea (32.5 %) Kuvurn lämmtyspoltn, g/kg polttoane CO NMVOC NOx PM CH N2O SO CO Lohkomallt Lohkomallssa ltetään yhteen määrättynä vljelyvuonna lohkolla tomtettujen tehtäven, sellä tapahtuneen kasvun ja lohkolta saadun sadon jatkokästtelyn tehtäven mallt. Yhdstämsen tuloksena syntyy yhtä vljelykautta kysesellä lohkolla kuvaava mall, vljelynstanss (lohko-vuos), jonka relaatomall nähdään kuvassa 5. Yhdstävnä muuttujna ovat lohko ja vuos. Vljelynstansslla on sen tehtävltä ja kasvulohkolta perytyvät metatedot, panokset, tuotokset, svuvrrat, päästöt lmaan ja veteen sekä jätteet. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 4/79

15 Vljey nstanss Kasvulohko nstanss Tehtävä nstanss N Kuva 5. Vljelynstanssn relaatomall. Relaatotyypt on merktty muuttuja kuvaaven laatkoden vastakkan olevn kulmn. -N relaato on yks moneen - yks yhteen. Tehtävänstansselta perytyvät panos- ja tuotosvrrat Vljelynstanss per kakken tehtävänstanssensa panos- ja tuotosvrrat, jotka ntegrodaan nmkkettän yhtälön: IO, (3) j IO j mukaan, mssä ss IO, j on vrta () tehtävänstanssssa (j). Mtatut panosvrrat ovat semenet, lannotteet, polttoaneet, moottoressa käytetty urea, kasvnsuojeluaneet ja sähköenergan. Mtatut tuotokset kästtävät punten sadot sekä kuvaukseen ssään syötettyjen ja seltä ulos otettujen valmden vljaeren panot. Mttaustarkkuuksks arvodaan sähköenergan mttauksssa 2 %, polttoanevrtojen ja kuvurn massavrtojen mttauksssa ±5 %, kylvölannottmen semen- ja lannotevrtojen mttauksssa ±0 % ja kasvnsuojeluanevrtojen sekä pntalannottmen lannotevrtojen mttauksssa ±5 %. Vljelynstansslle tehtävänstanssesta srtyvät päästöt (nmet edellä taulukossa 5) on arvotu päästökerronmallella polttoanevrrosta. Päästökertomen, jotka nekn perustuvat tosaalla tehtyhn mttauksn, epävarmuudet vahtelevat päästöttän suurmpen suhteellsten epävarmuuksen lmetessä yleensä kakken penmmssä päästössä. Hldoksdn ptosuus pakokaasussa on yl 0 %, mnkä ansosta se pystytään mttaamaan hyvn tarkast. Ottaen tämän lsäks huomoon polttoaneden hlptosuuksen ja palamsessa tapahtuvan vahtelun sekä polttoanevrtojen mttausten epävarmuuden, arvodaan CO 2 -päästöestmaatten epävarmuudeks ±0 %. Muden päästöjen epävarmuudeks arvodaan ±20 %. Kasvulohkolta perytyvät päästöt lmaan ja veteen Kasvulohkon malllla lasketaan estmaatt lohkolla vljelykaudelta kertyvlle lmapäästölle ja ravnnehuuhtoumlle. Mallssa, joka koostuu useammasta, er päästöjen laskentaan tarkotetusta osamallsta, esntyvät muuttujna lohkolle tuodut ravnteet ja kalktusaneet, bologsssa prosessessa (orgaansen aneen hajoamnen, typen sdonta) vapautuvat ravnteet ja hl sekä lohkolta postetut ravnteet. Ilmapäästöt ja ravnnehuuhtoumat lasketaan tehtävänstanssen panokssta ja tuotokssta ( IO) taulukossa 6 ylesest kuvatulla menetelmllä. Mallssa ovat otsaketasolla mukana kansallsssa Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 5/79

16 ammonakk- ja kasvhuonekaasupäästöjen nventaarossa nykysn kästellyt peltovljelyn ja -maan käytön päästöt ja nden lähteet. Tarkastelemme ntä lähemmn seuraavassa. NH 3 -ja NO- päästöt lmaan NH 3 -ja NO- päästöt lmaan lasketaan summaamalla panosvrtojen kuljettamsta typpvrrosta hahtuvat päästövrrat el M NH NH 3(IO ) 3 anh xn. IO M 3. (4a) ja N M NO NO (IO) ano. xn. IO M, (5a) mssä a NO N N x. on panosvrran ( IO ) typpptosuus ja a NH. 3 panosvrran typestä ammonakkna ja. vastaavast typpoksdna hahtuva osuus, el omnaspäästökerron panosvrran ssältämälle M, M NO ja M N ovat ammonakn (NH 3 ), typpoksdn (NO) ja typen (N) moolpanot. typelle. NH3 Omnaspäästökertomen arvona käytetään Suomen ympärstökeskuksessa [7] tehdystä, nn kutsutusta typpmallsta suoraan johdettuja arvoja. Suomen ympärstökeskus ylläptää ja käyttää typpmalla kansallsen ammonakkpäästö-nventaaron laatmsessa ja stä käytetään myös kansallsen kasvhuonekaasu-nventaaron teossa. Typpmallssa on mukana käytännössä kakken erlasten Suomessa tomven eläntuotantosuunten kakk erlaset lantaketjut (myös erytetyt sontaja vrtsaketjut) elänsuojasta peltoon. Lsäks mallssa on peltoon pannusta kenolannottesta aheutuvat typppäästöt laskeva osamall. Taulukossa 7 on annettu kenolannotteden omnaspäästökertomet lannotetyypettän vljan ja nurmen vljelylle. Taulukosta lmenee, että Suomessa pääasallsest käytettäven lannotteden, Kalsumammonum-ntraatt sekä Muut NK ja NPK lannotteet, NH 3 -omnaspäästökertomet arvodaan nurmvljelyssä non vsnkertasks vljan vljelyyn verrattuna. Typpoksdn omnaspäästökertomelle käytetään kakssa tapauksssa samaa arvoa. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 6/79

17 Taulukko 6. Kasvulohkon päästöjen laskentamenetelmen yleskuvaus. Päästö ja relaato Ammonakkpäästö lmaan, NH 3 NH 3( IO) Typpoksdpäästö lmaan, NO NO(IO) Dtyppoksdpäästö lmaan N O N O( IO) N O( N N O( N cr ) N 2 N O( N bf ) N ) N O( N O( A NH3 NO 2 leach Hldoksdpäästö lmaan CO CO IO ) CO ( ) 2 2 ( 2 C Typphuuhtouma N leach N leach (IO) 2 os ) ) Lsätetoja Laskennassa käytetään kontekststa rppuva päästökertoma. Päästökertomet on johdettu suoraan typpmallsta. Laskennassa käytetään kontekststa rppuva päästökertoma. Päästökertomet on johdettu suoraan typpmallsta. Suorat N 2 O -päästöt N 2O( IO) lasketaan suoraan typpmallsta johdetulla menetelmllä. Lsäks suorn päästöhn lasketaan mukaan lohkolle jääven satotähteden typestä ( N cr ), bologsesta typensdonnan tuottamasta typestä ( N ) sekä orgaansen aneksen hajoamsesta bf orgaansssa (turve-)massa seuraavat N 2 O -päästöt (muuttujana on tällön lohkon pnta-ala, A os ). Näden päästöjen laskentaan käytetään Suomen kasvhuonekaasunventaarossa [9] käytetyllä menetelmllä ta nstä suoraan johdetulla menetelmllä. Epäsuorat N 2 O - päästöt lasketaan lohkon ammonakk- ja typpoksdpäästön typen summasta, N N ja huuhtoutuneesta typestä NH3 N leach typpmallssa käytetyllä menetelmällä. NO Kalktuksesta syntyvät CO 2 päästöt CO 2( IO) lasketaan Suomen kasvhuonekaasunventaarossa [9] käytetystä menetelmstä suoraan johdettuja menetelmä käyttäen. Maan hlvaraston muutoksessa ( C ) vapautuvaa CO 2 ta e ole mukana malln tässä versossa. Laskennassa käytetään panos- ja tuotosvrtojen ssältämä typen määrä typptaseen laskemseen ja typphuuhtouman laskemseen kontekststa rppuva tlastollsa funktota. Seuraavan sukupolven laskennassa tlastollset funktot on korvattu valuma-aluemallsta kehtetyllä lohkosovelluksella (4) (5) (6) (7) (8) Fosforhuuhtouma Pleach P leach (IO) Laskennassa e käytetä fosfortasetta, vaan fosforhuuhtouma määräytyy kokonaan huuhtoumakontekststa tlastollsten funktoden avulla. Seuraavan sukupolven laskennassa tlastollset funktot on korvattu valuma-aluemallsta kehtetyllä lohkosovelluksella (9) Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 7/79

18 Taulukko 7. Kenolannottesta syntyven NH 3 - ja NO -päästöjen typen omnaspäästökertomet vljan ja nurmen vljelyssä osuutena ( ) levtykseen menevästä kokonastypestä (N), typpmalln [7] tedolla laskettuna. Vuoden 2007 keskarvo on laskettu panottaen kenolannotteden päästökertoma nden osuukslla yhteenlasketusta kenolannotetypestä kysesenä vuonna, osuudet typpmallsta [7]. Lannotetyypp Vljan vljely Nurmen vljely NH3-N/N NO-N/N NH3-N/N NO-N/N Typpluokset Urea Ammonumsulfaatt Ammonumfosfaatt Ammonumntraatt Kalsumammonumntraatt Muut NK ja NPK lannotteet Muu ntraatt Keskmäärn vuonna % 6% 4% 2% 0% 8% 6% 4% 2% 0% Keskpakoslevtn Keskpakoslevtn + Äestys > 2h Keskpakoslevtn + Kyntö > 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 2h Letkulevtn Keskpakoslevtn + Lamennus : Keskpakoslevtn + Kyntö < 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 4h Keskpakoslevtn + Kyntö < 4h Injektolevtn NH3-N/N NH 4 -N / N 60% 50% 40% 30% 20% Kuva 6. Naudan letelannan levtysteknologoden NH 3 -päästökertomet (NH 3 /N) osuutena (%) levtykseen menevästä kokonastypestä (N). Parametrna ammonum typen osuus kokonastypestä (NH 4 -N/N, %). Ammonakn hahtumsosuudet ammonumtypestä on laskettu typpmalln [7] tedolla. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 8/79

19 Mtattuhn tehtävn e ssältynyt lannan ekä myöskään puhdstamoletteden käyttöä kasvulohkolla. Typpmallssa e ole velä puhdstamoletteden laskentaa mukana, joten se puuttuu myös tästä mallsta. Lanta huomodaan kutenkn kasvulohkomallssa panosvrtana. Tostaseks sen määrät arvodaan ta mtataan automaattsen tedonkeruujärjestelmän ulkopuolella ja srretään mallnnusjärjestelmään erllsen ltynnän kautta. Typpmallsta lasketaan ammonakn omnaspäästökertomet lannan levtyksessä hahtuvalle ammonaklle ja ammonaksta syntyvälle N 2 O -päästölle sekä hahtumsen jälkeen maahan jäävästä typestä muodostuvalle N 2 O päästölle. Typpmallssa e ole mukana lannan typestä hahtuvan typpoksdn laskentaa. Kuvassa 6 on esmerkk naudan letelannan NH 3 typen omnaspäästökertomsta (% levtykseen tulevasta kokonastypestä) er levtysteknologolla ja ammonum typen (NH 4 -N) osuukslla lannan kokonastypestä. Kuvasta 7 käyvät lm er levtysteknologoden NH 3 typen omnaspäästökertomet letelannan keskmääräsellä ammonumtyppptosuudella osuuksna levtykseen tulevasta kokonastypestä (% levtykseen tulevasta kokonastypestä) ja ammonumtypestä (% levtykseen tulevasta ammonum typestä). NH3-N/N NH3-N/NH4-N 0% 5% 0% 5% 20% 25% 30% Keskpakoslevtn Keskpakoslevtn + Äestys > 2h Keskpakoslevtn + Kyntö > 2h Keskpakoslevtn + Äestys < 2h Letkulevtn 6% 4% 3% 2% 2% 28% 25% 24% 2% 2% Keskpakoslevtn + Lamennus : Keskpakoslevtn + Kyntö < 2h 0% 0% 7% 8% Keskpakoslevtn + Äestys < 4h Keskpakoslevtn + Kyntö < 4h Injektolevtn 6% 5% 8% 2% 4% % Ladunnus 4% 8% Kuva 7. Keskmääräsen naudan letelannan NH3 -päästökertomet osuutena levtykseen menevästä kokonastypestä (N) ja ammonumtypestä (NH4-N) er levtysteknologolla. Ammonum typen osuus kokonastypestä (NH4-N/N) 57 % [8]. Ammonakn hahtumsosuudet (NH 3 - N/NH 4 -N) laskettu lähteen [7] tedolla. Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 9/79

20 N 2 O päästöt lmaan Vljelypanoksen ssältämästä typestä syntyven N 2 O päästöt lasketaan typpmallsta johdetulla omnaspäästökertomlla. Epäsuorat N 2 O päästöt lasketaan NH 3 - ja NO päästölle edellä kuvatulla menetelmllä lasketusta kokonas-määrstä: N 2 O M N2O M N M N N NO) an ( NH NO) 2O M M M, (6a) ( N NH3 3 N NH 3 mssä an 2 O 0.0 on N 2 O:ks laskeumen kautta muuntuvan typen osuus kasvulohkolta hahtuvasta NH 3 - ja NO- typestä. Epäsuoraan päästöön lsätään typphuuhtoumasta kasvulohkon ulkopuolella syntyvä N 2 O, N M N2O 2O( Nleach) an ON 2 leach, (6b) M N mssä a on kasvhuonekaasunventaarossa käytetty [0] kerron lohkolta N O 2 huuhtoutuneesta typestä ( N leach ) N 2 O:ks muuntuvan typen osuudelle. Typphuuhtouma lasketaan erllsellä malllla. Taulukko 8. Kenolannottesta syntyven N 2 O -päästöjen typen omnaspäästökertomet vljan ja nurmen vljelyssä osuutena ( ) levtykseen menevästä kokonastypestä (N), typpmalln [7] tedolla laskettuna. Vuoden 2007 keskarvo on laskettu panottaen kenolannotteden päästökertoma nden osuukslla yhteenlasketusta kenolannotetypestä kysesenä vuonna, osuudet typpmallsta [7]. NO Lannotetyypp Vljan vljely Nurmen vljely Suora N 2 O-N Epäsuora N 2 O-N Suora N 2 O-N Epäsuora N 2 O-N Typpluokset Urea Ammonumsulfaatt Ammonumfosfaatt Ammonumntraatt Kalsumammonumntraatt Muut NK ja NPK lannotteet Muu ntraatt Keskmäärn vuonna Kasvulohkolle tuodusta typppanokssta aheutuvat suorat N 2 O -päästöt arvodaan typpmallsta suoraan johdettavlla omnaspäästökertomlla: M N2O O(IO ) an O. xn IO, (6c) M N 2 2. N Yrjö Vrtanen, HerarchyNet s. 20/79

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena

Vesipuitedirektiivin mukainen kustannustehokkuusanalyysi maatalouden vesienhoitotoimenpiteille Excel sovelluksena Vesputedrektvn mukanen kustannustehokkuusanalyys maatalouden vesenhototomenptelle Excel sovelluksena En Kunnar Helsngn ylopsto Talousteteen latos Ympärstöekonoma Pro gradu tutkelma Maaluu 2008 Tedekunta/Osasto

Lisätiedot

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI

in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT Työryhmän raportt 16.12.2005 Monste 1/2006 Opetushalltus ja tekjät Tm Eja Högman ISBN 952-13-2718-9 (nd.) ISBN 952-13-2719-7 ISSN 1237-6590 Edta Prma Oy, Helsnk 2006

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS Tarmo Räty* Juss Kvstö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma Sälörehun korjuuajan vakutus matotlan talouteen -lyhyen akaväln näkökulma Elna Vauhkonen Mastern tutkelma Helsngn Ylopsto Helsnk 13.5.2011 Tedekunta/Osasto Fakultet/Sekton Faculty Latos Insttuton Department

Lisätiedot

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen Ilmar Juva 45727R Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Jalkaallo-ottelun loutuloksen stokastnen mallntamnen 1 Johdanto Jalkaallo-ottelun loutuloksen mallntamsesta tlastollsn ja todennäkösyyslaskun

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Työllistääkö aktivointi?

Työllistääkö aktivointi? Jyväskylän ylopsto Matemaatts-luonnonteteellnen tedekunta Työllstääkö aktvont? Vakuttavuusanalyys havannovassa tutkmuksessa Elna Kokkonen tlastoteteen pro gradu tutkelma 31. elokuuta 2007 Tlastoteteen

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

X310 The original laser distance meter

X310 The original laser distance meter TM Leca DISTO touch TMD810 Leca DISTO X10 The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta

3D-mallintaminen konvergenttikuvilta Maa-57.270, Fotogammetan, kuvatulknnan ja kaukokatotuksen semnaa 3D-mallntamnen konvegenttkuvlta nna Evng, 58394J 2005 1 Ssällysluettelo Ssällysluettelo...2 1. Johdanto...3 2. Elasa tapoja kuvata kohdetta...3

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut MAB5: Tunnusluvut 3.3 Hajontaluvusta Esmerkk 7 Seuraavat kolme kuvaa osottavat, että jakaumlla vo olla sama keskarvo ja stä huolmatta ne vovat olla avan erlaset. Kakken kolmen keskarvo on 78,0! Frekvenss

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN/SEOKSEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Käyttöturvallsuustedote Tekjänokeuden haltja vuonna 2015, 3M Company Kakk okeudet pdätetään. Tämän tedon kopomnen ja/ta lataamnen on sallttua anoastaan 3M tuotteden käyttämstä varten, mkäl (1) tedot on

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005.

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta 2001 2005. TAMPEREEN YLIOPISTO Talousteteden latos JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: emprnen tutkmus kotmassta ptkän koron rahastosta vuoslta 2001 2005. Kansantaloustede Pro gradu

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Tietoa työnantajille 2010

Tietoa työnantajille 2010 Tetoa työnantajlle 2010 Ssältö Alkusanat 5 Sanasto 6 Maahanmuuttajan kotouttamnen 8 Faktat 9 Oleskeluluvat 10 Akusten maahanmuuttajen koulutusmahdollsuudet Kanuussa 11 Maahanmuuttaja työntekjänä 12 Maahanmuuttajen

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö

V IKED, Tiedote 60/93. Kaapo Salminen Tuija Alakomi. Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö V KED, Tedote 60/93 Kaapo Salmn Tuja Alakom Tyhj maatlaraknust uus käyttö MAATALOUDE TUTKMUSKESKUS Agrcultural Research Ctre of Fnland Maatalousteknologan tutkmuslatos VAKOLA nsttute of Agrcultural Engneerng

Lisätiedot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI Lasse Makkonen 1.7.2003 Joensuun Ylopsto Tetojenkästtelytede Pro gradu tutkelma Tvstelmä Tutkelmassa luodaan katsaus krjallsuudessa esntyvn dgtaalsten kuven laadullsen analysonnn

Lisätiedot

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto lämpöhäviöiden tasauslaskennassa Y m ä r s t ö m n s t e r ö n m o n s t e 122 Ilmanvahdon lämmöntalteenotto lämöhävöden tasauslaskennassa HELINKI 2003 Ymärstömnsterön monste 122 Ymärstömnsterö Asunto- ja rakennusosasto Tatto: Lela Haavasoja

Lisätiedot

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö

Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys

Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi - laskentaopas. Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys Lätysjärjestelät ja län käyttöves - laskentaopas Järjestelen läpöhävöden laskenta ja hyötysuhteden äärtys 5.9.0 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Espuhe Käsllä oleva opas kästtelee vuonna 0 uusutuven Suoen rakentasääräyskokoelan

Lisätiedot

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla

Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

Keskustan osayleiskaava 2030. Lähtökohta- ja tavoiteraportti B B Keskustan osayleskaava 2030 Lähtökohta- ja tavoteraportt B Järvenpään kaupunk Kaupunkkehtys Ylessuunnttelu PL 41, 04401 JÄRVENPÄÄ 4.11.2013 Keskustan osayleskaava LÄHTÖKOHTA- JA TAVOITERAPORTTI B LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas

VIP X1600 Verkkovideopalvelin. Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Verkkovdeopalveln f Asennus- ja käyttöopas VIP X1600 Ssällysluettelo f 3 Ssällysluettelo 1 Aluks 7 1.1 Tetoja tästä oppaasta 7 1.2 Tässä oppaassa noudatetut käytännöt 7 1.3 Käyttötarkotus 7

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA Ssältää 3% aneosa, joden vaaroja vesympärstölle e tunneta. Lsätetoja Vaaralauseketta H304 e sovelleta aerosolelle. Nota P: 64742-48-9. 2.3 Muut vaarat E tunneta. KOHTA 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi

Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi Pakkaperustasen aluekehttämsen ndeks Askela koht erlastavaa aluekehttämstä OLLI LEHTONEN Artkkelssa kehtetään uutta pakkaperustasen aluekehttämsen ndeksä, joka mahdollstaa akasempaa tarkemman ja realstsemman

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta AIKA- IKÄ- JA KOHORTTIVAIKUTUKSET KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUDEN RAKENTEISIIN SUOMESSA VUOSINA 1994 2004 Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Maalskuu

Lisätiedot

KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA

KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA SYKE Vestntä 2014 ILMEOHJE ILMEOHJE HINKU HINKU-TUNNUS pestunnus tunnus www-osotteella auk-krjotettu-tunnus mnmleveydet suoja-alue KOHTI HIILINEUTRAALIA KUNTAA mnmleveys 20

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA

PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala,

Lisätiedot

2 YLEISTÄ SANDWICH-LEVYN VIBROAKUSTIIKASTA

2 YLEISTÄ SANDWICH-LEVYN VIBROAKUSTIIKASTA SANDWICH -LEVYRAKENTEEN SEA -MALLINNUKSESTA Jukka Tanttar, Esa Nousanen VTT Tuotteet ja tuotanto PL 307 / Teknkankatu, 330 TAMPERE jukka.tanttar@vtt.f JOHDANTO Sandwch -rakenteella tarkotetaan tässä kolmkerrokssta

Lisätiedot

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,

Lisätiedot

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi Sole Kulmala Ykskkökohtaset kalastuskntöt Selkämeren slakan kalastuksessa: boekonomnen analyys Helsngn Ylopsto Talousteteen latos Selvtyksä nro 29 Ympärstöekonoma Helsnk 2005 Ssällys 1 Johdanto... 1 1.1

Lisätiedot

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA PORIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Ramboll Fnland Oy Por 2004 Kanskuva: Iso kuva: Porn satama (Suomen Ilmakuva Oy) Pkkukuvat ylhäältä alas: Porn päälkenneverkko (www.por.f), Oy Transpont Ab:n

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa Teknllnen korkeakoulu Lavalaboratoro Helsnk Unversty of Technology Shp Laboratory Espoo 2007 M-300 Tomm Arola Pakkatetotyökalut Suomenlahden merenkulun rskarvonnssa TEKNILLINEN KORKEAKOULU HELSINKI UNIVERSITY

Lisätiedot

Mekatronisten koneiden reaaliaikainen simulointi Linux-ympäristössä

Mekatronisten koneiden reaaliaikainen simulointi Linux-ympäristössä Lappeenrannan teknllnen korkeakoulu Koneteknkan osasto Konstruktoteknkan latos Mekatronsten koneden reaalakanen smulont Lnux-ympärstössä Dplomtyön ahe on hyväksytty koneteknkan osaston osastoneuvostossa

Lisätiedot

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään 4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä

Suomen metsäkeskus. Zonation ja luonnonhoidon alueellinen suunnittelu yksityismetsissä Suomen metsäkeskus Zonton j luonnonhodon lueellnen suunnttelu ykstysmetsssä Johtv luonnonhodon sntuntj Mtt Seppälä METSO j Zonton semnr Ksvu j vkuttvuutt METSO luonnonhotoon 2014-2016 Zonton kehttämsen

Lisätiedot

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat

LOGISTIIKKA. Teollisuus ja Työnantajat LOGISTIIKKA syksy 2003 Teollsuus ja Työnantajat Mnstertyöryhmä valmstelee lkenneväyläpoltkkaa Marco Polo -apurahat haussa nyt EU:n tullkoodeksehdotus laahaa USA:n jäljessä TÄSSÄ NUMEROSSA: Kotmaan asat...

Lisätiedot

Nord-Lock Lukitusaluslevyt

Nord-Lock Lukitusaluslevyt FINNISH SUOMI Nord-Lock Luktusaluslevyt Tuotetedot Hyväks havattu alkuperänen Nord-Lock Group alott tomntansa vuonna 1982 ja stä lähten olemme pyrkneet luomaan maalman tehokkamman ruuvltosten luktusjärjestelmän.

Lisätiedot

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI

SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

Mittalaitteet. M. Kuisma, T. Torttila, J. Tyster. Elektroniikan laboratoriotyöt 1 - Mittalaitteet 1

Mittalaitteet. M. Kuisma, T. Torttila, J. Tyster. Elektroniikan laboratoriotyöt 1 - Mittalaitteet 1 Elektroka laboratorotyöt - Mttalatteet Mttalatteet M. Kusma, T. Torttla, J. Tyster Tvstelmä Laboratorotyössä tutustutaa sovelletu elektroka laboratoroo, laboratorossa olev mttalattes sekä laboratoro työsketelytapoh.

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot