KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015"

Transkriptio

1 KYSELY TAMPERELAISTEN NUORTEN ASUNNOTTOMUUSILMIÖN KARTOITTAMISEKSI 2015 Yhteistyössä Tampereen kaupunki ja Nuorisoasuntoliitto ry Annastiina Jansén Nuorisoasuntoliitto ry Jenni Mäki Tampereen asuntotoimi

2 SISÄLTÖ 1. Johdanto, s Kyselyn tausta, s Nuorten asunnottomuustilastot Tampereella ja muualla Suomessa, s Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja Nuorisoasuntoliitto ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ), s Kyselyn toteutus, s Tulokset, s Vastaajat toimialueittain ja ammattinimikkeittäin, s Asumiseen liittyvien asioiden työssä huomioiminen ja asunnottomien asiakkaiden määrä, s Asunnottomien nuorten oleskelupaikat ja asunnottomuusjaksojen pituudet, s Asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä vaikeuttavat tekijät, s Asunnottomuuteen johtavat tekijät, s Asuntojen saantia vaikeuttavat tekijät, s Arviot asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän tiedon sekä palvelujen riittävyydestä, s Ehdotuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asumisen onnistumiseksi, s Yhteenveto ja johtopäätökset, s Kyselyn tulosten yhteenveto, s Johtopäätökset, s Ehdotuksia jatkotyöskentelylle, s. 28 Lähteet Liitteet 1

3 1. Johdanto Asumisen onnistuminen on olennainen perusta nuoren itsenäisen elämän tasapainoiselle rakentumiselle. Kun asumisasiat ovat kunnossa, on nuoren helpompi sitoutua esimerkiksi opiskeluihin tai työhön sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita ja muutoinkin osallistua yhteiskuntaan. Useimmille nuorille omaan kotiin muutto ja omassa kodissa itsenäisesti asuminen sujuvat ongelmitta. Suomessa on kuitenkin tuhansia nuoria, jotka tarvitsisivat enemmän tukea asumiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Suomessa on lukuisia asunnottomia nuoria. Jos tukea asumiseen tai muihin elämän ongelmiin ei ole tarjolla tai nuori ei sitä hae, asumisen ongelmat saattavat helposti alkaa kasautua. Pahimmillaan nuori menettää asuntonsa muutamassa kuukaudessa vuokrarästien tai asumishäiriöiden takia. Suomessa oli vuonna 2014 virallisten tilastojen mukaan 1607 alle 25 -vuotiasta asunnotonta nuorta (ARA 2015). Todellisuudessa asunnottomien nuorten määrä on huomattavasti suurempi. Nuorisoasuntoliitto ry arvioi, että asunnottomia nuoria voi olla kaksin- tai jopa kolmikertainen määrä tilastoihin verrattuna. Nuorten asunnottomuutta on vaikea tilastoida tarkkaan, koska nuoret asustelevat yleensä kavereiden tai tuttavien luona. Mikäli nuori ei hakeudu palveluiden piiriin tai ilmoita kunnan vuokrataloyhtiölle tekemässään asuntohakemuksessa olevansa asunnoton, asunnottomuus ei tilastoidu. Nuorten asunnottomuus on yleensä lyhytaikaista ja itsenäistymisvaiheeseen liittyvää, mutta monen kohdalla se myös pitkittyy jopa vuosien mittaiseksi (Viitanen 2012, s. 3). Pitkittynyt asunnottomuus on vakava uhka nuoren koko itsenäisen elämän rakentumiselle. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen onkin mitä suurimmassa määrin osa laajempaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn teemaa. Tampereen asuntotoimi ja Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) toteuttivat yhteistyössä keväällä 2015 kyselyn tamperelaisten nuorten asunnottomuusilmiön kartoittamiseksi. Tavoitteena oli saada paikallista ja ajankohtaista tietoa nuorten asumisen haasteista ja asunnottomuustilanteesta kartoittamalla laajasti eri toimijoiden näkemyksiä asiasta. Tämän kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään Tampereella tehtävässä nuorten asunnottomuuden vähentämis- ja ennaltaehkäisytyössä. 2

4 Selvityksen aluksi kerrotaan tarkemmin kyselyn taustasta ja esitetään nuorten asunnottomuustilastoja Tampereelta ja valtakunnallisesti. Alussa esitellään lyhyesti myös valtakunnallinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) sekä Nuorisoasuntoliitto ry:n koordinoima Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke. Luvussa 3 esitellään kyselyn sisältö ja toteuttamisprosessi. Kyselyn tuloksia on analysoitu laadullisesti ja määrällisesti ja keskeiset tulokset esitetään luvussa 4. Luvussa 5. on luettavissa tutkimuksen yhteenveto, johtopäätökset sekä tutkimuksen tekijöiden ehdotukset jatkotyöskentelyä varten. Kyselyn tulosten analyysi, yhteenveto sekä johtopäätökset on tehty NAL ry:n aluekoordinaattorin ja Tampereen asuntotoimen koordinaattorin yhteistyönä. Tutkimusta koostaessa on lisäksi hyödynnetty molempien osalta työssä kertynyttä tietotaitoa, osaamista sekä nuoriso- ja asunnottomuusaihealueiden tuntemusta. 3

5 2. Kyselyn tausta Lahdessa toteutettiin vuonna 2014 Nuorten asumisen haasteet ja palveluiden kehittämistarpeet -kysely monialaisena yhteistyönä Lahden kaupungin ja järjestöjen kesken (Keskikylä, Mäkelä & Kaksonen 2014). Syksyllä 2014 NAL ry:n aluekoordinaattori ja Tampereen asuntotoimen koordinaattori saivat idean toteuttaa samanlaisen kyselyn myös Tampereella. Ajatus kyselyn toteuttamisesta esitettiin tilaajaryhmälle, josta saatiin tuki kyselyn teettämiselle. Tampereen kysely laadittiin pitkälti Lahden mallin pohjalta, muokaten kuitenkin sisältöä paikallisia tietotarpeita vastaavaksi. 2.1 Nuorten asunnottomuustilastot Suomessa ja Tampereella Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 1607 nuorta, alle 25 -vuotiasta asunnotonta. Heistä 343 oli pitkäaikaisasunnottomia. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan yli vuoden tai toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana asunnottomana ollutta henkilöä. Valtakunnallisella tasolla lähes joka neljäs pitkäaikaisasunnoton on nuori. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 mennessä nuorten asunnottomien määrä laski valtakunnallisella tasolla yhteensä 22 %. Toisaalta, asunnottomien määrä vuonna 2014 oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Vuosi Alle 25 - vuotiaita asunnottomia Suomessa TAULUKKO 1. Nuorten asunnottomuus Suomessa (Selvitys 1/2015: Asunnottomat 2014, ARA) Yllä olevassa taulukossa 1. on nähtävillä alle 25 -vuotiaiden asunnottomien määrän kehitys Suomessa vuosien ajalta. Taulukossa 2. on alle 25 -vuotiaiden asunnottomien määrä Tampereella vuosilta

6 Vuosi Alle 25 - vuotiaita asunnottomia Tampereella TAULUKKO 2. Nuorten asunnottomuus Tampereella (Asunnottomat Tampereella , Kuntien asuntomarkkinaselvitykset/ara) Tampereella alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on vuosien aikana vaihdellut, mutta viime vuosien aikana trendi on ollut selvästi laskeva. Vuonna 2014 alle 25 -vuotiaita asunnottomia oli yhteensä 66, eli 27 % kaikista asunnottomista, joita oli Tampereella kyselyajankohtana yhteensä 245 (ks. liite 1). (Asunnottomat Tampereella , Kuntien asuntomarkkinaselvitykset/ara.) Vuoden 2013 osalta Tampereen asunnottomuustilastoa selittää tilastoa koostavien henkilöiden vaihtuminen, jonka seurauksena asunnottomien määrä laskettiin hieman eri tavalla kuin yleensä. 2.2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja Nuorisoasuntoliitto ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke Tampere on mukana valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa (PAAVO II). Yhtenä PAAVO II -kauden keskeisistä toimenpiteistä on Tampereellakin nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Käytännön toimenpiteiksi nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi suunniteltiin Tampereen PAAVO II -kaudelle asunnottomuusuhan alla olevien nuorten nostaminen kotiin vietävään asumisen tuen palveluun sekä nuorten asumistaitojen kurssi. Nuorten asumistaitojen kurssin kautta on vuosien aikana menestyksekkäästi asutettu yhteensä 20 asunnon tarpeessa ollutta nuorta. Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry:n koordinoima Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) on osa PAAVO II-ohjelmaa. Valtakunnallista hanketta toteutetaan kymmenessä suurimmassa asunnottomuuskunnassa, Tampere mukaan 5

7 lukien. Hankkeen päämääränä on nuorten syrjäytymisen ja asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen. Tätä työtä tehdään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kokoamalla paikallisia nuorten asumisen verkostoja, kehittämällä uudenlaisia nuorten asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, lisäämällä tietoa ja tuottamalla materiaalia nuorten asumisesta ja asunnottomuudesta sekä järjestämällä koulutuksia ja seminaareja. 6

8 3. Kyselyn toteutus Kyselyn malli on otettu Lahdesta ja kysymykset ovat pitkälti samoja, kuin siellä toteutetussa (ks. Keskikylä & al. 2014). Kysymysten ja vastausten asettelua kuitenkin pohdittiin suhteessa siihen, millaisia asioita esimerkiksi Nuorisoasuntoliitto ry:n ja Tampereen asuntotoimen yhteistyössä järjestämissä Nuorten asumisen toimijoiden verkostotapaamisissa on noussut esiin. Lahden kyselyn sisältöä on siis muokattu paremmin Tampereen tarpeita vastaavaksi. Kyselyn runko vastausvaihtoehtoineen on nähtävillä liitteessä 2. Kyselyllä haluttiin saada asumispalvelujärjestelmän kehittämisen kannalta relevanttia tietoa seuraavista asioista: Minkälaiset tekijät johtavat nuorten asunnottomuuteen Tampereella? Minkälaiset tekijät ylläpitävät nuorten asunnottomuutta Tampereella? Minkälaiset tekijät vaikeuttavat asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä? Onko nuorille Tampereella riittävästi tarjolla neuvontaa ja palveluja jotka auttavat ehkäisemään asunnottomaksi joutumista? Miten Tampereella voitaisiin ihannetilanteessa ehkäistä nuorten asunnottomuutta? Nuorten asumispalvelujärjestelmän voidaan ajatella koostuvan useista erilaisista tahoista. Järjestelmään voivat kuulua esimerkiksi asumispalveluiden tuottajat, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät, vuokranantaja, asumispalveluiden tilaaja ja niin edelleen. Kysely toteutettiin Tampereella webropol -kyselynä helmikuussa 2015 ja linkki toimitettiin sähköpostijakeluna noin vastaanottajalle. Kyselyn kohderyhmänä olivat sosiaali-, nuoriso-, mielenterveys-, päihde- ja terveyspalvelut, tuetun asumisen palveluntuottajat, tilaajaryhmä, vuokranantajatahot, opiskelijahuolto sekä työllisyys- ja työkuntoutuspalvelut. Koska kysely toimitettiin sähköpostijakeluna erinäisten laajojen sähköpostilistojen kautta, se tavoitti osin sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät työskentele nuorten tai heidän asumisensa parissa. Nämä henkilöt jättivät pääasiassa vastaamatta kyselyyn ja vain parin vastauksen kohdalla korostuu aihealueeseen liittyvä kokemuksen puute. 7

9 Vastaamiseen annettiin aikaa kaksi viikkoa. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 142 kappaletta. Avoimiin kohtiin tuli vastauksia kysymyksestä riippuen vajaasta kahdestakymmenestä vajaaseen yhdeksäänkymmeneen. Kyselyn tuloksista ei ole keskusteltu asunnottomien nuorten tai nuorten itsensä kanssa, mutta tämä voisi olla hyvä jatkotyöskentelyn muoto. 8

10 4. Tulokset Kyselyn tulokset on analysoitu ja esitetty sekä määrällisellä että laadullisella tavalla, ottaen aina huomioon kysymyksen luonteen. Erityisesti avoimissa kysymyksiä analysoitaessa tehtiin laadullista tulkintaa ja jaottelua, mutta jaottelu tai luokittelu tapahtui aina määrällisin perustein. Useimmiten jaottelut olivat tehtävissä aineistosta melko helposti, sillä tietyt teemat toistuivat useissa vastauksissa. Sellaiset yksittäiset vastaukset, jotka eivät sisällöllisesti kohdanneet muun aineiston kanssa, jätettiin kyselyn analyysissä esittämättä. Kyselyn tulosten analyysi, yhteenveto sekä johtopäätökset on tehty NAL ry:n aluekoordinaattorin ja Tampereen asuntotoimen koordinaattorin yhteistyönä. Tulokset on esitetty tässä luvussa lyhyesti. Luku 5. Johtopäätökset, sisältää kyselyn varsinaisen analyysiosion. 4.1 Vastaajat toimialueittain ja ammattinimikkeittäin Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan oma toimialueensa ja ammattinimikkeensä. Valmiiksi annetut vastausvaihtoehdot olivat sellaisia ilmeisiä toimialueita ja ammattinimikkeitä, joiden kanssa asumisongelmaiset nuoret ovat usein tekemisissä. TAULUKKO 3: Vastaajien toimialue (N=142) 9

11 Taulukossa 3. on ilmoitettu vastaajat toimialueittain määrällisesti. Taulukosta on nähtävissä, että suurin osa kyselyyn vastaajista työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kyselyyn tuli vastauksia myös muilta toimialueilta, joita olivat esimerkiksi hallinto, muut terveydenhuollon palvelut sekä opetus- ja rikosseuraamustyö. Alla olevassa taulukossa 4. on esitetty vastaajat määrällisesti ammattinimikkeittäin. Kyselyn vastaajista suurin osa oli sosiaalityöntekijöitä (28 henkilöä), sairaan- tai terveydenhoitajia (yhteensä 23 henkilöä) tai ohjaajia tai sosiaaliohjaajia (yhteensä 27 henkilöä). Kohtaan Muu, mikä? vastanneet olivat pääasiassa terveydenhuollon työntekijöitä, kuten lääkäreitä tai lähihoitajia. Muita vastaajien ammattinimikkeitä olivat myös esimerkiksi kiinteistösihteeri, talous- ja velkaneuvoja sekä palveluohjaaja. TAULUKKO 4: Vastaajien ammattinimikkeet (N=142) 10

12 4.2 Asumiseen liittyvien asioiden työssä huomioiminen ja asunnottomien asiakkaiden määrä Vastaajilta kysyttiin sitä huomioivatko he asumiseen liittyvät asiat omassa työssään. Kyllä vastanneiden osalta pyydettiin myös kertomaan, kuinka asumiseen liittyviä asioita huomioitiin. TAULUKKO 5: Huomioitko asumiseen liittyvät asiat omassa työssäsi (N=142) Taulukossa 5. on esitetty asumiseen liittyvien asioiden omassa työssä huomioiminen määrällisesti. Suurin osa vastaajista, 84 %, ilmoitti huomioivansa asumiseen liittyvät asiat omassa työssään. Avoimissa vastauksissa oli nähtävissä vastaajien työnkuvien laaja kirjo ja asiaa kuvattiin omaan työnkuvaan liittyvien käytäntöjen kautta, kuten: potilastietojärjestelmän kautta kysellään kuuluu 9. luokan yhteiskuntaoppiin kartoitan asumisen, asunnottomuuden, syyt, missä/kenen luona asuu, onko asunnon haku vireillä, aikuissosiaalityön tarve ym. annan asumisen tukea yms. asiakkaiden kokonaisvaltainen tilanne on aina tiedossani Monin eri tavoin, tuetussa asumisessa ollaan mukana kaikissa nuoren elämään liittyvissä asioissa, asumisen etunenässä. 11

13 Vastauksista kävi ilmi, että vastaajissa oli erilaisten kohderyhmien kuten lasten, nuorten, opiskelijoiden, lapsiperheiden ja vammaisten parissa työskenteleviä työntekijöitä. Asumiseen liittyvää työtä ja asumisen huomioimista, tehtiin myös hyvin eri tavoin työnkuvasta riippuen. Joidenkin vastaajien kohdalla asumiseen liittyvät asiat eivät olleet työn keskiössä ja toisten kohdalla ne olivat perustyön keskeinen osa. Vastaajia pyydettiin kertomaan tai arvioimaan sitä, oliko heillä kyselyn vastaushetkellä vuotiaita asunnottomia asiakkaita. Taulukossa 6. on esitetty määrällisesti kysymykseen tulleet vastaukset. TAULUKKO 6: Onko sinulla tällä hetkellä asiakkaana vuotiaita nuoria, jotka ovat asunnottomia (N=142) Vastaajista 37 % ilmoitti, että asiakunnassa oli kyselyyn vastaamisen hetkellä nuoria asunnottomia asiakkaita. 47 % vastaajista ilmoitti, ettei asiakkuudessa ollut vastausajankohtana asunnottomia nuoria. Yhdeksän prosenttia vastanneista ei osannut sanoa, oliko hänellä nuoria asunnottomia asiakkaita ja vastaajista seitsemän prosenttia ilmoitti, ettei tee asiakastyötä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asiakkuudessaan olevien asunnottomien nuorten lukumäärä yhteensä vuoden 2014 osalta. Taulukossa 7. on esitetty asunnottomien asiakkaiden lukumäärät vastaajien arvioiden mukaan. 12

14 TAULUKKO 7: Asunnottomien nuorten asiakkaiden määrä vuonna 2014 (N=142) Vastaajista 42 % ilmoitti asunnottomia nuoria asiakkaita olleen vuoden 2014 aikana 1-5 henkilöä. Läheskään kaikilla (23 %) ei ollut em. ajankohtana ollut yhtään asunnotonta nuorta asiakasta ja 6 % vastaajista ilmoitti, ettei tee asiakastyötä. Vajaalla viidenneksellä, 19 %:lla, vastaajista oli vuoden 2014 aikana ollut tai yli 20 asunnotonta nuorta asiakasta. 4.3 Asunnottomien nuorten oleskelupaikat ja asunnottomuusjaksojen pituudet Vastaajia pyydettiin kertomaan näkemyksensä siitä, missä heidän arvionsa tai tietonsa mukaan asunnottomat nuoret majailivat. Kysymykseen oli annettu muutama vastausvaihtoehto, joista vastaajat saivat valita yhden tai useamman kohdan. Kohtaan Muualla, missä? sai kirjoittaa avoimen vastauksensa. TAULUKKO 8: Missä asunnottomat nuoret asuvat (N=142) 13

15 Suurin osa vastaajista arvioi tai tiesi asunnottomien nuorten majailevan joko kavereiden (84 %) tai vanhempien ja sukulaisten luona (67 %). Vain osan nähtiin majailevan asunnottomille tarkoitetussa palvelussa (20 %) tai kadulla/rappukäytävissä (18 %). Myös Viitasen (2012, s. 19) selvitysraportissa nousee esille nuorten kavereilla ja sukulaisilla majailu ja asumispalveluiden vähäinen käyttö. Tampereen asunnottomuuslaskentatietojen mukaan (ks. liite 1) vuonna 2014 tilastoidusta, yhteensä 245 asunnottomasta 154 majaili sukulaisten tai tuttavien luona. Sukulaisten ja tuttavien luona majailevista 53, eli yhteensä 35 % oli alle 25 -vuotiaita. Kaikki sukulaisten tai kavereiden luona asustelevat eivät välttämättä tilastoidu, koska he eivät ilmoita itseään asunnottomaksi ja/tai heillä voi olla osoite esimerkiksi kaverin luona. Avoimissa vastauksissa asunnottomien nuorten ilmoitettiin lisäksi majailevan: metsässä teltassa, autiotaloissa, autossa turvakoti nuorten talolla Vastaajia pyydettiin kertomaan arvionsa siitä kuinka pitkiä nuorten asunnottomuusjaksot keskimäärin ovat. Kysymykseen annettiin vastaajille useampi vastausvaihtoehto. Annetuissa vastauksissa on jonkin verran hajontaa ja vastaukset riippuivat mitä todennäköisimmin siitä, millaisen asiakasryhmän kanssa vastaaja oli työssään tekemisissä. Esimerkiksi näkemys nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräisestä pituudesta voi olla asumispäivystyksen työntekijällä hyvin erilainen kuin vaikkapa suuhygienistillä. TAULUKKO 9: Nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräiset pituudet (N=142) 14

16 Taulukossa 9. on esitetty vastaajien arviot nuorten asunnottomuusjaksojen keskimääräisistä pituuksista. Yli puolet vastaajista (60 %) arvioi, että nuorten asunnottomuusjaksot olivat keskimääräisesti muutamien kuukausien pituuksia. Yhteensä 32 % vastaajista arveli asunnottomuusjaksojen kestävän vuoden, yli vuoden tai olevan toistuvaa nuoren elämässä. Kolmannes vastaajista (30 %) ei osannut arvioida asunnottomuusjaksojen keskimääräistä pituutta. Koska asunnon voidaan ajatella olevan merkittävä tekijä elämänhallinnan yleisen onnistumisen kannalta, nuoren riski yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen kasvaa merkittävästi asunnottomuusjaksojen pitkittyessä. Asunnottomalla nuorella on suuri riski ajautua esimerkiksi Nuorisotakuun ulottumattomiin (Fredriksson & Karppinen 2014) ja näin ollen syrjäytymisen mahdollisuus kasvaa entisestään. 4.4 Asunnottomien nuorten kanssa työskentelyä vaikeuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksistaan siitä, millaiset tekijät vaikeuttavat asunnottomien nuorten kanssa tehtävää työtä. Avoimeen kysymykseen saatiin yhteensä 88 vastausta. Vastaukset jaoteltiin sisällöllisesti kolmen eri luokan alle. Luokat ovat: nuoriin liittyvät yksilölliset tekijät omaan käytännön työhön liittyvät tekijät ja palveluihin ja asumispalvelujärjestelmään liittyvät tekijät Nuoriin liittyviä yksilöllisiä tekijöitä lueteltiin paljon. Eniten mainintoja saivat nuorten päihdeongelmat ja päihteidenkäyttö, nuorten taloudellinen taitamattomuus, nuorten sitoutumattomuus sekä nuorten mielenterveysongelmat. Edellä mainittujen tekijöiden nähtiin hallitsevan joidenkin asunnottomien nuorten elämää siinä määrin, että se vaikeutti käytännön työn hoitamista heidän kanssaan. Yhtenä tekijänä vastauksissa mainittiin useaan otteeseen myös nuoren elämänhallinnalliset ongelmat ja nuoruuteen ikävaiheena liittyvät ongelmat, kuten kypsymättömyys. Nuorilla asunnottomilla on usein paljon muutakin ongelmia asunnottomuuden lisäksi, päihde- ja mielenterveysongelmia, työttömyyttä, taloudellisia ongelmia ja keskittymisvaikeuksia, mikä ilmenee usein niin että mieli muuttuu kovin nopeasti. 15

17 He ovat tavallistakin enemmän näköalattomia ja toivonsa menettäneitä. Heillä ei ole useinkaan tukipistettä josta heitä tavoittaa, puhelin voi olla pois käytöstä tai he eivät ole pystyneet sitä lataamaan. Asiakas on yleensä tavallista väsyneempi/rasittuneempi, kun/jos vaihtaa usein yösijaa tai ei millään onnistu saamaan asuntoa. Lisäksi asiakas ei ole kovinkaan motivoitunut suunnittelemaan tulevaisuutta, jos perusasiat ovat sekaisin. asunnottomuus luo stressiä, joka estää esim. opiskelun tai opiskeluun hakeutumisen. Omaan käytännön työhön liittyvät tekijät olivat pääasiassa sellaisia tilanteita, joissa työntekijöiden oman työnkuvan rajat tulivat vastaan tavalla tai toisella, tai oman työn tekeminen oli syystä tai toisesta mahdotonta. Eniten haasteita aiheutti vaikeus tavoittaa asunnottomia nuoria, koska tiedossa ei ollut ajantasaisia yhteystietoja, tai asiakasta ei vain onnistuttu saamaan kiinni yrityksistä huolimatta. Ajelehtivaa elämää viettävien nuorten heikko sitoutuminen tavoitteelliseen työhön koettiin ongelmana. Syyn sitoutumattomuuteen ei kuitenkaan aina katsottu olevan nuoressa: osa työntekijöistä näki asunnottomuuden olevan nuorelle niin stressaavaa, että jaksamista asioiden tavoitteelliseen hoitamiseen ei ole. Lisäksi omaa työtä saattoivat hankaloittaa muut käytännön tekijät, kuten oman työnkuvan rajat ja resursointi. He eivät saa posteja. Paperit ovat hukassa, kun eivät enää muista kenen luo jääneet ja osa on jo hävitetty kun ei ole paikkaa missä säilyttää. Heidän into hoitaa asioitaan on huono kun oma koti puuttuu. Yhteystietojen puuttuminen ja tiheä vaihtuminen. Korvaushoidossa olevalla asiakkaalla tulee olla osoite. Mikäli ei ole osoitetta, kotilääkkeitä ei voida antaa mukaan. ei välttämättä tulla aina sovitulle tapaamisajoille, se etten itse työssäni tee ttt-päätöksiä. Omassa työssäni ei ole mahdollista jalkautua kaupungille, ja asunnottomia nuoria on vaikea tavoittaa varatuille ajoille toimistolle. Postit jäävät noutamatta, puhelinnumerot vaihtuvat, oleskelupaikat muuttuvat tiuhaan ja niin edelleen. 16

18 Palvelu- ja asumispalvelujärjestelmään liittyvät tekijät olivat erilaisia rakenteellisia tekijöitä, joiden nähtiin vaikuttavan asunnottoman nuoren tilanteeseen ja vaikeuttavan heidän kanssaan tehtävää työtä, ajoittain tekevän siitä jopa mahdotonta. Tällaisina tekijöinä nähtiin esimerkiksi asuntoa hakevan nuoren taustatiedot, pula pienistä ja kohtuuhintaisista asunnoista sekä erilaisten soveltuvien palveluiden puute. Nuoren luottotiedottomuuden ja/tai menneisyyden asumishäiriöiden nähtiin hankaloittavan asunnon saantia merkittävästi. Asuntojonot edullisiin ja pieniin vuokra-asuntoihin koettiin ongelmaksi, toisin sanoen asuntoja nähdään olevan aivan liian vähän. Soveltuvien palveluiden osalta puutetta nähtiin päihteet sallivien ja toisaalta myös käytännön elämäntaitojen harjoittelua sisältävien, ns. ensiasunnot, asumisyksiköiden osalta. Puutetta koettiin myös matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella toimivista palveluista. Haasteena nähtiin myös asioiden hoitamisessa tarvittavien työntekijöiden vastaanotolle pääseminen sekä vastuutyöntekijöiden ja kokonaisvaltaisen työotteen puuttuminen. Sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille ei saa aikoja, jolloin kukaan ei tee kokonaisvaltaista tilanteen selvittelyä ja ongelmat kasautuvat. Taloudellinen tuki myönnetään pääsääntöisesti tapaamatta asiakasta, jolloin tilanne ei ole selvillä ja tuki voidaan evätä, kun ei ole esitetty perusteita. Kun nuori on kerran tyrinyt asumisensa, niin hänen on vaikea myöhemminkään saada asuntoa. Palveluihin/toimintoihin ohjaaminen/saaminen on hankalaa, koska heillä ei ole pysyvää oleskelupaikkaa. Tampereella on vähän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joissa nuori voisi taloudellisesti selvitä. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja vaikka vakuudessa voisikin auttaa, ylikalliiseen vuokraan ei voida myöntää toimeentulotukea koko vuokran määrälle, jolloin käytännössä seuraa taloudellisia vaikeuksia. Pilkotut palvelut. Asiakkuudet ovat lyhytaikaisia, kuului sitten mihin palveluun tahansa. Kaikissa palveluissa pyritään säästöihin ja asiakkuuksia päätetään liian aikaisin. Ymmärrystä siihen, että moni nuori tarvitsisi pidempiaikaista ja tiiviimpää tukea siihen että jatkossa pärjäisi itsenäisesti, ei ole. Pätkityt palvelut johtavat siihen, että asiakas palaa aina uudestaan asiakkaaksi entistä vaikeammassa tilanteessa. Nuoret, kuten muutkin asiakkaat asioivat usean eri tahon kanssa, joista kukin hoitaa vain pientä osa-aluetta eikä kokonaisuus hahmotu kellekään ja vähiten nuorelle itselleen. 17

19 4.5 Asunnottomuuteen johtavat tekijät Kyselyn avulla haluttiin saada tietoa siitä, minkälaiset tekijät johtavat nuorten asunnottomuuteen Tampereella. Vastausvaihtoehtoja annettiin useita, joista vastaajat saivat valita kaikki oikeaksi katsomansa vaihtoehdot. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus kertoa avoimessa vastauksessa tekijöistä, jotka heidän mielestään johtivat asunnottomuuteen vastaamalla kysymyksiin Tarpeenmukaisten asumispalveluiden puute, millaisten? ja/tai Jokin muu, mikä?. TAULUKKO 10: Nuorten asunnottomuuteen johtavat tekijät Tampereella (N=142) 18

20 Taulukossa 10. on esitetty nuorten asunnottomuuteen Tampereella johtavat tekijät vastaajien määrällisten arvioiden mukaan. Yleisimmät asunnottomuuden taustalla nähtiin olevan: päihdeongelmat (vastaajista 83 % arvioi päihdeongelmien olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) puutteelliset asumistaidot (vastaajista 71 % arvioi puutteellisten asumistaitojen olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) mielenterveysongelmat (vastaajista 64 % arvioi mielenterveysongelmien olevan asunnottomuuteen johtava tekijä) ja taloudellinen taitamattomuus (vastaajista 59 % arvioi taloudellisen taitamattomuuden olevan asunnottomuuteen johtava tekijä). Myös opiskelu- tai työelämän ulkopuolelle ajautumisen, haastavien kotiolosuhteiden sekä eron tai riitatilanteen aikaisemmassa asumisessa nähtiin melko usein olevan nuoren asunnottomuuden taustalla. Vastauksia voi tulkita niin, että nuorten asunnottomaksi ajautumisen suhteen on olemassa monenlaisia riskitekijöitä. Siihen, johtavatko riskitekijät asunnottomuuteen nuoren kohdalla, vaikuttaa nuoren kyky selvitä erilaisista elämän karikoista ja toisaalta varmasti myös se, saako hän ongelmaansa tarvitessaan apua. Avoimia vastauksia kysymykseen tuli yhteensä 41 kappaletta ja niissä esitettiin useimmiten näkemyksiä erilaisten tarpeenmukaisten asumispalveluiden puutteesta (27 vastausta). Puutteina nähtiin esimerkiksi päihteidenkäytön sallivat asumisyksiköt sekä ns. ensi- ja starttiasunnot, jotka soveltuisivat nuoren itsenäistymisen harjoitteluun. Lisäksi asumisen tukea toivottiin olevan tarjolla joustavasti ja monen tasoisena. 4.6 Asuntojen saantia vaikeuttavat tekijät Kyselyn avulla haluttiin saada myös paikallisen tason tietoa siitä, minkälaiset tekijät vaikeuttavat nuorten asuntojen saantia ja täten osaltaan myös ylläpitävät nuorten asunnottomuutta. 19

21 TAULUKKO11: Vaikeuttavatko jotkut tekijät nuorten asunnon saamista Tampereella (N=142) Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että on olemassa tekijöitä, jotka vaikeuttavat nuorten asunnon saantia. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 79. Vastausten perusteella eniten ongelmia asuntojen saamisessa aiheuttavat menneisyyden asumishäiriöt, vuokravelat ja luottotiedottomuus. Myös olemassa olevien asuntojen kalliit vuokrat sekä pula pienistä asunnoista nousivat vastauksissa esiin. 4.7 Arviot asumisneuvonnan ja asumiseen liittyvän tiedon sekä palvelujen riittävyydestä Vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä onko nuorille Tampereella riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa. TAULUKKO 12: Onko nuorille riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa (N=142) Taulukossa 12 on esitetty vastausten jakautuminen määrällisesti. Vastaajista vain 18 % oli sitä mieltä, että nuorille on olemassa riittävästi tarjolla asumisneuvontaa tai asumiseen liittyvää tietoa. Vastaajista 28 % näki, ettei tietoa ole riittävästi, mutta sille olisi tarvetta. Merkittävä osa vastaajista, 54 %, ei osannut sanoa, onko tietoa ja neuvontaa saatavilla tarpeeksi. Avoimia vastauksia tuli 28 kappaletta ja niissä otettiin kantaa puuttuviksi koettuihin palveluihin. Tarpeenmukaisina, puuttuvina palveluina nähtiin esimerkiksi helposti saatavilla olevat, matalan kynnyksen palvelut sekä nopeasti saatavilla olevat 20

22 erilaiset neuvonnan ja tuen palvelut. Jonkin verran kaivattiin konkreettista työotetta, kädestä pitäen yhdessä tekemistä ja nuoren aitoa kohtaamista. Useammassakin vastauksessa kiitosta sai nuorille suunnattu asumistaitojen kurssi. Tuettu asuminen on hyvä malli, nuorille voisi olla myös jonkinlainen oma asumisneuvoja tmv. Sosiaalitoimen järjestämä asumiskurssi on hyvä, sitä lisää. Kaupungin omia, asumisen ohjaajia tarvittaisiin. nopean ohjauksen ja neuvonnan palvelu, jossa osataan neuvoa myös sosiaalipalveluiden/ sosiaaliturva-asioissa - ei vain ohjata toiseen palveluun vaan myös varmistetaan nuoren kulku toiseen palveluun. jalkautumiseen, aitoon kohtaamiseen. Vastaajia pyydettiin esittämään näkemyksensä siitä, onko Tampereella riittävästi palveluja nuorille, jotka tarvitsevat tukea välttääkseen asunnottomuuden. Vastausten määrällinen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa 13. TAULUKKO 13: Onko Tampereella riittävästi palveluja nuorille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa välttääkseen asunnottomuuden (N=142) Vastaajista vain 15 % oli sitä mieltä, että Tampereella on riittävästi palveluja asunnottomuusuhan alla oleville nuorille. Vajaa kolmannes, 30 %, ei nähnyt palveluiden riittävän ja yli puolet (55 %) ei tiennyt onko palveluita riittävästi. Avoimia vastauksia tuli yhteensä 33 kappaletta ja niissä korostui tarve nopeasti saatavilla olevaan käytännön tason asumisen tukemiseen, sekä tarve tiiviiseen asumisen ja itsenäistymisen tukeen. Tukevia, pieniä asumisenharjoitteluyhteisöjä. 21

23 nopeampaa puuttumista asumisongelmiin ennen häätöä nopeasti saatavaa lähiohjausta tarvitaan asumisharjoitteluun soveltuvista palveluista on pulaa Kokonaisvaltaista asumisen tukea, nopeasti saatavaa, helposti palvelun pariin päästävää myös yli 25-vuotiaille. Riittävän tiivis tuki, omaan kotiin. 4.8 Ehdotuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asumisen onnistumiseksi Kyselyssä esitettiin myös kysymys siitä, Miten Tampereella ihannetilanteessa ennaltaehkäistäisiin nuorten asunnottomuutta ja tuettaisiin asunnottomuusuhan alla olevia nuoria. Avoimeen kysymykseen vastasi yhteensä 71 henkilöä. Vastaukset luokiteltiin analyysivaiheessa neljään luokkaan, jotka ovat: 1) varhainen tuki ja nopea puuttuminen 2) matalankynnyksen palvelut 3) oppilaitosyhteistyö 4) pienet ja kohtuuhintaiset asunnot Eniten vastauksissa nousivat esiin varhaisen tuen ja nopean puuttumisen merkitys asunnottomuuden ennaltaehkäisytyössä. Vastaajat kokivat, että nuorille tulisi tarjota tietoa ja tukea asumisesta ja taloudenhallinnasta jo ennen omaan kotiin muuttoa. Asumiseen liittyviin ongelmatilanteisiin, kuten maksamattomaan vuokraan tulisi voida puuttua heti ongelman ilmaantuessa. Näissä vastauksissa nousi selvästi esiin myös riittämättömäksi koetut resurssit ja palveluiden byrokraattinen kankeus. Erityisesti toivottiin lisää sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä, joilla olisi aikaa nuoren tilanteen perusteelliseen selvittämiseen. Nuoret tarvitsevat valmennusta itsenäistymiseen jo ennen ensimmäiseen omaan asuntoon muuttamista, ihannetilanteessa nuoret saisivat harjoitella näitä taitoja, ko. palveluun erikoistuneiden toimijoiden avulla. 22

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen Espoo 18.11.2015 Noin 23% asunnottomista on alle 25-vuotiaita nuorten asunnottomuus väheni edellisestä vuodesta n. 13,7 % 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Niina Kaksonen

Niina Kaksonen Niina Kaksonen 3.2.2016 2 Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 6: Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Vaikeassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen kehitetään nuorisotakuussa ESR-rahoituksen turvin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Asumisen ABC - kouluttajan opas

Asumisen ABC - kouluttajan opas Asumisen ABC - kouluttajan opas Nuorisoasuntoliitto ry 16.2.2015 0 Sisällys JOHDANTO... 3 ASUMISEN ABC -MATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ... 3 Kohti omaa kotia -yleisdiat... 3 Teemadiat... 4 Opetusvideot...

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Asunnottomat Helsinki 2014

Asunnottomat Helsinki 2014 Asunnottomat Helsinki 2014 2014 Vuosimuutos (hlöä) HELSINKI Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa yms. Asuntoloissa, majoitusliikkeissä 120 70 30 0 160 70-50 -20 Laitosmaiset yksiköt 290 180-60 -40 Vapautuvat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TOIMEENTULOTUEN ASIAKASKYSELY 2013 TAUSTATIEDOT 160 vastausta (2009) vastauksia 123) 44 prosenttia miehiä ja 56 prosenttia naisia Suhteessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

AUNE SOPIMUS

AUNE SOPIMUS AUNE SOPIMUS 23.08.16 Sopimusprosessin eteneminen Teille lähetetty luonnos yhteistä keskustelua varten (ns. Espoon malli) Vantaa testaa seurantamittareita käytännössä Sopimusmalli täydennetään ja viimeistellään

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 25.05.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 72 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Jouttimäki,

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Niina Kaksonen

Niina Kaksonen Niina Kaksonen 11.3.2016 2 Osaaminen ja koulutus, kärkihanke 6: Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Vaikeassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen kehitetään nuorisotakuussa ESR-rahoituksen turvin

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot