Vantaa tänään ja huomenna. Kehto-foorumi Henry Westlin kaupungininsinööri Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

Transkriptio

1 Vantaa tänään ja huomenna Kehto-foorumi Henry Westlin kaupungininsinööri Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

2 Vantaa tänään

3 Maankäytön, rakentamisen ja ymp ä ristön toimia la

4 Kuntatekniikan keskus Kaupungininsinööri Henry Westlin Kuntek/ yhteiset Liikennesuunnittelu Viheralueyksikkö Katutekniikka Kaupungininsinööri Henry Westlin Liikennesuunnittelupäällikkö Leena Viilo Puistopäällikkö Aino Leino Katupäällikkö Janne Juntunen Varikko Kadunpito Mittausosasto Geotekniikka Varikon päällikkö Kaj Weckström Kunnossapitopäällikkö Jyrki Vättö Kaupungingeodeetti Pekka Tervonen Geotekniikkapäällikkö Heikki Kangas

5 Kuntatekniikan keskus - työntekijöitä n. 380 vuoden 2014 lopussa - lisäksi kausityöntekijät - keski-ikä n. 48,1 vuotta - naisia n. 1/3 - työvoiman saatavuus tällä hetkellä kohtalainen - monituottajamallia sovellettu jo pitkään, oman tuotannon osuus - suunnittelu n %, vaihtelee tulosyksiköittäin - rakentaminen n. 35 % - ylläpito n. 75 % - Kunnossapidettäviä katuja n km (7,15 m/asukas) 5

6 Kuntekin tukikohdat Kuntatekniikan keskus 6

7 rakentamisohjelman hankkeet

8 Katutekniikka Henkilöstö: 67kk + 53 tuntip.=120 hlö Talous: käyttötalous 3,004M, ulkovalaistus 2,165M, maanläjitys 1,008M & tulot 2,220M, investointi 25,250M Vesihuollon yleissuunnittelu, katujen ja vesihuollon rakennussuunnittelu ja rakennuttaminen sekä katujen, viheralueiden ja vesihuollon omajohtoisen rakentaminen sekä ulkovalaistus. Katutekniikka toteuttaa ohjelmoidut hankkeet ja luovuttaa ne valmiina katujen osalta kadunpidolle ja vesihuollon osalta Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle (HSY). Kadun ja vesihuollon suunnittelu Rakennuttaminen Hankerakentamin en Vesihuollon yleissuunnittelu 8

9 Kadunpidon tulevaisuuden nä kymiä Kaupunki laajenee ja asukkaiden vaateet kasvavat Hoidettava katupinta-alan määrä kasvaa n. 2-3% vuodessa Määrärahat eivät kasva tehtävien ja pinta-alojen suhteessa Taitorakenteiden (sillat, portaat, meluesteet) kunto laskee Kunnossapitovelka yleisillä alueilla kasvaa koko ajan Pelkona katuomaisuuden arvon lasku ja hoitotason aleneminen Lähiajan tavoitteita: Tietotekniikan ja karttapohjaisten rekisteriohjelmien lisääminen Sähköisen asioinnin lisääminen Yhden uuden urakka-alueen kilpailuttaminen

10 Liikennesuunnittelu Työntekijöitä 19 Liikennejärjestelmäryhmä, alueellisen liikennesuunnittelun ryhmä (jaettu: länsi, keski ja itä), joukkoliikenneasiat, suunnitteluassistentit, sihteeri, tekniikan huiput Liikenne Vantaalla on turvallista sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää. Liikennejärjestelmä tukee maankäytön kehittämistavoitteita ja elinkeinoelämän kilpailukykyä

11 Vantaan liikennepoliittinen ohje lma VALO SAAVUTETTAVUUS JA ELINVOIMAISUUS Matkaketjut ovat sujuvia ja matka-ajat luotettavia. Eri väestöryhmät huomioidaan suunnittelussa. Liikennejärjestelmä tukee kaupungin LIIKKUMISALUEET JA LIIKENNEVERKOT elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Eri tyyppisillä liikkumisalueilla on erilaiset suunnitteluperiaatteet. Kaikille kulkumuodoille määritetään kehittämistavoitteet ja tavoiteliikenneverkot. Liikkumisen hinnoittelulla ja kunnossapidon priorisoinnilla ohjataan liikkumiskäyttäytymistä. TURVALLISUUS JA TERVEELLISYYS Liikenneturvallisuus paranee ja liikkumisympäristöt koetaan turvallisiksi. Liikenteen terveys- ja ympäristöhaitat vähenevät. Jalankulun ja pyöräilyn edistämisellä lisätään myönteisiä terveysvaikutuksia. AVOIMUUS JA TEHOKKUUS Liikennejärjestelmää kehitetään läpinäkyvästi ja pitkäjänteisesti. Tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan. Tilan luonnonvarojen ja resurssien käyttö on tehokasta ja ennakoitavaa

12 Geotekniikka Työnte kijöitä 22 (toimisto 9, ma a tutkimus 13 ) Tuottaa ja koordinoi kaupungin tarvitsemat geotekniset suunnittelu-, a sia ntuntija - ja tutkimusp a lve lut Yllä p itä ä p ohja tutkimus- ja p ohja ve sire kiste riä

13 Geotekniset e rityisp iirte e t Vantaalla Vaikeat rakentamisolosuhteet: laajat pehmeikköalueet, jyrkät kalliomuodostumat, jokilaaksot Maan ja rakenteiden painuma, tärinä, sortuma, pohjavesi Maaperän pilaantuneisuus Rakentamisesta yli jäävät maat sekä purku- ja uusiomateriaalit Lähiajan tavoitteita: Esirakentaminen uusilla kaava-alueilla (Vehkala, Tuupakka) Täyttömäkien ja kierrätysmateriaalien käytön kehittäminen Pohjatutkimus- ja pohjavesirekisterin uudistaminen

14 Varikko Vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvo-, kone- ja lisälaitekaluston hankinnasta ja hallinnoinnista sekä niihin liittyvistä huolto- ja korjaamotoiminasta. Tehtävänä on edesauttaa kaupungin muita yksiköitä tuottamaan palveluita kuntalaisille taloudellisesti ja tehokkaasti, käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin soveltuvalla ajoneuvo- ja konekalustoa avulla. Varikko toimii nettobudjetoituna yksikkönä

15 Viheralueyksikkö Työntekijöitä (ylläpito) Viheralueiden suunnittelu, rakennuttaminen, ylläpito, maatilat, metsätilat Rakennettuja viheralueita 850 ha Niittyjä ja avoimia viheralueita 420 ha Puisto- ja virkistysmetsiä n ha Viljelypellot 320 ha VIHERALUEOHJ ELMA ohjaa toimintaa Käyttötalousbudjetti 2015, 6.7milj. - josta puistojen kunnossapitoon 4.5milj. Investointibudjetti 20 15, 8.5 milj. - josta ympäristörakentaminen 5.5milj. 15

16 Mittausosasto Työntekijöitä 74, vähennystä 15 / edelliset 10v Toimintatuotot 1,9 milj., toimintakulut 3,9 milj. Tonttien lohkominen rauhallista (nyk. 300/v, ennen 500/v), lohkotaan katualueita Rakennustyön valvontamittauksia 500/v (ennen 750/v), lupapiste.fi käytössä Maanalaisten johtojen sijaintitietopalvelu Kartastot kehittyvät, kartanmyynti jo puoliautomaattista, karttarajapinnat avautuneet Ajantasaiset, interaktiiviset karttapalvelut laajassa käytössä Kaikkien naapurikuntien kanssa samat koordinaatistot 2013 alkaen Osoitteiden ja nimistön muuttamisessa on ruuhkaa (mm. ruotsinkieliset nimet)

17 Mittausosasto Ajankohtaisia asioita koko henkilöstön tarkka työpanosseuranta aloitettu Tehdään analyysi tuottavuudesta ajalla ja määritetään palvelutuotteiden omakustannukset sekä tuottavuustavoitteet vuodelle Suunnittelu-, kartta- ja rekisterijärjestelmien kilpailutus askarruttaa Kaupunkimallinnus muotoutumassa vakiotehtäväksi Tihennetty korotetun kiinteistöveron kohteiden paikannusseulaa

18 LUOMME UUTTA KAUP UNKIA

19 Suomen rakentamisystävällisin kaupunki (RT jäsenkysely 04/15) Sujuvat ja yhteensopivat prosessit Sähköinen rakennuslupa ja siihen liittyvät lausunnot yhdestä luukusta lupapiste.fi 4D kaupunkimalli: laserkeilausaineisto, katu- ja puistosuunnitelmien tiedot, uusien rakennusten rakennuslupaaineistot sekä ortoilmakuvien maisemat esitetään viimeisintä web- ja peliteknologiaa hyödyntäen. Alueiden kehittymistä voi seurata aikajanan avulla.

20 Sujuva verkostokaupunki Esteettinen, ekologinen ja taloudellisesti kestävä Kaupunkirakenne perustuu vahvoihin keskuksiin ja niiden välisiin hyviin liikenneyhteyksiin ja pyöräteihin Laadukasta ja kohtuuhintaista asumista Ylivertainen sijainti Elinvoimaiset työpaikka-alueet Luonnon monimuotoisuus on koko Vantaan kaupunkirakennetta Kaupunkirakenne tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista 20

21 Neljä kuvaa Vantaasta 1) Tikkurila / juna 2) Avia p olis/ le ntoke nttä 3) Asuinaluekuva 4) luonto

22 Ylivertainen sijainti

23 Vantaan sijainti pääkaupunkiseudulla Kehä II

24 Suurinvestointeja sujuvuuteen Kehärata Radan pituus 18 km, josta tunnelia 8 km. 5 uutta asemaa (Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala) 3 asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta) Kustannusarvio 783 M, josta Vantaan osuus 244 M Ke hä III p a ra nnus Vuosina Lentoasemantien ura kka sekä Lahdenväylä- Porvoonväylä ura kka Sujuvoitta a poikitta isliikennettä Kustannusarvio 106 M, josta Vantaan osuus 27 M

25 Kehärata aloitti liikennöintinsä

26 Kehärata lukuina Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä ja Vehkala. Ruskeasantaan ja Viinikkalaan tulee tunneliasemavaraukset ja Petakseen rakennetaan pinta-asemavaraus. Kalustona SM5-matalalattiajunat eli Flirtit, liikennöidään10 minuutin välein molempiin suuntiin Radan mitoitusnopeus 120 km/ h Liityntäpysäköintitilat 1. vaiheessa n.1030 autolle ja n.1000 polkupyörälle Työmaat 880 henkilöä, rakennuttaja ja suunnittelijat 60, yhteensä 940 henkilöä. 26

27 Kustannukset Valtuudet yhteensä 783,3 M Liikennevirasto 509,0 M (sisältää 50 M glykolia) Finavia 30,0 M Vantaa 244,3 M Tilattua 779,4 M Toteutumat 765,2 M Liikennevirasto 490,5 M Finavia 29,1 M Vantaa 245,6 M 27

28 Kehäradan matkustajat (nousijat + p oistuja t) uusilla a se milla syyskuun keskimääräisenä arkipäivänä Yhteensä Kehäradan I- ja P- junissa te htiin ke skimä ä rin matkaa syyskuun arkipäivänä

29 Kehä III:n parantaminen Antti Koski 29

30 Antti Koski 30

31 Antti Koski 31

32 Kustannukset Hankkeen kustannusennuste oli 150 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus on 110 miljoona a euroa ja Vantaan kaupungin osuus 40 miljoonaa euroa. Vantaa lainaa va ltiolle 50 miljoona a euroa, jonka tämä maksaa takaisin vuosina ja Lopullinen kustannusjako: va ltio 110 miljoona a euroa (73,3 %) Vantaan kaupunki 40 miljoonaa euroa (26,7 %)Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,5, eli sen säästöt ovat selkeästi investointia suuremmat ja hanke on rahamääräisten vaikutusten osalta kannattava. Toteutuneet kustannukset n. 110 milj.euroa Antti Koski 32

33 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut

34 HLJ strategia

35 Liikenne ja maankäyttö pelaavat yhteen Seudullinen saavutettavuus vuonna 2025 Joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä Hyvien kulkuyhteyksien alue laajenee. Kilpailukykyisen joukkoliikenteen alueille sijoittuu noin 60 % asuntorakentamisen keskittymistä. Saavutettavuus paranee erityisesti keskuksissa, aseman seuduilla sekä nykyisten ja tulevien raidekäytävien varrella. Vyöhykkeet I II III IV V VI VII rautatie metrolinja

36 Vahva joukkoliikenne Varmistetaan joukkoliikenteen hyvä palvelutaso: raide- ja bussiliikenteen runkoverkko, investoinnit ja tarjonta - tiheä runkoliikenne ja hyvät yhteydet myös laajemmalta alueelta liityntäbusseilla Lisää liityntäpysäköintipaikkoja 2025 mennessä: pyörille 80 % ja autoille 60 % - rahoittajiksi kaikki tahot, jotka hyötyvät palvelusta Parempi matka-aikojen ennustettavuus ja häiriönhallinta.

37 Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu Tehokas keino saavuttaa liikennepoliittiset tavoitteet - ohjaa liikkumista kestäviin kulkumuotoihin - tulot ohjattava seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen - lisää jonkin verran autoilun kustannuksia, mutta vähentää ruuhkautumista ja nopeuttaa siten autolla liikkumista - ilman hinnoittelua ruuhkautuminen vaarantaa bussi-, tavara- ja henkilöautoliikenteen toimivuuden. Seuraavaksi selvitetään - teknistoiminnalliset ratkaisut - vaikutukset suhteessa tavoitteisiin - lainsäädännön muutostarpeet, hallinnolliset ratkaisut ja päätöksentekomalli. Toteuttamisesta päätetään erikseen.

38 Infrastruktuurihankkeet Vuosina aloitettavat hankkeet 1a. Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA * * Valtion ja Helsingin 1b. Helsingin kantakaupungin raitioverkko seudun kuntien välisessä 2. Keravantien Mt 148 parantaminen sopimuksessa suurten 3. Pasilan läntinen lisäraide infrahankkeiden ja 4. Pasila Riihimäki-rataosuus, 1.vaihe * asumisen edistämiseksi 5. Metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt * nimetyt hankkeet 6. Pisararata * 7. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 * 8. Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1.vaihe * 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 11. Keskisuuret tiepaketit (joukkoliikenteen kilpailukyky tieverkolla, ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisen hallinta) 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1.vaihe 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Espoon keskus) 14. Raide-Jokeri 15. Ruskeasannan asema 16. Kehä I, 2. vaihe Mikäli jokin hanke ei etene, se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutukselle.

39 Infrastruktuurihankkeet kartalla Vuosina aloitettavat hankkeet

40 2000 UUTTA ASUNTOA VUODESSA

41 Merkittävät asuntotuotantokohteet Keskimäärin asuntoa/ vuosi Korso 13 % Koivukylä 12 % Hakunila 9 % Myyrmäki 18 % Kivistö 18 % Tikkurila 19 % Aviapolis 11 % Asukasluku: : :

42 Valmistuneet asunnot

43 Tavoitteena tiiviit ja elävät asuinalueet Vantaan rakentaminen perustuu 40 vuoden yleiskaavaperinteeseen MAL aiesopimus tavoitteena uutta asuntoa vuosittain Kaavoitus kohdennetaan keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varrelle Asuminen on kohtuuhintaista ja laadukasta Kehäradan asemaseudut keskeisiä Täydennysrakentamista edistetään Kaavoitetaan ensisijaisesti kaupungin omistamaa maata

44 Helppo liikkua arkena ja vapaalla

45 KAUNIS, KESTÄVÄ J A TOIMIVA

46 Arkkitehtuuriohjelma Valmistelemme profiilit kaikille keskustoille ja otamme käyttöön laadun mittarit Kehitämme uusia arkkitehtikilpailujen ja kilpailuttamisen malleja Suosimme koerakentamista, pilottihankkeina ekologinen rakentaminen ja elinkaarihankkeet

47 Arkkitehtuuriohjelma 2015 Kehitämme julkisen palvelurakentamisen laatuprosessin Rakennamme jokivarsien ulkoilureitistöt yhteinäisiksi ja avaamme yhteydet Sipoonkorpeen Avaamme nopean pyöräilyn reittejä ja tuemme kaupunkipyörän tulemista

48 Kestävä kehitys Kestävä kaupunkikehitys vastaa ympäristöhaasteisiin Terveelliset ja turvalliset tilat, ilmastotietoinen arkkitehtuuri Ympäristövastuu kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa

49 VETOVOIM AISET TYÖPAIKKA- ALUEET

50 Vehkala uutta työpaikkaa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sekä Kehäradan liityntäpysäköintialue 500 autolle. 50

51 Aviapolis LAK Helsinki-Zürich LAK, Innovarc Työpaikkoja nyt yli Arvioitu yli työpaikkaa vuonna 2025 Uusi asuinalue tulevaisuuden sujuvaa asumista

52

53 Vantaan Akseli Sijaitsee Hakkilassa, lähellä Vuosaaren satamaa, Lahdentien ja Kehä III:n risteyksessä Sija inti p a lve le e e rityise sti tukku- ja vähittäiskaupan sekä log istiikka -alan yrityksiä (mm. Ikea).

54 OM ALEIM AISET, KEHITTYVÄT KESKUSTAT 54

55 Tikkurila Tikkurilan juna-asema on Suomen 2. vilkkain Asuntotuotanto voimakasta Matkakeskus sekä toimistoja liikekeskus Dixin 1. vaihe valmistui vaihe rakenteilla.

56 Myyrmäki Kuvat Sakari Manninen Yhteisöllinen Humans of Myyr York Remontoidun Myyrmäen aseman avajaiset toukokuussa 2015 Asemasta uudistunut urbaani tila ja kohtaamispaikka

57 Martinlaakso Uusia asuntoja ja uusi kauppakeskus Tiivis, puutarhamainen, urbaani kaupunki Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

58 Lipstikka Itä-Vantaa Korson keskusta Ha kunila Uusia asuntoja ja palveluja perinteikkäisiin Itä-Vantaan keskustoihin 58 Arkkitehtitoimisto Rouhianen

59 Leinelä Leinelän taideasuinalue on ensimmäinen Kehäradan uusien asemien ympärille rakentunut asuinalue asukkaan alueesta valmiina on nyt noin neljännes. Monipuolinen ympäristötaide värittää leineläläisten arkea.

60 KIVISTÖ

61 Kivistö Tulevaisuudessa jopa asukkaan kaupunginosa Uuteen keskustaan ensimmäiset asukkaat muuttaneet keväällä 2015 Ekologiset ratkaisut, taide osana asuinympäristöä sekä aktiivinen paikallisyhteisö tekevät Kivistöstä värikkään ja viihtyisän kotikaupungin.

62

63 Kaupunkikeskus Kauppakeskuksessa yli 100 liikettä, vetureina Prisma ja K-citymarket Lisäksi kirjasto, terveyspalveluja, asuntoja, majoituspalveluita ja bussiterminaali Arvioitu 1-vaiheen valmistuminen

64 Keimolanmäki Keimolan legendaarisen moottoristadionin uusi elämä asuinalueena 2500 asukasta Kokonaisrakennusoikeus k-m² 64

65 Kiitos! Henry Westlin kaupungininsinööri Maankäytön, rakentamisen ja 65 ympäristön toimiala