Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistymässä"

Transkriptio

1 1/2010 Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistymässä Pääsihteeri Timo Tanner jälkipalkalle Eläkeiän nosto torjuttiin Tampereen työnseisaus VR:n tulos 2009

2 Pääkirjoitus Helsingissä 22. päivänä helmikuuta 2010 Nyt varauduttava jo ensitalven varalle Voimia, sanoo ministeri junamatkustajille, mutta kuka antaisi niitä lisää henkilökunnalle? VR:n henkilöliikenteen täsmällisyydestä on kirjoitettu koko talvi ja junat ovatkin olleet ennätyksellisen myöhässä. Eniten on valittamisen aihetta löydetty tiedottamisesta ja vastuu siitä on lykätty veturinkuljettajan ja konduktöörin harteille. Etenkin vanhempia kuljettajia on syytetty laiskasta tiedottamisesta. (VR Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen, esim. Turun Sanomat ja Kaleva ). Kuljettajan tärkein tehtävä on pitää juna liikkeessä ja kalusto-ongelmien selvittely on päällimmäisenä mielessä, sillä kuuluttamalla ei vika korjaannu tai vaihteet tule lakaistua. Kuulutusten puuttuminen ei siis johdu siitä, että kuljettajaa ei kiinnostaisi, vaan se hoidetaan muiden tärkeiden tehtävien ohella. Talvi on haaste julkiselle liikenteelle ja tämänvuotinen talvi on ollut erityisen vaikea. Myöhästelevät liikennevälineet aiheuttavat mielipahaa ja harmia meille kaikille ja henkilökunta saa syyt niskoilleen, vaikka he harvoin asialle mitään voivat. Töistä tai koulusta myöhästyvä ei siitä lepy, että hänelle vakuutetaan VR:n pystyvän tilastojen valossa täsmällisempään toimintaan kuin muut eurooppalaiset yhtiöt. Talveen valmistautuminen on jäänyt muutosohjelman jalkoihin VR:n johdon keskittyessä toiminnan tehostamiseen. Rautatieläisliitot ottivat tähän asiaan kantaa yhteiskokouksessaan Tampereella (lisää kokouksesta s ) antamassa julkilausumassaan: Aikaisemmin talviliikenteen mahdollisiin ongelmiin varauduttiin hyvissä ajoin syksyisin. Nyt on keskitytty omistajaohjauksen vaatiman muutosohjelman läpiviemiseen ja unohdettu päivittäistoimintojen johtaminen Henkilöstön on pystyttävä keskittymään kunnolla myös VR:n perustehtävään eli henkilöiden ja tavaroiden turvalliseen ja täsmälliseen kuljettamiseen. (ks. julkilausuma s. 17) Nyt on varautumisen sijasta tyydytty selittelemään. Toivoa sopii, että VR:n johto ottaa opikseen tämän talven ongelmista. Talveen pitää varautua kunnolla näillä leveysasteilla. Tänä talvena saatu tieto on syytä kerätä talteen ja kehittää toimintamallit tuleville vuosille, jotta tällaista katastrofaalisiin mittasuhteisiin paisunutta tilannetta ei pääsisi syntymään uudelleen. Pallo on syytä heittää myös Liikennevirastolle, jotta radan kunnostustöihin ja uusiin raiteisiin saataisiin riittävästi rahaa. Harva matkustaja käsittää, että Suomen rataverkko on suurimmaksi osaksi yksiraiteista. Yhden raiteen välityskyky on noin 50 junaa vuorokaudessa, kun kaksoisraiteella se on 200 junaa/ vrk. Jos juna ei ole aikataulussaan, myöhästyttää se myös samalla raiteella kulkevat vielä aikataulussaan olevat junat, sillä aina joku joutuu odottelemaan ohituspaikalla. Erityistilanteisiin on syytä varautua myös kaluston ja henkilökunnan määrissä. VR suunnittelee huoltokuljettajien määrän rajua vähentämistä, vaikka nyt on nähty, että omalla työpanoksellaan ja asiantuntemuksellaan ovat uhanalaiset huoltokuljettajat olleet pelastamassa kalusto-ongelmissa. Olisiko tätä(kin) päätöstä syytä harkita uudelleen? 2 Veturimies 1/2010

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Nyt varauduttava jo ensitalven varalle 4 Puheenjohtajan palsta: Vastakkainasettelun aika on ohi? 6 Kuljetusliitojen yhteistyö tiivistymässä 8 Hallitus Uusi liittosihteeri 10 Voimien kokoamisen aika 14 VR:lle heikko tulos Tanner: Toimitusjohtaja Aro puntaroi VR:n näkymiä 18 Pääluottamusmies: Tuli talvi halla Rautatieliittojen yhteiskokous Tampereella 41 Kylmälahden sauna Työsuojelu 22 Erityisvaltuutettu: Muistellaan mennyttä 25 Miksumies: Utopia työvuorojen tehokkuudesta Vapaa-aika 47 Ristikko 49 Joutoaikaa 52 Lomahovin hakukaavake Kaunis ja luminen talvi on tehnyt hallaa VR:n toiminnalle. Työntekijöiden näkökulmia sivuilla 2 ja 4-5 sekä 18 ja Kuljetusliittojen hallinnot päättivät aloittaa uuden liittohankkeen, sivut 6-7. Veturimieslehti täytti 100 vuotta, sivut Kylmälahden iso sauna näyttää ensikesänä erilaiselta niin ulkoa kuin sisältäkin, remontista sivulla 41. Veturimies 100 vuotta 26 Veturimies-lehti juhli 28 AY-juristi muuttuvassa maailmassa Kentältä 20 Tampereen työnseisaus 32 Nykänen: Eestaas ja takaisin 34 Kari Riutta: Kyösti Kylälä valloitti Euroopan 38 Nurminen: Kesäpojan testamentti 46 Heikkinen: Saalista Nilakasta Veturimies-lehden vuoden 2010 ilmestymispäivät ovat: Aineiston oltava toimittajalla: Teksti mieluummin sähköpostin liitetiedostoina. Kuvat muokkamattomina jpeg tiedostoina tai paperikuvat postin kautta. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja: Maria Mälkki Toimittaja: puh: (09) , Markku Vauhkonen GSM fax (09) Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Maria Mälkki ja Markku Vauhkonen. Koti os:kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2010: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 1/2010 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Vastakkainasettelun aika on ohi? Tämän väittämän kuulimme usein ennen viime eduskuntavaaleja. Se oli sitä aikaa kun useammat suomalaiset puolueet julistivat olevansa työväenpuolueita. Tämä sanoma upposi hyvin suomalaiseen duunariin. Me kaikki olimme astuneet uuden, vielä näkemättömän ajan lähettiläiksi. Ajan, minkä ominaispiirre oli omien juurien hautaaminen ja porvarillisen ajatusmaailman omaksuminen, ikään kuin annettuna. Julistettiin poliittisen eliitin olevan Sari sairaanhoitajan puolella ja oletettiin sen ajavan heikoimmassa asemassa olevan ihmisen asiaa. Maailmantalouden realiteetit seisahduttivat Suomen syksyllä 2008, vaikka vielä silloinkin valtionvarainministeri julisti eduskunnalle maailmantaloudessa vellovan myrskyn, jonka laineet eivät tule ulottumaan Suomeen. Miten väärässä voi joku ihminen ollakaan tämän lausunnon myötä? Ministeri, jolla olisi pitänyt olla valtakunnan paras informaatio maailmantalouden ennen näkemättömistä ongelmista! Eläkehiihdot Talvella 2009 pääministeri Matti Vanhanen keksi ideahiihdossaan Rukalla, kaiken pelastavana lääkkeenä maailmantalouden lamaan vastauksena olevan suomalaisten eläkeiän nostamisen 63 vuodesta 65 vuoteen. Pääministeri viittasi kintaalla vuonna 2004 toteutetulle suurelle eläkeuudistukselle, kehittäessään oman Suomen selviytymisstrategiansa. AY -liike ei luonnollisesti voinut hyväksyä maan hallituksen kaavailuja eläkeiän yksipuolisesta nostamisesta. On itsestään selvää, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että työuria tulee pyrkiä pidentämään tulevaisuudessa kun työllisyys paranee ja ihmisten keskimääräinen elinikä edelleen karttuu. Työuria voidaan pidentää alku- ja loppupäästä. Vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen yksi keskeinen tekijä on eläkelaskennassa käyttöönotettu elinaikakerroin, joka määrittää eläkkeelle jäävän ikäluokan eläkkeen tason, suhteessa vuonna 2009 jääneiden eläketasoon. Kertoimessa huomioidaan kyseessä olevan ikäluokan tulevan elinajan odote. Tämä elinaikakerroin takaa tulevaisuudessa juuri sen, mitä pääministeri Vanhanen pyrki toteuttavansa mahtimääräyksellään eläkeiän korottamisella. On selvää kaikkien tahojen ymmärtävän, että tulevaisuudessa ihmisten työuria tulee pidentää eri keinoin, niin Suomessa kuin muissakin EU maissa. Yksi keskeinen edellytys kuitenkin on, että työpaikkoja on riittävästi, jotta ihmiset voivat työtänsä tehdä. AY -liike pystyi yhteisvoimin osoittamaan pääministeri ajatuksenjuoksun virheelliseksi ja sen seurauksena perustettiin kaksi työryhmää pohtimaan, millä keinoin suomalaisten työuria voidaan tulevaisuudessa pidentää. Toisen työryhmän tehtävänä oli löytää pehmeitä keinoja, joilla vaikutettaisiin siihen, että ihmiset jaksaisivat ja pystyisivät työskentelemään pidempään. Työterveyshuollon palvelut sekä erilaiset ikääntyviä työntekijöitä työssään tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudet arvioitiin kiistatta lisäävän työurien pituutta. Toisen työryhmän tehtävänä oli löytää keinoja työurien pidentämiseen eläkelainsäädännön muutosten kautta. Tässä työryhmässä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, osoitti sitten todellisen kantansa siihen, mitä työnantajien edusjärjestö asiasta ajattelee. Työryhmän työ kaatui EK:n käsittämättömiin pyrkimyksiin lopettaa työttömyysturvan lisäpäiväoikeus, joka koskee nimenomaan ikääntyneitä työntekijöitä työtehtävien päättyessä irtisanomisiin. Yhtenä EK:n monista vaatimuksista oli myös, että 63 vuoden eläkeiän edellytyksenä tulee olla 40 vuoden työhistoria. Tosin sanoen, ellet ole ehtinyt työelämään ennen 23 vuoden ikää, ei sinulla ole oikeutta jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä. Maan hallituksen sekä EK:n ideologiset näkemykset eivät hyväksy sitä seikkaa, että nykyisen TyEL lain mukaan, työntekijä voi itse arvioida tarpeensa ja mahdollisuutensa jatkaa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen. Edellä mainittujen tahojen ideologian mukaan duunarin pitää jatkaa pakosta töissä, ei omasta halusta. Vastakkainasettelun aikahan kuulemma on ohi. Eläkeiän noston torjuminen oli palkansaajajärjestöjen voitto ja se osoitti selkeästi, miksi Suomessa edelleen tarvitaan korkeasti järjestäytynyttä palkansaajaliikettä. Talviliikenteestä VR Yhtymässä työskentelevät ihmiset ovat kokeneet kulumassa olevan talven erittäin raskaana. Talvi on kieltämättä ollut poikkeuksellinen, ainakin kestoltaan ja lumimäärältään Etelä - Suomessa. Etelässä junaliikenne on toteutunut ennakkosuunnitelmiin nähden heikosti. VR, Liikenne- ja viestinministeriö, Helsingin seudun liikenne (vanha YTV) sekä useat muut tahot ovat syytelleet tosiaan, missä mättää kun junat ja mat- 4 Veturimies 1/2010

5 kustajat kohtaavat toisiaan huonosti laadittuihin aikatauluihin nähden. Kaikilla osapuolilla on peiliin katsomisen paikka jo ennen seuraavaa talvea. Talvi tulee taas ja on syytä tehostaa kunnossapito-organisaatiota kaluston osalta, ratalaitteiden kunnossapito-organisaatiota tulee edelleen kehittää ja parantaa, liikenteenohjausjärjestelmiä tulee parantaa sekä keskeisenä tekijänä matkustajainformaation tasoa on parannettava. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee varmistaa riittävä rata- sekä ratapihakapasiteetti liikenteelle. Syytä on muistaa talviliikenteen ongelmat myös silloin, kun aurinko taas paistaa korkeammalta ja pidempään. Muutosohjelman myötä yhtiöstä on kaavailtu vähentyvän 1200 työpaikkaa. Onko niin, että näillä työpaikoilla ei ole mitään merkitystä aikataulunmukaisen liikenteen toteuttamisen kannalta? Itse olen sitä mieltä, että niillä on erittäin paljon merkitystä asiakaspalvelun laadun ja liikenteen kannalta. Otetaan esimerkiksi työnantajan halu päästä eroon huoltokuljettajista. Helsingin huoltokuljettajilla on ollut merkittävä rooli tänäkin talvena liikenteen toteuttamisessa. Huoltokuljettajat ovat todellisuudessa usein ainoa ja nopeim- Liiton ajankohtaista min mobilisoitavissa oleva liikenteen häiriönhoitoreservi. Tässä yhteydessä on tarpeellista myös huomioida huoltokuljettajina työskentelevien henkilöiden korkea ammattitaito kaluston häiriönpoistossa. Veturimiesten kannalta huoltokuljettajien tekemä työ on äärimmäisen arvokasta ja tarpeellista. Huoltokuljettajantyö on osa veturimiestyötä ja toivottavasti sen tärkeys liikenteelle tunnustetaan sekä nähdään myös yhtiön johdossa. Eläkeiän nosto torjuttiin Ay-liike sai torjuttua eläkeiän noston sekä leikkaukset ikääntyneiden työttömyysturvaan työuria koskeneissa neuvotteluissa. Vaikka kaikista asioista ei päästykään sopuun, työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmä osoitti toimivuutensa erittäin vaikeassa tilanteessa. Työurien pidentämistä ja eläkejärjestelmän uudistuksia pohtineissa työryhmissä ay-liike saavutti tärkeimmän tavoitteensa eli pystyi torjumaan suomalaisten eläkeiän noston. Vanhasen hallitus sopi viime keväänä työmarkkinajärjestöjen kanssa, että järjestöt etsivät vaihtoehtoja eläkeiän nostamiselle. Tämän toimeksiannon järjestöt täyttivät ja löysivät keinot, joilla suomalaisten työuria voidaan jatkaa kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työttömyysturvaan ei leikkauksia Työnantajapuoli kytki työuraneuvotteluihin vaatimuksen ikääntyneiden työttömyysturvan leikkauksista eli ns. työttömyysputken poistamisesta. Tämän palkansaajajärjestöt saivat torjuttua. Myös työnantajien vaatimukset osaaikaeläkkeen poistamisesta ja työuran pituuden vaikuttamisesta eläkeikään torjuttiin. Sosiaalitupo pysyy voimassa Vuosi sitten hallitus ja työmarkkinajärjestöt solmivat ns. sosiaalitupon. Siinä sovittiin, että ikääntyneiden työttömien työllistämistä tehostetaan ja ns. lisäpäivistä neuvotellaan saatujen kokemusten pohjalta vuoden 2011 loppuun mennessä. Työnantajien EK yritti nyt aukaista sopimuksen ja lakkauttaa koko lisäpäiväjärjestelmän. SAK piti vahvasti kiinni sosiaalitupossa sovituista asioista ja pystyi torjumaan EK:n vaatimukset. Ahtelan työryhmästä keinot Työelämän uudistuksia pohtineessa työryhmässä löydettiin keinot, joilla eläkkeellesiirtymisikää voidaan myöhentää reilulla vuodella. Sen lisäksi koulutukseen liittyvät toimenpiteet pidentäisivät työuria alkupäästä 8 kuukaudella. Olennaisinta on vähentää työkyvyttömyyseläkkeille joutuvien määrää. Ahtelan ryhmän keskeisimmät esitykset ovat: - työterveyshuollon saattaminen kuntoon - myös työttömille taataan terveyspalvelut - osa-aikalisällä tuetaan nuorten työllistymistä ja ikääntyvien jaksamista työelämässä - työhyvinvointi otetaan osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa - Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan palvelukeskus, joka luo kriteerit työhyvinvoinnin edistämiselle työpaikoilla - kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille tarjotaan koulutuspaikka - työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään - korkeakouluopintoihin siirtymistä nopeutetaan. Työryhmän esitykset siirtyvät nyt nopealla aikataululla kustakin asiasta vastaavan ministeriön valmisteluun SAK viestintä Veturimies 1/2010 5

6 Liiton ajankohtaista Teksti ja kuva Markku Vauhkonen Kuljetusliittojen yhteistyö tiivistymässä Kuljetusalan yhteistyöprojekti on selvitysmies Harri Mélinin tekemän kattavan selvitystyön pohjalta laajenemassa uuden liiton perustamiseen. Kuljetusliitot ovat käsitelleet jo aikaisemmin hallinnoissaan Mélinin raportin. Nyt kuljetusliittojen hallitukset kokoontuivat yhteiskokoukseen käsittelemään hankkeen aloittamista. Yhteistyöprojektin nyt alkanutta jatkovaihetta vetää Lauri Ihalainen. Tähtäimenä on käynnistää hanke uuden Logistiikka-alan ammattiliiton perustamiseksi. Mahdollisessa uudessa liitossa olisi noin jäsentä. Pohdintaa VML:n hallitus kokoontui ennen yhteiskokousta miettimään veturimiesten kantaa olla edelleen mukana yhteistyöprojektissa. Päätöksen pohjaaineistona oli Lauri Ihalaisen tekemä selvitys hankkeen etenemismallista. Aikaisemmin keväällä 2009 veturimiesten valtuusto teki päätöksen, että selvitystyötä jatketaan, joten myös hallitus päätti jatkaa selvitystyössä mukanaoloa. Yhteiskokous Yhteiskokouksessa liittojen puheenjohtajat kommentoivat lyhyesti esittelyä ja kertoivat omien hallintojensa kannat kuinka hankkeessa ollaan mukana. -Timo Räty: AKT:n hallitus on asiaa käsitellyt ja valmis lähtemään mukaan jatkoselvityksiin. -Simo Zitting: SMU:n hallitus, valtuusto ja edustajakokous on asiaa käsitellyt ja on mukana jatkoselvityksessä. -Thelma Åkers: SLSY lyhyesti, tahdomme. -Juhani Haapasaari: IAU kyllä tämä meillekin käy. -Tero Palomäki (VML:n hallituksen varapj) VML veturimiehet ovat avoimesti mukana selvitystyössä. -Esa Vilkuna: PAU mukana samoilla linjoilla. Mukana hankkeessa Hankkeessa ovat mukana Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Ilmailualan Unioni IAU ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry ja Veturimiesten liitto VML ry. Hankkeessa mukana olevat liitot päättivät käynnistää yhteisen hankkeen, jonka tavoitteellisena päämääränä on yhteisen uuden Logistiikka-alan ammattiliiton (LAL) perustaminen. Liittojen lopullinen kannanmuodostus uuden liiton perustamiseen tapahtuu tämän selvityshankkeen esitysten valmistuttua ja kokonaisharkinnan pohjalta. Veturimiesten osalta lopullinen ratkaisu on mahdollista aikaisempien päätösten mukaan vasta vuoden 2013 valtuuston vaalikokouksessa. Näin suuri ja tulevaisuuteen vaikuttava päätös tulee tehdä niiden uusien valtuutettujen, joita päätös eniten koskee. Hanketta valmisteleva organisaatio Yhteiskokous päätti projektiorganisaation. Organisaatioon kuuluvat liittojen hallitukset, projektin hallitus ja neljä työryhmää. Projektin hallitukseen kuuluvat: SMU Simo Zitting ja Markku Knuutinen ja varalle Kenneth Bondas. PAU Esa Vilkuna ja Timo Heikkinen. IAU Juhani Haapasaari. AKT Timo Räty ja Taisto Saarinen. VML Risto Elonen ja Taisto Lahtinen. SLSY Hallituksen jäsen ja Hannele Siika-Aho. Asiantuntijaryhmien kokoonpano VML:n osalta: Edunvalvonnan ja sen osana sopimuspolitiikan linjauksia valmisteleva työryhmä jossa VML:n edustajia ovat Maria Mälkki ja Jorma Viitanen. Taloutta, kiinteistöä ja liiton tukipalveluja koskevien linjausten työryhmä, edustajana Taru Sundelin-Ojala Työttömyyskassojen yhteistyötä valmisteleva työryhmässä VML:n edustajana on Kari Ojala Järjestäytymistä, järjestötyötä, jäsenpalveluja sekä koulutusta ja tiedotus/viestintälinjauksia valmisteleva työryhmän edustajina Tero Palomäki ja Maria Mälkki. Näissä eri työryhmissä on tarkoitus selvittää, onko liittojen toimintaa ylipäätään mahdollista yhdistää vai onko näkemykset esim. taloudenhoidosta tai järjestötyöstä niin erilaiset, että yhdistyminen on käytännössä mahdotonta. Työryhmien ensimmäinen kokous on yhteinen ja sen ensimmäisiä asioita on tarkentaa ryhmien välinen työnjako. Aikataulu Uuden liiton perustamiseen tähtäävän hankkeen alussa käydään projektin hallituksessa perusteellinen ja yhteisiin johtopäätöksiin tähtäävä tarkentava keskustelu. Silloin keskustellaan auki millainen on uuden liiton toimintakulttuuri ja arvot. Tämä ohjaa myös sääntöjen valmistelutyötä. Lisäksi mielenkiintoinen asia ainakin veturimiesten kannalta on, mikä on sektorijaon tarkempi rakenne ja sektoreiden itsenäisyydenaste erityisesti edunvalvonnassa, päätöksenteossa ja toimintapolitiikassa? Nythän Mélinin selvitystyön pohjalta näkyvissä on viisi sektoria, autoliikennesektori, ilmailualansektori, postialansektori, rautatieliikennesektori ja merenkulun sektori. Yhteiskokouksessa eräänä mielipiteenä kuultiin matkailualan tarve olla omana sektorinaan. Heti tulee 6 Veturimies 1/2010

7 Liiton ajankohtaista Kuinka on edetty ja miten edetään? Seitsemän kuljetusliittoa teettivät kuljetusalan liittojen yhteistyön tiivistämistä koskevan esiselvityksen. Selvitysmiehenä on toiminut Tampereen Yliopiston sosiologian professori Harri Melin, joka on tunnettu työelämän tutkija ja asiantuntija. Selvitystyö valmistui Selvitysmies teki oman ja itsenäisen esityksensä kuljetusliittojen yhteistyön tiivistämisestä. Professori Melin esittää, että kuljetusalan ammattiliitot perustaisivat yhteisen yli jäsenen logistiikka-alan ammattiliiton. Marraskuussa 2008 VML:n ylimääräinen valtuusto käsitteli selvitystyötä ja päätti, että asiaa käsitellään ja päätökset mahdollisesta jatkoselvityksestä tehdään vuoden 2009 huhtikuussa pidettävässä valtuuston vaalikokouksessa. (Veturimies ) Kevään 2009 valtuuston vaalikokous päätti yhteistyöselvityksessä mukana olosta. Valtuusto päätti samalla, että selvitystyötä tekevä työryhmä raportoi valtuustolle työnsä etenemisestä vähintään neljän kuukauden välein. (Veturimies ) Syksyllä 2009 kuljetusliitot pyysivät ministeri Lauri Ihalaista arvioimaan hänen mahdollisuuksiaan toimia selvitysmiehenä kuljetusliittojen ns. LALprojektissa. Ihalainen kävi syksyn aikana keskustelut mukana olevien liittojen kanssa ja tarkoituksena oli arvioida, miten eri liitot olivat sitoutuneet selvitystyöhön kuuden kuljetusliiton hallintojen yhteiskokous päätti aloittaa hankkeen uuden Logistiikka-alan ammattiliiton perustamiseksi. Mahdollisen uuden liiton perustamisaikataulu on vuosien aikana. VML:n osalta lopulliset kannanotot ja päätökset uuden ammattiliiton suhteen tehdään vuoden 2013 vaalikokouksessa. mieleen myös satama-ala. Veturimiehiä koskevana rautatieala jäisi VML:n omiin käsiin, koska muut rautatiealan järjestöt ovat kääntäneet katseensa metrotunneliin. Kesäkuussa pidetään hallintojen yhteiskokous hankkeen välitarkistusta varten ja vuoden 2010 lopussa pitäisi olla ensimmäinen kokonaishahmotelma valmis. Oma jatkokäsittely Asiaa selvitetään valtuustolle ilmeisen varmasti seuraavan kerran VML:n ylimääräisessä valtuustossa jo vaikka se kokous käsittelee TES -asioita. Kun hanke etenee, valtuuston on käsiteltävä asiaa periaatteellisimpien osien kohdalta. Niitä ovat esimerkiksi rautatiesektorin itsenäisyys edunvalvonnassa ja alan edustus tulevassa liitossa. Tämä on kuitenkin nyt aika vaikeaa, kun eri vaihtoehdoista ja näkemyksistä ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa. Tarkoitus on, että nykyinen valtuusto ei päätä tästä asiasta, koska valtuusto vaihtuu nuoriin Asiaa voitaisiin käsitellä myös VML:n omalla nuorten AY-aktiivien kurssilla loppukesällä. Selvitystyö alkaa nyt ja pitää saada aikaiseksi konkreettisia näkemyksiä uuden liiton toiminnasta ja säännöistä sekä vallan ja vastuunjaoista. Siitä on selvitystyössä tässä vaiheessa kyse. Selvitystyöstä on VML:n edustajat valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti velvoitettu raportoimaan 4 kk:n välein. Muut muualle Kuuden kuljetusliiton hallitukset kokoontuivat pohtimaan uuden logistiikka-alan ammattiliiton perustamista. Hankkeessa ovat mukana AKT, PAU, IAU, SMU, SLSY ja VML. Etualalla hankkeen vetäjä Lauri Ihalainen, hänen takanaan seuraavilla riveillä Veturimiestenliiton hallintoa. Rautatiealan kaksi muuta liittoa Rautatieläisten liitto RL ry ja Rautatievirkamiesliitto RVL ry eivät ole tässä hankkeessa mukana. Nämä kaksi liittoa liputtavat avoimesti Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, JHL:n suuntaan ja ovat keskittämässä omaa edunvalvontaansa muun pääkaupunkiseudun raideliikenteen kanssa. Heidän tarkoituksenaan on arvioida kuinka suomalaisen raideliikenteen edunvalvonta voitaisiin saada saman katon alle. Termi raideliikenne käsittää rautateiden lisäksi raitiotie- ja metroliikenteen. Tämä uusi ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä ja RL:n ja RVL:n jäsenet siirtyisivät JHL:n jäseniksi. Veturimiehet eivät ole näissä JHL selvityksissä millään lailla mukana. Veturimies 1/2010 7

8 Liiton ajankohtaista Teksti ja kuva Markku Vauhkonen Hallitus 1/2010 Liiton hallitus piti vuoden 2010 ensimmäisen kokouksensa Tampereella rautatieläisjärjestöjen yhteiskokouksen yhteydessä. Asialista oli lyhyt mutta mielenkiintoinen. Palkankorotus Radio-ohjattavien veturien käyttöönottoon liittyvien palkankorotusten kohdentaminen on sovittu, koko nyt käytettävissä ollut korotusosuus on kohdennettu peruspalkkaan. Korotukset astuvat voimaan Toinen puoli korotuksesta neuvotellaan erikseen, kun muut ehdot täyttyvät. Valtuustoesitykset Esityksiä oli määräaikaan mennessä tullut 68. Työvaliokunta käsittelee saadut esitykset ja laatii lausuntoluonnokset ja päätöslauselmaehdotukset, jotka lähetetään koko hallitukselle lausuntoja varten. Tämän käsittelyn jälkeen valtuustoesitykset lähtevät sitten osastokäsittelyyn ympäri rataverkkoa. Hallituksen jäsenet velvoitettiin osallistumaan omien osastojen kokouksiin ja kertomaan mikä on tosiasiallinen mahdollisuus saada esityksiä läpi. Nykyinen työehtosopimus täytyy irtisanoa ennen neuvottelukierrosta ja hallitus hyväksyikin TES:n irtisanomisen. Hallitus keskusteli myös alustavasti tavoitteista sopimuskauden pituudeksi. Valtuusto joutuu ottamaan kantaa TES-esitysten lisäksi myös tähän kysymykseen kevään ylimääräisessä kokouksessa Ajankohtaiset asiat Sairauslomia varten tarvitaan jälleen sairauslomatodistus kuten ennen, joten sikainfluenssan poikkeusaika on loppunut. Työmatkoja varten ollut taksikorttikäytäntö loppuu. Tarvitessaan taksikyytiä työmatkalleen sellaisena aikana jolloin julkisia kulkuneuvoja ei ole käytössä, saa osan matkan hinnasta pois tekemällä matkalaskun. Työvaatteita voi jälleen tilata ja olemassa olevat varastot käytetään loppuun. Uusia työasuja ryhdytään tekemään vasta myöhemmin ja ne tulevat käyttöön 2011 alusta. Toimittaja ei ole vielä selvillä. Hallitus kuuli selostuksen Tampereella olleesta mielenilmauksesta. Asiasta kerrotaan enemmän tämän lehden sivuilla 20 ja 21. Kotkassa päivystysveturi oli kolhaissut paikallaan olevaa rekkaa. Käräjäoikeuden istunnossa veturinkuljettajalle oli lätkäisty 15 päiväsakkoa. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen. Hallitus istui Tampereella pohdiskelemaan mm. valtuustoaloitteiden suurta määrää. Esitysten käsittely annettiin työvaliokunnalle, jonka jälkeen muu hallitus tekee tarkennuksia lausuntoihin. Sen jälkeen esitykset lähtevät osastokierrokselle ja tulevat sieltä sitten valtuuston kokoukseen päätettäväksi. Ylimääräinen valtuuston kokous on Osastoissa voivat yksittäiset jäsenet vielä hyvin vaikuttaa esitysten käsittelyyn ennen valtuuston kokousta evästämällä omaa valtuustoedustajaa. Kuvassa pöydän takana vasemmalta Raimo Nikulainen, Timo Satomaa, Timo Kytölä, Janne Holopainen, Maria Mälkki ja Risto Elonen. Kuvassa selin Ari Pöllänen, Jorma Viitanen, Ari Kostiainen, Jorma Isosomppi ja Kari Ojala. 8 Veturimies 1/2010

9 Liiton ajankohtaista Ensituntemukset VML:n leirissä Uusi liittosihteeri Maria Mälkki Maria Mälkki on syntynyt 1975 Helsingissä. Hän on pääasiallisesti asunut toimenkuvaan kuuluu paljon erilaisia Veturimiesten liiton liittosihteerin Vallilan, Alppilan ja Kallion kaupunginosissa ja nyt pysyvästi asettunut tuuston sihteerinä, hoitaa oikeudelliset tehtäviä. Hän toimii hallituksen ja val- Suomenlinnaan. Maria on viisilapsisesta perheestä. Hänellä itsellään on osallistuu neuvottelutoimintaan ja asiat, oikeudenkäynnit ja valitusasiat, yksi lapsi, Katarina 2 v 8kk. Maria on erilaisiin työryhmiin ministeriössä, virastoissa kuin myös VR:llä ja VML:ssa. naimisissa Aki Mälkin kanssa, joka työskentelee Finnairin Tekniikan Avioniikassa alihankintasuunnittelijana. lehden päätoimittaja. Lisäksi liittosihteeri on Veturimies Maria Mälkin opiskelut Helsingin Erilaiset NTF, ETF ja ITF:n järjestämät kansainväliset kokoukset sekä yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa valmistuivat 2006 keväällä. naiskonferenssit kuuluvat toimenkuvaan. Valiokuntakuulemiset Edus- Opiskeluaikana hän työskenteli työtuomioistuimessa toimistosihteerinä, kunnassa tarvittaessa myös kaikkien Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO rautatieläisjärjestöjen yhteisedustajana, lausunnot ja lainvalmistelu ry:ssä (tosin vuokratyöntekijänä) työsuhdeneuvojana Valmistumisen jälkeen Maria Mälkki SAK:n eri valiokunnat ja kuljetusalojen (ministeriöt, työryhmät ym.) sekä meni töihin Suomen Journalistiliittoon neuvottelukunta työllistävät myös työehtoasiantuntijaksi, josta jäi perhevapaalle. Sen jälkeen hän on ollut omistamien yhtiöiden hallitustyö kuu- liittosihteeriä. Rautatien tukisäätiön välisen ajan luu myös tehtäviin. AKT:ssa lakimiehenä. Ensimmäinen vuosi VML:n palveluksessa on lähtenyt liikkeelle työntäyteisesti. Olen käynyt osaston kokouksissa kertomassa liiton kuulumisia ja esittäytymässä, suunnitellut nuorisotoimintaa ja koulutusta, osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön, perehtynyt eläkeasioihin, työehtosopimukseen, alan erityiseen lainsäädäntöön jne. Toimenkuva on erittäin laaja, joten kestää varmastikin vähintään tämä ensimmäinen vuosi, että pääsen sisälle kaikkiin sen osa-alueisiin. Työ on erittäin monipuolinen ja toimenkuva laaja. Miesvaltaisella alalla olen jo ehtinyt tottua työskentelemään ja veturimiehet eivät tässä mielessä eroa AKT:n jäsenistöstä. Porukka on luonnollisesti kuitenkin yhtenäisempää, kun kaikki työskentelevät samassa ammatissa ja samalle työnantajalle. VR:n vahva näkyvyys liiton toiminnassa onkin aika poikkeuksellista, liiton henkilökunta kun osallistuu jopa VR:n sisäisiin palavereihin. Itse olen mm. henkilöliikenne- sekä tuotanto ja palvelut -divisioonien yhteistoimintakokouksissa liiton edustajana. Tunnen olevani tällä hetkellä juuri siellä, missä haluankin eli ammattiliiton palveluksessa mielenkiintoisessa ja monipuolisessa työssä. Maria Mälkki Liittosihteeri Veturimiesten liitto ry John Stenbergin ranta Helsinki p. (09) gsm fax (09) Kirjoita kokemuksiasi työstä! Ensimmäistä kertaa järjestettävä valtakunnallinen kirjoituskilpailu Työ, leikki ja luominen on avattu Kilpailuun voi osallistua 1.5. saakka. Kilpailu kartoittaa millaisia ajatuksia työ, työläisyys, työttömyys tai vaikkapa pätkätyöt nykysuomalaisissa herättävät. Kirjoituskilpailun järjestävät Lauri Viita -seura, Väinö Linnan seura sekä F.E. Sillanpään seura näiden kolmen edesmenneen työn kuvaajan kunniaksi. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja Kansan Sivistystyön Liiton kanssa. Kirjoituskilpailun asiantuntijaraatiin kuuluvat kirjailijat Taija Tuominen ja Niina Hakalahti sekä kirjallisuudentutkija Antti Salminen. Kilpailussa on kaksi sarjaa, proosa ja lyriikka. Voittajat julkistetaan Työväenkirjallisuuden päivässä Werstaalla ja palkintosumma on yhteensä 4000 euroa. Kilpailuohjeet löydät sivulta Veturimies 1/2010 9

10 Liiton ajankohtaista Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Jaana Ahjokangas SAK-laisten rautatatieläisjärjestöjen liittojohtajat: On voimien kokoamisen aika VR:n työntekijät ovat saaneet totutella muutaman kuukauden ajatukseen VR:n muutosohjelmasta ja työnantajan tavoittelemasta 1200 henkilötyövuoden vähennyksestä. Vaikka VR:n ongelmat tiedettiin ja henkilöstövähennyksiäkin osattiin odottaa, niin niiden suuruus yllätti. Rautatieläisjärjestöjen liittojohtajat Vesa Mauriala, Tarja Turtiainen ja Risto Elonen epäilevät, että vähennykset ovat ylimitoitettuja ja haastavat toisensa ja jäsenistön voimien kokoamiseen. Liittojohtajat kantavat henkilöstövähennyksien lisäksi paitsi huolta työvoiman riittävyydestä, niin myös siitä, miten rautateillä työt hoidetaan tulevaisuudessa. Monet merkit antavat aihetta epäillä, että henkilöstövähennysten tavoitteissa on otettu liian vahva etunoja: kuljetusmäärät ovat lisääntymään päin, VR:n lomautuksia on peruttu, työntekijät eläköityvät ja ylitöitä paiskitaan edelleen. - En oikein usko, että näin suuret henkilöstövähennykset ovat mahdollisia ilman, että toiminnot muuttuvat aivan erilaiseksi kuin tänä päivänä. On syytä kysyä, onko tavoitteena työntää VR:ltä sellaista työtä ulos, jota tähän asti on pyritty tekemään VR:llä, Risto Elonen Veturimiesten liitosta pohtii. Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliitosta uskoo, että muutosohjelman lukuihin pääseminen merkitsee todella isoa muutosta. - Yhtäkään kiveä ei jää kääntämättä niissä toiminnoissa, joita VR nyt hoitaa. Ei noilla luvuilla pystytä millään hoitamaan kaikkea, mitä tähän asti on hoidettu. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta haluaa kiinnittää huomiota myös muutosohjelman jälkeisiin vuosiin 2013 ja Mitä VR haluaa? Liittojohtajat pitävät nurinkurisena järjestystä, jolla henkilöstövähennykset Ennen VR:llä oltiin aika avoimia siinä, mitä ollaan tekemässä. Henkilöstöjärjestöiltä meni ikkunapaikka, kun henkilöstön edustus siivottiin pois VR:n hallituksesta. Olimme siihen asti suurin piirtein selvillä, mihin strategioita ollaan viemässä, Risto Elonen kritisoi. on määritelty. - Pistetään vain joku tietty määrä eläkkeelle tai irtisanotaan, ja sitten katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi, Elonen kuvailee. Liittojohtajien mielestä henkilöstö olisi pitänyt mitoittaa vasta sitten, kun tiedetään mitä ja miten kuljetetaan ja millainen logistinen järjestelmä tulee olemaan. Lisäksi pitäisi huomioida, millainen on taantuman jälkeinen kuljetusmaailmamme. - Nyt ei ole oikein selvyyttä siitä, mitä VR oikein haluaa ja minkä osan säilyttää kuljetuksista, Turtiainen ihmettelee. Mauriala uskoo, että taloudellisen taantuman aallonpohjasta on vain yksi suunta: tavaraliikenteen nousu. Metsäteollisuudessa ei tosin vielä kasvua näy, mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteet kehityksestä ovat samansuuntaisia kuin monilla yhtiöillä. Kun taloustaantuma alkoi viennin nopeasta sakkaamisesta, niin myös nousu alkaisi vientivetoisesti ja jo ensi vuonna. Samaan aikaan rautateiltä eläköidytään vinhaa vauhtia. Pelkästään Cargosta jää eläkkeelle vuoden 2013 loppuun mennessä 550 työntekijää ja veturimiehistäkin yhteensä nelisensataa jo kahden seuraavan vuoden aikana. - Työnantajankin näkökulmasta muutosohjelmassa on kyse erittäin isosta liikennejärjestelmän kehittämisestä, mutta ainakaan vielä VR ei ole esittänyt avoimesti mallia, miten koko kuvio eläkepoistumineen hoidetaan, ja tokkopa sitä vielä tiedetäänkään. Nyt pitäisi jo miettiä sitä, miten työvoima riittää ja miten rautateiden työt ja kuljetukset hoidetaan, Mauriala selvittää. Elonen haluaa muistuttaa meneillään olevista kaivoshankkeista, joiden toteutuessa kuljetettava tulee lisääntymään. - Päätöksiä kuitenkin tehdään tämän 10 Veturimies 1/2010

11 Liiton ajankohtaista vuoden helmi-tammikuun tilanteen perusteella, mutta jo viime syyslokakuun kuormausluvut ja vaunukilometrit näyttävät tervettä kehitystä, Elonen tietää. Liittopuheenjohtajien mukaan työntekijöiden, jotka näkevät tilanteen kentällä, on vaikea ymmärtää sitä, että työt pitäisi tehdä vielä vähemmällä väellä. - Työntekijät ovat huolissaan töiden sujumisesta ja yrittävät epätoivon vimmalla hoitaa lomautuksen lomassa töitään, vaikka huoli kuuluisi oikeastaan lomauttavalle osapuolelle, Turtiainen kertoo. Liittojohtajien mielestä työntekijöiden riittävyyttä jatkossa voi vaikeuttaa väärien henkilöstömitoitusten lisäksi sekin, että koulutus on jäissä. Rautateille ei voi tempaista työntekijöitä pystymetsästä. Esimerkiksi vaihtotyönjohtajien koulutus kestää kaikkiaan kaksi vuotta. Henkilöstöpolitiikan käänne Liittojohtajat epäilevät, että VR:ssä tehdään nyt julkilausumattomia strategisia linjauksia, joilla henkilöstöpolitiikka käytännössä muuttuu. - Tämä on sitä näennäisavoimuutta, että kerrotaan mutta ei kaikkea. Ennen VR:llä oltiin aika avoimia siinä, mitä ollaan tekemässä. Henkilöstöjärjestöiltä meni ikkunapaikka, kun henkilöstön edustus siivottiin pois VR:n hallituksesta. Olimme siihen asti suurin piirtein selvillä, mihin strategioita ollaan viemässä, Elonen kritisoi. Liittojohtajat pitävät valtion omistajapolitiikan kovenemista kiistattomana tosiasiana. - Ihan selkeästi on tapahtumassa henkilöstöpolitiikan muutos, vaikka sitä ei ollakaan sanottu reilusti VR:n puolelta ääneen. Nyt eletään välitilassa, jossa ikään kuin olisi vanha henkilöstöpolitiikka olemassa, mutta sitten ei kuitenkaan ole, Turtiainen kiteyttää. Elonen muistelee, millainen VR oli vanhoina hyvinä aikoina. - Kun VR vuonna 1983 liikelaitostettiin, niin silloin tehtiin järjestöjen kanssa sovittiin rekrytointikiellosta. Ihmisiä ei irtisanottu ja pakkosiirretty, ja siinä onnistuttiin aika hyvin. Tulin 31 vuotta sitten maailmaan, jossa oli 3600 veturimiestä töissä, nyt enää 1850, mutta ei veturimiehiä tai muutakaan henkilöstöä ole irtisanottu vaan on hoidettu asia toisin. Nyt tuntuu kuin napanuora olisi katkaistu kerralla hyvään henkilöstöpolitiikkaan, Turtiainen hämmästelee myös muutostahdin nopeutta. Edellinen tukitoimintojen kehityshanke alkoi kaksi vuotta sitten ja on vielä kesken, kun toista jo pusketaan päälle. - Työntekijät ovat kuitenkin ajatelleet, että kun meneillään oleva hanke on ohi, niin sitten saa keskittyä edes Liittojohtajat vasemmalta: Vesa Mauriala RL, Risto Elonen VML ja Tarja Turtiainen RVL epäilevät, että vähennykset ovat ylimitoitettuja ja haastavat toisensa ja jäsenistön voimien kokoamiseen. vähän aikaa työntekoon. Nyt kukaan ei voi olla mistään varma, ennen kuin tämä kaikki on taas ohi. Muutoshankkeet ovat pitkiä ja hermostuttavia vaiheita, Turtiainen kuvailee väkensä tuntoja. Muutospoolista työkykyneutraali VR on perustanut muutospoolin, jonka tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Sen tavoitteena on tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Liittojohtajat pitävät muutospoolia peruslähtökohdiltaan parempana kuin tilannetta, jossa ei olisi mitään. - Muutospooli ei ole onni ja autuus, eikä ratkaisee kaikkea, mutta se tarjoaa lisäaikaa etsiä työtä, Turtiainen miettii. - Ja, olisiko muutosohjelmaa lainkaan mahdollista viedä läpi, jos tällaista poolia ei olisi rakennettu, Elonen jatkaa. Liittojohtajat edellyttävät kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään tosissaan niin, että työntekijän tilanne ratkeaa jo neuvotteluissa, niin että pooliin ei Veturimies 1/

12 Liiton ajankohtaista Tärkeintä on huomata, että VR ei ole yksin tässä maailmassa, vaan samanlaista tuulta puhaltaa joka puolelta. On myös hyvä huomata se, että järjestäytymisaste VR:n maailmassa on poikkeuksellisen korkea, RL:n puheenjohtaja Vesa Mauriala korostaa. joutuisi kukaan. Yt-neuvotteluista ei saa tulla läpijuoksutusta pooliin. - Lienee toiveajattelua, että sinne ei kukaan joutuisi, mutta löytyykö sieltä oikeasti töitä, se nähdään ajan kanssa, Elonen pohtii. Mauriala pitää tärkeänä, että VR:n vähintäänkin kaikki mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan poolin kautta ja tarjotaan ihmisille aidosti vaihtoehtoja siirtyä konsernin sisällä uusiin tehtäviin. - Yt-neuvottelut pitää käydä paikallisesti hyvin ja on katsottava, löytyykö työntekijöille lähialueelta työtä. Poolista ei saa tulla automaattista laskeutumispaikkaa siihen, että ytneuvotteluja ei käytäisi kunnolla, jos työt taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähenevät. Turtiaisella on jo ikäviä kokemuksia huonosti hoidetuista yt-neuvotteluista. - Kesken yt-neuvotteluiden osa työntekijöistä joutui jättämään työnsä välittömästi, kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin palkkaa nauttimaan. Tämä ei ole ollut aiemmin VR:n tapa toimia ja se oli äärimmäisen loukkaavaa työntekijöitä kohtaan, Turtiainen kertoo. Elosen mukaan poolin pitää olla työkykyneutraali, mikä tarkoittaa, että yt-neuvottelut on käytävä siinä hengessä, että vajaatyökykyiset eivät ole ensimmäisenä listalla, Elonen painottaa. Mauriala taas huolestuttaa, että VR Rata Oy syrjäytetty muutospoolista, vaikka kaikkia työntekijöitä pitäisi kohdella tasaveroisesti. - Jos käy niin, että radan puolella on pulaa töistä, niin konsernissa on velvollisuus katsoa, onko heille työtä muualla. Haluamme selkeän näkemyksen siitä, miten rataosakeyhtiön toiminta jatkossa huomioidaan muutosohjelmassa. Työantaja on rakentanut muutospoolin työntekijöiden turvaksi, joten jos työt vähenevät, on yhtiöllä loppujen lopuksi samat lainmukaiset velvoitteet niin ratapuolen kuin muitakin työntekijöitä kohtaan. Muutosohjelmalla piilovaikutuksia Liittojohtajat uskovat, että muutosohjelmalla on piilovaikutuksia sen aiottujen vaikutusten lisäksi. Elonen epäilee, että se vähentää työntekijöiden sitoutumista ja antaa lisämausteensa Jos pooli onkin vain suuri kupla eikä sen kautta löydykään työpaikkoja, niin sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta. RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen. ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin. - Ehkä jatkossa se rautatieläinenkin tulee vaan töihin ja se on sitten siinä ilman sen syvempää sitoutumista työpaikkaansa. Joka tapauksessa tesneuvottelut käydään keväällä ennätyshaasteellisessa ilmapiirissä, kun ottaa vielä huomioon Elinkeinoelämän keskusliiton palkkalinjaukset puolen prosentin korotuksesta. Tämä kaikki saattaa lisätä häiriöalttiutta, joka kumpuaa ammattiosastoista, mutta on ymmärrettävää, jos ihmiset nyt purkavat mieltään, Elonen analysoi. - Ja jos pooli onkin vain suuri kupla eikä sen kautta löydykään työpaikkoja, niin sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta, Turtiainen jatkaa Mauriala taas uskoo, että muutosohjelman aikana ja tässä taloustilanteessa sopimukset tulevat olemaan lyhyitä, maksimissaan vuoden mittaisia. - Tämä lisää vaikeuskerrointa, ja meillä on oikeastaan jatkuvat neuvottelut päällä. Tässä mitataan tosissaan työnantajan pitkäjänteisyyttä ja vaikeuksia tulee, jos koko muutosohjelmaaikaa ei oikeasti käytetä hyväksi. Lisäksi tarvitaan aikaa vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin. Mauriala kehottaa luopumaan epävarmuuden lisäämisestä rautateillä. Se koskee muun muassa selvityksiä kilpailun avaamista kesken kaiken. - Rautatiet ovat kansallisena instituutiona monien intohimojen kohde. Jos jollakin ulkopuolisella taholla nyt sattuisi olemaan vaikkapa ideologisia intohimoja puuttua siihen, miten asioita pitäisi hoitaa, olisi syytä luopua jo niiden ajattelustakin. Voimien kokoamisen aika Ay-liikkeen perusperiaatteena on liittojen välinen solidaarisuus. Liittojohtajien mukaan nyt jos koskaan on voimien kokoamisen aika ja he haluavat näyttää esimerkkiä. Se tarkoittaa raideliikennejärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja myös liittopuheenjohtajien säännöllisten kokoontumisten lisäämistä. - Rautatieläisjärjestöt ovat toki tehneet jo aiemminkin paljon yhteistyötä edunvalvonnassa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Tiivis yhteistyö on välttämätöntä jo muutosohjelmankin vuoksi, Elonen huomauttaa. Turtiaisen mukaan Rautatievirkamiesliiton jäsentutkimuksessa on tullut esille, että raideliikennejärjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää. - Aina yhteistyö ei näy ulos tai jäsenistölle selkeästi yhteistyönä, mutta sen avulla on voitu vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan. - Tärkeintä on huomata, että VR ei ole yksin tässä maailmassa, vaan samanlaista tuulta puhaltaa joka puolelta. On myös hyvä huomata se, että järjestäytymisaste VR:n maailmassa on poikkeuksellisen korkea, Mauriala korostaa. 12 Veturimies 1/2010

13 Liiton ajankohtaista Nordea Pankki Suomi Oyj Meiltä saat molemmat. Olemme vakavarainen asiantuntijapankki, jolla on myös erittäin kilpailukykyiset hinnat. Keskitä asiointisi meille, saat henkilökohtaisen pankkineuvojan sekä rahanarvoisia etuja. Liity Etuohjelmaan ja hyödynnä asiantuntemuksemme. Soita Asiakaspalveluumme (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja kysy lisää. Samalla voit varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen. nordea.fi /tutustumeihin Veturimies 1/

14 Liiton ajankohtaista VR:lle heikko tulos vuodelta 2009 Talouden taantuma Suomessa vaikutti voimakkaasti VR-konsernin vuoden 2009 tulokseen. Tavaraliikenteen kuljetusten jyrkän vähenemisen ja henkilöliikenteen kasvun pysähtymisen seurauksena konsernin tulos jäi heikoksi. Tilikauden liikevoitto vuodelta 2009 oli 28,9 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 74,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 1 399,4 miljoonaa euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 8,6 prosenttia. VR-konsernin hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta vuodelta Vuodenvaihteessa VR-konsernin henkilöstön lakisääteinen eläkevakuutuskanta (VR Eläkesäätiön B-osasto) siirrettiin Vakuutusyhtiö Varmalle. Siirrosta syntyneellä ylijäämällä (13,1 miljoonaa euroa) ei ollut vaikutusta VR-konsernin tulokseen, koska ylijäämä on siirretty VR Eläkesäätiöön jääneelle lisäeläketurvaa hoitavalle A-osastolle sen vakavaraisuuden kartuttamiseksi. Konsernin vuoden viimeisen vuosineljänneksen tulos oli edellisiä parempi. Viimeisen kvartaalin liikevaihto oli 385,8 (396,5) miljoonaa euroa ja liike- voitto 17,9 (6,2) miljoonaa euroa. Viimeisellä kvartaalilla näkyivät vuoden aikana tehtyjen säästötoimenpiteiden vaikutus sekä VR-Radan edellisvuotta parempi tulos. Vaikka rahoitusasema säilyikin hyvänä vuonna 2009, ei nykyinen tulostaso riitä kattamaan tulevaisuuden välttämättömiä kalustoinvestointeja, VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kommentoi. VR:n logistiikkatoimintojen liiketappio 36,7 miljoonaa euroa Vuonna 2009 VR-konsernin tavaraliikenteen kuljetukset vähenivät noin neljänneksen edellisvuoteen verrattuna. VR-konsernin logistiikkatoimintojen liiketappio vuodelta 2009 oli 36,7 miljoonaa euroa. Junakuljetuksia hoitavan VR Cargon liiketappio oli 31,1 miljoonaa euroa. Vuoden lopulla tavaraliikenteen lasku tasaantui, mutta nopeaa nousua ei ole nähtävissä. Henkilöliikenteen kasvu pysähtyi ja tulos puolittui Junien henkilöliikenteen kasvu pysähtyi vuonna 2009 ja matkustajamäärät jäivät 3,4 prosenttia alle edellisvuoden. Junissa tehtiin viime vuonna noin 67,6 miljoonaa matkaa. Linja-autoliikenteessä tehtiin 18,5 miljoonaa matkaa, mikä oli 8,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Nousu johtui pääkaupunkiseudulla voitetusta liikenteestä. Henkilöliikenteen liikevoitto puolittui ja oli 29,4 (62,0) miljoonaa euroa. Radan rakentamisessa ja kunnossapidossa vakaa vuosi VR-Radan vuosi 2009 oli hyvä. VR-Radan liikevaihto vuonna 2009 oli 342,2 (340,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto, joka oli 26,4 miljoonaa euroa, jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi. Merkittävimmät työmaat olivat rataosuuksilla Seinäjoki Oulu ja Lahti Luumäki sekä Talvivaaran-kaivosradalla. Talvivaaran-rata valmistui kesällä Radanrakentamisen ja radanpidon tilauskanta on viime vuotta selvästi heikompi, joten vuodesta 2010 on tulossa haasteellinen. VR-Rata keskittyy vuonna 2010 tuottavuuden parantamiseen ja valmistautuu muuttuvaan kilpailutilanteeseen. 14 Veturimies 1/2010

15 Muutosohjelma etenee aikataulussaan VR:n elokuussa käynnistämä muutosohjelma etenee aikataulussaan. Logistiikkatoiminnoissa on käynnissä kuljetusjärjestelmän tehostaminen ja asiakaspalvelumallien uudistaminen. Henkilöliikenteessä keskitytään asiakaspalvelua parantaviin hankkeisiin. Hallinnon tukitoimintoja on tehostettu keskittämällä ne konsernitasoisiksi palvelukeskuksiksi. Muutosohjelmaa on viety eteenpäin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutosohjelman tavoitteena on parantaa VR-konsernin kannattavuutta vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä, mikä edellyttää merkittäviä kustannussäästöjä ja samanaikaisesti liiketoiminnan kasvattamista. Muutosohjelman toteuttaminen on välttämätöntä, jotta kannattavuus ja kassavirta saadaan tasolle, jolla varmistetaan VR:n kilpailukyky tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Aro painottaa. VR investoi uuteen junakalustoon asiakaspalvelun parantamiseksi VR käynnistää vuonna 2010 noin 150 miljoonan euron junakalustoinvestoinnit henkilöliikenteessä. Investoinnit käsittävät kolme eri vaunutyyppiä, ja investoinnit kilpailutetaan EU-hankintamenettelyä noudattaen. Keväällä 2010 käynnistetään tarjouskilpailu 40 InterCity-kaksikerrosvaunun hankkimiseksi. InterCityvaunut ovat matkustajien keskuudessa suosituin vaunutyyppi, minkä vuoksi niitä on päätetty hankkia lisää. Vaunut varustetaan wlan-yhteyksillä, mikä mahdollistaa asiakkaiden toivoman Internet-yhteyden käytön matkan aikana. Saatujen asiakaspalautteiden perusteella ravintolapalveluihin panostetaan kaukoliikenteen junissa. Vuoden 2010 aikana aloitetaan 15 uuden kaksikerroksisen ravintolavaunun hankinta. Ravintolapalvelut nähdään VR:llä tärkeänä osana asiakaspalvelua jatkossakin päinvastoin kuin monissa muissa maissa, joissa junien ravintolapalveluista on luovuttu. Vuoden 2010 aikana käynnistetään myös 12 uuden kaksikerroksisen ohjausvaunun hankinta. Ohjausvaunuissa yhdistyvät veturin ja InterCitymatkustajavaunun ominaisuudet. Junaa voi ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä säästää riittämätöntä ratapihakapasiteettia erityisesti Helsingissä. Ratapihakapasiteetin vapautuminen vaikuttaa koko junaliikenteeseen ja sen täsmällisyyteen. Lisäksi turvallisuus ratapihalla paranee, koska veturinvaihdot ja kaluston kytkennät vähenevät. Helsingin seudun liikenteen (HSL) lähiliikenteeseen pääkaupunkiseudulla tulee yhteensä 32 uutta junaa vuosina Junat hankkii VR-Yhtymän sekä Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Yhtiön hallitus selvittää, voidaanko käynnissä olevaa junakalustoinvestointia nopeuttaa. Uusien junien käyttöönotto mahdollistaa VR:n vanhan lähiliikennekaluston poistamista liikenteestä. Kalusto-ongelmia on esiintynyt eniten vanhassa lähiliikennekalustossa, joka on hankittu pääosin 1970-luvulla. Kaluston uusimisen myötä lisätarve hallikapasiteetille junien huoltoa varten kasvaa. VR selvittää liikenneviraston ja HSL:n kanssa mahdollisuuksia ja keinoja Ilmalan varikon hallikapasiteetin lisäämiseksi. VR on solminut sopimuksen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n kaluston ja Oy Karelian Trains Ltd:n Pietarin ja Helsingin Proxion Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Puikkonen toivoo, että VR:n monopoli murtuisi ja Proxion Train voisi aloittaa lähivuosina henkilöjunaliikenteen. Proxion tekee junakaluston osalta hankintapäätöksen vuonna 2012, jotta yhtiö saa tavaraliikenteen käyntiin. Sen jälkeen painopisteeksi otetaan henkilöliikenne. Puikkosen mukaan Proxion Train voisi aloittaa liikennöinnin Pieksämäki-Huutokoski-Savonlinna-radalta, joka nyt on vähäisessä käytössä. Etelä-Savon kaupungit ja maakuntaliitto voisivat olla mukana yhteistyössä. Puikkonen ei osaa arvioida kuinka suuria tavaramääriä yhtiö tulevaisuudessa kuljettaa. Yhtiön tavoitteena on luoda asiakkaita houkutteleva, Liiton ajankohtaista väliseen liikenteeseen tulevien Allegrojunien kunnossapidosta. Tulevaisuuden näkymät edelleen epävarmat Lähitulevaisuuden näkymät ovat edel leen epävarmat, ja toiminnan ennustettavuus on heikkoa niin rautatie- kuin autoliikenteessäkin. Tällä hetkellä talouden nopeaa elpymistä ei ole nähtävissä. Samalla raskaan teollisuuden käynnissä oleva rakennemuutos vaikuttaa ratkaisevasti myös VR:n liiketoimintaan. VR-konsernin vuoden 2010 tulosta rasittaa vuoden alusta voimaan tullut kymmenen prosentin korotus ratamaksuun. Loppuvuodesta Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa solmittu yksinoikeussopimus junien henkilöliikenteestä velvoittaa VR:ää hoitamaan tiettyjä kannattamattomia reittejä omalla liiketoimintariskillään. Alkuvuoden talviongelmat sekä tapahtunut onnettomuus Helsingin asemalla aiheuttavat VR-konsernille vähintään noin kuuden miljoonan euron tulosmenetyksen ylimääräisinä kuluina sekä tulonmenetyksinä. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mikael Aro, VR-Yhtymä Oy, puh Talousjohtaja Heli Ollila, VR-Yhtymä Oy, puh Proxion haluaa kasvaa tavara- ja henkilöjunaliikenteessä Länsi-Savo, 16 hel 2010, s.1,2-3:- joustava palvelukonsepti. Nyt VR sanelee monopoliasemasta hinnat, urakat ja rataosuudet, joilla tavaraa kuljetetaan. Proxion voisi aluksi operoida 5-10 junalla ja ostaa esimerkiksi käytettyä junakalustoa VR:ltä. Erityisesti yhtiötä kiinnostavat yhdistetyt kuljetukset, joissa yhteistyötä tehdään logistiikkakeskusten kanssa. Puikkosella on ekologinen visio: Proxionin junien kuljettamat tavarat siirrettäisiin ratapihoilta automaattisesti sähköautoilla alueen kauppoihin. Tämä vähentäisi kumipyöräliikennettä. Vuonna 2009 Proxionin liikevaihto oli 3,7 milj. euroa. Tavoitteena on, että vuonna 2012 liikevaihto on 9 milj. euroa. Veturimies 1/

16 Liiton ajankohtaista Teksti Timo Tanner Kuvat Markku Vauhkonen Toimitusjohtaja Mikael Aro puntaroi VR:n näkymiä SAK-laisten rautatatieläisjärjestöjen hallinnot pitivät tammikuun 13 ja 14 päivinä yhteiskokouksen Tampereella Scandic hotellissa. Tilaisuuteen osallistuivat Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton hallitukset ja keskeiset toimihenkilöt. VR:n toimitusjohtaja alusti toisena kokoontumispäivänä VR:n näkymistä ja muutosohjelmasta. VR:n huono tuloskehitys vaati muutosohjelmaa VR -konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro kertoi alustuksessaan, että marraskuussa 2008 alkoi hyvin nopea muutos VR:n toimintaympäristössä, mikä näkyi ennen kaikkea nopeana tavaraliikenteen kuljetusten jyrkkänä vähenemisenä. Silloin myös pitkään jatkunut henkilöliikenteen kasvu taittui. Siksi keväällä 2009 aloitettiin VR:n muutosohjelman valmistelu. Valmisteltiin uusi konsernin organisaatiorakenne, joka on tullut juridisesti voimaan vuoden 2010 alussa. VR Yhtymä ja VR Osakeyhtiö on fuusioitu yhdeksi yhtiöksi ja myös Pohjolan harjoittama kumipyöräliikenne on liitetty VR Yhtymän toimintoihin. Muodostettiin myös uusi kehitysosasto. Kehitysosaston rooli on yhtiössä muuttunut voimakkaasti siitä, mitä tällainen toiminta oli konsernissa aiemmin. Tulevaisuuden hinnoittelumalli on myös eräs keskeinen kehittämiskohde. Toimitusjohtaja Aro painotti, että VR:n elokuussa käynnistämä muutosohjelma etenee aikataulussaan. Logistiikkatoiminnoissa on käynnissä kuljetusjärjestelmän tehostaminen ja asiakaspalvelumallien uudistaminen. Henkilöliikenteessä keskitytään asiakaspalvelua parantaviin hankkeisiin. Hallinnon tukitoimintoja on tehostettu keskittämällä ne konsernitasoisiksi palvelukeskuksiksi. Muutosohjelmaa on viety eteenpäin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutosohjelman tavoitteena on parantaa VR-konsernin kannattavuutta vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä, mikä edellyttää merkittäviä kustannussäästöjä ja samanaikaisesti liiketoiminnan kasvattamista. Muutosohjelman toteuttaminen on välttämätöntä, jotta kannattavuus ja kassavirta saadaan tasolle, jolla varmistetaan VR:n kilpailukyky tulevaisuudessa. Aro totesi, että talouden taantuma Suomessa vaikutti voimakkaasti VRkonsernin vuoden 2009 tulokseen. Tavaraliikenteen kuljetusten jyrkän vähenemisen ja henkilöliikenteen kasvun pysähtymisen seurauksena konsernin tulos jäi heikoksi. Tilikauden liikevoitto vuodelta 2009 on 28,9 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 74,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 1399,4 miljoonaa euroa, jossa on laskua edellisvuodesta 8,6 prosenttia. VR:n kanta on, että omistaja ei ottaisi mitään osinkoa vuoden 2009 tuloksesta - Vaikka rahoitusasema säilyikin hyvänä vuonna 2009, ei nykyinen tulostaso riitä kattamaan tulevaisuuden välttämättömiä kalustoinvestointeja, VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kommentoi. Muutosstrategiaa on valmisteltu kolmikannassa Toimitusjohtaja valotti, että valtion omistajaohjauksen ja VR-konsernin hallituksen kanssa on käyty tiiviitä keskusteluja uusista omistajalinjauksista. Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on nyttemmin eriytetty omaan yksikköönsä valtioneuvoston kanslian yhteyteen. VR:n osalta se merkitsi omistajaohjauksen siirtymistä pois liikenne- ja viestintäministeriöstä, jolle jäi ns. regulaattorin (säätelijän) rooli. Omistajaohjauksen täsmentämiseksi on laadittu omistajan strategiapaperi, jota on valmisteltu kolmikantaisesti konsernihallituksen, liikenne- ja vies- tintäministeriön sekä VR:n johdon kesken. Siinä kerrotaan, mitä omistaja tahtoo VR:ltä. Omistajan tahto kumpuaa tästä kolmikannasta. Tässä kolmen kimpassa on syntynyt erilaista keikuntaa, joka on johtanut hyvään keskusteluyhteyteen ja yhteiseen näkemykseen liikenne- ja viestintäministeriön ja omistajaohjauksen kanssa. Henkilöliikenteen kilpailutustilanteessa välirauha Mikael Aro piti käänteentekevänä asiana sitä, että rautateiden henkilöliikenteestä saatiin viime vuoden lopussa liikenne- ja viestintäministeriön ministeriön kanssa aikaan uusi 10 -vuotinen sopimus, jonka juuret ovat myös edellä kerrotussa kolmikannassa. Sopimus koskee muuta henkilöliikennettä kuin pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. Sopimus kestää alkaneen vuosikymmenen ja siihen liittyy viiden vuoden lisäoptio. Aro epäili aluksi kovasti mahdollisuuksia sopimuksen aikaansaamiseen, mutta tiiviitten neuvottelujen jälkeen sopimus syntyi. Aron mielestä erityinen arvo on sillä seikalla, että sopimus on kymmenvuotinen, koska tarjolla ja myös uhkana oli merkittävästi lyhempi sopimus. Aron mielestä on selvää, että Helsingin seudun liikenneviranomainen HSL tulee varmasti kilpailuttamaan lähiliikenteen vuosikymmenen puolivälissä. Nykyinen lähiliikennesopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun. Mahdollista on, että Helsingin lähiliikenteessä saattaa vuoden 2018 alusta lähtien toimia toinen operaattori, ellei VR voita kilpailutusta. Aro perusteli kilpailutuksen todennäköisyyttä sillä, että eri tahojen pyrkimys kil- 16 Veturimies 1/2010

17 Liiton ajankohtaista VR:n muutosohjelma syrjäyttää päivittäisjohtamisen VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro haluaa VR:n pärjäävän kilpailussa. Hän olettaa, että Helsingin lähiliikenne avautuu kilpailulle ja mahdollisesti 2018 alusta lähtien lähiliikenteessä voi toimia toinen operaattori. Kuvassa oikealla VML:n puheenjohtaja Risto Elonen, Toimitusjohtaja Mikael Aro, selin kameraan RVL:n puheenjohtaja Tarja Turtiainen ja VML:n valtuuston puheenjohtaja Taisto Lahtinen. pailutukseen perustuu vuonna 2010 voimaantulleeseen EU:n palvelusopimusasetukseen ja siihen perustuvaan rautatielain muutokseen. Näiden säädösten mukaan rautatieyhtiölle ei lailla saa myöntää monopoliasemaa. Ne eivät kuitenkaan pakota kilpailuttamaan rautateiden henkilöliikennettä, vaan toimivaltaisen viranomaisen kanssa voidaan tehdä ns. suora sopimus. Aro painotti, että nyt liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehdyssä 10 vuoden sopimuksessa on juuri tästä kysymys lainsäädännön aiheuttamasta pakosta aikaan saada uudenlainen sopimus yksinoikeudesta henkilöliikenteessä. Sopimus velvoittaa myös VR:ää hoitamaan tiettyjä kannattamattomia reittejä omalla liiketoimintariskillään. Rautateiden tavaraliikennehän on jo EU:n edellyttämällä tavalla avattu kilpailulle, vaikka Suomeen ei vielä kilpailijaa ole ilmaantunutkaan. Mahdollisia alalle pyrkijöitä kuitenkin on. Toimitusjohtaja Aro painotti kuitenkin, että kilpailun avaaminen henkilökaukoliikenteessä on kuitenkin aivan eri juttu. Jos valtio ei ryhdy laittamaan enemmän rahaa radanpitoon, niin kilpailutuksen avaamisessa ei ole mitään mieltä. Kilpailu voidaan avata kaukoliikenteessä ainoastaan ratakapasiteetin lisäyksellä, koska näin voidaan lisätä henkilöliikenteen markkinoita. Rautatiejärjestöjen hallinnot ottivat kantaa VR:n päivittäisjohtamisessa ilmenneisiin ongelmiin historiallisessa hallintojen yhteiskokouksessaan Tampereella Liitot vaativat meneillään olevan VR:n muutosohjelman toteuttamiseen lisäaikaa. Nyt tahti on niin kova, ettei henkilöstö pysy mukana. Näkyvimmin ongelmat ilmenevät mm. puutteellisena valmistautumisena talviliikenteen haasteisiin. Aikaisemmin talviliikenteen mahdollisiin ongelmiin varauduttiin hyvissä ajoin syksyisin. Nyt on keskitytty omistajaohjauksen vaatiman muutosohjelman läpiviemiseen ja unohdettu päivittäistoimintojen johtaminen. Viimeiset puoli vuotta muutosohjelma on hallinnut koko VR:n toimintaa. Muutosohjelmaa paimennetaan ja seurataan niin kuin omistaja haluaa. Henkilöstömääristä neuvotellaan, budjetointia tarkennetaan ja koko organisaatio uudistetaan. VR:llä on totuttu, että tuotanto pyörii ja ihmiset venyvät tilanteiden mukaan. Nyt koko muutosohjelman läpivienti ja organisaatiouudistus vievät samanaikaisesti kohtuuttomasti voimavaroja. Kaiken lisäksi liikenne- ja viestintäministeri vaatii myös VR:n henkilöliikenteelle omaa muutosohjelmaa. Muutosohjelmalle tarvitaan lisäaikaa Muutosohjelma ja henkilöstövähennyksiä on toteutettava luonnollisen poistuman tahtiin eikä valtion omistajana tule itse lisätä työttömiä. Muutosaikataulua tulee pidentää niin, että tarvittavat tekniset uudistukset valmistuvat ja henkilöstö saadaan koulutettua. Henkilöstön on pystyttävä keskittymään kunnolla myös VR:n perustehtävään eli henkilöiden ja tavaroiden turvalliseen ja täsmälliseen kuljettamiseen. Työturvallisuusopin professori Jorma Saari kirjoitti 1990-luvulla Helsingin Sanomien kirjoituksessa, että turvallisuus ja virheet lähtevät yhteisön johdosta. Organisaation esimiehet ja mielipidejohtajat luovat ilmapiirin, joka ohjailee kaikkien tekemistä. Tämä pätee edelleen. Niin kauan kuin tahkotaan nykyisellä Tampereen yhteiskokoukseen osallistui yhteensä yli 60 hallinnon edustajaa. Tällainen mallilla, rautateiden henkilöliikenne ei olennaisesti kasva. Nyt tuleekin yhteiskokous on ensimmäinen laatuaan. katsoa, mikä on seuraavan hallituksen ohjelma rataverkon investoinneissa. Nykyisen hallituksen politiikka on ratainvestointien osalta ollut pettymys, totesi Aro. Veturimies 1/

18 Ari Kostiainen Liiton ajankohtaista Tuli talvi halla. Mukavalta kuulosti tuttu laulu jo kansakouluajoilta. Nyt se aiheuttaa ennenaikaista hiustenlähtöä ja hammasten kiristystä useammallekin taholle. Kuluva talvi on ollut erityisen hankala keliolosuhteiden suhteen rautatieliikenteelle. On se ollut muillekin, mutta kun rautatieliikenteen täsmällisyyden taso putoaa lentoliikenteen tasolle, niin silloin ollaan maailman surkeimpia monopolitoimijoita, ainakin jos on mediaan uskomista. Muualla Euroopassa ei varmaankaan olla ongelmissa tällaisen talven kanssa vai kuinka se oli. Muu kotimainen liikenne taitaa olla samanlaisessa pulassa, mutta junat ovat ainoita, jotka ylittävät päivästä toiseen uutiskynnyksen. Tilanne kuitenkin on oikeasti onneton satunnaisen matkustajan kannalta ja suorastaan katastrofaalinen työmatkaliikenteessä matkustavan osalta. Parhaamme teemme, mutta nyt se ei riitä alkuunkaan. Työntekijät ovat venyneet haastavissa olosuhteissa ja hyvin ovatkin sen tehneet. Työnantaja on pyytänyt useampaan kertaan välittämään työntekijöille kiitokset tästä joka päiväisestä häiriöiden kanssa taistelemisesta ja venymisestä, joten tässä ne tulevat. Samaan aikaan tutkitaan onko huoltokuljettajia liikaa kunnossapidossa. Nyt tässä tilanteessa ylimääräisiä huoltokuljettajia on lisätty, jotta saadaan liikenne jotenkin pelaamaan ja kalusto kunnossapitoon. Olisikohan vastaus asiaan tässä? Tätä kirjoittaessa on talvea jäljellä vielä toista kuukautta ja uutisten mukaan pahin myräkkä vasta tulossa, joten uutiset varmaan jatkuvat samaan malliin. Toiset puhuvat poikkeavasta talvesta ja on totta, ettei tällaista talvea ole meillä vähään aikaan ollut, mutta mahdollisesti tämä talvi ei ole viimeinen. Lisäksi poikkeavana on mahdotonta pitää tilannetta, joka jatkuu useamman kuukauden yhtä mittaa. On vain siis varauduttava siihen niin, että voidaan ottaa käyttöön vanha, kuitenkin nyttemmin kiistetty, mainoslause: Kiskoilla on aina kesäkeli. Siihen tarvitaan kuitenkin muitakin talkoisiin kuin pelkästään VR-yhtymä. Iso rooli on myös radan ylläpitäjällä. Paljon on aiheuttanut mielipahaa muutamien lehtien haastattelut, joissa arvioidaan selviämistämme informaation jakamisessa asiakkaille. Näitä onnistumisia lausunnoissa on tullut talon sisältä ja tietysti kaiken tietävältä ministeriltä. Uskon, ettemme ole täydellisiä siinä asiassa, mutta kun ongelma kalustossa tulee, niin se joskus voi unohtua ajopöydän jouluvaloja ihmetellessä ja vikaa selvittäessä. Tarkoitus on kuitenkin liikkua ja saada asiakkaat perille kaikesta paineesta huolimatta. VIPU-hanke VR:llä ollaan muuttamassa palkanlaskentaa enemmän automaattiseksi ja vähemmän henkilöstöä työllistäväksi. Palkantilaajien määrää ollaan vähentämässä ja tehtävät siirretään järjestelmille. Taustalta löytyy vanha tuttu VIP ja muutamia muita järjestelmiä, jotka yhdessä työntekijän kanssa varmistavat oikean palkanmaksun tilipäivänä. Veturinkuljettajien osalta pitäisi järjestelmän olla kunnossa kesän kynnyksellä ja käyttöönottopäivämäärä ilmoitellaan sitten virallisesti muutaman kuukauden kuluttua. Toki sellainen on jo olemassa, mutta kun se on jo siirtynyt viime vuodelta, niin turha sitä on totuutena tähän kirjoitella. Tullessaan muutos tulee näkymään veturinkuljettajille ilmoittautumistapana ja tuntikortin muuttumisena sähköiseksi. Muutospyynnöksi sanotaan tulevaisuudessa sähköistä tuntikorttia, sillä ne sitten anomalla hyväksyy esimies. Muutamia asioita tuotetaan automaattisesti muuttuneista työvuoroista mm. junan kulkutieto ja tavarajunan paino. Tavarajunan paino saadaan suoraan KULTU -järjestelmästä ja sitä ei tarvitse enää sen jälkeen muuttaa muutospyynnöllä. Junan kulkutieto ja sitä kautta työvuoron jatkuminen tai lyheneminen saadaan aivan uudesta järjestelmästä. Vetureihin ja lähijuniin ollaan asentamassa paikannusjärjestelmää, josta tieto otetaan. Toinen vaihtoehto on JU- SE-järjestelmä, minkä ominaisuudet me hyvin tiedämme. Se on paras arvaus junan kulusta ja joskus oikein. Kaikkea tätä pääsee tarkastelemaan jokainen veturikuljettaja omalta osaltaan järjestelmien kautta, eli työpisteissä olevilta tietokoneilta ja tekemään muutospyyntö esimiehelle jos vuoron lopussa asiat eivät ole kirjautuneet oikein. Listaus tehdyistä töistä on saatavana samasta paikasta ja työpisteissä jaettava tuntilistaus poistuu. Ilmoittautuminen työvuoroon tehdään myös itse samaan järjestelmään ja samalla kone tulostaa veturikuljettajalle työvuoroselitteen ja ajettavien junien aikataulut. Paljon on siis tulossa muutosta työvuoron aloitukseen ja lopetukseen ja aikataulu on haastava. Ilmoittautumista pilotoidaan ensimmäisenä Ylivieskassa, mutta asialla taitaa olla hiukan kiire, sillä vanhan TAHKO-järjestelmän (nykyinen palkantilausohjelma) käyttäjät ovat jo uusissa tehtävissä tai muutospoolissa syksyllä. Toki asiaan liittyy vielä vähän pahoja kysymyksiä, jotka on ratkaisematta. Joku varmaan ihmettelee miksi kirjoitan palkantilaajista, enkä käytä vanhaa palkanlaskija -termiä. Mielestäni ne jäävät jäljelle ja ne on aivan eri tehtävissä kuin palkantilaajat ja he jatkuvasti tekevät töitä sen eteen, ettei siitä tarvitse maksaa ainakaan sitä palkkiota siitä tehtävästä. Järjestelmään annetaan koulutus ennen käyttöönottoa. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä asiaa esitelty minulle muuta kuin toimintaohjelman kirjauksena, joten en tiedä kaikkea sisältöä siitä. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä tietokoneita asian hoitamiseksi, sillä suoraan sanoen tilanne on surkuhupaisa veturikuljettajien osalta tietokoneiden määrällä mitattuna. Verstaasta voisi kirjoittaa oman pitkän kirjoituksen, mutta kuittaan sen tässä samalla. Veturikuljettajille ei sen käyttöä ole opetettu ja konetilanne on onneton jos ajateltaisiin, että veturinkuljettajat sitä käyttäisivät. Työnantaja tuottaa sinne paljon uutisia ajankohtaisista asioista, mutta ne eivät tavoita työntekijöitä jos he eivät ole ns. konttorihommissa. Tilanne on > 18 Veturimies 1/2010

19 Liiton ajankohtaista Teksti ja kuva Markku Vauhkonen Rautatiejärjestöt yhteiskokouksessa Tampereen yhteiskokoukseen osallistui yhteensä yli 60 hallinnon edustajaa. Tällainen yhteiskokous on ensimmäinen laatuaan ja tavoitteena oli rautateiden ammattiliittojen yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä on tehty aikaisemminkin liittojen puheenjohtajatasolla. Myös työsuojelussa ja luottamusmiestoiminnassa on yhteistyötä pääkonttoritasolla, kuten myös yhteiskuntavaikuttamisessa. Yhteistyö ei vain oikein näy kentälle. Ajankohtaista Liittojen puheenjohtajat kertoivat kunkin liiton kevään ajankohtaisista asioista. VR:n muutosohjelma ja tuleva TES -kierros ovat kunkin liiton asialistoilla. Muita erityisiä asioita ovat liittoyhteistyön kehittäminen ja yhteiskuntavaikuttaminen sekä nuorten saaminen mukaan aktiiviseen ay-toimintaan. Veturimiesten erityisinä huolenaiheina ovat työvuorojen jatkuva muuttuminen ja niistä aiheutuvat ongelmat. Kokouksessa saatiin lyhyt selvitys myös Tampereen mielenilmauksen taustoista. Veturimiesten yksi varma yhteistyön kohde olisi saada tavaraliikenteen jatkuviin muutoksiin stoppi. Näyttäisi kuitenkin olevan siten, että melkoisen yksin työvuoromuutosten kanssa olemme, eikä vastaavaa ruljanssia juurikaan muilla ole. Toisaalta VIP -järjestelmän laajeneminen myös muille ammattiryhmille herätti keskustelua yhteistyön tarpeesta. Radio-ohjausveturin käyttöönotosta Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto puheenjohtaja Elonen mainitsi: JHL mukana. Rautatieläisten liitto oli - Käyttöönotosta on sovittu työnantajan kanssa siten, että veturin sa, mutta hanke kaatui ja päättyi RL:n aikaisemmin mukana TEAM -hankkees- käyttö on mahdollista vain sovituilla osalta. Nyt aloitetun selvitystyön pohjalta mahdollisesti perustettava raide- ratapihoilla, linjalla ei missään olosuhteissa. Lisäksi on sovittu, että veturia liikennealan ammattijärjestö toimisi ohjataan radiolla eikä ohjaamosta. JHL:n sisällä. Metro- ja raitiotieliikenne Radio-ohjauksen käyttöönoton laajetessa veturinkuljettajat siirtyvät linja- toiminta näyttäisi näin keskittyvän ovat jo JHL:ssä. Uuden ammattiliiton työhön. Syytä on myös muistaa, että pääkaupunkiseudun raideliikenteeseen. Yhdistymisellä halutaan potkua huoltokuljettajatyöstä ei ole sovittu tässä yhteydessä mitään. edunvalvontaan, sopimustoimintaan, viestintään, koulutukseen, aluetoimintaan yhteiskuntavaikuttamiseen ja Liittoyhteistyöselvityksiä Liitoilla on omilla tahoillaan meneillään kansainvälisiin asioihin. erilaisia ammattiliittoyhteistyöselvityksiä. RVL on hakeutunut kuljetusliit- kuljetusliittoyhteistyötä ja sen uusia Veturimiehet jatkavat edelleen tojen yhteistyöstä pois ja vaihtoehtona päätöksiä on selvitetty tässä lehdessä on nyt raideliikennealan yhteistyö. sivuilla 6 ja 7. Tässä selvityksessä ovat myös RL ja Kokouksen puheenjohtajisto koostui valtuuston puheenjohtajista: vasemmalta Karri Peltola RVL, Arto Kukkonen RL ja Taisto Lahtinen VML. samanlainen, jos asiat ilmoitettaisiin hufvudstadbladetissa, kun kenellekään kenelle viesti on tarkoitettu, ei ole lehteä tilannut. Talous kuntoon Viime vuosi oli katastrofi talouden kannalta. Voittoa kertyi vain alle 30 miljoonaa euroa. Henkilökunta osallistui talkoisiin pahimmillaan lomautettuna ja mekin veturikuljettajat osallistuimme talkoisiin vapaaehtoisin säästötoimin. Jälkikäteen tutkittaessa taisi käydä vielä niin että säästöt todella toteutuivatkin osaltamme ja sillä varmistettiin mahdollisuus olla mukana tekemässä tätä tulosta. Onneksi vältyimme ns. työsopimuslain raskaammilta toimilta, sillä nyt niitä ihmeteltäisiin kun kuitenkin lopputulos on mielestäni tässä markkinatilanteessa kohtuullinen. Taisi Helsingin Sanomien taloustoimitus ihmetellä talon tapaa ilmaista positiivinen tulos kun myönnettiin, että pieleen meni. Muut yhtiöt ilmaisisivat tällaisen tilanteen kuvaamalla sitä hyväksi tulokseksi haasteellisilla markkinoilla. Olisiko kuitenkin kyseessä vain muutosohjelman takia ilmaista asia mahdollisimman pessimistisesti, ettei sitten tarvitse peruutella. Ehkä paperiteollisuuden esimerkki tuloksen parantamisesta reiluilla potkuilla on ainoa keino pärjätä tulevaisuudessa ja sitä monistetaan nyt surutta muillekin toimialoille. Kaikesta huolimatta koetetaan jaksaa nauttia loistavasta talvesta ja odotellaan innolla jo kevättä ja kesää. Silloin viimeistään on tämän päivän huolet joiltakin osin ohi. Veturimies 1/

20 Kentältä Jorma Viitanen Lm Tampere Tampereen työnseisaukseen johtaneet syyt Jatkuvat työvuoroluetteloiden muutokset kärjistyivät Tampereella kello toteutettuun mielenilmaukseen. Huoli työssä jaksamisesta ja tehtävistä suoriutumisessa on kasvanut samalla, kun työvuoroluetteloiden muutosvauhti on kiihtynyt. Vastuu satojen ihmisten ja miljoonien eurojen omaisuudesta edellyttää hyvää vireystilaa ja tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Veturimiehet pystyvät kantamaan oman osansa VR:n yhteiskunnallisesta vastuusta, jos siihen luodaan edellytykset. Yksi tapa kantaa vastuuta on sanoa ei, silloin kun näitä edellytyksiä heikennetään. Työaika ja vapaa-aika Veturinkuljettajan työ on erittäin epäsäännöllistä jaksotyötä. Tämän tehdään jokaiselle uudelle veturinkuljettajalle varsin selväksi työhaastattelussa. Vanhemmat veturinkuljettajat ovat sopeutuneet erittäin epäsäännöllisen työn tekemiseen vuosikymmenten aikana. Veturimiehet tekevät tulevaisuudessakin erittäin epäsäännöllistä jaksotyötä, minkä useat veturinkuljettajat kokevat raskaana, mutta usein myös palkitsevana työaikamuotona, joka antaa mahdollisuuden harrastaa ja viettää aikaa perheen kanssa myös arkipäivisin. Aiemmin veturimiehet ovat pystyneet suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja jaksaneet työnsä edellyttämän vastuun kantamaan, koska ovat työvuoroluettelon saatuaan, voineet sovitella vapaa-aikansa mm. perhe-elämän työvuorojen lomaan. Nyt tilanne on toinen, työvuoroluetteloita muutetaan jatkuvasti, eikä vapaa-ajan ja perhe-elämän sovittaminen työvuorojen lomaan tahdo onnistua. Erilaisten arkisten asioiden hoitaminen kuten lastenhoito, hammaslääkärissä käynti, harrastusten yms. ajan varausta edellyttävien asioiden hoitaminen on lähes mahdotonta. Työvuoroista palautumien ja voimien kerääminen työstä selviytymiseksi on selvästi vaikeampaa kuin aiemmin. Kuinka tällaista jaksaa tulevaisuudessa tehdä eläkeikään saakka sairastumatta? Junaturvallisuutta ja työssä jaksamista ei edistä se, että jaksotyöaikaa noudattavien veturimiesten sosiaalisen elämän suunnittelua vaikeutetaan jatkuvilla, lain tarkoituksen vastaisilla, työvuoroluetteloiden muutosprosesseilla. Turvallisuus on tärkein VR:n arvoista, siihen myös Tamperelaiset veturinkuljettajat ovat sitoutuneet. Jatkuvaa muutosta Alla olevasta taulukosta selviää Tampereen veturinkuljettajille voimaan tulleet työvuoroluettelot. Tämän lisäksi on tehty lukuisia päivittäisiä muutoksia voimaantulleet työvuoroluettelot olivat ilmoitustaululla nähtävissä jo 7.1. Muutama päivä tämän jälkeen 10.1 klo tuli kaikille tekstiviesti: Hei, jaksokohtaiset listat luettavissa Tp tiloissa. Tarkastakaa listanne. Tämä aiheutti sen, ettei kenelläkään ollut varmuutta siitä oliko jo esille laitettuun työvuoroluetteloon tehty muutoksia. Osa vuorotauluongelmista ovat paikallisia johtuen siitä, että lyhyen aikavälin suunnittelun, eli ST:n, käyttämisestä ei ole sovittu yhteisiä toimintatapoja. Työnantajan kova halu ottaa nopeasti käyttöön mobiilitekniikan kehityksen tuomia uusia mahdollisuuksia aiheuttaa vääjäämättä ongelmia, jos pelisääntöjä ei ole yhteistoiminnassa sovittu. Tekstiviestien tai sähköpostin käyttämistä työvuorojen muuttamiseen ei ole sovittu. Tampereen veturinkuljettajien työvuoroluetteloiden voimassaoloajat Uudet työvuoroluettelot Kausimuutos Uudet työvuoroluettelot Kausimuutos?? Uudet työvuoroluettelot ST muutos Uudet työvuoroluettelot ST muutos Uudet työvuoroluettelot Palattiin perusvuoroon Uudet työvuoroluettelot Aikat. ja kausi muutos Uudet työvuoroluettelot ST muutos Joulu Uudet työvuoroluettelot ST muutos Uusivuosi ja loppiainen Uudet työvuoroluettelot Palattiin perusvuoroon Uudet työvuoroluettelot Kausimuutos / vuorojärjestelmän muutos Pitkän aikavälin suunnittelussa tehtyjen työvuoroluetteloiden muutosajankohdat vuonna Näistä pitkän aikavälin suunnitelmista tehtiin vielä lyhyen aikavälin suunnitelmat, joilla muutettiin pitkän aikavälin suunnittelussa tehtyjä työvuoroluetteloita. Osa muutoksista oli pieniä, mutta koska etukäteen ei ollut tietoa kenen kohdalle muutos tulee ja kuinka suuri se on tai pysyvätkö vapaapäivät kohdallaan, ei omaa ajan käyttöään voinut etukäteen suunnitella. Huolestuttavaa on, että pitkän aikavälin suunnittelussa suunnittelukertojen määrä on vuosittain kasvanut. 20 Veturimies 1/2010

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

NRO 8 2009. Yhteistyöstä voimaa s. 7 9

NRO 8 2009. Yhteistyöstä voimaa s. 7 9 NRO 8 2009 Yhteistyöstä voimaa s. 7 9 Sisällys RAUTATIELÄINEN 8 10.12.2009 RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Puhelin (09) 774 941 Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015 UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3. - esityslista 1. Ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta 2. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014)

Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Innofactor Investor Newsletter 11.11.2014 Innofactor Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 (pörssitiedote 21.10.2014) Toimitusjohtaja Sami Ension katsaus Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä Innofactor

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj. Liiketoimintakatsaus. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj Liiketoimintakatsaus 7.10.2013 Vuosi 2013 Vuosi 2013 Tulikivi-konsernin liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 10,6 Me (13,2 Me 4-6/2012), liiketulos -0,8 (0,6) Me ja tulos ennen veroja

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9 k1. Ammattiliitto, % Viestintäalan ammattiliitto (Team) Veturimiesten liitto VML Vankilavirkailijain Liitto (JHL) Tulliliitto (JHL) Teatteri- ja mediatyöntekijät TeMe Sähköalojen ammattiliitto Suomen Muusikkojen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015

Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009

Digia Oyj. Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008. Juha Varelius Toimitusjohtaja 3.2.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 10-12/2008 Ja Tilinpäätös 2008 3.2.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2008 ja Q4/2008 2 2008 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat 2008 Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot