ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI. Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI. Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv. 1926 2003"

Transkriptio

1

2 ASUNTO-OSUUSKUNTA JOUTSENEN HISTORIIKKI Kirjoituksia kuopiolaisen asunto-osuuskunnan ja sen asukkaiden taipaleesta vv

3 Sisällysluettelo Lukijalle... 3 I Asunto-osuuskunta Joutsenen historiaa; Jorma Helo... 4 II Asunto-osuuskunta Joutsenen jäsenet ja asukkaat vv ; Jorma Helo III Joutsenen asukkaat sotien jaloissa; Jorma Helo IV Joutsenen asukkaiden arkielämää ja 1950-luvuilla; Jorma Helo V Linurin jengi ; Poikien seikkailuja Joutsenen pihapiirissä ja vähän kauempanakin 1960-ja 70-luvuilla; Niilo Puhakka, Pentti Kähkönen ja Pekka Herranen VI Ennen talot tehtiin kestämään eikä pelkästään voittoa tuottamaan Juhlakirjoitus rakennusmestari Kusti Hermanni Penttiselle ja hänen alaisilleen rakennusammattilaisille; Niilo Puhakka

4 Lukijalle Asunto-Osuuskunta Joutsenen 75-vuotistaipaleen ollessa täyttymässä vuoden 2001 lopulla tulin osuuskunnan syyskokouksessa luvanneeksi yrittää laatia lyhyehkön historiikin talomme vaiheista. Ajatus historiikista heräsi, kun tiesin melkoisen paljon asiakirjadokumentteja ja mm. pöytäkirjoja säilyneen aivan Joutsenen ensiaskelista lähtien. Nykyisistä osakkaista talossa kauimmin asuneena minulla on lisäksi vielä muistoissa paljon tapahtumia mm. sotavuosilta, vaikka olinkin silloin koulupoika. Koska osakkailla oli kiinnostusta asiaa kohtaan, minun oli lunastettava lupaukseni ja alettava työhön. Ensimmäisen version puhtaaksikirjoituksen jälkeen Niilo Puhakka kertoi viettäneensä unettoman yön talon historiaa mielessään kerratessaan ja ehdotti minulle, että kirjoitettaisiin saman tien myös asukkaiden elämästä. Niinpä sovittiin, että minä kirjoitan sodasta ja sen jälkeisestä ajasta ja Niilo lupasi kerätä kirjoituksia 1960-luvun poikien seikkailuista. Dokumenttiaineistoon tutustuminen selkeytti monia menneitä asioita ja palautti vanhoja muistikuvia mieleen. Valitettavasti talon kirjaa eli asukasluetteloa luvulta ei löytynyt, mistä johtuen eräiden henkilöiden nimet ja varsinkin talonmiehet ennen v jäivät hämärän peittoon. Talomme on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Tällainen paikallishistoriaa täydentävä yhden asunto-osuuskunnan historiikki lienee harvinaisuus ainakin Kuopion seudulla. Niilo ja Raija Puhakka ovat tehneet merkittävän urakan puhtaaksi kirjoittajina ja Pentti Kähkönen painoasun taitossa. Kuva-aineisto jäi niukaksi varsinkin pihan osalta ja siksi mukaan otettiin myös lähiympäristön muutoksista kertovia kuvia. Kuopiossa toukokuussa 2003 Jorma Helo, isännöitsijä 3

5 I Asunto-osuuskunta Joutsenen historiaa; Jorma Helo Perustamisvaiheet ja rakennusvaihe Valtion Rautateiden palveluksessa ollutta henkilöstöä oli perustanut Hapelähteenkadun ja Maaherrankadun kulmaan Asunto-Osuuskunta Rauhalan asuintalokseen vuosina Tämä onnistunut hanke oli varmaan pontimena, kun vuoden 1926 alussa joukko rautatieläisiä ryhtyi puuhaamaan osuuskuntapohjaista asuintaloa Rauhalan naapuriin. Perustamisvaiheessa ja ensimmäisessä hallinnossa olivat mukana veturinkuljettaja Juho Leonard Björkman, jarruesimies Wiktor Niskanen, veturinkuljettaja Armas Hiltunen ja rautatievirkamiehet John H. Berg ja Felix Eloheimo. Vähän myöhemmin liittyi osuuskuntaan veturinkuljettaja Kosti Hoffren (myöh. Helo). Tontin osto oli hankkeilla ja talon piirustukset oli tilattu rakennusmestari Kusti Hermanni Penttiseltä, joka oli suunnitellut kaupunkiimme useita puuasuintaloja ja asui naapurissa Rauhalassa. Talon itäpäädyssä kulki Joutsenkatu ja talon edessä oli Joutsenlahti, joista osuuskunta lie lainannut nimensä. Kadun nimi muuttui 1950-luvun alussa Värjärinkaduksi ja 1970-luvun lopulla Snellmaninkaduksi Kauppakirja talon ja tontin nro 2 kaupassa Kuopion Kaupungin III kaupunginosan 9 korttelissa, osoitenumero 6 Linnankadun varrella. Kauppahinta markkaa, myyjänä osakeyhtiö Gust. Ranin puolesta Toimi Leinonen, ostajana Asuntoosuuskunta Joutsenen r.l. puolesta J Leonard Björkman, Wiktor Niskanen, Felix Elonheimo, John H Berg ja Armas Hiltunen Osuuskunnan säännöt oli vahvistettu Tontin hankintaan päätettiin ottaa kiinnitysvakuudella Kuopion Säästöpankista laina mk. Osuuskirjoja päätettiin painattaa 250 kpl. Wiktor Niskanen tilasi osuuskirjat Rakennuksen rahoitukseen päätettiin ottaa kiinnelainoja Rautatieläisten eläkelaitokselta mk ja Pohjoismaiden Yhdyspankilta mk Hyväksyttiin väliaikaisen hallinnon päättämä kauppa tontista Linnankatu 6, myyjänä Oy Gust. Ranin hintaan mk. Tontti ulottui nykyisestä Asemakadusta Hapelähteenkatuun rajoittuen nykyiseen Snellmaninkatuun, entiseen Värjärinkatuun eli entiseen Joutsenkatuun. Tontilla sijaitsi Raninin Lahdentaan oluttehtaan rakennuksia. Hyväksyttiin Kusti Penttisen piirustusten mukaan hänen laatimansa työselitys Kaksi saatua urakkatarjousta hylättiin niiden kalleuden vuoksi. Vastaavaksi rakennusmestariksi kutsuttiin Kusti Penttinen 3500 mk:n kuukausipalkkiolla ja työt päätettiin aloittaa heti. Puutavarat hankittiin Sammon sahalta Itkonniemeltä, rautakauppatarvikkeet Oy Carlsonin rautakaupasta. Rakennuksen työntekijät, henkilöä päätettiin vakuuttaa tapaturmavakuutusyhtiö Louhessa. Päätettiin panna myyntiin puolet korttelista mk:n hintaan. Rakennuksen kustannusarvio oli silloista markkaa osuuskunta Joutsen rl. sai kolmannen julkisen ja moitteettoman lainhuudon tonttiin nro 2 III kaupunginosan korttelissa nro 9. 4

6 Karttakuva: Kopio Kuopion kaupungin asemakartasta, mitattu ja täydennetty v. 1925, A.F. Wickström, kaupungininsinööri. Kartassa näkyviä Sammonkatua ja Sammontoria ei toteutettu Olivat talon harjannostajaiset. Päätettiin pesutuvan ja talonmiehen asunnon rakentamisesta rakennusmestari K.H. Penttisen laatimien piirustusten mukaisesti Osuuskunta myi 1420 m2:n tontin rakennuksineen työnjohtaja Johan Miettiselle Linnankatu 6:ssa mk:n hinnalla. Talon vesijohtotyöt annettiin Kuopion Vesijohtoliikkeelle mk:n urakkahintaan sekä maalaustyöt maalausliike Roininen & Saxbomille mk:n hintaan ja sähkötyöt Kuopion Sähkölaitokselle mk:n hinnalla. 5

7 Tonttikartta vuodelta Kartalla näkyvät mm. oluttehtaan rakennukset, jotka purettiin tontilta ennen kuin Joutsenen taloa päästiin rakentamaan. Puretuista rakennuksista saadut tiilet lienee käytetty Joutsenen talon kellareihin ja savuhormeihin ja myös puutavaraa on käytetty talon runkorakenteisiin. 6

8 Päätettiin jakaa jäljellä oleva tontti kolmeen osaan, joista 2 olisi suuruudeltaan 1418 neliötä kumpikin ja kolmas 1913,71 neliötä (= oman rakennuksen tontti) Huoneiden sisäkatot päätettiin päällystää Enso-pahvin sekundalaadulla. Tapettien hinnaksi hyväksyttiin korkeintaan 7 mk rullalta. Rahapula oli ilmeinen ja niinpä pyydettiin isännöitsijä Björkmanilta lainat: mk 10 % korolla ja mk 8% korolla. Hyväksyttiin maalaustarjouksista edullisin Roininen & Saxbomilta hintaan mk Päätettiin ilmoittaa sanomalehdessä myyntiin ja poissiirrettäväksi tontilla oleva ulkorakennus. Isännöitsijä oikeutettiin myymään rakennus n mk:lla. Sähkölaitokselta tilattiin valaisinpylväs pihaan. Joutsenkadun puolelle päätettiin tehdä ajoja käyntiportit Päätettiin ottaa mk:n kiinnitys VR:n eläkelaitokseen lainan vakuudeksi. Tilapäinen rahapula vaivasi edelleen ja niin lainattiin Wiktor Niskaselta mk ja J.L. Björkmanilta mk, molemmat 8% korolla. Kuva, Jorma Helo: Kuva Joutsenen talosta todennäköisesti ennen harjannostajaisia. Sakea vinolaudoitus kertoo siitä, että talo oli tarkoitettu kestämään. Talon edessä voisivat olla vaikka rakennusmestari Kusti Penttinen ja joku viranomainen. Talo on rakennettu täyttömaalle entisen Kallaveden päälle. Jorma Helon isä, Jaakko Helo on kertonut, että osuuskunnan perustajat saivat talon pohjaan avustuksena valtion rautateiltä useita junanvaunukuormia soraa. Sora kumottiin vaunuista alas ratapenkalle nykyisen Asemakadun puolelle entisen Joutsenkadun yläpäähän ja kärrättiin sieltä hevosilla talon perustuksille. Sora oli peräisin VR:n Siilinjärven sorakuopilta Talo alkoi olla viimeistelyä vailla valmis ja pian muuttokunnossa. Vuokravastikkeiksi vahvistettiin alkuun J.L Björkmanille ja Felix Elonheimolle mk/kk, Wiktor Niskaselle mk/kk, John Bergille 871 mk/kk, Armas Hiltuselle 863 mk/kk ja Kosti Hoffrenille 708 mk/kk. Vastaavalle rakennusmestarille hankittiin n. 600 mk:n arvoinen lahja. Taloon päästiin muuttamaan vuosien vaihteessa. Joutsenen talo oli valmistuessaan varusteiltaan huippumoderni verrattuna tuon ajan muihin puutaloihin. Jokaisessa huoneistossa oli erillinen WC ja tilava kylpyhuone varustettuna puulämmitteisellä kylpykamiinalla. Tuolloinhan monissa keskustan puutaloissa oli vielä pihan perällä ns. puusee ja jopa vesi piti noutaa esim. lähitalojen yhteisestä vesipostista. 7

9 Päätettiin myydä isännöitsijä J.L. Björkmanille 710 m2:n suuruinen tontti Joutsenkadun varrelta kauppahintaan mk sekä tontilla oleva pieni asuinrakennus mk:n hinnasta. Tämä tontti on nykyisin Jekkosten tontti, jonka pihassa on edelleen tuo pieni kahden hellahuoneen rakennus Osuuskunta Joutsenelle oli Suomen Asuntohypoteekkipankki myöntänyt mk:n lainan, joka päätettiin ottaa ja maksaa sillä VR:n eläkelaitoksen mk:n suuruinen kiinnityslaina Päätettiin ottaa Pohjoismaiden Yhdyspankista mk:n kassakreditiivilaina ja maksaa sillä erääntyvä mk:n kassakreditiivilaina. Osuuskunnan jäsenet oikeutettiin käyttämään pesutupaa yhden päivän ajan kuukaudessa, lämmitys tuli tapahtua omilla puilla. Talonmieheksi valittiin Taavetti Miettinen, vuokraksi asunnosta tuli 100 mk sisältäen valon ja lämmön. Kuva, Jorma Helo: Ilmakuva, otettu lentokoneesta Kallaveden päältä sataman edustalta Linnanlahden suuntaan 1930-luvun lopulla Rahan niukkuus vaivasi edelleen ja päätettiin ottaa mk:n laina kunkin jäsenen omakohtaisella takauksella. Pesutupaa päätettiin vuokrata ulkopuolisille ilman polttopuita, vuokra oli 1.50 mk tunnilta Hallinnon esimieheksi ja isännöitsijäksi valitaan konduktööri Wiktor Niskanen Päätettiin maksaa Edvard Soiniselle mk:n suuruinen laina ja ottaa pankista vastaavan suuruinen laina 8 1/4 % korolla luku kului ilman mainittavia tapahtumia, vuokria laskettiin 1932 ja

10 Päätettiin nostaa vuokria 15 %:a tullen vuokriksi: P. Käyhkö 960 mk, J. Helo 960 mk, V. Niskanen 891 mk, Jenny Alander 767 mk, A. Hiltunen 760 mk ja K. Kekäläinen 623 mk. Vuokrien maksu siirtyi Kuopion kaupungin Säästöpankkiin talon tilille maaliskuusta 1943 alkaen. Vuokria päätettiin korottaa 50% v alusta alkaen. Tämä todistaa inflaation vyörymisestä. Ylimääräinen osuuskunnan kokous irtisanoi talonmies Ville Miettisen huonon ja ympäristöä häiritsevän elämän vuoksi. Varoitukset eivät olleet tehonneet. Uudeksi talonmieheksi valittiin Paavo Johannes Nevalainen alkaen. Wiktor Niskasen sairastuttua valittiin kokouksessa hallinnon esimieheksi ja isännöitsijäksi Jaakko Helo. Pihanpuoleiset ulkoportaat uusittiin v Vuonna 1951 julkisivu maalautettiin maalausliike Roininen & Saxbomilla hintaan 300 mk/m2. Vuonna 1950 päätettiin korottaa vuokria 20 %:lla huhtikuusta alkaen ja pesutuvan käyttö rajattiin 24 kertaan osakasta kohden vuodessa alusta alkaen vaati taloustilanne jälleen vuokrien korottamista 50%:lla. Sianruokaastian väärästä käytöstä annettiin asukkaille vakava varoitus Tarkastavan konstaapelin huomautettua Käyhkön asukasta, rva Parikkaa vaatteiden pöllyttämisestä ikkunasta, isännöitsijä joutui antamaan kirjallisen vakavan huomautuksen. Vuonna 1952 osuuskunta teki valituksen Kuopion Luistinseuralle ja poliisille pyynnön siirtää luistinradan portin sijaintia luistelijain rikottua mailoillaan useita liiterin ikkunoita talven aikana käsiteltiin suunnitelmaa portin rakentamisesta Hapelähteenkadun puoleiseen porttikäytävään. Varojen puutteessa hankkeesta luovuttiin. Kuva, Jorma Helo: Näkymä Maljalahden venesataman yli Joutsenen talon suuntaan kesällä Joutsenen talon oikealla puolella puutalo, joka rakennettiin talvisodassa tuhoutuneen nk. Kolehmaisen talon paikalle. Nykyisin tuolla paikalla on kerrostalo, os. Hapelähteenkatu 3. 9

11 Vuonna 1956 diplomi-insinööri Lauri Puhakka valittiin hallinnon esimieheksi. Vesikatto maalautettiin ja kunnostettiin, kustannukset olivat mk. Seuraavana vuonna katolla olevat kulkurallit uusittiin ja savupiippujen päitä korjattiin sementtilaastilla. Piha-aidat uusittiin ja maalattiin Nykyistä Snellmaninkatua vasten oleva korkea puinen portti ja piha-aita purettiin. Tilalle rakennettiin suora pystylautainen lauta-aita, jossa oli betoniset pylväät. Pylväiden päässä oli irralliset betonilaatat Pihaportaat ja ovet maalattiin. Talonmiehen asuntoa korjattiin ja hankittiin sinne pesupöytä ja astiakaappi Vuokria korotettiin 100%:a. Tilattiin uudet katuovet asuntoihin 2-5 puuseppä Kasuriselta, hinta 220 mk/kpl paikalleen asennettuna. Uudet ovet olivat Lauri Puhakan mielestä Joutsenen rakennustyyliin sopimattomia eikä hän halunnut sellaisia omaan asuntoonsa. Koska asunnon 6:n pääovi oli välikköön eikä kadulle päin, hyväksyttiin, että Puhakoille jää vanha ovi. Asunnon 1 ovet nykyistä Snellmaninkatua vasten olivat tuhoutuneet talvisodassa. Tilalle oli kesällä 1940 rakennettu uudet peiliovet. Nämä komeat peiliovet muutettiin ulkopuolelta paneloimalla samanlaisiksi kuin tilatut uudet ovet Kaikkien osakkaiden hankittua pesukoneet oli pesutuvan käyttö lähes olematonta. Alkoi keskustelu saunan rakentamisesta asukkaiden käyttöön. Vuonna 1968 pihaportaiden uusinta kyllästetystä puusta annettiin Eino Riekkisen tehtäväksi ja pääsähkökaapeli uusittiin mittareille saakka, tekijänä sähköpaja Kosti Finne. Kuopion Säästöpankista otettiin mk:aa lainaa rahoitukseen. Osakkaat itse kustansivat sähkövastukset kaakeliuuneihin yösähkölämmitykseen siirtymisen vuoksi. Asunto 6:n omistaja Lauri Puhakka jätti uunit ennalleen ja rakennutti Hankkijalla yösähköllä lämpiävän vesikeskuslämmityksen. Kellariin sijoitetun kattilahuoneen kirvesmiestyöt teki Eino Riekkinen. Vuonna 1969 pihaovet paneloitiin ja eristettiin. Tekijänä oli Eino Riekkinen. Vuonna 1970 Talonmiehen asunnon sähköjohdot uusittiin ja hankittiin sinne 2x1000 W lämmityspatterit. Isännöitsijäksi ja hallinnon esimieheksi valittiin Jorma Helo. Päätettiin rakentaa seuraavana vuonna pesutuvan paikalle sauna rakennusmestari E. Karttusen piirustusten mukaisesti. Sauna rakennettiin huhti-toukokuulla Hankittiin 500 litran lämminvesivaraaja ja Hoover-sähkökiuas. Kirvesmies Kauppinen oli rakentajana. KOP:n Aseman konttorista otettiin lainaa mk osakkaiden taatessa luoton. Kylpemään saunaan päästiin toukokuun puolenvälin tienoilla Hankittiin taloon jauhesammutin, joka sijoitettiin as 4:n pihaportaiden alle komeroon. Seuraavana vuonna ostettiin ensimmäinen käsin työnnettävä ruohonleikkuri talolle. Vuonna 1979 tehtiin Saunan pukuhuoneen ja eteisen lattioiden lakkaus ja talonmiehen asunnon hellauunin korjaus. Keväisin oli alkanut esiintyä lumien sulamisaikaan pohjaveden haitallista nousua, varsinkin as.1 ja 2 kellareihin, siksi ostettiin sähköllä toimiva tehokas uppopumppu veden saamiseksi alustasta pois. Pumpattavaa riitti moneksi vuorokaudeksi tuhansia litroja. Vuonna 1980 uusittiin talon ulkomaalaus osittain. Kustannukset olivat mk. Ullakkojen suurten ikkunain uusinta laitettiin vireille. Vedennousun syy kellareihin selvisi, kun kaupungin viemärityön yhteydessä löytyi Hapelähteenkadun alta lankuista tehty suuri salaojaviemäri, joka oli tukkeutunut Linnanlahden täyttötyön yhteydessä. Vettä tuli talon alta kuin koskesta. Kaupunki rakensi uuden salaojaviemärin Maljapuron penkkaan Asuntojen 3 ja 4 ullakoiden kadunpuoleiset 4 pikkuikkunaa uusittiin. 10

12 1982 Talonmiehen asunnon lattia maalattiin Kesällä talon kattoa kitattiin silikonilla ja maalausta korjailtiin. Likasaostuskaivot täytettiin ja muutettiin läpivirtauskaivoiksi Saunan pesuhuoneen lattiaan laitettiin klinkkerilaatat. Piharakennuksen katto maalattiin. Kaupunki ei ollut tehnyt mitään toimenpiteitä jalkakäytävien huonon kunnon korjaamiseksi, josta kirjelmä tekn. virastolle Päävesijohdossa oli ilmennyt jäätymiä kovina pakkastalvina ja virtaus oli heikentynyt. Päävesijohto uusittiin ja siirrettiin eristettynä kellarikerroksen kattoon, urakoi Vesijohtoliike Lappalainen mk. Kuva, Niilo Puhakka: Saunan teko piharakennukseen entisen pyykkituvan paikalle on alkanut keväällä Piharakennuksen seinässä näkyy rännin vieressä entinen paloletkukaappi. Takana oleva nk. Miettisen talo on vielä asuttuna. Vuonna 1987 tehtiin Kuopion kaupungin Tekniselle lautakunnalle valitus tienrakennussuunnitelmista, joiden tarkoituksena oli yhdistää Itkonniemenkatu Suokatuun Linnanlahden urheilukenttäalueen halki. Tieto hankkeesta julkaistiin lehtikuulutuksella juhannusviikolla Savon Sanomissa. Asiasta informoitiin kaikkia muita lähiseudun asuintaloja, jotka tekivät myös omat valituksensa. Kaikkiin teknisen lautakunnan jäseniin otettiin yhteyttä ja hanke saatiin nurin Päätettiin luopua talonmiehen pitämisestä, koska jo useat olivat kehnosti hoitaneet tehtävänsä, varsinkin lumityöt. Annettiin jalkakäytävien ja pihakäytävien lumityöt Kiinteistöhuolto P. Suhosen huoleksi Marraskuussa talonmiehen asunto vuokrattiin Liisa Vallastille, joka kunnosti huoneen talon maksamin ainein ja perusti tilaan Galleria Preesensin, avajaiset olivat tammikuussa Vuonna 1989 Pihan vastapäätä oleva ns. Miettisen talo jäi asumattomaksi useiksi vuosiksi. Talossa alkoi majailla epämääräistä porukkaa ja siitä varastettiin kaikki irrotettavissa oleva, mm. uunien komeat suuluukut. Poliisi kutsuttiin häätämään talossa luvatta majailevat. Tilanne rauhoittui lopulta, kun ovet ja ikkunat naulattiin levyillä umpeen. Miettisen tontin rakennusoikeudesta käytiin pitkällinen kädenvääntö, johon Joutsenen osuuskuntakin otti osaa. Vuonna 1990 tehtiin valitus Ympäristöministeriölle tontille suunniteltujen 5- ja 2- kerroksisten kerrostalojen rakennusaikeista. Hanke olisi turmellut lähialueen ilmeen täysin. Vääntö voitettiin ja ehjä puutalomiljöö saatiin pelastettua. 11

13 Vuonna 1990 Aarne Korhonen korjasi lattioiden tukipylväiden lahovaurioita betonivaloksin. Kehotettiin osakkaita, joilla vielä oli rautaisia vesiputkia, uusimaan ne. Hapelähteenkadun puoleisen julkisivun uloimmat asuntojen ikkunat uusittiin, kustannukset olivat mk. Ikkunat teki puusepänliike Tauno Räsänen Tuusniemeltä ja asennustyön kirvesmiehet Väinö Miettinen ja Matti Miettinen sekä Olli Hätinen. Asennustyön yhteydessä avattiin yksi ikkunapenkki sahajauhoeristyksen vajoaman selvittämiseksi. Sahajauhot oli täytetty niin tiukkaan, että vajoamaa ei ollut lainkaan. Niilo Puhakka otti vanhat ikkunapokat ja teki niistä kasvihuoneen Toivalaan. Kasvihuone on edelleen käytössä, mikä kertoo jotain Joutsenen talon ikkunoihin käytetyn puutavaran laadusta Taloyhtiömme sai Kuopion kaupungin julkisivukilpailussa palkintona mk hyvästä talon ulkonäön hoidosta. Ullakoiden suuret ikkunat uusittiin 2-lasisiksi, tilattiin Puusepänliike Tauno Räsäseltä. Asennustyön tekivät kirvesmiehet Väinö ja Matti Miettinen sekä Olli Hätinen Tuusniemeltä Hankittiin väestönsuojelutarvikelaatikko ja sijoitettiin saunan eteiseen. Pääviemäriin teetettiin 1993 kuorsaus- eli ilmastusventtiili as.1:n kellariin. Eija ja Mikko Korhonen esittivät osuuskunnan kokouksessa suunnitelman asunto 3:n vintin muuntamisremontista asuintiloiksi. Kesällä 1994 pihan ajotietä kunnostettiin levittämällä siihen 2 kuormaa kivimurskaa. Asunto 3:n vintin rakennushanke alkoi Snellmaninkadun puoleinen aita pylväineen uusittiin kestokyllästetystä puusta. Pihaovien ylle tehtiin katokset ja pihaportaiden kaiteet uusittiin joulukuun lopulla. Päätettiin, ettei osakkaiden itsensä rakennuttamista lisätiloista peritä hoitovastiketta, koska osuuskunta ei myöskään vastaa rakenteiden ylläpidosta. Vuonna 1996 naapuripihoja vastaan olevat aitaosuudet uusittiin pylväineen, kustannus mk, johon kaupungin avustusta saatiin n. 360 mk. Piharakennuksen ulkokatto maalattiin ja tiivistettiin saumoja. Vuonna 1997 katon räystäitä ja jalkalistat uusittiin n. 1m:n leveydeltä sekä samalla alusrakenteita korjattiin. Lemminkäinen Oy urakoi, hinta mk, avustusta Ympäristötoimistolta mk. Hankittiin jauhesammuttimet joka huoneistoon. Sadevesiviemärin ja salaojien laitto pihaan tuli maksamaan mk. Kuva, Jorma Helo: Näkymä keskikaupungille päin v Dahlströmin limsatehdas näkyy saunojen oikealla puolella. 12

14 1998 Rakennuksen katto pestiin, ruosteviat käsiteltiin ja katto maalattiin Panssarimaalilla heinäkuussa, urakkahinta mk + tarvikkeet. Avustusta saatiin mk. Asunto neljään Kähköselle annettiin lupa saunan rakentamiseen kylpyhuoneeseen. Kesällä 1999 maalautettiin talon katujulkisivut ja korjattiin lahot laudat uusilla. Maalausliike Leinonen, urakkasumma oli mk + tarvikkeet mk. Ympäristökeskukselta saatiin avustusta mk. Asunto 4 (Kähkönen) saunan ja asunto 5 keittiön lattian tukirakenteita uusittiin, talon osuus mk. Hankittiin uudet mattojen tuuletustelineet (2 kpl) pihaan. Kesällä 2000 teetätettiin pihanpuoleisen seinän ja länsipäädyn maalaus ikkunapuitteineen. Ovikatokset verhoiltiin sisäpuolelta. Urakkahinta mk ja tarvikkeet mk, avustusta saatiin mk. Sokkelin rappauksen korjailu ja maalaus suoritettiin talkootyönä kukin osaltaan elokuulla. Syyskuussa uusittiin talon vesiliittymä ja vesimittari eristyksineen yhdessä Jekkosten veljesten talon kanssa, kustannukset puoliksi, osuutemme oli mk. Vielä marraskuulla puhelinkaapelia uusittiin as 4, 5 ja 6 vintillä, hintaa tuli mk. Asunnossa 5 Tiaiset ryhtyivät muuttamaan ullakkoa asuintiloikseen. Kesällä 2001 Pihan salaojaan asennettiin talkoilla 3 sadevesivälikaivoa ja pihatien kallistusta parannettiin kaivinkoneurakoitsijan avustuksella sadevesien johtamiseksi pois talon perustuksista. Kustannukset olivat mk:aa. Pihanpuoleiset 3 syöksytorvea uusittiin. Piharakennuksen ikkunoita korjattiin ja maalattiin. Katon vuotokohtia kitattiin Sikaflexillä. Vuonna 2002 hyväksyttiin yksimielisesti kaikkia osuuskunnan jäseniä velvoittava vastuunjakosopimus ja järjestyssäännöt. 13

15 II Asunto-osuuskunta Joutsenen jäsenet ja asukkaat vv ; Jorma Helo ASUNTO N:o 1, 96 m Juho Leonard Björkman veturinkuljettaja, vaimo lastentarhanopettaja (Rakensivat naapuriin Snellmanink. 40 nykyisen Jekkosten talon) Jaakko Viljam Hoffren, myöh. Helo, konttorikonemekaanikko (kuoli 1972), vaimo Lyyli (kuoli 1982), lapset: Jorma ja Osmo Hoffren Martti (Helo) asui alivuokralaisena ja (kuoli 1968) Jorma Veli Viljo Helo, valtiot.maisteri, asunut talossa ja vuodesta 1990 lähtien ja asuu edelleen ASUNTO N:o 2, 62 m Kosti Eemil Hoffren (Helo) veturinkuljettaja, vaimo Aino, lapset: Raimo, Reijo ja Raija (nyk. Pakarinen) Kalle Kekäläinen konduktööri (kuoli 1945), Arvi Välivuori apulaisjohtaja Kansalliskauppa Oy (kuoli 1981), vaimo Anni myymälänhoitaja/kansalliskauppa Oy (myöh. Välivuori, kuoli 1989), Välivuorien muutettua pois oli asunto vuokralla vuodesta 1963: Vääpeli Toivo Soininen ja Alma Soininen, lapset Raimo, Raila ja Pekka Rouva Laitinen 3 lapsensa kanssa. Vuosina useita opiskelijoita Eija ja Mikko Korhonen (eivät asuneet asunnossa) Aarne ja Niina Korhonen (eivät ole asuneet huoneistossa). Vuoden 1993 syksystä lähtien vuokralaisina ovat olleet Jorma ja Raija Pakarinen. ASUNTO N:o 3, 89 m Wiktor Niskanen jarruesimies, myöh. konduktööri (kuoli 1949), vaimo Maikki Niskanen myymälänhoitaja/minna Canthin perilliset Katri Niskanen fil.maisteri, Jyväskylä Heikki Juho Räisänen opettaja, vaimo Marjatta Räisänen sair.hoitaja Santeri Palomäki työnjohtaja, vaimo Anna Helena Riekkinen Eino vak.tarkastaja (kuoli 1971), vaimo Leena mielisairaanhoitaja, lapset Raija, Raimo (kuoli v ), Pirjo, Arja ja Eija Eino Riekkisen perikunta ja Leena Riekkinen Mikko Korhonen liikennöitsijä, vaimo Eija os. Riekkinen, lapset: Mitro, Eero ja Olli Elena Toskala ja Jussi Toskala hammaslääkärit, lapset: Mia, Niklas ja Mikael ASUNTO N:o 4, 76 m Armas Hiltunen veturinkuljettaja, myöh. veturimestari, vaimo Hilja, lapset: Atte, Jaakko ja Elina (Sorasalmi). Hiltusten muutettua v Vuorikatu 4 toiseen asuntoonsa, asunnossa asuivat vv vuokralla Otto ja Elina Sorasalmi ( os. Hiltunen), molemmat läänihallituksen virkamiehiä; lapset Juhani, Riitta ja Hannu. Useita vuokralaisia vuosina Paavo Kähkönen toiminnanjohtaja, vaimo Taimi ent. siivousesimies, lapset: Pirkko, Martti ja Pentti 14

16 ASUNTO N:o 5, 77 m John Berg rautatien virkamies Jenny Alander käsityönopettaja Tyyne Alander opettaja Reino Rajaniemi talollinen, kauppias (kuoli 1963), vaimo Tyyne (kuoli 1962), lapset: Jaakko ja Leena (muutti myöh. Israeliin) Reino Rajaniemen perikunta Jaakko Rajaniemi liikkeenharjoittaja, Varkaus Jaakko Rajaniemi muutti myöhemmin Varkauteen ja piti asuntoa kakkosasuntonaan Kuopiossa käydessään. Hänellä oli alivuokralaisina useita opiskelijoita. Jaakon sisko Leena tuli perheineen Israelista useana kesänä Hapelähteenkadulle loman viettoon Jouni Tiainen liikennöitsijä, vaimo Tiina Tiainen lastenohjaaja, lapset: Jonna, Tony ja Vili ASUNTO N:o Felix Eloheimo rautatienvirkamies Pekka Käyhkö vanginvartija, evp., vaimo Johanna, lapset: Leena ja Niilo Lauri Puhakka dipl.ins. (kuoli 2002), vaimo Vieno talousopettaja (kuoli 1997), lapset: Pertti, Auli, Hannu ja Niilo. Lauri Puhakka joutui heinäkuussa 1999 muuttamaan Harjulan sairaalaan. Laurin pojanpoika Mikko Puhakka muutti asuntoon huhtikuussa 2000 ja asui asunnossa toukokuun loppuun Lauri ja Vieno Puhakan perikunta. Mikko Puhakka ja Tiina Tyrväinen muuttivat asuntoon huhtikuussa

17 III Joutsenen asukkaat sotien jaloissa; Jorma Helo Jo loka-marraskuussa vuonna 1939 ilmatorjuntaharjoitusten aikaan harjoiteltiin liimapaperisuikaleiden liimausta ikkunoihin pimennysharjoituksia ja vintteihin vietiin hiekkalaatikoita ja lapiot palopommien ensisammutusta varten. Ei tiedetty pommien tehoa ja mitä marraskuun viimeisenä päivänä syttynyt talvisota toisi tullessaan. Väestösuojia ei ollut, kehotettiin hakeutumaan lähimpien metsiköiden suojaan Flodbergin mäelle ja Puijolle tai ns. sirpalesuojiin, lähin oli Dahlströmin saunan alakerran numerosauna, jonka ikkunat oli suojattu ulkoa hiekkasäkein ja rakennuksen seinäthän olivat tosivahvat n. lähes metrin vahvuiset tiilimuurit. Jo sodan ensimmäisenä päivänä oli iltapäivällä ilmahälytys ja juostiin maaseurakunnan hautausmaalle puiden alle. Pommitusta ei silloin ollut. Joulukuussa oli jokunen hälytys, viholliskoneet eivät tulleet Kuopioon asti. Loppiaispäivä oli sitten ikimuistettava hävityksen päivä. Kerron muistitietoa kuulemani ja kokemani perusteella. Loppiaisena oli isä lämmittänyt uunit ja oli syöty riisipuuroateria, kun klo 11 maissa alkoivat sireenit soida. Oli lähes kirkas, osittain sumuisen pilvinen talvipäivä ja kiiruhdimme Talstin saunan alakertaan. Jotkut asukkaista menivät pyykkitupaan, mm. Kekäläiset ja Hiltuset. Piharakennuksen ikkunat oli laudoitettu ulkopuolelta. Kaupungin ylitti ensin 9 koneen laivue, joka kävi kääntymässä Siilinjärvellä. Tullessaan koneet pudottivat pomminsa Särkilahden lähelle ja ampuivat konekiväärein. Pian tuli uusi 6 koneen laivue n metrissä ja se pudotti kaupunkiin 54 pommia. Vaurioituneita ja tuhoutuneita taloja oli 35. Ihmisuhreja ei tullut, mutta yksi mies kuoli sydänhalvaukseen Pumpputorin yhteiskoulun kentän sirpalesuojassa. Kaikki pommitukseen osallistuneet koneet pudotettiin samana päivänä ennen Neuvostoliiton rajaa suomalaisten hävittäjälentäjien ampumina. Talomme joutui yhden pommiryöpyn keskelle. Pommeja putosi Joutsenen pihaan sekä naapuritonteille Soinisten, Miettisten ja Kolehmaisten pihaan ja myös nykyisen Linnanlahden urheilukentälle. Joutsenen piha-alueen as. 2:n kohdalle putosi n. 200 kg räjähdyspommi tehden suuren pommikraaterin ja tuhoten Kekäläisten uuden tuulilasimoottoriveneen täysin pieniksi tikuiksi. Veneen moottori löytyi keväällä n. 1,5 m syvältä maasta. Joutsenen asuintalon nykyisen Snellmaninkadun päähän aivan seinän viereen putosi 2 palopommia. Onneksi nuo pommit jäivät suutareiksi. Ne olivat palopommeja ja syttyessään olisivat tuhonneet ainakin Joutsenkadun puoleisen päädyn, ehkä puolet talosta keskellä olevaan palomuuriin saakka. Naapuritaloon, Hapelähteenkatu 3 nykyisen Snellmaninkadun varteen, rakennusmestari Kolehmaisen perheen omistamaan taloon tuli täysosuma: ensin pari räjähdyspommia ja sitten 3 palopommia tuhoten rakennuksen täysin. Siinä tuhoutui 8 perheen kodit irtaimistoineen. Pyykkitupa paksuinen tiiliseinineen oli vain jonkinlainen sirpalesuoja. Sen suojiin menneet talon asukkaat olivat hätää kärsimässä lähelle tulleiden pommien paineaaltojen heitellessä heitä sinne tänne ja ravistellessa rakennusta rappauksen tippuessa katosta ja osan ikkunoista lentäessä siruina pitkin pesutupaa. Rakennuksen yläkerrassa talonmiehen asunnossa oli nukkumassa Koposten poika Jorma. 16

18 Jorma oli tullut kirjapainon yövuorosta aamuvarhaisella ja nukkui sikeästi eikä kuullut sireenien huutoa vaan heräsi vasta pommien räjähtelyyn ja kovaan ryskeeseen. Jorma oli rynnännyt ikkunaan, joka oli laudoilla peitetty ja näki lautojen raosta kuinka Kekäläisen moottorivene hajosi tuhannen pirstaleiksi ja suuri määrä maata lensi ilmaan. Naapuritalo oli silloin jo kauttaaltaan tulessa. Karttapiirros Jorma Helo / Raija Puhakka: Venäläisen lentolaivueen Joutsenen talon pihalle ja naapuritalojen pihoille pudottamat lentopommit. Pommien voimaa kuvaa se, että Kolehmaisen talon seinästä lensi iso, n. 3x4 m 2 :n suuruinen kappale yli pihamme Rauhalan puoleista aitaa vasten. Omasta talostamme särkyi paljon ikkunoita, eniten asunnosta 1 (Helo) ja asunnosta 2 (Kekäläinen). Ilmanpaine murskasi asunnon 1 katuovet ja heitti ne kappaleina eteiseen. Asunto tuli asuinkelvottomaksi paitsi keittiö, josta särkyi vain 2 ikkunaa. Talstin saunan ns. numerosaunaosastolla pitkässä eteisessä oli useita kymmeniä henkilöitä sirpalesuojassa. Talon ikkunat oli suojattu päällekkäin ladotuin hiekkasäkein. Vahvasta tiiliseinästä huolimatta talo huojui ja vapisi miinapommien pudotessa n. 30 metrin päähän Savonmaan Auton tontille. Saunassa syntyi vähän pakokauhua, kun talon pelättiin sortuvan. Väestösuojan vartijat estivät kuitenkin ihmisten ryntäyksen ulos. Suojaan tuli tieto, että kentän vieressä yksi puutalo on tuhoutunut ja tulessa. Vaara ohi - merkin tultua lähdettiin kiireellä katsomaan, mitä oli tapahtunut. Järkytys oli suuri nähdessämme Kolehmaisten talon olevan vielä täysin liekeissä, onneksi kotitalo näytti säilyneen. Valtava savupatsas nousi naapuritalon raunioista taivaalle. Paloautoja, palomiehiä, sotilaita ja poliiseja oli paljon auttamassa. Pommien räjähdykset olivat levittäneet sahajauhoja, hiiltyneitä puita, tiiliskiviä ym. niin paljon, että tuskin hankea näkyi. Lisäksi paikalla oli paljon paloletkuja ristiin rastiin. 17

19 Kolehmaisen talon palaessa syntynyt kova kuumuus oli sytyttänyt myös meidän talon Joutsenkadun päädyn maalipinnan tuleen. Palokunta sai seinää ruiskuilla kastellen palonalun tukehtumaan. Talon viime maalauksen yhteydessä löytyi maalikerrosten alta hiiltynyttä maalia. Koti oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä pari palomiestä vahdissa, kun katuovet olivat osittain särkyneet. Lasinsirpaleita oli joka paikka täynnään. Ilmanpaineen avaamista uunin luukuista olivat onneksi jo jäähtyneet tuhkat levinneet lattioille. Kaikki kukat olivat paleltuneet, kukkamaljakot haljenneet jäätyessään. Paineaallot olivat tehneet vähän kepposia. Sohvan päällä olleet tyynyt olivat olleet ilmassa silloin, kun taulut putosivat seinältä laskeutuen sitten taulujen päälle. Radion päälle oli pudonnut ensin painava Svinhuvudin kipsireliefi ja sitten seinäkello sen päälle halkaisten korkokuvan, mutta Helvar-radio kesti rikkoontumatta. Illan hämärtyessä, kun sähköt eivät toimineet, vain nopeasti lämpimiä vaatteita mukaan, olihan kova pakkanen, lähdettiin taksilla Hiltulanlahteen evakkoon sukulaismökkiin. Isä jäi kaupunkiin vahtimaan ja peittelemään pahvilla ja laudoilla ikkuna- ja oviaukkoja. Uudet lasit saatiin vasta sodan päätyttyä maalishuhtikuun vaiheilla. Kuvat, Jorma Helo: Vasemmalla Kolehmaisen talon rauniot kuvattuna Linnanlahden urheilukentän suunnasta. Takana näkyy talouskoulun johtajattaren asunto ja suuri poppeli, joka on edelleen pystyssä. Oikealla kuvassa on kirjoittaja Jorma Helo 8-vuotiaana karvalakki päässä maaliskuun lopulla 1940 polvistuneena katsomaan loppiaisena tuhoutuneen Kolehmaisen talon hiiltyneitä raunioita. Vieressä seisoo serkku Raimo Helo, joka oli tullut evakkoon Viipurista. 18

20 Pommikraatereita oli myös Linnanlahden kentän reunassa ja Soinisten tontilla ja ratapenkassa alikäytävän vieressä. Piha-aita katua vasten kaatui ja meidän moottoriveneen läpi oli pudonnut n. 40 cm halkaisijaltaan ollut routamöykky. Suuri kivi, n. 60 cm halkaisijaltaan, tuli katon läpi opettaja Tuovisen asuntoon jääden roikkumaan ruokailuhuoneen kattoon ja pullistaen ulkoseinää Joutsenkatu 4:n päädyssä (nyk. Jekkosten talo). Ei päästy selville, oliko kivi pudotettu pommikoneesta vai miinapommien jostakin kauempaa heittämä. Talvisodan muut pommitukset olivat: 2. helmikuuta, jolloin 16 pommikonetta pudottivat 38 miinapommia ja 18 palopommia vaurioittaen 15 taloa. Helmikuun 3. päivä konetta pudotti 138 miinapommia ja 37 palopommia. Osumia sirpalesuojiin mm. Snellmanin ja Piispanpuistoissa. 37 henkilöä kuoli ja 41 haavoittui. 71 taloa tuhoutui tai vaurioitui. Maaliskuun 5. päivä viholliskonetta pudottivat 175 miinapommia ja 60 palopommia. Pommituksen uhreja 32 oli henkilöä, kuolleita 4 henkilöä. Taloja tuhoutui tai vaurioitui 22 kpl. (Lähde: Anja Tikkanen, Kuopio vuosisatojen saatossa). Nämä pommitukset eivät vahingoittaneet meidän taloa. Sotatalvi 1940 oli ankaran kylmä, pakkasta usein 30-35, parhaimmillaan evakkopaikassamme Hiltulanlahdessa 42. Kyllä kylmyys tuntui pienessä 1h+tuvan mökissä. Mökki oli kylmä ja ahdas, ei sähköä vaan pari öljylamppua ja kynttilöitä valaisimina. Ei ollut radiota. Kantovesi tuotiin jäisestä pihakaivosta. Kulkuvälineinä lahden yli oli vain sukset tai kuljettiin jalan. Asukkaita mökissä oli Löfbergin perhettä 4 henkeä ja meitä 3 henkeä. Äitini ja Osmo-veli kävivät pari kertaa kaupungissa isää tervehtimässä ja lähes aina sattui niinä päivänä ilmahälytys. Maaliskuun alussa he sattuivat pommituspäiväksi kaupunkiin. Hälytyksen tullessa he pääsivät Maaherrankadulta ruotsalaisen ambulanssin kyytiin, joka vei heidät Männistön koulun takaiseen metsään. He olivat puiden alle metsään kätkeytyneinä lakana korvissa kun yli lentänyt pommikone ampui konekiväärillä onneksi kehenkään osumatta. Rauhan tultua keväällä oli lasittajilla ja kirvesmiehillä korjattavaa. Vesikatossakin oli sirpaleista reikiä paikattavaksi. Talolle tuli helmikuussa 1941 Sotavahinkoyhdistykseltä pienehköksi inflaation syömä korvauserä. Talvisodan antamien kokemusten opettamana kaupunki rakensi ns. Päivölän talojen taakse kallioon suuri väestönsuoja. Se valmistui vähän ennen jatkosodan alkua vuonna Tähän kalliosuojaan mentiin jatkosodan aikana aina hälytysten sattuessa. Ilmavaara tilanteet olivat useimmiten iltapäivällä ja illalla. Yöllä hälytyksiä tuli muistaakseni vain pari kertaa sotien aikana. Jatkosodan vuodet kuluivat lähes normaalisti. Hälytyksiä oli harvoin, vain yksi pommitus kesällä 1941, jolloin suurimmat tuhot olivat Itkonniemellä ja VR:n alueella Sammon Sahan lautatarhoineen ja useiden lähellä olleiden asuintalojen palaessa täysin poroksi. Liekit näkyivät Vanuvuorelle 13 km päähän, josta kävin katsomassa suurpaloa. 19

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE

AS OY HUMPPILAN LINKKITIE UUSI RIVITALO HUMPPILAAN RAKENTAA: AS OY HUMPPILAN LINKKITIE Linkkitie, 31640 Humppila ESITTELY JA MYYNTI: RS-PANKKI: Forssan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tero Rämö LKV, KiAT 050-364 5126 Hannu Pehkonen

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3

Turun kaupunki Rakennusvalvonta 22.06.2015 15:02:35 1 (1 0) Asunto Oy Turun Annankatu 7. Kiinteistö Oy Juhana Herttua 3 15:02:35 1 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VALVONTA-ASIAT Asiatunnus Kiinteistö Osoite Vaihe Asianosainen Asia 853-2015-37 853-8-22-7 Rauhankatu 32 20100 TURKU Kehotus Asunto Oy Turun Annankatu 7 Talousrakennuksen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo

Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AS OY MÄKÄRÄ YHTIÖKOKOUS 2015 PAIKKA: Isännöitsijätoimisto H & J Viialan neuvottelutila. Otsolahdentie 18 B, Espoo AIKA: 12.5.2015 KLO 18.00-> 1. KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 17.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Matosuontie 34, 90230 Oulu Oulu Kastelli Kiinteistötunnus: 564-22-6-26 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: 152 m² Kokonaisala asuinrakennus:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

PERHEPALVELUJEN ALUEEN KIINTEISTÖT

PERHEPALVELUJEN ALUEEN KIINTEISTÖT Sotkamon kunta / sivistyspalvelut LIITE 2 PL 42 88601 SOTKAMO Palvelun sisältö ja taajuus1.1.2013 PERHEPALVELUJEN ALUEEN KIINTEISTÖT PÄIVÄTOIMINTA LEIVOLA (382,9m²) Käytävä (102, 104, 109) 5 x viikko Likaantuneet

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016

Nettihuutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com ajalla 6.6-28.6.2016 ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53100 LAPPEENRANTA 06.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi ISO OMAKOTITALO

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta.

Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Häiriöttömyyden ja riskienhallinnan merkitys toimitusvarmuudelle, rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta. Ari Kammonen 10/2/2007 1 Ari Kammonen Rakennusmestari Noin 15v työmaiden johdossa Noin 8v ESRL:n

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

(Varsinais-S) (Vaasa)

(Varsinais-S) (Vaasa) T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki (1.11.1979 asti) Matti Lipiäinen (14.12.1979 lähtien) Martti Koivisto Aulis Alamattila Martti Salo (Satakunta) SÄÄN TÖVAL IOKUNTA Martti Hoffren (Kuopio) Esko

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.p+2at., 193 m, 2 360 000 Vastaava välittäjä Matias Von Schantz Myyntineuvottelija, Partner 0500 870872 matias@bolkv.fi Harvinaisuus!

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

MYYJÄ Kokkolan kaupunki 0179377-8 PL 43, 67101 Kokkola

MYYJÄ Kokkolan kaupunki 0179377-8 PL 43, 67101 Kokkola KH xx.xx.2014 Kvsto xx.xx.2014 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Kokkolan kaupunki 0179377-8 PL 43, 67101 Kokkola OSTAJA Forsström Svante Peter Alexander perustettavien yhtiöiden lukuun Gamla Varvsvägen 55, 67300 Kokkola

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 03.09.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Katajanmarjakuja 9, 90800 Oulu Oulu Herukka Omakotitalo Pinta-ala: 176 m² Kokonaisala: 241 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ 04.09.16 1 TIETOJA HUONEISTOSTA Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Huoneluku yhtiöjärjestyksessä: Osakkeet: Takalonpisto 6B, 90240 Oulu Oulu Patamäki As Oy-muotoinen paritalo

Lisätiedot

RUSTHOLLINKATU 6, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

RUSTHOLLINKATU 6, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. RUSTHOLLINKATU 6, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 5h+k+kph+wc+p, 102 m, 156 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Avara ja aurinkoinen koti Uittamon

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA

Kh 26. HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen. Kunnanhallitus 21.1.2008 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA HEINÄVEDEN KUNTA Viranomainen Kunnanhallitus 21.1.2008 39 VALTUUSTOALOITE HAJA-ASUTUSALUEEN OSOITEJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISES- TA Kh 26 Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7,

Lisätiedot

SUPERPOTKU ÄMPÄRIT KUMOON! PIHASEIKKAILU

SUPERPOTKU ÄMPÄRIT KUMOON! PIHASEIKKAILU 1 SUPERPOTKU ÄMPÄRIT KUMOON! Yrittäkää kaataa keilaämpärit kumoon potkaisemalla. Kokeilkaa molemmilla jaloilla. Isompaa palloa on helpompi potkaista. 1 TUPLASUPERPOTKU ÄMPÄRIT KUMOON! Tehkää tuplasuperpotku!

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot