IKÄIHMISTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄIHMISTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014-2020"

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE Väestön kehitys Sairastavuus ja toimintakyky Palvelujen tarpeen kehittymisen arviointia Valtakunnalliset ikäpoliittiset tavoitteet IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET/ VANHUSNEUVOSTO YMPÄRISTÖ Asuminen ja ympäristö Liikenne ja liikkuminen Päivittäistavarakauppa LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI- JA KOULUTUSPALVELUT YKSITYINEN PALVELUTUOTANTO KOLMANNEN SEKTORIN VAPAAEHTOISTYÖ JA SEURAKUNNAN TOIMINTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN RAKENNE Sosiaali- ja terveyspalvelut Sairaanhoitopalvelut avohoidossa Jatkohoito sairaanhoidossa Sairaalan osasto Lääkäripalvelut vanhainkodeissa Palveluohjaus Kuljetuspalvelut (SHL/VPL), henkilökohtainen avustaja, asunnonmuutostyöt Sosiaalityö Ennalta ehkäisevä toiminta/toimintakykyä ylläpitävä toiminta, muistihoitaja Omaishoito Kotihoito (kotihoito, tukipalvelut,päivätoiminta,hoitotarvikkeet) Tehostettu palveluasuminen, jaksohoito Laitoshoito: pitkäaikaishoito Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ikäihmisille Henkilöstörakenne ja mitoitus Teknologian hyödyntäminen Asiakkaalle kohdistetut teknologiset apuvälineet Henkilökunnalle kohdistetut tekniset apuvälineet PEITTÄVYYSINDIKAATTORIT,PALVELUJEN KOHDENTUMINEN JA KATTAVUUS.. 42

3 3 11. TILAYHTEENVETO Kuntien vanhustenhuollon yksiköt Kotihoidon tilat Päivätoimintatilat, muut tilat SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOTEEN Hyvinvointia tukevat palvelut Kotona asumisen tukeminen Kuntoutus Toimiva akuuttivaiheen sairaanhoito Ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vastaaminen, hoidon laatu Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Palveluiden kattavuuden tavoitemalli, kustannusvaihtoehdot JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET TAULUKOT Taulukko1. Pohjois-Satakunnan kuntien väkiluku laskee jokaisessa kunnassa ennustejakson aikana (Sotkanet). Taulukko 2. Ikäryhmään vuotiaat kuuluvien määrä nousee ennusteiden mukaan kaikissa kunnissa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen määrä alkaa hitaasti laskea (Sotkanet) Taulukko vuotiaiden osuus koko väestöstä tarkastelujaksolla (Sotkanet) Taulukko vuotta täyttäneiden osuus nousee vuoteen eniten Kankaanpäässä koko tilastojakson ajan, muissa kunnissa nousu on maltillisempaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen myös pienempien kuntien yli 75-vuotiaiden osuus alkaa nousta nopeammin (Sotkanet). Taulukko vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä tarkastelujaksolla (Sotkanet) Taulukko 6. Väestöllinen huoltosuhde , PoSa-kunnat, Satakunta ja koko maa (Sotkanet) Taulukko 7. Palvelutarveindeksi 2011, PoSa-kunnat ja Satakunta (Sotkanet) Taulukko 8. Ennuste keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrästä v väestöennusteen pohjalta. Taulukko 9. Kuljetuspalvelut, henkilökohtaisen avustajan palvelut, asunnonmuutostyöt 2013 Taulukko 10. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Taulukko 11. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat / lkm + % vastaavanikäisestä väestöstä kunnittain. (Suositus: 13 14%)

4 4 Taulukko 12. Kotihoidon käynnit kunnittain v Taulukko 13. Tehostettu palveluasuminen kunnittain omana/ostopalveluntuotantona (vakituiset asiakkaat + intervalliasiakkaat) Taulukko 14: Laitoshoitopaikat kunnittain Taulukko 15. Kotihoidon henkilöstön jakautuminen toiminta-alueella Taulukko 16. Henkilöstömitoitukset asumis-ja laitoshoidon yksiköissä Taulukko 17. RaVa ja MMSE keskiarvot tehostetussa palveluasumisessa kunnittain Taulukko 18. RaVa- keskiarvot laitoshoidon yksiköissä kunnittain Taulukko 19. Kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden osuus palveluista kunnittain Taulukko 20. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v täyttäneet Taulukko 21. Omaishoidon tuen piirissä olevat, 75 vuotta täyttäneet Taulukko 22. Ympärivuorokautisen hoidon tarve Taulukko 23. Laskennallinen esimerkki ikääntyneen väestön määrän ja palvelujen kattavuuden muutosten vaikutuksesta eräiden palvelujen kustannusten kehitykseen vuodesta 2011 vuoteen 2017 (STM 2013) Taulukko 24. Kustannusvertailua hoidon eri portailla (keskihinnat, vuoden 2013 tuotehinnat)

5 5 1. JOHDANTO Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (myöhemmin PoSa) aloitti toimintansa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita tuottavaan liikelaitoskuntayhtymään kuuluu viisi kuntaa: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen, sekä vuoden 2013 alusta mukaan liittynyt Pomarkku. Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamalliin, PoSan tulosalueet on osittain jaettu elämänkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarimallin tulosalueet ovat Perhepalvelut, Aikuispalvelut ja Vanhuspalvelut. Lisäksi omina tulosalueinaan ovat Erityispalvelut, Tukipalvelut, joiden toiminta koskee kaikkia ikäryhmiä elämänkaarimallissa. Lisäksi ovat erilliset taseyksiköt Ympäristöterveydenhuolto ja Työterveyshuolto. Palvelusopimuksen mukaan palvelut tuotetaan koko toimintaalueen väestölle kuntarajoista riippumatta samankaltaisina ja laatuisina. Lastenneuvola Äitysneuvola Perhesuunnitteluneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten puheterapia Terveydenhoito Diabetesneuvonta Peruspalvelukeskukset (jäsenkunnat) Mielenterveysja päihdepalvelukeskus Omaishoidon tuki <65v Senorineuvola Omaishoidon tuki >65v Kotihoito Kotiin annettavat tukipalvelut Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Vastaanottotoiminta Päivystys Sairaala Röntgen Lääkinnällinen terapia Hammashuolto Kotisairaala Sisäinen tukipalvelu kaikille tulosalueille (Siivous, ruokahuolto, ATK, henkilöstöasiat, tekninen huolto) TASEYK- SIKKÖ Eläinlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuolto TASEYKSIK- KÖ Henkilöstön työterveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon kustannukset ovat kasvamassa suuremmiksi kuin käytettävissä olevat resurssit eli verovarat. Julkisen sektorin heikko tuottavuuden kehitys kasvattaa julkisen sektorin kokoa ja kuluttaa jatkuvasti suuremman osan yhteiskunnan varoista. Yksityisellä sektorilla tuottavuutta on voitu nostaa korvaamalla työtä koneilla, mutta julkisella sosiaali- ja terveyspalveluiden sektorilla tämä ei ole yhtä helppoa. Koska kuitenkin palkkakehitys on ollut pitkälle samanlaista yksityisellä ja julkisella sektorilla, yksikkötyövoimakustannukset ovat nousseet julkisella sektorilla selvästi nopeammin kuin yksityisellä sektorilla. Tilanne olisi vielä jotenkin hallittavissa, jos esimerkiksi kuntasektorilla tuotannon määrä pysyisi entisellään. Tehtävät näyttävät kuitenkin

6 6 kaiken aikaa laajenevan ja voidaan jo miettiä, ovatko kuntien tehtävät enää ollenkaan oikeassa suhteessa resursseihin nähden. Julkisen sektorin työnjaossa kunnille siirtyy vähitellen koko palvelutuotanto ja valtio on rajaa omat tehtävänsä vain yleiseen hallintoon, verotukseen ja yleiseen turvallisuuteen, liikenteeseen sekä tieteeseen ja teknologiaan. (Kietäväinen 2011) Asuntojen ja muun elinympäristön on tuettava kotona asumista, mahdollisimman monella ikäihmisellä on mahdollisuus mielekkääseen elämään omassa kodissaan, palvelurakenteen tulee tukea kotona asumista ja ympärivuorokautisesta hoidosta ja hoivasta on portaat poistettu. Ikääntyvillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään, jos kaikilla kunnan toimintasektoreilla otetaan huomioon ikäihmiset. Esteettömän toimintaympäristön merkitystä niin ns. normaalin asumisen kuin jo valvotumman asumisen ympäristöissä ei voida vähätellä. Painopistettä on ikääntyneiden elämässä saatava siirtymään varhaiseen tukeen, vertaistukeen ja osallisuuden lisäämiseen vaikkapa vapaaehtoistyön kautta. Valtakunnallisesti tavoitteeksi on asetettu pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen, kotona asumisen edistäminen ja monipuoliset palveluvaihtoehdot. Kaikilla vanhuspalveluiden toiminnan osaalueilla on vaikutusta toisiinsa sekä myös palveluiden kysyntään. Palvelurakenteen kehittäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä, eivätkä muutokset tapahdu yhdessä yössä. Kun palveluita suunnataan entistä enemmän avopalveluihin, voi se ensin vaatia yliresursointia raskaampiin palveluihin ennekuin käännös tavoiteltuun suuntaan alkaa. Vanhuspalvelulaki astui voimaan Lain tarkoituksena on turvata ikääntyvälle väestölle tarpeenmukaiset, laadukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Lain sisältöä selvitetään tarkemmin työn myöhemmissä luvuissa. Työn lopussa on liitteeksi koottuna suunnitelma erilaisista toimenpiteistä, isommista ja pienemmistä, joiden kehittämisen avulla tähdätään PoSan alueen ikäihmisten tarpeiden mukaisiin, laadukkaisiin, oikea-aikaisiin, kustannustehokkaisiin palveluihin. Työryhmä: Kaija Antola, Pasi Haapanen, Liisa Hietaoja, Mia Kannisto, Sirkku Lehtinen, Jaana Männikkö, Anu Salonsaari, Anne Tarhasaari, Maritta Uusitalo, Anne Vanhatalo. 2. IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JA PALVELUJEN TARVE Lähivuosikymmenen aikana koko Suomen väestörakenne kokee voimakkaan muutoksen. Perinteisten palveluiden lisäksi tai jopa tilalle tarvitaan aivan uudenlaisiakin ratkaisuja. Taloudellinen tilanne, elämäntyyli, asuinpaikka ja terveydentila tulevat vaikuttamaan palvelutarpeeseen. Ikääntymisestä huolimatta halutaan asua kotona niin kauan kuin se on mahdollista, ja tämä edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta entistä enemmän tämän seikan huomioimista. Väestöennusteiden perusteella noin vuoden 2018 aikoihin suositusten mukaiset ympärivuorokautiset hoivapaikat ovat vähintään keskivaikeaa dementiaa sairastavien iäkkäiden henkilöiden käytössä. Ennalta ehkäisevän toiminnan onnistuminen vaikuttaa huomattavasti julkiseen talouteen tältäkin osin. (Ilmakunnas 2008.)

7 7 2.1 Väestön kehitys Seuraavassa on esitetty joitakin alueen ikääntyvään väestöön liittyviä tunnuslukuja. Taulukko1. Pohjois-Satakunnan kuntien väkiluku laskee jokaisessa kunnassa ennustejakson aikana (Sotkanet). Väestöennuste 2012 alueittain Ikäluokat yhteensä Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen Taulukko 2. Ikäryhmään vuotiaat kuuluvien määrä nousee ennusteiden mukaan kaikissa kunnissa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen määrä alkaa hitaasti laskea (Sotkanet) vuotiaat Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen

8 8 Taulukko vuotiaiden osuus koko väestöstä tarkastelujaksolla (Sotkanet) vuotiaat, osuus koko väestöstä ,69 17,26 15,28 15,01 14,51 12,72 12,99 13,73 11,93 13,17 14,23 14, ,76 12, Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen Satakunta ,72 12,99 11,93 13,73 13,17 14,61 12, ,56 13,82 16,81 13,77 16,56 13, ,01 16,97 15,79 18,89 14,67 19,14 14, ,1 16,37 15,27 18,42 15,38 18,67 13, ,28 15,01 14,51 16,69 14,23 17,26 12,81 Taulukko vuotta täyttäneiden osuus nousee vuoteen eniten Kankaanpäässä koko tilastojakson ajan, muissa kunnissa nousu on maltillisempaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen myös pienempien kuntien yli 75-vuotiaiden osuus alkaa nousta nopeammin (Sotkanet). 75v täyttäneet Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen

9 9 Taulukko vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä tarkastelujaksolla (Sotkanet) v täyttäneiden osuus koko väestöstä ,16 20,67 12,05 12,99 10,12 23,29 21,85 18,26 18,94 14,8 15,72 17,22 14,06 10, Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen Satakunta ,05 12,99 10,12 14,8 14,06 15,72 10, ,61 13, ,93 14,58 17,07 11, ,96 14,38 12,03 16,05 15,25 17,96 12, ,22 17,45 15,38 20,06 17,19 21,9 15, ,16 20,67 18,26 23,29 18,94 21,85 17,22 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14v) ja vanhusten (yli 64v) yhteenlaskettua määrää suhteessa työikäisten (15-64v) määrään. Honkajoen, Jämijärven ja Kankaanpään huoltosuhde on muuta maata ja Satakuntaa korkeampi ja ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan. Karvian huoltosuhde heikkenee merkittävästi ja huoltosuhde nousee erityisesti työikäisen väestön eläköitymisen vuoksi. Pomarkun ja Siikaisten huoltosuhde on jo nyt huomattavan korkea ja nousee edelleen ikääntyneiden määrän nousun myötä. Taulukko 6. Väestöllinen huoltosuhde , PoSa-kunnat, Satakunta ja koko maa (Sotkanet) Huoltosuhteen kehitys , ,4 96,5 99, ,4 89,3 89,5 91, , ,7 67,6 69,2 72,5 74,1 74, ,2 60,4 57,4 60,8 64,4 54, Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen Satakunta Koko maa ,4 67,6 57,4 69,2 72,5 74,1 60,8 54, , ,5 81,3 99,2 74,3 64, ,4 96,5 89, ,2 122,1 80,7 71,2

10 10 Palvelutarvekerroin määräytyy väestön ikä- ja sukupuolirakenteen, sairastavuuden sekä sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden perusteella. Palvelutarveindeksit ovat huomattavan korkeat muissa paitsi Kankaanpäässä verrattuna Satakunnan keskiarvoon. Koko maan ja Satakunnan keskiarvoon nähden (100) myös Kankaanpään indeksi on korkeampi. Alla olevassa kuviossa on toiminta-alueen palvelutarveindeksit vuodelta 2011, joka on tällä hetkellä tuorein saatavissa oleva tilasto. Taulukko 7. Palvelutarveindeksi 2011, PoSa-kunnat ja Satakunta (Sotkanet) Palvelutarveindeksi Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen Satakunta Koko maa Sairastavuus ja toimintakyky Vanhusväestön sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla sairauksien siirtyminen myöhempään ikään ei välttämättä vähennä kysyntää ja hoitojen kehittyminen tuo lisäpaineita vastaavasti iäkkäämpien hoitoon. Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien alueella kaatumisiin ja luukatoon liittyvät ongelmat tulevat lisääntymään. Muistisairaudet yleistyvät nopeaa vauhtia. Kelan maksaman eläkkeensaajien hoitotuen saajien määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kela maksaa hoitotukea eläkettä saavalle vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle, jonka toimintakyky on pitkäaikaisesti heikentynyt ja jolle sairaus tai vamma aiheuttaa avuntarvetta tai erityiskustannuksia. Yli neljännes hoitotuen saajista kärsii hermoston sairauksista ja suuri osa heistä sairasti muistisairauksia, kuten esimerkiksi Alzheimerin tautia. Eläkkeensaajien hoitotukea maksettiin viime vuoden lopussa noin henkilölle. Heistä kärsi muistisairauksista. Heidän osuutensa on kasvanut kymmenessä vuodessa kolminkertaiseksi. Yhtenä syynä tähän on erityisesti väestön ikääntyminen. (Kela 2013)

11 lkm 11 Muistihäiriötä sairastavien määrä tulee olemaan suurin yksittäinen sairausryhmä, joka aiheuttaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Tulevaisuudessa lähes kaikki raskaamman hoidon paikat tullaan tarvitsemaan muistisairaille asiakkaille. 2.3 Palvelujen tarpeen kehittymisen arviointia Dementian esiintyvyys lisääntyy iän mukana. Suomessa 15 % yli 65-vuotiaista sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa, ja yli 85-vuotiaista 35 %. Vuonna 2005 maassamme oli noin dementiapotilasta. Vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan Dementiapotilaista lähes 60 % hoidetaan laitoksissa. Jatkossa on keskeistä erityisesti laitoshoidon kustannusten nousun rajoittaminen. Tärkeitä ovat myös toimenpiteet, joiden avulla potilaita voidaan hoitaa pitempään kotona. Tärkeimmän dementiaa aiheuttavan sairauden, Alzheimerin taudin, luonnollinen kulku on yleensä seuraava: oireet ovat kestäneet 2 3 vuotta ennen diagnoosin tekoa, tämän jälkeen potilas voi olla kotihoidossa 3 4 vuotta ja taudin kesto kaikkiaan on 10 vuotta. Vaskulaarisen dementian ennuste on vastaavasti noin 8 vuotta. Loppuvaiheessa potilaat yleensä tarvitsevat laitoshoitoa. Suotuisissa olosuhteissa potilaan kotihoitovaihetta voidaan pidentää huomattavasti. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa: vuotiailla 0,3 % vuotiailla 4 % vuotiailla 11 % yli 85 -vuotiailla 35 % Taulukko 8. Ennuste keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrästä v väestöennusteen pohjalta Dementiaa sairastavien lukumäärä ikäluokittain 2020, ennuste Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Pomarkku Siikainen v v v Yhteensä

12 Valtakunnalliset ikäpoliittiset tavoitteet Painopistettä tulee siirtää korjaavasta ja raskaammasta hoidosta toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan. Palvelut on turvattava kaikille niitä tarvitseville, ensisijaisesti kotona ja asiakkaan lähellä. Palvelutarpeen arviointia, neuvontaa ja ohjausta on lisättävä ja palveluketjuja on kehitettävä. Palvelurakennetta on saatava kehitettyä tasapainoisempaan suuntaan ja henkilöstörakenteen ja mitoituksen on vastattava asiakkaiden hoidon tarvetta. Omavalvonnan kautta myös kunnallisille organisaatioille tulee velvoite toiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen ja arviointiin. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (Vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Lain tarkoituksena on 1. Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista 2. Parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa 3. Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palveluiden käyttöön yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää 4. Vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista Ikäihmisten palveluiden laatusuositus on ajantasaistettu vuonna 2013, siinä on otettu huomioon ohjaus- ja toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset ja uusimman tutkimustiedon. Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa. Laatusuositus korostaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, oikea-aikaisia ja monipuoliseen palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja. palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuus on kaikkia suosituksen sisältöalueita yhdistävä kokonaisuus. Suosituksen mukaan vuoteen 2017 mennessä on 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta asetettu seuraavat valtakunnalliset tavoitteet : - 91,0 92,0% asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin - 13,0 14,0 % saa säännöllistä kotihoitoa - 6,0 7,0 % saa omaishoidon tukea - 6,0 7,0 % on tehostetun palveluasumisen piirissä - 2,0 3,0 % on hoidossa pitkäaikaisessa laitoshoidossa (korkeintaan) Laitoshoito voidaan järjestää myös tehostettuna palveluasumisena, laitoshoitoa järjestetään vain erityisissä tapauksissa (esim. sairaudellinen syy).

13 13 STM:n Päivi Voutilaisen mukaan ( ) yllä olevat luvut ovat tavoitelukuja optimaaliseen tilanteeseen, mutta kuntien ikärakenne ja sairastavuus ym. tekijät vaikuttavat myös niihin siten että esim. tarve ympärivuorokautisessa hoidossa voikin olla suurempi, tai kotihoidon tarve pienempi. 3. IKÄIHMISTEN OMAT NÄKEMYKSET/ VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön tukemiseksi tarkoitetun suunnitelman valmisteluun sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvosto ottaa kantaa sosiaali- ja terveysasioiden lisäksi moniin muihinkin asioihin. Tehtäväkenttään kuuluvat niin ympäristö- kuin kulttuuriasiatkin. Vanhusneuvostojen rooli päätöksenteossa tulee siis vahvistumaan, ja tähän työhön on myös nopealla aikataululla pyydetty yhteistoiminta-alueen vanhusneuvostoilta kannanottoa, toivomuksia tulevaisuuden palveluista, joita ikäihmiset toivovat saavansa. PoSan alueen vuonna 2013 toimivilta vanhusneuvostoilta pyydettiin lausuntoja ikäihmisten toiveisiin liittyen. Lausunnoissa ilmenevät asiat ovat hyvin samansuuntaisia kuin PoSan kehittämisuunnitelmat ovat. Alla olevaan listaan on koottu lausunnoissa mainitut asiat (suorat lainaukset kursiivilla): Seniorineuvolatoiminnan saaminen täydessä laajuudessa, siihen liittyen iäkkäiden henkilöiden terveyden ja kunnon kartoitus ajoissa, samoin kuin palvelukartoitus kotona asumisen tueksi Kotiuttamisyksikkö, jonne olisi mahdollisuus sijoittua avuntarpeen arviointiin esim. pitkä sairaalassaolon jälkeen, kuntoutusta kotona asumisen tueksi Kiertävä liikunnanohjaaja lisäämään ikäihmisten liikuntaa , niille jotka eivät voi osallistua kunnan järjestämiin ryhmiin Yöpartio tarvittaessa lisäämään kotona asumisen turvallisuutta Palveluasuntoja, tuetun asumisen tarve lisääntyy Kotona käyvien avustajien pitäisi pysyä mahdollisimman samoina luottamuksen lisäämiseksi Entisen kotisisarkäytännön palauttaminen, tekisi kaikkia kodin töitä eikä niitä hajautettaisi eri tahoille. Alkaisivatko nykyiset toimijat tekemään monipuolisempaa palvelua? Taksi- ja sairaankuljetusten järkeistäminen, ei turhaa ajoa Laitoksiin enemmän harrastusmahdollisuuksia, esim. askartelua, käsitöitä miehille ja naisille Liikuntaa ja mielekästä tekemistä, se ehkäisee laitostumista Ikääntyvän ihmisen saatava olla kotona niin pitkään kuin itse haluaa, tähän ei saisi vaikuttaa muiden mielipide. Kaunis poislähtö vaikka yksin omaan sänkyyn tai mikä kulloinkin kohtaloksi määrätty Ruoka, jota monelle kotiin tuodaan pitäisi olla tavallista ruokaa, ei soseutettuja niille jotka vielä osaavat kuoria perunat itse.(ovat myös tottuneet tavalliseen soosiin ja perunaan) Liikuntakyky ja jalat kuntoon. Ei tarvi päätä, jos ei ole jalkoja Inhimillinen kohtelu. Ikääntynyt haluaa myös olla huoliteltu.

14 14 Tuki on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on että hoitoon sitoutunut henkilö saa joskus myös vapaata. Siihen ei tarvita ammatti-ihmistä, vaan hyvä ystäväkin käy. Väsymys johtuu monesti oman ajan puutteesta, tulee turhautumista ja hoidettava koetaan rasitteena. Yhteiset iloiset hetket, hoitotuokiot, käsityöhetket, pientä jumppaa. Ei tarvitse olla mikään suuri kuru, pelkkä aika riittää ikääntyvälle henkilölle. Lukuhetket, monella näköongelmia ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riski on suuri. Aikaa, sitä jokainen ikääntyvä haluaa, ei rahaa eikä tavaraa Lääkehoito viimeinen mahdollisuus, olisi kokeiltava elämään palauttamista, eli omasta itsestä huolehtimisesta,vastuuta lähimmäisen tuella Monesti ikäihminen joka on tilannut siivouksen itselleen, siivoaa valmiiksi, koska aika on siivousta parempi palvelu. Älä sano minulla on kiire, vaan ole vaikka 5 minuuttia, kunhan olet Ikä ei ole mikään vika, patti on vika. Vaikka sentti tunnissa, kun sen teen itse, olenhan elämässä täällä enkä täysihoidossa. Kun alan pukea aamulla, menee 3 tuntia, vähän haukkaan ja alan riisua, on jo ilta. Olen tehnyt jotain. Jokainen haluaa olla osa yhteiskuntaa niin kauan kun oma pää siihen pystyy, joten tukekaamme sitä. Veteraanijärjestöiltä on myös tullut lausuntoja, joissa toivotaan seuraavia asioita: veteraaniyhdyshenkilötoiminnan lisäämistä, mm. kotikäynteinä veteraanien luo. Lisää tiedottamista ja tiedon jakamista ruokahuolto kotona asuville kaikkiin kuntiin Kodin rakenteellisen toimivuuden parantaminen iän tuominen toimintarajoitusten vuoksi: ovekynnykset, portaat, peseytyminen jne. Liukkauden torjunta, lumenluonti, kiinteistön huolto Terveyspalvelut: tarkastusten säännöllisyys Kuljetuspalvelut Päiväparkki: Yleensä toinen puolisoista on toista hyväkuntoisempi. Tila/paikka, johon puoliso voi viedä toisen asioiden hoitamiseksi. Virkistyspalvelu 2 3 kertaa viikossa 4. YMPÄRISTÖ 4.1 Asuminen ja ympäristö Asuinympäristöllä on merkitystä ikäihmisen itsenäiseen suoriutumiseen, ja ympäristötekijöihin vaikuttamalla voidaan myös vähentää riskiä joutua liian aikaiseen palvelujen käyttöön. Esimerkiksi ympäristön esteettömyyttä ja toimivuutta voidaan parantaa. Kaavoitus- ja rakentamispolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisen asuinympäristöön. Asuntojen kerrosluvut, hissit, liikenteelliset ratkaisut ja erilaisten palveluiden sijoittaminen vaikuttavat kotona selviytymiseen.

15 15 PoSan toiminta-alueen kuntien asumis- ja ympäristöpoliittisista ratkaisuihin vaikuttavilta viranhaltijoilta pyydettiin tähän työhön selvityksiä, miten kunnissa on toimittu ikäihmisten näkökulmasta. Jämijärvi: Vuokra-asuntoja ja palveluasuntoja vuokraa ikääntyvälle väestölle Jämijärven Vanhustentaloyhdistys ry. Ara:lta voi hakea korjaus-ja energia-avustusta. Kankaanpää: Kaavoitus ja rakentamispolitiikka, kaavalliset ratkaisut kunnissa. Ympäristökeskuksen keskeisenä tavoitteena kaavoituksessa on osoittaa uudet asuntorakentamisen alueet mahdollisimman lähelle kuntakeskuksia ja palveluita. Yleiskaavoissa on varattu alueita alueellisien palvelujen toteuttamiselle. Kerrostalokaavoituksessa pyritään kerroslukujen osalta ratkaisuihin, jotka edellyttävät hissien rakentamista. Tiedottaminen ja monivaiheinen kuuleminen ovat keskeisessä roolissa kaavoitustyössä. Lähitulevaisuuden tavoitteissa on tutkia/kaavoittaa laajempia uudisrakennettavia korttelikokonaisuuksia asunto- ja palvelurakentamisen tarpeisiin. Näin pystyttäisiin paremmin huomioimaan myös ikäihmisten tarpeet. Rakennusvalvonta huolehtii rakennuslupa- ja valvontaprosessissa että rakennukset täyttävät lain edellyttämät vaatimukset esteettömyyden osalta. Ympäristökeskuksen tarkastusinsinöörin yhtenä keskeisenä tehtävänä on hoitaa ja neuvoa asukkaita asuntojen korjaus- ja energia-avustusten myöntämisessä. Merkittävä osa korjauksista liittyy liikuntarajoitteiden vähentämiseen. Toiminta on Kankaanpäässä aktiivista ja kyseisillä avustuksilla ja neuvonnalla on merkittävä rooli ikäihmisten mahdollisuuksiin asua omissa asunnoissaan. Korjausavustusmahdollisuuksista on tiedotettu. Kankaanpään kaupungin omistama Lohikon palvelukoti on rakennettu 1940-luvulla ja tämän jälkeen rakennusta on laajennettu ja tilamuutoksia on tehty useaan otteeseen kulloisenkin ajan vaatimustasoa vastaavaksi. Monessa osassa rakentamista on seurauksena se, että tilojen varustelu ei ole yhtenäinen ja talotekniset järjestelmät eivät ole yhtenäiset. Tilat eivät täytä nykyvaatimuksia: huonekoko on liian pieni ja huoneissa ei ole omaa WC-tilaa eikä suihkua. Esteettömyyttä on parannettu hissien ja ulkoluiskien avulla. Karvia: Ikäihmisten asuinalueet pyritään sijoittamaan lähelle palveluita huomioiden esteettömyys ja hyvät kulkuyhteydet. Karvian keskustan alueella on sosiaali- ja terveyspalveluiden läheisyydessä yksi ikäihmisten asuinalue. Myös vuokra-asuntoja on tarjolla ja ARA:n korjausavustuksia maksetaan mahdollisuuksien mukaan. Karvian vanhainkoti palvelee vanhusten ympärivuorokautista toimintaa nykysäädösten ja suositusten perusteella kohtuullisesti. Vanhainkodin läheisyyteen tulisi rakentaa Anna-kodin tyyppinen palveluasunto. Siikainen: Kaavoitus- ja rakentamispolitiikassa kunnan alueella on vapaita omakotitalo- ja rivitalotontteja, kerrosluvut ovat 1-2-kerroksisia ja palvelut ovat lähellä. Yksikerroksisissa rakennuksissa on vähän portaita, hissejä ei ole. Korjausavustuksia myönnetään hakemusten mukaan vuosittain. Kunnan tekninen osasto hoitaa vuokra-asuntojen vuokrauksen asuntojen vapautumisen ja asumistarpeen mukaan, kunnalla on noin 50 vuokra-asuntoa. Asumiseen ja ympäristöön liittyvistä asioista tiedotetaan kuntauutisten kautta Siikaisissa on Metsätähden palvelukeskuksen välittömässä yhteydessä ikäihmisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen, mutta tarvittaessa palveluita on saatavissa läheltä.

16 Liikenne ja liikkuminen Kuntien järjestämät palvelut, kuten palveluliikenne, kevyen liikenteen väylät, luiskat ym. ovat osaltaan joko auttamassa tai estämässä ikäihmisen kotona asumista. Kuntien teknisiltä ja ympäristökaavoitustoimilta tiedusteltiin näihin liittyviä asioita. Honkajoki: Honkajoen keskustan tie- ja katuverkko on noin 60% päällystetty ja 80% valaistu. Katuja pyritään määrärahojen puitteissa perusparantamaan, päällystämään ja valaisemaan vuosittain. Kevyenliikenteen väyliä tulisi saada lisää Siikaistentien suuntaan ja Kauppatien osuudelle sekä Teollisuustien varteen. Kevyenliikenteen väylät on rakennettu yleisten teiden varsille; Katkontieltä pohjoiseen Kantinkoskentielle saakka, Karviantieltä itään Turkkilan asuntoalueelle, Kauppatieltä etelään Puistotien risteyksen ohi ja Hongontiellä molemmin puolin länteen Jokihongontielle saakka ja siitä eteenpäin Kt 44: lle saakka sekä keskustassa Porhontielle saakka. Porhontiellä on myöskin kevyenliikenteen väylä, joka tulisi perusparantaa.suojateitä lienee tarpeeksi eikä väylien valaistusaikaa ole vielä ollut tarvetta lyhentä. Talvikunnossapidon osalta on voitu auraukset toteuttaa saman päivän aikana, käytännössä 6 tunnin sisällä sateen loppumisesta. Katuosuuksien mäkisyys keskustan alueella saattaa tuottaa hankaluuksia vanhusten liikkumiselle, etenkin kävellen tai rollaattorilla kuljettaessa. Ko. haittaa ei ole kovin helposti korjattavissa. Liikenteen nopeus tulee keskusta-alueella saada alenemaan, nykyiset pollarihidasteet tulee korvata joko molempien ajokaistojen sivuttaissiirtymäratkaisulla tai töyssy-tyyppisillä menetelmillä. Puistotoalueet ovat yleensä luonnon puistoja tai lasten leikkikenttiä. Puistoja ei juuri kannata pitää yllä ilkivallan vuoksi. Pururata / hiihtolatu voidaan lukea puistoksi tässä tapauksessa. Nämä alueet ovat olleet myös vanhempien ihmisten ahkerassa käytössä. Torialue on laaja ja esteetön, alueen yleisilme on sekava liikenteellisesti; torin ja pihojen jäsentämättömyys aiheuttaa epätietoisuutta. Parkkipaikkoja on tarpeeksi, etenkin kirkon läheisyyteen on paikallinen POP-pankki rakennuttanut P-paikan, jota ei osata käyttää, vaan pysäköintiä näkee vielä ahtailla katualueilla. Kuntaan on laadittu v erityinen keskustan kehittämissuunnitelma, jota on pyritty vuosittain toteuttamaan myös ko. aihepiirejä sisältäen. Jämijärvellä asiointiliikennettä järjestetään kyliltä kerran viikossa Kankaanpää: Ympäristökeskuksen rooli liikenteen ja liikkumisen suunnittelussa tapahtuu pääosin yleiskaavan kautta, jossa määritellään kaupungin liikenteen ja eri toimintojen päälinjaukset. Valmistelussa olevassa keskustan osayleiskaavassa keskeisessä roolissa on palvelujen saavutettavuus kävellen tai muilla kevyenliikenteen keinoin. Tuleva asunto- ja palvelurakentaminen pyritään sijoittamaan 2km kehän sisälle kaupungin keskustasta. Yleiskaavassa on osoitettu useita uusia kevyenliikenteen reittejä, joilla pyritään luomaan toimiva ja turvallinen kevyenliikenteen verkosto keskustan alueelle. Yleiskaavan uudet kevyenliikenteen yhteydet otetaan huomioon tulevissa asemakaavoitushankkeissa. Kevyenliikenteen väylien ja jalkakäytävien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kaupungin tekninen keskus.

17 17 Karvia: Kevyen liikenteen väylät ovat turvallisia ja sopivat myös apuvälineitä käyttäville ikäihmisille. Kevyen liikenteen hyvä paikallisverkosto tarjoaa mahdollisuudet polkupyöräilyyn sekä kävely-/ sauvakävelyharrastuksiin. Karviatalon ympäristön kulkuväylillä ei ole liikkumista haittaavia reunakiveyksiä tai muita esteitä. Palveluliikenne toimii kerran viikossa haja-asutusalueilta keskustan palvelupisteisiin. Siikainen: Palveluliikennettä ei erikseen ole järjestetty, koululaiskuljetusten yhteydessä on mahdollisuus päästä keskustaan. Kevyen liikenteen väylät ovat pääosin päällystettyjä ja esteettömiä. Keskustan kaava-alueella kadut ovat rakennettuja ja pääosin valaistuja. Puistot ovat luonnontilaisia, yleisiä alueita ovat virastojen pihat, torialue on päivittäistavarakaupan edustalla ja toripäivät ovat kerran viikossa tiistaisin. Kevyen liikenteen väylät ovat pääosin päällystettyjä ja esteettömiä. 4.3 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupoille laitettiin niin ikään tiedusteluita palveluista nyt sekä tulevaisuudessa, vastauksia saatiin melko laimeasti. Tässä on koottuna yleistietoa kuntien päivittäistavarakauppapalveluista, kauppa-autopalveluista saatiin yrittäjältä itseltään vastaus. Kaikissa PoSan alueen kunnissa on saatavilla päivittäistavarakaupan palveluita saatavilla vähintään keskustan alueella. Apteekkipalveluita on myös mahdollista saada, sekä ruokalapalveluita. Kotiin kuljetettavia aterioita on myös mahdollisuus saada. Siikaisissa on käytössä Menumat-ateriapalvelu kotona asuville asiakkaille. Myymäläauton toiminta-alue kattaa koko Pohjois-Satakunnan ja ikäihmisten osuus asiakkaista on suuri. Myymäläautossa asiointi on sosiaalinen kontakti ja viikoittaiset ruokaostokset hoituvat sen kautta. Rooli on tärkeä ja edesauttaa vanhusväestön kykyä asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. 5. LIIKUNTAPALVELUT Honkajoki: Honkajoen kunnassa on hyvät liikuntamahdollisuudet, kirkonkylän välittömässä läheisyydessä on valaistu pururata (1, 2 ja 5 km:n lenkit), talvella kyseiset lenkit ovat hiihtolatuna Monitoimitalo Honkalassa on hyvät sisäliikuntamahdollisuudet, aikoja on varattavissa. Ikäihmisille on oma liikuntatunti keskiviikkoisin Petäjä-opiston vetämänä. Käytössä on myös kuntosali maksusta. Honkalan kerroksien välillä ei ole esteetöntä liikuntamahdollisuutta, mutta sisätiloihin pääsee joka kerroksesta. Kyläyhdistysten käytössä olevat tilat: Saunaluoma-Pukara kyläyhdistys Mäkipirtti; Jyllin seudun kyläyhdistys, Jyllin leirikeskus; APV-kyläyhdistys, Antilan koulu.

18 18 Kuntatiedote ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja jaetaan joka talouteen. Tiedote toimii tiedotuskanavana kuntalaisille. Lisäksi tiedottaminen palveluista tapahtuu kunnan kotisivujen, paikallislehden sekä kauppojen ilmoitustaulujen kautta. Jämijärvi: Eläkeläisille on ilmaista kuntosalin käyttö aamuisin. Jämi-Areenalla on mahdollisuus ilmaisiin liikuntavuoroihin. Kankaanpää: Liikuntapaikat ovat kaikenikäisten käytettävissä lähes maksutta. Maksullisia palveluita ovat uimahalli ja kuntosali. Liikuntakeskus on avoinna joka päivä. Kuntoradat, sekä kattavat pyöräily- ja kävelyreitit kannustavat omaehtoiseen liikuntaan. Myös sivukylät on huomioitu liikuntapalveluissa ja paikalliset kyläyhdistykset tai vanhempainyhdistykset huolehtivat liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Liikuntapalveluilla on ohjattua liikuntaa myös ikäihmisille. Kysyntää on enemmän kuin on ryhmiin voitu ottaa. Tiedottaminen tapahtuu paikallislehden, internet-sivujen, sisäisen viestinnän sekä Petäjä-opiston ohjelmalehtisen kautta. Karvia: Karviatalon puitteet mahdollistavat hyvät puitteet ikäihmisten liikuntaharrastuksille,esim. kuntosali on varustettu ikäihmisille sopivilla laitteilla. Veteraanien yleisurheilu, miesten ja naisten jumpat sekä tuolijumpat ovat kuntosaliharjoittelun lisäksi erittäin suosittuja. Liikuntatoimi järjestää jatkuvaa ja maksutonta kuntosaliohjausta ikäihmisille, myös liikuntarajoitteisille. Yhteistyö PoSan ja kolmannen sektorin kanssa toimii hyvin. Omia kampanjoita on järjestetty myös ikäihmisille. Uusia harrasteryhmiä on suunnitteilla kuntouttavaan toimintaan mm. ikäihmisten tasapainoryhmä ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ryhmä, joiden ryhmien tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi mielenvirkistys. Liikuntatoimi on lisäksi järjestänyt määräaikaisia liikunnan starttikursseja erilaisille kohderyhmille (eläkeläiset, työttömät, omaishoitajat jne). Liikunta- ja terveyskioskiajatusta viritellään kuntosalin yhteyteen. Kioskista saisi ilman ajanvarausta tiettynä viikonpäivänä verenpaine- ja verensokerimittauksia sekä henkilökohtaista ravinto- ja liikuntaneuvontaa. Toiminnalla tavoitellaan ns. matalan kynnyksen paikkaa tarkastella omia elämäntapojaan ja kannustaa ennaltaehkäisyyn. Karviatalon tilat ovat esteettömät, hissi on käytössä liikuntarajoitteisen henkilön pääsemiseksi myös alakerran tiloihin. Kuntosalilaitteisiin pääsee suoraan pyörätuolista ja painopakkalaitteet ovat hallittavissa istuma-asennosta. Piha-alue on esteetön. Liikuntatiloja on hyvin saatavilla varsinkin päiväsaikaan. Toiminnasta tiedotetaan suoraan kohderyhmille ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kunnan liikuntatoimesta vastaavat ohjaavat asiakkaita toiminnan piiriin. Lehdissä, kunnan internetsivuilla sekä sosiaalisessa mediassa tiedotetaan palveluista. Myös kirjeitä lähetetään asiakkaille kotiin, koska ikäihmisten parissa on toivottu myös perinteistä kirjepostia palveluista. Liikuntatoimi suhtautuu avoimesti kaikkiin uusiin toimintamalleihin ja yhteistyökumppaneihin joilla on samat tavoitteet. Pomarkku: Liikuntapaikat palvelevat kaikenikäisiä, valaistu kuntorata-latu on ikäihmisten käytössä ahkerasti. Latuverkkoa (n.30km) pidetään talvisin kunnossa. Ikäihmisten suosiossa on rautatielatu (Honkakoski-Pomarkku-Torpankorpi), joka on tasainen latu-ura. Urheilukentällä on erillinen bocciakenttä, joka on kesäisin ahkerasti ikäihmisten käytössä. Talvisin bocciatoiminta on mahdollista

19 19 koulujen liikuntasaleissa. Eläkeläisyhdistyksellä on omia käyttövuoroja saleihin. Uuden urheilutalon rakentamisessa huomioidaan esteettömyys ja erityisliikunta. Uuteen tilaan tulee myös kuntosali, nykyiset kuntosalitilat ovat välttävät. Vapaa-aikatoimi järjestään 60+- ryhmille yhteistyössä Jokilaakson Erityisryhmien Liikunnan Edistämisyhdistyksen (JELE ry) kanssa ohjattua sisäliikuntaa kaksi kertaa viikossa. Vesiliikuntaa järjestetään myös kahdesti viikossa Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Toiminnasta tiedotetaan paikallislehdessä, ilmoitustauluilla sekä eläkeläisyhdistysten kautta. Siikainen: Liikuntatoimen osalta ikäihmiset voivat käyttää kunnan liikuntahallia, yleisurheilukenttää ja Eteläpään liikuntaympäristöä. Kansalaisopisto järjestää ohjattua toimintaa ja liikuntahallin kuntosali on ilmainen 65v täyttäneille. Varsinaisia liikuntapuistoja ei ole. 6. KULTTUURI- JA KOULUTUSPALVELUT Honkajoki: Kirjasto on avoinna arkipäivisin, kirjastossa on hyvä valikoima erilaista kirjallisuutta ja esteetön pääsy Museo on avoinna kesäsunnuntaisin kesäkuu elokuu, mutta on vaikeakulkuinen, ei esteetöntä sisäänpääsyä. Eläkeliiton Honkajoen yhdistys järjestää runsaasti matkoja ja virkistysretkiä, myös kunnan järjestämiin retkiin esim. koulujen loma-aikoina on mahdollisuus osallistua Kunnassa toimivat aktiivisesti Eläkeliiton Honkajoen yhdistys,kyläyhdistykset (Saunaluoma-Pukara ky, Jyllin seudun kyläyhdistys, APV-kyläyhdistys, Martat, maatalousnaiset, kotiseutuyhdistys jne. Lisäksi Honkajoen seurakunta on mukana kulttuuripalveluiden järjestämisessä kunnan lisäksi. Jämijärvi: Ikäihmisille suunnattuja kultturipalveluita tuottavat kirjastopalvelut, kansalaisopiston kurssit ja koulujen oppilaat sekä opettajat. Jämijärven kunta kustantaa Kankaanpään veteraanipäivän juhlaan kuljetuksen veteraaneille ja heidän puolisoilleen sekä myötää laitos- ja avokuntoutusta hakemuksen mukaan. Tiedotus tapahtuu kuntatiedotteen ja internetsivujen välityksellä. Kankaanpää: Kankaanpään kaupunginkirjasto tarjoaa palvelujaan koko väestölle tasapuolisesti. Aineiston hankinnassa otetaan huomioon kaikki ikäryhmät. Aineistoa hankitaan lasten kuvakirjoista heikkonäköisten isotekstisiin kirjoihin ja äänikirjoihin asti. Äänite- ja elokuvavalinnoissa hankitaan tallenteita kaikenikäisille. Kirjasto on hankkinut käyttäjätunnukset Celia-kirjastoon, joten voimme joko hankkia sen välittämää aineistoa tai opastaa Celia-kirjaston käytössä. Jatkuvasti saatavana on myös Celia-kirjaston esitteitä. Kirjastossa on ollut Näkövammaisten keskusliiton välittämiä vierailuja, joilla on kerrottu näkövammaisten kirjasto- ja kirjallisuuspalveluista. Vierailuja voidaan jatkaa eri tapahtumien yhteydessä. Kotipalvelu kirjaston aktiivisena palveluna on jouduttu lähes kokonaan lakkauttamaan henkilökuntasyiden johdosta. Yksittäisiä asiakkaita voidaan rajoitetusti palvella kotikäynnein. Henkilökunta osaa opastaa kirjaston tarjoaman aineiston valinnassa lukusuosituksin ja tiedonhauin.

20 20 Kirjastosta on tehty esteettömyystutkimus, jossa esille tulleet parannusehdotukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettu. Ongelmaksi on jäämässä kirjaston ahtaus. Esimerkiksi pyörätuolilla ei pääse kaikkiin hyllyväleihin suoraan. Muutamassa kohdassa valaistus ei täysin riitä, mutta pääosin asiat ovat kunnossa. Aineistoa on sijoitettu hyllyihin hyvin alas ja hyvin ylös. Auditorion ja kirjaston aulan ulko-ovien avautuminen automaattisesti on toteutettu painikkeella. Myös ulko-ovella oleva pieni porras poistuu. Inva-WC on aulatilassa. Inva-pysäköinti tulee lähelle ulko-ovea. Induktiosilmukkaa ei ole käytettävissä. Kirjaston tiedot löytyvät kotisivuilta Kirjastolla on myös Facebooksivut. Kirjasto tiedottaa tapahtumistaan mm. Kankaanpään vanhusneuvostolle. Museon toiminnat sopivat luontevasti ikäihmisten aktivoimiseksi. Erilaiset muistelut, vanhojen valokuvien katselu ja tunnistaminen ovat olleet mieluisia ja suosittuja tilaisuuksia aktiivisille senioreille. Tilaisuudet ovat olleet hyödyksi paitsi osanottajille, myös museolle. Näiden kautta on saatu arvokasta täydennystä puuttuviin tietoihin. Museo pyrkii tulevaisuuden toiminnoissaan siirtymään perinteisestä 1800-luvun lopun ja luvun alun agraariyhteiskunnan esittelystä lähemmäs nykypäivää, jolloin myös tämän hetken ikäihmiset löytävät itseään koskettavaa muisteltavaa. Museon kokoelmia ja arkistoja voidaan käyttää monipuolisesti ja luovasti hyväksi. Esimerkkinä 1930-luvun Kankaanpään Keskuskatu virtuaalisena netissä. Museo pyrkii osallistamaan seniorikansalaisia usein eri tavoin. Oman aikansa asiantuntijoina he ovat muistitiedon tuottajina avainasemassa. Museon valokuvakokoelma pyritään saamaan lähivuosina ainakin osaltaan verkkoon, jolloin kuka tahansa voi osallistua tietojen täydentämiseen esim. omalta kotikoneeltaan. Dementiaa sairastaville ja liikuntaesteisille museo on aloitellut minimuseo palvelua. Esim. Lohikon vanhainkodissa ja Helinä-kodissa on järjestetty muisteluhetkiä tuoksujen avulla: tervan-, kahvin-, Mäntysuovan -, sireenin- ja koivuntuoksujen myötä nostateltiin esiin muistikuvia lapsuuden kesistä. Suvivirren kuunteleminen nosti monille kyyneleet silmiin. Elämysten tuottaminen historian keinoin on kiinnostava alue, jota voisi kehittää eri alojen osaajien kanssa. Museolla tarjottavaa kaikenikäisille ja -kuntoisille asiakkaille. Museorakennus Niinisalossa on hankalasti saavutettavissa eikä ole esteetön. Käynti vaatii oman auton tai erillisen kuljetuksen, julkisten liikennevälineiden aikataulut eivät sovellu museokäyntiin. Museorakennuksessa näyttelyt ovat useassa eri tasossa, talossa ei ole hissiä. Ulko-ovelta sisääntulokerrokseen on muutamia porrasaskelmia, tässä yhteydessä luiska, jonka kaltevuus on melko jyrkkä, esim. pyörätuolilla kulkevan avuksi tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Ikäihmisille suunnattuja toimintoja on tämän vuoksi järjestetty helpommin saavutettavissa tiloissa, kuten Petäjä- Opistolla tai vanhusten palvelukeskuksissa. Museo toivoo saavansa toimitilat Kankaanpään keskustasta. Ikäihmisten palveluja voidaan tällöin monipuolistaa huomattavasti. Museo suunnittelee räätälöityjä kierroksia tai kierrätettäviä minimuseoita sekä itse että yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Museo vastaa oman toimintansa tiedottamisesta. Laajemmat hankkeet yhteistyönä.

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Ikäihmisten i palvelut kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Omahoito ja oman vastuun osuus: Ilmaiset kuntoilumahdollisuudet 75 vuotta täyttäneille Liikuntapassi yli 70 vuotiaille

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ilomantsin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Ilomantsin kunta 1 Sisällysluettelo 1. Ilomantsin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, tarjolla olevat palvelut ja laatu, palvelutarpeeseen

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot