LUONNOS , päivitetty liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS 12.10.2011, päivitetty 25.10. liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21."

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Raaseporin kaupunki BILLNÄSIN TEOLLISUUSTILOJEN SISÄTILOJEN SUOJELUTARVESELVITYS LUONNOS , päivitetty liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21.

2 FCG Finnish Consulting Group Oy I luonnos SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvityksen rajaus, tavoitteet ja kohteet Billnäsin teollisuustilojen lähtökohtia ja ominaispiirteitä Sisätilojen rakenteiden erityispiirteet ja kertovuus Teollisuustiloihin liittyvä talo- ja tuotantotekniikka Kulttuurihistorialliset arvot Arvoluokitus Jatkotutkimustarpeet Inventoidut kohteet T1 Kankirautamakasiini T2 Ala-Nikkari T3 Teollisuusalueen lämpö- vesi- ja sähkötekninen keskus T4 Työkalutehdas T5 Puusepänverstas Ylänikkari T6 Kuivaamo T7 Raaka-ainevarasto T8 Varastorakennus T9 Konttorirakennus T10 Korjaustyöpaja Remontti T11, T12, T13 Iso Paja T14 Karkaisimo T15 Vanha sähkölaitos T16 Hienotaepaja T17 Räjähdysainevarasto T18 Maalausverstas T19 Talikko tehdas T20 Lapiotehdas T21 Vesivoimalarakennus M13 Myllyrakennus Yhteenveto...81 Kannen kuva: T10 eli nykyisen Pehtoorina -tunnetun ravintola- ja majatalorakennuksen seinällä sijaitseva ja kovalevylle puurakennuksin esitetyn alueen asemapiirros esittää Billnäsin teollisuusaluetta 1950-luvulla. Rakennuksista päätellen ajankohta sijoittuu vuosien välille.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 (81) RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄSIN TEOLLISUUSTILOJEN SISÄTILOJEN SUOJELUTARVESELVITYS 1 Johdanto Billnäsin teollisuusrakennusten sisätilojen suojelutarpeiden kartoitus liittyy vuonna 2010 aloitetun asemaakaavan taustaselvityksiin. Työn teki FCG:n tutkija Jari Heiskanen Raaseporin kaupungin toimeksiannosta. Selvitystyö tehtiin pääosin elo- ja syyskuussa Maastotyöpäiviä olivat 10.8., ja Maastotöiden pohjalta on rakennuskohteista ja niihin kuuluvista sisätiloista laadittu raportti, johon on lyhyesti kuvattu tilojen keskeiset ominaispiirteet, rakenteet, materiaalit ja kiinteä sisustus. Tarkastelun pohjalta sisätiloille on annettu kulttuurihistoriallinen arvoluokitus sekä listattu lyhyesti tilan kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (81) 2 Selvityksen rajaus, tavoitteet ja kohteet Tarkastelun kohteeksi on tässä työssä rajattu Billnäsin historiallisen ruukki- ja teollisuusalueen teollisuusrakennukset. Rakennukset muodostavat historiallisen kokonaisuuden, jonka sisätilojen tarkastelu ja arvottaminen muodostavat luonnollisen kokonaisuuden. Suojelukysymyksissä teollisuustilojen luonne tekee niistä myös julkisiin tiloihin rinnastettavia tiloja, jolloin suojelutarpeet korostuvat. Entisiin teollisuustiloihin kohdistuu myös pääosa asemakaavaan liitetyistä kehitys- ja muutospaineista. Billnäsin teollisuustilojen sisätilojen tarkastelun lähtökohtana on parhaillaan laadittavan uuden asemakaavan rakennuskohtaiset sisätilojen suojelumerkinnät. Aikataulun ja niukkojen resurssien vuoksi suojelumääräysten määrittelyn taustaksi tehtävää inventointi ei sisällä tilojen yksityiskohtaista dokumentointia tai sisätilojen historian selvitystä. Tavoitteeksi asetettiin teollisuuskäytössä olleiden rakennusten sisätilojen pintapuolinen kartoitus ja dokumentointi sekä niiden pohjalta muodostettava kattava kokonaiskuva sisätiloista. Työssä pyrittiin myös selvittämään ja rajaamaan jatkossa lisäinventointia tai tarkempaa selvitystä vaativat kohteet. Työ pyrkii tunnistamaan teollisuustiloja ja niiden kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi huomioida kaavamääräyksinä. Tässä työssä ei kiinnitetä huomiota tilojen tekniseen kuntoon, eikä se vaikuta arvottamiseen. Työ ei myöskään huomioi tarpeita käyttötavan muutokseksi. Rakennusten ja tilojen käytettävyyttä on tarkastellut erillisenä työnä arkkitehti SAFA Mervi Alaluusua. Käytettävyydestä on laadittu oma taulukkomuotoinen raportti. Aikataulun ja tarkastelun luonteen vuoksi työn keskeisenä lähteenä ovat lähinnä maastokäynnit ja niiden aikana tehdyt havainnot. Täydennystä tietoihin on saatu aikaisemmista inventoinneista ja selvityksistä. Työn laajuuden ja lähtökohtien vuoksi kirjallisuus- ja arkistolähteitä ei ole käytetty. Työssä on arvioitu teollisuustilojen sisätilojen ratkaisuja, kiinnittäen huomiota tilaratkaisujen ohella rakennusmateriaaleihin, tuotantolaitteisiin, talotekniikkaan ja kiinteään sisutukseen. Tilojen teollisuusaikaisen säilyneisyyden ohella työssä kiinnitettiin huomioita teollisuusaikaisimpiin kerrostumiin, jotka kertovat kehityksen ohella teollisen toiminnan jatkumisesta aina 1970-luvulle saakka. Sisätilojen kartoitus käsittää Billnäsin kosken partaalle rakentuneen teollisuusalueen tuotantoon, voimantuottoon, varastointiin ja hallintoon liittyvien rakennusten sisätilojen inventoinnin. Tarkastettavia rakennuksia oli 21 kappaletta ja niissä oli noin 60 erillistä sisätilaa. Sisätilojen kokonaispinta-ala on noin m 2. Niistä noin 9000 m 2 on tuotantotiloja, 2000 m 2 varastotiloja ja 1000 m 2 hallinto- ja aputiloja. Pääosin säilynyt rakennuskanta on rakennettu vuosina Billnäsin kahden tuotantosuunnan työkalu- ja huonekalujen tuotannon tarpeisiin. Oman selkeän kerrostumansa muodostavat sotien jälkeiset muutokset ja uudisrakennukset. Karkeasti ottaen Billnäsin teollisuustilojen autenttisuus on säilynyt parhaiten puusepänteollisuuden ja varastorakennusten osalta. Pajatoiminta ja energiantuotanto kehittyivät voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella joka näkyy hyvin ison pajan ja lämpökeskuksen lukuisissa muutoksissa. Rakennusten ja tilojen kerrostumat ovatkin keskeinen ja olennainen osa Billnäsin teollisuustilojen luonnetta.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (81) Kartta: Billnäsin teollisuusrakennukset lähde: Raaseporin kaupunki 3 Billnäsin teollisuustilojen lähtökohtia ja ominaispiirteitä Tutkittujen teollisuustilojen vanhimpien osien rakentaminen liittyy vanhan rautaruukin tuotannon laajentamiseen ja monipuolistamiseen, joka käynnistyi Fr. L. Hisingerin toimesta 1880-luvun lopulla. Keskeiset työkalu- ja huonekaluteollisuuteen liittyvät rakennukset valmistuivat vuosina Viimeisenä tämän uudistuskauden rakennuksena voidaan pitää vuonna 1921 valmistunutta voimalarakennusta, joka korvasi aikaisemmat rantoja hallitsevat korkeat patorakennelmat sekä niihin liittyvät turbiinit, vesipyörät ja pienen sähkölaitoksen. Voimalaitoksen seurauksena pajojen katoista katosivat vesipyörien voimaa välittävät valtapyörät ja -hihnat luvun alkupuolen uudistuksia olivat Ison Pajan yhdistäminen yhtenäiseksi teollisuustilaksi sekä huonekalutehtaan ja varastojen paloturvallisuutta lisäävä sprinklerijärjestelmä, keskuslämmitys ja rakennuksia ja sisätiloja yhdistävä kapearaiteinen rautatie. Toiminnan laajenemisen ja tuotannon kehityksen kannalta merkittäviä vuosikymmeniä ovat 1940-, ja 1960-luku, jolloin tehtaiden laajennusten

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (81) ohella rakennettiin viimeiset uudet teollisuusrakennukset. Uusia sisätilojen kehitykseen liittyviä asioita olivat lisäksi teollisuustilojen sosiaalitilat. Fiskars yhtiön sisäisen kehittämisen seurauksena teollisuustoiminta hiipui vanhanaikaiseksi käyneessä Billnäsissä 1970-luvulla päättyen lopullisesti 1980-luvun alkupuolella. Billnäsin teollisuustoiminta siirrettiin Pentbyhyn, johon rakennettiin uudet, huomattavan suuret teollisuushallit. Billnäsissä osa tiloista onkin säilynyt siinä asussa kun toiminta päättyi 1970-luvulla. Billnäsissä on näin ollen nähtävissä teollisuustilojen materiaalinen, rakenteellinen kehitys luvun lopulta aina 1960-luvulle. Vanhempi rautaruukkitoiminta on jäänyt pohjoisrannan kankirautamakasiinia lukuun ottamatta vuosien 1888 ja 1921 välisen ajan uudistusten alle. Vanhempia, 1700-luvun rakennuskannan osia liittyy lähinnä mm. isoon pajaan, myllyyn ja lämpökeskukseen. Rakennuskanta ja sisätilat kattavat aikakauden 1880-luvulta aina teollisen toiminnan päättymiseen 1980-luvulle saakka. Huolimatta ympäristön historiallisista piirteistä teollinen toiminta jatkui aina luvun alkuun, joka muodostaa Billnäsin ruukki- ja teollisuustoiminnan luvulla alkaneen toiminnan päätepisteen. Billnäsissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella aloitettu työkalujen ja konttorikalusteidenvalmistusprosessi kattoi koko ketjun raaka-aineesta valmiiksi tuotteiksi. Näiden uusien tuotantosuuntien ohella tilojen rakentamiseen, sijoittamiseen ja muutoksiin vaikutti pyrkimys massatuotantoon, ns. amerikkalaiseen tapaan, jossa työ pilkottiin pieniin osiin liukuhihnan varrelle. Billnäs edustaakin selkeästi teollistumisen vaihetta, jossa siirrytään uusien tuotantosuuntien ohella pienemmistä manufaktuuripajoista kohti nykyaikaista massatuotantoa. Muutos tapahtuu 1900-luvun alkupuolella ja vaikuttaa voimakkaasti rakenteisiin. Billnäsissä ei ollut varsinaista liukuhihnaa, joskin Ison Pajan sisätilojen yhdistäminen ja koko teollisuusalueen kattava sekä rakennuksien sisään ulottuva kapearaiteinen rautatie korvasi liukuhihnan. Huonekalupuolella radan yhdistämäksi tuotantoketjuksi muodostui saha-raakaainevarasto-kuivaamo-huonekalutehdas-maalaamo. Tuotantosuuntien ohella tuotantotapojen, koneiden ja energiatuotannon kehitys muokkasi sisätiloja voimakkaasti. Tämä näkyy selkeästi Isossa Pajassa, joka kehittyi nykyiseen asuunsa vuosien aikana tehtyjen muutosten seurauksena. Samoin lämpö- vesi- ja sähkötekniikan kehitys näkyy T3:n lukuisina laajennuksia ja muutoksia 1900-luvun alkupuolella. Vähemmän muutoksia kohdistui huonekalutuotannon, sähkövoimalan ja varastorakennusten tiloihin, jotka ovat säilyneet osittain autenttisessa 1900-luvun alun asussa. 3.1 Sisätilojen rakenteiden erityispiirteet ja kertovuus Billnäsin teollisuustiloissa keskeisen ominaispiirteen muodostavat rakennuksen peittelemättömät runkorakenteet, jotka yhdessä talotekniikan ja tuotantolaitteiden kanssa luovat teollisen tila. Rakennusten runkorakenteiden kehitystä 1900-luvulla ja tuotannosta johtuvia erityispiirteitä onkin helppo seurata Billnäsin teollisuustilojen sisätiloissa. Sisätilat ovat selkeästi tunnistettavissa ja jaettavissa alkuperäisen käyttötarpeen mukaan seuraaviin ryhmiin. Teollisuustilojen sisätilojen osalta vain T9, T10 ja M13 ovat kokonaisuudessaan saneerattu tavalla, jossa tilojen teollisuusaikaiset ominaispiirteet ja arvot ovat kokonaisuutena kadonneet tai merkittävästi hämärtyneet. Billnäsin työkaluteollisuuden rakennukset:t4, T8, T11, T12, T13, T14, T15, T16, T19 ja T20 ovat rakennettu vuosina Niiden teollisuustiloja yhdistävät paloturvallisuus, yhtenäinen ja korkea hallitila, selkeät raken-

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (81) neratkaisut, jossa kehitys kulkee 1890-luvun massiivitiilirungosta ja puurakenteista 1900-luvun alkupuolen teräsrakenteiden ja teräsbetonin kautta aina elementtirakentamisen alkuun 1960-luvun alkupuolella. Ainoastaan varastorakennus (T8) erottuu tuotannon tiilirakennuksista julkisivuiltaan ja runkorakenteiltaan puurakenteisena rakennuksen. Huonekalutuotannot rakennukset: T5,T6,T7 ja T18, ovat rakennettu vuosina omaksi ryhmäksi lämpökeskuksen tuntumaan. Teollisuustiloja yhdistävät rakennusratkaisut; eristämätön puurunko, tuotantorakennuksissa kivirakennusta imitoivat sisätilojen kokoliittilevyt sekä julkisivujen kokoliitti/rappaus. Rakennuksiin liittyy myös keskeisesti sprinklerijärjestelmä ja tuotantotilojen keskuslämmitys. Ainoastaan kuivaamo (T6) toteutettiin paloturvallisuussyistä tiilirakenteisena ja varastorakennus (T7) selkeästi puurakennuksena. Teollisuusalueen yhteiset rakennukset: hallinto (T9) 1896, lämpökeskus (T3) , voimalaitos (T21) 1921, vanha sähkölaitos (T15) Paloturvallisuuden ja edustavuuden vuoksi näissä rakennuksissa suosittiin kantavina rakenteina tiilimuureja ja sisäkattoina kappaholvia. Myöhemmin, luvulla tiilen korvaa runkorakenteena teräsbetoni, joka on nähtävissä voimalaitoksen seinien pilareissa ja sisä alalaattapalkistossa. 3.2 Teollisuustiloihin liittyvä talo- ja tuotantotekniikka Tilojen ja runkorakenteiden ohella sisätiloihin liittyy merkittävissä määrin teollisuuskauden talotekniikkaa ja tuotantolaitteistoa, joka on pääosin teollisen toiminnan loppuvaiheesta ts. sotien jälkeiseltä ajalta. Sisätilojen vanhempaa tuotanto- ja talotekniikkaa: Voimalaitos (T21), voimalaitostekniikka, turbiinihalli/valvontalaitteet v Tekninen keskus (T3) 1910(?) -luvun sprinklerijärjestelmä: keskusyksikkö ja lukuisiin, pääosin varasto- ja huonekalutuotannon rakennuksiin (T5, T6, T7, T8, T18) sijoittuvat sammutusveden putket. T18 tiloissa myös järjestelmän tekninen tila. Kuivaamotila (T6) 1910(?)-luvun kuivaamon sisäkattoon liittyvät hormit ja alueen ainoat säilyneet kapearaiteisen rautatien kiskot. Radan jäänteitä on myös vähäisessä määrin Maalaamon (T18) alakerran lattiassa. Tekninen keskus (T3) 1910-luvun piippuun liittyy tiiliuuni, jonka palotilan rakenteista osa on 1930-luvulta. Kiinteä sisustus: Ison Pajan eteistilassa on metallinen kierreporras ja puinen suojahuone. Sisätilojen sotien jälkeinen tuotanto- ja talotekniikka: Iso-Paja (T11-T12) Tuotantoteknisiä laitteita, ahjo, kookkaita pajavasaroita ym. on säilynyt Ison Pajan suuressa hallitilassa ja v rakennetussa laajennuksessa. Osa laitteista on teollisuusaikaisella paikallaan. Laitteet ovat myös sähkötoimisia ja edustavat pääosin sotien jälkeistä aikaa luvun talotekniikkaa edustavat useisiin rakennuksiin ja teollisuustiloihin sijoittuvat putkiradiaattorit sekä sisätilojen katonrajaan sijoittuvat lämmitysja jäähdytyslaitteet. Sähkölaitteita, johdot, varoketaulut, jakorasiat, lamput

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (81) edustavat lähinnä sotienjälkeistä aikaa. Tilojen lamppuina toistuvat pääosin varhaiset loisteputkivalaisimet. Oman teollisuustilan ja -työn uudistumiseen liittyvän kerrostuman muodostavat sosiaalitilat, joiden rakentaminen alkaa sotien jälkeen. Näistä huomattavimman ja edustavimman ja kokonaisuuden muodostaa T13 vinttitila. Tekninen keskus (T3) Tiloihin liittyy lämpö-, sähkö- ja vesiteknistä laitteistoa sotien jälkeiseltä ajalta mm luvulta oleva vesisäiliö. Toiminnallisesti rakennus yhdistyy lämmitys- spinkleri- sähkö- ja valolaitteiden välityksellä useimpiin Billnäsin teollisuustiloihin.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (81) 4 Kulttuurihistorialliset arvot Billnäsin teollisuuden sisätilat ovat pääosin säilyneet teollisuusaikaisessa asussa. Selkeästi muutettuja tiloja edustavat vain rakennukset T9, T10 ja M13. Sisätiloihin sisältyy autenttisten teollisuustilojen ohella tiloja jossa on nähtävissä toiminnan muutosten ja kehitysten jäljet. Teollisuusaikaisessa asussa säilyneisiin tiloihin sisältyy runsaasti 1900-luvun tuotanto- ja talotekniikkaa. Teollisuustiloista puhuttaessa kulttuuriarvoihin usein liitettävä tilojen alkuperäisyys onkin harhaanjohtava määritelmä. Rakennuksiin tehtiin muutoksia ja parannuksia koko käytössä oloajan. Erityisesti tämä vahva rakenteiden kerrostuneisuus näkyy Ison Pajan ja lämpökeskuksen(t3) tiloissa. Sisätilojen arvottamisessa ongelman muodostaa teollisuuden sisätiloja koskevan tausta-, vertailu- ja inventointitiedon niukkuus. Billnäsin teollisuusrakennusten sisätilojen arvot pitkälti samat kuin alueen rakennuskannassa, jossa on monipuolisesti edustettuna erilaisia tuotanto-, varasto- ja voimalarakennuksia. Billnäsin sisätiloissa on nähtävissä niiden kyky välittää historiallisen prosessin pitkään muovaama kehitys. Teollisuustilojen ja tekniikan kehitys on merkittävä 1890-luvulta 1960-luvulle. Tämä rakenteiden ja tekniikan kehitys onkin erinomaisesti nähtävissä Billnäsin sisätiloissa. Vaikka teollilnen toiminta päättyi Billnäsissä jo 1980-luvulla välittävät rakennuskanta ja sisätilat edelleen tietoa Billnäsin työkalutuotannosta ja puusepänteollisuuden rakentamisesta ja kehityksestä. Sisätiloissa on inventoinnissa tuotu esiin myös rakennuksen runkorakenne, joka teollisuustilojen luonteen mukaisesti selkeästi nähtävissä, muodostaen keskeisen osan teollisuustilan interiööriä. Rakennetutkimusten kannalta teollisuustilat ovat hyviä esimerkkejä, koska käytännöllisen luonteensa vuoksi sisätiloja, runko- ym. rakenteita ei ollut tarvetta peittää sisustusmateriaaleilla. Tilan karkea, kestävä luonne, näkyvissä olevat runkorakenteet, rakennuskerrostumat, kestävät materiaalit ja teollisuuskäytön talotekniikka ovatkin keskeinen osa Billnäsin teollisuustilan historiallisen kokemisen, tunnistamisen ja kulttuurihistoriallisen arvon välineitä. Sisätilojen ymmärtämisen ja arvon lähtökohtia on myös Billnäsin selkeä pyrkimys liukuhihnamaiseen massatuotantoon, johon liittyvät nähtävissä olevat pitkät ja laajat tilasarjat sekä prosessien yhdistäminen yhdeksi ketjuksi kapearaiteisen rautatien avulla. Tuotannon mittakaava näkyy hyvin Ison Pajan korkeassa päätilassa, jossa on säilynyt muutamia noin viisi metriä korkeita pajavasaroita. Näihin tiloihin yksittäisen ahjon ja sepän sijoittamisella ei ole mitään historiallista perustetta. Kokonaisuudessaan Billnäsin monipuoliset teollisuustilat ovat erinomainen dokumentti ja 1900-luvun vaihteen teollistumisesta, johon historiallisena ja teollisuusarkeologisena piirteenä liittyy ja 1700-luvun ruukkitoiminta ja 1900-luvulla tapahtunut teollinen kehitys, joka näkyy rakenteissa ja tekniikassa omina kerrostumina kokonaisuuden säilyessä kuitenkin keskeisiltä osiltaan 1900-luvun alun miljöönä. Kohteen sisätiloilla on kyky herättää tiedollisia, tunnepohjaisia tai muita elämyksiä ja oivalluksia. Billnäsin rakennuskanta edustaa havainnollisella ja monipuolisella tavalla 1900-luvun alkupuolella tapahtunutta kehitystä, jossa manufaktuuripajoista siirrytään kohti teollista suurtuotantoa. Alueen suurena rikkautena voi pitää

10 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (81) sen historiallista todistusvoimaisuutta. Sen arvo on ennen kaikkea historiallisen ilmiön todisteena sekä siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä. Billnäsin sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot pähkinänkuoressa 1. Merkittävä, hyvin säilynyt, edustava ja monipuolinen kokonaisuus, joka edustaa nykyaikaisen työkaluteollisuuden ja huonekaluteollisuuden alkua Suomessa. 2. Autenttiset teollisuustilat, tiloja 1890-, 1910-, ja 1960-luvulta. 3. Tiloihin liittyvä teollisen tilan vahva tunnelma, rakenteet, tilat, tuotantolaitteet ja talotekniikka. 4. Tilojen välittämä kokonaiskuva teollisten tilojen ja prosessien ja rakenteiden kehityksestä Billnäsissä ja Suomessa vuosina Tuotanto- ja varastotilojen ohella niihin liittyvät työnjohdon tilat ja sosiaalitilat kertovat myöhemmästä kehityksestä.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (81) 4.1 Arvoluokitus Tilojen tarkastelun pohjalta on rakennusten sisätiloille laadittu niiden kulttuurihistoriallisia arvoja edustava arvoluokitus. Luokitus on kolmiportainen ja se on ilmaistu roomalaisilla numeroilla I,II ja III, jossa luokka I edustaa kulttuurihistoriallisesti merkittävintä tilaa. Arvottamisen lähtökohtana on ollut tilojen teollisuuskauteen liittyvät arvot, jossa on huomioitu tilat, rakenteet, talotekniikka ja tuotantotekniikka. Säilyneisyyden, autenttisuuden lisäksi on huomioitu teollisuustilan luonteeseen liittyvät teollisuuskauden kerrostumat ja muutokset. Yksittäisten tilojen tarkastelu on myös suhteutettu kokonaisuuteen, jota tässä edustaa Billnäsin muut teollisuustilat. Luokitus onkin työn ja alueen sisäinen, eikä se ota kantaa valtakunnallisiin tai maakunnallisiin arvoihin. Tilojen kulttuurihistorialliset arvot muodostuvat teollisuuskaudesta kertovista tiloista, rakenteista, pintamateriaaleista ja laitteista muodostuvasta kokonaisuudesta ei yksittäisistä rakennusosista. Ensimmäinen ja toinen luokka edustavat kohteita, joissa teollisuuskauden käyttö on edelleen selkeästi nähtävissä ja koettavissa. Kolmas luokka edustaa lähinnä muuttuneita tiloja, joista ei enää ole mahdollista tunnistaa teollisuuskäytön tunnelmaa tai tiloja. Teollisuuskäyttö näkyy enää yksittäisinä rakennus- tai kiinteä sisustuksen osina, joiden kertovuus ympäristön muututtua on heikentynyt merkittävästi. Teollisuuden ja autenttisuuden ohella on painotettu tilojen luonteeseen liittyvää kerrostuneisuutta ja kytkeytymistä osaksi tuotantoprosessia. Luokka I Erityisen merkittävät sisätilat, tilakokonaisuus Sisätilat jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla Billnäsin rakennettua teollista perintöä tai ovat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökohtia tai yksi erittäin vahva peruste. Tila muodostaa tässä luokassa hyvin säilyneen kokonaisuuden, jossa kulttuurihistorialliset arvot liittyvät teollisuusaikaiseen tilaan, materiaaleihin, rakenteisiin, talo- ja tuotantotekniikkaan. Tässä luokassa olevat ovat Billnäsin keskeiset, hyvin teollista käyttöä edelleen edustavat ja ilmentävä tilat. Luokka II Merkittävät sisätilat, tilakokonaisuus Edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä yhden vahvan arvonäkökulman. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna tilan säilyneisyys on edelleen hyvä, mutta tila edustaa teollisuustiloina pienempää tai nuorempaa sivutilaa. Tila muodostaa tässä luokassa melko hyvin säilyneen kokonaisuuden, jossa kulttuurihistorialliset arvot liittyvät teollisuusaikaiseen tilaan, materiaaleihin, rakenteisiin, talo- ja tuotantotekniikkaan. Myös tiloja, joihin on jo tehty muutoksia teollisuuskauden jälkeen, mutta ne ovat säilyttäneet tilakokonaisuutena kuitenkin teollisuusaikaisia arvoja. Luokka III Historiallinen, muuttunut sisätila

12 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (81) Teollisuustilan kokonaisuutta ja käyttöluonnetta ei voi enää hahmottaa. Tilassa on säilynyt vain vähäisiä fragmentteja alkuperäisestä teollisuuskäytöstä. Tilojen teollisuusaikaiset muutokset eivät muodosta yhtenäistä, merkittävää kerrostumaa. Tiloilla on lähinnä historiallista arvoa ja ovat osa laajempaa kokonaisuutta tai ilmiötä. Tähän luokkaan on sijoitettu viime vuosina saneeratut sisätilat, joissa on säilynyt lähinnä yksittäisiä teollisuuskauden rakenneosia. Teollisuuskauden miljöö, rakenteet ja tilaratkaisut ovat pääosin kadonneet. Rakennukset, sisätilojen arvoluokat Teollisuushistoriallisia arvoja kuvaava luokitus on ilmoitettu luettelossa rakennuksittain. Tarkempi sisätilojen luokitus löytyy luvussa 5 löytyvistä kohdekorteista. Rakennus Teollisuuskäyttö, rak. vuosi Arvoluokka T1 Kankivasaramakasiini 1780 ei tark. T2 Alanikkari, 1890/1912 tuhoutunut T3 Tekninen keskus, 1890/1900-l I, II, III T4 Työkalutehdas, 1963 I T5 Ylänikkari, 1915 I ja III T6 Kuivaamo, 1915/ teol.tila 1945 I-II T7 Raaka-ainevarasto, 1918/1958 II T8 Varasto, 1896 I T9 Konttori, 1896 III T10 Remontti 1915 III T11-T13 Iso Paja, I-III T14 Karkaisimo, 1901/1957 ei tark. T15 Vanha sähkölaitos II T16 Hienotaepaja III T17 Räjähdysainevarasto ei tark. T18 Maalausverstas I-II T19 Talikkotehdas II-III T20 Lapiotehdas III T21 Voimalaitos I, III M13 Mylly 1770/1901 III

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (81) 4.2 Jatkotutkimustarpeet Rakennuskannan ja sisätilojen laajuuden ja moninaisuuden vuoksi inventointi on toteutettu lähinnä maastokäynneillä ja sen yhteydessä tehtävällä nopealla dokumentoinnilla. Alueen, rakennusten ja sisätilojen rakennushistoriaa sekä liittymistä laajempaan teollisuuskehitykseen maailmalla ja Suomessa ei ole voitu selvittää näiden resurssien puitteissa. Työ antaa kuitenkin suhteellisen luotettavan kuvan teollisuustilojen säilyneisyydestä, rakenteista ja kiinteästä sisustuksesta. Työ kattaa keskeiset teollisuustilat ja luo riittävän kokonaiskuvan ja lähtökohdan jatkoinventoinneille. Maastokäyntien yhteydessä käytiin lähes jokaisessa rakennuksiin liittyvässä tilassa. Teollisuusrakennuksista inventoimatta jäivät T14, T17 ja T1 avainongelmien vuoksi. Lisäksi T12 kylkiäisen kaikkia pieniä tiloja ei tarkistettu. Kylkiäsen päätila tarkistettiin ja se oli jo saneerattu. Samoin työn ulkopuolelle jäi alueen eteläreunalle sijoittuva kallioon rakennettu väestönsuoja. Työn ulkopuolelle jääneet rakennukset ja tilat ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta vähäisiä ja osittain saneerattuja, eikä niihin ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Tilat olisi hyvä tarkistaa ja arvioida ennen mahdollisia rakennuslupien myöntämisiä. Puutteita on erityisesti rannan rakennuksissa, jotka ovat rakentuneet vanhempien ruukkirakennusten päälle mm. Iso Paja (T11-T13) ja Tekninen keskus (T3) muodostavat rakennuskokonaisuuden, jossa on nähtävissä useita muutoksia ja rakennuskerrostumia. Jatkossa näistä rakennuksista olisi hyvä laatia rakennushistoriaselvitys jatkosuunnittelun pohjaksi. Muissa rakennuksissa on harkittava tarpeen mukaan täydennysinventoinnin tekemistä. Sisätiloista, joihin kohdistuu tulevaisuudessa merkittäviä käyttötavan muutoksia tai olisi hyvä laatia tarkempi sisätilojen inventointi ja tilojen dokumentointi. Billnäsin sisätiloihin sisältyy merkittävissä määrin teollisuusaikaista tuotantoja talotekniikkaa, joka olisi hyvä kartoittaa kokonaisuutena tai omina teemainventointeina. Erityisesti kosken partaalla olevaan T3:n tiloihin sisältyvät lämpö- vesi- ja sähkötekninen laitteistotilat olisi hyvä inventoida kattavasti. Todennäköisesti yksittäisillä koneilla ja laitteilla huomattavia teollisuushistoriallisia arvoja, joita tällä aikataululla ei ole ollut mahdollista varmentaa. Nyt tekniset tilat ovat arvioitu vain osana Billnäsin teollisuustilojen kokonaisuutta. Puusepänteollisuuden tuotantorakennuksissa (T4, T18) on käytetty laajasti sisätilamateriaalina ja julkisivun rappauksen runkomateriaalina kokoliittiä, joka edustaa rakennusmateriaalina yleisesti ottaen erikoisempaa ja harvinaisempaa ratkaisua. Kokoliitin käyttö, laajuus ja säilyneisyys aikakauden rakennuksissa olisi hyvä selvittää jatkossa. Kokoliitin lisäksi rakennustekninen kysymys on myös puusepänteollisuuteen olennaisesti liittyvä (T6) kuivaamo, jonka kulttuurihistoriallinen arvo arvioitu teollisuusaikaisena säilyneisyytenä sekä tilana, joka liittyy selkeästi tuotantoprosessiin. Tilan ja rakenteen mahdollinen rakennehistoriallinen arvo olisi hyvä selvittää. Sisä- ja ulkotiloihin liittyvä sekä toiminnan ymmärtämisen kannalta olennainen kapearaiteinen rata on tuhoutunut/kadonnut pääosin alueelta. Ainoastaan T6 ja T18 yhteydessä on nähtävissä pieniä jäänteitä tästä radasta. Jatkossa ratalinjan laajuuden ja sijoittumisen selvittäminen olisi kokonaiskuvan ja historiallisen toiminnallisuuden kannalta olennaista.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (81) Jatkosuunnittelun pohjaksi olisi myös hyvä selvittää teollisuusalueelta puretut rakennukset ja niiden sijainti. Kyseistä työtä ei voitu tehdä tammikuussa lumisen talven vuoksi ja nyt työ ei liity sisätilojen inventointiin.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (81) 5 Inventoidut kohteet 5.1 T1 Kankirautamakasiini Tilaan ei päästy maastokäynnin aikana. Ei varsinaisia maankäytön paineita. 5.2 T2 Ala-Nikkari Vuosina 1896, 1899, 1914 ja 1927 rakennettu ja yhtenäisen kokonaisuuden T3 kanssa muodostanut puu- ja tiilirakenteinen huonekaluverstas/tehdas kokonaisuus ns. Ala-Nikkari tuhoutui tulipalossa T3 Teollisuusalueen lämpö- vesi- ja sähkötekninen keskus Kuva: T3, julkisivu lounaispuolelta kuvattuna. Nykytila ja historialliset kerrokset: Useita pieniä tiloja käsittävän rakennuksen keskeiset osat ovat 1890-luvulta, jolloin rakennukseen tuli ensimmäinen pannuhuone ja siihen liittyvä neliskulmainen, nykyistä matalampi tiilipiippu. Lämmityksen lisäksi rakennuksen toimintoihin kuului myöhemmin tehdasalueen vesihuolto mm. sprinklerilaitteiston vedentarpeesta huolehtiminen. Rakennuksessa toimi myös viereisen vanhan puusepänverstaan kuivaamo ja muita toimintoja 1900-luvun vaihteessa. Myöhempiä teollisuusajan käyttöjä rakennuksessa olivat mm. hitsaus- ja tuotteiden näyttelytila. Rakennukseen kuuluu lisäksi paikalla aikaisemmin olleeseen Gammelbyn myllyyn kuuluvia rakennusosia, joita edustaa keskiosaan liittyvä kellaritila. Nykyistä rakennusta on laajennettu ja muutettu 1900-luvun alkupuolella mah-

16 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (81) dollisesti kolmessa vaiheessa. Laajennukset liittyvät vanhimman osan pohjois-, länsi- ja itäpuolelle. Rakennuksen liittyvä nykyinen suuri pannuhuone ja piippu ovat aikaisintaan 1910-luvulta. Vanhin tunnettu pannuhuone kantikkaine piippuineen sijoittui 1890-luvulla rakennettuun osaan, tilojen 3 ja 7 paikalle. Vuonna 1914 on otettu valokuva, jossa rakennuksessa näkyvät molemmat piiput. Todennäköisesti lämpökeskuksen uudistaminen liittyi 1910-luvulla rakennettujen Ala- ja Ylänikkarin rakentamiseen. Rakennus liittyykin keskeisesti Billnäsin puusepänteollisuuteen, toimien näiden tilojen lämmitys-, kuivaamoja sammutustoimintojen keskuksena. Rakennukseen liittynyt 1890-luvun tiilinen puusepänverstas sekä sen jatkeena ollut Alanikkari tuhoutuivat tulipalossa Tätä ennen nämä rakennukset muodostivat pitkän rantaa seuraavan rakennuskompleksin. Nykyiseen rakennukseen sisältyy useita pääosin pieniä huonetiloja, joihin liittyy yhteensä kuusi sisäänkäyntiä. Tilat ovat pääosin teknisiä, teollisuusaikaan liittyviä ja alueen teollisuusrakennusten lämpö- ja vesihuoltoa palvelevia teknisiä laitteistoja liittyy tiloihin 2,5,6,7 ja 8 ja 12. Lämpö- ja vesitekniikassa kehitys eteni 1900-luvulla, joka näkyy teknisen laitteiston kerrostumissa. Lämpökeskuksen päärakenteet ovat ja 1960-luvulta. Autenttisin kokonaisuus on lähinnä spinkleri-laitteisto, joka on säilynyt teknisenä kokonaisuutena erinomaisesti 1910-luvun asussa. Kulttuurihistorialliset arvot: Kokonaisuutena T3 edustaa teollisen toiminnan keskeistä, erityisesti puusepänteollisuuteen liittynyttä apurakennusta, jonka sisätiloihin liittyy lukuisia rakennuskerrostumia ja huomattavia teollisuusaikaisia lämpö- ja sähkö- ja vesiteknisiä laitteistoja. Arvoluokka: Ei yhteistä luokitusta, tilat luokiteltu erikseen tilojen kohdekorteissa. Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: Vanhan myllyn ympärille 1890-luvulla rakennettua rakennusta on laajennettu 1900-luvun alkupuolella lämpöön ja veteen liittyvän teknisen kehityksen johdosta. Rakennukseen sisältyy useita teollisuusaikaisia rakennus- ja laitteistokerrostumia. Tilat muodostuvat useista pienistä huonetiloista, joihin liittyy teollisuusaikaista teknistä laitteistoa. Teollisuuskauden tilaratkaisut, rakennuskerrostumat, materiaalit sekä lämpö- ja vesitekniset laitteet. Rakennuksesta tulisi tehdä rakennushistoriaselvitys ja tekninen laitteisto tulisi inventoida ja arvottaa suojelutarpeiden lopullisen määrittelyn pohjaksi.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (81) T3 Tila 1 Tilan kiinteä sisustus purettiin elokuussa Ensimmäisen maastokäynnin aikana purkutyöt olivat jo aloitettu. Alla on kuvaus puretuista rakenteista. alkuperäinen käyttö: kattilahuone(?), muutettu näyttelytilaksi 1950-luvulla. jälkiteollinen käyttö: nykyinen käyttö: rakennusvuosi: 1980-luvulla muutettu myös asuintilaksi(matalan vinttitilan wc-tila ja sauna) saneeraus meneillään, ei tietoa luku, rakennettu vanhan myllyn kiviosan päälle runko: sisäkatto: sisäseinät: ikkunat: lattia: kiinteä kalustus: rakennusvuosi: tiilirunko puuruoteet/uritettu puukuitulevy puuruoteet/puukuitulevy Pohjoisseinässä on leveä kiilaikkuna, joka edustaa tilan ohella sotien jälkeisiä muutoksia huonetilassa. muovimatto, alla betonilattia. sisätilan puu- ja kuitulevyverhoilu, loisteputkivalaisimet tila liittyy rakennuksen 1890-luvun rakennusvaiheeseen, nyt purettu sisustus oli rakennettu 1950-luvulla Fiskarssin/Billnäsin tuotteiden esittelytilaksi. muuta: huonetilan sivuilla olivat elokuussa luvulla rakennetut pienet wc- ja saunatilat. Tämä kerrostuma kuten myös 1950-luvun näyttelytila katosi elokuun saneerauksessa. Huonetilaa saneerataan parhaillaan. Kuva: Sotien jälkeen Billnäsin teollisuustuotteiden näyttelytilaksi sisustettu tila purkuvaiheessa elokuussa Taitekaton muotoa seuraava päädyn kiilaikkuna on tehty todennäköisesti samaan aikaan nyt puretun sisustuksen kanssa. Elokuussa 2011 seinät ja sisäkatto muodostavat taitekattoisen kokonaisuuden, jota pystyruoteet jakoivat pystysuoriin kenttiin. Sisäjulkisivun lautarunko

18 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (81) on verhoiltu valkoiseksi maalatulla kuitulevyllä, joka katto-osassa on koristeurilla varustettua. Näyttelytilan sisäverhoilua purettiin parhaillaan ja sen alla oli nähtävissä puhtaaksi muurattua tiiliseinää. Lattiassa on 1980-luvun muovimatto. Se rungon sivuilla olevat pieni sauna ja wc liittyvät huonetilan luvun, teollisuuskauden jälkeiseen saneeraukseen, jolloin tilat olivat näyttelytilan lisäksi asuinkäytössä. Sisätilan purettu verhoilu on todennäköisesti 1950-luvulta, jolloin se olisi liitettävissä huonetilan julkisivun ulkoportaisiin, siltaan ja valaisinlaitteisiin, joissa on käytetty 1950-luvulle tyypillisiä materiaaleja ja muotokieltä mm. asbestisementtilevyjä, liuskekiveä, kuparia ja metallikaiteita. Tila rakennettiin näyttelytilaksi, jossa esiteltiin Billnäsin tuotteita. Tilaan kuului mm. näyttelyvitriinejä. Sisätilojen purkamisen jälkeen tiiliseinän yläosassa näkyi mm. ratakiskon päitä, jotka viittaavat alkuperäisen sisäkaton kappaholvirakenteeseen. Katon puiset kattotuolit ovat näkyvissä. Kulttuurihistorialliset arvot: Tila on saneerattu elo-syyskuussa Purettu sisätila liittyi Billnäsin sotien jälkeiseen kerrostumaan, kertoen varsinaisen tuotanto-, hallinto- ja varastotilojen ulkopuolelle sijoittuvasta toiminnasta. Sisätilojen kulttuurihistoriallinen arviointi ja arvottaminen olisi hyvä tehdä ennen sisätilojen purkamisen aloittamista. Arvoluokka: III Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: Tiiliseinät, jossa näkyy vanhempien katto- ja lattiarakenteiden jäänteitä. Tilaan liittyvä kiilaikkuna kuuluu sotien jälkeiseen kerrostumaan. Perusteellisen saneerauksen vuoksi tilassa ei ole enää kaavassa huomioitavia rakenteita.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (81) T3 Tila 2. kellaritila Kellaritila liittyy ainakin osittain vanhempaa, ennen 1890-lukua rakennettuun rakennukseen. Pienen huonetilan nurkkaan on erotettu kevyellä seinällä pienempi tila. alkuperäinen käyttö nykyinen käyttö 1800-l mylly(?), 1890-luku lämpökeskus? varasto rakennusvuosi: 1700-l/1832/1890-l (?) runkorakenne: sisäkatto: sisäseinät: ovet ikkunat: lattia: kiinteä kalustus: luonnonkivi/tiili kappaholvi tiili puuovet ei betoni puurunkoinen varastokoppi, jossa on betonijalustalla Tukholmassa valmistettu tekninen laite, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva pumppu. Varastotilan seinät slammattu. Päätilassa spinklerputket, vanhat sähkövedot, kattolamppu. Vasen kuva: päätilan tiiliseinät, spinkleri, varastokoppi ja kappaholvit. Oikeanpuoleinen kuva: pienemmän varastotilan teknistä laitteistoa ja sen betonijalusta. rakennusaika: muuta: Huonetilan ulkoseinän muodostava kiviosa liittyy nykyistä edeltäneeseen rakennukseen, sisätilan tiilimuuraus ja kappaholvit liittyvät 1890-luvun muutoksiin. yhteys yläkertaan, pieni, tukittu aukko sisäkatossa. Tilan nurkkaan liittyy pieni, kevyellä puuseinällä erotettu varastotila. Seinärakenteen ulkoseinät liittyvät nykyistä rakennusta vanhempaan myllyyn ja ovat lohkottua luonnonkiveä, seinäpaksuus tiilimuurauksen kanssa

20 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (81) on oviseinässä n. 150 cm. Kivirakenne liittyy vanhempaan rakennukseen. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennuksen vanhin sisätila, osa runkorakenteista liittyy rakennusta edeltäneeseen myllyyn. Teollisuushistoria; koneet ja laitteet. Arvoluokka: I Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: tiiliseinät, kappaholvit, pumppulaite, sprinkleri, valaisimet, sähköt.

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

MYYDÄÄN HALLIKIINTEISTÖ TAMMELASTA

MYYDÄÄN HALLIKIINTEISTÖ TAMMELASTA MYYDÄÄN HALLIKIINTEISTÖ TAMMELASTA Kaukjärventie 284, 30100 Forssa Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A PL 352 33101 Tampere Puh. 010 5220 100 www.catella.fi KIINTEISTÖTIEDOT Kunta Tammela Kaupunginosa/Kylä

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN 4.9.2012 Sivu 1/5 LAUSUNTO AKAAN KAUPUNKI KIINTEISTÖPALVELUT jaakko.parviainen@akaa.fi ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN PURETTAVA PAJANTIEN PÄIVÄKOTI PAJANTIE 6 37830 VIIALA YLÖ-ASBEST OY Arto

Lisätiedot

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman 2006 Tilkan keskussotilassairaalan työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA 1371m 2 alustava asemapiirros LAUTTAKYLÄNKATU SÄRMÄNKATU 1 5 10 15 20 25 30m 1H+TK 43,0m 2 alustava pjapiirros 10,8 m 2 kph 0,6 m 2 ppk tk 10,0 m

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 950 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus.

www.finnforest.com www.late.net www.finnforest.com www.woodproducts.upm-kymmene.com www.spu.fi www.vierumaenteollisuus.fi www.woodfocus. Toteutamme tilatarpeesi nopeammin valmiiksi mietityllä runko-, seinä- ja kattojärjestelmällä. Esimerkkirakennuksemme kertovat, että puurakenteista voidaan tehdä yksilöllisiä tilaajan vaatimuksiin suunniteltuja

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 luhtitalon ja 1 erillisen varastorakennuksen sekä 1 autokatoksen uudiskohde.

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 3kpl paritaloja 1 autokatosta sekä jätekatos. RS uudiskohde. Oma tontti (3107m2).

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI. Gsm. 040-861 7001. Osoite. Postitoimipaikka. Tilaaja:Jukka Hillo c/o As Oy Iirisranta. Osoite:Iirislahdentie 42 asunto 13 LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Kuvauksen suorittaja Tr-Lämpökuvaus Oy Gsm. 040-861 7001 Osoite Postitoimipaikka Krämertintie 31 D 006 Helsinki TilaajaJukka Hillo c/o As Oy Iirisranta OsoiteIirislahdentie 42 asunto

Lisätiedot

MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------

MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------ MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------ PETIKKO n. 6000 m² Kiinteistö on ollut Tarjoustalo / Tokmannin käytössä vuodesta 2005, jolloin liiketeilasaneeraus tehtiin entiseen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS 14.12.2010 FCG Oy RAKENNUSTYÖSELOSTUS I KAAVIN KUNTA, kirkonkylän rantauimala 14.12.2010 Huolto-

Lisätiedot