6 Hengityssairaus teki Irmasta toimijan. Hengitysliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6 Hengityssairaus teki Irmasta toimijan. Hengitysliitto"

Transkriptio

1 Hengitysliiton jäsenlehti 1/ Hengityssairaus teki Irmasta toimijan 12 Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste 18 Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Hengitysliitto

2 Uudistettu ja entistä tehokkaampi IQAir Health Pro - ilmanpuhdistinmallisto Puhtaamman sisäilman puolesta! 04/2012 (Health Pro 150 ) (Health Pro 150, 04/2008) KATSO ERIKOIS- TARJOUS Syötä kampanjakoodi: HENGITYS UUTUUS! Health Pro max. 440 m³/ h - max. 85 m 2 ILMANPUHDISTIMET Hiljaisempi käyttöääni Energiatehokkaampi Paranneltu ilmanvirtauskyky Takuu 3 vuotta Katso myös! Health Pro max. 350 m³/ h - max. 65 m 2 Resprohengityssuojaimet Allergy-suojain - herkistämätön - kemikaaliyliherkille a 38,90 Maahantuoja: Sandbox Oy 2 Hengitys > ElfAir Oy / Ilmanhaltija.fi, PL 352, Tampere, p

3 Hengitysliiton jäsenlehti 1/2013 Toimitus Hengitysliitto ry PL 40, HELSINKI Puh Sähköpostiosoitteet: Päätoimittaja Mervi Puolanne Toimitus Toimituspäällikkö: Tuula Hakkarainen Tämän lehden sinulle tekivät Virpi Hämeen-Anttila, Heidi- Johanna Jokelainen, Kimmo Juutilainen, Virve Järvinen, Marjatta Karvinen, Anne Leinonen, Tarja Pajunen ja Tapio Rokkonen Käännökset Thomas Harald Taitto Sauli Heikkilä/Pieni Huone Oy Ulkoasu Arto Sivonen/Työmaa Oy Kansi Kuva: Mauri Ratilainen Jäsenasiat ja tilaukset Susanne Peura Puh Tilaushinta Vuosikerta 35 Energiaa ja uusiutumista Tätä kirjoittaessani ohitettiin hiljan se alkutalven tärkeä päivä, jolloin kaamos on virallisesti takana. Pimeän talven jälkeen mennään voimalla kohti valontäyteistä kevättä. Päivän pidentymisen jo muutamilla minuuteilla huomaa heti. Valolla on mahtava voima: se lisää välittömästi energiaamme. Yhtäkkiä sitä vain jaksaa enemmän, innostuu asioista helpommin ja toimii ikään kuin uudella vaihteella, toisin kuin vaikkapa marraskuussa. Innostuminen ja uudistuminen ovat tärkeitä ihmiselle. Kyky syttyä tekee elämästä mielekkään. Uteliaisuus ja uusiin asioihin tarttuminen ruokkivat elinvoimaamme, pitävät mielen ja kehon virkeänä. Siitä syntyy positiivinen kehä, jossa energiamme voimistuu sitä enemmän, mitä runsaammin ruokimme sitä aktiivisuudella. Energisyydestä kertoo hyvin myös tämän lehden kansikuvassa näkyvä Irma Väkiparta. Eläkepäiviään viettävä espoolainen ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan hän on suunnannut aktiivisuuttaan ja osaamistaan hengitysyhdistyksen toimintaan. Hän toimi moottorina kahden pääkaupunkiseudun hengitysyhdistyksen yhdistymisessä. Tutustu Irmaan sivulta 6 alkavassa jutussa. Energiaa ja vireyttä tarvitaan myös kotipalveluyrittäjän työssä. Uniapneaa sairastava Paula Ketola tekee raskasta työtä vanhusten parissa. Hän havahtui siihen, miten elämä voi muuttua CPAP-laitteen ja kohdallaan olevan hoidon myötä: krooninen väsymys ja yölliset heräämiset vessaan ovat tiessään. Voit lukea hänen tarinansa sivulta 14 alkavassa jutussamme. Tässä numerossa kerrotaan maaliskuisen uniapneapäivän kunniaksi myös uniapneasta ja sydänsairauksien yhteydestä. Syystäkin, sillä hoitamaton uniapnea muodostaa kohonneen sydänsairauksien ja aivoinfarktien riskin. Lue kardiologi Veli-Pekka Harjolan haastattelu sivulta 12 alkaen. Lisäksi lehteen on koottu muuta kiinnostavaa luettavaa mm. kotikuntoilusta, talon talvihuollosta sekä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheista ja niiden ehkäisystä. Hyviä lukuhetkiä ja energistä kevättä! Julkaisija Hengitysliitto ry PL 40 (Oltermannintie 8) HELSINKI Puh Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Puh. (09) , fax (09) Painos vuosikerta ISSN ISSN-L Toimitus ei julkaise tilaamatta lähetettyjä juttuja ja kuvia. Tuula Hakkarainen Toimituspäällikkö Mauri Ratilainen Hengitysliitto Hengitys >

4 Tässä numerossa 6 Pian Hengityssairaus teki Irmasta toimijan Irma Väkiparta liittyi hengitysyhdistykseen saadakseen tietoa kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. hänestä itsestään tuli tiedon välittäjä ja toiminnan uudistaja. 12 Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä ja voi aiheuttaa esimerkiksi verenpainetautia ja lisääntyneitä rytmihäiriöitä. 18 Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvointia, jopa ennustetta. Niiden välttämiseen on onneksi keinoja. 22 Aamoksen hankala alku 10 Kolumni: Muutosta ja muutoksesta 11 Sosiaaliturva: Muuttuneet terveydenhuollon maksut vuonna Virkeys palasi elämään 16 Kotona kuntoon! 24 Tehtyä ja tulevaa 27 Nyt on talon talvihuollon aika 28 Energiatodistus myös omakotitaloihin 30 Liitot kiirehtivät toimenpiteitä home- ja kosteusvaurioista oireilevien tueksi 32 Keräysvaroilla apua laite - hankintoihin 34 Vammaisfoorumin vaikuttajat Brysselissä 36 Tule Helin kesään! 39 Hämeen-Anttila 40 Terveysuutiset 42 Talviristikko 44 Svenska sidor 4 Hengitys >

5 Ilmassa nyt Koonnut: Tuula Hakkarainen Sauli Heikkilä Hangille ja hiihtämään Nyt on aika nauttia kevättalven iloista ja hienoista talvipäivistä sujauttamalla sukset jalkaan ja suuntaamalla ladulle. Hiihtäminen on erinomaista liikuntaa, joka kuormittaa koko kehoa. Ladulla liikkuessa myös keuhkot saavat harjoitusta. Jos sukset puuttuvat tai ladulle on matkaa, kuntokävely hyväpohjaisilla ja pitävillä ulkoilukengillä ajaa saman asian. Nautitaan liikunnasta raikkaassa ulkoilmassa! Pese kädet, torjut flunssataudit Lääkekasvatusta lapsille netissä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisi tammikuussa peruskoulujen opettajille suunnatun lääkekasvatussivuston, joka auttaa lääkkeiden käytön perusasioiden opettamisessa. Sivustolta löytyy tietoa lääkkeiden oikeasta käytöstä, lasten sairauksista ja niiden hoidosta sekä valmiita opiskelukokonaisuuksia ja tehtäviä eri-ikäisille lapsille. Lääkekasvatussivusto on suunnattu ensisijaisesti opettajille, mutta myös vanhemmat hyötyvät sivustolla olevista tiedoista Kevään influenssakauden ollessa kovimmillaan ympäriltä löytyy nuhaneniä ja pärskijöitä. Taudit leviävät herkästi pisara- tai kosketustartuntana. Jos itse yskit tai aivastat, suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, jonka laitat välittömästi roskiin. Nenäliinan puuttuessa yski puserosi hihan yläosiin, älä käsiisi. Pese kätesi yskimisen tai aivastamisen jälkeen vedellä ja saippualla. Pese kädet myös kun tulet kaupungilta kotiin ja ennen kuin alat valmistaa ruokaa tai syöt. Vuosittain järjestettävä Paras Savuton työpaikka -kilpailu haastaa mukaan kaikki Suomen yritykset ja yhteisöt. Kilpailun avulla tuetaan työpaikkojen savuttomuutta ja ponnisteluja savuttomuuden edistämiseksi. Vaikka työpaikka ei vielä olisikaan savuton, mutta sitä on jo lähdetty edistämään, voi kisaan osallistua. Mukaan voi ilmoittautua saakka osoitteessa Voittajat julkistetaan ja palkitaan Savuton Suomi 2040-seminaarissa kevään aikana. Lähde: Parasta savutonta työpaikkaa haetaan Daniel Schweinert/Dreamstime Hengitys >

6 Hengityssairaus teki Irmasta toimijan Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Irma Väkiparta liittyi hengitysyhdistykseen saadakseen tietoa kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta. Pian hänestä itsestään tuli tiedon välittäjä ja toiminnan uudistaja. Espoolainen Irma Väkiparta sanoo itseään hengitysvaivaiseksi pikemmin kuin hengityssairaaksi. Missään tapauksessa hän ei pidä itseään potilaana, vaikka sairastaa kroonista keuhkoputkentulehdusta. Hän pursuaa energiaa. Sairaus vaatii huomionsa mutta ei rajoita, eläkkeellä oleva pankinjohtaja sanoo. Työstä vapauduttuaan Irma on jakanut järjestössä energiaansa ja talous- ja johtamistaitojaan. Hän oli johdattelemassa Espoon- Kauniaisten Hengitysyhdistystä ja Helsingin yhdistystä yhteen ja perustamassa niistä Pääkaupunkiseudun Hengitys ry:tä. Kiire voi sairastuttaa Irma liittyi Espoon Hengitysyhdistykseen vuonna 2007, kun kuuli sairastavansa kroonista hengityssairautta. Hän ei ollut koskaan kuullut, että keuhkoputkentulehdus voi olla myös pitkittynyttä ja kroonista. Hän lähti hakemaan tietoa yhdistyksestä. Irma oli vuosien ajan potenut yskää ja nuhakuumetta erilaisin lisävaivoin. Hän söi lukuisia antibioottikuureja. Joskus lääke helpotti, mutta ei ihan aina. Pieni flunssa ei minua kuitenkaan paljon häirinnyt, sinnittelin työssä, hän kertoo. Yskä saattoi kestää kuukausia, joskus se kyti elimistössä puolikin vuotta. Välillä siihen liittyi poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia. Kuukausien mittaan Irman yleiskunto heikkeni. Hän hengästyi herkästi eikä lopulta jaksanut kävellä sataa metriä pitempää matkaa. Eräänä pääsiäisenä hän sai tyttären juhla-aterialla niin pahan yskänkohtauksen, että joutui lähtemään ruokapöydästä Jorvin sairaalaan. Sairaalassa hänen keuhkonsa tut- 6 Hengitys >

7 Hengitys >

8 Irma kehottaa kuuntelemaan omaa kehoaan ja pysähtymään, kun elimistö sitä pyytää. Pienetkin sairaudet kannattaa parannella kunnolla. kittiin perusteellisesti ja lääkäri totesi kroonisen keuhkoputkentulehduksen ja keuhkoputkien laajentumia eli bronkiektasioita. Irmaa helpotti, kun sai oireelleen nimen ja taudille toimivan hoidon. Oireet kuriin Kroonisen keuhkoputkitulehduksen tyypillisiä oireita ovat limaneritys ja yskä. Niistä Irma oli kärsinyt vuosikymmenet. Jo pikkutyttönä hän joutui käymään keuhkokuvauksessa pitkittyneen yskän takia: Lääkäri sanoi isälle, että tytöllä on heikot keuhkot. Minä kuulin sen, että heikun keikun, kun en ymmärtänyt diagnoosia, Irma naureskelee. Irma onnittelee itseään siitä, ettei ole koskaan tupakoinut; tupakoitsijan keuhkoissa vauriot voisivat olla vielä paljon vakavammat. Lapsuudessa sairastettu alahengitystieinfektio saattoi aiheuttaa Irmalle keuhkoputkien laajentumia, jotka vuosien mittaan oireilivat toistuvina keuhkoputkentulehduksina. Laajentumiin liittyy usein tulehduksia; bakteerit asettuvat keuhkoputkiin ja aiheuttavat taudin kroonistumisen. Lieväasteiset laajentumat eivät näy tavallisessa keuhkokuvassa, vaan niiden toteamiseen tarvitaan ohutleiketietokonekuva. Tulehduksen leviämistä ehkäistään säännöllisellä limantyhjennyksellä ja tarvittaessa antibioottihoidolla. Irmalle estohoidoksi määrättiin antibiootti kahdesti viikossa. Ärsyyntyneet ja laajentuneet keuhkoputket tuottavat jatkuvasti jonkin verran limaa. Pahenemiskaudet kuuluvat taudin kuvaan. Oireilu lisääntyy usein syksyisin ilmojen kylmetessä. Irma tunnistaa pahenemisvaiheen merkit: jos lima on kirkasta, ei ole syytä huoleen, tumma lima viittaa tulehdukseen. Pahenemiskausista Irma selviää lisäantibiootilla, jonka lääkäri on kirjoittanut hänelle varalta etukäteen. Pitkittynyt keuhkoputkentulehdus ja keuhkoputkien laajentumat Kroonisen keuhkoputkentulehduksen aiheuttaa usein tupakointi, mutta tautia todetaan myös tupakoimattomilla. Keuhkoputkien laajentumatauti liittyy keuhkoputkien rakenteelliseen vaurioon, jonka altistava tekijä on usein lapsuudessa sairastettu alahengitystieinfektio. Kroonisessa keuhkoputkentulehduksessa keuhkoputkien limakalvot ovat vaurioituneet. Tulehtuneet limakalvot oireilevat, erittävät runsaasti limaa ja aiheuttavat tukkoista oloa. Tautiin liittyy pahenemisvaiheita, jolloin paksua tummaa limaa erittyy erityisen runsaasti. Pahenemisvaiheita hoidetaan antibiooteilla, etenkin jos paheneminen kohottaa kuumeen, tehostetulla limantyhjennyksellä ja osin astmalääkkeillä. 8 Hengitys >

9 Kun uskallat kyseenalaistaa ja uudistua, voi tapahtua uskomatonta kehitystä. Pätee niin omaan itseen, työelämään kuin järjestöön. Terveelliset elämäntavat auttavat hallitsemaan oireita. Liikunta edistää ylimääräisen liman poistumista ja lisää vastustuskykyä. Irma hoitaa kuntoaan vuodenajan mukaan puutarha- tai lumitöissä, kävelee tai hiihtää sekä pelaa tennistä ja golfia. Irma katselee mielellään tulen lepatusta takan äärellä. Savun haju ei onneksi haittaa. Vertaisista iloa Syksyllä 2008 Irma meni Espoon-Kauniaisten Hengitysyhdistyksen vuosikokoukseen vain tutustumaan. Kokouksessa hän oli tapansa mukaan heti paljon äänessä, innostui ja otti kantaa yhdistyksen asioihin. Hänet pyydettiin heti hallitukseen ja hän suostui mielellään. Pian Irmalle selvisi, että toiminta ja vastuut yhdistyksessä olivat jääneet harvojen ihmisten varaan. Jos ehdotti jotakin, sai itse suunnitella ja mielellään toteuttaakin tapahtuman. Moni hyväkin idea raukesi tekijöiden puutteeseen. Jotkut olivat kyllä tyytymättömiä, mutta eivät jaksaneet tai rohjenneet uudistaa toimintatapoja. Muutos alkoi kuitenkin pikku hiljaa itää. Alueellisessa koulutustilaisuudessa Irma tutustui Helsingin yhdistyksen nuoreen toiminnanjohtajaan Riina Salmiseen liiton aluesuunnittelijan Eeva Palmroosin välityksellä. Naiset herättelivät keskustelua Helsingin Hengitysyhdistyksen ja Espoon- Kauniaisten Hengitysyhdistyksen yhdistymisestä. Vajaassa vuodessa yhdistykset löivät hynttyyt yhteen: Pääkaupunkiseudun Hengitys ry syntyi vuonna Hallituspaikat jaettiin sulassa sovussa jäsenmäärän perusteella, helsinkiläisiä oli alkuun seitsemän ja espoolaisia kolme. Jäseniä uudessa yhdistyksessä oli Alussa yhdistymistä myös vastustettiin: espoolaiset pelkäsivät, että jäisivät alakynteen ja oma toiminta hiipuisi tyystin. Toisin kävi: kaikki ovat saaneet enemmän. Ihmiset ovat tuoneet omia ideoitaan ja inspiroineet toisiaan. Yhdessä tekemisestä on tullut hauskaa. Jäsenet voivat nyt käydä Hengitysklubissa, joogaryhmässä ja allasjumpassa. Kun vyöhyketerapeutti oli kokouksessa syksyllä, paikalla oli valtavasti väkeä. Keväällä aiotaan mennä teatteriin. Viime syksynä Irma organisoi Espoossa vaalikeräyksen, joka tuotti yhdistykselle tuhat euroa. Yhdistys omistaa Laakson sairaalan kahvilan, joka on tunnettu makoisista pitsoistaan. Muistakaa levätä Irma on aina innostunut uusista asioista. Hänen 40 vuoden pankkiuransa polveili ja tarjosi vaihtelua: Irma aloitti toimihenkilön tehtävistä ja päätyi samassa talossa pankinjohtajuuteen tietojenkäsittelyn, koulutuksen ja markkinoinnin kautta. Sairastuminen on opettanut hänelle, että kiire, stressi ja vastuu voivat kuormittaa huomaamatta. Hän pitää itseään varoittavana esimerkkinä ja neuvoo nyt vertaisiaan yhdistyksessä: Omaa elimistöä kannattaa kuunnella ja pysähtyä, kun elimistö sitä pyytää ja parannella pienetkin sairaudet kunnolla. n Asiantuntijana keuhkolääkäri Annette Kainu HUSin Meilahden sairaalan keuhko-osastolta. Hengitys >

10 Kolumni Markku Ojala Muutosta ja muutoksesta Muutto on koettelemus: pitää ratkaista, mitä ottaa mukaansa ja minkä heittää pois. Tavaroita penkoessa ja valikoidessa tulee mieleen asioita, tapahtumia ja onnistumisia, ja kieltämättä myös sellaista, minkä haluaa unohtaa. Mistä kaikesta raaskii luopua? Työpaikalla muuttomatkani ei ole kovin pitkä, koska siirrän tavarani vain käytävän toiselle puolelle, toimitusjohtajan huoneeseen. Ajallisesti ja asenteellisesti muutos on sitä vastoin suuri, melkeinpä vaellus. Jätän taakseni yli kaksikymmentä vuotta ja suuren osan sinä aikana kertyneistä kansioista, kirjoituksista, muistiinpanoista ja asia- ja muista kirjoista. Mukaani huolin hyvät muistot sekä ne paperit ja sähköiset dokumentit, joiden parissa työtehtäväni jatkuvat. Hyllyissä odottavat jo edeltäjältäni, Vesa Kukkosen, säilyttämät asiakirjat ja tehtävät, jotka siirtyvät minun ja työtovereideni huolehdittaviksi. Liiton ja yhdistysten sääntömuutokset sekä strategia-asiakirjat perusteluineen näyttävät säilyttäneen merkittävyytensä ja ajankohtaisuutensa varsin hyvin. Niitä kaikkia on valmisteltu pitkään ja huolella, ja niihin on sisältynyt erilaista vääntöä. Joka käänteessä valmistelijat, päättäjät ja koko jäsenistö ovat olleet silti yksimielisiä suurista linjauksista ja siitä, miten järjestö vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Perusvire on rohkaiseva. Nämä ovat ilman muuta mukaan lähtevää aineistoa. Kuntoutuslaitosten rakentamiseen ja kehittämiseen liittyvää materiaalia on kertynyt kosolti. Anttolanhovin, Hoikan, Kaprakan ja Merikosken ja sittemmin Verven rakentamis- ja toimintasuunnitelmat palauttavat mieleen monia muistikuvia. Samoin ne laskelmat ja tekstit, joilla Hoikasta ja Kaprakasta luopumista aikanaan perusteltiin. Arviot ja perustelut vaikuttavat edelleen päteviltä; se oli sitä aikaa. Nyt toki muuttokuormaan sisältyvät Anttolanhovin ja Verven toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ammattiopetuksessa on parissakymmenessä vuodessa otettu kelpo harppauksia. Oulun ja Liperin yksiköistä on laajennuttu valtakunnalliseksi erityisopetuksen palveluntuottajaksi, joka toimii yli 20 paikkakunnalla, jonka perusopiskelijamäärä on ja joka työllistää lähes 900 ihmistä. Mukaan lähtevät tuore strategia, Luovin matkaopas, sekä vahva usko toiminnan laadukkuuteen, vaikuttavuuteen ja jatkuvuuteen. Työllistämisasioista on niin ikään monipuolinen kattaus. On 1990-luvun säätiöittämisaalto, 2000-luvun sosiaalisen yrityksen lainsäädäntövaihe ja viime vuosien toimialan rationalisointivaihe. Muistojen lisäksi muutossa seuraavat Kovakin, Lovakin ja Sytykkeen toiminta-asiakirjat. Mukaan tulevat henkilöstön kehittämishankkeet, hallinnon jatkuva uudistaminen, vuosien mittaan syntyneet yhteistyöverkostot ja jokapäiväisiin tehtäviin liittyvät puitteet, välineet ja dokumentit. Vaikka tehtävä olisi kuinka paljon tahansa painottunut suuriin linjoihin ja strategioihin, arjen rutiinit täyttävät työpäivästä suuren osan. Puhumattakaan siitä, että koko ajan on omaksuttava uusia työtapoja ja opeteltava uusien laitteiden ja menetelmien käyttöä. Kunpa saisi ajattelulle ja tulevan pohdiskelulle raivatuksi tarpeeksi tilaa. Uuden oppiminen on jossain mielessä helppoa, koska siihen tulee pakko ulkoa. Vanhan poisoppiminen taas edellyttää valikointia, arviointia ja arvottamista. Miten luopua läheiseksi tulleesta, mutta arvottomasta ja miten säilyttää tulevaan se, mikä sitten osoittautuu kestäväksi? Ainakin avoimuus, alttius omaksua uutta ja valmius ottaa vastaan kritiikkiä auttavat alkuun. Aimo annos optimismia ei ole pahitteeksi. Varmaan työyhteisö auttaa säilyttämään tulevaisuuden uskon ja suhteellisuudentajun. Veikko Korpela Toimitusjohtaja 10 Hengitys >

11 Sosiaaliturva Koonnut: Tarja Pajunen, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Muuttuneet terveydenhuollon maksut vuonna 2013 Alkanut vuosi on muutosten aikaa terveydenhuollon maksuissa, oli sitten kyse lääkekorvauksista, Kelan matkakustannuksista tai yksityispuolella terveyspalvelujen korvauksista. Y ksityislääkäriltä palvelua hakiessa saa lääkärinpalkkioista ja tutkimus- ja hoitokuluista Kelan sairaanhoitokorvausta euromääräisen taksasumman mukaisesti. Sairaudesta aiheutuneiden matkakulujen omavastuuosuudet ja matkakatto kasvoivat vuoden alusta. Lääkkeiden korvausluokat laskivat helmikuun alussa. Lääkkeiden korvausluokat pienenevät Kun sairaus on vaikea ja pitkäaikainen, voi Kelasta anoa erityiskorvattavuutta tarvitsemalleen lääkehoidolle. Sitä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Astma ja sitä läheisesti muistuttavat ahtauttavat hengityssairaudet kuuluvat alemman erityiskorvattavuuden piiriin. Kela-kortin takaosassa on silloin merkintä 203. Erityiskorvattavuus myönnetään niistä lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun B-lääkärinlausunto on saapunut Kelan toimistoon. Lääkkeiden korvausluokat laskivat helmikuun alussa. Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 35 prosenttia. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tähän korvausryhmään. Alempi erityiskorvausluokka on 65 prosenttia. Ylempi erityiskorvausluokka säilyi ennallaan 100 prosentissa kolmen euron omavastuun jälkeen. Lääkekustannusten maksukatto alenee Paljon reseptilääkkeitä tarvitsevien lääkehoidon turvaamiseksi ja kustannusten tasaamiseksi Kelalla on vuosittainen lääkkeiden maksukatto. Oikeus lisäkorvaukseen syntyy, jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä maksetut omavastuuosuudet ylittävät 670 euroa. Tätä maksukattoa eivät kuitenkaan kartuta lääkkeet, joista ei saa sairausvakuutuskorvausta. Kela seuraa maksukaton täyttymistä ja ilmoittaa siitä kotiin. Samassa kirjeessä on erillinen ilmoitus, joka on esitettävä apteekissa Kela-kortin lisäksi. Silloin lisäkorvauksen saa suoraan apteekista. Maksukaton täytyttyä asiakas maksaa 1,50 euroa lääkkeestä. Katon täyttymistä voi myös itse seurata Kelan sähköisessä asiointipalvelussa Lisäkorvausta voi hakea kuitteja vastaan myös jälkikäteen Kelasta viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana kattosumma on täyttynyt. Matkakorvaukset muuttuvat Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuuosuus on 14,25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Vuotuinen omavastuuosuus on 242,25 euroa ja se on yhteinen sekä sairauden että kuntoutuksen vuoksi tehdyille matkoille. Jos matkakatto täyttyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Kela seuraa matkakaton täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä matkakustannusten omavastuukortin kotiin. Myös omavastuuta halvemmat, tarpeelliset matkakulut kartuttavat matkakattoa, joten kaikki matkakuitit kannattaa säästää ja ilmoittaa Kelaan. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Matkojen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata Kelan sähköisestä asiointipalvelusta. Korvaukset yksityislääkärin palveluista Kela vahvistaa lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoille taksan. Nämä taksat selkiytyivät vuoden alusta: nyt kuluista maksetaan korvausta euromääräisen taksan mukaisesti. Prosenttiosuuksista sekä tutkimusten ja hoidon kuluista perittävästä kiinteästä omavastuusta luovuttiin. Korvaustaso säilyy pääosin ennallaan. Uusiin taksoihin voi tutustua Terveydenhuollon maksukatto Terveydenhuollon maksut säilyvät edellisvuoden tasolla. Julkisen terveyden huollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, joka on 636 euroa kalenterivuodessa. Se on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voidaan yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Tätä varten kannattaa pyytää kunnan sosiaali- ja terveystoimesta tai sairaalan maksutoimistosta seurantakortti. Alkuperäiset maksukuitit on hyvä säilyttää, koska ne on esitettävä ennen kuin saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. n Lisätietoa: Sosiaali- ja terveysturvan puhelinneuvonta torstaisin klo 9 12 p Huomaa uusi numero. Puhelun hinta kiinteästä verkosta soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 7 senttiä/min, matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17 senttiä/min. Hengitys >

12 Uniapnean tunnistaminen sydänsairailla on haaste Teksti: Anne Leinonen Kuvat: Mauri Ratilainen Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä ja voi aiheuttaa esimerkiksi verenpainetautia ja lisääntyneitä rytmihäiriöitä. Kun uniapnea on hoidossa, sydämestään ei tarvitse huolestua. sydänpotilaiden hoidossa on uniapnean tunnistaminen, -Haasteena toteaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kardiologi, vastaava ylilääkäri Veli-Pekka Harjola. Hänen mukaansa lisää tietoisuutta uniapneasta tarvitaan sekä potilaille että lääkäreille. Sydänpotilaat ovat yleislääkäreiden, sisätautilääkäreiden ja kardiologien hoidossa. He eivät tunne vielä tarpeeksi hyvin unenaikaisia häiriöitä, eivätkä välttämättä osaa niitä epäillä. On tärkeää, että lääkärit osaisivat ohjata potilaita uniapneatutkimuksiin, Harjola sanoo. Sairastunut ei välttämättä aina osaa itsekään ajatella uniapnean mahdol- 12 Hengitys >

13 lisuutta. Oireita ei kannata Harjolan mukaan jättää huomioimatta. Jos ihminen alkaa yllättäen kuorsata tai läheiset huolestuvat yöllisistä hengityskatkoista, syy niihin kannattaa selvittää. Uniapnea aiheuttaa myös päiväväsymystä ja torkahtelua päivän aikana. Ihmiset kyllä tietävät uniapneasta, mutta oireita ei oteta vakavasti ennen kuin nukahdetaan auton rattiin tai ruokapöytään. Uniapnean tunnistaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana uniapnea rasittaa sydäntä ja verenkiertoa. Uniapnean aiheuttamat öiset hengityskatkokset aiheuttavat elimistöön stressireaktion, sillä katkoksen aikana veren happipitoisuus laskee. Sydän joutuu työskentelemään normaalia kovemmin ja adrenaliinin määrä elimistössä nousee. Tämä voi johtaa kohonneeseen verenpaineeseen tai pahentaa jo olemassa olevaa sydämen vajaatoimintaa. Myös rytmihäiriöitä esiintyy enemmän uniapneaa sairastavilla kuin niillä, joilla ei ole uniapneaa, Harjola kertoo. Uniapnean sydämelle aiheuttama rasitus voi pahimmillaan johtaa sydänsairailla henkeä uhkaaviin rytmihäiriöihin tai sydänkohtaukseen. Uniapnea yleinen sydämen vajaatoimintaa sairastavilla Uniapneaa on kahta eri tyyppiä. Obstruktiivinen uniapnea ahtauttaa hengitysteitä nukkuessa ja aiheuttaa hengityskatkoksia. Sentraalisessa eli keskushermostoperäisessä uniapneassa hengityskatkokset johtuvat siitä, ettei hengityksen säätely toimi normaalisti. Uniapnealla on yhteys erityisesti sydämen vajaatoimintaan. Oireista vajaatoimintaa sairastavilla prosentilla on sentraalinen uniapnea ja prosentilla ahtauttava uniapnea. Eli vain noin yhdellä neljäsosalla sydämen vajaatoimintaa sairastavista ei ole ollenkaan uniapneaa, Harjola kertoo. Sydämen vajaatoimintaan liittyy erityisesti keskushermostoperäinen eli sentraalinen uniapnea, jossa aivojen hengityskeskuksen ja hengitystä ylläpitävien lihasten väliset signaalit eivät toimi oikein. Tämä aiheuttaa hengityskatkoksia unen aikana. Sydämen ja verenkierron kuormitus vähenee, kun uniapneaa hoidetaan, kardiologi Veli-Pekka Harjola vahvistaa. Sentraalisen uniapnean diagnosointi on vaikeampaa kuin ahtauttavan uniapnean, koska siihen ei liity kuorsausta, Harjola sanoo. Lisäksi yksi sydämen vajaatoiminnan oireista on väsymys, mikä saattaa peittää alleen uniapnean aiheuttaman päiväväsymyksen. Sydämen vajaatoiminnassa hoitomuotona käytetään lääkkeitä ja hyödylliseksi osoittautunutta sydäntä tahdistavaa hoitoa. Uusia hyötyä antavia lääkehoitoja ei ole viime aikoina löytynyt, kertoo Harjola. On kuitenkin havaittu, että uniapneaa hoitamalla voitaisiin parantaa sydämen vajaatoiminnasta kärsivän tilaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia uniapnean hoidon mahdollisuudet ja hyödyllisyys. Harjola kertoo, että Suomi on mukana käynnissä olevassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tutkitaan vajaatoimintaa sairastavien sentraalisen uniapnean laitehoidon hyötyjä. Laite rekisteröi henkilön omaa hengitystä ja antaa sille tukea silloin, kun siihen tulee katko. Lopputuloksena on normaali hengityskäyrä. Uniapnean hoito sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on tärkeää myös siksi, että yhteys vajaatoiminnan ja sentraalisen uniapnean välillä toimii myös toisinpäin. Toisaalta sydämen vajaatoiminnan hoito voi vähentää sentraalista uniapneaa. Siksi sairastuneen muun hoidon on oltava kunnossa ennen kuin sentraalisen uniapnean hoitoa aletaan suunnitella. Uniapnea lisää riskiä verenpainetautiin Ahtauttavassa uniapneassa nielun lihakset veltostuvat unen aikana. Se aiheuttaa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä johtaa hengityskatkoksiin ja kuorsaukseen. Ahtauttava uniapnea lisää hoitamattomana riskiä erityisesti kohonneeseen verenpaineeseen. Harjola kertoo pitkäaikaistutkimuksesta, jossa seurattiin 15 vuoden ajan riskiä sairastua verenpainetautiin. Riski ilman uniapneaa on 50 prosentin luokkaa, keskivaikean uniapnean kanssa 70 prosenttia ja vaikean uniapnean kanssa 90 prosenttia. Sydämen ja verenkierron kuormitusta on kuitenkin mahdollista lieventää, kun on tehty oikea diagnoosi ja aloitetaan hoito. Ahtauttavaa uniapneaa hoidetaan esimerkiksi CPAP-laitteen avulla. Laite ohjaa kasvoilla pidettävään maskiin kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää hengitystiet avoimena ja estää näin hengityskatkoksia. Esimerkiksi verenpainetaudissa onnistunut uniapnean hoito auttaa laskemaan verenpainetta. Myös rytmihäiriöt lievenevät hoidon avulla ja tilanne paranee, Harjola kertoo. n Hengitys >

14 Virkeys palasi elämään Teksti ja kuvat: Tuula Hakkarainen Jatkuva väsymys ja toistuvat yölliset vessassa käynnit saivat selityksen, kun Paula Ketolan uniapnea tunnistettiin. T urkulainen Paula Ketola on sinut uniapneansa kanssa. Hän kertoo, mitä kaikkea hyvää on seurannut siitä, kun hänen keskivaikea uniapneansa löydettiin ja CPAP-ylipainehoito aloitettiin vuosi sitten. Olin väsynyt siihen, että olin aina väsynyt. Nukuin 12-tuntisia yöunia, mutta en virkistynyt. Nyt tilanne on toinen ja väsymys on selätetty. Se on arvokasta kodinhoitajan koulutuksen saaneelle Paulalle, joka tuskin selviäsi muuten kodinhoitopalveluita tuottavana yrittäjänä. Paulan ja hänen yhteistyökumppaninsa lisäksi yritys työllistää yhden työntekijän. Yrittäjänä työskentelemisessä parasta on vapaus ja vapaat viikonloput, Paula kertoo. Päivät ovat vaihtelevia, työ pitää sisällään kaikkea. Tuotamme palveluja lähinnä vanhuksille. Käymme kaupassa, siivoamme, ulkoilutamme ja kylvetämme asiakkaita. Omaishoitajien paikoissa voimme esimerkiksi seurustella hoidettavien kanssa, jotta omaishoitaja pääsee asioille tai kampaajalle, Paula kuvailee. Raskasta työtä Vaikka yksityisyrittäjän arki on innostavaa ja vapauttavaa, on se myös raskasta. Keväisin tulee väsymys, on pinna kireällä ja työ on henkisesti raskasta. Joskus paineita luovat asiakkaiden lisäksi myös omaiset vaatimuksineen. Silti työ itsessään kiittää, ja lisävoimaa 14 Hengitys >

15 hän saa läheiseksi tulleiden asiakkaiden palautteesta. Asiakkaat kehuvat, kiittävät ja kannustavat. Heitä ei henno jättää. Työ vaatii psykologista silmää. Kodin siistimisen tai mattojen tuulettamisen sijaan usein istutaan vanhusten kanssa juomassa kahvia ja juttelemassa. Työpäivän jälkeen Paula on usein fyysisesti väsynyt. Mutta nyt väsymys on tervettä, erilaista kuin ennen. Nukun edelleenkin paljon, mutta nyt kaikki vapaa-aika ei enää mene nukkumiseen. Uupumus sai syyn Paula Ketola kertoo väsymyksen olleen elämässään läsnä lähes aina. Hän muistaa ensimmäisen kerran valittaneensa siitä 25-vuotiaana nuorena äitinä äitiysneuvolassa. Silloin se kuitattiin vauvaan liittyvänä ja minulle sanottiin, että kyllä se 20 vuoden kuluttua helpottaa, Paula muistelee. Vaan ei helpottanut. Jatkuva väsymys, yöheräämiset ja öiset vessassa käynnit olivat Paulan arkea luvun alussa hän löysi oikealta puolelta kaulaansa kyhmyn, joka osoittautui oireilevaksi kilpirauhaseksi. Nyt väsymys laitettiin kilpirauhasen vajaatoiminnan piikkiin. Yrittäjäksi siirtymisen ja paikkakunnanvaihdon yhteydessä kilpirauhasen seuranta jäi retuperälle. Kun Paula tutkitutti pari vuotta sitten terveyskeskuksessa kilpirauhasensa uudestaan, tehtiin hänelle lisäksi unitutkimus. Paulalla todettiin struuma, jonka hoidon jalkoihin unitutkimuksen tulokset jäivät. Kun Paula lopulta itse ryhtyi kyselemään tutkimustulosten perään, hän sai lähetteen keuhkopoliklinikalle. Siellä todettiin, että hänellä on ylähengitysteiden ahtauma ja keskivaikea uniapnea. Paula Ketola pitää lukemisesta ja viihtyy kirjastossa. Saatan viettää täällä paljon aikaa. Lueskelen ja selailen kirjoja ennen kuin päätän, mitä otan mukaani kotiin, hän kertoo. CPAP-maski nenällä joka yö Paula kertoo olevansa CPAP-laitteen säännöllinen käyttäjä. En pysty nukkumaan ilman sitä. Sopivaa maskia etsittiin kokeilemalla ja kolmas, geelimäinen nenämaski, osoittautui sopivaksi. Paula sai sairaalassa hyvää ohjausta laitteen käyttöön ja hoitopaineita säädettiin huolella hänelle sopivaksi. Silti hän muistaa sairaalassa alkuun miettineensä, tuleeko hoidosta yhtään mitään. Hengittäminen nenän kautta tuntui pelottavalta, ja hän istuikin ensimmäisenä iltana kotonaan sängyn laidalla maski kasvoillaan viisi minuuttia ennen kuin uskalsi käydä makuulle. Huomasin, että en tukehdukaan tähän. Nukuin hyvin jo ensimmäisenä yönä. Kaikkein autuaallisinta Paulan mielestä on se, että hänen ei enää tarvitse nousta vessaan kesken unien. Luulin, että kaikki keski-ikäiset lihavat naiset käyvät pissalla öisin, Paula naurahtaa. Ennen diagnoosin saamistaan uniapnea oli Paulalle vieras sairaus. Hän kuuli vasta keuhkopoliklinikalla, että hoidon avulla voi välttyä aivoinfarkteilta ja sydänriskeiltä. Hoito voi suojata minua niiltä, en tiennyt tätä ennen. Paula sanoo muistuttavansa itseään laihduttamisesta. Hän haluaa eroon myös kireistä hartioista johtuvasta päänsärystä. Haluaisin kuntoilla ja saada hartiani kuntoon. Harrastan vesijuoksua, joka on palauttavaa liikuntaa fyysisestä työstäni. Se sopii minulle paremmin kuin uinti, jossa niska on huonossa asennossa. Uniapnean hoitoon, vertaistukeen ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat houkutelleet naisen mukaan Turun Seudun Hengitysyhdistyksen uniapneavertaisryhmään. Paula myös haaveilee pääsystä kuntoutukseen. Sinne hakeutuminen tuntuu hänestä kuitenkin vaikealta, sillä hän sanoo tarvitsevansa lisää tietoa hakuprosessista. Eurajoelta Turkuun Paula Ketola on kotoisin Eurajoelta, josta hän tuli Auran kautta Turkuun nelisen vuotta sitten. Myös Paulan kaksi jo omillaan asuvaa tytärtä asuvat siellä. Kaupunki sykähdyttää häntä: Olen aina tykännyt Turusta, on ihana asua täällä. Meren läheisyys ja jokirannan maisemat viehättävät Paulaa. Hän on kiinnostunut Turun historiasta ja vanhoista rakennuksista, joihin liittyvää kirjallisuutta hän lukee mielellään vapaaaikanaan vastapainoksi työlleen. n Hengitys >

16 Kotona kuntoon! Teksti: Virve Järvinen Kuva: Martin Novak/Dreamstime Kotikuntoilu vaatii vähän tilaa ja aikaa, mutta ennen kaikkea asennetta. Listasimme viisi vekotinta, joilla siihen saa uutta intoa. Kun kynnys lähteä liikkumaan ulos tai liikuntakeskuksiin on suuri vaikka sairauden vuoksi, kuntoiluväline mahdollistaa tehokkaan harjoittelun kotona. Se saattaa motivoida liikkumaan silloin, kun perusjumppa ei innosta. Jotta väline niin tekisi, se kannattaa hankkia harkiten: käyttäjänsä ajankäytöstä kilpailevia asioita kun kotona riittää kotitöistä television katseluun. Ennen ostopäätöstä kannattaa kysyä ystävien ja tuttavien käyttökokemuksia kotikuntovälineistä. Laitteelle pitää olla kotona oma paikka tai sitten sen on oltava niin pieni, että sitä on helppo säilyttää vaikka lipaston laatikossa. Jos laite pitää joka kerta koota, se jää herkästi käyttämättä, fysioterapeutti Anne Hahl-Korpinen Verve Mikkelistä kertoo. Hyvässä kuntolaitteessa on selkeät käyttöohjeet ja jos mahdollista, vastaavaa laitetta olisi hyvä päästä kokeilemaan ennen ostoa fysioterapeutin tai liikunnanohjaajan kanssa. Hengityssairas hyötyy kuntovälineestä, joka parantaa kestävyyskuntoa, 16 Hengitys >

17 Kotikuntoiluun sopivat välineet 1. Kuntopyörä Sopii hengityssairaalle, polvi- ja suurimmalle osalle selkäoireisista kestävyyskunnon parantamiseen. Jos hapetus on heikko, pyörää voi polkea yhdellä jalalla kerrallaan. + käy kaikenkuntoisille ja mahdollistaa kestävyysliikunnan silloin, kun esimerkiksi pakkanen tai siitepölyt estävät ulkoilun. Polkeminen on helppo yhdistää televisionkatseluun. on kallis, tosin pyöriä myydään paljon käytettyinäkin. Osassa on painorajat. 2. Vastuskuminauha Tuo lisävastusta lihaskuntoliikkeisiin, kun se pidetään koko liikkeen ajan kireänä. Sen avulla voi parantaa ryhtiä ja niska-hartiaseudun verenkiertoa ja lihaskestävyyttä. + on edullinen ja tehokas: lisää vastusta saa kiepauttamalla nauhaa käden ympäri tai hankkimalla tarvittaessa jäykemmän nauhan. Osassa on mukana ohjeet, lisää liikkeitä löytää netistä. kipeyttää hartiat ja ranteet, ellei jumppaaja muista pitää hartioita alhaalla ja ranteita suorina. Oma tekniikka kannattaa tarkistaa peilistä. 4. Jumppakeppi Sopii niska-hartiaseudun verenkierron ja liikkuvuuden lisäämisen: mahdollistaa mm. hartiarenkaan avaavat liikkeet. Keppijumppaohjeita löytyy googlaamalla netistä. + on halpa, sillä pitkä harjanvarsi käy jumppakepiksi: oikea ote kepistä on omaa hartianleveyttä leveämpi. Sopii myös tuolijumppaan. vaatii jumpatessa ympärilleen jonkin verran tilaa tai kattolamput ja kukkavaasit ovat vaarassa. 5. Tasapainotyyny Soveltuu erityisesti tasapaino- ja koordinaatioharjoitteluun sekä syvien lihasten aktivoimiseen. Tasapaino alkaa heiketä nelikymppisenä: sitä kannattaa treenata, sillä hyvänä se ehkäisee kaatumistapaturmia. + ei vie paljon tilaa, sopii kaikenikäisille. Tyynyn voi laittaa tuolille istuinalustaksi ja treenata huomaamatta syviä lihaksia. voi olla liian helppo, jos tasapaino jo hyvä. Haastetta harjoitteluun tulee esimerkiksi tekemällä liikkeet silmät kiinni. tehostaa hengitystä ja limaneritystä ja/ tai lisää rangan liikkuvuutta. Hyvä väline haastaa sekä aloittelijan että pidempään liikkuneen. Liikunnasta on hyötyä vain säännöllisenä. Sellaista siitä tulee, kun kytkee sen johonkin rutiiniin. Itselleen voi luvata, että aloittaa aamun jumpalla tai jumppaa aina, kun katsoo televisiosta omaa lempiohjelmaa. Jumppatuokioon valmistaudutaan alkuverryttelyllä, vaikka tanssimalla kotona tovi. Jos käytössä on keuhkoputkia avaava lääke, sitä otetaan viimeistään vartti ennen jumppaa. Ihan kuten ohjatussa liikunnassa, kotijumppakin päättyy venytyksiin. 3. Jättipallo On monipuolinen väline, joka mahdollistaa lihaskunto-, kestävyys-, liikkuvuus- ja tasapainotreenin, sopii myös limanvalutusasentoihin. Pallon koko määräytyy liikkujan pituuden mukaan. + on hauska ja haastava väline, jolla pomputtelu puuskuttaa. Pelkkä pallon päällä istuskelu ja pakaralta toiselle keikuttelu treenaa tasapainoa ja parantaa kehon hallintaa. vaatii aloittelijalta varovaisuutta, ettei väline karkaa alta. Kokonsa vuoksi vaikea säilytettävä. Kotikutoinen kelpaa Käytetyt, vedellä tai hiekalla täytetyt muovipullot käyvät käsipainoista: pystysoutu eli pullojen nosto vartaloa pitkin alhaalta lähelle rintaa avaa rintakehää kunhan kyynärpäät avautuvat samalla sivulle. Tiiviiksi rullattu kylpypyyhe vastaa pilates-rullaa: lepo selkärangan suuntaisesti asetetun pyyhkeen päällä avaa hartiaseutua. Tavallinen tyyny haastaa epätasaisena tasapainon: tyynyn päällä yhdellä jalalla seisominen treenaa tasapainoa. Lisähaastetta tulee, kun liikuttaa vapaata jalkaa. n Hengitys >

18 Ehkäise keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet Teksti: Marjatta Karvinen Kuvat: Mauri Ratilainen Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvointia, jopa ennustetta. Niiden välttämiseen on onneksi keinoja. Pahenemisvaiheet koettelevat rankasti keuhkoahtaumatautia sairastavan elämää. Vaikeaa tautia sairastava ajautuu pahenemisvaiheisiin toistuvasti ja tarvitsee usein jopa sairaalahoitoa. Jokainen pahenemisvaihe huonontaa keuhkojen toimintaa ja taudin ennustetta. Samalla myös menehtymisen riski kasvaa. Porvoon keuhkopoliklinikan apulaisylilääkäri, keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Ekroos kääntää asian toisin päin: Kun pahenemisvaiheet saadaan vähenemään, estetään keuhkojen toiminnan heikentyminen siis erittäin todennäköisesti parannetaan ennustetta. Sairastuneen itsensä kannattaa tehdä kaikkensa pahenemisen välttämiseksi: keinot löytyvät lääkityksestä ja elämäntavoista. Pahenemisvaihe ei tunne kalenteria Keuhkoahtaumatauti oireilee omaan tahtiinsa vuodenajasta riippumatta päinvastoin kuin astma. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on keskimäärin kaksi pahenemisvaihetta vuodessa. Heistä noin 40 prosenttia tarvitsee osastohoitoa (Hengitysliiton ja Leiraksen tutkimus 2011). Vaikeimmassa tautimuodossa pahenemisvaihe seuraa toistaan. Edes infektiota ei tarvita sitä laukaisemaan. Oireet hankaloituvat pikku hiljaa, potilas voi päivä päivältä huonommin ja tarvitsee lopulta lääkäriä, ehkä jopa sairaalahoitoa, Ekroos sanoo. Sen sijaan keskivaikeaa tautia sairastavat tuntevat nahoissaan flunssakauden. Heidän oireensa lisääntyvät, kun sää viilenee ja virukset lähtevät liikkeelle. Keskivaikeasti sairaankin tilanne päätyy usein pahenemisvaiheeseen. Erilaiset tautimuodot jaotellaan niin sanotun fenotyypin mukaan: yhtä luonnehtii nimenomaan tiheään toistuvat pahenemisvaiheet, toisessa pahenemiskaudet taas liittyvät infektioihin, joihin potilas poikkeuksellisen herkästi sairastuu. Savuttomuus suojaa Keuhkoahtaumataudin tärkein hoitokeino on savuttomuus; tupakointihan on lähes ainoa keuhkoahtaumataudin syy. Tutkimuksen mukaan tupakoivista noin 35 prosenttia sairastuu, useimmat noin 20 vuoden tupakoinnin jälkeen tupakoinnin määrästä ja tavasta riippuen. Kun keuhkoahtaumatauti todetaan, osa keuhkokudosta on yleensä jo ehtinyt vahingoittua. Tupakoimattomuus on tehokkain hoitokeino, mutta silläkään ei korjata jo syntynyttä keuhkovauriota. Lopettaminen kannattaa silti. Lievässä keuhkoahtaumataudin vaiheessa se voi ratkaisevasti vähentää tulehdusta ja lääkkeen tarvetta. Savuttomuus suojaa vaurioitumatonta keuhkokudosta. Pahenemiskaudet vähenevät ja elämänlaatu paranee. Ekroos suosittelee potilailleen tupakasta vieroituksen tueksi lääkkeitä, ryhmäohjausta tai yksilöterapiaa vaihtelevasti henkilön mukaan. Lääkkeet hoitavat Lääkäri valitsee runsaasta lääkearsenaalista erilaisille potilaille ja erilaisiin tautityyppeihin sopivat valmisteet. Parantavaa lääkitystä ei vielä ole keksitty, mutta oireita ja pahenemisvaiheita voidaan vähentää. Satunnaisesti oireileva potilas saa yleensä keuhkoputkia laajentavan lyhytvaikutteisen lääkkeen, jatkuvasti oireileva pitkävaikutteisen. Toistuviin pahenemisvaiheisiin käytetään yleensä sisäänhengitettävää kortisonin ja pitkävaikutteisen keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhdistelmää, pitkävaikutteista antikolinergia ja mahdollisesti teofylliiniä. Vaikeasti sairaat hyötyvät niin sanotusta kolmoislääkityksestä (triple therapy) eli pitkävaikutteisen avaavan, sisäänhengitettävän kortisonin ja pitkävaikutteisen antikolinergin yhdistelmästä. Lääkitys räätälöidään potilaskohtaisesti oireilun, keuhkojen toiminnan ja pahenemisvaiheiden historian perusteella, Ekroos sanoo. Hän korostaa säännöllisen lääkehoidon merkitystä. Potilaan on hyvä tietää, 18 Hengitys >

19 Keuhkoahtaumatautia sairastava Bengt Nyström on osallistunut Porvoon sairaalassa järjestettyyn kuntoutukseen, jossa hän sai henkilökohtaista opastusta ja ohjeita kuntoiluun. Sen seurauksena hän innostui aloittamaan liikunnan. Kuntopyörän päällä hän vilkaisee mittaria, mutta oppii ennen muuta tunnistamaan rasitusta itsessään. Eihän kadullakaan kuljeta mittari kädessä, fysioterapeutti Hanna Syrjänen sanoo. Hengitys >

20 että tietyt lääkkeet on tarkoitettu myös parantamaan ennustetta. Mikäli keuhkoahtaumatautia sairastavalla on toistuvia pahenemisvaiheita, lääkäri kirjoittaa hänelle varalle kortisonia ja antibioottikuurin. Hyvän ohjauksen ja kirjalliset ohjeet saanut potilas osaa seurata ohjeitaan ja aloittaa lääkityksen hyvissä ajoin. Liikunta pitää hengissä Tuore saksalaistutkimus on tuonut uutta tietoa säännöllisen liikunnan merkityksestä: se voi jopa parantaa keuhkoahtaumapotilaan ennustetta. Tutkimuksessa seurattiin potilaiden liikuntatottumuksia neljän vuoden ajan. Osa potilaista käveli päivittäin 6000 askelta, osa Enemmän kävelleet selvisivät neljän vuoden seuranta-ajan hyvissä voimin, vähemmän kävelleistä 30 prosenttia kuoli. Näin vahvaa näyttöä ei lääkkeistä ole saatu! Ekroos kertoo vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavasta potilaastaan, joka leikkaa käsikäyttöisellä leikkurilla ison pihanurmikon. Miehellä kuluu suoritukseen kaksi päivää, kun hän istahtaa puutarhatuoliin lepäämään aina kolme sivua ajettuaan. Lääkäri ihailee potilaansa sitkeyttä. Terveyden puolesta ei tarvitse rehkiä, kohtuus riittää. Ekroos puhuu hyötyliikunnan ja pätkäliikunnan puolesta: Jokainen kymmenen minuutin liikunta koituu liikkujan eduksi. Nurmikon leikkuu, lumityöt ja siivoaminen ovat loistavia lajeja. Niistä täyttyy helposti terveysliikunnan viikoittainen tavoite kolme kertaa puoli tuntia, mikä jo pitää keuhkoahtaumatautipotilasta hengissä. Keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa voimiensa salliessa harjoittaa myös lihaskuntoa. Oikeat ja sopivat liikkeet löytyvät parhaiten asiaan perehtyneen fysioterapeutin ohjauksessa. Potilaat hyötyvät suuresti pahenemisvaiheen jälkeisestä sairaalakuntoutuksesta. Käy rokotuksessa Keuhkoahtaumatautia sairastava sairastuu muita herkemmin influenssaan ja saa muita herkemmin jälkitaudin. Influenssarokotus on ilmainen ja se pitää ottaa joka syksy. Keuhkoahtaumaa sairastavan, ja varsinkin vaikeasti sairaan, on järkevää suojata itsensä myös keuhkokuumeelta. Uusi pneumokokkirokote maksaa 90 euroa tai sen saa ilmaiseksi. Suoja kestää loppuiän. Rokotuksella ehkäistään tehokkaasti myös pahenemisvaiheita. n Kuntopyöräilyn jälkeen Begnt saa Hannalta käsipainot. Fysioterapeutti tartuttaa innostuksen ohjattavaansa.

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry

Palveluketju paperilla ja käytännössä. Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Palveluketju paperilla ja käytännössä Erityisliikunnan symposio 2.6.2016 Scandic Park Helsinki Janne Haarala ja Veera Farin Hengitysliitto ry Hengitysliitto Edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot