KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015"

Transkriptio

1 KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015 Yhteistyössä Tampereen kaupunki ja Nuorisoasuntoliitto ry Annastiina Jansén Nuorisoasuntoliitto ry Jenni Mäki Tampereen asuntotoimi

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto, s Kyselyn tausta, s Nuorten asunnottomuustilastot Tampereella ja muualla Suomessa, s Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja Nuorisoasuntoliitto ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ), s Kyselyn toteutus, s Tulokset, s Vastaajat toimialueittain ja ammattinimikkeittäin, s Asumiseen liittyvien asioiden työssä huomioiminen ja asunnottomien asiakkaiden määrä, s Asunnottomien nuorten oleskelupaikat ja asunnottomuusjaksojen pituudet, s Asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä vaikeuttavat tekijät, s Asunnottomuuteen johtavat tekijät, s Asuntojen saantia vaikeuttavat tekijät, s Arviot asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän tiedon sekä palvelujen riittävyydestä, s Ehdotuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asumisen onnistumiseksi, s Yhteenveto ja johtopäätökset, s Kyselyn tulosten yhteenveto, s Johtopäätökset, s Ehdotuksia jatkotyöskentelylle, s. 28 Lähteet Liitteet 1

3 1. Johdanto Asumisen onnistuminen on olennainen perusta nuoren itsenäisen elämän tasapainoiselle rakentumiselle. Kun asumisasiat ovat kunnossa, on nuoren helpompi sitoutua esimerkiksi opiskeluihin tai työhön sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita ja muutoinkin osallistua yhteiskuntaan. Useimmille nuorille omaan kotiin muutto ja omassa kodissa itsenäisesti asuminen sujuvat ongelmitta. Suomessa on kuitenkin tuhansia nuoria, jotka tarvitsisivat enemmän tukea asumiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Suomessa on lukuisia asunnottomia nuoria. Jos tukea asumiseen tai muihin elämän ongelmiin ei ole tarjolla tai nuori ei sitä hae, asumisen ongelmat saattavat helposti alkaa kasautua. Pahimmillaan nuori menettää asuntonsa muutamassa kuukaudessa vuokrarästien tai asumishäiriöiden takia. Suomessa oli vuonna 2014 virallisten tilastojen mukaan 1607 alle 25 -vuotiasta asunnotonta nuorta (ARA 2015). Todellisuudessa asunnottomien nuorten määrä on huomattavasti suurempi. Nuorisoasuntoliitto ry arvioi, että asunnottomia nuoria voi olla kaksin- tai jopa kolmikertainen määrä tilastoihin verrattuna. Nuorten asunnottomuutta on vaikea tilastoida tarkkaan, koska nuoret asustelevat yleensä kavereiden tai tuttavien luona. Mikäli nuori ei hakeudu palveluiden piiriin tai ilmoita kunnan vuokrataloyhtiölle tekemässään asuntohakemuksessa olevansa asunnoton, asunnottomuus ei tilastoidu. Nuorten asunnottomuus on yleensä lyhytaikaista ja itsenäistymisvaiheeseen liittyvää, mutta monen kohdalla se myös pitkittyy jopa vuosien mittaiseksi (Viitanen 2012, s. 3). Pitkittynyt asunnottomuus on vakava uhka nuoren koko itsenäisen elämän rakentumiselle. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen onkin mitä suurimmassa määrin osa laajempaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn teemaa. Tampereen asuntotoimi ja Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) toteuttivat yhteistyössä keväällä 2015 kyselyn tamperelaisten nuorten asunnottomuusilmiön kartoittamiseksi. Tavoitteena oli saada paikallista ja ajankohtaista tietoa nuorten asumisen haasteista ja asunnottomuustilanteesta kartoittamalla laajasti eri toimijoiden näkemyksiä asiasta. Tämän kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään Tampereella tehtävässä nuorten asunnottomuuden vähentämis- ja ennaltaehkäisytyössä. 2

4 Selvityksen aluksi kerrotaan tarkemmin kyselyn taustasta ja esitetään nuorten asunnottomuustilastoja Tampereelta ja valtakunnallisesti. Alussa esitellään lyhyesti myös valtakunnallinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) sekä Nuorisoasuntoliitto ry:n koordinoima Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke. Luvussa 3 esitellään kyselyn sisältö ja toteuttamisprosessi. Kyselyn tuloksia on analysoitu laadullisesti ja määrällisesti ja keskeiset tulokset esitetään luvussa 4. Luvussa 5. on luettavissa tutkimuksen yhteenveto, johtopäätökset sekä tutkimuksen tekijöiden ehdotukset jatkotyöskentelyä varten. Kyselyn tulosten analyysi, yhteenveto sekä johtopäätökset on tehty NAL ry:n aluekoordinaattorin ja Tampereen asuntotoimen koordinaattorin yhteistyönä. Tutkimusta koostaessa on lisäksi hyödynnetty molempien osalta työssä kertynyttä tietotaitoa, osaamista sekä nuoriso- ja asunnottomuusaihealueiden tuntemusta. 3

5 2. Kyselyn tausta Lahdessa toteutettiin vuonna 2014 Nuorten asumisen haasteet ja palveluiden kehittämistarpeet -kysely monialaisena yhteistyönä Lahden kaupungin ja järjestöjen kesken (Keskikylä, Mäkelä & Kaksonen 2014). Syksyllä 2014 NAL ry:n aluekoordinaattori ja Tampereen asuntotoimen koordinaattori saivat idean toteuttaa samanlaisen kyselyn myös Tampereella. Ajatus kyselyn toteuttamisesta esitettiin tilaajaryhmälle, josta saatiin tuki kyselyn teettämiselle. Tampereen kysely laadittiin pitkälti Lahden mallin pohjalta, muokaten kuitenkin sisältöä paikallisia tietotarpeita vastaavaksi. 2.1 Nuorten asunnottomuustilastot Suomessa ja Tampereella Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 1607 nuorta, alle 25 -vuotiasta asunnotonta. Heistä 343 oli pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan yli vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana asunnottomana ollutta henkilöä. Valtakunnallisella tasolla lähes joka neljäs pitkäaikaisasunnoton on nuori. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 mennessä nuorten asunnottomien määrä laski valtakunnallisella tasolla yhteensä 22 %. Toisaalta, asunnottomien määrä vuonna 2014 oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Vuosi Alle 25 - vuotiaita asunnottomia Suomessa TAULUKKO 1. Nuorten asunnottomuus Suomessa (Selvitys 1/2015: Asunnottomat 2014, ARA) Yllä olevassa taulukossa 1. on nähtävillä alle 25 -vuotiaiden asunnottomien määrän kehitys Suomessa vuosien ajalta. Taulukossa 2. on alle 25 -vuotiaiden asunnottomien määrä Tampereella vuosilta

6 Vuosi Alle 25 - vuotiaita asunnottomia Tampereella TAULUKKO 2. Nuorten asunnottomuus Tampereella (Asunnottomat Tampereella , Kuntien asuntomarkkinaselvitykset/ara) Tampereella alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on vuosien aikana vaihdellut, mutta viime vuosien aikana trendi on ollut selvästi laskeva. Vuonna 2014 alle 25 -vuotiaita asunnottomia oli yhteensä 66, eli 27 % kaikista asunnottomista, joita oli Tampereella kyselyajankohtana yhteensä 245 (ks. liite 1). (Asunnottomat Tampereella , Kuntien asuntomarkkinaselvitykset/ara.) Vuoden 2013 osalta Tampereen asunnottomuustilastoa selittää tilastoa koostavien henkilöiden vaihtuminen, jonka seurauksena asunnottomien määrä laskettiin hieman eri tavalla kuin yleensä. 2.2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja Nuorisoasuntoliitto ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke Tampere on mukana valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa (PAAVO II). Yhtenä PAAVO II -kauden keskeisistä toimenpiteistä on Tampereellakin nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Käytännön toimenpiteiksi nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi suunniteltiin Tampereen PAAVO II -kaudelle asunnottomuusuhan alla olevien nuorten nostaminen kotiin vietävään asumisen tuen palveluun sekä nuorten asumistaitojen kurssi. Nuorten asumistaitojen kurssin kautta on vuosien aikana menestyksekkäästi asutettu yhteensä 20 asunnon tarpeessa ollutta nuorta. Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry:n koordinoima Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) on osa PAAVO II-ohjelmaa. Valtakunnallista hanketta toteutetaan kymmenessä suurimmassa asunnottomuuskunnassa, Tampere mukaan 5

7 lukien. Hankkeen päämääränä on nuorten syrjäytymisen ja asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen. Tätä työtä tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kokoamalla paikallisia nuorten asumisen verkostoja, kehittämällä uudenlaisia nuorten asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, lisäämällä tietoa ja tuottamalla materiaalia nuorten asumisesta ja asunnottomuudesta sekä järjestämällä koulutuksia ja seminaareja. 6

8 3. Kyselyn toteutus Kyselyn malli on otettu Lahdesta ja kysymykset ovat pitkälti samoja, kuin siellä toteutetussa (ks. Keskikylä & al. 2014). Kysymysten ja vastausten asettelua kuitenkin pohdittiin suhteessa siihen, millaisia asioita esimerkiksi Nuorisoasuntoliitto ry:n ja Tampereen asuntotoimen yhteistyössä järjestämissä Nuorten asumisen toimijoiden verkostotapaamisissa on noussut esiin. Lahden kyselyn sisältöä on siis muokattu paremmin Tampereen tarpeita vastaavaksi. Kyselyn runko vastausvaihtoehtoineen on nähtävillä liitteessä 2. Kyselyllä haluttiin saada asumispalvelujärjestelmän kehittämisen kannalta relevanttia tietoa seuraavista asioista: Minkälaiset tekijät johtavat nuorten asunnottomuuteen Tampereella? Minkälaiset tekijät ylläpitävät nuorten asunnottomuutta Tampereella? Minkälaiset tekijät vaikeuttavat asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä? Onko nuorille Tampereella riittävästi tarjolla neuvontaa ja palveluja jotka auttavat ehkäisemään asunnottomaksi joutumista? Miten Tampereella voitaisiin ihannetilanteessa ehkäistä nuorten asunnottomuutta? Nuorten asumispalvelujärjestelmän voidaan ajatella koostuvan useista erilaisista tahoista. Järjestelmään voivat kuulua esimerkiksi asumispalveluiden tuottajat, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät, vuokranantaja, asumispalveluiden tilaaja ja niin edelleen. Kysely toteutettiin Tampereella webropol -kyselynä helmikuussa 2015 ja linkki toimitettiin sähköpostijakeluna noin vastaanottajalle. Kyselyn kohderyhmänä olivat sosiaali-, nuoriso-, mielenterveys-, päihde- ja terveyspalvelut, tuetun asumisen palveluntuottajat, tilaajaryhmä, vuokranantajatahot, opiskelijahuolto sekä työllisyys- ja työkuntoutuspalvelut. Koska kysely toimitettiin sähköpostijakeluna erinäisten laajojen sähköpostilistojen kautta, se tavoitti osin sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät työskentele nuorten tai heidän asumisensa parissa. Nämä henkilöt jättivät pääasiassa vastaamatta kyselyyn ja vain parin vastauksen kohdalla korostuu aihealueeseen liittyvä kokemuksen puute. 7

9 Vastaamiseen annettiin aikaa kaksi viikkoa. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 142 kappaletta. Avoimiin kohtiin tuli vastauksia kysymyksestä riippuen vajaasta kahdestakymmenestä vajaaseen yhdeksäänkymmeneen. Kyselyn tuloksista ei ole keskusteltu asunnottomien nuorten tai nuorten itsensä kanssa, mutta tämä voisi olla hyvä jatkotyöskentelyn muoto. 8

10 4. Tulokset Kyselyn tulokset on analysoitu ja esitetty sekä määrällisellä että laadullisella tavalla, ottaen aina huomioon kysymyksen luonteen. Erityisesti avoimissa kysymyksiä analysoitaessa tehtiin laadullista tulkintaa ja jaottelua, mutta jaottelu tai luokittelu tapahtui aina määrällisin perustein. Useimmiten jaottelut olivat tehtävissä aineistosta melko helposti, sillä tietyt teemat toistuivat useissa vastauksissa. Sellaiset yksittäiset vastaukset, jotka eivät sisällöllisesti kohdanneet muun aineiston kanssa, jätettiin kyselyn analyysissä esittämättä. Kyselyn tulosten analyysi, yhteenveto sekä johtopäätökset on tehty NAL ry:n aluekoordinaattorin ja Tampereen asuntotoimen koordinaattorin yhteistyönä. Tulokset on esitetty tässä luvussa lyhyesti. Luku 5. Johtopäätökset, sisältää kyselyn varsinaisen analyysiosion. 4.1 Vastaajat toimialueittain ja ammattinimikkeittäin Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan oma toimialueensa ja ammattinimikkeensä. Valmiiksi annetut vastausvaihtoehdot olivat sellaisia ilmeisiä toimialueita ja ammattinimikkeitä, joiden kanssa asumisongelmaiset nuoret ovat usein tekemisissä. TAULUKKO 3: Vastaajien toimialue (N=142) 9

11 Taulukossa 3. on ilmoitettu vastaajat toimialueittain määrällisesti. Taulukosta on nähtävissä, että suurin osa kyselyyn vastaajista työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyselyyn tuli vastauksia myös muilta toimialueilta, joita olivat esimerkiksi hallinto, muut terveydenhuollon palvelut sekä opetus- ja rikosseuraamustyö. Alla olevassa taulukossa 4. on esitetty vastaajat määrällisesti ammattinimikkeittäin. Kyselyn vastaajista suurin osa oli sosiaalityöntekijöitä (28 henkilöä), sairaan- tai terveydenhoitajia (yhteensä 23 henkilöä) tai ohjaajia tai sosiaaliohjaajia (yhteensä 27 henkilöä). Kohtaan Muu, mikä? vastanneet olivat pääasiassa terveydenhuollon työntekijöitä, kuten lääkäreitä tai lähihoitajia. Muita vastaajien ammattinimikkeitä olivat myös esimerkiksi kiinteistösihteeri, talous- ja velkaneuvoja sekä palveluohjaaja. TAULUKKO 4: Vastaajien ammattinimikkeet (N=142) 10

12 4.2 Asumiseen liittyvien asioiden työssä huomioiminen ja asunnottomien asiakkaiden määrä Vastaajilta kysyttiin sitä huomioivatko he asumiseen liittyvät asiat omassa työssään. Kyllä vastanneiden osalta pyydettiin myös kertomaan, kuinka asumiseen liittyviä asioita huomioitiin. TAULUKKO 5: Huomioitko asumiseen liittyvät asiat omassa työssäsi (N=142) Taulukossa 5. on esitetty asumiseen liittyvien asioiden omassa työssä huomioiminen määrällisesti. Suurin osa vastaajista, 84 %, ilmoitti huomioivansa asumiseen liittyvät asiat omassa työssään. Avoimissa vastauksissa oli nähtävissä vastaajien työnkuvien laaja kirjo ja asiaa kuvattiin omaan työnkuvaan liittyvien käytäntöjen kautta, kuten: potilastietojärjestelmän kautta kysellään kuuluu 9. luokan yhteiskuntaoppiin kartoitan asumisen, asunnottomuuden, syyt, missä/kenen luona asuu, onko asunnon haku vireillä, aikuissosiaalityön tarve ym. annan asumisen tukea yms. asiakkaiden kokonaisvaltainen tilanne on aina tiedossani Monin eri tavoin, tuetussa asumisessa ollaan mukana kaikissa nuoren elämään liittyvissä asioissa, asumisen etunenässä. 11

13 Vastauksista kävi ilmi, että vastaajissa oli erilaisten kohderyhmien kuten lasten, nuorten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja vammaisten parissa työskenteleviä työntekijöitä. Asumiseen liittyvää työtä ja asumisen huomioimista, tehtiin myös hyvin eri tavoin työnkuvasta riippuen. Joidenkin vastaajien kohdalla asumiseen liittyvät asiat eivät olleet työn keskiössä ja toisten kohdalla ne olivat perustyön keskeinen osa. Vastaajia pyydettiin kertomaan tai arvioimaan sitä, oliko heillä kyselyn vastaushetkellä vuotiaita asunnottomia asiakkaita. Taulukossa 6. on esitetty määrällisesti kysymykseen tulleet vastaukset. TAULUKKO 6: Onko sinulla tällä hetkellä asiakkaana vuotiaita nuoria, jotka ovat asunnottomia (N=142) Vastaajista 37 % ilmoitti, että asiakunnassa oli kyselyyn vastaamisen hetkellä nuoria asunnottomia asiakkaita. 47 % vastaajista ilmoitti, ettei asiakkuudessa ollut vastausajankohtana asunnottomia nuoria. Yhdeksän prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, oliko hänellä nuoria asunnottomia asiakkaita ja vastaajista seitsemän prosenttia ilmoitti, ettei tee asiakastyötä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asiakkuudessaan olevien asunnottomien nuorten lukumäärä yhteensä vuoden 2014 osalta. Taulukossa 7. on esitetty asunnottomien asiakkaiden lukumäärät vastaajien arvioiden mukaan. 12

14 TAULUKKO 7: Asunnottomien nuorten asiakkaiden määrä vuonna 2014 (N=142) Vastaajista 42 % ilmoitti asunnottomia nuoria asiakkaita olleen vuoden 2014 aikana 1-5 henkilöä. Läheskään kaikilla (23 %) ei ollut em. ajankohtana ollut yhtään asunnotonta nuorta asiakasta ja 6 % vastaajista ilmoitti, ettei tee asiakastyötä. Vajaalla viidenneksellä, 19 %:lla, vastaajista oli vuoden 2014 aikana ollut tai yli 20 asunnotonta nuorta asiakasta. 4.3 Asunnottomien nuorten oleskelupaikat ja asunnottomuusjaksojen pituudet Vastaajia pyydettiin kertomaan näkemyksensä siitä, missä heidän arvionsa tai tietonsa mukaan asunnottomat nuoret majailivat. Kysymykseen oli annettu muutama vastausvaihtoehto, joista vastaajat saivat valita yhden tai useamman kohdan. Kohtaan Muualla, missä? sai kirjoittaa avoimen vastauksensa. TAULUKKO 8: Missä asunnottomat nuoret asuvat (N=142) 13

15 Suurin osa vastaajista arvioi tai tiesi asunnottomien nuorten majailevan joko kavereiden (84 %) tai vanhempien ja sukulaisten luona (67 %). Vain osan nähtiin majailevan asunnottomille tarkoitetussa palvelussa (20 %) tai kadulla/rappukäytävissä (18 %). Myös Viitasen (2012, s. 19) selvitysraportissa nousee esille nuorten kavereilla ja sukulaisilla majailu ja asumispalveluiden vähäinen käyttö. Tampereen asunnottomuuslaskentatietojen mukaan (ks. liite 1) vuonna 2014 tilastoidusta, yhteensä 245 asunnottomasta 154 majaili sukulaisten tai tuttavien luona. Sukulaisten ja tuttavien luona majailevista 53, eli yhteensä 35 % oli alle 25 -vuotiaita. Kaikki sukulaisten tai kavereiden luona asustelevat eivät välttämättä tilastoidu, koska he eivät ilmoita itseään asunnottomaksi ja/tai heillä voi olla osoite esimerkiksi kaverin luona. Avoimissa vastauksissa asunnottomien nuorten ilmoitettiin lisäksi majailevan: metsässä teltassa, autiotaloissa, autossa turvakoti nuorten talolla Vastaajia pyydettiin kertomaan arvionsa siitä kuinka pitkiä nuorten asunnottomuusjaksot keskimäärin ovat. Kysymykseen annettiin vastaajille useampi vastausvaihtoehto. Annetuissa vastauksissa on jonkin verran hajontaa ja vastaukset riippuivat mitä todennäköisimmin siitä, millaisen asiakasryhmän kanssa vastaaja oli työssään tekemisissä. Esimerkiksi näkemys nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräisestä pituudesta voi olla asumispäivystyksen työntekijällä hyvin erilainen kuin vaikkapa suuhygienistillä. TAULUKKO 9: Nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräiset pituudet (N=142) 14

16 Taulukossa 9. on esitetty vastaajien arviot nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräisistä pituuksista. Yli puolet vastaajista (60 %) arvioi, että nuorten asunnottomuusjaksot olivat keskimääräisesti muutamien kuukausien pituuksia. Yhteensä 32 % vastaajista arveli asunnottomuusjaksojen kestävän vuoden, yli vuoden tai olevan toistuvaa nuoren elämässä. Kolmannes vastaajista (30 %) ei osannut arvioida asunnottomuusjaksojen keskimääräistä pituutta. Koska asunnon voidaan ajatella olevan merkittävä tekijä elämänhallinnan yleisen onnistumisen kannalta, nuoren riski yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen kasvaa merkittävästi asunnottomuusjaksojen pitkittyessä. Asunnottomalla nuorella on suuri riski ajautua esimerkiksi Nuorisotakuun ulottumattomiin (Fredriksson & Karppinen 2014) ja näin ollen syrjäytymisen mahdollisuus kasvaa entisestään. 4.4 Asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä vaikeuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksistaan siitä, millaiset tekijät vaikeuttavat asunnottomien nuorten kanssa tehtävää työtä. Avoimeen kysymykseen saatiin yhteensä 88 vastausta. Vastaukset jaoteltiin sisällöllisesti kolmen eri luokan alle. Luokat ovat: nuoriin liittyvät yksilölliset tekijät omaan käytännön työhön liittyvät tekijät ja palveluihin ja asumispalvelujärjestelmään liittyvät tekijät Nuoriin liittyviä yksilöllisiä tekijöitä lueteltiin paljon. Eniten mainintoja saivat nuorten päihdeongelmat ja päihteidenkäyttö, nuorten taloudellinen taitamattomuus, nuorten sitoutumattomuus sekä nuorten mielenterveysongelmat. Edellä mainittujen tekijöiden nähtiin hallitsevan joidenkin asunnottomien nuorten elämää siinä määrin, että se vaikeutti käytännön työn hoitamista heidän kanssaan. Yhtenä tekijänä vastauksissa mainittiin useaan otteeseen myös nuoren elämänhallinnalliset ongelmat ja nuoruuteen ikävaiheena liittyvät ongelmat, kuten kypsymättömyys. Nuorilla asunnottomilla on usein paljon muutakin ongelmia asunnottomuuden lisäksi, päihde- ja mielenterveysongelmia, työttömyyttä, taloudellisia ongelmia ja keskittymisvaikeuksia, mikä ilmenee usein niin että mieli muuttuu kovin nopeasti. 15

17 He ovat tavallistakin enemmän näköalattomia ja toivonsa menettäneitä. Heillä ei ole useinkaan tukipistettä josta heitä tavoittaa, puhelin voi olla pois käytöstä tai he eivät ole pystyneet sitä lataamaan. Asiakas on yleensä tavallista väsyneempi/rasittuneempi, kun/jos vaihtaa usein yösijaa tai ei millään onnistu saamaan asuntoa. Lisäksi asiakas ei ole kovinkaan motivoitunut suunnittelemaan tulevaisuutta, jos perusasiat ovat sekaisin. asunnottomuus luo stressiä, joka estää esim. opiskelun tai opiskeluun hakeutumisen. Omaan käytännön työhön liittyvät tekijät olivat pääasiassa sellaisia tilanteita, joissa työntekijöiden oman työnkuvan rajat tulivat vastaan tavalla tai toisella, tai oman työn tekeminen oli syystä tai toisesta mahdotonta. Eniten haasteita aiheutti vaikeus tavoittaa asunnottomia nuoria, koska tiedossa ei ollut ajantasaisia yhteystietoja, tai asiakasta ei vain onnistuttu saamaan kiinni yrityksistä huolimatta. Ajelehtivaa elämää viettävien nuorten heikko sitoutuminen tavoitteelliseen työhön koettiin ongelmana. Syyn sitoutumattomuuteen ei kuitenkaan aina katsottu olevan nuoressa: osa työntekijöistä näki asunnottomuuden olevan nuorelle niin stressaavaa, että jaksamista asioiden tavoitteelliseen hoitamiseen ei ole. Lisäksi omaa työtä saattoivat hankaloittaa muut käytännön tekijät, kuten oman työnkuvan rajat ja resursointi. He eivät saa posteja. Paperit ovat hukassa, kun eivät enää muista kenen luo jääneet ja osa on jo hävitetty kun ei ole paikkaa missä säilyttää. Heidän into hoitaa asioitaan on huono kun oma koti puuttuu. Yhteystietojen puuttuminen ja tiheä vaihtuminen. Korvaushoidossa olevalla asiakkaalla tulee olla osoite. Mikäli ei ole osoitetta, kotilääkkeitä ei voida antaa mukaan. ei välttämättä tulla aina sovitulle tapaamisajoille, se etten itse työssäni tee ttt-päätöksiä. Omassa työssäni ei ole mahdollista jalkautua kaupungille, ja asunnottomia nuoria on vaikea tavoittaa varatuille ajoille toimistolle. Postit jäävät noutamatta, puhelinnumerot vaihtuvat, oleskelupaikat muuttuvat tiuhaan ja niin edelleen. 16

18 Palvelu- ja asumispalvelujärjestelmään liittyvät tekijät olivat erilaisia rakenteellisia tekijöitä, joiden nähtiin vaikuttavan asunnottoman nuoren tilanteeseen ja vaikeuttavan heidän kanssaan tehtävää työtä, ajoittain tekevän siitä jopa mahdotonta. Tällaisina tekijöinä nähtiin esimerkiksi asuntoa hakevan nuoren taustatiedot, pula pienistä ja kohtuuhintaisista asunnoista sekä erilaisten soveltuvien palveluiden puute. Nuoren luottotiedottomuuden ja/tai menneisyyden asumishäiriöiden nähtiin hankaloittavan asunnon saantia merkittävästi. Asuntojonot edullisiin ja pieniin vuokra-asuntoihin koettiin ongelmaksi, toisin sanoen asuntoja nähdään olevan aivan liian vähän. Soveltuvien palveluiden osalta puutetta nähtiin päihteet sallivien ja toisaalta myös käytännön elämäntaitojen harjoittelua sisältävien, ns. ensiasunnot, asumisyksiköiden osalta. Puutetta koettiin myös matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella toimivista palveluista. Haasteena nähtiin myös asioiden hoitamisessa tarvittavien työntekijöiden vastaanotolle pääseminen sekä vastuutyöntekijöiden ja kokonaisvaltaisen työotteen puuttuminen. Sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille ei saa aikoja, jolloin kukaan ei tee kokonaisvaltaista tilanteen selvittelyä ja ongelmat kasautuvat. Taloudellinen tuki myönnetään pääsääntöisesti tapaamatta asiakasta, jolloin tilanne ei ole selvillä ja tuki voidaan evätä, kun ei ole esitetty perusteita. Kun nuori on kerran tyrinyt asumisensa, niin hänen on vaikea myöhemminkään saada asuntoa. Palveluihin/toimintoihin ohjaaminen/saaminen on hankalaa, koska heillä ei ole pysyvää oleskelupaikkaa. Tampereella on vähän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joissa nuori voisi taloudellisesti selvitä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja vaikka vakuudessa voisikin auttaa, ylikalliiseen vuokraan ei voida myöntää toimeentulotukea koko vuokran määrälle, jolloin käytännössä seuraa taloudellisia vaikeuksia. Pilkotut palvelut. Asiakkuudet ovat lyhytaikaisia, kuului sitten mihin palveluun tahansa. Kaikissa palveluissa pyritään säästöihin ja asiakkuuksia päätetään liian aikaisin. Ymmärrystä siihen, että moni nuori tarvitsisi pidempiaikaista ja tiiviimpää tukea siihen että jatkossa pärjäisi itsenäisesti, ei ole. Pätkityt palvelut johtavat siihen, että asiakas palaa aina uudestaan asiakkaaksi entistä vaikeammassa tilanteessa. Nuoret, kuten muutkin asiakkaat asioivat usean eri tahon kanssa, joista kukin hoitaa vain pientä osa-aluetta eikä kokonaisuus hahmotu kellekään ja vähiten nuorelle itselleen. 17

19 4.5 Asunnottomuuteen johtavat tekijät Kyselyn avulla haluttiin saada tietoa siitä, minkälaiset tekijät johtavat nuorten asunnottomuuteen Tampereella. Vastausvaihtoehtoja annettiin useita, joista vastaajat saivat valita kaikki oikeaksi katsomansa vaihtoehdot. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus kertoa avoimessa vastauksessa tekijöistä, jotka heidän mielestään johtivat asunnottomuuteen vastaamalla kysymyksiin Tarpeenmukaisten asumispalveluiden puute, millaisten? ja/tai Jokin muu, mikä?. TAULUKKO 10: Nuorten asunnottomuuteen johtavat tekijät Tampereella (N=142) 18

20 Taulukossa 10. on esitetty nuorten asunnottomuuteen Tampereella johtavat tekijät vastaajien määrällisten arvioiden mukaan. Yleisimmät asunnottomuuden taustalla nähtiin olevan: päihdeongelmat (vastaajista 83 % arvioi päihdeongelmien olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) puutteelliset asumistaidot (vastaajista 71 % arvioi puutteellisten asumistaitojen olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) mielenterveysongelmat (vastaajista 64 % arvioi mielenterveysongelmien olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) ja taloudellinen taitamattomuus (vastaajista 59 % arvioi taloudellisen taitamattomuuden olevan asunnottomuuteen johtava tekijä). Myös opiskelu- tai työelämän ulkopuolelle ajautumisen, haastavien kotiolosuhteiden sekä eron tai riitatilanteen aikaisemmassa asumisessa nähtiin melko usein olevan nuoren asunnottomuuden taustalla. Vastauksia voi tulkita niin, että nuorten asunnottomaksi ajautumisen suhteen on olemassa monenlaisia riskitekijöitä. Siihen, johtavatko riskitekijät asunnottomuuteen nuoren kohdalla, vaikuttaa nuoren kyky selvitä erilaisista elämän karikoista ja toisaalta varmasti myös se, saako hän ongelmaansa tarvitessaan apua. Avoimia vastauksia kysymykseen tuli yhteensä 41 kappaletta ja niissä esitettiin useimmiten näkemyksiä erilaisten tarpeenmukaisten asumispalveluiden puutteesta (27 vastausta). Puutteina nähtiin esimerkiksi päihteidenkäytön sallivat asumisyksiköt sekä ns. ensi- ja starttiasunnot, jotka soveltuisivat nuoren itsenäistymisen harjoitteluun. Lisäksi asumisen tukea toivottiin olevan tarjolla joustavasti ja monen tasoisena. 4.6 Asuntojen saantia vaikeuttavat tekijät Kyselyn avulla haluttiin saada myös paikallisen tason tietoa siitä, minkälaiset tekijät vaikeuttavat nuorten asuntojen saantia ja täten osaltaan myös ylläpitävät nuorten asunnottomuutta. 19

21 TAULUKKO11: Vaikeuttavatko jotkut tekijät nuorten asunnon saamista Tampereella (N=142) Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että on olemassa tekijöitä, jotka vaikeuttavat nuorten asunnon saantia. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 79. Vastausten perusteella eniten ongelmia asuntojen saamisessa aiheuttavat menneisyyden asumishäiriöt, vuokravelat ja luottotiedottomuus. Myös olemassa olevien asuntojen kalliit vuokrat sekä pula pienistä asunnoista nousivat vastauksissa esiin. 4.7 Arviot asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän tiedon sekä palvelujen riittävyydestä Vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä onko nuorille Tampereella riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa. TAULUKKO 12: Onko nuorille riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa (N=142) Taulukossa 12 on esitetty vastausten jakautuminen määrällisesti. Vastaajista vain 18 % oli sitä mieltä, että nuorille on olemassa riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa. Vastaajista 28 % näki, ettei tietoa ole riittävästi, mutta sille olisi tarvetta. Merkittävä osa vastaajista, 54 %, ei osannut sanoa, onko tietoa ja neuvontaa saatavilla tarpeeksi. Avoimia vastauksia tuli 28 kappaletta ja niissä otettiin kantaa puuttuviksi koettuihin palveluihin. Tarpeenmukaisina, puuttuvina palveluina nähtiin esimerkiksi helposti saatavilla olevat, matalan kynnyksen palvelut sekä nopeasti saatavilla olevat 20

22 erilaiset neuvonnan ja tuen palvelut. Jonkin verran kaivattiin konkreettista työotetta, kädestä pitäen yhdessä tekemistä ja nuoren aitoa kohtaamista. Useammassakin vastauksessa kiitosta sai nuorille suunnattu asumistaitojen kurssi. Tuettu asuminen on hyvä malli, nuorille voisi olla myös jonkinlainen oma asumisneuvoja tmv. Sosiaalitoimen järjestämä asumiskurssi on hyvä, sitä lisää. Kaupungin omia, asumisen ohjaajia tarvittaisiin. nopean ohjauksen ja neuvonnan palvelu, jossa osataan neuvoa myös sosiaalipalveluiden/ sosiaaliturva-asioissa - ei vain ohjata toiseen palveluun vaan myös varmistetaan nuoren kulku toiseen palveluun. jalkautumiseen, aitoon kohtaamiseen. Vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä, onko Tampereella riittävästi palveluja nuorille, jotka tarvitsevat tukea välttääkseen asunnottomuuden. Vastausten määrällinen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa 13. TAULUKKO 13: Onko Tampereella riittävästi palveluja nuorille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa välttääkseen asunnottomuuden (N=142) Vastaajista vain 15 % oli sitä mieltä, että Tampereella on riittävästi palveluja asunnottomuusuhan alla oleville nuorille. Vajaa kolmannes, 30 %, ei nähnyt palveluiden riittävän ja yli puolet (55 %) ei tiennyt onko palveluita riittävästi. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 33 kappaletta ja niissä korostui tarve nopeasti saatavilla olevaan käytännön tason asumisen tukemiseen, sekä tarve tiiviiseen asumisen ja itsenäistymisen tukeen. Tukevia, pieniä asumisenharjoitteluyhteisöjä. 21

23 nopeampaa puuttumista asumisongelmiin ennen häätöä nopeasti saatavaa lähiohjausta tarvitaan asumisharjoitteluun soveltuvista palveluista on pulaa Kokonaisvaltaista asumisen tukea, nopeasti saatavaa, helposti palvelun pariin päästävää myös yli 25-vuotiaille. Riittävän tiivis tuki, omaan kotiin. 4.8 Ehdotuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asumisen onnistumiseksi Kyselyssä esitettiin myös kysymys siitä, Miten Tampereella ihannetilanteessa ennaltaehkäistäisiin nuorten asunnottomuutta ja tuettaisiin asunnottomuusuhan alla olevia nuoria. Avoimeen kysymykseen vastasi yhteensä 71 henkilöä. Vastaukset luokiteltiin analyysivaiheessa neljään luokkaan, jotka ovat: 1) varhainen tuki ja nopea puuttuminen 2) matalankynnyksen palvelut 3) oppilaitosyhteistyö 4) pienet ja kohtuuhintaiset asunnot Eniten vastauksissa nousivat esiin varhaisen tuen ja nopean puuttumisen merkitys asunnottomuuden ennaltaehkäisytyössä. Vastaajat kokivat, että nuorille tulisi tarjota tietoa ja tukea asumisesta ja taloudenhallinnasta jo ennen omaan kotiin muuttoa. Asumiseen liittyviin ongelmatilanteisiin, kuten maksamattomaan vuokraan tulisi voida puuttua heti ongelman ilmaantuessa. Näissä vastauksissa nousi selvästi esiin myös riittämättömäksi koetut resurssit ja palveluiden byrokraattinen kankeus. Erityisesti toivottiin lisää sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä, joilla olisi aikaa nuoren tilanteen perusteelliseen selvittämiseen. Nuoret tarvitsevat valmennusta itsenäistymiseen jo ennen ensimmäiseen omaan asuntoon muuttamista, ihannetilanteessa nuoret saisivat harjoitella näitä taitoja, ko. palveluun erikoistuneiden toimijoiden avulla. 22

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMIS TOIMINTAMALLI Sisällysluettelo: 1. Tausta 2 2. Kohderyhmä 2 3. Tavoitteet 2 4. Järjestäjät 2 5. Resurssit 3 6. Markkinointi 3 7. Kurssin teemat 4 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta 4

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke)

YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke) YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke) Annastiina Jansén aluekoordinaattori Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012 tilastoituja asiakaskontakteja yhteensä 16 088 kpl. 2013 1.3 alk. yhteensä 2705 kpl (uusia 982

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012

Lisätiedot

Asumisen ABC - kouluttajan opas

Asumisen ABC - kouluttajan opas Asumisen ABC - kouluttajan opas Nuorisoasuntoliitto ry 16.2.2015 0 Sisällys JOHDANTO... 3 ASUMISEN ABC -MATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ... 3 Kohti omaa kotia -yleisdiat... 3 Teemadiat... 4 Opetusvideot...

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. Työtä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisytyön hyväksi

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. Työtä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisytyön hyväksi Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 Työtä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisytyön hyväksi Kansallista työtä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Hki 3.3.2015 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija Avustus asumisneuvojatoimintaan voidaan myöntää asumisneuvoja-toimintaan,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 25.05.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 72 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kunnan kokemuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisystä

Kunnan kokemuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisystä Kunnan kokemuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisystä Oulun asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja sen haasteet Katja Karppinen, PAAVO hankekoordinaattori 26.11.2015 Oulun kaupunki (31.12.2014) Asukkaita

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa PAAVO Suppea ohjausryhmä 5.9.2012 Projektikoordinaattori Kaisa Tuuteri kaisa.tuuteri@nal.fi, 040-726

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Työpajapäivät 2011 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitto ry 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto 7 valtakunnallista

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Ennen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISEN HAASTEET JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTARPEET LAHDESSA

NUORTEN ASUMISEN HAASTEET JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTARPEET LAHDESSA 1 2014 NUORTEN ASUMISEN HAASTEET JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTARPEET LAHDESSA NUORTEN KANSSA TOIMIVILLE TYÖNTEKIJÖILLE SUUNNATUN KYSELYN JA NUORILLE TOTEUTETTUJEN OSALLISTAVIEN TYÖPAJOJEN TULOKSET SANNA KESKIKYLÄ

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Lisätiedot