Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä"

Transkriptio

1 Olli Vilkki, Satu Luojus, Eeva Haikonen Laurea ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (digitaalinen media) Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä Abstrakti Tarkastelemme artikkelissamme Keravan Laurean tietojenkäsittelyn (digitaalinen media) koulutusohjelmassa tehtyä opetuskokeilujen sarjaa, jonka kohteena oli toisaalta tutkimalla oppiminen ja toisaalta käyttäjäkeskeinen suunnittelumalli. Kehittämistyötä varten yhdistimme viisi opintojaksoa yhdeksi opintopisteen kokonaisuudeksi. Kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen ja yritysvierailujen pohjalta kehitimme opiskelijoiden kanssa käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia. Opetuskokeilu sisälsi kaksoistehtävän. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli (1) todellisen kehittämistehtävän pohjalta suunnitella käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä ja (2) samalla kehittää sellaisia käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, jotka soveltuvat käyttäjän ja suunnittelijan yhteistyöhön sekä yhteisen käsityksen muodostamiseen. Opiskelijoiden työskentely oli kolmitasoista: (1) he perehtyivät kehittämisvälineisiin ja -malleihin sekä niiden teoreettiseen taustaan, (2) he sovelsivat teoriaa käytäntöön ja (3) he arvioivat teoriaa, toimintaa, kehittämisprosessia, välineitä ja niiden käyttöä. Teorian ja toiminnan refleksiivinen tarkastelu edisti välineiden ja mallien monimuotoista ja luovaa käyttöä. Opiskelijat kokivat epäselvän ja sumean alkutilanteen turhauttavana. Opintokokonaisuutta pidettiin vaativana, mutta antoisana. Tilanne oli myös opettajille haastava: kehittämistehtävän tulos ei ollut myöskään heille selvä. Todelliseen kehittämistehtävään yhdistetty opetus tuotti ratkaisuja, jotka ylittivät opetussuunnitelman vaatimukset. Opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämispanos tuotti tuotteiden lisäksi perusteltua tietämystä käyttäjäkeskeisestä suunnitteluprosessista. Opiskelijoiden tuotokset olivat yleisesti ottaen parempia kuin yksittäisten kurssien harjoitustyöt. Ryhmien polarisoitumisen takia tuloksissa oli myös suuria vaihteluja. Johdanto Uusi ammattikorkeakoululaki ( /351) määrittelee ammattikorkeakoulun kokonaistehtävän muodostuvan kolmesta osatehtävästä: opetuksesta, aluekehityksestä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Näin ollen ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiatuntijatehtäviin sekä tukea ammatillista kasvua. Edelleen ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehittämistehtävä asettaa uuden vaativan elementin ammattikorkeakoulun toimintaan.

2 Laurean tahtotila on olla täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu vuonna Laurean pedagogisen strategian (2002) lähtökohtana on, että Laureassa opitaan opettamalla, tutkimalla ja kehittämällä. Laureassa on kehitetty tahtotilan saavuttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi uusi toimintamalli: Learning by Developing, tutkiva oppiminen hankkeissa. Hankkeilla on merkittävä tehtävä opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa haetaan ratkaisuja aitoihin työelämän ongelmiin. Learning by Developing on Laurean pedagogisesta strategiasta kehitetty pedagoginen sovellutus, jonka avulla voidaan toteuttaa ongelmalähtöisen oppimisen (Problem based Learning) seuraavaa kehitysvaihetta, jota kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kutsutaan tutkivaksi oppimiseksi (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999). Tutkivasta oppimisesta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, Rauhala, Raij & Suomala 2005) ja Engeströmin (1995) kehittämästä ekspansiivisesta oppimisesta sekä ongelmapohjaisesta opetuksesta (Poikela 2001) on löydettävissä paljon yhteneväisyyksiä Laurean tutkiva oppiminen hankkeissa (LbD) -opetusmalliin. Learning by Developing tarkoittaa yhteistyöprosessia työelämän kanssa. Tässä oppimisprosessissa oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöllä. Learning by Developing hakee järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista. Toimintamallin ytimen muodostaa oppimisen kohdistuminen työelämän aitoon kehittämiseen. Oppimisella on selvä kohde ja oppiminen tapahtuu uuden osaamisen tuottamisen prosessissa. T&K hanke on keino oppimisen kohteellistamiseen ja oppimisprosessin hallintaan. Hankkeissa oppimiseen osallistuvat opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kukin omista lähtökohdistaan (Rauhala, Raij & Suomala 2005.) Opetuskokeilun taustaa Uusi pedagoginen ajattelu tarjosi mahdollisuuden uudistaa opetusta. Halusimme soveltaa uuden ammattikorkeakoululain ja opetusajattelun henkeä opetuksessa. Siksi lähdimme kehittämään uuden juonneopetussuunnitelman mukaista koulutusta. Digitaalisen media-alan ammattilaisten tulee hallita ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen lainalaisuudet. Perinteinen käsikirjoituslähtöinen suunnittelu ja tietojärjestelmän suunnittelu eivät kumpikaan yksinään ratkaise interaktiivisuuden mukanaan tuomia vaatimuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn vanha opetussuunnitelma ja sen toteutus seurasivat 1990-luvun alun tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen kaavaa: teorialuennot, harjoitustehtävät, harjoitustyö ja tentti. Opintojaksoista muodostui kokonaisuus, jonka eri osien välille ei välttämättä syntynyt yhteyttä. Osa-alueet opittiin hyvin, mutta tiedon käyttöyhteys ja merkitys saattoivat jäädä hämäräksi. Opetussuunnitelma oli laadittu vahvasti tietojenkäsittelyn perinteistä tietojärjestelmäsuunnittelua ja ohjelmistotuotantoa tukemaan. Digitaalisen median suuntautumisopinnot aloitettiin vasta opintojen loppuvaiheessa (Laureaammattikorkeakoulu 2005).

3 Valitsimme kokeilun tutkimus- ja kehittämistehtäväksi käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin, joka painottaisi erityisesti ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Yhdistimme digitaalisen median tuotantoprosessin kehittämishankkeessa työelämän ja korkeakoulujen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kokemusta ja asiantuntemusta. Kokeilu toteutettiin Keravan Laureassa lukuvuonna osana tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median aikuiskoulutusta ja nuorisototeutusta. Kehittämistoimintaa jatketaan edelleen nyt meneillään olevien aikuiskoulutus- ja nuorisototeutusten kanssa. Yhdistimme seuraavat opintojaksot (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005) yhtenäiseksi tuotantoprosessiksi noin 30 opintopisteen työelämälähtöisiksi hankekokonaisuuksiksi: Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu 5 op, Tietojärjestelmäprojektin hallinta 3 op, Käyttöliittymien suunnittelu 3 op, Tietojärjestelmän rakentamisen perusteet 6 op, Tiedonhallinnan perusteet 4,5 op, Java ohjelmointi 4,5 op ja Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät 4 op. Tietojärjestelmäprojektin hallinta -opintojakso oli koko prosessia ohjaava ja kesti koko tuotantoprosessin ajan. Kahden uuden valinnaisopintojakson (Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu sekä Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät) avulla opetuskokonaisuus saatiin vastaamaan käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia. Kehittämisen aikana prosessimallia kehitettiin kirjallisuuden ja artikkelien pohjalta sekä asiantuntijoiden ja opettajien kanssa käydyn dialogin pohjalta. Teimme yhteistyötä mm. seuraavien yritysten asiantuntijoiden kanssa: TietoEnator Digital Solutions, Veikkaus Oyj, Cybelius Oy ja Cap Gemini Technology Services. Opetuskokeilun tavoitteet Kokeilua ohjaavan hankkeen (Luojus & Vilkki 2005) tavoitteena oli (1) Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä; (2) Tutkiva, kehittävä ja ongelmaperusteinen ammattikorkeakoulumainen ote; (3) Opetuksen työelämälähtöinen tuotantoprosessi yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa; (4) Kehittämisvälineiden ja mallien joustava käyttö sekä hallinta eri työvaiheissa; (5) Välineiden ja menetelmien käyttötarkoituksen syvällinen ymmärtämien ja kokonaisuuden hallinta (samalla kun opiskelijat soveltavat käyttäjäkeskeistä prosessia, he kehittävät ja arvioivat sitä, siihen sisältyviä mallintamistapoja, eri kehittämisvaiheiden sisältöjä, dokumentointia ja niiden liittymistä toisiinsa); (5) Ongelmanratkaisu, tiedon hankinta, jäsentäminen ja soveltaminen todellisissa kehittämistilanteissa ja; (6) Digitaalisen median käyttäjälähtöisen tuotantoprosessin kehittäminen: tarkasteltiin myös opetusta tukevia käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöjä. Halusimme sitouttaa kokeilun pitkäjänteisellä työskentelyotteella opiskelijat ryhmäänsä ja tutkivaan työotteeseen sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämän haasteita ja kehittää työelämän käytänteitä. Opetuksen alkutilanteen runkona ja kehittämistyön pohjana käytettiin yrityskumppanin käyttäjäkeskeistä prosessimallia ja seuraavaa tuotekehitysprosessikaaviota (kuva 1).

4 Tuotekehitysprosessi Tarvekartoitukset, Käyttäjähaastattelut Kokemukset olemassaolevista tuotteista Skenaariot, Käyttäjä- ja tehtäväkuvaukset Läpikäynnit, heuristiset menetelmät, pienet käytettävyystestit Hyväksymistesti(t) Tuotekehitysprojekti Tuotemäärittely Vaatimusmäärittely Toteutus Pilotti Käyttöönotto Projektin lopetus Kuva 1: Tuotekehitysprosessi. Parkkinen Kokeilujen tuotantoprosessi Kokeilujen tuotantoprosessi oli mahdollisimman lähellä todellista digitaalisen median tuotantoprosessia. Opetushanketta tuki verkko-opetusympäristö (Optima), jonka avulla työskentelyä ohjattiin, ja johon opiskelijoiden ja ryhmien töiden tuloksia tallennettiin. Kokeilu käsitti kolme toisiinsa liittyvää opetusvaihetta. Alun tärkeä vaihe oli (1) teoriaperustan haltuunotto. Suunnittelun pohjaksi tutustuttiin kirjallisuuteen ja syntyneet tuotokset tallennettiin teoreettiseen portfolioon. Seuraavaksi (2) suunniteltiin ja toteutettiin interaktiivinen prototyyppi. Totutukseen liittyi projektin ohjaus, käyttäjätutkimuksen teko, tietojen ja toimintojen määrittely, tietokannan toteutus, käyttöliittymän suunnittelu, järjestelmän prototyypin koodaus ja käytettävyyden ja toiminnallisuuden testaaminen. Lopuksi vielä (3) arvioitiin teoriaa ja toimintaa. Arvioinnin kohteina olivat ryhmän oivallukset ja havainnot, suunnittelumallin ja eri työvaiheiden yhteydet, kytkennät ja liittyminen toisiinsa, vaihtoehtoiset työtavat, kehittämisvälineiden käyttökelpoisuus ja käyttökohteet, asioiden välisten yhteyksien pohdinta jne. Siis sekä teoria, tuotantoprosessi, välineet että tuote olivat reflektoinnin kohteina. Opinnot aloitettiin käytettävyystutkimuksen menetelmäopinnoilla, joiden aikana harjoiteltiin havainnointia, käyttäjätiedon analysointia ja tulkintaa. Menetelmäopintoja sovellettiin käyttäjätutkimuksessa. Muut teoriaopinnot järjestettiin siten, että opiskelijaryhmät saivat tehtäväksi selvittää ennalta määritellyt aihealueet ja sen jälkeen heidän piti soveltaa niitä käytäntöön. Ryhmät laativat yhteistyössä teoriaperustaa käsittelevän raportin. Laajempien tietokokonaisuuksien osalta kirjoitettiin ensin henkilökohtaisia esseitä, joista koottiin olennaisimmat asiat yhteiseen teoriaportfolioon. Siinä pyrittiin yleisten esimerkkien lisäksi käyttämään kehittämisalueen esimerkkejä. Ryhmillä oli käytössään yrityskäytössä toimivaksi havaittu käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin malli (kuva 2). Teoriaan

5 perehtymisessä ja sen soveltamisessa oli tärkeää arvioida siinä kuvatun tiedon, menetelmien ja välineiden käyttöä. milloin, missä yhteydessä, miksi ja miten niitä käytetään. Konseptointi Concept Innovaatioprosessi Innovate & Focus Fokusointi Focus (Group) RoadMap Käyttäjäanalyysi User analysis Suunnittelun ydin UCD Core Visuaalinen määritys Visual Spesification Rautalankamalli proto Fire Frame Model Käyttäjäprofiilit User Profiles Käyttäjäryhmäanalyysi User Group Analysis Informaatioarkkitehtuuri Information Arcitecture Mentaalimalli Mental Model Käyttötapaukset Use Cases Toiminnallinen määritys Fuctional Spesification Testaus ja arvioiti Test & Validate Käytettävyystesti Usability testing Auditointi Auditing Kuva 2. Yhteistyöyrityksestä peräisin oleva mukailtu Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessimalli Tämän jälkeen opiskelijat tutkivat erilaisia mallinnustapoja, opettelivat käyttämään mallinnuksen apuvälineitä, suunnittelivat projektin etenemistä, dokumentoivat suunnittelun tuloksia. Opiskelijaryhmät presentoivat työskentelyn etenemistä lähiopetustuntien alussa muille ryhmille. Presentaatioista käytiin keskustelua. Tässä yhteydessä opettaja toi omia näkökulmiaan ja huomioitaan teoreettisen pohjan kehittämiseksi. Aikuistoteutuksen ryhmät arvioivat suunnittelumallin toimintaa ja eri osien suhdetta ja suoritusjärjestystä: aikuistoteutuksen lopputehtävänä oli yhteinen suunnittelumallin arviointi, jolloin pohdittiin mm. tehtävien suoritusjärjestystä, mallin (kuva 2) toimintalogiikkaa ja eri osien merkitystä tuloksen kannalta. Tutkimalla oppiminen hämmensi aluksi opiskelijoita. Alkuhankaluuksien ja vastarinnan jälkeen opiskelijat olivat valtaosin innostuneita uudenlaisesta tavasta opiskella ja oppia. Vastarintaa kärjisti alkutilanteen ulkopuolinen käsittely, mutta se mahdollisti myös laajan pohdinnan oppimisen olemuksesta. Seuraava opiskelija-arvio kuvaa opiskelijoiden yleisiä kurssikokemuksia: Kurssin projektimuotoinen toteutus oli uudenlainen tapa oppia. Aluksi työmäärä tuntui valtavalta, mutta kun projekti oli paloiteltu helposti hallittaviin ja järkeviin osakokonaisuuksiin, työskentely sujui kutakuinkin ongelmitta. Välillä toki tuntui, että deadlineja oli harva se päivä ja eikä aika riitä mitenkään, mutta näin jälkeenpäin ajatellen kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin eikä edes normaalia kurssin loppuun ajoittuvaa paniikkikiirettä tullut. Paljon keskustelua herättänyt LbD -oppimistyyli toimi tämän kurssin puitteissa oikein hyvin. Kun tehtävänannot ovat mietittyjä ja selkeitä, on tutkivan oppimisen periaatetta helppo toteuttaa.

6 Kuuma-portaali on aiheena mielenkiintoinen ja nyt tuntuu, että projekti lähti tämän kurssin mukana todella liikkeelle. Alun sekavuuden jälkeen projekti on alkanut hahmottua. On mukavaa ja mielekästä työskennellä oikeaan elämään liittyvässä hankkeessa. Itselleni projekti on varsin osuva, sillä sen puitteissa käsiteltävät aiheet kuten käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyys ovat juuri se aihealue josta haluan oppia uutta. Oli kuitenkin mielestäni hyvä, ettei kurssin toteutus pyörinyt aivan täysin pelkästään portaalin suunnittelun ympärillä, vaan osaamista haettiin myös muihin aiheisiin liittyvien tehtävien kautta. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyvä tiedonhankinta tutustumiskäynteineen oli yllättävän antoisa. Myös kurssin tutustumiskäynti Idean Researchiin oli hyvä lisä ohjelmaan ja konkretisoi käsiteltyjä aiheita työelämän puolelle. Oppimisen arviointi tehtiin pääasiassa tuotantoprosessin ja tuotosten (tuotteet ja niiden dokumentaatio) perusteella. Muita arvioperusteita olivat reflektointi, teoriapohja, projektinhallinta, teorian soveltaminen, välineiden käyttö, tutkimus- ja kehittämisote, innovaatiot, oivallukset ja erilaiset löydökset, itsearvioiti ja vertaisarviointi. Opettajien rooli Kokeilutoiminnan alkuvaiheissa opettajan rooli oli avustava ja kysymyksiä asettava. Rooli muuttui tietoa jakavasta tiedonkäsittelyä ohjaavaksi. Opettaja ei välttämättä ole kaikkitietävä, mutta osaa johdattaa erilaisille tietolähteille ja auttaa vaikeiden ongelmanratkaisutilanteiden yli. Opiskelijat olivat aluksi arkoja pyytämään apua. Yhteistyön edetessä opettajat omaksuivat vanhemman kollegan roolin. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä tuki toimintamalli, jossa hankkeen projektin ohjausta ja projektityöskentelyä ohjasi opettaja, jonka rooli oli pitää kokonaisuuden kaikkia lankoja yhdessä ja käydä dialogia ryhmien erilaisista käytännön ongelmista. Ryhmät saivat keskustelun kautta mahdollisuuden vaikuttaa kokeilun kulkuun. Projektin ohjaus toimi erityisen hyvin kärjistyneissä tilanteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka saa voimansa toteuttajiensa, tutkijoiden ja opiskelijoiden mielenkiinnosta, tuottaa tuloksia. Hyvä yhteishenki, innostus ja aito dialogi mahdollistavat toimivan yhteistyön ja edistävät tutkimus- ja kehittämistyötä (vrt. Vilkki 2003). Opetuskokeilun tulokset Hankkeiden käynnistys oli ongelmallinen. Perinteiset harjoitustehtävät ovat selviä ja yksiselitteisiä, niissä kerrotaan kehittämisympäristöstä kaikki tarpeellinen, opettaja on perehtynyt aiheeseen, kaikki eteen tulevat asiat ovat ennalta nähtävissä. Todellinen maailma ja siihen liittyvä kehittäminen taas on epäselvää ja rajaamatonta. Jotta päästäisiin liikkeelle, tarvitaan perehtymistä kehittämisalueeseen. Sumea alku mahdollisti aidon tutkimus- ja kehittämisasetelman.

7 Kokeilujen alkuvaiheessa lähdimme liikkeelle oletuksesta, että teorian rakentamisessa riittää perusaihealueiden listaaminen tutkimustyön pohjaksi. Tämän vuoksi tehtävänannot olivat ylimalkaisia. Jatkokehittelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia strukturoitujen tehtävien avulla ohjatusta työskentelystä. Strukturoidut tehtävät näyttävät hieman tasaavan ryhmien välisiä eroja. Oppilaiden tuotosten arvioinnin perusteella voidaan vetää johtopäätös, että parhaat ryhmät saavuttivat huikeita tuloksia verrattuna perinteisiin harjoitus- ja oppimistehtävien tasoon. Suoritukset ylittivät oppimistavoitteet ja liikkuvat alueella, joka oli opettajallekin vierasta. Opiskelijat käyttivät myös tekniikkaa ja välineitä, jotka eivät olleet opetussuunnitelmassa. Heikoimmatkaan ryhmät eivät alittaneet perinteisten opintojaksojen suoritustasoa. Aikuisopiskelijoiden ryhmätuotokset olivat tasaisempia ja niiden laatu ylitti nuorisototeutuksen tuotosten laadun. Opiskelijoiden panos käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin kehittämisessä oli huomattava. Suunnittelun eri vaiheitten toimivuutta testattiin aidossa ympäristössä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, käyttäjätutkimus ja tutkimustulosten tulkinta poikkitieteellinen ajattelu näytti kiinnostavan opiskelijoita aidosti. Uudenlainen toimintamalli johti toisinaan tilanteisiin tai ongelmiin, joissa kenelläkään ei ollut selkeää etenemismallia tai valmista ratkaisua. Tämä tuntui saavan opiskelijat hämilleen, toisinaan ehkä epäilemään kokeilun mielekkyyttä. Paitsi opettajilla, myös opiskelijoilla on uudessa toimintamallissa hyvin paljon perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä poikkeava rooli (Luojus & Vilkki 2005 ja 2006.) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyi paranneltu käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi, jossa sen eri osien roolit ja tehtävät olivat selkeitä ja pohdittuja. Mallinnuksessa korostuivat erityisesti havainnolliset ja konkreettiset välineet. Suunnittelijan yleensä käyttämiä mallinnusvälineitä korvattiin erilaisilla vuorovaikutteisuutta ja innovatiivisuutta korostavilla välineillä ja menetelmillä kuten seinätekniikalla, paperiprototyypeillä, toiminnallisilla prototyypeillä tms. Tärkeä oppimisen tulos opiskelijoille oli se, että suunnitteluprosessin eri vaiheisiin voi suhtautua kriittisesti ja että niitä voidaan muuntaa ja soveltaa eri tarkoituksiin. Suunnitteluprosessi joustaa tehtävän mukaan. Sen avulla voidaan kuvata toimintaa, tietoja ja interaktiota käyttäjän lähtökohdista. Opetuskokeilu muutti opetusta siten, että digitaalisen median koulutusohjelman ammattiopinnot toteutetaan uudessa opetussuunnitelmassa (Laureaammattikorkeakoulu 2006) kolmena vaatimuksiltaan kovenevina noin 20 opintopisteen opetusteemoina, joissa teoria ja ammatillinen käytäntö yhdistyvät todellisissa työelämähankkeissa. Hankkeissa reflektoidaan toimintaa, teoriaa, toiminnan tuloksia sekä kokonaisuuksien ja osien välisiä suhteita. Oppimisprosessin kehittämistarpeina nousi esiin muutamia asioita. Opintokokonaisuuksille on tarpeen luoda mahdollisimman tarkat aikataulut (osatehtävien palautuspäivämäärät ja presentaatioiden aikataulut). Tehtävät on syytä määritellä ja rajata opintojakson alussa kokeilua tarkemmin. Tämä helpottaisi opiskelijoiden työnsuunnittelua ja opintokokonaisuuden hahmottamista.

8 Pohdintaa Tutkimalla ja kehittämällä oppimisen malli, jossa opiskelijat rakentavat kirjallisuuden ja muiden lähteiden pohjalta suunnitteluprosessin eri vaiheiden sisältöä, menetelmiä, vaiheistusta ja eri vaiheiden liittymistä toisiinsa havaittiin vaativaksi opintokokonaisuudeksi. Opetusmallin liittyminen oikeaan kontekstiin ja todellisiin tilanteisiin oli lisäulottuvuus, joka motivoi opiskelijoita. Teoria ja sen soveltaminen eivät olleetkaan vain irrallisten harjoitustöiden sarja, vaan tilaaja hyödyttävä tuotos. Kun työskentelyyn liittyi voimakas välineiden, työvaiheiden, menetelmien käytön ja käyttötarkoitusten reflektointi, se mahdollisti suunnitteluprosessien sisäistämisen. Suunnitteluprosessin arviointi ja sen kehittäminen lisäsi opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia soveltaa käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia erilaisissa tilanteissa. Mallien ja välineiden kriittinen tarkastelu antoi niiden soveltamiseen käytännön tilanteisiin liikkumavaraa. Uusien mallien ja välineiden omaksuminen on helpompaa, jos pystyy paremmin ymmärtämään niiden käyttötarkoituksen ja -yhteyden. Tämän tyyppinen tutkimalla ja kehittämällä oppiminen täyttää mielestämme laissa ammattikorkeakouluopetukselle asetettavat vaatimukset opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistämisestä. Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä toi lisäarvoa oppimisprosessiin Pidämme menetelmän jatkokehityksen kannalta tärkeänä kehittää projektityön ohjausta, välineitä ja menetelmiä sekä sumeiden tilanteiden hallintaa. Opiskelujen alussa pitäisi harjoitella tutkimus-, dialogi- ja yhteistoiminnallisen tiedonmuodostuksen taitoja. Tarvitaan myös opiskelijoiden valmentamista kohtaamaan, käsittelemään ja voittamaan vaikeita ja epämääräisiä tilanteita. Opettajan tärkein tehtävä voisi olla vuorovaikutus- ja selviytymistaitojen ohjaus. Kokeilun toteutuksen yhteydessä kehitettiin Laurean opetusajattelua (Learning by Devoloping). Se ajoittui yhtäaikaisesti Laurea-ammattikorkeakoulun juonneopetussuunnitelmauudistuksen valmistelujen kanssa. Kehittämishankkeella oli vaikutusta tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median uuden opetussuunnitelman (Laurea-ammattikorkeakoulu 2006) rakenteeseen, lähtökohtiin ja totutustapoihin. Kokeilu todensi sen, että opettajien yhteistoiminta on välttämätöntä laajojen tutkimalla oppimisjaksojen aikana. Tarvitaan hyvää koordinointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Opettajien yhteistyöprosessi voisi hyötyä hyvästä projektinohjauksesta ja yhteisistä projektipalavereista. Uuden pedagogisen ajattelun edistäminen edellyttää laajaa johdon tukea, pelkkä henkinen tuki ei riitä.

9 Lähteet: Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus: tuloksia, haasteita ja näköaloja. Helsinki: Painatuskeskus. Häkkinen, J. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Nurmijärvi: Kirjakas Ky. Vuori-Simola, V., Komulainen, J. & Aho, P. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita Prima Oy. Parkkinen, J Hyvään verkkopalveluun. Käytettävyysopas verkkoviestijöille. Helsinki: Inforviestintä Oy. Poikela, E Ongelmaperusteinen oppiminen yliopistossa. Teoksessa. Poikela E. & Öystilä S. (toim.) Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampere: University Press. Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.) Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt Korkeakoulujen arviointineuvosto. Rauhala, P. & Raji, K. & Suomala J. & Pirinen R. & Fränti, M. Laurea ammattikorkeakoulu. s Tampere: Tammerpaino Oy. Vilkki, O Työsuojeluopettajien työn kehittäminen: opettajien yhteistyön tukeminen tietotekniikan avulla. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto sosiaalipolitiikan laitos. Vilkki, O Verkkopohjainen ryhmäopetus ja sen välineet. Jaetun tilan käyttö verkko-opetuksessa ja sen kehittämisessä. Väitöskirja. Valtiotiellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Julkaisemattomat lähteet: Luojus, S. & Vilkki, O Asiakas- ja käyttäjälähtöisten älykkäiden mediatuotteiden tuotekehitys. Työelämän hyvät käytänteet ja niiden jalostaminen digitaalisen median opiskelijoiden tutkivan ja kehittävän opetuksen perustana. Kehittämisprojektin raportti. Laurea ammattikorkeakoulu. Luojus, S. & Vilkki, O Käytettävyyden suunnittelu digitaalisen median suuntutumis-vaihtoehdon opetuksessa sekä käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristön suunnittelu Keravan Laureaan. Taideteollisen korkeakoulun käytettävyyssuunnittelun koulutusohjelman kehittämisprojektin raportti Luojus, S Kotiutuneen teknologiatuotteen aikaansaaman käyttäjäkokemuksen kerääminen ja mallintaminen osallistavin menetelmin. Kehittävän työntutkimuksen

10 metodologian soveltaminen käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Vilkki O., Paasovaara S., Luojus S LivingLabin ja muutoslaboratorion käyttö toiminnan kehittämisen menetelmänä. Hämeen kesäyliopisto. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa Vilkki, O Kehittämällä oppiminen ja työelämän hyvien toimintamallien ja työkäytänteiden kehittäminen digitaalisten mediatuotteiden käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivät Helsinki, Stadia.

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa

Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio sami.hautakangas@tut.fi Avoin Oppimisympäristö (AO) -tavoitetutkimushanke Case: Kurssien hallinta-työvälineen kehittäminen Tekes - Teknologian kehittämiskeskus Uusi

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ITK-konferenssi 18.4.2008 Jouni Huotari & Annu Niskanen 18.4.2008, JH/IT & AN/AOKK 1 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA TUNNUSTAMINEN

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Arviointi Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin #foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa 1 (8) Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli ammattikorkeakoulun liiketalouden alan ammatillisen kasvun ohjauksen kehittäminen.

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot