LUONNOS , päivitetty liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS 12.10.2011, päivitetty 25.10. liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21."

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Raaseporin kaupunki BILLNÄSIN TEOLLISUUSTILOJEN SISÄTILOJEN SUOJELUTARVESELVITYS LUONNOS , päivitetty liitekartat 1 ja 2, korj. T7, kuvat T21.

2 FCG Finnish Consulting Group Oy I luonnos SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvityksen rajaus, tavoitteet ja kohteet Billnäsin teollisuustilojen lähtökohtia ja ominaispiirteitä Sisätilojen rakenteiden erityispiirteet ja kertovuus Teollisuustiloihin liittyvä talo- ja tuotantotekniikka Kulttuurihistorialliset arvot Arvoluokitus Jatkotutkimustarpeet Inventoidut kohteet T1 Kankirautamakasiini T2 Ala-Nikkari T3 Teollisuusalueen lämpö- vesi- ja sähkötekninen keskus T4 Työkalutehdas T5 Puusepänverstas Ylänikkari T6 Kuivaamo T7 Raaka-ainevarasto T8 Varastorakennus T9 Konttorirakennus T10 Korjaustyöpaja Remontti T11, T12, T13 Iso Paja T14 Karkaisimo T15 Vanha sähkölaitos T16 Hienotaepaja T17 Räjähdysainevarasto T18 Maalausverstas T19 Talikko tehdas T20 Lapiotehdas T21 Vesivoimalarakennus M13 Myllyrakennus Yhteenveto...81 Kannen kuva: T10 eli nykyisen Pehtoorina -tunnetun ravintola- ja majatalorakennuksen seinällä sijaitseva ja kovalevylle puurakennuksin esitetyn alueen asemapiirros esittää Billnäsin teollisuusaluetta 1950-luvulla. Rakennuksista päätellen ajankohta sijoittuu vuosien välille.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 (81) RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄSIN TEOLLISUUSTILOJEN SISÄTILOJEN SUOJELUTARVESELVITYS 1 Johdanto Billnäsin teollisuusrakennusten sisätilojen suojelutarpeiden kartoitus liittyy vuonna 2010 aloitetun asemaakaavan taustaselvityksiin. Työn teki FCG:n tutkija Jari Heiskanen Raaseporin kaupungin toimeksiannosta. Selvitystyö tehtiin pääosin elo- ja syyskuussa Maastotyöpäiviä olivat 10.8., ja Maastotöiden pohjalta on rakennuskohteista ja niihin kuuluvista sisätiloista laadittu raportti, johon on lyhyesti kuvattu tilojen keskeiset ominaispiirteet, rakenteet, materiaalit ja kiinteä sisustus. Tarkastelun pohjalta sisätiloille on annettu kulttuurihistoriallinen arvoluokitus sekä listattu lyhyesti tilan kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (81) 2 Selvityksen rajaus, tavoitteet ja kohteet Tarkastelun kohteeksi on tässä työssä rajattu Billnäsin historiallisen ruukki- ja teollisuusalueen teollisuusrakennukset. Rakennukset muodostavat historiallisen kokonaisuuden, jonka sisätilojen tarkastelu ja arvottaminen muodostavat luonnollisen kokonaisuuden. Suojelukysymyksissä teollisuustilojen luonne tekee niistä myös julkisiin tiloihin rinnastettavia tiloja, jolloin suojelutarpeet korostuvat. Entisiin teollisuustiloihin kohdistuu myös pääosa asemakaavaan liitetyistä kehitys- ja muutospaineista. Billnäsin teollisuustilojen sisätilojen tarkastelun lähtökohtana on parhaillaan laadittavan uuden asemakaavan rakennuskohtaiset sisätilojen suojelumerkinnät. Aikataulun ja niukkojen resurssien vuoksi suojelumääräysten määrittelyn taustaksi tehtävää inventointi ei sisällä tilojen yksityiskohtaista dokumentointia tai sisätilojen historian selvitystä. Tavoitteeksi asetettiin teollisuuskäytössä olleiden rakennusten sisätilojen pintapuolinen kartoitus ja dokumentointi sekä niiden pohjalta muodostettava kattava kokonaiskuva sisätiloista. Työssä pyrittiin myös selvittämään ja rajaamaan jatkossa lisäinventointia tai tarkempaa selvitystä vaativat kohteet. Työ pyrkii tunnistamaan teollisuustiloja ja niiden kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi huomioida kaavamääräyksinä. Tässä työssä ei kiinnitetä huomiota tilojen tekniseen kuntoon, eikä se vaikuta arvottamiseen. Työ ei myöskään huomioi tarpeita käyttötavan muutokseksi. Rakennusten ja tilojen käytettävyyttä on tarkastellut erillisenä työnä arkkitehti SAFA Mervi Alaluusua. Käytettävyydestä on laadittu oma taulukkomuotoinen raportti. Aikataulun ja tarkastelun luonteen vuoksi työn keskeisenä lähteenä ovat lähinnä maastokäynnit ja niiden aikana tehdyt havainnot. Täydennystä tietoihin on saatu aikaisemmista inventoinneista ja selvityksistä. Työn laajuuden ja lähtökohtien vuoksi kirjallisuus- ja arkistolähteitä ei ole käytetty. Työssä on arvioitu teollisuustilojen sisätilojen ratkaisuja, kiinnittäen huomiota tilaratkaisujen ohella rakennusmateriaaleihin, tuotantolaitteisiin, talotekniikkaan ja kiinteään sisutukseen. Tilojen teollisuusaikaisen säilyneisyyden ohella työssä kiinnitettiin huomioita teollisuusaikaisimpiin kerrostumiin, jotka kertovat kehityksen ohella teollisen toiminnan jatkumisesta aina 1970-luvulle saakka. Sisätilojen kartoitus käsittää Billnäsin kosken partaalle rakentuneen teollisuusalueen tuotantoon, voimantuottoon, varastointiin ja hallintoon liittyvien rakennusten sisätilojen inventoinnin. Tarkastettavia rakennuksia oli 21 kappaletta ja niissä oli noin 60 erillistä sisätilaa. Sisätilojen kokonaispinta-ala on noin m 2. Niistä noin 9000 m 2 on tuotantotiloja, 2000 m 2 varastotiloja ja 1000 m 2 hallinto- ja aputiloja. Pääosin säilynyt rakennuskanta on rakennettu vuosina Billnäsin kahden tuotantosuunnan työkalu- ja huonekalujen tuotannon tarpeisiin. Oman selkeän kerrostumansa muodostavat sotien jälkeiset muutokset ja uudisrakennukset. Karkeasti ottaen Billnäsin teollisuustilojen autenttisuus on säilynyt parhaiten puusepänteollisuuden ja varastorakennusten osalta. Pajatoiminta ja energiantuotanto kehittyivät voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella joka näkyy hyvin ison pajan ja lämpökeskuksen lukuisissa muutoksissa. Rakennusten ja tilojen kerrostumat ovatkin keskeinen ja olennainen osa Billnäsin teollisuustilojen luonnetta.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (81) Kartta: Billnäsin teollisuusrakennukset lähde: Raaseporin kaupunki 3 Billnäsin teollisuustilojen lähtökohtia ja ominaispiirteitä Tutkittujen teollisuustilojen vanhimpien osien rakentaminen liittyy vanhan rautaruukin tuotannon laajentamiseen ja monipuolistamiseen, joka käynnistyi Fr. L. Hisingerin toimesta 1880-luvun lopulla. Keskeiset työkalu- ja huonekaluteollisuuteen liittyvät rakennukset valmistuivat vuosina Viimeisenä tämän uudistuskauden rakennuksena voidaan pitää vuonna 1921 valmistunutta voimalarakennusta, joka korvasi aikaisemmat rantoja hallitsevat korkeat patorakennelmat sekä niihin liittyvät turbiinit, vesipyörät ja pienen sähkölaitoksen. Voimalaitoksen seurauksena pajojen katoista katosivat vesipyörien voimaa välittävät valtapyörät ja -hihnat luvun alkupuolen uudistuksia olivat Ison Pajan yhdistäminen yhtenäiseksi teollisuustilaksi sekä huonekalutehtaan ja varastojen paloturvallisuutta lisäävä sprinklerijärjestelmä, keskuslämmitys ja rakennuksia ja sisätiloja yhdistävä kapearaiteinen rautatie. Toiminnan laajenemisen ja tuotannon kehityksen kannalta merkittäviä vuosikymmeniä ovat 1940-, ja 1960-luku, jolloin tehtaiden laajennusten

6 FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (81) ohella rakennettiin viimeiset uudet teollisuusrakennukset. Uusia sisätilojen kehitykseen liittyviä asioita olivat lisäksi teollisuustilojen sosiaalitilat. Fiskars yhtiön sisäisen kehittämisen seurauksena teollisuustoiminta hiipui vanhanaikaiseksi käyneessä Billnäsissä 1970-luvulla päättyen lopullisesti 1980-luvun alkupuolella. Billnäsin teollisuustoiminta siirrettiin Pentbyhyn, johon rakennettiin uudet, huomattavan suuret teollisuushallit. Billnäsissä osa tiloista onkin säilynyt siinä asussa kun toiminta päättyi 1970-luvulla. Billnäsissä on näin ollen nähtävissä teollisuustilojen materiaalinen, rakenteellinen kehitys luvun lopulta aina 1960-luvulle. Vanhempi rautaruukkitoiminta on jäänyt pohjoisrannan kankirautamakasiinia lukuun ottamatta vuosien 1888 ja 1921 välisen ajan uudistusten alle. Vanhempia, 1700-luvun rakennuskannan osia liittyy lähinnä mm. isoon pajaan, myllyyn ja lämpökeskukseen. Rakennuskanta ja sisätilat kattavat aikakauden 1880-luvulta aina teollisen toiminnan päättymiseen 1980-luvulle saakka. Huolimatta ympäristön historiallisista piirteistä teollinen toiminta jatkui aina luvun alkuun, joka muodostaa Billnäsin ruukki- ja teollisuustoiminnan luvulla alkaneen toiminnan päätepisteen. Billnäsissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella aloitettu työkalujen ja konttorikalusteidenvalmistusprosessi kattoi koko ketjun raaka-aineesta valmiiksi tuotteiksi. Näiden uusien tuotantosuuntien ohella tilojen rakentamiseen, sijoittamiseen ja muutoksiin vaikutti pyrkimys massatuotantoon, ns. amerikkalaiseen tapaan, jossa työ pilkottiin pieniin osiin liukuhihnan varrelle. Billnäs edustaakin selkeästi teollistumisen vaihetta, jossa siirrytään uusien tuotantosuuntien ohella pienemmistä manufaktuuripajoista kohti nykyaikaista massatuotantoa. Muutos tapahtuu 1900-luvun alkupuolella ja vaikuttaa voimakkaasti rakenteisiin. Billnäsissä ei ollut varsinaista liukuhihnaa, joskin Ison Pajan sisätilojen yhdistäminen ja koko teollisuusalueen kattava sekä rakennuksien sisään ulottuva kapearaiteinen rautatie korvasi liukuhihnan. Huonekalupuolella radan yhdistämäksi tuotantoketjuksi muodostui saha-raakaainevarasto-kuivaamo-huonekalutehdas-maalaamo. Tuotantosuuntien ohella tuotantotapojen, koneiden ja energiatuotannon kehitys muokkasi sisätiloja voimakkaasti. Tämä näkyy selkeästi Isossa Pajassa, joka kehittyi nykyiseen asuunsa vuosien aikana tehtyjen muutosten seurauksena. Samoin lämpö- vesi- ja sähkötekniikan kehitys näkyy T3:n lukuisina laajennuksia ja muutoksia 1900-luvun alkupuolella. Vähemmän muutoksia kohdistui huonekalutuotannon, sähkövoimalan ja varastorakennusten tiloihin, jotka ovat säilyneet osittain autenttisessa 1900-luvun alun asussa. 3.1 Sisätilojen rakenteiden erityispiirteet ja kertovuus Billnäsin teollisuustiloissa keskeisen ominaispiirteen muodostavat rakennuksen peittelemättömät runkorakenteet, jotka yhdessä talotekniikan ja tuotantolaitteiden kanssa luovat teollisen tila. Rakennusten runkorakenteiden kehitystä 1900-luvulla ja tuotannosta johtuvia erityispiirteitä onkin helppo seurata Billnäsin teollisuustilojen sisätiloissa. Sisätilat ovat selkeästi tunnistettavissa ja jaettavissa alkuperäisen käyttötarpeen mukaan seuraaviin ryhmiin. Teollisuustilojen sisätilojen osalta vain T9, T10 ja M13 ovat kokonaisuudessaan saneerattu tavalla, jossa tilojen teollisuusaikaiset ominaispiirteet ja arvot ovat kokonaisuutena kadonneet tai merkittävästi hämärtyneet. Billnäsin työkaluteollisuuden rakennukset:t4, T8, T11, T12, T13, T14, T15, T16, T19 ja T20 ovat rakennettu vuosina Niiden teollisuustiloja yhdistävät paloturvallisuus, yhtenäinen ja korkea hallitila, selkeät raken-

7 FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (81) neratkaisut, jossa kehitys kulkee 1890-luvun massiivitiilirungosta ja puurakenteista 1900-luvun alkupuolen teräsrakenteiden ja teräsbetonin kautta aina elementtirakentamisen alkuun 1960-luvun alkupuolella. Ainoastaan varastorakennus (T8) erottuu tuotannon tiilirakennuksista julkisivuiltaan ja runkorakenteiltaan puurakenteisena rakennuksen. Huonekalutuotannot rakennukset: T5,T6,T7 ja T18, ovat rakennettu vuosina omaksi ryhmäksi lämpökeskuksen tuntumaan. Teollisuustiloja yhdistävät rakennusratkaisut; eristämätön puurunko, tuotantorakennuksissa kivirakennusta imitoivat sisätilojen kokoliittilevyt sekä julkisivujen kokoliitti/rappaus. Rakennuksiin liittyy myös keskeisesti sprinklerijärjestelmä ja tuotantotilojen keskuslämmitys. Ainoastaan kuivaamo (T6) toteutettiin paloturvallisuussyistä tiilirakenteisena ja varastorakennus (T7) selkeästi puurakennuksena. Teollisuusalueen yhteiset rakennukset: hallinto (T9) 1896, lämpökeskus (T3) , voimalaitos (T21) 1921, vanha sähkölaitos (T15) Paloturvallisuuden ja edustavuuden vuoksi näissä rakennuksissa suosittiin kantavina rakenteina tiilimuureja ja sisäkattoina kappaholvia. Myöhemmin, luvulla tiilen korvaa runkorakenteena teräsbetoni, joka on nähtävissä voimalaitoksen seinien pilareissa ja sisä alalaattapalkistossa. 3.2 Teollisuustiloihin liittyvä talo- ja tuotantotekniikka Tilojen ja runkorakenteiden ohella sisätiloihin liittyy merkittävissä määrin teollisuuskauden talotekniikkaa ja tuotantolaitteistoa, joka on pääosin teollisen toiminnan loppuvaiheesta ts. sotien jälkeiseltä ajalta. Sisätilojen vanhempaa tuotanto- ja talotekniikkaa: Voimalaitos (T21), voimalaitostekniikka, turbiinihalli/valvontalaitteet v Tekninen keskus (T3) 1910(?) -luvun sprinklerijärjestelmä: keskusyksikkö ja lukuisiin, pääosin varasto- ja huonekalutuotannon rakennuksiin (T5, T6, T7, T8, T18) sijoittuvat sammutusveden putket. T18 tiloissa myös järjestelmän tekninen tila. Kuivaamotila (T6) 1910(?)-luvun kuivaamon sisäkattoon liittyvät hormit ja alueen ainoat säilyneet kapearaiteisen rautatien kiskot. Radan jäänteitä on myös vähäisessä määrin Maalaamon (T18) alakerran lattiassa. Tekninen keskus (T3) 1910-luvun piippuun liittyy tiiliuuni, jonka palotilan rakenteista osa on 1930-luvulta. Kiinteä sisustus: Ison Pajan eteistilassa on metallinen kierreporras ja puinen suojahuone. Sisätilojen sotien jälkeinen tuotanto- ja talotekniikka: Iso-Paja (T11-T12) Tuotantoteknisiä laitteita, ahjo, kookkaita pajavasaroita ym. on säilynyt Ison Pajan suuressa hallitilassa ja v rakennetussa laajennuksessa. Osa laitteista on teollisuusaikaisella paikallaan. Laitteet ovat myös sähkötoimisia ja edustavat pääosin sotien jälkeistä aikaa luvun talotekniikkaa edustavat useisiin rakennuksiin ja teollisuustiloihin sijoittuvat putkiradiaattorit sekä sisätilojen katonrajaan sijoittuvat lämmitysja jäähdytyslaitteet. Sähkölaitteita, johdot, varoketaulut, jakorasiat, lamput

8 FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (81) edustavat lähinnä sotienjälkeistä aikaa. Tilojen lamppuina toistuvat pääosin varhaiset loisteputkivalaisimet. Oman teollisuustilan ja -työn uudistumiseen liittyvän kerrostuman muodostavat sosiaalitilat, joiden rakentaminen alkaa sotien jälkeen. Näistä huomattavimman ja edustavimman ja kokonaisuuden muodostaa T13 vinttitila. Tekninen keskus (T3) Tiloihin liittyy lämpö-, sähkö- ja vesiteknistä laitteistoa sotien jälkeiseltä ajalta mm luvulta oleva vesisäiliö. Toiminnallisesti rakennus yhdistyy lämmitys- spinkleri- sähkö- ja valolaitteiden välityksellä useimpiin Billnäsin teollisuustiloihin.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (81) 4 Kulttuurihistorialliset arvot Billnäsin teollisuuden sisätilat ovat pääosin säilyneet teollisuusaikaisessa asussa. Selkeästi muutettuja tiloja edustavat vain rakennukset T9, T10 ja M13. Sisätiloihin sisältyy autenttisten teollisuustilojen ohella tiloja jossa on nähtävissä toiminnan muutosten ja kehitysten jäljet. Teollisuusaikaisessa asussa säilyneisiin tiloihin sisältyy runsaasti 1900-luvun tuotanto- ja talotekniikkaa. Teollisuustiloista puhuttaessa kulttuuriarvoihin usein liitettävä tilojen alkuperäisyys onkin harhaanjohtava määritelmä. Rakennuksiin tehtiin muutoksia ja parannuksia koko käytössä oloajan. Erityisesti tämä vahva rakenteiden kerrostuneisuus näkyy Ison Pajan ja lämpökeskuksen(t3) tiloissa. Sisätilojen arvottamisessa ongelman muodostaa teollisuuden sisätiloja koskevan tausta-, vertailu- ja inventointitiedon niukkuus. Billnäsin teollisuusrakennusten sisätilojen arvot pitkälti samat kuin alueen rakennuskannassa, jossa on monipuolisesti edustettuna erilaisia tuotanto-, varasto- ja voimalarakennuksia. Billnäsin sisätiloissa on nähtävissä niiden kyky välittää historiallisen prosessin pitkään muovaama kehitys. Teollisuustilojen ja tekniikan kehitys on merkittävä 1890-luvulta 1960-luvulle. Tämä rakenteiden ja tekniikan kehitys onkin erinomaisesti nähtävissä Billnäsin sisätiloissa. Vaikka teollilnen toiminta päättyi Billnäsissä jo 1980-luvulla välittävät rakennuskanta ja sisätilat edelleen tietoa Billnäsin työkalutuotannosta ja puusepänteollisuuden rakentamisesta ja kehityksestä. Sisätiloissa on inventoinnissa tuotu esiin myös rakennuksen runkorakenne, joka teollisuustilojen luonteen mukaisesti selkeästi nähtävissä, muodostaen keskeisen osan teollisuustilan interiööriä. Rakennetutkimusten kannalta teollisuustilat ovat hyviä esimerkkejä, koska käytännöllisen luonteensa vuoksi sisätiloja, runko- ym. rakenteita ei ollut tarvetta peittää sisustusmateriaaleilla. Tilan karkea, kestävä luonne, näkyvissä olevat runkorakenteet, rakennuskerrostumat, kestävät materiaalit ja teollisuuskäytön talotekniikka ovatkin keskeinen osa Billnäsin teollisuustilan historiallisen kokemisen, tunnistamisen ja kulttuurihistoriallisen arvon välineitä. Sisätilojen ymmärtämisen ja arvon lähtökohtia on myös Billnäsin selkeä pyrkimys liukuhihnamaiseen massatuotantoon, johon liittyvät nähtävissä olevat pitkät ja laajat tilasarjat sekä prosessien yhdistäminen yhdeksi ketjuksi kapearaiteisen rautatien avulla. Tuotannon mittakaava näkyy hyvin Ison Pajan korkeassa päätilassa, jossa on säilynyt muutamia noin viisi metriä korkeita pajavasaroita. Näihin tiloihin yksittäisen ahjon ja sepän sijoittamisella ei ole mitään historiallista perustetta. Kokonaisuudessaan Billnäsin monipuoliset teollisuustilat ovat erinomainen dokumentti ja 1900-luvun vaihteen teollistumisesta, johon historiallisena ja teollisuusarkeologisena piirteenä liittyy ja 1700-luvun ruukkitoiminta ja 1900-luvulla tapahtunut teollinen kehitys, joka näkyy rakenteissa ja tekniikassa omina kerrostumina kokonaisuuden säilyessä kuitenkin keskeisiltä osiltaan 1900-luvun alun miljöönä. Kohteen sisätiloilla on kyky herättää tiedollisia, tunnepohjaisia tai muita elämyksiä ja oivalluksia. Billnäsin rakennuskanta edustaa havainnollisella ja monipuolisella tavalla 1900-luvun alkupuolella tapahtunutta kehitystä, jossa manufaktuuripajoista siirrytään kohti teollista suurtuotantoa. Alueen suurena rikkautena voi pitää

10 FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (81) sen historiallista todistusvoimaisuutta. Sen arvo on ennen kaikkea historiallisen ilmiön todisteena sekä siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä. Billnäsin sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot pähkinänkuoressa 1. Merkittävä, hyvin säilynyt, edustava ja monipuolinen kokonaisuus, joka edustaa nykyaikaisen työkaluteollisuuden ja huonekaluteollisuuden alkua Suomessa. 2. Autenttiset teollisuustilat, tiloja 1890-, 1910-, ja 1960-luvulta. 3. Tiloihin liittyvä teollisen tilan vahva tunnelma, rakenteet, tilat, tuotantolaitteet ja talotekniikka. 4. Tilojen välittämä kokonaiskuva teollisten tilojen ja prosessien ja rakenteiden kehityksestä Billnäsissä ja Suomessa vuosina Tuotanto- ja varastotilojen ohella niihin liittyvät työnjohdon tilat ja sosiaalitilat kertovat myöhemmästä kehityksestä.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (81) 4.1 Arvoluokitus Tilojen tarkastelun pohjalta on rakennusten sisätiloille laadittu niiden kulttuurihistoriallisia arvoja edustava arvoluokitus. Luokitus on kolmiportainen ja se on ilmaistu roomalaisilla numeroilla I,II ja III, jossa luokka I edustaa kulttuurihistoriallisesti merkittävintä tilaa. Arvottamisen lähtökohtana on ollut tilojen teollisuuskauteen liittyvät arvot, jossa on huomioitu tilat, rakenteet, talotekniikka ja tuotantotekniikka. Säilyneisyyden, autenttisuuden lisäksi on huomioitu teollisuustilan luonteeseen liittyvät teollisuuskauden kerrostumat ja muutokset. Yksittäisten tilojen tarkastelu on myös suhteutettu kokonaisuuteen, jota tässä edustaa Billnäsin muut teollisuustilat. Luokitus onkin työn ja alueen sisäinen, eikä se ota kantaa valtakunnallisiin tai maakunnallisiin arvoihin. Tilojen kulttuurihistorialliset arvot muodostuvat teollisuuskaudesta kertovista tiloista, rakenteista, pintamateriaaleista ja laitteista muodostuvasta kokonaisuudesta ei yksittäisistä rakennusosista. Ensimmäinen ja toinen luokka edustavat kohteita, joissa teollisuuskauden käyttö on edelleen selkeästi nähtävissä ja koettavissa. Kolmas luokka edustaa lähinnä muuttuneita tiloja, joista ei enää ole mahdollista tunnistaa teollisuuskäytön tunnelmaa tai tiloja. Teollisuuskäyttö näkyy enää yksittäisinä rakennus- tai kiinteä sisustuksen osina, joiden kertovuus ympäristön muututtua on heikentynyt merkittävästi. Teollisuuden ja autenttisuuden ohella on painotettu tilojen luonteeseen liittyvää kerrostuneisuutta ja kytkeytymistä osaksi tuotantoprosessia. Luokka I Erityisen merkittävät sisätilat, tilakokonaisuus Sisätilat jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla Billnäsin rakennettua teollista perintöä tai ovat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökohtia tai yksi erittäin vahva peruste. Tila muodostaa tässä luokassa hyvin säilyneen kokonaisuuden, jossa kulttuurihistorialliset arvot liittyvät teollisuusaikaiseen tilaan, materiaaleihin, rakenteisiin, talo- ja tuotantotekniikkaan. Tässä luokassa olevat ovat Billnäsin keskeiset, hyvin teollista käyttöä edelleen edustavat ja ilmentävä tilat. Luokka II Merkittävät sisätilat, tilakokonaisuus Edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä yhden vahvan arvonäkökulman. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna tilan säilyneisyys on edelleen hyvä, mutta tila edustaa teollisuustiloina pienempää tai nuorempaa sivutilaa. Tila muodostaa tässä luokassa melko hyvin säilyneen kokonaisuuden, jossa kulttuurihistorialliset arvot liittyvät teollisuusaikaiseen tilaan, materiaaleihin, rakenteisiin, talo- ja tuotantotekniikkaan. Myös tiloja, joihin on jo tehty muutoksia teollisuuskauden jälkeen, mutta ne ovat säilyttäneet tilakokonaisuutena kuitenkin teollisuusaikaisia arvoja. Luokka III Historiallinen, muuttunut sisätila

12 FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (81) Teollisuustilan kokonaisuutta ja käyttöluonnetta ei voi enää hahmottaa. Tilassa on säilynyt vain vähäisiä fragmentteja alkuperäisestä teollisuuskäytöstä. Tilojen teollisuusaikaiset muutokset eivät muodosta yhtenäistä, merkittävää kerrostumaa. Tiloilla on lähinnä historiallista arvoa ja ovat osa laajempaa kokonaisuutta tai ilmiötä. Tähän luokkaan on sijoitettu viime vuosina saneeratut sisätilat, joissa on säilynyt lähinnä yksittäisiä teollisuuskauden rakenneosia. Teollisuuskauden miljöö, rakenteet ja tilaratkaisut ovat pääosin kadonneet. Rakennukset, sisätilojen arvoluokat Teollisuushistoriallisia arvoja kuvaava luokitus on ilmoitettu luettelossa rakennuksittain. Tarkempi sisätilojen luokitus löytyy luvussa 5 löytyvistä kohdekorteista. Rakennus Teollisuuskäyttö, rak. vuosi Arvoluokka T1 Kankivasaramakasiini 1780 ei tark. T2 Alanikkari, 1890/1912 tuhoutunut T3 Tekninen keskus, 1890/1900-l I, II, III T4 Työkalutehdas, 1963 I T5 Ylänikkari, 1915 I ja III T6 Kuivaamo, 1915/ teol.tila 1945 I-II T7 Raaka-ainevarasto, 1918/1958 II T8 Varasto, 1896 I T9 Konttori, 1896 III T10 Remontti 1915 III T11-T13 Iso Paja, I-III T14 Karkaisimo, 1901/1957 ei tark. T15 Vanha sähkölaitos II T16 Hienotaepaja III T17 Räjähdysainevarasto ei tark. T18 Maalausverstas I-II T19 Talikkotehdas II-III T20 Lapiotehdas III T21 Voimalaitos I, III M13 Mylly 1770/1901 III

13 FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (81) 4.2 Jatkotutkimustarpeet Rakennuskannan ja sisätilojen laajuuden ja moninaisuuden vuoksi inventointi on toteutettu lähinnä maastokäynneillä ja sen yhteydessä tehtävällä nopealla dokumentoinnilla. Alueen, rakennusten ja sisätilojen rakennushistoriaa sekä liittymistä laajempaan teollisuuskehitykseen maailmalla ja Suomessa ei ole voitu selvittää näiden resurssien puitteissa. Työ antaa kuitenkin suhteellisen luotettavan kuvan teollisuustilojen säilyneisyydestä, rakenteista ja kiinteästä sisustuksesta. Työ kattaa keskeiset teollisuustilat ja luo riittävän kokonaiskuvan ja lähtökohdan jatkoinventoinneille. Maastokäyntien yhteydessä käytiin lähes jokaisessa rakennuksiin liittyvässä tilassa. Teollisuusrakennuksista inventoimatta jäivät T14, T17 ja T1 avainongelmien vuoksi. Lisäksi T12 kylkiäisen kaikkia pieniä tiloja ei tarkistettu. Kylkiäsen päätila tarkistettiin ja se oli jo saneerattu. Samoin työn ulkopuolelle jäi alueen eteläreunalle sijoittuva kallioon rakennettu väestönsuoja. Työn ulkopuolelle jääneet rakennukset ja tilat ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta vähäisiä ja osittain saneerattuja, eikä niihin ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Tilat olisi hyvä tarkistaa ja arvioida ennen mahdollisia rakennuslupien myöntämisiä. Puutteita on erityisesti rannan rakennuksissa, jotka ovat rakentuneet vanhempien ruukkirakennusten päälle mm. Iso Paja (T11-T13) ja Tekninen keskus (T3) muodostavat rakennuskokonaisuuden, jossa on nähtävissä useita muutoksia ja rakennuskerrostumia. Jatkossa näistä rakennuksista olisi hyvä laatia rakennushistoriaselvitys jatkosuunnittelun pohjaksi. Muissa rakennuksissa on harkittava tarpeen mukaan täydennysinventoinnin tekemistä. Sisätiloista, joihin kohdistuu tulevaisuudessa merkittäviä käyttötavan muutoksia tai olisi hyvä laatia tarkempi sisätilojen inventointi ja tilojen dokumentointi. Billnäsin sisätiloihin sisältyy merkittävissä määrin teollisuusaikaista tuotantoja talotekniikkaa, joka olisi hyvä kartoittaa kokonaisuutena tai omina teemainventointeina. Erityisesti kosken partaalla olevaan T3:n tiloihin sisältyvät lämpö- vesi- ja sähkötekninen laitteistotilat olisi hyvä inventoida kattavasti. Todennäköisesti yksittäisillä koneilla ja laitteilla huomattavia teollisuushistoriallisia arvoja, joita tällä aikataululla ei ole ollut mahdollista varmentaa. Nyt tekniset tilat ovat arvioitu vain osana Billnäsin teollisuustilojen kokonaisuutta. Puusepänteollisuuden tuotantorakennuksissa (T4, T18) on käytetty laajasti sisätilamateriaalina ja julkisivun rappauksen runkomateriaalina kokoliittiä, joka edustaa rakennusmateriaalina yleisesti ottaen erikoisempaa ja harvinaisempaa ratkaisua. Kokoliitin käyttö, laajuus ja säilyneisyys aikakauden rakennuksissa olisi hyvä selvittää jatkossa. Kokoliitin lisäksi rakennustekninen kysymys on myös puusepänteollisuuteen olennaisesti liittyvä (T6) kuivaamo, jonka kulttuurihistoriallinen arvo arvioitu teollisuusaikaisena säilyneisyytenä sekä tilana, joka liittyy selkeästi tuotantoprosessiin. Tilan ja rakenteen mahdollinen rakennehistoriallinen arvo olisi hyvä selvittää. Sisä- ja ulkotiloihin liittyvä sekä toiminnan ymmärtämisen kannalta olennainen kapearaiteinen rata on tuhoutunut/kadonnut pääosin alueelta. Ainoastaan T6 ja T18 yhteydessä on nähtävissä pieniä jäänteitä tästä radasta. Jatkossa ratalinjan laajuuden ja sijoittumisen selvittäminen olisi kokonaiskuvan ja historiallisen toiminnallisuuden kannalta olennaista.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (81) Jatkosuunnittelun pohjaksi olisi myös hyvä selvittää teollisuusalueelta puretut rakennukset ja niiden sijainti. Kyseistä työtä ei voitu tehdä tammikuussa lumisen talven vuoksi ja nyt työ ei liity sisätilojen inventointiin.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (81) 5 Inventoidut kohteet 5.1 T1 Kankirautamakasiini Tilaan ei päästy maastokäynnin aikana. Ei varsinaisia maankäytön paineita. 5.2 T2 Ala-Nikkari Vuosina 1896, 1899, 1914 ja 1927 rakennettu ja yhtenäisen kokonaisuuden T3 kanssa muodostanut puu- ja tiilirakenteinen huonekaluverstas/tehdas kokonaisuus ns. Ala-Nikkari tuhoutui tulipalossa T3 Teollisuusalueen lämpö- vesi- ja sähkötekninen keskus Kuva: T3, julkisivu lounaispuolelta kuvattuna. Nykytila ja historialliset kerrokset: Useita pieniä tiloja käsittävän rakennuksen keskeiset osat ovat 1890-luvulta, jolloin rakennukseen tuli ensimmäinen pannuhuone ja siihen liittyvä neliskulmainen, nykyistä matalampi tiilipiippu. Lämmityksen lisäksi rakennuksen toimintoihin kuului myöhemmin tehdasalueen vesihuolto mm. sprinklerilaitteiston vedentarpeesta huolehtiminen. Rakennuksessa toimi myös viereisen vanhan puusepänverstaan kuivaamo ja muita toimintoja 1900-luvun vaihteessa. Myöhempiä teollisuusajan käyttöjä rakennuksessa olivat mm. hitsaus- ja tuotteiden näyttelytila. Rakennukseen kuuluu lisäksi paikalla aikaisemmin olleeseen Gammelbyn myllyyn kuuluvia rakennusosia, joita edustaa keskiosaan liittyvä kellaritila. Nykyistä rakennusta on laajennettu ja muutettu 1900-luvun alkupuolella mah-

16 FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (81) dollisesti kolmessa vaiheessa. Laajennukset liittyvät vanhimman osan pohjois-, länsi- ja itäpuolelle. Rakennuksen liittyvä nykyinen suuri pannuhuone ja piippu ovat aikaisintaan 1910-luvulta. Vanhin tunnettu pannuhuone kantikkaine piippuineen sijoittui 1890-luvulla rakennettuun osaan, tilojen 3 ja 7 paikalle. Vuonna 1914 on otettu valokuva, jossa rakennuksessa näkyvät molemmat piiput. Todennäköisesti lämpökeskuksen uudistaminen liittyi 1910-luvulla rakennettujen Ala- ja Ylänikkarin rakentamiseen. Rakennus liittyykin keskeisesti Billnäsin puusepänteollisuuteen, toimien näiden tilojen lämmitys-, kuivaamoja sammutustoimintojen keskuksena. Rakennukseen liittynyt 1890-luvun tiilinen puusepänverstas sekä sen jatkeena ollut Alanikkari tuhoutuivat tulipalossa Tätä ennen nämä rakennukset muodostivat pitkän rantaa seuraavan rakennuskompleksin. Nykyiseen rakennukseen sisältyy useita pääosin pieniä huonetiloja, joihin liittyy yhteensä kuusi sisäänkäyntiä. Tilat ovat pääosin teknisiä, teollisuusaikaan liittyviä ja alueen teollisuusrakennusten lämpö- ja vesihuoltoa palvelevia teknisiä laitteistoja liittyy tiloihin 2,5,6,7 ja 8 ja 12. Lämpö- ja vesitekniikassa kehitys eteni 1900-luvulla, joka näkyy teknisen laitteiston kerrostumissa. Lämpökeskuksen päärakenteet ovat ja 1960-luvulta. Autenttisin kokonaisuus on lähinnä spinkleri-laitteisto, joka on säilynyt teknisenä kokonaisuutena erinomaisesti 1910-luvun asussa. Kulttuurihistorialliset arvot: Kokonaisuutena T3 edustaa teollisen toiminnan keskeistä, erityisesti puusepänteollisuuteen liittynyttä apurakennusta, jonka sisätiloihin liittyy lukuisia rakennuskerrostumia ja huomattavia teollisuusaikaisia lämpö- ja sähkö- ja vesiteknisiä laitteistoja. Arvoluokka: Ei yhteistä luokitusta, tilat luokiteltu erikseen tilojen kohdekorteissa. Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: Vanhan myllyn ympärille 1890-luvulla rakennettua rakennusta on laajennettu 1900-luvun alkupuolella lämpöön ja veteen liittyvän teknisen kehityksen johdosta. Rakennukseen sisältyy useita teollisuusaikaisia rakennus- ja laitteistokerrostumia. Tilat muodostuvat useista pienistä huonetiloista, joihin liittyy teollisuusaikaista teknistä laitteistoa. Teollisuuskauden tilaratkaisut, rakennuskerrostumat, materiaalit sekä lämpö- ja vesitekniset laitteet. Rakennuksesta tulisi tehdä rakennushistoriaselvitys ja tekninen laitteisto tulisi inventoida ja arvottaa suojelutarpeiden lopullisen määrittelyn pohjaksi.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (81) T3 Tila 1 Tilan kiinteä sisustus purettiin elokuussa Ensimmäisen maastokäynnin aikana purkutyöt olivat jo aloitettu. Alla on kuvaus puretuista rakenteista. alkuperäinen käyttö: kattilahuone(?), muutettu näyttelytilaksi 1950-luvulla. jälkiteollinen käyttö: nykyinen käyttö: rakennusvuosi: 1980-luvulla muutettu myös asuintilaksi(matalan vinttitilan wc-tila ja sauna) saneeraus meneillään, ei tietoa luku, rakennettu vanhan myllyn kiviosan päälle runko: sisäkatto: sisäseinät: ikkunat: lattia: kiinteä kalustus: rakennusvuosi: tiilirunko puuruoteet/uritettu puukuitulevy puuruoteet/puukuitulevy Pohjoisseinässä on leveä kiilaikkuna, joka edustaa tilan ohella sotien jälkeisiä muutoksia huonetilassa. muovimatto, alla betonilattia. sisätilan puu- ja kuitulevyverhoilu, loisteputkivalaisimet tila liittyy rakennuksen 1890-luvun rakennusvaiheeseen, nyt purettu sisustus oli rakennettu 1950-luvulla Fiskarssin/Billnäsin tuotteiden esittelytilaksi. muuta: huonetilan sivuilla olivat elokuussa luvulla rakennetut pienet wc- ja saunatilat. Tämä kerrostuma kuten myös 1950-luvun näyttelytila katosi elokuun saneerauksessa. Huonetilaa saneerataan parhaillaan. Kuva: Sotien jälkeen Billnäsin teollisuustuotteiden näyttelytilaksi sisustettu tila purkuvaiheessa elokuussa Taitekaton muotoa seuraava päädyn kiilaikkuna on tehty todennäköisesti samaan aikaan nyt puretun sisustuksen kanssa. Elokuussa 2011 seinät ja sisäkatto muodostavat taitekattoisen kokonaisuuden, jota pystyruoteet jakoivat pystysuoriin kenttiin. Sisäjulkisivun lautarunko

18 FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (81) on verhoiltu valkoiseksi maalatulla kuitulevyllä, joka katto-osassa on koristeurilla varustettua. Näyttelytilan sisäverhoilua purettiin parhaillaan ja sen alla oli nähtävissä puhtaaksi muurattua tiiliseinää. Lattiassa on 1980-luvun muovimatto. Se rungon sivuilla olevat pieni sauna ja wc liittyvät huonetilan luvun, teollisuuskauden jälkeiseen saneeraukseen, jolloin tilat olivat näyttelytilan lisäksi asuinkäytössä. Sisätilan purettu verhoilu on todennäköisesti 1950-luvulta, jolloin se olisi liitettävissä huonetilan julkisivun ulkoportaisiin, siltaan ja valaisinlaitteisiin, joissa on käytetty 1950-luvulle tyypillisiä materiaaleja ja muotokieltä mm. asbestisementtilevyjä, liuskekiveä, kuparia ja metallikaiteita. Tila rakennettiin näyttelytilaksi, jossa esiteltiin Billnäsin tuotteita. Tilaan kuului mm. näyttelyvitriinejä. Sisätilojen purkamisen jälkeen tiiliseinän yläosassa näkyi mm. ratakiskon päitä, jotka viittaavat alkuperäisen sisäkaton kappaholvirakenteeseen. Katon puiset kattotuolit ovat näkyvissä. Kulttuurihistorialliset arvot: Tila on saneerattu elo-syyskuussa Purettu sisätila liittyi Billnäsin sotien jälkeiseen kerrostumaan, kertoen varsinaisen tuotanto-, hallinto- ja varastotilojen ulkopuolelle sijoittuvasta toiminnasta. Sisätilojen kulttuurihistoriallinen arviointi ja arvottaminen olisi hyvä tehdä ennen sisätilojen purkamisen aloittamista. Arvoluokka: III Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: Tiiliseinät, jossa näkyy vanhempien katto- ja lattiarakenteiden jäänteitä. Tilaan liittyvä kiilaikkuna kuuluu sotien jälkeiseen kerrostumaan. Perusteellisen saneerauksen vuoksi tilassa ei ole enää kaavassa huomioitavia rakenteita.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (81) T3 Tila 2. kellaritila Kellaritila liittyy ainakin osittain vanhempaa, ennen 1890-lukua rakennettuun rakennukseen. Pienen huonetilan nurkkaan on erotettu kevyellä seinällä pienempi tila. alkuperäinen käyttö nykyinen käyttö 1800-l mylly(?), 1890-luku lämpökeskus? varasto rakennusvuosi: 1700-l/1832/1890-l (?) runkorakenne: sisäkatto: sisäseinät: ovet ikkunat: lattia: kiinteä kalustus: luonnonkivi/tiili kappaholvi tiili puuovet ei betoni puurunkoinen varastokoppi, jossa on betonijalustalla Tukholmassa valmistettu tekninen laite, mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva pumppu. Varastotilan seinät slammattu. Päätilassa spinklerputket, vanhat sähkövedot, kattolamppu. Vasen kuva: päätilan tiiliseinät, spinkleri, varastokoppi ja kappaholvit. Oikeanpuoleinen kuva: pienemmän varastotilan teknistä laitteistoa ja sen betonijalusta. rakennusaika: muuta: Huonetilan ulkoseinän muodostava kiviosa liittyy nykyistä edeltäneeseen rakennukseen, sisätilan tiilimuuraus ja kappaholvit liittyvät 1890-luvun muutoksiin. yhteys yläkertaan, pieni, tukittu aukko sisäkatossa. Tilan nurkkaan liittyy pieni, kevyellä puuseinällä erotettu varastotila. Seinärakenteen ulkoseinät liittyvät nykyistä rakennusta vanhempaan myllyyn ja ovat lohkottua luonnonkiveä, seinäpaksuus tiilimuurauksen kanssa

20 FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (81) on oviseinässä n. 150 cm. Kivirakenne liittyy vanhempaan rakennukseen. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennuksen vanhin sisätila, osa runkorakenteista liittyy rakennusta edeltäneeseen myllyyn. Teollisuushistoria; koneet ja laitteet. Arvoluokka: I Ominaispiirteet ja huomioitavat rakenteet: tiiliseinät, kappaholvit, pumppulaite, sprinkleri, valaisimet, sähköt.

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

* ffik!ilf?ql;!!!!!flt

* ffik!ilf?ql;!!!!!flt ARKfOL. Of. '33!/5~12. 1006 M 1 Naantali Neste Oil Oyj:n jalostamon laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Tapani Rostedt * ffik!ilf?ql;!!!!!flt _L---_ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ T.-.IDOLL.-. VUODEST.-.

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------

MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------ MYYLÄLÄKIINTEISTÖ --------- myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa------------ PETIKKO n. 6000 m² Kiinteistö on ollut Tarjoustalo / Tokmannin käytössä vuodesta 2005, jolloin liiketeilasaneeraus tehtiin entiseen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS

Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS Finnish Consulting Group Oy KAAVIN KUNTA KIRKONKYLÄN RANTAUIMALA HUOLTORAKENNUS, MUUTOSTYÖ RAKENNUSTYÖSELOSTUS 14.12.2010 FCG Oy RAKENNUSTYÖSELOSTUS I KAAVIN KUNTA, kirkonkylän rantauimala 14.12.2010 Huolto-

Lisätiedot

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari ermanto 2 Helsinki, Vuosaari HUONEITOUETTEO AUNTO TYYI M² A1 4H++ 92,5 A2 3H++ 78,5 A3 4H++ 92,0 B4 4H++ 92,5 B5 3H++ 78,5 B6 3H++ 78,5 B7 4H++ 92,0 C8 4H++ 92,5 C9 3H++ 78,5 C10 3H++ 78,5 C11 4H++ 92,0

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari ermanto 10 Helsinki, Vuosaari TA-AUMIOIKEU OY AUNTO TYYI M² A1 4H++ 91,5 A2 4H++ 91,5 A3 4H++ 91,5 A4 4H++ 91,5 A5 4H++ 91,5 A6 2H++ 61,0 A7 3H++ 81,0 A8 2H++ 61,5 A9 2H++ 61,5 A10 2H++ 61,5 A11 2H++ 61,5

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Villa Oivalan puutarhan aidan inventointi syyskuussa 2013. Oivalan puutarhan aitojen inventointi 2013 Pekka Lehtinen

Villa Oivalan puutarhan aidan inventointi syyskuussa 2013. Oivalan puutarhan aitojen inventointi 2013 Pekka Lehtinen Villa Oivalan puutarhan aidan inventointi syyskuussa 2013 raportti 24.3.2014 14.9.2014 Pekka Lehtinen arkkitehti SAFA Oivalan puutarhan aitojen inventointi 2013 Pekka Lehtinen tehtävä Syyskesällä 2013

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

DAFA AirStop System kun tiivis tarkoittaa tiivistä

DAFA AirStop System kun tiivis tarkoittaa tiivistä TM DAFA AirStop System kun tiivis tarkoittaa tiivistä Yhteistyössä vakuutusratkaisut DAFAn toimivuus- ja tuotetakuu kestävään rakentamiseen DAFAn toimivuus- ja tuotetakuu tuo suurempaa turvaa DAFA tarjoaa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo Hietaniemi J. & Rinne T. SISÄLTÖ Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Rakennetekninen arviointi rakennuksien peruskorjattavuudesta Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Sivu 2 / 16 Sisällys 1. Yleistä... 3

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite

Lemminkäinen. Skaftkärrin koulu TARJOUS. nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016. Skaftkärrin koulun tilojen muutos. Peruste/ viite Lemminkäinen Skaftkärrin koulu TARJOUS nro 002 Lisä-ja muutostyö 18.3.2016 Skaftkärrin koulun tilojen muutos Peruste/ viite Skaftkärrin koulu on laajentunut 780 brm2 verrattuna tarjousvaiheen ve 1 laajuuteen.

Lisätiedot

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus

Homekoirakartoitusraportti Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus 1/5 Länsitie 62, Laihia. Laihian Yläaste ja Lukio A- rakennus Raportin sisältö: suorittaa homekartoituksia koulutettujen homekoirien avulla. Ohjaajana toimii Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot