Kuluttajansuojalaki. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajansuojalaki. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2"

Transkriptio

1 30 VUOT TA JuhlaLIITE 3 0 V U OT 2008 TA Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2 PÄIVI SEPPÄLÄ Kuluttajan oikeusaseman kehittyminen välttämättömyyspalveluja ja julkisia palveluja koskevan lainsäädännön valossa 8 MIKA HAKAMÄKI Yksilöitävyys hinnan ilmoittamisen edellytyksenä 12 OUTI HAUNIO-RUDANKO Maksajan rooli markkinoilla muuttuu 16 RIITTA KOKKO-HERRALA Kuluttajana luottomarkkinoilla Miltä luottojen tarjonta kuluttajan kannalta näyttää? 20 MIINA OJAJÄRVI Mainonta muuttuu, säännökset pysyvät Mainos on aina tunnistettava mainokseksi 23 KATRI VÄÄNÄNEN Minun asiakaspalvelu 28 Kuluttaja virasto asiamies Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

2 Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä Anja Peltonen Kuluttajaoikeusryhmän johtaja Kuluttajapoliittisessa keskustelussa korostetaan kuluttajan vastuullisuutta. Kun kuluttaja käyttää valtaansa, markkinoiden toiminta paranee ja hyvinvointi kasvaa. Esimerkiksi Suomen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille todetaan, että kuluttajilla itsellään on vastuullinen rooli oman hyvinvointinsa turvaajina. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ei ole ohjelman mukaan osattu käyttää täysimääräisesti hyödyksi. Heidän valintansa ohjaavat myös palvelujen ja tuotteiden kehittämistä ja sitä kautta innovaatiota ja tehokkuutta. Ohjelman tavoitteena onkin, että kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja osaaminen, jotta he osaavat toimia kehittyvillä markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa Kuluttaja ei kuitenkaan voi käyttää valtaansa ilman lainsäädännön tarjoamaa selkänojaa. Lainsäädännön on taattava, että kuluttaja saa selkeää tietoa ja pääsee oikeuksiinsa. Lisäksi on varmistettava, että ei-vastuulliset toimijat karsitaan pois markkinoilta. Toimiva lainsäädäntö ja tehokas valvonta edesauttavat kuluttajapoliittisen ohjelmankin mukaan kuluttajien luottamusta ja itse asiassa antavat välineet vallan käyttämiseen. Tieto takaa hyvän lopputuloksen? Perinteisen käsityksen mukaan kuluttaja toimii rationaalisesti ja rationaalista päätöksentekoa edistetään antamalla tietoa. Tämä on ollut aikanaan kuluttajansuojalainkin markkinointisäännösten lähtökohta vuoden 1977 hallituksen esityksessä (HE 8/1977 vp). Kunhan kaikki päätöksentekoon vaikuttavat tekijät kerrotaan, siitä seuraa automaattisesti järkevä päätös. Vastaavalla tavalla esimerkiksi kulutusluottodirektiivissä (87/101/ETY) vuonna 1987 säädettiin siitä, että pelkkä todellisen vuosikoron ilmoittaminen parantaa kuluttajan tiedonsaantia ja vertailumahdollisuuksia. Sen sijaan ei kiinnitetty mitään huomiota siihen tapaan, jolla todellinen vuosikorko kerrotaan. Vielä Suomen voimassaolevaa takauslainsäädäntöä valmisteltaessa 1998 (HE 189/1998 vp) uskottiin puhtaasti tiedon antamiseen eikä arvioitu, onko vastaanottajalla mahdollisuuksia omaksua tietoa. Takaussäännösten (Takauslaki 361/99) mukaan takaajalle pitää antaa runsaasti tietoa. Jotta takaaja saisi oikean kokonaiskuvan vastuustaan, luotonantajan on takaussitoumukseen merkittyjen ehtojen lisäksi selostettava pääkohtia takausta koskevasta lainsäädännöstä. Käytännössä tilanne on johtanut pankeissa pitkien litanioiden läpikäymiseen. Lakisääteisen tiedon antaminen kuluttajalle ei sinänsä vielä riitäkään, ellei kiinnitetä huomiota siihen muotoon, jolla tieto tehokkaasti annetaan. Muuten päädytään siihen, että kuluttaja väsähtää tiedon määrään (consumer fatigue). Informaatiovelvollisuudesta kohti osuvaa esittämistapaa Viime aikoina on yhä useammin myönnetty, että kuluttaja ei olekaan aina ja kaikessa rationaalinen toimija. Samat inhimilliset käyttäytymismallit toistuvat usein ja voivat joskus jopa estää järkiperäisen päätöksenteon. Esimerkiksi energia-asioissa (Ofcom, UK ) voi käydä niin, että mitä enemmän kuluttajalla on valinnanmahdollisuuksia ja yksityiskohtaista tietoa, sitä todennäköisempää on, että valinta ei palvelekaan enää kuluttajan etua. Vertailu ei silloin käytännössä toimi tarkoitetulla tavalla (confusopoly). Kuluttajavirasto

3 3 0 V U OT TA Kuluttajan aktiivinen toimiminen markkinoilla ei enää saa perustua eikä perustu vain siihen olettamukseen, että kunhan tieto on annettu, vastuu siirtyy kuluttajalle. Siksi tietojenantoa koskevissa säännöksissä korostetaan nyttemmin tiedon käyttökelpoisuutta. EU:n useissa kuluttajadirektiiveissä on täsmennetty tiedonantovelvollisuutta termeillä selkeästi ja ymmärrettävästi. Nämä käsitteet on direktiivejä täytäntöön pantaessa sisällytetty myös Suomen kuluttajansuojalakiin esimerkiksi etämyyntija takuusäännöksissä. Myös kulutustavaroista ja -palveluista annettavia tietoja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (613/2004) edellytetään, että käyttöohjeet, kuten muutkin kulutustavarasta annettavat tiedot, on annettava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä käyttämällä selkeää kirjasintyyppiä ja riittävän suurikokoisia kirjasimia. Sopimattomia kaupallisia käytäntöjä koskevassa direktiivissä (2005/29/EY) puhutaan puolestaan keskivertokuluttajasta, joka ei kuitenkaan enää liene mainokset pilkuntarkkaan lukeva tietokone. Komission esitteessä The Unfair Commercial Practices Directive, New laws to stop unfair behaviour towards consumers todetaan näet, että tiedot on esitettävä selkeästi: tietojen epäselvä esillepano on käytännössä sama kuin laiminlyönti. Tämä linjanmuutos, jossa yritysten tiedonantovelvollisuus on laventunut tiedon todelliseen käyttökelpoisuuteen, on merkki kuluttajaoikeuden modernisoitumisesta. Mielenkiintoista on, että myös palveludirektiivissä (2006/123/EY) joka koskee myös b2b markkinointia ja jota ei ole pidetty varsinaisena kuluttajadirektiivinä on päämäärätietoisesti painotettu tietojensaannin helppoutta, selkeyttä ja yksiselitteisyyttä. Palveludirektiivi täydentääkin kuluttajakaupassa kuluttajansuojadirektiivien tietojenantovelvoitteita. Palveludirektiivin artikla 22 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot, jotka palveluntarjoajan on annettava, saatetaan saataville tai ilmoitetaan selkeästi ja yksiselitteisesti ja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen palvelun tarjoamista, jos kirjallista sopimusta ei ole. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että kuluttajia koskeva lainsäädäntö edellyttää nykyään, että kuluttaja saa tarvittavat tiedot käyttöönsä mahdollisimman selkeinä, helppolukuisina ja vaivattomasti. Puheessaan Lissabonin strategiasta kuluttaja-asioista vastaava komissaari Meglena Kuneva (The Lisbon Council 2007 Growth and Jobs Summit Brussels, 2007) alleviivasi sitä, että kuluttajille pitää luoda oikeat markkinaolosuhteet, jossa voi tehdä harkittuja valintoja. Kuluttajille on tätä varten myös annettava välineet. Viimeisin askel tähän suuntaan on uusittu kulutusluottodirektiivi (2008/48/EY), jossa nimenomaan edellytetään, että vakiotiedot markkinoinnissa on esitettävä selkeästi, tiiviisti ja näkyvästi edustavan esimerkin avulla ja että ennen sopimuksen tekoa annettavat tiedot annetaan vakiolomakkeella. Lisäksi halutaan varmistaa, että kuluttaja kykenee arvioimaan luottosopimuksen merkityksen tarvittaessa selittämällä tiedot yksilöllisesti ottaen huomioon olosuhteet, kuluttajan henkilön ja luottotyypin. Näin lisätään läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Ehkäpä jossain vaiheessa edellytetään myös muillakin palvelualoilla ilmoittamaan yksikköhinnat, jotta samaan vertailukelpoisuuteen päästään muillakin aloilla kuin luotoissa. Samalla edistettäisiin myös kilpailua. 3 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

4 Sopimusehtojenkin oltava selkeitä Sopimusehtojen selkeys on rinnastettavissa markkinointitietojen esittämiseen. Uusimmissa kuluttajadirektiiveissä, samoin kuin palveludirektiivissä, alleviivataan sopimusehtojen esittämistä hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Jo vuodelta 1993 olevaan kohtuuttomia sopimusehtoja koskevaan direktiiviin (93/13/ETY) on kirjattu, että jos on kyse sopimuksesta, jonka kaikki tai tietyt kuluttajalle esitetyt ehdot on laadittu kirjallisesti, ehdot on aina laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tätä artiklaa ei ole sisällytetty kuluttajansuojalakiin direktiiviä täytäntöön pantaessa. Sen sijaan kuluttajansuojalain 4 lukuun lisättiin 3, jonka mukaan epäselvästi laadittuja ehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi. Markkinaoikeus otti ehtojen selkeysvaatimuksen huomioon kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta ratkaisussaan (Mao 31:4) ja katsoi epäselvät sopimusehdot kohtuuttomiksi. Markkinaoikeuden mukaan sopimusehdot, joissa kuluttajan maksuvelvollisuutta korkojen ja muiden maksujen osalta ei oltu riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti esitetty, olivat kuluttajien kannalta kohtuuttomia ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 :n vastaisia. Sopimusehtojen sisällön kannalta on myös keskeistä se, ovatko kuluttajat tietoisia oikeuksistaan ja onko heillä toimintamahdollisuuksia. Sopimusehdoissa tulee ilmetä, mitä kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet ovat. Paitsi että ehdot eivät voi olla vain toiselle velvoitteita asettavia, ne eivät voi myöskään olla vain pelkkää säännösten toistamista. Sama periaate näkyy myös sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston laatimassa palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa käsikirjassa, jossa todetaan, että 21 artiklan mukainen jäsenvaltioiden tietojenantovelvollisuus yrityksille ei voi olla ainoastaan pyyntö tutustua oikeudellisiin teksteihin. Jos esimerkiksi viestintämarkkinalain säännökset kirjataan suoraan kuluttajasopimukseen sellaisenaan tai viitataan pykäliin, kuluttaja ei saa sopimuksesta oikeaa kuvaa oikeusasemastaan juuri kyseisen sopimuksen osapuolena. Kanadassa sikäläinen valvoja The Canadian Radio Television and Telecommunications Commission (the CRTC) on jakanut kuluttajille lyhennelmän heidän perusoikeuksistaan telepalvelujen käyttäjänä. Oppaassa kerrotaan muun muassa, mitä kuluttajat voivat vaatia laskutuksen selkeydeltä. Tämä tuntuu hyvältä ja toimivalta tavalta varmistaa, että kuluttajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja että heille herää kiinnostus myös sopimuksen sisältöä kohtaan. Kuluttajalla on silloin todellinen mahdollisuus olla aktiivinen ja käyttää oikeuksiaan. Edellytyksinä Kanadan esimerkin kaltaisille oppaille on, että lainsäädäntöön on kirjattu osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Suomessa näin onkin tehty monilla aloilla. Eräältä keskeisimmältä, pankkipalveluilta, tällainen lainsäädäntö kuitenkin edelleen puuttuu. Erityistilanteisiin tarvitaan peruuttamisoikeus Kun puhutaan kuluttajan vallankäytöstä arkielämässä, ei aina riitä, että kuluttaja saa selkeästi esitetyt perustiedot ja tekee sen jälkeen sitovan sopimuksen. Jos päätöksentekotilanne tai tuote on erityislaatuinen, vasta peruuttamisoikeus antaa kuluttajille aidon mahdollisuuden päättää ja toimia. Tähän mennessä peruuttamisoikeutta on säännöksin tuotu tilanteisiin, joissa kuluttaja tekee ostopäätöksensä ilman vertailumahdollisuuksia, kuten etämyynnissä tai lomaosakkeiden kaupassa. 4 Kuluttajavirasto

5 3 0 V U OT TA Kulutusluotoissa peruuttamisoikeus laajenee uuden direktiivin myötä tilanteeseen, jossa kuluttaja tekee merkittävän tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksiin vaikuttavan päätöksen. Markkinaoikeuden kesäkuisessa päätöksessä puolestaan todetaan (MaO 256/08), että tietyissä tapauksissa kuluttajan järkiperäisen päätöksenteon turvaamiseksi on tarpeen, että hän voi vielä myöhemmin harkita tekemäänsä päätöstä ja tarvittaessa yksipuolisesti peruuttaa tekemänsä kaupan. Käsiteltävänä oli autojen vuokraoikeuteen etuja antavien osakkeiden myyminen esittelytilaisuudessa. Markkinaoikeus totesi, että huomioon ottaen kauppahinta ja olosuhteet joissa sopimus syntyy, kauppasopimusta, johon ei sisälly sopimusehtoa ostajan oikeudesta purkaa kauppa, on pidettävä kuluttajan kannalta kohtuuttomana. Viime aikoina on keskusteltu siitä, pitäisikö kadulla toimivien telemyyjien sopimuksissa ottaa myös käyttöön peruuttamisoikeus. Ruotsin kuluttaja-asiamies on esittänyt tätä koskevan lainsäädäntöaloitteen. Pääseekö kuluttaja oikeuksiinsa oikeasti? Maailma ei ole valmis saatikka täydellinen. Lainsäädännön on taattava myös kuluttajan pääsy oikeuksiinsa häiriötilanteissa. Kuluttajan on saatava kauppahinnalle asianmukainen vastike. Virhetilanteista onkin säännökset kuluttajansuojalaissa ja useissa erityislaeissa. Jos asiakkaan yhteydentotoihin yritykseen ei kuitenkaan vastata, reklamaatiota ei hoideta, kuluttajan lakisääteiset oikeudet eivät välttämättä toteudu. Kuluttajakin pyrkii käyttämään aikansa tehokkaasti ja kärsii tappion. Siitä syystä ilahduttavaa onkin, että sekä sopimattomia menettelyjä koskevassa direktiivissä että palveludirektiivissä korostetaan asiakaspalvelua. Palveludirektiivissä edellytetään nimenomaisesti, että yritys antaa paitsi yhteystietonsa, myös vastaavat valituksiin ja palvelua koskeviin kyselyihin mahdollisimman nopeasti sekä pyrkivät parhaansa mukaan löytämään tyydyttävän ratkaisun (artikla 27). Palveludirektiivin toimeenpanoa koskevassa käsikirjassa todetaan, että jäsenvaltioiden on sisällytettävä tällainen palveluntarjoajia koskeva velvoite lainsäädäntöönsä. Velvoite vastata asiakaspalveluun tulleisiin yhteydenottoihin joutuisasti saattaa tuntua itsestään selvältä. Meille tulevista kuluttajien yhteydenotoista kuitenkin näkee, että tämän nimenomaisen säännöksen ja sen rikkomisen seuraamusten pohdinta on varsin tarpeellista. Jos valitukseen vastataan, se edesauttaa myös kiistan selvittämistä ilman viranomaisen väliintuloa. Valvonnasta lisäpotkua Pelkkä lainsäädäntö ei yksinään aina riitä ylläpitämään kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan. Tarvitaan myös viranomaisten tehokasta ja uskottavaa valvontaa, jonka avulla puututaan lainvastaiseen toimintaan tuloksekkaasti. Myös Suomen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa peräänkuulutetaan tehokasta valvontaa. Kuluttajansuojan valvontakeinoissa ja resursseissa - on kuitenkin selviä puutteita. Viimeksi ne ovat tulleet esille talousvaliokunnan mietinnössä (TaV 11/2008). Useilla muilla OECD-mailla on käytössään keinot, joilla voidaan puuttua nopeasti jatkuvaan vakiintuneiden sääntöjen rikkomiseen. Parhaillaan Norjassa käsitellään parlamentissa sopimattomia kaupallisia käytäntöjä koskevan direktiivin toimeenpanoa koskevaa esitystä, jossa erityinen markkinahäiriömaksu halutaan juuri näihin valvontatoiminnan uskottavuutta ja tuloksellisuutta horjuttaviin tilanteisiin (Om lov om kontroll med markedsföring og avtalevillkår mv Ot.prp.nr ). 5 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

6 Valvojan rooli on nykyään paljolti informoiva ja lain noudattamista helpottava työkaluja tarjoava. Meillä kuluttajaoikeuden valvonnassa on kehitetty ja ollaan jatkossakin tekemässä yrityksille taskumuistilistoja, nettiin päätöspuita, kuluttajille reklamointimalleja. Informaation ja yhteistyöhankkeiden ohella valvoja kuitenkin tarvitsee aina myös vaikutuksiltaan nopeita keinoja. Tähän valvonnan uskottavuuteen voi tuoda jatkossa helpotusta myös toimiva alue- ja paikallishallinto. Kuuluuko valtaistuminen vain hyvin pärjääville? Kun puhutaan aktiivisten kuluttajien vaikuttamisesta, unohdetaan helposti syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat kuluttajat. Jatkuvasti perintätoimien kohteena oleva kuluttaja ei pysty vaikuttamaan perintäyhtiöiden kululaskuihin tai varmistamaan, että pikaluottojen korot olisivat kohtuullisia. Köyhä kuluttaja ei voi vaikuttaa ehtoihin kilpailuttamalla. Näissä tapauksissa tarvitaan lainsäädäntötoimia paitsi saatavuuden myös kohtuullisuuden turvaamiseksi. Suomen lainsäädännössä ja EU:n tasolla on pidetty tärkeänä turvata saatavuus ja kohtuullisuus tietyissä palveluissa. Kuneva totesi Lissabonin puheessaan, että Euroopan taloudessa on pyrittävä alhaiseen syrjäytyneiden määrään. Muuten markkinoiden vapauttaminen ei onnistu. Komission raportissa Financial Services Provision and Prevention of Financial Exclusion (manuscript completed in march 2008) pohditaan eri keinojen vaikutuksia rahoituspalvelujen saannin takaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Johtopäätöksissä tulee esille myös toimivan kuluttajalainsäädännön merkitys. Jos syrjäytymistä onnistutaan ehkäisemään esimerkiksi turvaamalla rahoituspalvelujen saanti lakiteitse, kuluttajan mahdollisuudet tehdä valintoja paranevat. Lainsäädäntökään ei aina auta Kuluttajan mahdollisuudet toimia aktiivisena vaikuttajana pyritään ensisijaisesti takaamaan lainsäädännön informaatiota koskevilla vähimmäis- ja selkeysvaatimuksilla. Niiden pohjalta kuluttaja voi vaikuttaa omilla tietoisilla valinnoillaan markkinoihin. Kaikissa asioissa kuvio ei kuitenkaan toimi näin. Lainsäädäntö ei edellytä, että mainostajan tulisi kertoa, jos tuote on ympäristön kannalta haitallisempi kuin muut saman tuoteryhmän tuotteet. Edelleenkin viesti kerrotaan toisinpäin: se, jolla on oikeasti jotain kerrottavaa ympäristöagendastaan, voi mainostaa tuotetta ympäristöargumentilla. Kuluttaja ei kuitenkaan voi luottaa siihen, että yritykset, jotka eivät käytä ympäristöväittämiä, olisivat edes keskitasoa ympäristöasioissa. Tilanne poikkeaakin tuoteturvallisuudesta, jossa lähtökohtana on kuluttajien luottamus siihen, että markkinoilla olevat tuotteet eivät aiheuta vaaraa terveydelle. Yritys ei voi tehdä myyntivalttia siitä, että se ei vaaranna kuluttajien terveyttä vaan tietty vähimmäistaso koskee kaikkia tuotteita. Tietojen antamista koskevat säännökset eivät tarjoa kuluttajille myöskään mahdollisuutta vaikuttaa tuotteiden kestoiän pitenemiseen. Kuluttajan on tosin saatava tiedot takuu- ja huoltojärjestelmistä. Vaikutusmahdollisuudet tuotteiden kestoiän kasvattamiseen ovat kuitenkin vähäiset, jos yksikään tuotemerkki ei halua profiloitua kestoiällä. Ympäristö- ja kestoikäasioissa kuluttajan tueksi tarvitaankin lainsäädännön puuttuessa vertailevia testejä ja yhtenäistä kuluttajaliikettä. Palveludirektiivi on tässäkin asiassa ilahduttavasti helpottamassa kuluttajan vallan käyttöä. Jäsenvaltiot on velvoitettu varmistamaan, että osapuolet saavat helposti laatumerkkien perusteis- 6 Kuluttajavirasto

7 3 0 V U OT TA ta tietoa (artikla 26). Sen lisäksi palvelujen laadusta tulisi artiklan mukaan saada enemmän vertailevaa tietoa. Mielenkiintoista on, muodostaako palveludirektiivin laatupolitiikka-artikla jatkossa todellisen keinon palvelujen laadun parantamisessa. Toimiva lainsäädäntö takaa aktiivisen kuluttajaliikkeen Esittämistavan pohtiminen ei ole pelkästään eurooppalainen ilmiö. OECD-tasolla Soulin ministerikokouksessa hyväksytyissä dokumenteissa korostuu selvästi yrityksen vastuu valtaistaa kuluttajia informaatiota välittämällä. Raportissa Protecting and Empowering Consumers in Communication Services rohkaistaan yrityksiä antamaan selkeää ja yksiselitteistä informaatiota kuluttajille palveluistaan, sopimusehdoista ja maksuista. Kuluttajamarkkinoinnissa ei siis enää riitä vain lakisääteisten tietojen esittäminen, vaan lainmukaisuutta arvioidaan myös selkeyden ja yksiselitteisyyden nojalla. Yritysten innovatiivisuutta tarvitaan uusien kuluttajia palvelevien esittämistapojen kehittämisessä. Nettiympäristö tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia kehittää one size fits all -ratkaisujen sijasta useita tapoja täyttää tiedonantovelvollisuus. Oivan esimerkin lainsäädännön kehittymismahdollisuuksista tarjoaa OECD:n kuluttajapoliittisen komitean aloittama työ, jonka innoittamana useissa maissa on saatu parannuksia aikaan. Erityisen hieno saavutus on Englannissa laadittu käsikirja lainvalmistelijoille Warning! Regulated Information for Policy-makers. Jatkossa lainsäädännössä pohdittaneen perusteellisemmin kuluttajakäyttäytymistä koskevan tutkimuksen pohjalta, millaisin täsmäkeinoin kuluttajan toimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Kun lainsäädäntö tukee kuluttajan toimintamahdollisuuksia ja perusarjen kulutuspäätökset voidaan tehdä luottavaisesti, kuluttajilla on entistä paremmin tilaa vaikuttaa kuluttajaliikkeissä myös niihin asioihin, joihin lainsäädäntö ei pure. Anja Peltonen 7 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

8 Kuluttajan oikeusaseman kehittyminen välttämättömyyspalveluja ja julkisia palveluja koskevan lainsäädännön valossa Päivi Seppälä Kuluttajaoikeusryhmän apulaisjohtaja, johtajan sijainen Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena havaittiin 90-luvun alkupuolella, että oli olemassa joukko palveluita, jotka eivät enää olleet julkisten organisaatioiden hoitamia. Näihin palveluihin kuitenkin liittyi erityispiirteitä, jotka erottivat ne muista kuluttajapalveluista. Kilpailua oli avattu, sääntelyä purettu ja vanhoja liikelaitoksia yksityistetty. Monet palvelut, kuten esimerkiksi puhelinpalvelut, vesi ja sähkö, siirtyivät markkina- ja kilpailumekanismin piiriin. Kuluttaja-asiamiehen aloitteesta alettiin julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa kutsua tällaisia palveluita välttämättömyyspalveluiksi. Aiemmin tällaiset palvelut oli järjestetty useimmiten monopolitoimintana. Toiset, esim. puhelinpalvelut, perustuivat lisäksi osuuskuntamuotoiseen toimintaan, joissa kuluttajien piti liittyä osuuskunnan jäseniksi palvelut saadakseen. Kuluttajansuojalain voimaantulosta 90-luvulle saakka palvelut järjesti useimmiten sen paikkakunnan puhelinlaitos, sähkölaitos tai vesilaitos, jonka alueella kuluttaja asui. Koska palvelut rinnastuivat viranomaistoimintaan, jouduttiin toisinaan pohtimaan myös kuluttajansuojalain soveltuvuutta näihin palveluihin. Palvelut järjestettiin kaikille kunnan asukkaille ja niistä perittävät taksat vahvistettiin useimmiten kunnan elimissä. Sääntelyn purkaminen ja kilpailun avaaminen johti toisinaan siihen, että yritykset pyrkivät ymmärrettävästi valitsemaan asiakkaikseen sopimusvapauden nimissä ns. kannattavat asiakkaat. Maksuvaikeuksissa olevat kuluttajat saattoivat jäädä kokonaan ilman palveluita tai niitä tarjottiin vain ennakkomaksua tai vakuutta vastaan. Muuttuva yhteiskunta muovaa välttämättömyyspalveluita Yhteiskunnan kehitys heijastuu välttämättömyyspalveluiden sisältöön. Ratkaisevaa on palvelun merkitys kuluttajille. Välttämättömyyspalvelut määritellään palveluiksi, joita ilman kuluttaja ei nyky-yhteiskunnassa voi tulla toimeen. Aluksi puhuttiin vedestä, sähköstä ja puhelinpalveluista. Tänään välttämättömyyspalveluiksi luetaan myös mm. peruspankkipalvelut, eräät tietoyhteiskunnan palvelut ja kotivakuutus. Nämä palvelut eroavat verovaroilla turvatuista peruspalveluista, koska ne ovat elinkeinotoimintaa. Välttämättömyyspalvelut ovat kuluttajapalveluita, joihin sovelletaan kuluttajansuojalakia, mutta ne eroavat tavanomaisista kuluttajapalveluista siinä, ettei kuluttaja aina voi valita palvelun toimittajaa. Palvelut on kuitenkin turvattava kaikille kohtuulliseen hintaan taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tällaisella alalla toimiva yritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että palveluita tarjotaan myös niille, jotka yrityksen näkökulmasta eivät ole kaikkein kannattavimpia asiakkaita. Velvollisuus tarjota palveluita kaikille halukkaille voidaan nähdä osana yrityksen yhteiskunnallista vastuuta. 8 Kuluttajavirasto

9 3 0 V U OT TA Yleispalveluvelvoite turvaamaan palveluita EU-tasolla EU:ssa kilpailun avaaminen on edellyttänyt lainsäädännön purkamista. Varsin pian kävi kuitenkin ilmi, että kilpailun avaamisen yhteydessä kuluttajien oikeuksien turvaaminen ei onnistu pelkästään lainsäädäntöä purkamalla, vaan kilpailutilanteessa eri osapuolten aseman turvaaminen vaatii tuekseen uudenlaista lainsäädäntöä. EU:ssa on tuotu esiin ajatusta ns. yleispalveluvelvoitteen asettamisesta välttämättömyyspalveluja tuottaville elinkeinonharjoittajille, minkä avulla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikille kuluttajille turvataan näiden palvelujen saatavuus kohtuulliseen hintaan. Se, millaisia palveluja kulloinkin luetaan yleispalveluvelvoitteen piiriin, riippuu usein kunkin jäsenvaltion sisäisestä tilanteesta ja sen määritteleminen on jätetty jäsenvaltion omaan harkintaan. EU:n säädösvalmistelussa kiinnitetään enemmän huomiota kuluttajan asemaan nyt, kun sähkö-, kaasu-, posti- ja viestintäpalvelujen vapauttaminen edistyy entisestään. Sama koskee myös liikennesektoria, sekä lentoliikennettä että muuta henkilöliikennettä. On ymmärretty, että tehokas sisämarkkinoiden toiminta ei synny itsestään purkamalla kilpailun esteitä, vaan tueksi tarvitaan kuluttajia, jotka uskaltavat toimia kilpailluilla markkinoilla. Tämä edellyttää kuluttajien luottamusta markkinoiden oikeudenmukaisuuteen, ja siihen, että heidän oikeusasemansa on riittävällä tavalla turvattu. Lisäksi pidetään tarpeellisena huolehtia siitä, että välttämättömät palvelut ovat kaikkien kuluttajien saatavissa eikä ns. heikkoja kuluttajaryhmiä ja erityisryhmiä jää niiden ulkopuolelle. EU:n kuluttajapoliittisen strategian mukaan, keskeisten palvelujen kohtuuhintainen saanti on ehdoton edellytys nykyaikaiselle ja joustavalle taloudelle myös sosiaalisen osallisuuden kannalta. Kuluttajansuojalain periaatteet ulottuvat laajalle Kuluttajansuojalain voimassaoloaikana kuluttajille välttämättömät palvelut ovat muuttaneet luonnettaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Suomessa on edetty välttämättömyyspalvelu-käsitteen määrittelemisestä sen vakiinnuttamiseen ja perusperiaatteiden sisällyttämiseen lainsäädäntöön. Kuluttajasuhteissa kuluttajan oikeudellinen asema pohjautuu kuluttajansuojalakiin ja siitä ilmeneviin periaatteisiin. Käyttäjän asemasta on säännöksiä myös erityislainsäädännössä, esim. sähkömarkkinalaissa, viestintämarkkinalaissa, vesihuoltolaissa ja luottolaitoslaissa. Nykyisin monessa erityislaissa palveluiden käyttäjän oikeusasema noudattelee kuluttajaoikeuden periaatteita. Palveluiden saatavuus on turvattu ja kuluttajan oikeudet virhe- ja viivästystilanteissa on otettu huomioon. Kuluttajan kannalta välttämättömyyspalveluiden sopimusehtoihin liittyy samantapaisia ongelmia palvelusta riippumatta. Kuluttaja ei voi aina valita palvelun tarjoajaa. Joskus niitä on paikkakunnalla vain yksi. Tästä syystä kuluttaja ei voi myöskään irtisanoa palvelua ja hankkia sitä muualta, jos palvelu ei ole sopimuksen mukainen tai hän on muuten siihen tyytymätön. Vaikka kuluttajansuojalaissa ei ole suoranaisia säännöksiä välttämättömyyspalveluista, sen esitöissä mainitaan, että sopimusrikkomusten seuraamuksia koskevat kuluttajansuojalain 5, 8 ja 9 luvun säännökset ovat kuluttajan hyväksi pakottavia. Vaikka nämä säännökset eivät koske kaikkia kuluttajasopimuksia, voidaan säännöksistä aiheutuvia periaatteita usein soveltaa muihinkin kuin luvuissa nimenomaan säänneltyihin sopimustyyppeihin. 9 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

10 Pitkät sopimukset ja palveluiden sähköistyminen haasteena Yleensä välttämättömyyspalveluita koskevat sopimukset ovat kestosopimuksia. Pitkän sopimussuhteen aikana muutokset ovat todennäköisiä, mutta palvelun luonne huomioon ottaen ehdot eivät saisi muuttua olennaisesti eivätkä yksipuolisesti. Pitkän sopimussuhteen aikana myös kuluttajan olosuhteet saattavat muuttua yllättäen esim. avioeron, työttömyyden tai sairauden vuoksi. Jos näillä on vaikutusta kuluttajan maksukykyyn, kuluttajan pitää voida vedota sosiaaliseen suoritusesteeseen, eikä palvelun toimittamisen välitön katkaiseminen ole kohtuullista. Palvelujen tarjoajat luokittelevat asiakkaat mm. maksukyvyn mukaan. Jos asiakkaalla on maksuhäiriöitä, häneltä edellytetään monesti joko vakuutta tai ennakkomaksua, ennen kuin sopimus palvelusta voidaan tehdä. Ennen kuin vakuutta tai ennakkomaksua vaaditaan, pitäisi selvittää maksuvaikeuksien syyt. Maksuongelmien vakavuusasteella pitäisi olla merkitystä. Jos maksuhäiriömerkintä on syntynyt vaikkapa maksamattoman lehtitilauksen perusteella, sen ei pitäisi oikeuttaa välttämättömyyspalvelun epäämiseen. Palvelun virhe- ja viivästystilanteissa kuluttajalla pitäisi olla oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen. Käytännön ongelmat kilpistyvät usein palvelun tarjonnassa käytettävän, elinkeinonharjoittajan vastuulla olevan, teknisen järjestelmän toimivuuteen. Toimintahäiriöiden vaikutukset korostuvat ja laajenevat kuluttajan arjessa sitä mukaa, kun palvelut siirtyvät sähköiseksi tai ne muutoin automatisoidaan. Vaihtoehtoisia tapoja hoitaa asioita ei enää ole. On huolestuttavaa, jos pankin asiakas ei saa hyvitystä siitä, että tietojärjestelmä toimii puutteellisesti. Hyvityksen saamisen kannalta ei ole ratkaisevaa onko asiakkaalle syntynyt konkreettista taloudellista vahinkoa, kun hän kuitenkin joutuu pankille maksamaan siitä, että palvelu on hänen käytössään silloin kun hän sitä tarvitsee. Julkisissa palveluissa kuluttajansuoja mietittävä uudella tavalla Yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet siihen, että välttämättömyyspalveluita koskevien pelisääntöjen vakiinnuttamisen jälkeen on ilmennyt tarve tarkastella julkisten palvelujen kuluttajansuojaa. Lainsäädännön muutokset ovat mahdollistaneet sen, että kunnat voivat tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja omien palveluiden ohella myös ostopalveluina tai palveluseteleiden avulla. Erilaisten koti- ja hoivapalvelujen tarjonta onkin vilkastunut, mikä edellyttää mm. vastuukysymysten selkiyttämistä kunnallisten ja yksityisten palvelujen välillä. Kuluttajavirastossa on laadittu selvitys kuluttajansuojalain soveltuvuudesta julkisiin palveluihin ja välttämättömyyspalveluihin (KTM:n julkaisuja 24/2005) ja selvitys Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan oikeusasema. Vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2006). Asiaan tartuttiin, koska oli nähtävissä, että eri toimijat olivat hyvin epätietoisia omasta roolistaan, siihen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Samalla kun asiakkaan valittavana on useampia vaihtoehtoja, rajanveto yksityisen elinkeinotoiminnan ja julkisen palveluntarjonnan välillä on hämärtynyt. Sama yritys voi toimia sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla, ja sillä voi samaan aikaan olla kahdenlaisia asiakkaita. Asiakkaille puolestaan on tärkeää, että heidän oikeusasemansa olisi samankaltainen riippumatta siitä, hankkiiko palvelun julkiselta vai yksityiseltä taholta. Myös kunnan ja palveluntarjoajan välinen suhde saattaa olla epäselvä. 10 Kuluttajavirasto

11 3 0 V U OT TA Huomioon otettavia näkökohtia liittyy mm. palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen, laadun ja sisällön määrittelemiseen, riittävien tietojen antamiseen ja asianmukaiseen markkinointiin, sopimusehtojen muuttamiseen sekä oikaisuun ja hyvitykseen virhetilanteissa. On tärkeää, että kuluttajat voivat hankkia palveluja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta joutumatta kuluttajana eriarvoiseen asemaan. Kehitys tähän suuntaan edellyttänee lainsäädäntöratkaisuja. Kuluttajapoliittisen ohjelman mukaan asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää vuoden 2010 loppuun mennessä, miten kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutuminen voidaan turvata myös julkisissa palveluissa. Päivi Seppälä 11 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

12 Yksilöitävyys hinnan ilmoittamisen edellytyksenä Mika Hakamäki Yksikön päällikkö, lakimies Helsingin Sanomat -sanomalehteä markkinoitiin 40 sekunnin mittaisella televisiomainoksella. Nopeatempoisessa mainoksessa seurattiin mieshenkilön ajautumista tilanteesta toiseen. Miehellä oli mukanaan lehti, josta tämä saattoi lukea tulevista tapahtumista. Mainoksen viime sekunneilla näytettiin miehen kädessä olevaa ja sitten pöydälle asetettua Nyt-viikkoliitettä. Kuvaruutuun ilmestyi teksti Nyt-viikkoliitte joka perjantai. Helsingin Sanomat. Mainoksessa ei ilmoitettu Helsingin Sanomien irtonumeron tai tilausjakson hintaa. Mainoksessa esiteltiin Helsingin Sanomat sanomalehteä ja Nyt-viikkoliitettä nimeltä. Lisäksi mainoksessa tarinan keinoin kuvattiin Nyt-viikkoliitteen sisältöä: liitettä lukemalla saa tietoa viikon tapahtumista. Kuluttaja-asiamies katsoi Helsingin Sanomien tulleen sekä kuvallisesti että sanallisesti yksilöidyksi. Hinnan ilmoittaminen on yksi keskeisimmistä elinkeinonharjoittajille kuluttajansuojalain nojalla asetetuista tiedonantovelvollisuuksista. Vaikka kuluttajan ostopäätöstä ohjailevat monet tekijät, tuotteen hinta on kuluttajien ostokäyttäytymisen ja päätöksenteon kannalta eräs olennaisimmista tiedoista. Yksilöidyn hyödykkeen markkinoinnista on kysymys silloin, kun markkinoinnissa esitellään jotakin nimenomaista hyödykettä siten, että kuluttaja mieltää mainostettavan määrättyä yksilöityä tuotetta tai palvelua. Poikkeusta myyntihinnan ilmoittamisesta ei ole säädetty eikä velvollisuutta hinnan ilmoittamiseen ole sidottu pelkästään suorien ostokehotusten tekemiseen. Hinnan ilmoittaminen vain näennäisesti yksiselitteistä Kuluttajansuojalain nojalla annettu ns. hintamerkintäasetus (1359/1999) sisältää tarkemmat säännökset kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta. Hintamerkintäasetuksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisesta (98/6/ EY). Direktiivin tarkoituksena on säännellä kauppiaiden kuluttajille tarjoamien tuotteiden myyntihintojen ja yksikköhintojen ilmoittamista kuluttajavalistuksen lisäämiseksi ja hintavertailujen helpottamiseksi. Direktiivin lähtökohtana on ollut se, että myynti- ja yksikköhinnan yleinen ilmoittamisvelvollisuus on helpoin tapa antaa kuluttajille mahdollisuus arvioida ja vertailla hintoja parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollistaa siten tietoon perustuvat valinnat yksinkertaisen vertailun perusteella. Direktiivi on ns. minimidirektiivi, joka ei estä EU:n jäsenvaltiota antamasta tai pitämästä voimassa kuluttajavalistusta ja hintojen vertailua paremmin edistäviä säännöksiä. Siitä huolimatta, että hintaa ja sen ilmoittamista voidaan pitää juridisesti jopa mielenkiinnottomana, se on ollut yksi eniten markkinaoikeudessa 2000-luvulla käsitellyistä kuluttaja-asiamiehen hakemukseen perustuvista markkinaoikeudellisista asioista. Huomionarvoista on myös se, että hinnan ilmoittamista koskevaa asiaa on kolme kertaa käsitelty myös Korkeimmassa oikeudessa. Hinnan ilmoittamista koskevan lainsäädännön näennäisestä yksiselitteisyydestä huolimatta matkan varrella on siis jouduttu hakemaan tuomioistuimelta täsmennystä useisiin keskeisiin hinnan ilmoittamista koskeviin asioihin. Täsmennystä on haettu mm. siihen, milloin tuotteen yksilöintikynnys ylittyy, mitä tarkoitetaan lopullisella myyntihinnalla, millaista selkeyttä ja havaittavuutta hintatietojen esittämiseltä voidaan edellyttää ja siihen, kenellä on vastuu hinnan ilmoittamisesta. Vaikka an- 12 Kuluttajavirasto

13 3 0 V U OT TA netut markkinaoikeuden ja Korkeimman oikeuden päätökset eivät jääne ainoiksi tuomioistuimen hinnan ilmoittamista koskeviksi päätöksiksi, jo niistäkin irtoaa hyvin paljon tietoa markkinointia suunnittelevalle elinkeinonharjoittajalle. Ajatar-päätös ei tuonut lisää valoa Vuoden 2007 kevääseen asti käytiin paljon keskustelua siitä, missä menee ns. imagomainonnan ja tuotteen yksilöivän mainonnan välinen raja. Kuluttajavirasto oli useamman yrityksen kanssa käynyt neuvotteluja näiden mainonnasta. Markkinaoikeuden arvioitaviksi saatettiin lopulta sekä Ajatar Oy:n että Helsingin Sanomien markkinointi. Tammikuussa 2005 saatu Ajattaren markkinointia koskeva markkinaoikeuden päätös oli markkinointia valvovan viranomaisen kannalta kuitenkin hyvin vaikea, vaikka jotkut pitivät päätöstä ratkaisukäytäntöä linjaavana. Päätös ei selkeyttänyt ratkaisukäytäntöä, koska se oli hyvin sidottu käsiteltyyn asiaan. Päätöksestä ei myöskään ollut ennakkopäätökseksi. Se ennemmin sekoitti kuin selvensi sitä rajaa, milloin tuotteen yksilöintikynnyksen on katsottava ylittyneen ja milloin tuotteen voidaan katsoa tulleen yksilöidyksi pelkästään kuvan perusteella. Koska Kuluttajavirastolle ei myönnetty asiassa valituslupaa, katseet käännettiin Helsingin Sanomia koskevaan asiaan. Korkein oikeus piirtää imagomainonnan rajaa Korkeimman oikeuden keväällä 2007 antamalla Helsingin Sanomia koskevalla ennakkopäätöksellä voitiin katsoa olevan hyvin paljon ratkaisukäytäntöä selkeyttävä merkitys. Päätöksellään Korkein oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden langettavaa päätöstä, jolla yhtiön oli katsottu markkinoineen kuluttajansuojalain vastaisesti, koska se ei ollut ilmoittanut mainostetulle sanomalehdelle myyntihintaa. Itse päätöksen lisäksi päätöksestä on noukittavissa paljon merkityksellisiä seikkoja. Korkeimmalle oikeudelle osoittamassaan valituksessa Helsingin Sanomat oli perustellut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista mm. sillä, että langettava päätös tarkoittaisi yhtiön kannalta sitä, että se ei voisi käytännössä enää lainkaan harjoittaa imagomainontaa ilman velvollisuutta ilmoittaa hintoja. Samalla päätös kieltäisi kokonaiselta elinkeinolta imagomarkkinoinnin, joka yhtiön mukaan kuuluu olennaisena osana nykyaikaiseen markkinointistrategiaan. Korkein oikeus tukeutui hintamerkintäasetuksen taustalla olevaan direktiiviin todeten, ettei siitä johdu, että asetuksen säännöstä tulisi rajatapauksissa tulkita kuluttajansuojelullisista lähtökohdista poiketen elinkeinonharjoittajan eduksi. Siten myöskään elinkeinonharjoittajan tarpeelle harjoittaa ns. imagomainontaa ei voitu antaa yhtiön tarkoittamaa merkitystä hinnan ilmoittamisvelvollisuutta arvioitaessa. Kysymys oli Korkeimman oikeuden mukaan ratkaistava sen perusteella, voiko kuluttaja esitetyn televisiomainoksen perusteella mieltää kyseessä olleen määrätyn lehden mainonnan. Tuotteen yksilöitävyydelle annettiin siten ratkaiseva merkitys, ei elinkeinonharjoittajan markkinoinnin päätavoitteelle, vaikka Korkein oikeus totesikin, että yhtiön mainos voidaan sinänsä mieltää lehden yhden osan ns. imagomainonnaksi. Korkein oikeus paikkasi markkinaoikeuden asiassa antamaa päätöstä kirjoittamalla auki sen, millä tavoin tuote oli mainoksessa tullut yksilöidyksi. Kun markkinaoikeus tyytyi toteamaan tuotteen tulleen yksilöidyksi, Korkein oikeus täsmensi päätöksessään, että mainostettu tuote oli tullut sekä kuvan että tekstin perusteella selkeästi yksilöidysti. Tällä vivahteella on merkitystä siksi, että yksilöitävyyskynnyksen ylittymiseen tulisi tarvittaessa riittää pelkkä tuotteen yksilöivä kuvakin. 13 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

14 Merkityksellistä päätöksessä on myös se, että kumpikaan tuomioistuin ei antanut merkitystä sille, että mainoksessa ei ollut mainostettu lehden irtonumeroa tai jotakin tiettyä tilaustapaa. Merkitystä ei siten hinnan ilmoittamista koskien annettu sille, että sanomalehteä voidaan tilata eripituisiksi tai erihintaisiksi tilausjaksoiksi tai, että se voidaan ostaa irtonumerona. Tämä tarkoittaa sitä, että se tapa, jolla tuote voidaan tilata tai hankkia tai millaisissa erissä se voidaan maksaa, ei vaikuta hinnanilmoittamisvelvollisuuden arviointiin. Sillä ei siten ole merkitystä sen kannalta pitääkö hinta ilmoittaa. Sen sijaan sillä on merkitystä sen kannalta, mikä hinta tulee ilmoittaa. Lainsäädännössä ei määritellä imagomarkkinointia Hintamerkintäasetuksen 5 :n mukaan vähittäiskauppiaan tai muun elinkeinonharjoittajan vähittäiskauppiaan tavoin toimiessaan taikka palvelualan elinkeinonharjoittaja mainoksin tai muulla vastaavalla tavalla markkinoidessaan yksilöityä kulutushyödykettä kuluttajalle, hyödykkeen hinta on samalla ilmoitettava. Yksilöidyn kulutushyödykkeen määritelmää ei ole otettu voimassaolevaan hintamerkintäasetukseen tai asetuksen esittelymuistioon. Sen sijaan määritelmä löytyy vanhan asetuksen (9/89) esittelymuistiosta asetuksen 3 :n yksityiskohtaisista perusteluista. Perustelujen mukaan yksilöidyllä kulutushyödykkeellä tarkoitetaan joko kuvalla tai sanallisesti määriteltyä tavaraa tai palvelusta siten, että kuluttaja nimenomaisesti mieltää mainostettavan määrättyä hyödykettä. Edelleen asetuksen esittelymuistion 3 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että elinkeinonharjoittajien selkeä imagotyyppinen, tuote- ja yrityskuvaa rakentava markkinointi olisi hinnan ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolella, vaikka tällaisessa markkinoinnissa käytettäisiinkin tuotteen tai tuotteiden kuvia. Hintamerkintäasetuksessa tai kuluttajansuojalainsäädännössä ei määritellä imagomarkkinointia. Sen sijaan lainsäädännössä on määritelty yksilöity hyödyke. On selvää, että yksittäistapauksissa rajanveto hinnanilmoittamisvelvollisuutta edellyttävän ja sen ulkopuolella olevan imagomainonnan välillä on häilyvä. Kuluttajan saama mielikuva ohjenuorana Helsingin Sanomien tapauksessa todettiin, että olennaista oli vain se, että kuluttajalle oli ehtinyt syntyä käsitys siitä, että mainos oli koskenut tiettyä lehteä. Hintamerkintöjä koskevassa lainsäädännössä ei määritellä sitä vähimmäisaikaa tai sitä prosentuaalista osuutta, jonka markkinoidun tuotteen yksilöinnin ajallisesti tai määrällisesti mainoksesta tulisi viedä. Siten Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmi käyvä periaate, että sillä ei ollut kokonaisarvioinnin kannalta merkitystä, että tuote oli tullut yksilöidyksi mainoksen viime sekunneilla, oli erittäin tervetullut ja ratkaisukäytäntöä linjaava. Kokonaisarvioinnin kannalta keskeistä hinnan ilmoittamisvelvollisuutta arvioitaessa on siten ainoastaan se, onko kuluttaja mieltänyt mainostetun tiettyä tuotetta. Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten nimenomainen perustavoite on kuluttajien suojaaminen. Yksittäisen yrityksen markkinoinnin lainmukaisuuden arvioinnin lähtökohdaksi ei näin ollen voida ottaa yrityksen itsensä markkinoinnille antamaa tavoitetta tai sen käsitystä menettelynsä lainmukaisuudesta. Kuluttajaasiamiehen valvottavana olevan lain arvioinnissa merkityksetöntä on niin ikään se, onko kiellon kohteena olevaa toiminta vakiintunut alalle tai aiheutuuko menettelyn kieltämisestä yritykselle kustannuksia. 14 Kuluttajavirasto

15 3 0 V U OT TA Korkeimman oikeuden päätöksessä tuodaan hienosti esille se, miten mainonnassa voi samanaikaisesti olla kysymys ns. imagomainonnasta ja hinnan ilmoittamista edellyttävästä mainonnasta. Korkein oikeus totesi, että yhtiön esittämä televisiomainos voidaan yhtiön lausumin tavoin sinänsä mieltää Nyt-viikkoliitteen ns. imagomainonnaksi. Tästä huolimatta, koska mainoksessa oli tullut selkeästi yksilöidyksi Helsingin Sanomat sanomalehti, hinta olisi tullut ilmoittaa. Imagomainonnan ja hinnan ilmoittamista edellyttävän mainonnan välillä ei siten välttämättä ole minkäänlaista rajaa. Mika Hakamäki 15 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

16 Maksajan rooli markkinoilla muuttuu Outi Haunio-Rudanko Kuluttajaoikeusryhmän apulaisjohtaja Maksaminen on nyky-yhteiskunnassa elävälle lähes päivittäinen toimi, joka kuitenkin näyttelee yleensä vain sivuosaa varsinaisessa kaupankäynnissä tai palveluiden hankinnassa. Siksi maksamisen tulisi tapahtua mahdollisimman sujuvasti. Toisaalta kyseessä on kuluttajan talouden kannalta merkittävä asia, jossa turvallisuudella on tärkeä sija. Maksamisen kustannukset ovat olleet enemmän taka-alalla lukuun ottamatta pankkikonttoreissa käteismaksuista perittäviä hintoja. Nyt kuluttajien maksut ja maksamistoimet ovat kuitenkin nousseet uudella tavalla huomion kohteeksi. Kuluttajat nähdään maksupalveluiden käyttäjinä, joilla on tärkeä merkitys markkinatalouden aktiivisina toimijoina, terveen ja toimivan kilpailun osapuolina. Julkista keskustelua on herätelty maksamisen kustannuksista ja eri maksutapojen välisistä kustannuseroista. Erityisesti Euroopan unioni pyrkii eri tavoin edistämään tehokkaiden ja edullisempien maksutapojen käyttöä. Tämä vaatimus edellyttää sekä maksajilta että maksujen vastaanottajilta aiempaa suuremman huomion suuntaamista maksamiseen ja erityisesti käytettävien maksutapojen ja -välineiden valintaan. EU toimeliaana kuluttajamaksuissa Euroopan komissio on osana yhtenäismarkkinapolitiikkaansa ryhtynyt toimiin EU:n yhdennettyjen rahoitusmarkkinoiden etujen siirtämiseksi kuluttajille. Komission mukaan vähittäisrahoituspalveluiden kohdalla kansallisvaltioiden rajat ylittävä toiminta ei ole kehittynyt samaan tapaan kuin rahoituspalveluiden yhdentyminen muutoin, ja alueella on hyödyntämätöntä potentiaalia. Myös kilpailu vaikuttaa riittämättömältä, erityisesti maksuissa ja vähittäispankkitoiminnassa, minkä vuoksi kuluttajat eivät pääse hyötymään yhtenäismarkkinoiden kaikista eduista, totesi komissio vähittäisrahoituspalveluita koskevassa vihreässä kirjassaan (KOM 2007/226) viime vuonna. EU ei toki ole ollut tähänkään mennessä toimeton tällä alueella. Sen keskeinen maksamiseen liittyvä hanke on yhtenäisen euromaksualueen SEPAn (Single Euro Payments Area) luominen. SEPAn käytännön toteutusvaihe on alkanut tammikuussa 2008 ja parhaillaan jäsenmaissa implementoidaan hankkeen lainsäädännöllistä kehikkoa, maksupalveludirektiiviä (2007/64/EY). Suomessakin valmisteilla on maksupalvelulaki, jolla jatkossa säännellään, nyt monin osin pelkästään pankkikäytäntöihin perustuvia, maksamisen menettelytapoja. Maksamiseen liittyvissä palveluissa kansalliset erot unionin sisällä ovat edelleen suuret. Tämä on tullut SEPA-hankkeessa hyvin konkreettisesti esiin. Harmonisointiin tähtäävät muutokset, jotka joidenkin jäsenvaltioiden osalta merkitsevät kuluttajien palveluiden parantamista, tarkoittavat toisissa jäsenvaltioissa tarjottavien palveluiden selkeää huonontamista, siltä osin kuin kansallisia poikkeamia ei enää sallita. Esimerkiksi harmonisoitu tilisiirto lyhentää toki siirtymäkauden jälkeen rajat ylittävien maksujen perillemenoa, mutta muuten SEPA-tilisiirrolle asetetut vaatimukset jäävät esimerkiksi nykyisiin suomalaisiin tilisiirtokäytäntöihin verrattuna puutteellisiksi. 16 Kuluttajavirasto

17 3 0 V U OT TA Pankkipalvelut muuttuvat, mutta kansallinen pankkikortti sinnittelee yhä SEPA-harmonisointi ei ainakaan toistaiseksi koske kaikkia maksupalveluita. Harmonisoinnin ulkopuolelle jää merkittävä osa suomalaisten pankkien nykyisin yhteisillä peruskonsepteilla tarjoamista palvelumuodoista. Samassa yhteydessä kuitenkin loppuvat myös pankkien palvelutarjonnan yhtenäiset kansalliset toimintatavat. Vapaan kilpailun perusperiaatteiden mukaisesti kunkin pankin tulee päättää itsenäisesti paitsi hinnoistaan myös siitä, millaisia palveluita asiakkailleen tarjoaa. Harmonisoinnin ulkopuolelle jäävät palvelut siirtyvät vapaaehtoisiksi lisäpalveluiksi, joita pankit tarjoavat jatkossa pankkikohtaisilla malleilla. Esimerkiksi laskuissa meillä yleisesti käytetyt viitenumerot kuuluvat jatkossa pankkikohtaisiin erillispalveluihin. SEPA-hankkeeseen kuuluva maksukorttien yhtenäistäminen näytti jo merkitsevän kansallisten pankkikorttien käytön loppumista. Tilalle olivat tulossa vain kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden järjestelmiin liitetyt pari vaihtoehtoa siitä riippumatta, minkä pankin kautta kortin hankkii. Tällä olisi todennäköisesti kuluttajien kannalta epäsuotuisia vaikutuksia debit-korttien hinnoitteluun. On hyvä, että komissio on ryhtynyt tarkastelemaan asiaa uudelleen. Maksajista aktiivisia markkinatoimijoita Komissiota hiertävä rajat ylittävän kilpailun vähäisyys kuluttajamaksuissa johtunee osin palvelun epäitsenäisestä luonteesta. Kuluttajat eivät aina edes miellä maksupalveluita kaupalliseksi toiminnaksi, vaan enemmän yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluvaksi asiaksi, jonka tulisi sujua ilman kuluttajan erityistä huomiota. Jopa koko ajatus maksamisen maksullisuudesta voi olla vieras, jos maksupalvelut on totuttu saamaan ikään kuin ilmaiseksi, muiden tuotteiden hintoihin piilotettuina. Maksamisen todellisten kustannusten ja maksamisesta perittävien hintojen esiin nostaminen onkin siksi kuluttajien taloudellisten etujen kannalta perusteltua. Kun kuluttajan nyt odotetaan muuttuvan maksumarkkinoilla aktiiviseksi, rationaalisia päätöksiä tekeväksi osapuoleksi, hänen tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia maksuvälineitä hankin käyttööni? Mistä maksuvälineeni hankin: Ihanteiden mukaisinta olisi kilpailuttaa eri palveluntarjoajia koko EU:n sisämarkkina-alueella ja ottaa ehkä pankkikortti yhdestä ja luottokortti toisesta paikasta. Kuinka paljon erilaisia maksuvälineitä kannattaa pitää samanaikaisesti käytössä? Missä säilytän sellaisia maksuvälineitä ja niiden mahdollisia tunnuslukuja, joita en käytä päivittäin? Kuinka monen maksuvälineen rinnakkaisen käytön pystyn hallitsemaan niin, että tiedän riittävän hyvin kulloisenkin taloudellisen tilanteeni? Mitä maksuvälinettä eri tilanteissa on edullisinta tai turvallisinta käyttää? Ihanteiden mukaan toimiva ei pidä hankalana asioida maksuvälineiden valinnassa usean tahon kanssa. Hän ei tyydy esimerkiksi pelkästään asuntoluotottajansa maksuvälinevalikoimaan. Lisähaasteen tuovat myös mm. luottokortit, joita tarjotaan yksittäisen tuotteen oston yhteydessä. Silloin tuotteen voi saada edullisemmalla hinnalla, kun ostaa sen tietyllä luottokortilla. Kortin muut ominaisuudet ja käyttöehdot jäävät tosin silloin helposti tutkimatta ja näin hankitut luottokortit päätyvät kukkaroon ikään kuin huomaamatta. 17 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

18 Kehnosti vertailtavia tuotteita vaikea kilpailuttaa Ainakin säännöllisesti käytetyt maksupalvelut suomalaiset kuluttajat ovat tähän saakka tottuneet hankkimaan pääsääntöisesti yhdeltä palveluntarjoajalta. Palveluntarjoajat puolestaan tarjoavat maksupalveluitaan usein erilaisina paketteina, mikä tekee vertailun hankalaksi, koska paketit ovat rakenteeltaan erilaisia. Lisäksi kanta-asiakasohjelmilla tähdätään suoraan kilpailuttamisen vähentämiseen ja sidotaan asiakkaat tehokkaasti yhden palveluntarjoajan asiakkaaksi. Koska yleisintä on maksaa suoraan tililtä, ostetaan maksupalvelut pääosin samalta palveluntarjoajalta kuin pankkitilipalvelut. Siksi kuluttajien liikkuvuudella, ainakin käyttötilien suhteen, on vahva yhteys perusmaksupalveluiden kilpailuttamiseen. Tilinumeroiden siirrettävyys lisäisi varmaankin kilpailua ainakin jäsenvaltioiden sisällä samaan tapaan kuin on tapahtunut matkapuhelinmarkkinoilla. Tiliin liittyvien maksamispalveluiden vertailukelpoisuuden ongelmaa siirrettävyys ei kuitenkaan ratkaise, mikä vähentää tilinpitäjän vaihtamisen houkuttelevuutta. Täysin pankkikohtaisiin palvelukonsepteihin siirtyminen tekee vertailusta entistäkin hankalampaa. Korostettaessa kilpailuttamisen tärkeyttä ja maksajien aktiivista roolia markkinoilla tulee muistaa, että ainakin perustavimmanlaatuiset maksupalvelut ovat välttämättömyyspalveluita, joita jokainen tarvitsee. Kaikilla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia edellytyksiä turvata kilpailuttamalla itselleen maksupalveluita kohtuullisin ehdoin. Maksupalveluissa peruspalveluiden kohtuuehtoisuus ja saatavuus on taattava kaikille. Siksi Suomen lainsäädännössä jokaiselle turvattu oikeus peruspankkipalveluihin on tärkeä, vaikka kilpailun yleinen lisääntyminen alentaisikin yleistä hintatasoa. Erilliset maksutapamaksut kilpailun edistäjinä Maksujen vastaanottaminen eri maksutavoilla ja -välineillä aiheuttaa yrityksille erisuuruisia kuluja, jotka pääsääntöisesti on sisällytetty tuotteiden hintoihin yleiskustannuksina. Kiellettyä ei kuitenkaan ole periä esimerkiksi tietyn maksutavan tai -välineen käytöstä erillistä maksutapalisää. Maksupalveludirektiivissäkin lähdetään siitä, että maksuvälineen tarjoaja ei saa kieltää maksun vastaanottajaa perimästä maksajilta tällaista lisämaksua. Mitään velvoitetta erillisten maksutapalisien perimiseen ei silti jatkossakaan ole. Vaikka tehokkaampien maksamistapojen käyttö voi alentaa ainakin yleisellä tasolla maksamisen kokonaiskustannuksia, maksamisen sujuvuudella on edelleen tärkeä merkitys kuluttajien arjessa. Siksi ajatus siitä, että kauppiaat ryhtyisivät hinnoittelemaan erikseen eri maksamistapojen käytön kassapisteissä, ei vaikuta ongelmattomalta. Keskeinen kuluttajaoikeudellinen periaate, että kuluttajien tulee saada tietää tuotteiden lopulliset kokonaishinnat ennen ostopäätöksen tekemistä, ei toteudu, jos kassalla joutuu maksamaan erillisen maksamismaksun. Kuluttajalle tulee aina tarjota ainakin yksi tavanomainen, yleisesti käytössä oleva maksutapa, josta erillistä maksutapalisää ei peritä, koska muutoin ennalta annettu hintatieto ei pidä paikkaansa. Hintamerkintöjä ei käytännössä ole mahdollista tehdä kovin monella vaihtoehdolla vaarantamatta merkinnän selkeyttä. Moninkertaiset merkinnät myös lisäisivät kustannuksia ja söisivät oletettavasti tavoitellut hyödyt. 18 Kuluttajavirasto

19 3 0 V U OT TA Valinnanvapaus ja peruspalvelut ovat kuluttajille tärkeitä Maksupalvelut ovat olennainen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Integraation keskeneräisyys ja hitaus näin keskeisellä alueella näyttää yhtenäismarkkinoiden toteutumisen kannalta epätyydyttävältä. Ongelma saattaa kuitenkin olla suurempi nimenomaan yhtenäismarkkinaperiaatteen kuin kuluttajien oman kokemisen tasolla. Komissio on todennut, että kuluttajien käyttäytyminen ja mielipiteet voivat rajoittaa markkinoiden yhdentymistä. Väestön liikkuvuuden ja mm. internetissä tapahtuvan rajat ylittävän tarjonnan kasvusta huolimatta suurin osa kuluttajista valitsee edelleen paikallisesti myyntipisteiden, tytäryritysten tai välittäjien kautta tarjottuja tuotteita. Tämä kuluttajien valinnanvapaus tulee jatkossakin säilyttää. Lainsäädännöllisten ratkaisujen tulisi tukea sellaista kehitystä, että markkinoilla on tosiasiassa tarjolla kaikkien tarpeisiin sopivia maksuvälineitä ja valinnanvapaus säilyy todellisena. Esimerkiksi luottokorttia tarjotaan nyt käytännössä lähes pakollisena rinnakkaismaksuvälineenä, kun tiliin kytketyt maksuaikakortitkin on liitetty kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden brändeihin. Tarjonnassa saatetaan jopa viitata tilimaksamiseen liittyvään sähköisten yhteyksien toimimattomuusriskiin, ja todeta sen ohittuvan kätevästi, jos kortissa on myös luotto-ominaisuus. Vaikka maksupalveluiden hintojen esiin nostaminen ja maksupalveluiden kilpailuttamisen lisääminen on lähtökohtaisesti kuluttajien etujen mukaista, kuluttajille ei voi asettaa kohtuuttomia vaatimuksia ja odotuksia. Kukaan ei jaksa olla jatkuvasti maksajan roolissa ja kaikki eivät uuteen markkinatoimijan tehtävään kykene lainkaan. Yhtenäismarkkinoiden tulee antaa kuluttajille lisämahdollisuuksia. Toisaalta kaikille niillekin, joilta puuttuu edellytykset toimia aktiivisina toimijoina maksumarkkinoilla, tulee turvata ainakin välttämättömien maksupalveluiden käyttömahdollisuus kohtuullisin ehdoin. Outi Haunio-Rudanko 19 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

20 Kuluttajana luottomarkkinoilla Miltä luottojen tarjonta kuluttajan kannalta näyttää? Riitta Kokko-Herrala Yksikön päällikkö, lakimies Luotto on arkipäiväistynyt. Kotitalouksien ottamien luottojen määrä on tilastojen mukaan kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Luotonottamisesta on tullut osa normaalia elämää. Kuluttajat tarvitsevat luottoja tasoittaakseen käytettävissä olevia tulojaan sekä rahoittaakseen suurempia tai yllättäviä hankintoja. Mahdollisuus saada luottoa tarpeen vaatiessa on jopa välttämättömyys, jota ilman tavanomainen arki ei pyörisi. Samalla luotonottaminen ylläpitää kysyntää ja kansantalouden kasvua. Toisaalta luotto on edelleen aivan erityinen kulutushyödyke. Luotto on aina maksettava korkoineen myöhemmin takaisin eikä tätä seikkaa pidä vähätellä nykyisinkään. Siksi hankintojen rahoittamiseen luotolla pitäisi aina liittyä harkintaa. Kuinka kalliiksi luotto tulee? Pystyykö kuluttaja maksamaan luoton takaisin? Entä paljonko on pelivaraa, jos elämäntilanne muuttuu? Millainen vastuu kuluttajalla on luotonottajana ja mitä voidaan edellyttää vastuullisesti toimivalta luotonantajalta? Luoton todellinen hinta selkeästi esiin markkinoinnissa Kuluttajan kannalta keskeinen tieto luottoa valittaessa on luoton todellinen vuosikorko. Sen avulla kuluttaja voi vertailla erilaisen hinnoittelurakenteen estämättä tarjolla olevien luottojen hintoja. Markkinoinnissa todellinen vuosikorko on kuitenkin vain harvoin selkeästi esillä, vaikka kuluttajansuojalaki edellyttää sen selkeää esittämistä. Tieto todellisesta vuosikorosta pääsääntöisesti löytyy mainoksista, mutta hyvin pienellä kirjoitettuna. Televisiomainonnassa pienellä kirjoitettua todellista vuosikorkoa ei usein pysty lainkaan lukemaan. Sen sijaan markkinoinnissa korostetaan esim. muutaman kuukauden kestävää nollakorkoa tai lyhennyksen kuukausierää. Näin kuluttajan huomio ei luonnollisesti kiinnity luoton valinnan kannalta olennaiseen seikkaan eikä todellinen kilpailu luottojen hinnalla toteudu niin hyvin kuin olisi mahdollista. Kuluttajaviraston teettämässä tutkimuksessa kävikin ilmi, että vain 30 % vastaajista tiesi, mikä merkitys todellisella vuosikorolla luotonvalinnassa on. Kuluttajavirasto on ongelman poistamiseksi päivittänyt linjauksensa kulutusluottojen markkinoinnista ja lisännyt siihen esimerkkejä hyvistä tietojen esittämistavoista. Seuraavaksi tarvitaan luotonantajien omaehtoista vastuunottoa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa esittämistavan selkiinnyttämiseksi. Lisäedut sopivat luottoihin erityisen huonosti Lisäedut, kuten bonusjärjestelmät ja kylkiäiset, vaikeuttavat aina hankittavan hyödykkeen hinnan hahmottamista. Tuotepakettia kylkiäisineen on vaikea verrata muihin paketteihin. Bonusjärjestelmät ovat usein vaikeaselkoisia ja progressiivisuuden vuoksi saavutettava alennus vaikeasti ennakoitavissa. Lisäedut ovat kuitenkin kuluttajansuojalain mukaan lähtökohtaisesti sallittuja, kunhan ne eivät hallitse markkinointia päätuotteen tai -palvelun kustannuksella. 20 Kuluttajavirasto

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille. Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain vaatimuksia elintarvikkeiden etämyynnille Lakimies Kristiina Vainio 30.11.2015 Etämyynnin määritelmiä (KSL 6:7) Etämyyntisopimus: etämyyntiä varten luodussa myynti- tai palveluntarjontajärjestelmässä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot

N:o 789. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot. 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot 2640 N:o 789 Liite 1 Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Luotonvälittäjä [Nimi] [Nimi] * Luotonantajalle valinnainen

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto Oy 2382033-5

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Yrityksen mainonta. muu markkinointi - mielikuvan luominen

Yrityksen mainonta. muu markkinointi - mielikuvan luominen Yrityksen mainonta & muu markkinointi - mielikuvan luominen Sisällysluettelo Yrityksen mainonta ja muu markkinointi... 3 Mainonnan ja muun markkinoinnin suunnittelu on tärkeää... 3 Markkinoinnin kilpailukeinot...3

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Lindorff

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Faksinumero Internet-osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot

Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot EU:ssa on laadittu vakiomuotoisten kulutusluottotietojen esittämiseen tarkoitettu lomake. Tiedot ilmaisevat oikein nykyisissä markkinaoloissa jättämämme

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA. OPAS ASIANAJOPALVELUIDEN ETÄMYYNNISTÄ (3.9.2010, muut. 12.5.2014)

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA. OPAS ASIANAJOPALVELUIDEN ETÄMYYNNISTÄ (3.9.2010, muut. 12.5.2014) B 4 ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA B 4.2 OPAS ASIANAJOPALVELUIDEN ETÄMYYNNISTÄ (3.9.2010, muut. 12.5.2014) 1. Johdanto Kuluttajansuojalain (KSL) 6 luvussa säädetään kulutushyödykkeiden (sis.

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Stockmann Oyj Abp Aleksanterinkatu

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista Sivu 1 (5) VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Internet-osoite Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2, PL 1561, 00075 DANSKE

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPA-BoS-12/069 FI Ohjeet valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä 1/7 1. Ohjeet Johdanto 1. EIOPA-asetuksen 1 (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen - EVLEV) 16 artiklan perusteella ja ottaen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut.

J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 9.9.2010. Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut. J;l ' JÄSENTIEDOTE 10/2010 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12. Työnantajan sosiaalivakuusmaksut nousevat 2011 Kulutusluottoja koskeva lainsäädäntö uudistuu 1.12.2010 3 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015

Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Hankintalaki uudistuu mikä on tavoitteena? Tuire Santamäki-Vuori Valtiosihteeri Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Taustaa EU:n julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit uudistettiin

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010)

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) B 4 ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) 1 Johdanto Euroopan Unionin direktiivi 2006/123/EY on implementoitu Suomessa 28.12.2009 voimaan

Lisätiedot

MATKAPUHELINLIITTYMÄN AVAAMISEN YHTEYDESSÄ TARJOTTAVAN LISÄEDUN MARKKINOINTI JA EDUN SAATAVUUS

MATKAPUHELINLIITTYMÄN AVAAMISEN YHTEYDESSÄ TARJOTTAVAN LISÄEDUN MARKKINOINTI JA EDUN SAATAVUUS MATKAPUHELINLIITTYMÄN AVAAMISEN YHTEYDESSÄ TARJOTTAVAN LISÄEDUN MARKKINOINTI JA EDUN SAATAVUUS Kuluttaja-asiamies on saanut runsaasti ilmoituksia matkapuhelinliittymän avaamisen yhteydessä tarjottavien

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

VIHREÄ KIRJA VÄHITTÄISRAHOITUSPALVELUISTA YHTENÄISMARKKINOILLA KOM(2007) 226 lopullinen

VIHREÄ KIRJA VÄHITTÄISRAHOITUSPALVELUISTA YHTENÄISMARKKINOILLA KOM(2007) 226 lopullinen Lausunto Euroopan komissiolle KUV/3444/48/2007 15.06.2007 VIHREÄ KIRJA VÄHITTÄISRAHOITUSPALVELUISTA YHTENÄISMARKKINOILLA KOM(2007) 226 lopullinen Euroopan komissio on osana yhtenäismarkkinapolitiikkansa

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI

MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI MATKAPUHELIMEN JA LIITTYMÄN KYTKYMARKKINOINTI Viestintämarkkinalain uusi kytkykauppasäännös tuli voimaan 1.4.2006. Lain 70 :n mukaan matkaviestinverkon päätelaitteen ja liittymän kytkykauppa on sallittua

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta Hansel Oy 1 Ympäristömerkin käyttäminen Direktiiviteksti Artiklassa 43 Merkit Ympäristö, reilu kauppa, luomu. Miten voi käyttää ympäristömerkkiä

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

Kuluttajansuojalain uudet verkkokauppasäännökset. Lakimies Katri Väänänen. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajansuojalain uudet verkkokauppasäännökset. Lakimies Katri Väänänen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajansuojalain uudet verkkokauppasäännökset Lakimies Katri Väänänen Kuluttajaviranomaisten työnjako kuluttajaoikeudellisissa asioissa Kuluttajan aseman parantaminen yleisesti KKV / Kuluttaja-asiamies

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE.

OHJEISTUS. GRAAFINEN YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. GRAAFINEN OHJEISTUS. YHTEISTYÖKUMPPANEILLE. 1.3.2015 Lue sivulta 1 kuluttajasuojalain vaatimukset lippujen hinnan ilmoittamisesta ja Lippupisteen logon käytöstä! LIPPUJEN HINNAN ILMOITTAMINEN ILMOITTELUSSA

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483.

TARKISTUKSET 1 32. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2037(INI) 25.4.2012. Lausuntoluonnos Theodor Dumitru Stolojan (PE483. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 25.4.2012 2012/2037(INI) TARKISTUKSET 1 32 Theodor Dumitru Stolojan (PE483.752v01-00) kulutusluottodirektiivin 2008/48/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä

Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Uudistettu sopimus lääkekustannusten suorakorvausmenettelystä Kela, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin Yliopiston Apteekki ja Itä- Suomen yliopiston apteekki ovat 24.1.2013 allekirjoittaneet uudistetun

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23 Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot