ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI. Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI. Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv. 1926 2003"

Transkriptio

1

2 ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv

3 Sisällysluettelo Lukijalle... 3 I Asunto-osuuskunta Joutsenen historiaa; Jorma Helo... 4 II Asunto-osuuskunta Joutsenen jäsenet ja asukkaat vv ; Jorma Helo III Joutsenen asukkaat sotien jaloissa; Jorma Helo IV Joutsenen asukkaiden arkielämää ja 1950-luvuilla; Jorma Helo V Linurin jengi ; Poikien seikkailuja Joutsenen pihapiirissä ja vähän kauempanakin 1960-ja 70-luvuilla; Niilo Puhakka, Pentti Kähkönen ja Pekka Herranen VI Ennen talot tehtiin kestämään eikä pelkästään voittoa tuottamaan Juhlakirjoitus rakennusmestari Kusti Hermanni Penttiselle ja hänen alaisilleen rakennusammattilaisille; Niilo Puhakka

4 Lukijalle Asunto-Osuuskunta Joutsenen 75-vuotistaipaleen ollessa täyttymässä vuoden 2001 lopulla tulin osuuskunnan syyskokouksessa luvanneeksi yrittää laatia lyhyehkön historiikin talomme vaiheista. Ajatus historiikista heräsi, kun tiesin melkoisen paljon asiakirjadokumentteja ja mm. pöytäkirjoja säilyneen aivan Joutsenen ensiaskelista lähtien. Nykyisistä osakkaista talossa kauimmin asuneena minulla on lisäksi vielä muistoissa paljon tapahtumia mm. sotavuosilta, vaikka olinkin silloin koulupoika. Koska osakkailla oli kiinnostusta asiaa kohtaan, minun oli lunastettava lupaukseni ja alettava työhön. Ensimmäisen version puhtaaksikirjoituksen jälkeen Niilo Puhakka kertoi viettäneensä unettoman yön talon historiaa mielessään kerratessaan ja ehdotti minulle, että kirjoitettaisiin saman tien myös asukkaiden elämästä. Niinpä sovittiin, että minä kirjoitan sodasta ja sen jälkeisestä ajasta ja Niilo lupasi kerätä kirjoituksia 1960-luvun poikien seikkailuista. Dokumenttiaineistoon tutustuminen selkeytti monia menneitä asioita ja palautti vanhoja muistikuvia mieleen. Valitettavasti talon kirjaa eli asukasluetteloa luvulta ei löytynyt, mistä johtuen eräiden henkilöiden nimet ja varsinkin talonmiehet ennen v jäivät hämärän peittoon. Talomme on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Tällainen paikallishistoriaa täydentävä yhden asunto-osuuskunnan historiikki lienee harvinaisuus ainakin Kuopion seudulla. Niilo ja Raija Puhakka ovat tehneet merkittävän urakan puhtaaksi kirjoittajina ja Pentti Kähkönen painoasun taitossa. Kuva-aineisto jäi niukaksi varsinkin pihan osalta ja siksi mukaan otettiin myös lähiympäristön muutoksista kertovia kuvia. Kuopiossa toukokuussa 2003 Jorma Helo, isännöitsijä 3

5 I Asunto-osuuskunta Joutsenen historiaa; Jorma Helo Perustamisvaiheet ja rakennusvaihe Valtion Rautateiden palveluksessa ollutta henkilöstöä oli perustanut Hapelähteenkadun ja Maaherrankadun kulmaan Asunto-Osuuskunta Rauhalan asuintalokseen vuosina Tämä onnistunut hanke oli varmaan pontimena, kun vuoden 1926 alussa joukko rautatieläisiä ryhtyi puuhaamaan osuuskuntapohjaista asuintaloa Rauhalan naapuriin. Perustamisvaiheessa ja ensimmäisessä hallinnossa olivat mukana veturinkuljettaja Juho Leonard Björkman, jarruesimies Wiktor Niskanen, veturinkuljettaja Armas Hiltunen ja rautatievirkamiehet John H. Berg ja Felix Eloheimo. Vähän myöhemmin liittyi osuuskuntaan veturinkuljettaja Kosti Hoffren (myöh. Helo). Tontin osto oli hankkeilla ja talon piirustukset oli tilattu rakennusmestari Kusti Hermanni Penttiseltä, joka oli suunnitellut kaupunkiimme useita puuasuintaloja ja asui naapurissa Rauhalassa. Talon itäpäädyssä kulki Joutsenkatu ja talon edessä oli Joutsenlahti, joista osuuskunta lie lainannut nimensä. Kadun nimi muuttui 1950-luvun alussa Värjärinkaduksi ja 1970-luvun lopulla Snellmaninkaduksi Kauppakirja talon ja tontin nro 2 kaupassa Kuopion Kaupungin III kaupunginosan 9 korttelissa, osoitenumero 6 Linnankadun varrella. Kauppahinta markkaa, myyjänä osakeyhtiö Gust. Ranin puolesta Toimi Leinonen, ostajana Asuntoosuuskunta Joutsenen r.l. puolesta J Leonard Björkman, Wiktor Niskanen, Felix Elonheimo, John H Berg ja Armas Hiltunen Osuuskunnan säännöt oli vahvistettu Tontin hankintaan päätettiin ottaa kiinnitysvakuudella Kuopion Säästöpankista laina mk. Osuuskirjoja päätettiin painattaa 250 kpl. Wiktor Niskanen tilasi osuuskirjat Rakennuksen rahoitukseen päätettiin ottaa kiinnelainoja Rautatieläisten eläkelaitokselta mk ja Pohjoismaiden Yhdyspankilta mk Hyväksyttiin väliaikaisen hallinnon päättämä kauppa tontista Linnankatu 6, myyjänä Oy Gust. Ranin hintaan mk. Tontti ulottui nykyisestä Asemakadusta Hapelähteenkatuun rajoittuen nykyiseen Snellmaninkatuun, entiseen Värjärinkatuun eli entiseen Joutsenkatuun. Tontilla sijaitsi Raninin Lahdentaan oluttehtaan rakennuksia. Hyväksyttiin Kusti Penttisen piirustusten mukaan hänen laatimansa työselitys Kaksi saatua urakkatarjousta hylättiin niiden kalleuden vuoksi. Vastaavaksi rakennusmestariksi kutsuttiin Kusti Penttinen 3500 mk:n kuukausipalkkiolla ja työt päätettiin aloittaa heti. Puutavarat hankittiin Sammon sahalta Itkonniemeltä, rautakauppatarvikkeet Oy Carlsonin rautakaupasta. Rakennuksen työntekijät, henkilöä päätettiin vakuuttaa tapaturmavakuutusyhtiö Louhessa. Päätettiin panna myyntiin puolet korttelista mk:n hintaan. Rakennuksen kustannusarvio oli silloista markkaa osuuskunta Joutsen rl. sai kolmannen julkisen ja moitteettoman lainhuudon tonttiin nro 2 III kaupunginosan korttelissa nro 9. 4

6 Karttakuva: Kopio Kuopion kaupungin asemakartasta, mitattu ja täydennetty v. 1925, A.F. Wickström, kaupungininsinööri. Kartassa näkyviä Sammonkatua ja Sammontoria ei toteutettu Olivat talon harjannostajaiset. Päätettiin pesutuvan ja talonmiehen asunnon rakentamisesta rakennusmestari K.H. Penttisen laatimien piirustusten mukaisesti Osuuskunta myi 1420 m2:n tontin rakennuksineen työnjohtaja Johan Miettiselle Linnankatu 6:ssa mk:n hinnalla. Talon vesijohtotyöt annettiin Kuopion Vesijohtoliikkeelle mk:n urakkahintaan sekä maalaustyöt maalausliike Roininen & Saxbomille mk:n hintaan ja sähkötyöt Kuopion Sähkölaitokselle mk:n hinnalla. 5

7 Tonttikartta vuodelta Kartalla näkyvät mm. oluttehtaan rakennukset, jotka purettiin tontilta ennen kuin Joutsenen taloa päästiin rakentamaan. Puretuista rakennuksista saadut tiilet lienee käytetty Joutsenen talon kellareihin ja savuhormeihin ja myös puutavaraa on käytetty talon runkorakenteisiin. 6

8 Päätettiin jakaa jäljellä oleva tontti kolmeen osaan, joista 2 olisi suuruudeltaan 1418 neliötä kumpikin ja kolmas 1913,71 neliötä (= oman rakennuksen tontti) Huoneiden sisäkatot päätettiin päällystää Enso-pahvin sekundalaadulla. Tapettien hinnaksi hyväksyttiin korkeintaan 7 mk rullalta. Rahapula oli ilmeinen ja niinpä pyydettiin isännöitsijä Björkmanilta lainat: mk 10 % korolla ja mk 8% korolla. Hyväksyttiin maalaustarjouksista edullisin Roininen & Saxbomilta hintaan mk Päätettiin ilmoittaa sanomalehdessä myyntiin ja poissiirrettäväksi tontilla oleva ulkorakennus. Isännöitsijä oikeutettiin myymään rakennus n mk:lla. Sähkölaitokselta tilattiin valaisinpylväs pihaan. Joutsenkadun puolelle päätettiin tehdä ajoja käyntiportit Päätettiin ottaa mk:n kiinnitys VR:n eläkelaitokseen lainan vakuudeksi. Tilapäinen rahapula vaivasi edelleen ja niin lainattiin Wiktor Niskaselta mk ja J.L. Björkmanilta mk, molemmat 8% korolla. Kuva, Jorma Helo: Kuva Joutsenen talosta todennäköisesti ennen harjannostajaisia. Sakea vinolaudoitus kertoo siitä, että talo oli tarkoitettu kestämään. Talon edessä voisivat olla vaikka rakennusmestari Kusti Penttinen ja joku viranomainen. Talo on rakennettu täyttömaalle entisen Kallaveden päälle. Jorma Helon isä, Jaakko Helo on kertonut, että osuuskunnan perustajat saivat talon pohjaan avustuksena valtion rautateiltä useita junanvaunukuormia soraa. Sora kumottiin vaunuista alas ratapenkalle nykyisen Asemakadun puolelle entisen Joutsenkadun yläpäähän ja kärrättiin sieltä hevosilla talon perustuksille. Sora oli peräisin VR:n Siilinjärven sorakuopilta Talo alkoi olla viimeistelyä vailla valmis ja pian muuttokunnossa. Vuokravastikkeiksi vahvistettiin alkuun J.L Björkmanille ja Felix Elonheimolle mk/kk, Wiktor Niskaselle mk/kk, John Bergille 871 mk/kk, Armas Hiltuselle 863 mk/kk ja Kosti Hoffrenille 708 mk/kk. Vastaavalle rakennusmestarille hankittiin n. 600 mk:n arvoinen lahja. Taloon päästiin muuttamaan vuosien vaihteessa. Joutsenen talo oli valmistuessaan varusteiltaan huippumoderni verrattuna tuon ajan muihin puutaloihin. Jokaisessa huoneistossa oli erillinen WC ja tilava kylpyhuone varustettuna puulämmitteisellä kylpykamiinalla. Tuolloinhan monissa keskustan puutaloissa oli vielä pihan perällä ns. puusee ja jopa vesi piti noutaa esim. lähitalojen yhteisestä vesipostista. 7

9 Päätettiin myydä isännöitsijä J.L. Björkmanille 710 m2:n suuruinen tontti Joutsenkadun varrelta kauppahintaan mk sekä tontilla oleva pieni asuinrakennus mk:n hinnasta. Tämä tontti on nykyisin Jekkosten tontti, jonka pihassa on edelleen tuo pieni kahden hellahuoneen rakennus Osuuskunta Joutsenelle oli Suomen Asuntohypoteekkipankki myöntänyt mk:n lainan, joka päätettiin ottaa ja maksaa sillä VR:n eläkelaitoksen mk:n suuruinen kiinnityslaina Päätettiin ottaa Pohjoismaiden Yhdyspankista mk:n kassakreditiivilaina ja maksaa sillä erääntyvä mk:n kassakreditiivilaina. Osuuskunnan jäsenet oikeutettiin käyttämään pesutupaa yhden päivän ajan kuukaudessa, lämmitys tuli tapahtua omilla puilla. Talonmieheksi valittiin Taavetti Miettinen, vuokraksi asunnosta tuli 100 mk sisältäen valon ja lämmön. Kuva, Jorma Helo: Ilmakuva, otettu lentokoneesta Kallaveden päältä sataman edustalta Linnanlahden suuntaan 1930-luvun lopulla Rahan niukkuus vaivasi edelleen ja päätettiin ottaa mk:n laina kunkin jäsenen omakohtaisella takauksella. Pesutupaa päätettiin vuokrata ulkopuolisille ilman polttopuita, vuokra oli 1.50 mk tunnilta Hallinnon esimieheksi ja isännöitsijäksi valitaan konduktööri Wiktor Niskanen Päätettiin maksaa Edvard Soiniselle mk:n suuruinen laina ja ottaa pankista vastaavan suuruinen laina 8 1/4 % korolla luku kului ilman mainittavia tapahtumia, vuokria laskettiin 1932 ja

10 Päätettiin nostaa vuokria 15 %:a tullen vuokriksi: P. Käyhkö 960 mk, J. Helo 960 mk, V. Niskanen 891 mk, Jenny Alander 767 mk, A. Hiltunen 760 mk ja K. Kekäläinen 623 mk. Vuokrien maksu siirtyi Kuopion kaupungin Säästöpankkiin talon tilille maaliskuusta 1943 alkaen. Vuokria päätettiin korottaa 50% v alusta alkaen. Tämä todistaa inflaation vyörymisestä. Ylimääräinen osuuskunnan kokous irtisanoi talonmies Ville Miettisen huonon ja ympäristöä häiritsevän elämän vuoksi. Varoitukset eivät olleet tehonneet. Uudeksi talonmieheksi valittiin Paavo Johannes Nevalainen alkaen. Wiktor Niskasen sairastuttua valittiin kokouksessa hallinnon esimieheksi ja isännöitsijäksi Jaakko Helo. Pihanpuoleiset ulkoportaat uusittiin v Vuonna 1951 julkisivu maalautettiin maalausliike Roininen & Saxbomilla hintaan 300 mk/m2. Vuonna 1950 päätettiin korottaa vuokria 20 %:lla huhtikuusta alkaen ja pesutuvan käyttö rajattiin 24 kertaan osakasta kohden vuodessa alusta alkaen vaati taloustilanne jälleen vuokrien korottamista 50%:lla. Sianruokaastian väärästä käytöstä annettiin asukkaille vakava varoitus Tarkastavan konstaapelin huomautettua Käyhkön asukasta, rva Parikkaa vaatteiden pöllyttämisestä ikkunasta, isännöitsijä joutui antamaan kirjallisen vakavan huomautuksen. Vuonna 1952 osuuskunta teki valituksen Kuopion Luistinseuralle ja poliisille pyynnön siirtää luistinradan portin sijaintia luistelijain rikottua mailoillaan useita liiterin ikkunoita talven aikana käsiteltiin suunnitelmaa portin rakentamisesta Hapelähteenkadun puoleiseen porttikäytävään. Varojen puutteessa hankkeesta luovuttiin. Kuva, Jorma Helo: Näkymä Maljalahden venesataman yli Joutsenen talon suuntaan kesällä Joutsenen talon oikealla puolella puutalo, joka rakennettiin talvisodassa tuhoutuneen nk. Kolehmaisen talon paikalle. Nykyisin tuolla paikalla on kerrostalo, os. Hapelähteenkatu 3. 9

11 Vuonna 1956 diplomi-insinööri Lauri Puhakka valittiin hallinnon esimieheksi. Vesikatto maalautettiin ja kunnostettiin, kustannukset olivat mk. Seuraavana vuonna katolla olevat kulkurallit uusittiin ja savupiippujen päitä korjattiin sementtilaastilla. Piha-aidat uusittiin ja maalattiin Nykyistä Snellmaninkatua vasten oleva korkea puinen portti ja piha-aita purettiin. Tilalle rakennettiin suora pystylautainen lauta-aita, jossa oli betoniset pylväät. Pylväiden päässä oli irralliset betonilaatat Pihaportaat ja ovet maalattiin. Talonmiehen asuntoa korjattiin ja hankittiin sinne pesupöytä ja astiakaappi Vuokria korotettiin 100%:a. Tilattiin uudet katuovet asuntoihin 2-5 puuseppä Kasuriselta, hinta 220 mk/kpl paikalleen asennettuna. Uudet ovet olivat Lauri Puhakan mielestä Joutsenen rakennustyyliin sopimattomia eikä hän halunnut sellaisia omaan asuntoonsa. Koska asunnon 6:n pääovi oli välikköön eikä kadulle päin, hyväksyttiin, että Puhakoille jää vanha ovi. Asunnon 1 ovet nykyistä Snellmaninkatua vasten olivat tuhoutuneet talvisodassa. Tilalle oli kesällä 1940 rakennettu uudet peiliovet. Nämä komeat peiliovet muutettiin ulkopuolelta paneloimalla samanlaisiksi kuin tilatut uudet ovet Kaikkien osakkaiden hankittua pesukoneet oli pesutuvan käyttö lähes olematonta. Alkoi keskustelu saunan rakentamisesta asukkaiden käyttöön. Vuonna 1968 pihaportaiden uusinta kyllästetystä puusta annettiin Eino Riekkisen tehtäväksi ja pääsähkökaapeli uusittiin mittareille saakka, tekijänä sähköpaja Kosti Finne. Kuopion Säästöpankista otettiin mk:aa lainaa rahoitukseen. Osakkaat itse kustansivat sähkövastukset kaakeliuuneihin yösähkölämmitykseen siirtymisen vuoksi. Asunto 6:n omistaja Lauri Puhakka jätti uunit ennalleen ja rakennutti Hankkijalla yösähköllä lämpiävän vesikeskuslämmityksen. Kellariin sijoitetun kattilahuoneen kirvesmiestyöt teki Eino Riekkinen. Vuonna 1969 pihaovet paneloitiin ja eristettiin. Tekijänä oli Eino Riekkinen. Vuonna 1970 Talonmiehen asunnon sähköjohdot uusittiin ja hankittiin sinne 2x1000 W lämmityspatterit. Isännöitsijäksi ja hallinnon esimieheksi valittiin Jorma Helo. Päätettiin rakentaa seuraavana vuonna pesutuvan paikalle sauna rakennusmestari E. Karttusen piirustusten mukaisesti. Sauna rakennettiin huhti-toukokuulla Hankittiin 500 litran lämminvesivaraaja ja Hoover-sähkökiuas. Kirvesmies Kauppinen oli rakentajana. KOP:n Aseman konttorista otettiin lainaa mk osakkaiden taatessa luoton. Kylpemään saunaan päästiin toukokuun puolenvälin tienoilla Hankittiin taloon jauhesammutin, joka sijoitettiin as 4:n pihaportaiden alle komeroon. Seuraavana vuonna ostettiin ensimmäinen käsin työnnettävä ruohonleikkuri talolle. Vuonna 1979 tehtiin Saunan pukuhuoneen ja eteisen lattioiden lakkaus ja talonmiehen asunnon hellauunin korjaus. Keväisin oli alkanut esiintyä lumien sulamisaikaan pohjaveden haitallista nousua, varsinkin as.1 ja 2 kellareihin, siksi ostettiin sähköllä toimiva tehokas uppopumppu veden saamiseksi alustasta pois. Pumpattavaa riitti moneksi vuorokaudeksi tuhansia litroja. Vuonna 1980 uusittiin talon ulkomaalaus osittain. Kustannukset olivat mk. Ullakkojen suurten ikkunain uusinta laitettiin vireille. Vedennousun syy kellareihin selvisi, kun kaupungin viemärityön yhteydessä löytyi Hapelähteenkadun alta lankuista tehty suuri salaojaviemäri, joka oli tukkeutunut Linnanlahden täyttötyön yhteydessä. Vettä tuli talon alta kuin koskesta. Kaupunki rakensi uuden salaojaviemärin Maljapuron penkkaan Asuntojen 3 ja 4 ullakoiden kadunpuoleiset 4 pikkuikkunaa uusittiin. 10

12 1982 Talonmiehen asunnon lattia maalattiin Kesällä talon kattoa kitattiin silikonilla ja maalausta korjailtiin. Likasaostuskaivot täytettiin ja muutettiin läpivirtauskaivoiksi Saunan pesuhuoneen lattiaan laitettiin klinkkerilaatat. Piharakennuksen katto maalattiin. Kaupunki ei ollut tehnyt mitään toimenpiteitä jalkakäytävien huonon kunnon korjaamiseksi, josta kirjelmä tekn. virastolle Päävesijohdossa oli ilmennyt jäätymiä kovina pakkastalvina ja virtaus oli heikentynyt. Päävesijohto uusittiin ja siirrettiin eristettynä kellarikerroksen kattoon, urakoi Vesijohtoliike Lappalainen mk. Kuva, Niilo Puhakka: Saunan teko piharakennukseen entisen pyykkituvan paikalle on alkanut keväällä Piharakennuksen seinässä näkyy rännin vieressä entinen paloletkukaappi. Takana oleva nk. Miettisen talo on vielä asuttuna. Vuonna 1987 tehtiin Kuopion kaupungin Tekniselle lautakunnalle valitus tienrakennussuunnitelmista, joiden tarkoituksena oli yhdistää Itkonniemenkatu Suokatuun Linnanlahden urheilukenttäalueen halki. Tieto hankkeesta julkaistiin lehtikuulutuksella juhannusviikolla Savon Sanomissa. Asiasta informoitiin kaikkia muita lähiseudun asuintaloja, jotka tekivät myös omat valituksensa. Kaikkiin teknisen lautakunnan jäseniin otettiin yhteyttä ja hanke saatiin nurin Päätettiin luopua talonmiehen pitämisestä, koska jo useat olivat kehnosti hoitaneet tehtävänsä, varsinkin lumityöt. Annettiin jalkakäytävien ja pihakäytävien lumityöt Kiinteistöhuolto P. Suhosen huoleksi Marraskuussa talonmiehen asunto vuokrattiin Liisa Vallastille, joka kunnosti huoneen talon maksamin ainein ja perusti tilaan Galleria Preesensin, avajaiset olivat tammikuussa Vuonna 1989 Pihan vastapäätä oleva ns. Miettisen talo jäi asumattomaksi useiksi vuosiksi. Talossa alkoi majailla epämääräistä porukkaa ja siitä varastettiin kaikki irrotettavissa oleva, mm. uunien komeat suuluukut. Poliisi kutsuttiin häätämään talossa luvatta majailevat. Tilanne rauhoittui lopulta, kun ovet ja ikkunat naulattiin levyillä umpeen. Miettisen tontin rakennusoikeudesta käytiin pitkällinen kädenvääntö, johon Joutsenen osuuskuntakin otti osaa. Vuonna 1990 tehtiin valitus Ympäristöministeriölle tontille suunniteltujen 5- ja 2- kerroksisten kerrostalojen rakennusaikeista. Hanke olisi turmellut lähialueen ilmeen täysin. Vääntö voitettiin ja ehjä puutalomiljöö saatiin pelastettua. 11

13 Vuonna 1990 Aarne Korhonen korjasi lattioiden tukipylväiden lahovaurioita betonivaloksin. Kehotettiin osakkaita, joilla vielä oli rautaisia vesiputkia, uusimaan ne. Hapelähteenkadun puoleisen julkisivun uloimmat asuntojen ikkunat uusittiin, kustannukset olivat mk. Ikkunat teki puusepänliike Tauno Räsänen Tuusniemeltä ja asennustyön kirvesmiehet Väinö Miettinen ja Matti Miettinen sekä Olli Hätinen. Asennustyön yhteydessä avattiin yksi ikkunapenkki sahajauhoeristyksen vajoaman selvittämiseksi. Sahajauhot oli täytetty niin tiukkaan, että vajoamaa ei ollut lainkaan. Niilo Puhakka otti vanhat ikkunapokat ja teki niistä kasvihuoneen Toivalaan. Kasvihuone on edelleen käytössä, mikä kertoo jotain Joutsenen talon ikkunoihin käytetyn puutavaran laadusta Taloyhtiömme sai Kuopion kaupungin julkisivukilpailussa palkintona mk hyvästä talon ulkonäön hoidosta. Ullakoiden suuret ikkunat uusittiin 2-lasisiksi, tilattiin Puusepänliike Tauno Räsäseltä. Asennustyön tekivät kirvesmiehet Väinö ja Matti Miettinen sekä Olli Hätinen Tuusniemeltä Hankittiin väestönsuojelutarvikelaatikko ja sijoitettiin saunan eteiseen. Pääviemäriin teetettiin 1993 kuorsaus- eli ilmastusventtiili as.1:n kellariin. Eija ja Mikko Korhonen esittivät osuuskunnan kokouksessa suunnitelman asunto 3:n vintin muuntamisremontista asuintiloiksi. Kesällä 1994 pihan ajotietä kunnostettiin levittämällä siihen 2 kuormaa kivimurskaa. Asunto 3:n vintin rakennushanke alkoi Snellmaninkadun puoleinen aita pylväineen uusittiin kestokyllästetystä puusta. Pihaovien ylle tehtiin katokset ja pihaportaiden kaiteet uusittiin joulukuun lopulla. Päätettiin, ettei osakkaiden itsensä rakennuttamista lisätiloista peritä hoitovastiketta, koska osuuskunta ei myöskään vastaa rakenteiden ylläpidosta. Vuonna 1996 naapuripihoja vastaan olevat aitaosuudet uusittiin pylväineen, kustannus mk, johon kaupungin avustusta saatiin n. 360 mk. Piharakennuksen ulkokatto maalattiin ja tiivistettiin saumoja. Vuonna 1997 katon räystäitä ja jalkalistat uusittiin n. 1m:n leveydeltä sekä samalla alusrakenteita korjattiin. Lemminkäinen Oy urakoi, hinta mk, avustusta Ympäristötoimistolta mk. Hankittiin jauhesammuttimet joka huoneistoon. Sadevesiviemärin ja salaojien laitto pihaan tuli maksamaan mk. Kuva, Jorma Helo: Näkymä keskikaupungille päin v Dahlströmin limsatehdas näkyy saunojen oikealla puolella. 12

14 1998 Rakennuksen katto pestiin, ruosteviat käsiteltiin ja katto maalattiin Panssarimaalilla heinäkuussa, urakkahinta mk + tarvikkeet. Avustusta saatiin mk. Asunto neljään Kähköselle annettiin lupa saunan rakentamiseen kylpyhuoneeseen. Kesällä 1999 maalautettiin talon katujulkisivut ja korjattiin lahot laudat uusilla. Maalausliike Leinonen, urakkasumma oli mk + tarvikkeet mk. Ympäristökeskukselta saatiin avustusta mk. Asunto 4 (Kähkönen) saunan ja asunto 5 keittiön lattian tukirakenteita uusittiin, talon osuus mk. Hankittiin uudet mattojen tuuletustelineet (2 kpl) pihaan. Kesällä 2000 teetätettiin pihanpuoleisen seinän ja länsipäädyn maalaus ikkunapuitteineen. Ovikatokset verhoiltiin sisäpuolelta. Urakkahinta mk ja tarvikkeet mk, avustusta saatiin mk. Sokkelin rappauksen korjailu ja maalaus suoritettiin talkootyönä kukin osaltaan elokuulla. Syyskuussa uusittiin talon vesiliittymä ja vesimittari eristyksineen yhdessä Jekkosten veljesten talon kanssa, kustannukset puoliksi, osuutemme oli mk. Vielä marraskuulla puhelinkaapelia uusittiin as 4, 5 ja 6 vintillä, hintaa tuli mk. Asunnossa 5 Tiaiset ryhtyivät muuttamaan ullakkoa asuintiloikseen. Kesällä 2001 Pihan salaojaan asennettiin talkoilla 3 sadevesivälikaivoa ja pihatien kallistusta parannettiin kaivinkoneurakoitsijan avustuksella sadevesien johtamiseksi pois talon perustuksista. Kustannukset olivat mk:aa. Pihanpuoleiset 3 syöksytorvea uusittiin. Piharakennuksen ikkunoita korjattiin ja maalattiin. Katon vuotokohtia kitattiin Sikaflexillä. Vuonna 2002 hyväksyttiin yksimielisesti kaikkia osuuskunnan jäseniä velvoittava vastuunjakosopimus ja järjestyssäännöt. 13

15 II Asunto-osuuskunta Joutsenen jäsenet ja asukkaat vv ; Jorma Helo ASUNTO N:o 1, 96 m Juho Leonard Björkman veturinkuljettaja, vaimo lastentarhanopettaja (Rakensivat naapuriin Snellmanink. 40 nykyisen Jekkosten talon) Jaakko Viljam Hoffren, myöh. Helo, konttorikonemekaanikko (kuoli 1972), vaimo Lyyli (kuoli 1982), lapset: Jorma ja Osmo Hoffren Martti (Helo) asui alivuokralaisena ja (kuoli 1968) Jorma Veli Viljo Helo, valtiot.maisteri, asunut talossa ja vuodesta 1990 lähtien ja asuu edelleen ASUNTO N:o 2, 62 m Kosti Eemil Hoffren (Helo) veturinkuljettaja, vaimo Aino, lapset: Raimo, Reijo ja Raija (nyk. Pakarinen) Kalle Kekäläinen konduktööri (kuoli 1945), Arvi Välivuori apulaisjohtaja Kansalliskauppa Oy (kuoli 1981), vaimo Anni myymälänhoitaja/kansalliskauppa Oy (myöh. Välivuori, kuoli 1989), Välivuorien muutettua pois oli asunto vuokralla vuodesta 1963: Vääpeli Toivo Soininen ja Alma Soininen, lapset Raimo, Raila ja Pekka Rouva Laitinen 3 lapsensa kanssa. Vuosina useita opiskelijoita Eija ja Mikko Korhonen (eivät asuneet asunnossa) Aarne ja Niina Korhonen (eivät ole asuneet huoneistossa). Vuoden 1993 syksystä lähtien vuokralaisina ovat olleet Jorma ja Raija Pakarinen. ASUNTO N:o 3, 89 m Wiktor Niskanen jarruesimies, myöh. konduktööri (kuoli 1949), vaimo Maikki Niskanen myymälänhoitaja/minna Canthin perilliset Katri Niskanen fil.maisteri, Jyväskylä Heikki Juho Räisänen opettaja, vaimo Marjatta Räisänen sair.hoitaja Santeri Palomäki työnjohtaja, vaimo Anna Helena Riekkinen Eino vak.tarkastaja (kuoli 1971), vaimo Leena mielisairaanhoitaja, lapset Raija, Raimo (kuoli v ), Pirjo, Arja ja Eija Eino Riekkisen perikunta ja Leena Riekkinen Mikko Korhonen liikennöitsijä, vaimo Eija os. Riekkinen, lapset: Mitro, Eero ja Olli Elena Toskala ja Jussi Toskala hammaslääkärit, lapset: Mia, Niklas ja Mikael ASUNTO N:o 4, 76 m Armas Hiltunen veturinkuljettaja, myöh. veturimestari, vaimo Hilja, lapset: Atte, Jaakko ja Elina (Sorasalmi). Hiltusten muutettua v Vuorikatu 4 toiseen asuntoonsa, asunnossa asuivat vv vuokralla Otto ja Elina Sorasalmi ( os. Hiltunen), molemmat läänihallituksen virkamiehiä; lapset Juhani, Riitta ja Hannu. Useita vuokralaisia vuosina Paavo Kähkönen toiminnanjohtaja, vaimo Taimi ent. siivousesimies, lapset: Pirkko, Martti ja Pentti 14

16 ASUNTO N:o 5, 77 m John Berg rautatien virkamies Jenny Alander käsityönopettaja Tyyne Alander opettaja Reino Rajaniemi talollinen, kauppias (kuoli 1963), vaimo Tyyne (kuoli 1962), lapset: Jaakko ja Leena (muutti myöh. Israeliin) Reino Rajaniemen perikunta Jaakko Rajaniemi liikkeenharjoittaja, Varkaus Jaakko Rajaniemi muutti myöhemmin Varkauteen ja piti asuntoa kakkosasuntonaan Kuopiossa käydessään. Hänellä oli alivuokralaisina useita opiskelijoita. Jaakon sisko Leena tuli perheineen Israelista useana kesänä Hapelähteenkadulle loman viettoon Jouni Tiainen liikennöitsijä, vaimo Tiina Tiainen lastenohjaaja, lapset: Jonna, Tony ja Vili ASUNTO N:o Felix Eloheimo rautatienvirkamies Pekka Käyhkö vanginvartija, evp., vaimo Johanna, lapset: Leena ja Niilo Lauri Puhakka dipl.ins. (kuoli 2002), vaimo Vieno talousopettaja (kuoli 1997), lapset: Pertti, Auli, Hannu ja Niilo. Lauri Puhakka joutui heinäkuussa 1999 muuttamaan Harjulan sairaalaan. Laurin pojanpoika Mikko Puhakka muutti asuntoon huhtikuussa 2000 ja asui asunnossa toukokuun loppuun Lauri ja Vieno Puhakan perikunta. Mikko Puhakka ja Tiina Tyrväinen muuttivat asuntoon huhtikuussa

17 III Joutsenen asukkaat sotien jaloissa; Jorma Helo Jo loka-marraskuussa vuonna 1939 ilmatorjuntaharjoitusten aikaan harjoiteltiin liimapaperisuikaleiden liimausta ikkunoihin pimennysharjoituksia ja vintteihin vietiin hiekkalaatikoita ja lapiot palopommien ensisammutusta varten. Ei tiedetty pommien tehoa ja mitä marraskuun viimeisenä päivänä syttynyt talvisota toisi tullessaan. Väestösuojia ei ollut, kehotettiin hakeutumaan lähimpien metsiköiden suojaan Flodbergin mäelle ja Puijolle tai ns. sirpalesuojiin, lähin oli Dahlströmin saunan alakerran numerosauna, jonka ikkunat oli suojattu ulkoa hiekkasäkein ja rakennuksen seinäthän olivat tosivahvat n. lähes metrin vahvuiset tiilimuurit. Jo sodan ensimmäisenä päivänä oli iltapäivällä ilmahälytys ja juostiin maaseurakunnan hautausmaalle puiden alle. Pommitusta ei silloin ollut. Joulukuussa oli jokunen hälytys, viholliskoneet eivät tulleet Kuopioon asti. Loppiaispäivä oli sitten ikimuistettava hävityksen päivä. Kerron muistitietoa kuulemani ja kokemani perusteella. Loppiaisena oli isä lämmittänyt uunit ja oli syöty riisipuuroateria, kun klo 11 maissa alkoivat sireenit soida. Oli lähes kirkas, osittain sumuisen pilvinen talvipäivä ja kiiruhdimme Talstin saunan alakertaan. Jotkut asukkaista menivät pyykkitupaan, mm. Kekäläiset ja Hiltuset. Piharakennuksen ikkunat oli laudoitettu ulkopuolelta. Kaupungin ylitti ensin 9 koneen laivue, joka kävi kääntymässä Siilinjärvellä. Tullessaan koneet pudottivat pomminsa Särkilahden lähelle ja ampuivat konekiväärein. Pian tuli uusi 6 koneen laivue n metrissä ja se pudotti kaupunkiin 54 pommia. Vaurioituneita ja tuhoutuneita taloja oli 35. Ihmisuhreja ei tullut, mutta yksi mies kuoli sydänhalvaukseen Pumpputorin yhteiskoulun kentän sirpalesuojassa. Kaikki pommitukseen osallistuneet koneet pudotettiin samana päivänä ennen Neuvostoliiton rajaa suomalaisten hävittäjälentäjien ampumina. Talomme joutui yhden pommiryöpyn keskelle. Pommeja putosi Joutsenen pihaan sekä naapuritonteille Soinisten, Miettisten ja Kolehmaisten pihaan ja myös nykyisen Linnanlahden urheilukentälle. Joutsenen piha-alueen as. 2:n kohdalle putosi n. 200 kg räjähdyspommi tehden suuren pommikraaterin ja tuhoten Kekäläisten uuden tuulilasimoottoriveneen täysin pieniksi tikuiksi. Veneen moottori löytyi keväällä n. 1,5 m syvältä maasta. Joutsenen asuintalon nykyisen Snellmaninkadun päähän aivan seinän viereen putosi 2 palopommia. Onneksi nuo pommit jäivät suutareiksi. Ne olivat palopommeja ja syttyessään olisivat tuhonneet ainakin Joutsenkadun puoleisen päädyn, ehkä puolet talosta keskellä olevaan palomuuriin saakka. Naapuritaloon, Hapelähteenkatu 3 nykyisen Snellmaninkadun varteen, rakennusmestari Kolehmaisen perheen omistamaan taloon tuli täysosuma: ensin pari räjähdyspommia ja sitten 3 palopommia tuhoten rakennuksen täysin. Siinä tuhoutui 8 perheen kodit irtaimistoineen. Pyykkitupa paksuinen tiiliseinineen oli vain jonkinlainen sirpalesuoja. Sen suojiin menneet talon asukkaat olivat hätää kärsimässä lähelle tulleiden pommien paineaaltojen heitellessä heitä sinne tänne ja ravistellessa rakennusta rappauksen tippuessa katosta ja osan ikkunoista lentäessä siruina pitkin pesutupaa. Rakennuksen yläkerrassa talonmiehen asunnossa oli nukkumassa Koposten poika Jorma. 16

18 Jorma oli tullut kirjapainon yövuorosta aamuvarhaisella ja nukkui sikeästi eikä kuullut sireenien huutoa vaan heräsi vasta pommien räjähtelyyn ja kovaan ryskeeseen. Jorma oli rynnännyt ikkunaan, joka oli laudoilla peitetty ja näki lautojen raosta kuinka Kekäläisen moottorivene hajosi tuhannen pirstaleiksi ja suuri määrä maata lensi ilmaan. Naapuritalo oli silloin jo kauttaaltaan tulessa. Karttapiirros Jorma Helo / Raija Puhakka: Venäläisen lentolaivueen Joutsenen talon pihalle ja naapuritalojen pihoille pudottamat lentopommit. Pommien voimaa kuvaa se, että Kolehmaisen talon seinästä lensi iso, n. 3x4 m 2 :n suuruinen kappale yli pihamme Rauhalan puoleista aitaa vasten. Omasta talostamme särkyi paljon ikkunoita, eniten asunnosta 1 (Helo) ja asunnosta 2 (Kekäläinen). Ilmanpaine murskasi asunnon 1 katuovet ja heitti ne kappaleina eteiseen. Asunto tuli asuinkelvottomaksi paitsi keittiö, josta särkyi vain 2 ikkunaa. Talstin saunan ns. numerosaunaosastolla pitkässä eteisessä oli useita kymmeniä henkilöitä sirpalesuojassa. Talon ikkunat oli suojattu päällekkäin ladotuin hiekkasäkein. Vahvasta tiiliseinästä huolimatta talo huojui ja vapisi miinapommien pudotessa n. 30 metrin päähän Savonmaan Auton tontille. Saunassa syntyi vähän pakokauhua, kun talon pelättiin sortuvan. Väestösuojan vartijat estivät kuitenkin ihmisten ryntäyksen ulos. Suojaan tuli tieto, että kentän vieressä yksi puutalo on tuhoutunut ja tulessa. Vaara ohi - merkin tultua lähdettiin kiireellä katsomaan, mitä oli tapahtunut. Järkytys oli suuri nähdessämme Kolehmaisten talon olevan vielä täysin liekeissä, onneksi kotitalo näytti säilyneen. Valtava savupatsas nousi naapuritalon raunioista taivaalle. Paloautoja, palomiehiä, sotilaita ja poliiseja oli paljon auttamassa. Pommien räjähdykset olivat levittäneet sahajauhoja, hiiltyneitä puita, tiiliskiviä ym. niin paljon, että tuskin hankea näkyi. Lisäksi paikalla oli paljon paloletkuja ristiin rastiin. 17

19 Kolehmaisen talon palaessa syntynyt kova kuumuus oli sytyttänyt myös meidän talon Joutsenkadun päädyn maalipinnan tuleen. Palokunta sai seinää ruiskuilla kastellen palonalun tukehtumaan. Talon viime maalauksen yhteydessä löytyi maalikerrosten alta hiiltynyttä maalia. Koti oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä pari palomiestä vahdissa, kun katuovet olivat osittain särkyneet. Lasinsirpaleita oli joka paikka täynnään. Ilmanpaineen avaamista uunin luukuista olivat onneksi jo jäähtyneet tuhkat levinneet lattioille. Kaikki kukat olivat paleltuneet, kukkamaljakot haljenneet jäätyessään. Paineaallot olivat tehneet vähän kepposia. Sohvan päällä olleet tyynyt olivat olleet ilmassa silloin, kun taulut putosivat seinältä laskeutuen sitten taulujen päälle. Radion päälle oli pudonnut ensin painava Svinhuvudin kipsireliefi ja sitten seinäkello sen päälle halkaisten korkokuvan, mutta Helvar-radio kesti rikkoontumatta. Illan hämärtyessä, kun sähköt eivät toimineet, vain nopeasti lämpimiä vaatteita mukaan, olihan kova pakkanen, lähdettiin taksilla Hiltulanlahteen evakkoon sukulaismökkiin. Isä jäi kaupunkiin vahtimaan ja peittelemään pahvilla ja laudoilla ikkuna- ja oviaukkoja. Uudet lasit saatiin vasta sodan päätyttyä maalishuhtikuun vaiheilla. Kuvat, Jorma Helo: Vasemmalla Kolehmaisen talon rauniot kuvattuna Linnanlahden urheilukentän suunnasta. Takana näkyy talouskoulun johtajattaren asunto ja suuri poppeli, joka on edelleen pystyssä. Oikealla kuvassa on kirjoittaja Jorma Helo 8-vuotiaana karvalakki päässä maaliskuun lopulla 1940 polvistuneena katsomaan loppiaisena tuhoutuneen Kolehmaisen talon hiiltyneitä raunioita. Vieressä seisoo serkku Raimo Helo, joka oli tullut evakkoon Viipurista. 18

20 Pommikraatereita oli myös Linnanlahden kentän reunassa ja Soinisten tontilla ja ratapenkassa alikäytävän vieressä. Piha-aita katua vasten kaatui ja meidän moottoriveneen läpi oli pudonnut n. 40 cm halkaisijaltaan ollut routamöykky. Suuri kivi, n. 60 cm halkaisijaltaan, tuli katon läpi opettaja Tuovisen asuntoon jääden roikkumaan ruokailuhuoneen kattoon ja pullistaen ulkoseinää Joutsenkatu 4:n päädyssä (nyk. Jekkosten talo). Ei päästy selville, oliko kivi pudotettu pommikoneesta vai miinapommien jostakin kauempaa heittämä. Talvisodan muut pommitukset olivat: 2. helmikuuta, jolloin 16 pommikonetta pudottivat 38 miinapommia ja 18 palopommia vaurioittaen 15 taloa. Helmikuun 3. päivä konetta pudotti 138 miinapommia ja 37 palopommia. Osumia sirpalesuojiin mm. Snellmanin ja Piispanpuistoissa. 37 henkilöä kuoli ja 41 haavoittui. 71 taloa tuhoutui tai vaurioitui. Maaliskuun 5. päivä viholliskonetta pudottivat 175 miinapommia ja 60 palopommia. Pommituksen uhreja 32 oli henkilöä, kuolleita 4 henkilöä. Taloja tuhoutui tai vaurioitui 22 kpl. (Lähde: Anja Tikkanen, Kuopio vuosisatojen saatossa). Nämä pommitukset eivät vahingoittaneet meidän taloa. Sotatalvi 1940 oli ankaran kylmä, pakkasta usein 30-35, parhaimmillaan evakkopaikassamme Hiltulanlahdessa 42. Kyllä kylmyys tuntui pienessä 1h+tuvan mökissä. Mökki oli kylmä ja ahdas, ei sähköä vaan pari öljylamppua ja kynttilöitä valaisimina. Ei ollut radiota. Kantovesi tuotiin jäisestä pihakaivosta. Kulkuvälineinä lahden yli oli vain sukset tai kuljettiin jalan. Asukkaita mökissä oli Löfbergin perhettä 4 henkeä ja meitä 3 henkeä. Äitini ja Osmo-veli kävivät pari kertaa kaupungissa isää tervehtimässä ja lähes aina sattui niinä päivänä ilmahälytys. Maaliskuun alussa he sattuivat pommituspäiväksi kaupunkiin. Hälytyksen tullessa he pääsivät Maaherrankadulta ruotsalaisen ambulanssin kyytiin, joka vei heidät Männistön koulun takaiseen metsään. He olivat puiden alle metsään kätkeytyneinä lakana korvissa kun yli lentänyt pommikone ampui konekiväärillä onneksi kehenkään osumatta. Rauhan tultua keväällä oli lasittajilla ja kirvesmiehillä korjattavaa. Vesikatossakin oli sirpaleista reikiä paikattavaksi. Talolle tuli helmikuussa 1941 Sotavahinkoyhdistykseltä pienehköksi inflaation syömä korvauserä. Talvisodan antamien kokemusten opettamana kaupunki rakensi ns. Päivölän talojen taakse kallioon suuri väestönsuoja. Se valmistui vähän ennen jatkosodan alkua vuonna Tähän kalliosuojaan mentiin jatkosodan aikana aina hälytysten sattuessa. Ilmavaara tilanteet olivat useimmiten iltapäivällä ja illalla. Yöllä hälytyksiä tuli muistaakseni vain pari kertaa sotien aikana. Jatkosodan vuodet kuluivat lähes normaalisti. Hälytyksiä oli harvoin, vain yksi pommitus kesällä 1941, jolloin suurimmat tuhot olivat Itkonniemellä ja VR:n alueella Sammon Sahan lautatarhoineen ja useiden lähellä olleiden asuintalojen palaessa täysin poroksi. Liekit näkyivät Vanuvuorelle 13 km päähän, josta kävin katsomassa suurpaloa. 19

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Levin Stara

Kiinteistö Oy Levin Stara Kiinteistö Oy Levin Stara Torikuja, 0 Sirkka Moderneja lomahuoneistoja ainutlaatuisella paikalla Levin ydinkeskustassa. LUOTETTAVAA RAKENTAMISTA JO VUODESTA Levin Stara - A-TALO, m, m Huoneisto A0 h+takkah+ak+s

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Koti lähellä kaupungin keskustaa

Koti lähellä kaupungin keskustaa Koti lähellä kaupungin keskustaa Laadustaan tunnettu Jopera rakentaa upeita koteja viihtyisään ja pidettyyn Haapalehtoon. Alueella on runsaasti palveluja ja hyvät liikenneyhteydet. Matkaa Oulun kaupungintalolle

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE UUSI RIVITALO HUMPPILAAN RAKENTAA: AS OY HUMPPILAN LINKKITIE Linkkitie, 31640 Humppila ESITTELY JA MYYNTI: RS-PANKKI: Forssan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tero Rämö LKV, KiAT 050-364 5126 Hannu Pehkonen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI- KOHTEITA KERROSTALOISSA

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI- KOHTEITA KERROSTALOISSA KERROSTALOISSA Kellonsoittajankatu, Turku: - Yhteistyössä Laattapiste Turku Oy:n kanssa valmistui helmikuussa 2014 kerrostalo kolmion kylpyhuone. - Purettiin vanhasta KPH:sta ns. piian eteisen ja suihkun

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA

TAAR GROUP OY SISUSTUSREMONTTI -KOHDE OMAKOTITALOSSA - Yhteistyössä Laattapiste Turku Oy:n kanssa valmistui maaliskuussa 2014 omakotitalon pesutilat. Alakertaan uudistettiin sauna ja suihkutilat sekä yläkertaan WC/suihkun uudistus. - Vierellä kuvissa olevat

Lisätiedot

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero.

KERROSTALO. A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on. B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. KERROSTALO A. Katso kuvaa numero 1. Mikä kuvassa on? Kuvassa on B. Katso kuvaa numero 1. Missä kuvassa ovat nämä tilat? Lisää kuvaan numero. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. uima-allas

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3 15:02:35 1 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA-ASIAT Asiatunnus Kiinteistö Osoite Vaihe Asianosainen Asia 853-2015-37 853-8-22-7 Rauhankatu 32 20100 TURKU Kehotus Asunto Oy Turun Annankatu 7 Talousrakennuksen

Lisätiedot

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 40800 Vaajakoski Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, 1 Nyt ennakkomarkkinoinnissa upea rivitalo järven rannalla! As Oy Kotaranta rakennetaan omalle tontille Leppäveden rantaan. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja käsittää yhden

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AS OY MÄKÄRÄ YHTIÖKOKOUS 2015 PAIKKA: Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AIKA: 12.5.2015 KLO 18.00-> 1. KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua

Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk, Ranua Julia Petäjäjärvi, Niko Romppainen, Elias Ilvesluoto ja Taneli Luokkanen TÄMÄ TOIMII 14.3.2005 Meidän Tämä toimii - ryhmässämme on Taneli, Julia, Elias ja Niko. Aluksi

Lisätiedot

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä. Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 Helsinki-Vantaa lentokenttä Koivukylänväylä Koivukylä Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2 rakennetaan Simonkylän alueelle Vantaalle

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA 1371m 2 alustava asemapiirros LAUTTAKYLÄNKATU SÄRMÄNKATU 1 5 10 15 20 25 30m 1H+TK 43,0m 2 alustava pjapiirros 10,8 m 2 kph 0,6 m 2 ppk tk 10,0 m

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 7.1.2015 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kunta: Kunnan osa: Rinnetie 2, 90440 Kempele Kempele Sarkkiranta Kiinteistötunnus: 244-401-116-174 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Asuinpinta-ala: 133 m² Kokonaisala:

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU

Lisätiedot

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Arvoisat kuulijat Muuttaessamme Aarneenpuistoon vuoden 2000 syksyllä meille vakuutettiin talon olevan hyvässä kunnossa. Tähän mennessä ei ole tarvinnut

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Liite kuntotarkastusraporttiin

Liite kuntotarkastusraporttiin Liite kuntotarkastusraporttiin Tarkastuspäivä 19.2.2014 Liite kuntotarkastusraporttiin 2 LIITE RS-3 RAPORTTIIN Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Pasi Saarenheimo

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

Koti kattojen yllä...

Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Koti kattojen yllä... Upeat ullakkoasunnot parhaimmalla paikalla Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 5 A 51, Helsinki Ylellinen ullakoasunto Helsingin parhaalla paikalla Kruununhaassa.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot