Kuntoutusta Kinkomaalla. Apua kipuun. Lähelläsi luottamusmies. Ensihoidon vaativuus kasvaa Hyvä kehityskeskustelu

Transkriptio

1 Kuntoutusta Kinkomaalla Apua kipuun Lähelläsi luottamusmies Ensihoidon vaativuus kasvaa Hyvä kehityskeskustelu

2 Opiskelijat - Koulutusta Helsingissä! Tehyn opiskelijoiden ammatillinen koulutuspäivä Helsingissä lauantaina Tule koulutuspäivään oppimaan uutta huippuluennoitsijoilta ja tapaamaan muita opiskelijoita. Valitse luennot mielenkiintosi mukaan. Koulutuspäivään mahtuu 300 tehyläistä opiskelijaa ja osallistuminen on maksutonta! Tehy tarjoaa koulutuksen ja ruoan. Matkakuluista vastaat itse. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Lisätietoja opiskelija-asiamies Heidi Elakshar heidi.elakshar@tehy.fi. Koulutus pidetään ammattikorkeakoulu Arcadan tiloissa Arabianrannassa loistavien kulkuyhteyksien varrella osoitteessa Jan Magnus Janssoninaukio 1, Helsinki. Paikalle pääset ratikalla (6 & 8), busseilla ja omalle autollekin löytyy maksuton pysäköinti koulun pihasta. Paikka Luentosali 1 Luentosali 2 Luentosali 3 Luentosali 4 Teema Työssä Ensihoito Lapsi asiakkaana Työsuojelu Ilmoittautuminen, aamukahvit ja näyttelyyn tutustuminen Koulutuspäivien avaus Tunnetko vastuusi, tiedäthän oikeutesi, työelämää säätelevä lainsäädäntö Ensihoidon tulevaisuus, ensihoitoasetus, terveydenhuoltolaki Lapsi asiakkaana, eri ammattiryhmät kertovat työstään Turvallinen lääkehoito lähihoitaja ja sairaanhoitaja Hoitajien rajattu Lounas ja näyttely reseptinkirjoitusoikeus Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely Lounas ja näyttely Työpaikkana ensiapu Töihin menossa mitä eri ammattiryhmät minun pitää tietää? kertovat työstään Omahoitajuus päiväkodissa Työpaikkana lastenkoti Immobilisaatiohoito Työpaikkana lastenosasto Työttömyyskassan jäsenyys Yrittäjänä toimiminen Mielenterveystyö ja Kansainvälisyys opinnoissa: oma jaksaminen opiskelijavaihdossa Päivien yhteenveto Mukana Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöt ja muita näytteilleasettajia! Ammatillinen kasvu ja osaamisen ylläpitäminen Väkivalta työpaikalla, turvallinen työpaikka 2 Tehy

3 Tässä numerossa 12/11 6 K-25: Roolien romuttaja 9 Jyväskylässä etsitään uusia tiloja 13 Ensihoidon vaativuus kasvaa 14 Takaisin arkeen Kuntoutus on kovaa työtä sekä fysioterapeutille että potilaalle. 20 Ammatissa: Paremmin tekemisen taito 24 Kuuleeko nukkumatti? Unikoulu totuttaa lapsen nukahtamaan. 28 Hoitaja saa sanoa 30 Säröillä Kipuklinikalla tarvitaan laajaa asiantuntemusta. 36 Palveluksessasi! Luottamusmies auttaa aina. 46 Me kaksi: Kummitäti ja sen poika 48 Aina valmiina auttamaan Sairaanhoitaja Päivi Muma tuntee maailman kriisit. 52 Kiina syrjäytti Pohjoismaat 53 Ohiammutut tukevat toisiaan 58 Kriisit kuuluvat elämään 72 Tieni tähän: Isosisko tuulispää 74 Ihana arki: Ooppera vei mennessään 14 Kävelysimulaattori on Kinkomaalla kovassa käytössä. Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 39 Varapuheenjohtajalta 40 Tiedotukset 43 Tehy-uutiset 44 Hyötysivut 57 Luottamuksella 70 Tutkimus 71 Sana on vapaa 74 Teresa KANSI: PASI LEINO 58 Läheisten apu riittää useimmissa kriiseissä. Tehy

4 Vuoden 2012 jäsenkalenteri tilaamalla TILAA JO NYT! Tehyn jäsenkalenteri on tehyläisille ilmainen jäsenetu. Voit tilata sen vuodelle 2012 netissä, tekstiviestillä tai soittamalla puhelimitse! Käytä E-alkuista tilaajatunnustasi Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Tilauksen tekemiseen tarvitset oman henkilökohtaisen E-alkuisen tilaajatunnuksesi, jonka löydät tämän lehden takakannen yläreunasta osoitetietojesi yhteydestä. Kalentereiden postitus alkaa marraskuussa Nettitilaus Tee tilaus nettisivuilla Tekstiviestitilaus Lähetä tekstiviesti: TH (välilyönti) tilaajatunnuksesi palvelunumeroon Viestin lähetys maksaa 0,50 euroa. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland, Kolumbus). Soittamalla tilaaminen Voit tilata kalenterin myös soittamalla. Katso tämän lehden takakannesta E-alkuinen tilaajatunnuksesi ja soita numeroon (03) Ilmoita tilaajatunnus tilauspalvelun henkilölle. Palvelu toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Puhelintilauspalvelu on auki arkisin (ma-pe) klo Voit tarkistaa tilauksesi Voit tarkistaa tilauksesi netissä syöttämällä oman tilaajatunnuksesi sille varattuun kohtaan osoitteessa Huom! Uusi Tehyn jäsen saa kalenterin automaattisesti yhden kerran. Jos olet jo saanut vuoden 2011 kalenterin ja haluat sen myös vuodelle 2012, tee tilaus oheisten ohjeiden mukaan. 4 Tehy Lisätietoja: tai jasenrekisteri@tehy.fi E-tunnus löytyy nyt myös jäsenrekisterisivuilta omista jäsentiedoistasi!

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Teijo Kuusela Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma.) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) tuire.sillanpaa@sbv.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy lähellä Tehy menee taas kohti neuvottelukierrosta. Neljä vuotta sitten tehty tehyläisten voimannäyttö, Tehy-sopimus, on päättymässä vuoden lopulla. Samoin umpeutuvat yksityissektorin sopimukset. Tätä kirjoittaessani emme vielä tiedä, minkälainen tilanne tulee olemaan loppuvuodesta sopimusrintamalla. Edessä on kuitenkin väistämättä palkoista ja työehdoista sopiminen. Teknologiateollisuus on neuvotellut syksyn mittaan hiljaisuuden vallitessa. Korotustason koordinaatiota tunnustellaan keskusjärjestötasolla, ja tämä olisikin tervetullutta nykyisessä taloustilanteessa. Kun teknologiateollisuuden tulos on saatu, alkavat todennäköisesti muut neuvottelut. Tavallisesti marssijärjestys on sellainen, että kuntapuoli sopii ensin ja yksityissektori seuraa. Valmistautuminen neuvotteluihin on ollut hyvässä käynnissä. Ammattiosastot ovat kertoneet tavoitekyselyssä jäsenistön yleisen mielipiteen tavoitteista. Tärkeinä asioina nousivat esiin palkka, oma sopimus ja työaikakysymykset. Tehyn aktiivien ydinjoukot ovat olleet koolla syyskuussa. Palkkatasossa tyytymättömyyttä on aiheuttanut erityisesti tänä vuonna laukannut inflaatio. Ostovoima on alkanut hiipua. Palkkoja tulisi voida korottaa joka tapauksessa niin, että kurottaisiin kiinni inflaation aiheuttama vaje ostovoimassa. Tuoreessa hallitusohjelmassa on edelleen pyrkimys samapalkkatavoitteeseen. Tämä tarkoittaa, että naisvaltaisten alojen tulisi saada palkkaeron pienentämiseen jonkinlaisia tasa-arvoeriä tai palkkaohjelma. Tärkeä tavoite Tehylle on saada hoitoalalle jossakin muodossa oma sopimus, joka mahdollistaa alan erityiskysymysten tarkastelun. Esimerkiksi työaikoja ei ole yhteisessä kuntasopimuksessa koskaan pystytty parantamaan. Tehyllä on omat luottamusmiehet työpaikoilla. Heillä on suuri merkitys paikallisessa edunvalvonnassa. Luottamusmiehet ovat Tehyn kouluttamia. He ovat järjestön tarjoama jäsenetu kaikille tehyläisille. Käytä etuasi, tutustu luottamusmieheesi! Monet jäsenistön ongelmat kuuluvat omalla työpaikalla ratkaistaviksi. Luottamusmies tuo Tehyn lähellesi! Päätoimittaja Päivi Jokimäki Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Roolien romuttaja Ralf Sund meloo ja melskaa luonnon, miehen ja isyyden pelastamiseksi. Sinikka Sajama Kuvat Pia Inberg 1 Meloit kesällä Virolahdelta Tornioon? Miksi ihmeessä? Kaikessa harrastamisessa rima nousee. Rajojaan koettelemalla voi kasvaa henkisesti ja fyysisesti. Pitkiä päiviä yksin luonnon armoilla, yöt teltassa, purkkiruokaa, rakkoja ja lihaskipuja 2 Mitä reissu opetti? Ei matka tapa vaan vauhti. Sama pätee työelämään, missä me juoksemme kuin sprintterit, vaikka kyseessä on maraton. 3 Kumpi on paremmassa kunnossa meloja vai Itämeri? Meloja ehdottomasti, vaikka onkin rapistunut herrahenkilö. Itämeren tila on niin kriittinen, ettei ole varmaa, toipuuko se enää. Haluan kuitenkin olla optimisti ja uskon, että Itämerellä on lopulta pidempi elinajanennuste kuin melojalla. 4 Oletko ympäristö- vai miesasiaaktivisti? Molempia. Kummassakin voin toimia eettisesti tärkeiden arvojen puolesta. Miestyö edistää tasa-arvoa ja antaa äänen hiljaisille. Melanvedot Itämeren puolesta viestittävät, että luonto pitää jättää puhtaana tuleville sukupolville. 5 Miten voi suomalainen tasa-arvo? Ihannetila olisi se, että yhteiskunta ei rajoittaisi miesten ja naisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään enempää kuin biologia tekee. Siihen on vielä matkaa. Sadassa vuodessa on edistytty valtavasti, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kehitys on lähes pysähtynyt. 6 Mikä sortaa naisia? Taloudellisen ja poliittisen vallan puute sekä palkkasyrjintä. Naisia on suhteettoman vähän keskeisillä päättävillä paikoilla, ja he ansaitsevat viidenneksen vähemmän kuin miehet. 7 Miten parantaisit miesten asemaa? Isyys pitää nostaa samaan arvoon kuin äitiys. Koulua on kehitettävä ottamaan paremmin pojat huomioon. Ja miesten elinikään pitäisi saada puuttuvat 6,5 vuotta lisää, jotta tasa-arvo toteutuisi. 8 Miksi miehiä syrjitään huoltajuusratkaisuissa? Vaikka suomalaisten naisten työssäkäynti on maailman huippua, vanhat roolimallit pitävät meitä otteessaan. Niiden mukaan lapset ovat äidin omaisuutta; miehen paikka on ansiotyössä kodin ulkopuolella. Kun vanhemmuutta arvioidaan vinoilla kriteereillä, isyys häviää äitiydelle. Ongelman ydin on hitaasti muuttuva kulttuuri, ei sosiaalityöntekijöiden miesvastaisuus. 9 Miten parantaisit lasten asemaa erossa? Eron yhteydessä on tehtävä kaikki mahdollinen, että molemmat vanhemmat jäisivät tiiviiksi osaksi lasten arkea. Jo eron alkuvaiheessa vanhemmille pitäisi järjestää pakollinen neuvonpito, jossa keskitytään ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa pelkästään lasten asioista sopimiseen. Toinen parannus olisi, jos huoltajuusratkaisuissa otettaisiin pääsäännöksi niin sanottu laajennetun tapaamisen malli. Tapaaminen vain joka toisena viikonloppuna ei riitä. Se katkaisee lapsen yhteyden toiseen vanhempaan ja usein myös tämän koko sukuun. Millainen isä olet? 10 Tärkeintä on hyväksyä, arvostaa ja antaa tilaa lapselle. Tässä olen hyvä. Sen sijaan käyn samaa jaakobinpainia kuin muutkin vanhemmat työn ja perheen yhteensovittamisessa. Isyys ei ole itsestäänselvyys, vaan se pitää ansaita omilla teoillaan joka päivä. Pahin pettymys elämässä? 11 Erot. En kaipaa puolisoita, mutta lasten näkökulmasta asiat olisi pitänyt osata hoitaa paremmin. Mikä antaa voimia ja rohkeutta 12 elämään? Läheiset ihmiset. Kaikki neljä poikaani ja puoliso. Miksi miehet kuolevat naisia 13 nuorempina? Vanha roolimalli vaatii miehiltä raskaamman panoksen työelämässä. Vähäisempi hoivavelvoite johtaa helposti runsaampaan tupakointiin ja juomiseen. Mikä neuvoksi? 14 Tasa-arvoa on lisättävä sekä työelä- 6 Tehy

7 Ralf Sund, 56 Helsingin yliopiston tuntiopettaja Ay-liikkeessä tutkijana, opettajana, asiamiehenä Vasemmistoliiton puoluesihteeri Freelance-kirjailija, kolumnisti, bloggaaja STTK:n talouspoliittinen asiantuntija 2005 Tasa-arvotyötä ja miesasiaa Kolme kirjaa ja neljäs työn alla Miehen työ -palkinto 2011 Harrastukset: liikunta, pianonsoitto, shakki, kotimainen kirjallisuus Perhe: puoliso ja neljä poikaa, joista kolme kotona Ralf Sundille perhe on tärkein. Hän muistuttaa, että lapset tarvitsevat vanhempia kaikkina ikäkausina, aikuisinakin. Tehy

8 K-25 Ralf Sund on innokas shakinpelaaja ja kirjallisuuden suurkuluttaja. Melominen on yksi miehen lukuisista liikuntaharrastuksista. mässä että kotona. Naisten ja miesten tulee jakaa tasan vastuu lapsista ja kodista. Kun isä ryhtyy lasten perärivinvahdiksi, työpäivä lyhenee ja viinankäyttö vähenee. Terveydenhuoltokin voisi käyttää kovempia otteita, joilla miehille opetettaisiin terveemmän ja rikkaamman elämän aakkosia. Miten edistäisit samapalkkaisuutta? 15 Työnarviointia kehittämällä. Se on ainoa tapa päästä vertaamaan erilaisten töiden arvoa yli sopimusrajojen. Se pakottaa pohtimaan tämän yhteiskunnan arvoja. Vaikka poliitikot sanovat, että kaikki ovat oikeutettuja arvokkaaseen vanhuuteen, tuon arvokkuuden tuottajia kohdellaan kuin paarialuokkaa. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää! Myös perhepolitiikkaa pitää muuttaa. Esimerkiksi perhevapaissa voisimme siirtyä vaikka heti malliin, jolloin työnantajilla ei olisi taloudellisia perusteita syrjiä naisia ja suosia miehiä. Koska naisen euro on sama kuin 16 miehen? Se vie aikaa. Kolmeenkymmeneen vuoteen palkkaerot eivät ole muuttuneet hyttysen kusen vertaa. Ongelma ratkeaa vasta, kun perhepolitiikka muuttuu ja vanhemmuus jaetaan aidosti tasa-arvoisesti. Uskotko uuden tupon syntymiseen? 17 Vanhanmallista tupoa ei tule. Jonkinlaista koordinointia pidän mahdollisena mutta epätodennäköisenä. Kannattaako sitä edes tavoitella? 18 Ehdottomasti. Keskitetty ratkaisu on solidaarinen ja pitää heikoimmista huolta. Se takaa saman korotuksen kaikille alan neuvotteluasetelmasta huolimatta. Nykyisessä kaoottisessa taloustilanteessa keskitetty, monivuotinen ratkaisu olisi myös isänmaan etu. Vanhaa mallia pitäisi kuitenkin uudistaa. Miten tuunaisit tupoa? 19 Vanhan järjestelmän sisälle pitäisi lisätä joustavia elementtejä. Kustannusvaikutuksista sovittaisiin keskitetysti, mutta rahan käytöstä päättäisi jokainen ala omissa neuvotteluissaan. Koko potin voisi kohdistaa alakohtaisen tarpeen mukaan yleiskorotuksiin, tulospalkkauksen kehittämiseen, työaikoihin, työturvallisuuteen tai viedä työpaikoilla jaettavaksi. Miltä näyttää hallituksen 20 talouspolitiikka? Aika lepsulta. Se perustuu turhan optimistiselle näkemykselle maailman ja Suomen taloudesta. Toivon, että hallitus ottaa tosissaan oman lupauksensa muuttaa linjaa tilanteen niin vaatiessa. Pienen, avoimen kansantalouden tärkein kilpailuetu on kyky reagoida nopeasti ja tehdä isojakin ratkaisuja konsensushengessä. Millä kunnat selviävät ahdingosta? 21 Kuntien määrän raju vähentäminen ei tuo sen merkittävämpää säästöä kuin yhteistyön tiivistäminen. Kunnille on tärkeämpää, että valtionosuuksien pienentyessä niiden tehtävät arvioidaan uudelleen. Kuntapäättäjät voisivat katsoa kyllä peiliinkin. Miksi kunnat itkevät ikuista rahapulaa, vaikka niillä on lain takaama veronkanto-oikeus? Kunnallis- ja kiinteistövero on kehitetty nimenomaan kuntien oman toiminnan rahoittamiseen. Jos kunnallisveron osuus kokonaisverotuksesta kasvaa tuntuvasti, voidaan siirtyä progressiiviseen kuntaveroon. Se on isompi remontti, jossa pitää yhdistää vero- ja sosiaalipolitiikkaa. Onko kestävyysvaje 22 kohtalonkysymys? Ei todellakaan. Siitä on kohkattu ihan liikaa. Se on tosiasia, johon viisaalla politiikalla voidaan varautua. Miten meille käy globalisoituvassa 23 maailmassa? Suomi on ollut globalisaatiokehityksen voittaja. Hävinneiden työpaikkojen tilalle on luotu uusia korkeamman teknologian työpaikkoja. Suomessa on ymmärretty, että pienen kansan on hyödynnettävä kaikki inhimilliset resurssinsa. Hyvinvointivaltio ja erityisesti koulujärjestelmä ovat taanneet kaikille yhtäläiset edellytykset kehittää itseään. Tällä reseptillä Suomi pärjää tulevaisuudessakin. Mistä olet kotoisin? 24 Vaasasta ja Sundin suvusta. On tärkeää tietää, mistä tulee ja mihin kuuluu. Missä olet hyvä? 25 Olen nopea oppija ja hyvä viestijä. Olen myös erinomaisen hyvä olemaan huono, kun tarvitaan paneutumista ja pitkäjänteisyyttä. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Jyväskylässä etsitään uusia tiloja Sisäilmaongelmat saattavat sulkea Keski-Suomen keskussairaalan synnytysyksikön. Irene Pakkanen Kuva Mikko Lehtimäki Keski-Suomen keskussairaalan useita osastoja uhkaa tammikuussa käyttökielto kelvottoman sisäilman takia. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi alkukesästä tekemässään työsuojelutarkastuksessa vakavia sisäilmaongelmia eri puolilla sairaalaa. Korkeimpaan riskiluokkaan luokiteltiin koko synnytysyksikkö eli synnytyssalit ja vastasyntyneiden teho-osasto, synnytysvuodeosasto 5, tapaturmakirurgian osasto 20, ruoansulatuselintenkirurgian osasto 22 sekä Kinkomaan sairaalan kuntoutusosasto 27. Sairaalalla on syyskuun loppuun aikaa jättää oma selvityksensä aluehallintoviranomaisille, tehyläinen työsuojeluvaltuutettu Asko Juuti kertoo. Keskussairaalan päärakennus on rakennettu vuonna Sairaalaa on korjattu ja täydennysrakennettu useaan otteeseen. Korvaavien tilojen löytäminen pikaisesti on Juutin mukaan lähes toivotonta. Jo yhden ison yksikön sulkeminen halvaannuttaa sairaalan toiminnan. Nyt puhutaan koko synnytysyksikön, yhden 20-paikkaisen ja kolmen 40-paikkaisen osaston sulkemisesta. Synnytykset kaikkialta Keski-Suomesta on keskitetty Jyväskylään. Sairaalassa syntyy vuosittain noin vauvaa. Hätäratkaisuna sairaalaan on jo tilattu parakkeja, mutta Juutin mukaan tilaongelmaa ei niillä ratkaista. Parakkeihin voidaan sijoittaa toimistoja ja poliklinikoita, mutta osastohoitoon tai vastasyntyneiden tehohoitoon ne eivät sovellu. Ongelmien vyyhti Sisäilmaongelmat on tunnustettu sairaalan sisällä jo pitkään, ja niiden poistamiseksi on tehty useita remontteja. Esimerkiksi synnytysvuodeosastoa remontoitiin vain muutama vuosi sitten. Ei voi sanoa, etteikö mitään olisi tehty. Valitettavasti korjauksissa ei olla onnistuttu. Taustalla on myös se, että sairaalan tilat ja toiminnat eivät vastaa toisiaan, Juuti sanoo. Tilannetta hankaloittaa se, että sairaalassa on monta erilaista sisäilmaongelmaa. Osa ongelmista juontuu käytön aikaisista kosteusvaurioista tai rakenteisiin rakentamisen yhteydessä jääneestä kosteudesta. Osassa on kyse VOC-ilmiöstä eli rakennusmateriaaleista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Kysely henkilöstölle Kelvottomalle sisäilmalle altistuneita työntekijöitä on kymmenittäin. Tyypillisiä huonosta sisäilmasta aiheutuvia oireita ovat päänsärky, silmien ja hengityselinten ärsytys ja tulehdukset sekä voimakas väsymys. Myös pitkään jatkuneesta altistuksesta johtuvia ammattitautiluokituksia on Juutin mukaan tehty. Kaikille työntekijöille ei ole osoittaa puhtaita tiloja tai edes ammattinimikettä vastaavaa työtä. Osa henkilöstöstä on sen vuoksi sairaslomalla, vaikka he olisivat muuten täysin työkykyisiä. Henkilöstö on hämillään ja osa on peloissaan, milloin altistus osuu omalle kohdalle. Moni miettii, kannattaako jatkaa sairaalassa, vaikka työtään rakastaisikin. Sairaalan sisäilma tutkitaan viimeisintä nurkkaa myöten syksyn aikana. Työterveyslaitos tutkii kaikki tilat. Lisäksi koko henkilökunnalle tehdään sisäilmasta kysely, mikä tarkoittaa noin työntekijää. Toivottavasti mahdollisimman moni vastaa. Korjaustoimista päätetään tulosten perusteella. Myös kokonaan uuden sairaalan rakentamisesta on Juutin mukaan ollut puhetta talon sisällä. Osassa tiloista peruskorjaus tarkoittaisi sitä, että lähes kaikki rakennetaan uudelleen. Korjattiinpa tiloja tai tehtiin uutta, kumpikaan ei tapahdu hetkessä. Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Uusi kuntauudistus käyntiin Uuden kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden loppuun mennessä. Paras-hanketta ohjanneen puitelain mukaisesta menettelystä siirrytään rakennelain mukaiseen menettelyyn. Hallitus ei käynnistä yhteistoimintaan velvoittavaa menettelyä eikä kuntakohtaisia neuvotteluja tilanteessa, jossa annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen piirissä olevista kunnista 238 täyttää tällä hetkellä puitelain mukaisen vähintään noin asukkaan väestöpohjavelvoitteen. Sitova ratkaisu väestöpohjan täyttämisestä puuttuu 70 kunnalta. Mikäli kunta ei itse ole määräaikaan mennessä tehnyt asiassa päätöksiä, valtioneuvostolla on oikeus velvoittaa kunta yhteistoimintaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. (RH) Haitat puoliksi Puolet nykyisistä terveydenhuollon haittatapahtumista voitaisiin estää ennakoimalla riskejä, johtamalla järjestelmällisesti, seuraamalla ja kouluttamalla sekä ottamalla opiksi tapahtuneesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää sairaaloiden, terveyskeskusten ja kansallisten toimijoiden kanssa nelivuotisen Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelman. Se pyrkii vahvistamaan turvallista hoitokulttuuria ja puolittamaan haittojen ja vahinkojen määrän vuoteen 2020 mennessä. Yleisimpiä haittatapahtumia ovat infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitys-, laite-, kirurginen tai inhimillinen virhe. Työ ei lähde käyntiin tyhjästä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tehdään paljon työtä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Tarkoitus on koota tieto ja kokemukset yhteiseen käyttöön ja puuttua järjestelmän ongelmiin. Virhetilanteiden hallintaan on olemassa työkaluja. Näitä ovat esimerkiksi tarkistuslistat, käsihygieniaohjeet ja potilaiden tunnistamista varmistavat rannekkeet. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt lisäävät turvallisuutta siirroissa. Myös lääkkeiden nimien tulee erottua toisistaan. Tehy osallistuu ohjelmaan. (RH) Lain vastaisia ehtoja LAITON Tehyn mielestä Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyrittäjät FYSI:n työsopimuslomakkeessa on perustus- ja työsopimuslain vastaisia ehtoja. Lomake kieltää työntekijää solmimasta kilpailevaa työsopimusta. Työsopimuslaki kieltää kilpailevan toiminnan. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana valmistella samalla alalla toimivaa yritystä ja haalia asiakkaita ja henkilökuntaa työnantajaltaan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus työskennellä usealle työnantajalle samanaikaisesti. Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijän vapaa-ajasta eikä vaatia tätä pyytämään lupaa siitä, että voisi työskennellä toisen palveluksessa. Lomakkeessa on myös kolmen kuukauden kilpailukielto, joka estää työntekijää siirtymästä kilpailijan palvelukseen tai perustamasta omaa yritystä. Kilpailukieltoa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi suorittavassa työssä. Sen voi solmia vain erityisen painavista syistä. Kielto on tarkoitettu suojelemaan esimerkiksi tietotekniikkayrityksiä, lakimies Vappu Okkeri sanoo. Lomakkeessa on myös ehto, jolla työnantaja voi työsuhteen päätyttyä periä koulutuskustannuksia työntekijältä. Okkeri pitää ehtoa kohtuuttomana, koska hoitoalan koulutukset ovat tavanomaista ammattitaidon ylläpitoa eivätkä poikkeuksellisia ja laajoja koulutuskokonaisuuksia. Laittomat ehdot eivät sido työntekijää, mutta ne ovat huonoa työnantajapolitiikkaa. FYSI ei ole suostunut poistamaan ehtoja lomakkeestaan. Asian voi viedä käräjäoikeuteen vahvistuskanteella. Se edellyttää yksittäistapausta, jossa työntekijän työsuhteen ehdoista on syntynyt riita. Okkeri toivoo jäseniltä yhteydenottoja sopivan tapauksen löytämiseksi. Kannattaa jättää allekirjoittamatta ja ottaa yhteyttä Tehyyn, jos työantaja tarjoaa FYSI:n työsopimuslomaketta allekirjoitettavaksi. (RH) ANNIKA RAUHALA 10 Tehy

11 Kuntoutus suosiossa Hakemukset ammatilliseen kuntoutukseen ovat lisääntyneet yli 20 prosentilla eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Myönteisten kuntoutuspäätösten osuus on samalla hieman kasvanut. Onnistuneet kuntoutusohjelmat pidentävät työntekijöiden työuria. Ammatillinen kuntoutus tukee myös työhönpaluuta sekä työpaikantai ammatinvaihtoa. Sopivan työn löytäminen voi tapahtua esimerkiksi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen avulla. Ilmarisen kuntoutujista yli 70 prosenttia palaa työmarkkinoille kuntoutusohjelman jälkeen. Onnistuneen kuntoutusohjelman jälkeen työntekijä voi jatkaa työelämässä sairaudestaan huolimatta. Työnantaja säästää eläkemenoissaan ja säilyttää työntekijän ammattitaidon ja osaamisen yrityksessään. (RH) Työpaikat sijoittavat 861 euroa kunkin työntekijänsä työhyvinvointiin. Exenta Oy Tähystys Löydöksiä mediasta Palvelusetelit on yksityistämistä jos mikä. Päättäjien pitäisi nousta pois juoksuhaudoista ja pyrkiä aktiiviseen vapaaseen keskusteluun. Kehittämispäällikkö Yrjö Mattila Kelasta Kuntalehti 10/2011 Työntekijän irtisanomissuoja on käytännössä olematon, jos yritys toimii rehellisesti. Taloussanomat CELIA-KIRJASTO Lähin laite löytyy Suomeen perustetaan laiterekisteri maallikkokäytössä olevista defibrillaattoreista. Rekisterin avulla hätäkeskukset saavat tiedon julkisissa tiloissa olevista laitteista. Maallikkokäyttöön tarkoitettujen laitteiden määrästä ja sijainnista ei tällä hetkellä ole tietoa, joten ensihoitojärjestelmä ei pysty niitä hyödyntämään. Rekisteristä tulee verkkopalvelu, johon laitteiden omistajat voivat vapaaehtoisesti rekisteröidä yksittäisiä laitteita. Rekisteriä suunnittelevat Suomen Punainen Risti, Suomen Sydänliitto ja Suomen Elvytysneuvosto. Punainen Risti ottaa defibrillaattorin käytön mukaan ensiapukoulutukseen. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Sydän-lehti. (RH) Kun nuoret aiemmin avautuivat eniten rakkaushuolista, seksuaalisuudesta ja riidoista vanhempiensa kanssa, nyt yleisimmät huolenaiheet ovat pelko, ahdistus ja uupumus, itsetuhoisuus ja itseinho sekä yksinäisyys, ulkopuolisuus ja huonot välit vanhempiin. Emmi Oksasen pro gradu -tutkimus, STT 8.9. Yhteisöllisyyden rakentuminen syntyy yhteisestä ajasta. Pitää olla myös yhteinen paikka, jossa tapahtuu jotain säännöllisesti. Siitä syntyy luottamus. Kouluttaja Maarit Pedar Helsingin yliopistosta Käsikädessä 4/2011 Kirjoja kosketeltavaksi Koskettelukirjat ovat värikkäitä, erilaisista tunnusteltavista materiaaleista valmistettuja kuvakirjoja. Niiden avulla opitaan tulkitsemaan ja hahmottamaan ympäröivää maailmaa. Celia-kirjasto on julkaissut uudistetun oppaan koskettelukirjojen tekijöille. Oppaassa kerrotaan käytännönläheisesti, mitä kirjojen tekemisessä täytyy ottaa huomioon. Kirjaston kokoelmissa on noin 750 koskettelukirjaa, mutta lisää kaivataan koko ajan. Vuosittain kirjoja lainataan lähes kertaa. Ensi kevään valtiontukea saadakseen hakijan on esitettävä suunnitelma Celialle viimeistään (VT) PIIU LATVALA Palvelutarpeiden kasvaessa on laitosasumista pakko purkaa avohoitopainotteiseksi jo yksistään veronmaksajille aiheutuvien kustannusten vuoksi. Tämä vaatii suuria, jopa kahden miljardin euron luokkaa olevia investointeja. Tähän tarvitaan yksityistä ja julkista, kotimaista ja ulkomaista rahaa. Elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Sosiaalialan Työnantajista Chydenius 3/2011 Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on riittävä fyysinen ja psyykkinen työkyky sekä intoa jatkaa työssä. Päätoimittaja Suvi Veramo Kuntatyönantaja 4/2011 Tehy

12 Lyhyesti Kela korvaa Viime vuonna Kela maksoi sairaanhoitokorvauksia 4,2 miljoonalle henkilölle, mikä on 77,6 prosenttia väestöstä. Korvaussumma oli miljoonaa euroa. Sairaanhoitokorvauksia maksetaan esimerkiksi lääkekustannuksista, lääkärinpalkkioista, hammashoidosta ja matkakuluista. Eniten niitä saivat vanhimmat ikäryhmät. Lähes kaikki 75 vuotta täyttäneet saivat ainakin kerran korvausta vuonna Korvauksia maksettiin keskimäärin 418 euroa saajaa kohti. Lääkekorvauksia sai 70,7 prosenttia väestöstä. Lähes joka kolmannelle korvattiin lääkärinpalkkioita, ja joka viidennelle tutkimuksen ja hoidon kustannuksia. Miltei joka viidennelle maksettiin korvauksia hammashoidosta. (VT) Terveyttä kioskista Ylöjärvellä pari vuotta toiminut terveyskioski on parantanut palveluiden saatavuutta. Kioskin kokonaiskustannukset olivat kahden vuoden ajalta alle euroa. Käyntejä oli yli , mikä on lähes kaksi kolmasosaa pääterveysaseman käynneistä. Käyntimäärien perusteella terveyskioskille on ollut kysyntää ja osa hoitajien hoitotoimenpiteistä on onnistuttu suuntaamaan pääterveysasemalta terveyskioskiin. Hoitajatasoisten palveluiden laatua ja palveluvalikoimaa asiakkaat kiittelivät arvosanalla 9,3. Saatujen kokemusten perusteella Sitran Kuntaohjelma haluaa edistää 50 uuden terveyskioskin perustamista vuoden 2013 loppuun mennessä. (VT) Rokotteesta oli hyötyä Sikainfluenssan pandemiakaudella otettu rokotus on antanut suojaa sikainfluenssavirusta vastaan. Rokote esti ensimmäisen aallon aikana noin ja toisen aallon aikana vielä toiset sairastumista. Syksyllä 2009 yli 400 henkilöä oli sairaalassa, yli 50 tehohoidossa ja 44 kuoli tehohoitoon joutui 52 henkilöä ja 13 menehtyi. Valtaosa heistä oli rokottamattomia. Kansallinen narkolepsian ja rokotteen yhteyttä tutkinut työryhmä yhtyy Euroopan lääkeviraston arvioon siitä, että odottamattomista ja hyvin valitettavista narkolepsiatapauksista huolimatta rokotteen hyöty-haittasuhde on selvästi positiivinen. Rokotus myötävaikutti Suomessa 4 19-vuotiailla havaittujen narkolepsiatapausten määrän kasvuun. Rokottamiseen liittynyttä narkolepsiaa on havaittu henkilöillä, joilla on riskiperimä. Narkolepsiatapausten lisääntyminen on vahvistettu Suomen lisäksi vain Ruotsissa, mutta epäilyjä yhteydestä on myös Norjassa ja Ranskassa. Rokotusten haittavaikutusrekisteriin on Suomessa ilmoitettu 98 Pandemrixrokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsiatapausta. Korvauskäsittely jatkuu Lääkevahinkovakuutuspoolissa. (RH) Terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin JulkiTerhikkiin tehdään noin hakua kuukaudessa. Valvira Kalenteri Sairaankuljettajien jäsenilta Kokoustila Alvarium, Turku Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n Syysopintopäivät, Kajaani Kansainväliset turvallisuus- ja suojelualan messut FinnSec2011 Helsingin Messukeskus Lastenhoitoalan jäsenilta Porin Suomalaisen Klubin talliravintola Sairaankuljettajien jäsenilta Tehyn Kouvolan aluetoimisto Sarjakuvanäyttely Kilttilä Hyvän mielen galleria, Helsinki MIKKO JYLHÄ

13 Ajankohtaista Ensihoidon vaativuus kasvaa Sairaanhoitopiirien järjestämä ensihoito on toteutumassa monenkirjavin mallein. Sinikka Sajama Vastuu ensihoitopalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuoteen 2013 mennessä. Nopeimmin edenneissä piireissä palvelutasopäätökset on tehty ja uusi toimintamalli jo osittain käytössä. Useimmissa piireissä valmistelutyö on käynnissä. Terveydenhuoltolaki ja ensihoidon asetus antavat sairaanhoitopiireille suuren vapauden päättää ensihoidon järjestämistavasta. Piirit voivat tuottaa palvelut itse tai ostaa ne muilta julkisilta ja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tällä hetkellä näyttää, että sairaanhoitopiirit ovat päätymässä hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Useimmat ovat valitsemassa sekamallin, jossa osa palveluista tuotetaan omana ja osa ostopalveluina. Osa sekamalleista on siirtymävaiheen ratkaisuja matkalla omaan palvelutuotantoon. Esimerkiksi Varsinais-Suomen piiri perustelee sekamallia sillä, ettei oman palvelutuotannon käynnistäminen ole mahdollista nopealla aikataululla. Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla ollaan päätymässä ensihoidon järjestämiseen kokonaan omana tuotantona, mikä helpottaa toiminnan johtamista, koordinointia ja kehittämistä. Tärkeintä mallia valittaessa on varmistaa potilasturvallisuus, Tehyn ja Ensihoitoalan liiton yhteisen työryhmän asiantuntijasihteeri Anna Kukka korostaa. Päivystys keskittyy Ensihoitopalvelut on liitetty uudessa laissa entistä tiiviimmäksi osaksi erikoissairaanhoitoa, minkä vuoksi myös päivystyspalveluiden keskittäminen on välttämätöntä. Keskittämisen seurauksena sairaankuljetuksen ja ensihoidon välimatkat pitenevät ja kuljetuksen aikaisen hoidon vaativuus kasvaa. Henkilöstö joutuu hoitamaan entistä useammin esimerkiksi synnytyksiä, toteuttamaan vaativaa lääkehoitoa ja valmistelemaan päivystyksellisiä toimenpiteitä. Ensihoidon henkilöstön on pystyttävä arvioimaan potilaan nopean hoidon tarve. Heidän on kyettävä tekemään päätös olla kuljettamatta potilasta päivystysvastaanotolle. Heillä on oltava valmiuksia ohjata potilas ei-kiireellisten palveluiden piiriin, tukea omahoitoa ja potilaan omaa terveydenedistämistä. Ensihoitoasetuksen mukaan sairaanhoitopiirit määrittelevät henkilöstön kelpoisuudet ensihoitopalvelun eri tasoilla. Tehy ja Ensihoitoalan liitto korostavat, että ensihoidon vaativuuden ja vastuullisuuden kasvu edellyttää henkilöstöltä hoitotason osaamista kaikilla tasoilla. On perusteltua, että kaikilla ensihoitoyksiköissä toimivilla on terveydenhuoltoalan ammattikoulutus, Anna Kukka linjaa. Kaikilla ensihoitoyksiköissä toimivilla pitää olla terveydenhuoltoalan ammattikoulutus. Työtavat muuttuvat Yksi suurimmista muutoksista on lain edellyttämä valmiustason nosto. Se kasvattaa merkittävästi ammattikoulutetun työvoiman tarvetta ja sitä kautta ensihoidon kustannuksia. Monet sairaanhoitopiirit ovat nostamassa useita sairaankuljetusyksiköitä välittömän lähtövalmiuden yksiköiksi. Samalla perustason yksiköitä muutetaan hoitotason yksiköiksi. Valmiustason nosto edellyttää aina enemmän ja paremmin koulutettua henkilöstöä. Siksi palkkakustannukset nousevat riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Kustannuksia nostaa myös kaluston muuttaminen hoitotason vaatimusten mukaiseksi, Anna Kukka arvioi. Hänen mukaansa suurimmat säästöt tulevat työtapojen järkeistämisen ja henkilöstön kohonneen koulutustason myötä. Terveydenhuollon ammattikoulutuksen saaneiden työpanosta voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin ensihoitotehtävien välisenä aikana muissa tehtävissä esimerkiksi päivystyksessä ja kotisairaanhoidossa. Työn tekemisen tapojen ja sisältöjen pitää muuttua, ja se vaatii uusia valmiuksia myös henkilöstöltä. Tässä tilanteessa vahvimmilla ovat ne työntekijät, joilla on vankka peruskoulutus ja halu kehittää omaa osaamistaan. Juuri nyt kannattaa seurata sairaanhoitopiirien palvelutasosuunnitelmia ja niiden edellyttämiä kelpoisuusvaatimuksia. Ne näyttävät suuntaa myös oman osaamisen kehittämiselle. Tehy

14 Takaisin Kuntoutus vaatii pitkäjänteisyyttä sekä fysioterapeutilta että kuntoutujalta. Yhteinen sävel löytyy huumorin avulla. Vesa Turunen Kuvat Petri Blomqvist Missä asennossa harjoitellaan, seisten, istuen vai makuulla? kysyy fysioterapeutti Päivi Ahonen. Seisten, vastaa Anniina Hämäläinen päättäväisesti. Seisten, vahvistaa fysioterapeutti ja katsoo kuntoutettavaa suoraan silmiin. Anniina vastaa katseeseen ja nyökkää vakuudeksi. He lähtevät kulkemaan rinnatusten pitkin fysioterapian osaston käytävää. Oikeassa jalassaan Anniinalla on säärituki, dynaaminen ortoosi. Kun Anniina tuli ensimmäisen kerran kuntoutettavaksi keväällä 2011, hän ei päässyt ylös sängystä ja puhekyky oli tiessään. Pari päivää aikaisemmin oli yllättänyt aivoinfarkti. Olemme Kinkomaan sairaalassa Muuramessa Jyväskylän kupeessa. Kinkomaalla kuntoutetaan potilaita, joilla on esimerkiksi monenlaisia keskus- ja ääreishermoston sairauksia ja vammoja. Tavallisimpia ovat aivoinfarkti- ja aivoverenvuotopotilaat. He tulevat keskussairaalasta heti, kun alkuvaiheen tutkimukset on tehty ja diagnoosi varmistunut. Selkäydinvammapotilaat ovat aluksi muutaman viikon keskussairaalassa ja tulevat kuntoutusjaksolle, kun tilanne sen sallii. Myös aivovammapotilaat siirtyvät keskussairaalasta Kinkomaalle, kun akuuttitilanne on ohi ja potilaan voimat sallivat siirron. Pyyhkimistä ja pyykkäystä Päivi ohjaa Anniinan seinän viereen ja siirtää hänen eteensä pyörillä liikkuvan toimenpidepöydän. Anniina seuraa tarkasti, kun Päivi hakee sumutuspullon ja suihkuttaa vettä pöydän päälle. Anniina saa liinan vasempaan käteensä, ottaa oikealla kädellä tukevan otteen pöydän reunasta ja pyyhkii pinnan muutamalla vedolla. Fysioterapeutti suihkuttaa vettä uudestaan ja siirtyy nyt potilaan taakse, vartalo vartaloa vasten. Hän auttaa Anniinan oikean käden sormet auki ja panee omat sormensa potilaan sormien lomaan. Nyt he voivat pyyhkiä pöydän yhdessä. Toimenpidepöytä jatkaa palvelua tiskipöytänä. Fysioterapeutti pitää käsissään hernepusseja, ja Anniina ojentautuu ottamaan niitä kuin kaapin hyllyiltä. Seuraavassa harjoituksessa Päivi lavastaa käytävän asunnoksi, jossa perheen vaatteet ovat hujan hajan. An- 14 Tehy

15 arkeen Aivoinfarktin jälkeisessä kuntoutuksessa tehdään arkisia askareita. Fysioterapeutti Päivi Ahonen auttaa Anniina Hämäläistä pöydän pyyhkimisessä. Tehy y

16 Aivoverenkierron häiriöt Aivohalvaus on yleisin aikuisiässä vammaisuutta aiheuttava sairaus Suomessa. Aivohalvaukseen sairastui vuonna 2006 noin yli 25-vuotiasta. Heistä yli 74-vuotiaita oli Aivoverenkiertohäiriön sairastaneita on ainakin Vuonna 2006 aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoon käytettiin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa 1,2 miljoonaa hoitopäivää. Vanhainkodeissa hoitopäiviä käytettiin ainakin vastaava määrä. Aivoverenkiertohäiriöistä 75 prosenttia on aivoinfarkteja. Aivoverenvuotojen osuus on 15 ja lukinkalvonalaisten verenvuotojen 10 prosenttia. Kolme neljäsosaa aivoinfarkteista aiheutuu kaulavaltimoiden ja kallonsisäisten valtimoiden ateroskleroosista. Neljännes johtuu sydänperäisestä veritulpasta. Pyörätuolikin kaipaa huoltoa. Kuntoutuminen vaatii jopa vuosien työtä. Kovaa, kovaa työtä. niinan tehtävä on kerätä vaatteet pyykkikoriin ja viedä ne pesukoneeseen. Harjoitusten lomassa Anniinan täytyy välillä istahtaa ja hengähtää. Suosin kuntoutuksessa käytännön harjoitteita. Ne auttavat kuntoutujaakin motivoitumaan entistä enemmän. Hän huomaa, että arkiset askareet alkavat sujua paremmin ja paremmin, Päivi sanoo. Biisi soimaan pakaraan Käytännön harjoitusten jälkeen fysioterapeutti ohjaa potilaansa hoitopöydälle ja alkaa käsitellä oikeaa reittä ja pakaraa. Samassa huoneessa, toisistaan verhoin erotetuissa tiloissa, on kolme muuta fysioterapeutti potilas-paria. Anniinan muutaman viikon hoitojaksoon kuuluu ohjattua kuntoutusta aamu- ja iltapäivisin. Jakson aikana selviää muun muassa se, mitä apuvälineitä hän tarvitsee selvitäkseen jatkossa kotona. Anniinasta ja Päivistä näkee, että he ovat paneutuneet yhteistyöhön tiiviisti. Myös huumori on läsnä, kun he lähtevät astelemaan pitkin käytävää. Ja nyt se biisi soimaan sinne pakaraan, Päivi heittää. Mieluisasta musiikista muistuttaminen on keino, joka saa Anniinan ryhdin kohentumaan ja olemuksen sädehtimään. Anniina kärsii vielä afasiasta ja joutuu hakemaan sanoja, mutta hänen ilmeensä ja eleensä viestivät, että hän nauttii sutkautuksista. Päivi haluaa viljellä valoisia mielikuvia ja huumoria. Ne auttavat unohtamaan. Miksi meidän pitäisi lisätä ankeutta? Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että fysioterapeutilla pitää olla tilannetajua ja kyky aistia, minkälaista huumoria kukin sietää. Tarkoitus on löytää yhteinen sävel, joka edistää kuntoutumista. Kun se löytyy, minun on helppo heittäytyä. Yhteinen sävel auttaa myös minua. Afasia vaikeuttaa Fysioterapeutit Sirpa Koppeli ja Tuula Mäkinen kertovat, että työn tekemisessä on tapahtunut suuri suunnanmuutos. Ennen jokainen oli erikoistunut joihinkin tehtäviin, mutta nykyään työt on jaettu tasapuolisesti. Meillä on monipuolinen työ. Kaikilla on kuntoutuspotilaita ja tutkimuspotilaita. Jokaisella on hoidettavanaan omat kuntoutettavat, joiden kuntoutusjaksot kestävät parista viikosta kuukausiin. Tutkimuspotilaat osallistuvat tutkimuksiin päivästä viikkoon. Tällöin fysioterapeutilta vaaditaan nopeaa päättelykykyä. 16 Tehy

17 Apulaisosastohoitaja Raili Suomalainen pallottelee Matti Sarasteen kanssa. Ilmapallo on hyvä väline koordinaation kehittämisessä. Tuula pitää siitä, että fysioterapeutti voi suunnitella työpäivänsä pitkälle itse. Mietimme, minkälaisesta kuntoutuksesta potilaamme hyötyvät eniten. Sirpasta työn parhaaseen antiin kuuluu, että fysioterapeutti saa seurata, miten kuntoutus vaikuttaa. Viikkojen kuluessa näkee, miten kuntoutettava kehittyy. Se on palkitsevaa. Työ kuormittaa niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Henkisesti vaativia ovat potilaat, jotka eivät ymmärrä omaa tilaansa ja saattavat vaikka karkailla. Myös väkivallan uhka on olemassa. Siksi sairaalassa on vartija. Monivammaiset potilaat tekevät työn fyysisesti raskaaksi. Yksi fysioterapeutti ei yleensä riitä vaan liikutteluun tarvitaan kaksi tai kolme työntekijää. Henkisesti raskaalta tuntuvat sellaiset kipupotilaat, joiden kipuihin ei tunnu löytyvän helpotusta vaan he ovat kuin umpikujassa, Tuula pohtii. Myös iällä on vaikutusta. Tänä vuonna kuntoutettavien joukossa on ollut yllättävän paljon nuoria aivoinfarkti-, aivoverenvuotoja aivovammapotilaita. Ikänsä puolesta he voisivat olla omia lapsiamme. Heidän elämänsä on vielä niin kesken, Sirpa miettii. Oman haasteensa aiheuttaa afasia. Vaikka potilas saattaa ymmärtää hyvin puhetta, puhuminen ei onnistu tai on vaikeaa. Ymmärryksen löytäminen voi olla työn ja tuskan takana. Jos sitä ei löydy, potilas turhautuu. Hyötyä on aina Kuntoutuksen tavoitteisiin vaikuttaa vamman tausta. Vaikka ennuste olisi huono, riittävän pitkä kuntoutus hyödyttää jokaista. Ikä ei ainakaan ole este. Ikäihmiset kuntoutuvat aivan yhtä hyvin kuin nuoremmat. Elämänlaatu paranee ja vanhuksen on helpompaa olla kotona. Harva täältä lähtee samanlaisena kuin tulee, Sirpa sanoo. Kun aivot ovat kunnossa, potilas ymmärtää oman tilansa ja kuntoutuksen tarpeen. Kun aivoissa on vamma, ollaan pulman edessä. Potilas ei tunnista kuntoutuksen tarvetta ja odottaa vain pääsyä kotiin. Sirpa arvelee, että ainakin puolet kuntoutuksen onnistumisesta riippuu potilaasta itsestään. Kun oivallus kuntoutuksen tarpeesta syttyy, ihminen asettaa itselleen tavoitteen ja on valmis tekemään töitä tilansa parantamiseksi. Vammautuminen tapahtuu kuin sormia napsauttamalla, mutta kuntoutuminen vaatii jopa vuosien työtä. Kovaa, kovaa työtä. Tehy

18 Selkäydinvamma Selkäydinvamman saa tapaturman seurauksena vuosittain vajaat sata suomalaista. Potilas on yleensä melko nuori, keskimäärin 39-vuotias. Vammautuneista lähes 80 prosenttia on miehiä. Nelisenkymmentä saa selkäydinvamman liikenteessä, ja melkein yhtä usein vamma johtuu putoamisesta. Muutama vammautuu sukellustapaturmassa. Liki puolella selkäytimen vaurio on kaulan alueella. Tällöin halvaantuvat sekä kädet että jalat. Tätä kutsutaan neliraajahalvaukseksi, tetraplegiaksi. Potilas saa tapaturmassa usein muitakin kuin selkäytimeen kohdistuvia vammoja. Hoito vaatii siksi monen ammattiryhmän erikoisosaamista. Sirpa Koppeli tukee Anna-Kaija Salmista jalkakyykkyjen teossa. Voimme aina kääntyä toinen toistemme puoleen, kun tarvitsemme apua. Ihmisen omatoimisuutta voidaan palauttaa vakavankin neliraajahalvauksen jälkeen. Tavoite on saada ihminen mahdollisimman itsenäiseksi. Ihminen pystyy tekemään monenlaisia asioita ihmeen pienillä lihasaktiviteeteilla. Kompensointikeinoja on, Tuula muistuttaa. Neliraajahalvauspotilaat tulevat Kinkomaalle traumaosastolta. Heidän kuntoutusjaksonsa kestää potilaan tilasta riippuen kahdesta neljään kuukautta. Sen jälkeen on vuorossa Käpylän kuntoutuslaitos ja jälleen Kinkomaa, jossa arvioidaan, selviääkö potilas kotona vai kokeillaanko asumista palvelutalossa. Kinkomaalla sijaitsee myös alueellinen apuvälinekeskus, jonka henkilökunnan kanssa kokeillaan ja tarvittaessa hankitaan esimerkiksi sähköpyörätuolit ja -sängyt. Sisäilma ajaa ulos Fysioterapian osastolla työskentelee kaikkiaan kolmetoista henkeä. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän fysioterapeuttia, apulaisosastonhoitaja, sihteeri ja kuntohoitaja. Fysiatri on paikalla parina päivänä viikossa. Fysioterapeuttiopiskelijoita on kerrallaan kahdesta viiteen. Harjoitusjakson pituus on kahdeksan viikkoa. Opiskelijoita tulee myös ulkomailta ja heidän harjoittelunsa saattaa kestää jopa kolme kuukautta. Kuntoutustiimiin kuuluu myös erityistyöntekijöitä: neuropsykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti sekä lääkärit ja vuodeosaston hoitajat. Voimme aina kääntyä toinen toistemme puoleen, kun tarvitsemme apua. Kuntouttava hoito-ote on vuosien saatossa lyönyt itsensä läpi, Sirpa sanoo. Osaston tulevaisuuden yllä on yksi mutta sitäkin synkempi pilvi. Kuntoutuksen vuodeosaston sisäilma on käynyt niin huonoksi, että se on aiheuttanut oireita työntekijöille. Syykin on selvinnyt: parvekkeiden saumauskohdista on päässyt vettä. Kesän aikana sairaalarakennuksen kaikkiin tiloihin on asennettu ilmanpuhdistuslaitteita. Myös fysioterapian osaston huoneet ovat saaneet omansa, ja ilmanlaatu on parantunut. Tosin meillä ei ole kukaan oireillut selvästi. Suurimmat ongelmat ovat olleet vuodeosastolla, Tuula korostaa. Syksyn aikana pitäisi selvitä, miten vakavasta ongelmasta on kysymys ja täytyykö sairaala tyhjentää kokonaan toiminnoista remontin ajaksi. Fysioterapian henkilökunta kantaa huolta oman toiminnan jatkosta. Vaarana on, että toiminnat hajautetaan. 18 Tehy

19 Sirpa Koppeli ja Päivi Ahonen opastavat Mika Väätäistä pitämään lantion suorassa kävelysimulaattorissa. Olemme niin iso yksikkö, että korvaavia tiloja on vaikea löytää saman katon alta. Uusi keskussairaala on suunnitteilla, mutta siitä ei ole apua tässä tilanteessa. Se valmistunee aikaisintaan 2010-luvun lopulla. Kannustava ilmapiiri Sirpa tulee kuntoutussaliin, jossa Päivi jo odottaa pyörätuolissa istuvan Mika Väätäisen kanssa. Fysioterapeutit pukevat valjaat potilaan ylle ja auttavat hänet kävelysimulaattoriin. Laite on kovassa käytössä. Se on monelle potilaalle mieluinen, Päivi kertoo. Apulaisosastonhoitaja Raili Suomalainen pallottelee vieressä Matti Sarasteen kanssa. Pallo halkoo ilmaa iloisten huudahdusten saattelemana. Fysioterapeutit kehuvat ja kannustavat omia kuntoutettaviaan. Myös kahdelta ohi kulkevalta fysioterapeutilta irtoaa kannustushuutoja. Ilmapiiri on välitön ja lämmin. Meillä on runsaasti yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Tarvittaessa toinen fysioterapeutti tulee kaveriksi auttamaan. Yhteistyö sujuu mutkattomasti ja saumattomasti, vakuuttaa apulaisosastohoitaja. Fysioterapeuttien mukaan työyhteisössä valitsee hyvä ilmapiiri. Asiasta kuin asiasta voi sanoa reilusti mielipiteensä ja keskustelu on vapaata. Osastolle on suunnitteilla ryhmätyönohjausta, joka liittyy opiskelijaohjauksen kehittämiseen. Ovatko asiat olleet aina näin hyvin? Eivät toki. Kyllä ilmapiirin rakentamiseksi on tehty töitä ja tehdään edelleen. Se kitkee kuppikuntaisen puuhastelun pois, Tuula vastaa. Osaston periaatteisiin kuuluu, että jokainen opettelee hyväksymään erilaisuutta. Tämä lukee myös huoneentauluna olevissa arvoissa. Niihin kuuluvat itsensä ja toisen arvostaminen ja kunnioittaminen, rehellisyys, terveys ja huumori. Jotain ilmapiiristä kertoo varmasti myös se, että viihdymme toistemme kanssa vapaaaikana, fysioterapeutit sanovat. Lue lisää Keski-Suomen keskussairaalan sisäilmaongelmista sivulta 9. Tehy

20 Ammatissa Paremmin tekemisen taito Sairaanhoitaja Merja Mäkiranta kehittää kotiuttamista keuhkosairauksien osastolla. Päivi Spåre Kuvat Harri Mäenpää Merjan plussat ja miinukset + Vahva työyhteisö + Mahdollisuus koulutuksiin + Jaksamista tuetaan Kiire Tietoähky Pohjois-Karjalan keskussairaalan keuhkosairauksien osasto 4K on uusi ja modernisti varusteltu. Osastolla hoidetaan keuhkosyöpää, keuhkokuumetta, astmaa, keuhkoahtaumatautia (COPD) ja tuberkuloosia. Osastolla tehdään myös uniapneatutkimuksia ja hoidetaan lihasrappeumaa sairastavia, kuten MS- ja ALS- potilaita, jotka potevat kroonista hengitysvajetta. Hoitotyön avain on potilaan kohtaaminen, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Esimerkiksi keuhkosyöpä on sairaus, josta harva paranee. Tieto vakavasta sairaudesta merkitsee ihmiselle kriisiä. Hoitajan tehtävä on pysähtyä potilaan ja hänen läheisensä vierelle, olla rehellinen, luoda toivoa. Läheisen tukeminen lohduttaa myös potilasta. Kohtaamisessa kyse on enemmän asenteesta kuin ajasta, sairaanhoitaja Merja Mäkiranta sanoo. Toisaalta työ vaatii teknistä taitavuutta, sillä keuhkosairauksien hoidossa käytetään paljon hengitystä tukevia laitteita. 20 Tehy