Kuluttajansuojalaki. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajansuojalaki. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2"

Transkriptio

1 30 VUOT TA JuhlaLIITE 3 0 V U OT 2008 TA Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta ANJA PELTONEN Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä 2 PÄIVI SEPPÄLÄ Kuluttajan oikeusaseman kehittyminen välttämättömyyspalveluja ja julkisia palveluja koskevan lainsäädännön valossa 8 MIKA HAKAMÄKI Yksilöitävyys hinnan ilmoittamisen edellytyksenä 12 OUTI HAUNIO-RUDANKO Maksajan rooli markkinoilla muuttuu 16 RIITTA KOKKO-HERRALA Kuluttajana luottomarkkinoilla Miltä luottojen tarjonta kuluttajan kannalta näyttää? 20 MIINA OJAJÄRVI Mainonta muuttuu, säännökset pysyvät Mainos on aina tunnistettava mainokseksi 23 KATRI VÄÄNÄNEN Minun asiakaspalvelu 28 Kuluttaja virasto asiamies Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

2 Kuluttajan valta riippuu lainsäädännöstä Anja Peltonen Kuluttajaoikeusryhmän johtaja Kuluttajapoliittisessa keskustelussa korostetaan kuluttajan vastuullisuutta. Kun kuluttaja käyttää valtaansa, markkinoiden toiminta paranee ja hyvinvointi kasvaa. Esimerkiksi Suomen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille todetaan, että kuluttajilla itsellään on vastuullinen rooli oman hyvinvointinsa turvaajina. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia ei ole ohjelman mukaan osattu käyttää täysimääräisesti hyödyksi. Heidän valintansa ohjaavat myös palvelujen ja tuotteiden kehittämistä ja sitä kautta innovaatiota ja tehokkuutta. Ohjelman tavoitteena onkin, että kuluttajille turvataan riittävä tietopohja ja osaaminen, jotta he osaavat toimia kehittyvillä markkinoilla ja vaikuttaa kuluttajina yhteiskunnassa Kuluttaja ei kuitenkaan voi käyttää valtaansa ilman lainsäädännön tarjoamaa selkänojaa. Lainsäädännön on taattava, että kuluttaja saa selkeää tietoa ja pääsee oikeuksiinsa. Lisäksi on varmistettava, että ei-vastuulliset toimijat karsitaan pois markkinoilta. Toimiva lainsäädäntö ja tehokas valvonta edesauttavat kuluttajapoliittisen ohjelmankin mukaan kuluttajien luottamusta ja itse asiassa antavat välineet vallan käyttämiseen. Tieto takaa hyvän lopputuloksen? Perinteisen käsityksen mukaan kuluttaja toimii rationaalisesti ja rationaalista päätöksentekoa edistetään antamalla tietoa. Tämä on ollut aikanaan kuluttajansuojalainkin markkinointisäännösten lähtökohta vuoden 1977 hallituksen esityksessä (HE 8/1977 vp). Kunhan kaikki päätöksentekoon vaikuttavat tekijät kerrotaan, siitä seuraa automaattisesti järkevä päätös. Vastaavalla tavalla esimerkiksi kulutusluottodirektiivissä (87/101/ETY) vuonna 1987 säädettiin siitä, että pelkkä todellisen vuosikoron ilmoittaminen parantaa kuluttajan tiedonsaantia ja vertailumahdollisuuksia. Sen sijaan ei kiinnitetty mitään huomiota siihen tapaan, jolla todellinen vuosikorko kerrotaan. Vielä Suomen voimassaolevaa takauslainsäädäntöä valmisteltaessa 1998 (HE 189/1998 vp) uskottiin puhtaasti tiedon antamiseen eikä arvioitu, onko vastaanottajalla mahdollisuuksia omaksua tietoa. Takaussäännösten (Takauslaki 361/99) mukaan takaajalle pitää antaa runsaasti tietoa. Jotta takaaja saisi oikean kokonaiskuvan vastuustaan, luotonantajan on takaussitoumukseen merkittyjen ehtojen lisäksi selostettava pääkohtia takausta koskevasta lainsäädännöstä. Käytännössä tilanne on johtanut pankeissa pitkien litanioiden läpikäymiseen. Lakisääteisen tiedon antaminen kuluttajalle ei sinänsä vielä riitäkään, ellei kiinnitetä huomiota siihen muotoon, jolla tieto tehokkaasti annetaan. Muuten päädytään siihen, että kuluttaja väsähtää tiedon määrään (consumer fatigue). Informaatiovelvollisuudesta kohti osuvaa esittämistapaa Viime aikoina on yhä useammin myönnetty, että kuluttaja ei olekaan aina ja kaikessa rationaalinen toimija. Samat inhimilliset käyttäytymismallit toistuvat usein ja voivat joskus jopa estää järkiperäisen päätöksenteon. Esimerkiksi energia-asioissa (Ofcom, UK ) voi käydä niin, että mitä enemmän kuluttajalla on valinnanmahdollisuuksia ja yksityiskohtaista tietoa, sitä todennäköisempää on, että valinta ei palvelekaan enää kuluttajan etua. Vertailu ei silloin käytännössä toimi tarkoitetulla tavalla (confusopoly). Kuluttajavirasto

3 3 0 V U OT TA Kuluttajan aktiivinen toimiminen markkinoilla ei enää saa perustua eikä perustu vain siihen olettamukseen, että kunhan tieto on annettu, vastuu siirtyy kuluttajalle. Siksi tietojenantoa koskevissa säännöksissä korostetaan nyttemmin tiedon käyttökelpoisuutta. EU:n useissa kuluttajadirektiiveissä on täsmennetty tiedonantovelvollisuutta termeillä selkeästi ja ymmärrettävästi. Nämä käsitteet on direktiivejä täytäntöön pantaessa sisällytetty myös Suomen kuluttajansuojalakiin esimerkiksi etämyyntija takuusäännöksissä. Myös kulutustavaroista ja -palveluista annettavia tietoja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (613/2004) edellytetään, että käyttöohjeet, kuten muutkin kulutustavarasta annettavat tiedot, on annettava selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä käyttämällä selkeää kirjasintyyppiä ja riittävän suurikokoisia kirjasimia. Sopimattomia kaupallisia käytäntöjä koskevassa direktiivissä (2005/29/EY) puhutaan puolestaan keskivertokuluttajasta, joka ei kuitenkaan enää liene mainokset pilkuntarkkaan lukeva tietokone. Komission esitteessä The Unfair Commercial Practices Directive, New laws to stop unfair behaviour towards consumers todetaan näet, että tiedot on esitettävä selkeästi: tietojen epäselvä esillepano on käytännössä sama kuin laiminlyönti. Tämä linjanmuutos, jossa yritysten tiedonantovelvollisuus on laventunut tiedon todelliseen käyttökelpoisuuteen, on merkki kuluttajaoikeuden modernisoitumisesta. Mielenkiintoista on, että myös palveludirektiivissä (2006/123/EY) joka koskee myös b2b markkinointia ja jota ei ole pidetty varsinaisena kuluttajadirektiivinä on päämäärätietoisesti painotettu tietojensaannin helppoutta, selkeyttä ja yksiselitteisyyttä. Palveludirektiivi täydentääkin kuluttajakaupassa kuluttajansuojadirektiivien tietojenantovelvoitteita. Palveludirektiivin artikla 22 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot, jotka palveluntarjoajan on annettava, saatetaan saataville tai ilmoitetaan selkeästi ja yksiselitteisesti ja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen palvelun tarjoamista, jos kirjallista sopimusta ei ole. Tätä taustaa vasten voidaan todeta, että kuluttajia koskeva lainsäädäntö edellyttää nykyään, että kuluttaja saa tarvittavat tiedot käyttöönsä mahdollisimman selkeinä, helppolukuisina ja vaivattomasti. Puheessaan Lissabonin strategiasta kuluttaja-asioista vastaava komissaari Meglena Kuneva (The Lisbon Council 2007 Growth and Jobs Summit Brussels, 2007) alleviivasi sitä, että kuluttajille pitää luoda oikeat markkinaolosuhteet, jossa voi tehdä harkittuja valintoja. Kuluttajille on tätä varten myös annettava välineet. Viimeisin askel tähän suuntaan on uusittu kulutusluottodirektiivi (2008/48/EY), jossa nimenomaan edellytetään, että vakiotiedot markkinoinnissa on esitettävä selkeästi, tiiviisti ja näkyvästi edustavan esimerkin avulla ja että ennen sopimuksen tekoa annettavat tiedot annetaan vakiolomakkeella. Lisäksi halutaan varmistaa, että kuluttaja kykenee arvioimaan luottosopimuksen merkityksen tarvittaessa selittämällä tiedot yksilöllisesti ottaen huomioon olosuhteet, kuluttajan henkilön ja luottotyypin. Näin lisätään läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Ehkäpä jossain vaiheessa edellytetään myös muillakin palvelualoilla ilmoittamaan yksikköhinnat, jotta samaan vertailukelpoisuuteen päästään muillakin aloilla kuin luotoissa. Samalla edistettäisiin myös kilpailua. 3 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

4 Sopimusehtojenkin oltava selkeitä Sopimusehtojen selkeys on rinnastettavissa markkinointitietojen esittämiseen. Uusimmissa kuluttajadirektiiveissä, samoin kuin palveludirektiivissä, alleviivataan sopimusehtojen esittämistä hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Jo vuodelta 1993 olevaan kohtuuttomia sopimusehtoja koskevaan direktiiviin (93/13/ETY) on kirjattu, että jos on kyse sopimuksesta, jonka kaikki tai tietyt kuluttajalle esitetyt ehdot on laadittu kirjallisesti, ehdot on aina laadittava selkeästi ja ymmärrettävästi. Tätä artiklaa ei ole sisällytetty kuluttajansuojalakiin direktiiviä täytäntöön pantaessa. Sen sijaan kuluttajansuojalain 4 lukuun lisättiin 3, jonka mukaan epäselvästi laadittuja ehtoja tulkitaan laatijansa vahingoksi. Markkinaoikeus otti ehtojen selkeysvaatimuksen huomioon kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta ratkaisussaan (Mao 31:4) ja katsoi epäselvät sopimusehdot kohtuuttomiksi. Markkinaoikeuden mukaan sopimusehdot, joissa kuluttajan maksuvelvollisuutta korkojen ja muiden maksujen osalta ei oltu riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti esitetty, olivat kuluttajien kannalta kohtuuttomia ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 :n vastaisia. Sopimusehtojen sisällön kannalta on myös keskeistä se, ovatko kuluttajat tietoisia oikeuksistaan ja onko heillä toimintamahdollisuuksia. Sopimusehdoissa tulee ilmetä, mitä kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet ovat. Paitsi että ehdot eivät voi olla vain toiselle velvoitteita asettavia, ne eivät voi myöskään olla vain pelkkää säännösten toistamista. Sama periaate näkyy myös sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston laatimassa palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa käsikirjassa, jossa todetaan, että 21 artiklan mukainen jäsenvaltioiden tietojenantovelvollisuus yrityksille ei voi olla ainoastaan pyyntö tutustua oikeudellisiin teksteihin. Jos esimerkiksi viestintämarkkinalain säännökset kirjataan suoraan kuluttajasopimukseen sellaisenaan tai viitataan pykäliin, kuluttaja ei saa sopimuksesta oikeaa kuvaa oikeusasemastaan juuri kyseisen sopimuksen osapuolena. Kanadassa sikäläinen valvoja The Canadian Radio Television and Telecommunications Commission (the CRTC) on jakanut kuluttajille lyhennelmän heidän perusoikeuksistaan telepalvelujen käyttäjänä. Oppaassa kerrotaan muun muassa, mitä kuluttajat voivat vaatia laskutuksen selkeydeltä. Tämä tuntuu hyvältä ja toimivalta tavalta varmistaa, että kuluttajat ovat tietoisia oikeuksistaan ja että heille herää kiinnostus myös sopimuksen sisältöä kohtaan. Kuluttajalla on silloin todellinen mahdollisuus olla aktiivinen ja käyttää oikeuksiaan. Edellytyksinä Kanadan esimerkin kaltaisille oppaille on, että lainsäädäntöön on kirjattu osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Suomessa näin onkin tehty monilla aloilla. Eräältä keskeisimmältä, pankkipalveluilta, tällainen lainsäädäntö kuitenkin edelleen puuttuu. Erityistilanteisiin tarvitaan peruuttamisoikeus Kun puhutaan kuluttajan vallankäytöstä arkielämässä, ei aina riitä, että kuluttaja saa selkeästi esitetyt perustiedot ja tekee sen jälkeen sitovan sopimuksen. Jos päätöksentekotilanne tai tuote on erityislaatuinen, vasta peruuttamisoikeus antaa kuluttajille aidon mahdollisuuden päättää ja toimia. Tähän mennessä peruuttamisoikeutta on säännöksin tuotu tilanteisiin, joissa kuluttaja tekee ostopäätöksensä ilman vertailumahdollisuuksia, kuten etämyynnissä tai lomaosakkeiden kaupassa. 4 Kuluttajavirasto

5 3 0 V U OT TA Kulutusluotoissa peruuttamisoikeus laajenee uuden direktiivin myötä tilanteeseen, jossa kuluttaja tekee merkittävän tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksiin vaikuttavan päätöksen. Markkinaoikeuden kesäkuisessa päätöksessä puolestaan todetaan (MaO 256/08), että tietyissä tapauksissa kuluttajan järkiperäisen päätöksenteon turvaamiseksi on tarpeen, että hän voi vielä myöhemmin harkita tekemäänsä päätöstä ja tarvittaessa yksipuolisesti peruuttaa tekemänsä kaupan. Käsiteltävänä oli autojen vuokraoikeuteen etuja antavien osakkeiden myyminen esittelytilaisuudessa. Markkinaoikeus totesi, että huomioon ottaen kauppahinta ja olosuhteet joissa sopimus syntyy, kauppasopimusta, johon ei sisälly sopimusehtoa ostajan oikeudesta purkaa kauppa, on pidettävä kuluttajan kannalta kohtuuttomana. Viime aikoina on keskusteltu siitä, pitäisikö kadulla toimivien telemyyjien sopimuksissa ottaa myös käyttöön peruuttamisoikeus. Ruotsin kuluttaja-asiamies on esittänyt tätä koskevan lainsäädäntöaloitteen. Pääseekö kuluttaja oikeuksiinsa oikeasti? Maailma ei ole valmis saatikka täydellinen. Lainsäädännön on taattava myös kuluttajan pääsy oikeuksiinsa häiriötilanteissa. Kuluttajan on saatava kauppahinnalle asianmukainen vastike. Virhetilanteista onkin säännökset kuluttajansuojalaissa ja useissa erityislaeissa. Jos asiakkaan yhteydentotoihin yritykseen ei kuitenkaan vastata, reklamaatiota ei hoideta, kuluttajan lakisääteiset oikeudet eivät välttämättä toteudu. Kuluttajakin pyrkii käyttämään aikansa tehokkaasti ja kärsii tappion. Siitä syystä ilahduttavaa onkin, että sekä sopimattomia menettelyjä koskevassa direktiivissä että palveludirektiivissä korostetaan asiakaspalvelua. Palveludirektiivissä edellytetään nimenomaisesti, että yritys antaa paitsi yhteystietonsa, myös vastaavat valituksiin ja palvelua koskeviin kyselyihin mahdollisimman nopeasti sekä pyrkivät parhaansa mukaan löytämään tyydyttävän ratkaisun (artikla 27). Palveludirektiivin toimeenpanoa koskevassa käsikirjassa todetaan, että jäsenvaltioiden on sisällytettävä tällainen palveluntarjoajia koskeva velvoite lainsäädäntöönsä. Velvoite vastata asiakaspalveluun tulleisiin yhteydenottoihin joutuisasti saattaa tuntua itsestään selvältä. Meille tulevista kuluttajien yhteydenotoista kuitenkin näkee, että tämän nimenomaisen säännöksen ja sen rikkomisen seuraamusten pohdinta on varsin tarpeellista. Jos valitukseen vastataan, se edesauttaa myös kiistan selvittämistä ilman viranomaisen väliintuloa. Valvonnasta lisäpotkua Pelkkä lainsäädäntö ei yksinään aina riitä ylläpitämään kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan. Tarvitaan myös viranomaisten tehokasta ja uskottavaa valvontaa, jonka avulla puututaan lainvastaiseen toimintaan tuloksekkaasti. Myös Suomen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa peräänkuulutetaan tehokasta valvontaa. Kuluttajansuojan valvontakeinoissa ja resursseissa - on kuitenkin selviä puutteita. Viimeksi ne ovat tulleet esille talousvaliokunnan mietinnössä (TaV 11/2008). Useilla muilla OECD-mailla on käytössään keinot, joilla voidaan puuttua nopeasti jatkuvaan vakiintuneiden sääntöjen rikkomiseen. Parhaillaan Norjassa käsitellään parlamentissa sopimattomia kaupallisia käytäntöjä koskevan direktiivin toimeenpanoa koskevaa esitystä, jossa erityinen markkinahäiriömaksu halutaan juuri näihin valvontatoiminnan uskottavuutta ja tuloksellisuutta horjuttaviin tilanteisiin (Om lov om kontroll med markedsföring og avtalevillkår mv Ot.prp.nr ). 5 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

6 Valvojan rooli on nykyään paljolti informoiva ja lain noudattamista helpottava työkaluja tarjoava. Meillä kuluttajaoikeuden valvonnassa on kehitetty ja ollaan jatkossakin tekemässä yrityksille taskumuistilistoja, nettiin päätöspuita, kuluttajille reklamointimalleja. Informaation ja yhteistyöhankkeiden ohella valvoja kuitenkin tarvitsee aina myös vaikutuksiltaan nopeita keinoja. Tähän valvonnan uskottavuuteen voi tuoda jatkossa helpotusta myös toimiva alue- ja paikallishallinto. Kuuluuko valtaistuminen vain hyvin pärjääville? Kun puhutaan aktiivisten kuluttajien vaikuttamisesta, unohdetaan helposti syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat kuluttajat. Jatkuvasti perintätoimien kohteena oleva kuluttaja ei pysty vaikuttamaan perintäyhtiöiden kululaskuihin tai varmistamaan, että pikaluottojen korot olisivat kohtuullisia. Köyhä kuluttaja ei voi vaikuttaa ehtoihin kilpailuttamalla. Näissä tapauksissa tarvitaan lainsäädäntötoimia paitsi saatavuuden myös kohtuullisuuden turvaamiseksi. Suomen lainsäädännössä ja EU:n tasolla on pidetty tärkeänä turvata saatavuus ja kohtuullisuus tietyissä palveluissa. Kuneva totesi Lissabonin puheessaan, että Euroopan taloudessa on pyrittävä alhaiseen syrjäytyneiden määrään. Muuten markkinoiden vapauttaminen ei onnistu. Komission raportissa Financial Services Provision and Prevention of Financial Exclusion (manuscript completed in march 2008) pohditaan eri keinojen vaikutuksia rahoituspalvelujen saannin takaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Johtopäätöksissä tulee esille myös toimivan kuluttajalainsäädännön merkitys. Jos syrjäytymistä onnistutaan ehkäisemään esimerkiksi turvaamalla rahoituspalvelujen saanti lakiteitse, kuluttajan mahdollisuudet tehdä valintoja paranevat. Lainsäädäntökään ei aina auta Kuluttajan mahdollisuudet toimia aktiivisena vaikuttajana pyritään ensisijaisesti takaamaan lainsäädännön informaatiota koskevilla vähimmäis- ja selkeysvaatimuksilla. Niiden pohjalta kuluttaja voi vaikuttaa omilla tietoisilla valinnoillaan markkinoihin. Kaikissa asioissa kuvio ei kuitenkaan toimi näin. Lainsäädäntö ei edellytä, että mainostajan tulisi kertoa, jos tuote on ympäristön kannalta haitallisempi kuin muut saman tuoteryhmän tuotteet. Edelleenkin viesti kerrotaan toisinpäin: se, jolla on oikeasti jotain kerrottavaa ympäristöagendastaan, voi mainostaa tuotetta ympäristöargumentilla. Kuluttaja ei kuitenkaan voi luottaa siihen, että yritykset, jotka eivät käytä ympäristöväittämiä, olisivat edes keskitasoa ympäristöasioissa. Tilanne poikkeaakin tuoteturvallisuudesta, jossa lähtökohtana on kuluttajien luottamus siihen, että markkinoilla olevat tuotteet eivät aiheuta vaaraa terveydelle. Yritys ei voi tehdä myyntivalttia siitä, että se ei vaaranna kuluttajien terveyttä vaan tietty vähimmäistaso koskee kaikkia tuotteita. Tietojen antamista koskevat säännökset eivät tarjoa kuluttajille myöskään mahdollisuutta vaikuttaa tuotteiden kestoiän pitenemiseen. Kuluttajan on tosin saatava tiedot takuu- ja huoltojärjestelmistä. Vaikutusmahdollisuudet tuotteiden kestoiän kasvattamiseen ovat kuitenkin vähäiset, jos yksikään tuotemerkki ei halua profiloitua kestoiällä. Ympäristö- ja kestoikäasioissa kuluttajan tueksi tarvitaankin lainsäädännön puuttuessa vertailevia testejä ja yhtenäistä kuluttajaliikettä. Palveludirektiivi on tässäkin asiassa ilahduttavasti helpottamassa kuluttajan vallan käyttöä. Jäsenvaltiot on velvoitettu varmistamaan, että osapuolet saavat helposti laatumerkkien perusteis- 6 Kuluttajavirasto

7 3 0 V U OT TA ta tietoa (artikla 26). Sen lisäksi palvelujen laadusta tulisi artiklan mukaan saada enemmän vertailevaa tietoa. Mielenkiintoista on, muodostaako palveludirektiivin laatupolitiikka-artikla jatkossa todellisen keinon palvelujen laadun parantamisessa. Toimiva lainsäädäntö takaa aktiivisen kuluttajaliikkeen Esittämistavan pohtiminen ei ole pelkästään eurooppalainen ilmiö. OECD-tasolla Soulin ministerikokouksessa hyväksytyissä dokumenteissa korostuu selvästi yrityksen vastuu valtaistaa kuluttajia informaatiota välittämällä. Raportissa Protecting and Empowering Consumers in Communication Services rohkaistaan yrityksiä antamaan selkeää ja yksiselitteistä informaatiota kuluttajille palveluistaan, sopimusehdoista ja maksuista. Kuluttajamarkkinoinnissa ei siis enää riitä vain lakisääteisten tietojen esittäminen, vaan lainmukaisuutta arvioidaan myös selkeyden ja yksiselitteisyyden nojalla. Yritysten innovatiivisuutta tarvitaan uusien kuluttajia palvelevien esittämistapojen kehittämisessä. Nettiympäristö tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia kehittää one size fits all -ratkaisujen sijasta useita tapoja täyttää tiedonantovelvollisuus. Oivan esimerkin lainsäädännön kehittymismahdollisuuksista tarjoaa OECD:n kuluttajapoliittisen komitean aloittama työ, jonka innoittamana useissa maissa on saatu parannuksia aikaan. Erityisen hieno saavutus on Englannissa laadittu käsikirja lainvalmistelijoille Warning! Regulated Information for Policy-makers. Jatkossa lainsäädännössä pohdittaneen perusteellisemmin kuluttajakäyttäytymistä koskevan tutkimuksen pohjalta, millaisin täsmäkeinoin kuluttajan toimintamahdollisuuksia voidaan edistää. Kun lainsäädäntö tukee kuluttajan toimintamahdollisuuksia ja perusarjen kulutuspäätökset voidaan tehdä luottavaisesti, kuluttajilla on entistä paremmin tilaa vaikuttaa kuluttajaliikkeissä myös niihin asioihin, joihin lainsäädäntö ei pure. Anja Peltonen 7 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

8 Kuluttajan oikeusaseman kehittyminen välttämättömyyspalveluja ja julkisia palveluja koskevan lainsäädännön valossa Päivi Seppälä Kuluttajaoikeusryhmän apulaisjohtaja, johtajan sijainen Yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena havaittiin 90-luvun alkupuolella, että oli olemassa joukko palveluita, jotka eivät enää olleet julkisten organisaatioiden hoitamia. Näihin palveluihin kuitenkin liittyi erityispiirteitä, jotka erottivat ne muista kuluttajapalveluista. Kilpailua oli avattu, sääntelyä purettu ja vanhoja liikelaitoksia yksityistetty. Monet palvelut, kuten esimerkiksi puhelinpalvelut, vesi ja sähkö, siirtyivät markkina- ja kilpailumekanismin piiriin. Kuluttaja-asiamiehen aloitteesta alettiin julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa kutsua tällaisia palveluita välttämättömyyspalveluiksi. Aiemmin tällaiset palvelut oli järjestetty useimmiten monopolitoimintana. Toiset, esim. puhelinpalvelut, perustuivat lisäksi osuuskuntamuotoiseen toimintaan, joissa kuluttajien piti liittyä osuuskunnan jäseniksi palvelut saadakseen. Kuluttajansuojalain voimaantulosta 90-luvulle saakka palvelut järjesti useimmiten sen paikkakunnan puhelinlaitos, sähkölaitos tai vesilaitos, jonka alueella kuluttaja asui. Koska palvelut rinnastuivat viranomaistoimintaan, jouduttiin toisinaan pohtimaan myös kuluttajansuojalain soveltuvuutta näihin palveluihin. Palvelut järjestettiin kaikille kunnan asukkaille ja niistä perittävät taksat vahvistettiin useimmiten kunnan elimissä. Sääntelyn purkaminen ja kilpailun avaaminen johti toisinaan siihen, että yritykset pyrkivät ymmärrettävästi valitsemaan asiakkaikseen sopimusvapauden nimissä ns. kannattavat asiakkaat. Maksuvaikeuksissa olevat kuluttajat saattoivat jäädä kokonaan ilman palveluita tai niitä tarjottiin vain ennakkomaksua tai vakuutta vastaan. Muuttuva yhteiskunta muovaa välttämättömyyspalveluita Yhteiskunnan kehitys heijastuu välttämättömyyspalveluiden sisältöön. Ratkaisevaa on palvelun merkitys kuluttajille. Välttämättömyyspalvelut määritellään palveluiksi, joita ilman kuluttaja ei nyky-yhteiskunnassa voi tulla toimeen. Aluksi puhuttiin vedestä, sähköstä ja puhelinpalveluista. Tänään välttämättömyyspalveluiksi luetaan myös mm. peruspankkipalvelut, eräät tietoyhteiskunnan palvelut ja kotivakuutus. Nämä palvelut eroavat verovaroilla turvatuista peruspalveluista, koska ne ovat elinkeinotoimintaa. Välttämättömyyspalvelut ovat kuluttajapalveluita, joihin sovelletaan kuluttajansuojalakia, mutta ne eroavat tavanomaisista kuluttajapalveluista siinä, ettei kuluttaja aina voi valita palvelun toimittajaa. Palvelut on kuitenkin turvattava kaikille kohtuulliseen hintaan taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tällaisella alalla toimiva yritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että palveluita tarjotaan myös niille, jotka yrityksen näkökulmasta eivät ole kaikkein kannattavimpia asiakkaita. Velvollisuus tarjota palveluita kaikille halukkaille voidaan nähdä osana yrityksen yhteiskunnallista vastuuta. 8 Kuluttajavirasto

9 3 0 V U OT TA Yleispalveluvelvoite turvaamaan palveluita EU-tasolla EU:ssa kilpailun avaaminen on edellyttänyt lainsäädännön purkamista. Varsin pian kävi kuitenkin ilmi, että kilpailun avaamisen yhteydessä kuluttajien oikeuksien turvaaminen ei onnistu pelkästään lainsäädäntöä purkamalla, vaan kilpailutilanteessa eri osapuolten aseman turvaaminen vaatii tuekseen uudenlaista lainsäädäntöä. EU:ssa on tuotu esiin ajatusta ns. yleispalveluvelvoitteen asettamisesta välttämättömyyspalveluja tuottaville elinkeinonharjoittajille, minkä avulla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikille kuluttajille turvataan näiden palvelujen saatavuus kohtuulliseen hintaan. Se, millaisia palveluja kulloinkin luetaan yleispalveluvelvoitteen piiriin, riippuu usein kunkin jäsenvaltion sisäisestä tilanteesta ja sen määritteleminen on jätetty jäsenvaltion omaan harkintaan. EU:n säädösvalmistelussa kiinnitetään enemmän huomiota kuluttajan asemaan nyt, kun sähkö-, kaasu-, posti- ja viestintäpalvelujen vapauttaminen edistyy entisestään. Sama koskee myös liikennesektoria, sekä lentoliikennettä että muuta henkilöliikennettä. On ymmärretty, että tehokas sisämarkkinoiden toiminta ei synny itsestään purkamalla kilpailun esteitä, vaan tueksi tarvitaan kuluttajia, jotka uskaltavat toimia kilpailluilla markkinoilla. Tämä edellyttää kuluttajien luottamusta markkinoiden oikeudenmukaisuuteen, ja siihen, että heidän oikeusasemansa on riittävällä tavalla turvattu. Lisäksi pidetään tarpeellisena huolehtia siitä, että välttämättömät palvelut ovat kaikkien kuluttajien saatavissa eikä ns. heikkoja kuluttajaryhmiä ja erityisryhmiä jää niiden ulkopuolelle. EU:n kuluttajapoliittisen strategian mukaan, keskeisten palvelujen kohtuuhintainen saanti on ehdoton edellytys nykyaikaiselle ja joustavalle taloudelle myös sosiaalisen osallisuuden kannalta. Kuluttajansuojalain periaatteet ulottuvat laajalle Kuluttajansuojalain voimassaoloaikana kuluttajille välttämättömät palvelut ovat muuttaneet luonnettaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana Suomessa on edetty välttämättömyyspalvelu-käsitteen määrittelemisestä sen vakiinnuttamiseen ja perusperiaatteiden sisällyttämiseen lainsäädäntöön. Kuluttajasuhteissa kuluttajan oikeudellinen asema pohjautuu kuluttajansuojalakiin ja siitä ilmeneviin periaatteisiin. Käyttäjän asemasta on säännöksiä myös erityislainsäädännössä, esim. sähkömarkkinalaissa, viestintämarkkinalaissa, vesihuoltolaissa ja luottolaitoslaissa. Nykyisin monessa erityislaissa palveluiden käyttäjän oikeusasema noudattelee kuluttajaoikeuden periaatteita. Palveluiden saatavuus on turvattu ja kuluttajan oikeudet virhe- ja viivästystilanteissa on otettu huomioon. Kuluttajan kannalta välttämättömyyspalveluiden sopimusehtoihin liittyy samantapaisia ongelmia palvelusta riippumatta. Kuluttaja ei voi aina valita palvelun tarjoajaa. Joskus niitä on paikkakunnalla vain yksi. Tästä syystä kuluttaja ei voi myöskään irtisanoa palvelua ja hankkia sitä muualta, jos palvelu ei ole sopimuksen mukainen tai hän on muuten siihen tyytymätön. Vaikka kuluttajansuojalaissa ei ole suoranaisia säännöksiä välttämättömyyspalveluista, sen esitöissä mainitaan, että sopimusrikkomusten seuraamuksia koskevat kuluttajansuojalain 5, 8 ja 9 luvun säännökset ovat kuluttajan hyväksi pakottavia. Vaikka nämä säännökset eivät koske kaikkia kuluttajasopimuksia, voidaan säännöksistä aiheutuvia periaatteita usein soveltaa muihinkin kuin luvuissa nimenomaan säänneltyihin sopimustyyppeihin. 9 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

10 Pitkät sopimukset ja palveluiden sähköistyminen haasteena Yleensä välttämättömyyspalveluita koskevat sopimukset ovat kestosopimuksia. Pitkän sopimussuhteen aikana muutokset ovat todennäköisiä, mutta palvelun luonne huomioon ottaen ehdot eivät saisi muuttua olennaisesti eivätkä yksipuolisesti. Pitkän sopimussuhteen aikana myös kuluttajan olosuhteet saattavat muuttua yllättäen esim. avioeron, työttömyyden tai sairauden vuoksi. Jos näillä on vaikutusta kuluttajan maksukykyyn, kuluttajan pitää voida vedota sosiaaliseen suoritusesteeseen, eikä palvelun toimittamisen välitön katkaiseminen ole kohtuullista. Palvelujen tarjoajat luokittelevat asiakkaat mm. maksukyvyn mukaan. Jos asiakkaalla on maksuhäiriöitä, häneltä edellytetään monesti joko vakuutta tai ennakkomaksua, ennen kuin sopimus palvelusta voidaan tehdä. Ennen kuin vakuutta tai ennakkomaksua vaaditaan, pitäisi selvittää maksuvaikeuksien syyt. Maksuongelmien vakavuusasteella pitäisi olla merkitystä. Jos maksuhäiriömerkintä on syntynyt vaikkapa maksamattoman lehtitilauksen perusteella, sen ei pitäisi oikeuttaa välttämättömyyspalvelun epäämiseen. Palvelun virhe- ja viivästystilanteissa kuluttajalla pitäisi olla oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen. Käytännön ongelmat kilpistyvät usein palvelun tarjonnassa käytettävän, elinkeinonharjoittajan vastuulla olevan, teknisen järjestelmän toimivuuteen. Toimintahäiriöiden vaikutukset korostuvat ja laajenevat kuluttajan arjessa sitä mukaa, kun palvelut siirtyvät sähköiseksi tai ne muutoin automatisoidaan. Vaihtoehtoisia tapoja hoitaa asioita ei enää ole. On huolestuttavaa, jos pankin asiakas ei saa hyvitystä siitä, että tietojärjestelmä toimii puutteellisesti. Hyvityksen saamisen kannalta ei ole ratkaisevaa onko asiakkaalle syntynyt konkreettista taloudellista vahinkoa, kun hän kuitenkin joutuu pankille maksamaan siitä, että palvelu on hänen käytössään silloin kun hän sitä tarvitsee. Julkisissa palveluissa kuluttajansuoja mietittävä uudella tavalla Yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet siihen, että välttämättömyyspalveluita koskevien pelisääntöjen vakiinnuttamisen jälkeen on ilmennyt tarve tarkastella julkisten palvelujen kuluttajansuojaa. Lainsäädännön muutokset ovat mahdollistaneet sen, että kunnat voivat tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja omien palveluiden ohella myös ostopalveluina tai palveluseteleiden avulla. Erilaisten koti- ja hoivapalvelujen tarjonta onkin vilkastunut, mikä edellyttää mm. vastuukysymysten selkiyttämistä kunnallisten ja yksityisten palvelujen välillä. Kuluttajavirastossa on laadittu selvitys kuluttajansuojalain soveltuvuudesta julkisiin palveluihin ja välttämättömyyspalveluihin (KTM:n julkaisuja 24/2005) ja selvitys Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaan oikeusasema. Vertailu yksityisten ja kunnan järjestämien palvelujen välillä (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2006). Asiaan tartuttiin, koska oli nähtävissä, että eri toimijat olivat hyvin epätietoisia omasta roolistaan, siihen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Samalla kun asiakkaan valittavana on useampia vaihtoehtoja, rajanveto yksityisen elinkeinotoiminnan ja julkisen palveluntarjonnan välillä on hämärtynyt. Sama yritys voi toimia sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla, ja sillä voi samaan aikaan olla kahdenlaisia asiakkaita. Asiakkaille puolestaan on tärkeää, että heidän oikeusasemansa olisi samankaltainen riippumatta siitä, hankkiiko palvelun julkiselta vai yksityiseltä taholta. Myös kunnan ja palveluntarjoajan välinen suhde saattaa olla epäselvä. 10 Kuluttajavirasto

11 3 0 V U OT TA Huomioon otettavia näkökohtia liittyy mm. palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden varmistamiseen, laadun ja sisällön määrittelemiseen, riittävien tietojen antamiseen ja asianmukaiseen markkinointiin, sopimusehtojen muuttamiseen sekä oikaisuun ja hyvitykseen virhetilanteissa. On tärkeää, että kuluttajat voivat hankkia palveluja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta joutumatta kuluttajana eriarvoiseen asemaan. Kehitys tähän suuntaan edellyttänee lainsäädäntöratkaisuja. Kuluttajapoliittisen ohjelman mukaan asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää vuoden 2010 loppuun mennessä, miten kuluttajaoikeuden periaatteiden toteutuminen voidaan turvata myös julkisissa palveluissa. Päivi Seppälä 11 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

12 Yksilöitävyys hinnan ilmoittamisen edellytyksenä Mika Hakamäki Yksikön päällikkö, lakimies Helsingin Sanomat -sanomalehteä markkinoitiin 40 sekunnin mittaisella televisiomainoksella. Nopeatempoisessa mainoksessa seurattiin mieshenkilön ajautumista tilanteesta toiseen. Miehellä oli mukanaan lehti, josta tämä saattoi lukea tulevista tapahtumista. Mainoksen viime sekunneilla näytettiin miehen kädessä olevaa ja sitten pöydälle asetettua Nyt-viikkoliitettä. Kuvaruutuun ilmestyi teksti Nyt-viikkoliitte joka perjantai. Helsingin Sanomat. Mainoksessa ei ilmoitettu Helsingin Sanomien irtonumeron tai tilausjakson hintaa. Mainoksessa esiteltiin Helsingin Sanomat sanomalehteä ja Nyt-viikkoliitettä nimeltä. Lisäksi mainoksessa tarinan keinoin kuvattiin Nyt-viikkoliitteen sisältöä: liitettä lukemalla saa tietoa viikon tapahtumista. Kuluttaja-asiamies katsoi Helsingin Sanomien tulleen sekä kuvallisesti että sanallisesti yksilöidyksi. Hinnan ilmoittaminen on yksi keskeisimmistä elinkeinonharjoittajille kuluttajansuojalain nojalla asetetuista tiedonantovelvollisuuksista. Vaikka kuluttajan ostopäätöstä ohjailevat monet tekijät, tuotteen hinta on kuluttajien ostokäyttäytymisen ja päätöksenteon kannalta eräs olennaisimmista tiedoista. Yksilöidyn hyödykkeen markkinoinnista on kysymys silloin, kun markkinoinnissa esitellään jotakin nimenomaista hyödykettä siten, että kuluttaja mieltää mainostettavan määrättyä yksilöityä tuotetta tai palvelua. Poikkeusta myyntihinnan ilmoittamisesta ei ole säädetty eikä velvollisuutta hinnan ilmoittamiseen ole sidottu pelkästään suorien ostokehotusten tekemiseen. Hinnan ilmoittaminen vain näennäisesti yksiselitteistä Kuluttajansuojalain nojalla annettu ns. hintamerkintäasetus (1359/1999) sisältää tarkemmat säännökset kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta. Hintamerkintäasetuksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisesta (98/6/ EY). Direktiivin tarkoituksena on säännellä kauppiaiden kuluttajille tarjoamien tuotteiden myyntihintojen ja yksikköhintojen ilmoittamista kuluttajavalistuksen lisäämiseksi ja hintavertailujen helpottamiseksi. Direktiivin lähtökohtana on ollut se, että myynti- ja yksikköhinnan yleinen ilmoittamisvelvollisuus on helpoin tapa antaa kuluttajille mahdollisuus arvioida ja vertailla hintoja parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollistaa siten tietoon perustuvat valinnat yksinkertaisen vertailun perusteella. Direktiivi on ns. minimidirektiivi, joka ei estä EU:n jäsenvaltiota antamasta tai pitämästä voimassa kuluttajavalistusta ja hintojen vertailua paremmin edistäviä säännöksiä. Siitä huolimatta, että hintaa ja sen ilmoittamista voidaan pitää juridisesti jopa mielenkiinnottomana, se on ollut yksi eniten markkinaoikeudessa 2000-luvulla käsitellyistä kuluttaja-asiamiehen hakemukseen perustuvista markkinaoikeudellisista asioista. Huomionarvoista on myös se, että hinnan ilmoittamista koskevaa asiaa on kolme kertaa käsitelty myös Korkeimmassa oikeudessa. Hinnan ilmoittamista koskevan lainsäädännön näennäisestä yksiselitteisyydestä huolimatta matkan varrella on siis jouduttu hakemaan tuomioistuimelta täsmennystä useisiin keskeisiin hinnan ilmoittamista koskeviin asioihin. Täsmennystä on haettu mm. siihen, milloin tuotteen yksilöintikynnys ylittyy, mitä tarkoitetaan lopullisella myyntihinnalla, millaista selkeyttä ja havaittavuutta hintatietojen esittämiseltä voidaan edellyttää ja siihen, kenellä on vastuu hinnan ilmoittamisesta. Vaikka an- 12 Kuluttajavirasto

13 3 0 V U OT TA netut markkinaoikeuden ja Korkeimman oikeuden päätökset eivät jääne ainoiksi tuomioistuimen hinnan ilmoittamista koskeviksi päätöksiksi, jo niistäkin irtoaa hyvin paljon tietoa markkinointia suunnittelevalle elinkeinonharjoittajalle. Ajatar-päätös ei tuonut lisää valoa Vuoden 2007 kevääseen asti käytiin paljon keskustelua siitä, missä menee ns. imagomainonnan ja tuotteen yksilöivän mainonnan välinen raja. Kuluttajavirasto oli useamman yrityksen kanssa käynyt neuvotteluja näiden mainonnasta. Markkinaoikeuden arvioitaviksi saatettiin lopulta sekä Ajatar Oy:n että Helsingin Sanomien markkinointi. Tammikuussa 2005 saatu Ajattaren markkinointia koskeva markkinaoikeuden päätös oli markkinointia valvovan viranomaisen kannalta kuitenkin hyvin vaikea, vaikka jotkut pitivät päätöstä ratkaisukäytäntöä linjaavana. Päätös ei selkeyttänyt ratkaisukäytäntöä, koska se oli hyvin sidottu käsiteltyyn asiaan. Päätöksestä ei myöskään ollut ennakkopäätökseksi. Se ennemmin sekoitti kuin selvensi sitä rajaa, milloin tuotteen yksilöintikynnyksen on katsottava ylittyneen ja milloin tuotteen voidaan katsoa tulleen yksilöidyksi pelkästään kuvan perusteella. Koska Kuluttajavirastolle ei myönnetty asiassa valituslupaa, katseet käännettiin Helsingin Sanomia koskevaan asiaan. Korkein oikeus piirtää imagomainonnan rajaa Korkeimman oikeuden keväällä 2007 antamalla Helsingin Sanomia koskevalla ennakkopäätöksellä voitiin katsoa olevan hyvin paljon ratkaisukäytäntöä selkeyttävä merkitys. Päätöksellään Korkein oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden langettavaa päätöstä, jolla yhtiön oli katsottu markkinoineen kuluttajansuojalain vastaisesti, koska se ei ollut ilmoittanut mainostetulle sanomalehdelle myyntihintaa. Itse päätöksen lisäksi päätöksestä on noukittavissa paljon merkityksellisiä seikkoja. Korkeimmalle oikeudelle osoittamassaan valituksessa Helsingin Sanomat oli perustellut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista mm. sillä, että langettava päätös tarkoittaisi yhtiön kannalta sitä, että se ei voisi käytännössä enää lainkaan harjoittaa imagomainontaa ilman velvollisuutta ilmoittaa hintoja. Samalla päätös kieltäisi kokonaiselta elinkeinolta imagomarkkinoinnin, joka yhtiön mukaan kuuluu olennaisena osana nykyaikaiseen markkinointistrategiaan. Korkein oikeus tukeutui hintamerkintäasetuksen taustalla olevaan direktiiviin todeten, ettei siitä johdu, että asetuksen säännöstä tulisi rajatapauksissa tulkita kuluttajansuojelullisista lähtökohdista poiketen elinkeinonharjoittajan eduksi. Siten myöskään elinkeinonharjoittajan tarpeelle harjoittaa ns. imagomainontaa ei voitu antaa yhtiön tarkoittamaa merkitystä hinnan ilmoittamisvelvollisuutta arvioitaessa. Kysymys oli Korkeimman oikeuden mukaan ratkaistava sen perusteella, voiko kuluttaja esitetyn televisiomainoksen perusteella mieltää kyseessä olleen määrätyn lehden mainonnan. Tuotteen yksilöitävyydelle annettiin siten ratkaiseva merkitys, ei elinkeinonharjoittajan markkinoinnin päätavoitteelle, vaikka Korkein oikeus totesikin, että yhtiön mainos voidaan sinänsä mieltää lehden yhden osan ns. imagomainonnaksi. Korkein oikeus paikkasi markkinaoikeuden asiassa antamaa päätöstä kirjoittamalla auki sen, millä tavoin tuote oli mainoksessa tullut yksilöidyksi. Kun markkinaoikeus tyytyi toteamaan tuotteen tulleen yksilöidyksi, Korkein oikeus täsmensi päätöksessään, että mainostettu tuote oli tullut sekä kuvan että tekstin perusteella selkeästi yksilöidysti. Tällä vivahteella on merkitystä siksi, että yksilöitävyyskynnyksen ylittymiseen tulisi tarvittaessa riittää pelkkä tuotteen yksilöivä kuvakin. 13 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

14 Merkityksellistä päätöksessä on myös se, että kumpikaan tuomioistuin ei antanut merkitystä sille, että mainoksessa ei ollut mainostettu lehden irtonumeroa tai jotakin tiettyä tilaustapaa. Merkitystä ei siten hinnan ilmoittamista koskien annettu sille, että sanomalehteä voidaan tilata eripituisiksi tai erihintaisiksi tilausjaksoiksi tai, että se voidaan ostaa irtonumerona. Tämä tarkoittaa sitä, että se tapa, jolla tuote voidaan tilata tai hankkia tai millaisissa erissä se voidaan maksaa, ei vaikuta hinnanilmoittamisvelvollisuuden arviointiin. Sillä ei siten ole merkitystä sen kannalta pitääkö hinta ilmoittaa. Sen sijaan sillä on merkitystä sen kannalta, mikä hinta tulee ilmoittaa. Lainsäädännössä ei määritellä imagomarkkinointia Hintamerkintäasetuksen 5 :n mukaan vähittäiskauppiaan tai muun elinkeinonharjoittajan vähittäiskauppiaan tavoin toimiessaan taikka palvelualan elinkeinonharjoittaja mainoksin tai muulla vastaavalla tavalla markkinoidessaan yksilöityä kulutushyödykettä kuluttajalle, hyödykkeen hinta on samalla ilmoitettava. Yksilöidyn kulutushyödykkeen määritelmää ei ole otettu voimassaolevaan hintamerkintäasetukseen tai asetuksen esittelymuistioon. Sen sijaan määritelmä löytyy vanhan asetuksen (9/89) esittelymuistiosta asetuksen 3 :n yksityiskohtaisista perusteluista. Perustelujen mukaan yksilöidyllä kulutushyödykkeellä tarkoitetaan joko kuvalla tai sanallisesti määriteltyä tavaraa tai palvelusta siten, että kuluttaja nimenomaisesti mieltää mainostettavan määrättyä hyödykettä. Edelleen asetuksen esittelymuistion 3 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että elinkeinonharjoittajien selkeä imagotyyppinen, tuote- ja yrityskuvaa rakentava markkinointi olisi hinnan ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolella, vaikka tällaisessa markkinoinnissa käytettäisiinkin tuotteen tai tuotteiden kuvia. Hintamerkintäasetuksessa tai kuluttajansuojalainsäädännössä ei määritellä imagomarkkinointia. Sen sijaan lainsäädännössä on määritelty yksilöity hyödyke. On selvää, että yksittäistapauksissa rajanveto hinnanilmoittamisvelvollisuutta edellyttävän ja sen ulkopuolella olevan imagomainonnan välillä on häilyvä. Kuluttajan saama mielikuva ohjenuorana Helsingin Sanomien tapauksessa todettiin, että olennaista oli vain se, että kuluttajalle oli ehtinyt syntyä käsitys siitä, että mainos oli koskenut tiettyä lehteä. Hintamerkintöjä koskevassa lainsäädännössä ei määritellä sitä vähimmäisaikaa tai sitä prosentuaalista osuutta, jonka markkinoidun tuotteen yksilöinnin ajallisesti tai määrällisesti mainoksesta tulisi viedä. Siten Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmi käyvä periaate, että sillä ei ollut kokonaisarvioinnin kannalta merkitystä, että tuote oli tullut yksilöidyksi mainoksen viime sekunneilla, oli erittäin tervetullut ja ratkaisukäytäntöä linjaava. Kokonaisarvioinnin kannalta keskeistä hinnan ilmoittamisvelvollisuutta arvioitaessa on siten ainoastaan se, onko kuluttaja mieltänyt mainostetun tiettyä tuotetta. Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten nimenomainen perustavoite on kuluttajien suojaaminen. Yksittäisen yrityksen markkinoinnin lainmukaisuuden arvioinnin lähtökohdaksi ei näin ollen voida ottaa yrityksen itsensä markkinoinnille antamaa tavoitetta tai sen käsitystä menettelynsä lainmukaisuudesta. Kuluttajaasiamiehen valvottavana olevan lain arvioinnissa merkityksetöntä on niin ikään se, onko kiellon kohteena olevaa toiminta vakiintunut alalle tai aiheutuuko menettelyn kieltämisestä yritykselle kustannuksia. 14 Kuluttajavirasto

15 3 0 V U OT TA Korkeimman oikeuden päätöksessä tuodaan hienosti esille se, miten mainonnassa voi samanaikaisesti olla kysymys ns. imagomainonnasta ja hinnan ilmoittamista edellyttävästä mainonnasta. Korkein oikeus totesi, että yhtiön esittämä televisiomainos voidaan yhtiön lausumin tavoin sinänsä mieltää Nyt-viikkoliitteen ns. imagomainonnaksi. Tästä huolimatta, koska mainoksessa oli tullut selkeästi yksilöidyksi Helsingin Sanomat sanomalehti, hinta olisi tullut ilmoittaa. Imagomainonnan ja hinnan ilmoittamista edellyttävän mainonnan välillä ei siten välttämättä ole minkäänlaista rajaa. Mika Hakamäki 15 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

16 Maksajan rooli markkinoilla muuttuu Outi Haunio-Rudanko Kuluttajaoikeusryhmän apulaisjohtaja Maksaminen on nyky-yhteiskunnassa elävälle lähes päivittäinen toimi, joka kuitenkin näyttelee yleensä vain sivuosaa varsinaisessa kaupankäynnissä tai palveluiden hankinnassa. Siksi maksamisen tulisi tapahtua mahdollisimman sujuvasti. Toisaalta kyseessä on kuluttajan talouden kannalta merkittävä asia, jossa turvallisuudella on tärkeä sija. Maksamisen kustannukset ovat olleet enemmän taka-alalla lukuun ottamatta pankkikonttoreissa käteismaksuista perittäviä hintoja. Nyt kuluttajien maksut ja maksamistoimet ovat kuitenkin nousseet uudella tavalla huomion kohteeksi. Kuluttajat nähdään maksupalveluiden käyttäjinä, joilla on tärkeä merkitys markkinatalouden aktiivisina toimijoina, terveen ja toimivan kilpailun osapuolina. Julkista keskustelua on herätelty maksamisen kustannuksista ja eri maksutapojen välisistä kustannuseroista. Erityisesti Euroopan unioni pyrkii eri tavoin edistämään tehokkaiden ja edullisempien maksutapojen käyttöä. Tämä vaatimus edellyttää sekä maksajilta että maksujen vastaanottajilta aiempaa suuremman huomion suuntaamista maksamiseen ja erityisesti käytettävien maksutapojen ja -välineiden valintaan. EU toimeliaana kuluttajamaksuissa Euroopan komissio on osana yhtenäismarkkinapolitiikkaansa ryhtynyt toimiin EU:n yhdennettyjen rahoitusmarkkinoiden etujen siirtämiseksi kuluttajille. Komission mukaan vähittäisrahoituspalveluiden kohdalla kansallisvaltioiden rajat ylittävä toiminta ei ole kehittynyt samaan tapaan kuin rahoituspalveluiden yhdentyminen muutoin, ja alueella on hyödyntämätöntä potentiaalia. Myös kilpailu vaikuttaa riittämättömältä, erityisesti maksuissa ja vähittäispankkitoiminnassa, minkä vuoksi kuluttajat eivät pääse hyötymään yhtenäismarkkinoiden kaikista eduista, totesi komissio vähittäisrahoituspalveluita koskevassa vihreässä kirjassaan (KOM 2007/226) viime vuonna. EU ei toki ole ollut tähänkään mennessä toimeton tällä alueella. Sen keskeinen maksamiseen liittyvä hanke on yhtenäisen euromaksualueen SEPAn (Single Euro Payments Area) luominen. SEPAn käytännön toteutusvaihe on alkanut tammikuussa 2008 ja parhaillaan jäsenmaissa implementoidaan hankkeen lainsäädännöllistä kehikkoa, maksupalveludirektiiviä (2007/64/EY). Suomessakin valmisteilla on maksupalvelulaki, jolla jatkossa säännellään, nyt monin osin pelkästään pankkikäytäntöihin perustuvia, maksamisen menettelytapoja. Maksamiseen liittyvissä palveluissa kansalliset erot unionin sisällä ovat edelleen suuret. Tämä on tullut SEPA-hankkeessa hyvin konkreettisesti esiin. Harmonisointiin tähtäävät muutokset, jotka joidenkin jäsenvaltioiden osalta merkitsevät kuluttajien palveluiden parantamista, tarkoittavat toisissa jäsenvaltioissa tarjottavien palveluiden selkeää huonontamista, siltä osin kuin kansallisia poikkeamia ei enää sallita. Esimerkiksi harmonisoitu tilisiirto lyhentää toki siirtymäkauden jälkeen rajat ylittävien maksujen perillemenoa, mutta muuten SEPA-tilisiirrolle asetetut vaatimukset jäävät esimerkiksi nykyisiin suomalaisiin tilisiirtokäytäntöihin verrattuna puutteellisiksi. 16 Kuluttajavirasto

17 3 0 V U OT TA Pankkipalvelut muuttuvat, mutta kansallinen pankkikortti sinnittelee yhä SEPA-harmonisointi ei ainakaan toistaiseksi koske kaikkia maksupalveluita. Harmonisoinnin ulkopuolelle jää merkittävä osa suomalaisten pankkien nykyisin yhteisillä peruskonsepteilla tarjoamista palvelumuodoista. Samassa yhteydessä kuitenkin loppuvat myös pankkien palvelutarjonnan yhtenäiset kansalliset toimintatavat. Vapaan kilpailun perusperiaatteiden mukaisesti kunkin pankin tulee päättää itsenäisesti paitsi hinnoistaan myös siitä, millaisia palveluita asiakkailleen tarjoaa. Harmonisoinnin ulkopuolelle jäävät palvelut siirtyvät vapaaehtoisiksi lisäpalveluiksi, joita pankit tarjoavat jatkossa pankkikohtaisilla malleilla. Esimerkiksi laskuissa meillä yleisesti käytetyt viitenumerot kuuluvat jatkossa pankkikohtaisiin erillispalveluihin. SEPA-hankkeeseen kuuluva maksukorttien yhtenäistäminen näytti jo merkitsevän kansallisten pankkikorttien käytön loppumista. Tilalle olivat tulossa vain kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden järjestelmiin liitetyt pari vaihtoehtoa siitä riippumatta, minkä pankin kautta kortin hankkii. Tällä olisi todennäköisesti kuluttajien kannalta epäsuotuisia vaikutuksia debit-korttien hinnoitteluun. On hyvä, että komissio on ryhtynyt tarkastelemaan asiaa uudelleen. Maksajista aktiivisia markkinatoimijoita Komissiota hiertävä rajat ylittävän kilpailun vähäisyys kuluttajamaksuissa johtunee osin palvelun epäitsenäisestä luonteesta. Kuluttajat eivät aina edes miellä maksupalveluita kaupalliseksi toiminnaksi, vaan enemmän yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluvaksi asiaksi, jonka tulisi sujua ilman kuluttajan erityistä huomiota. Jopa koko ajatus maksamisen maksullisuudesta voi olla vieras, jos maksupalvelut on totuttu saamaan ikään kuin ilmaiseksi, muiden tuotteiden hintoihin piilotettuina. Maksamisen todellisten kustannusten ja maksamisesta perittävien hintojen esiin nostaminen onkin siksi kuluttajien taloudellisten etujen kannalta perusteltua. Kun kuluttajan nyt odotetaan muuttuvan maksumarkkinoilla aktiiviseksi, rationaalisia päätöksiä tekeväksi osapuoleksi, hänen tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia maksuvälineitä hankin käyttööni? Mistä maksuvälineeni hankin: Ihanteiden mukaisinta olisi kilpailuttaa eri palveluntarjoajia koko EU:n sisämarkkina-alueella ja ottaa ehkä pankkikortti yhdestä ja luottokortti toisesta paikasta. Kuinka paljon erilaisia maksuvälineitä kannattaa pitää samanaikaisesti käytössä? Missä säilytän sellaisia maksuvälineitä ja niiden mahdollisia tunnuslukuja, joita en käytä päivittäin? Kuinka monen maksuvälineen rinnakkaisen käytön pystyn hallitsemaan niin, että tiedän riittävän hyvin kulloisenkin taloudellisen tilanteeni? Mitä maksuvälinettä eri tilanteissa on edullisinta tai turvallisinta käyttää? Ihanteiden mukaan toimiva ei pidä hankalana asioida maksuvälineiden valinnassa usean tahon kanssa. Hän ei tyydy esimerkiksi pelkästään asuntoluotottajansa maksuvälinevalikoimaan. Lisähaasteen tuovat myös mm. luottokortit, joita tarjotaan yksittäisen tuotteen oston yhteydessä. Silloin tuotteen voi saada edullisemmalla hinnalla, kun ostaa sen tietyllä luottokortilla. Kortin muut ominaisuudet ja käyttöehdot jäävät tosin silloin helposti tutkimatta ja näin hankitut luottokortit päätyvät kukkaroon ikään kuin huomaamatta. 17 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

18 Kehnosti vertailtavia tuotteita vaikea kilpailuttaa Ainakin säännöllisesti käytetyt maksupalvelut suomalaiset kuluttajat ovat tähän saakka tottuneet hankkimaan pääsääntöisesti yhdeltä palveluntarjoajalta. Palveluntarjoajat puolestaan tarjoavat maksupalveluitaan usein erilaisina paketteina, mikä tekee vertailun hankalaksi, koska paketit ovat rakenteeltaan erilaisia. Lisäksi kanta-asiakasohjelmilla tähdätään suoraan kilpailuttamisen vähentämiseen ja sidotaan asiakkaat tehokkaasti yhden palveluntarjoajan asiakkaaksi. Koska yleisintä on maksaa suoraan tililtä, ostetaan maksupalvelut pääosin samalta palveluntarjoajalta kuin pankkitilipalvelut. Siksi kuluttajien liikkuvuudella, ainakin käyttötilien suhteen, on vahva yhteys perusmaksupalveluiden kilpailuttamiseen. Tilinumeroiden siirrettävyys lisäisi varmaankin kilpailua ainakin jäsenvaltioiden sisällä samaan tapaan kuin on tapahtunut matkapuhelinmarkkinoilla. Tiliin liittyvien maksamispalveluiden vertailukelpoisuuden ongelmaa siirrettävyys ei kuitenkaan ratkaise, mikä vähentää tilinpitäjän vaihtamisen houkuttelevuutta. Täysin pankkikohtaisiin palvelukonsepteihin siirtyminen tekee vertailusta entistäkin hankalampaa. Korostettaessa kilpailuttamisen tärkeyttä ja maksajien aktiivista roolia markkinoilla tulee muistaa, että ainakin perustavimmanlaatuiset maksupalvelut ovat välttämättömyyspalveluita, joita jokainen tarvitsee. Kaikilla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia edellytyksiä turvata kilpailuttamalla itselleen maksupalveluita kohtuullisin ehdoin. Maksupalveluissa peruspalveluiden kohtuuehtoisuus ja saatavuus on taattava kaikille. Siksi Suomen lainsäädännössä jokaiselle turvattu oikeus peruspankkipalveluihin on tärkeä, vaikka kilpailun yleinen lisääntyminen alentaisikin yleistä hintatasoa. Erilliset maksutapamaksut kilpailun edistäjinä Maksujen vastaanottaminen eri maksutavoilla ja -välineillä aiheuttaa yrityksille erisuuruisia kuluja, jotka pääsääntöisesti on sisällytetty tuotteiden hintoihin yleiskustannuksina. Kiellettyä ei kuitenkaan ole periä esimerkiksi tietyn maksutavan tai -välineen käytöstä erillistä maksutapalisää. Maksupalveludirektiivissäkin lähdetään siitä, että maksuvälineen tarjoaja ei saa kieltää maksun vastaanottajaa perimästä maksajilta tällaista lisämaksua. Mitään velvoitetta erillisten maksutapalisien perimiseen ei silti jatkossakaan ole. Vaikka tehokkaampien maksamistapojen käyttö voi alentaa ainakin yleisellä tasolla maksamisen kokonaiskustannuksia, maksamisen sujuvuudella on edelleen tärkeä merkitys kuluttajien arjessa. Siksi ajatus siitä, että kauppiaat ryhtyisivät hinnoittelemaan erikseen eri maksamistapojen käytön kassapisteissä, ei vaikuta ongelmattomalta. Keskeinen kuluttajaoikeudellinen periaate, että kuluttajien tulee saada tietää tuotteiden lopulliset kokonaishinnat ennen ostopäätöksen tekemistä, ei toteudu, jos kassalla joutuu maksamaan erillisen maksamismaksun. Kuluttajalle tulee aina tarjota ainakin yksi tavanomainen, yleisesti käytössä oleva maksutapa, josta erillistä maksutapalisää ei peritä, koska muutoin ennalta annettu hintatieto ei pidä paikkaansa. Hintamerkintöjä ei käytännössä ole mahdollista tehdä kovin monella vaihtoehdolla vaarantamatta merkinnän selkeyttä. Moninkertaiset merkinnät myös lisäisivät kustannuksia ja söisivät oletettavasti tavoitellut hyödyt. 18 Kuluttajavirasto

19 3 0 V U OT TA Valinnanvapaus ja peruspalvelut ovat kuluttajille tärkeitä Maksupalvelut ovat olennainen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Integraation keskeneräisyys ja hitaus näin keskeisellä alueella näyttää yhtenäismarkkinoiden toteutumisen kannalta epätyydyttävältä. Ongelma saattaa kuitenkin olla suurempi nimenomaan yhtenäismarkkinaperiaatteen kuin kuluttajien oman kokemisen tasolla. Komissio on todennut, että kuluttajien käyttäytyminen ja mielipiteet voivat rajoittaa markkinoiden yhdentymistä. Väestön liikkuvuuden ja mm. internetissä tapahtuvan rajat ylittävän tarjonnan kasvusta huolimatta suurin osa kuluttajista valitsee edelleen paikallisesti myyntipisteiden, tytäryritysten tai välittäjien kautta tarjottuja tuotteita. Tämä kuluttajien valinnanvapaus tulee jatkossakin säilyttää. Lainsäädännöllisten ratkaisujen tulisi tukea sellaista kehitystä, että markkinoilla on tosiasiassa tarjolla kaikkien tarpeisiin sopivia maksuvälineitä ja valinnanvapaus säilyy todellisena. Esimerkiksi luottokorttia tarjotaan nyt käytännössä lähes pakollisena rinnakkaismaksuvälineenä, kun tiliin kytketyt maksuaikakortitkin on liitetty kansainvälisten luottokorttiyhtiöiden brändeihin. Tarjonnassa saatetaan jopa viitata tilimaksamiseen liittyvään sähköisten yhteyksien toimimattomuusriskiin, ja todeta sen ohittuvan kätevästi, jos kortissa on myös luotto-ominaisuus. Vaikka maksupalveluiden hintojen esiin nostaminen ja maksupalveluiden kilpailuttamisen lisääminen on lähtökohtaisesti kuluttajien etujen mukaista, kuluttajille ei voi asettaa kohtuuttomia vaatimuksia ja odotuksia. Kukaan ei jaksa olla jatkuvasti maksajan roolissa ja kaikki eivät uuteen markkinatoimijan tehtävään kykene lainkaan. Yhtenäismarkkinoiden tulee antaa kuluttajille lisämahdollisuuksia. Toisaalta kaikille niillekin, joilta puuttuu edellytykset toimia aktiivisina toimijoina maksumarkkinoilla, tulee turvata ainakin välttämättömien maksupalveluiden käyttömahdollisuus kohtuullisin ehdoin. Outi Haunio-Rudanko 19 Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta Juhlaliite 2008

20 Kuluttajana luottomarkkinoilla Miltä luottojen tarjonta kuluttajan kannalta näyttää? Riitta Kokko-Herrala Yksikön päällikkö, lakimies Luotto on arkipäiväistynyt. Kotitalouksien ottamien luottojen määrä on tilastojen mukaan kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Luotonottamisesta on tullut osa normaalia elämää. Kuluttajat tarvitsevat luottoja tasoittaakseen käytettävissä olevia tulojaan sekä rahoittaakseen suurempia tai yllättäviä hankintoja. Mahdollisuus saada luottoa tarpeen vaatiessa on jopa välttämättömyys, jota ilman tavanomainen arki ei pyörisi. Samalla luotonottaminen ylläpitää kysyntää ja kansantalouden kasvua. Toisaalta luotto on edelleen aivan erityinen kulutushyödyke. Luotto on aina maksettava korkoineen myöhemmin takaisin eikä tätä seikkaa pidä vähätellä nykyisinkään. Siksi hankintojen rahoittamiseen luotolla pitäisi aina liittyä harkintaa. Kuinka kalliiksi luotto tulee? Pystyykö kuluttaja maksamaan luoton takaisin? Entä paljonko on pelivaraa, jos elämäntilanne muuttuu? Millainen vastuu kuluttajalla on luotonottajana ja mitä voidaan edellyttää vastuullisesti toimivalta luotonantajalta? Luoton todellinen hinta selkeästi esiin markkinoinnissa Kuluttajan kannalta keskeinen tieto luottoa valittaessa on luoton todellinen vuosikorko. Sen avulla kuluttaja voi vertailla erilaisen hinnoittelurakenteen estämättä tarjolla olevien luottojen hintoja. Markkinoinnissa todellinen vuosikorko on kuitenkin vain harvoin selkeästi esillä, vaikka kuluttajansuojalaki edellyttää sen selkeää esittämistä. Tieto todellisesta vuosikorosta pääsääntöisesti löytyy mainoksista, mutta hyvin pienellä kirjoitettuna. Televisiomainonnassa pienellä kirjoitettua todellista vuosikorkoa ei usein pysty lainkaan lukemaan. Sen sijaan markkinoinnissa korostetaan esim. muutaman kuukauden kestävää nollakorkoa tai lyhennyksen kuukausierää. Näin kuluttajan huomio ei luonnollisesti kiinnity luoton valinnan kannalta olennaiseen seikkaan eikä todellinen kilpailu luottojen hinnalla toteudu niin hyvin kuin olisi mahdollista. Kuluttajaviraston teettämässä tutkimuksessa kävikin ilmi, että vain 30 % vastaajista tiesi, mikä merkitys todellisella vuosikorolla luotonvalinnassa on. Kuluttajavirasto on ongelman poistamiseksi päivittänyt linjauksensa kulutusluottojen markkinoinnista ja lisännyt siihen esimerkkejä hyvistä tietojen esittämistavoista. Seuraavaksi tarvitaan luotonantajien omaehtoista vastuunottoa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa esittämistavan selkiinnyttämiseksi. Lisäedut sopivat luottoihin erityisen huonosti Lisäedut, kuten bonusjärjestelmät ja kylkiäiset, vaikeuttavat aina hankittavan hyödykkeen hinnan hahmottamista. Tuotepakettia kylkiäisineen on vaikea verrata muihin paketteihin. Bonusjärjestelmät ovat usein vaikeaselkoisia ja progressiivisuuden vuoksi saavutettava alennus vaikeasti ennakoitavissa. Lisäedut ovat kuitenkin kuluttajansuojalain mukaan lähtökohtaisesti sallittuja, kunhan ne eivät hallitse markkinointia päätuotteen tai -palvelun kustannuksella. 20 Kuluttajavirasto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi

Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja. Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus Lakimies Miina Ojajärvi. kkv.fi. kkv.fi Mobiilimaksu ja kuluttajansuoja Viestintäviraston järjestämä teematilaisuus 10.2.2016 Lakimies Miina Ojajärvi Kuluttajansuojan toteutumisen edellytykset Kuluttajat tietävät, mikä mobiilimaksu on ja miten

Lisätiedot

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.

1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11. Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot 1.11.2015 1. Luotonantajan nimi ja yhteystiedot Luotonantaja: Yhteisötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköpostiosoite: Faksinumero: Internetosoite: Lainasto

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR

Hyödykesidonnainen kertaluotto 1 000,00 EUR VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet-osoite Luotonvälittäjä Puhelinnumero

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan / luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Internet osoite Luotonvälittäjä

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.5.2010 2008/0196(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

2. Kia -automerkkiä koskevan kuluttajaluottomainoksen kampanja-aika on ollut ainakin Mainoksen kokonaispituus oli 16 sekuntia.

2. Kia -automerkkiä koskevan kuluttajaluottomainoksen kampanja-aika on ollut ainakin Mainoksen kokonaispituus oli 16 sekuntia. 1 (5) Jarmo Rinta-Jouppi Jouppilantie 18 60320 Seinäjoki Kiellon määrääminen ja uhkasakko Asian taustaa Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota Jarmo Rinta-Jouppi Oy:n MTV3 - kanavalla alkuvuodesta

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Hankinnan sisällön määrittely

Hankinnan sisällön määrittely Hankinnan sisällön määrittely lakimies Rasmus Ingman Markkinakartoitus sekä ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun Ennen hankintamenettelyn aloittamista voi tehdä markkinakartoituksen

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 6/2016

Määräykset ja ohjeet 6/2016 Määräykset ja ohjeet 6/2016 Määräyksiä ja ohjeita tiedonantovelvollisuudesta Dnro FIVA 6/01.00/2016 Antopäivä 7.6.2016 Voimaantulopäivä 3.7.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2007/0248(COD) 19.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET

NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa

EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

luottokelpoisuuden arvioinnista

luottokelpoisuuden arvioinnista EBA/GL/2015/11 19.08.2015 EPV:n ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4 3 jakso Täytäntöönpano

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Eeva Kiviniemi Juha Kontkanen Tarja Krakau Pilvi Takala Markkinaoikeuden ratkaisutilastot 700 600 500 400 300 200 100 472 461 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

KAUPPA VERKKOKAUPAN JURIDISET HAASTEET PARAGRAAFEISTA PÄHKINÄNKUORESSA

KAUPPA VERKKOKAUPAN JURIDISET HAASTEET PARAGRAAFEISTA PÄHKINÄNKUORESSA KAUPPA 2011 30.9.2010 VERKKOKAUPAN JURIDISET HAASTEET PARAGRAAFEISTA PÄHKINÄNKUORESSA Asianajaja Taina Tuohino Asianajotoimisto HH Partners Oy Verkkokaupankäynnin erityispiirteitä Lähtökohtaisesti samat

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi

Puh, 0400 975 211 Sähköposti: esa.sirvio@manttavilppula.fi 1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS 2.11.2015 Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna ASIA: VALITUS TAMPEREEN KAUPUNGIN YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOJAOSTON PÄÄTÖKSESTÄ KOSKIEN SAKO- JA UM- PIKAIVOLIETTEENKULJETUSTA

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Komission julkinen kuuleminen, jonka määräaika päättyy

Komission julkinen kuuleminen, jonka määräaika päättyy Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM201600194 LAVO Kummoinen Katri 15.07.2016 Asia Komission julkinen kuuleminen kuluttajansuojalainsäädännön toimivuudesta Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle 1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat. 1 OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: XXX

Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: XXX Hankinta: USB-muistitikut sähköiseen ylioppilaskokeeseen, dnro 1/221/2016 TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1, SOPIMUSEHDOT SOPIMUS USB-MUISTITIKKUJEN TOIMITTAMISESTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Hankintadirektiivit - ja käytäntö

Hankintadirektiivit - ja käytäntö Hankintadirektiivit - ja käytäntö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Julkisten hankintojen neuvontayksikön järjestämä direktiiviuudistuksen info- ja kuulemistilaisuus hankintayksiköille ja yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö

Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö Matkamessut 20.1.2017 1 Taustaa Korvaa direktiivin 1990/314/ETY Tarve ajantasaistaa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot