Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä"

Transkriptio

1 Olli Vilkki, Satu Luojus, Eeva Haikonen Laurea ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (digitaalinen media) Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä Abstrakti Tarkastelemme artikkelissamme Keravan Laurean tietojenkäsittelyn (digitaalinen media) koulutusohjelmassa tehtyä opetuskokeilujen sarjaa, jonka kohteena oli toisaalta tutkimalla oppiminen ja toisaalta käyttäjäkeskeinen suunnittelumalli. Kehittämistyötä varten yhdistimme viisi opintojaksoa yhdeksi opintopisteen kokonaisuudeksi. Kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen ja yritysvierailujen pohjalta kehitimme opiskelijoiden kanssa käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia. Opetuskokeilu sisälsi kaksoistehtävän. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli (1) todellisen kehittämistehtävän pohjalta suunnitella käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä ja (2) samalla kehittää sellaisia käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, jotka soveltuvat käyttäjän ja suunnittelijan yhteistyöhön sekä yhteisen käsityksen muodostamiseen. Opiskelijoiden työskentely oli kolmitasoista: (1) he perehtyivät kehittämisvälineisiin ja -malleihin sekä niiden teoreettiseen taustaan, (2) he sovelsivat teoriaa käytäntöön ja (3) he arvioivat teoriaa, toimintaa, kehittämisprosessia, välineitä ja niiden käyttöä. Teorian ja toiminnan refleksiivinen tarkastelu edisti välineiden ja mallien monimuotoista ja luovaa käyttöä. Opiskelijat kokivat epäselvän ja sumean alkutilanteen turhauttavana. Opintokokonaisuutta pidettiin vaativana, mutta antoisana. Tilanne oli myös opettajille haastava: kehittämistehtävän tulos ei ollut myöskään heille selvä. Todelliseen kehittämistehtävään yhdistetty opetus tuotti ratkaisuja, jotka ylittivät opetussuunnitelman vaatimukset. Opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämispanos tuotti tuotteiden lisäksi perusteltua tietämystä käyttäjäkeskeisestä suunnitteluprosessista. Opiskelijoiden tuotokset olivat yleisesti ottaen parempia kuin yksittäisten kurssien harjoitustyöt. Ryhmien polarisoitumisen takia tuloksissa oli myös suuria vaihteluja. Johdanto Uusi ammattikorkeakoululaki ( /351) määrittelee ammattikorkeakoulun kokonaistehtävän muodostuvan kolmesta osatehtävästä: opetuksesta, aluekehityksestä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Näin ollen ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiatuntijatehtäviin sekä tukea ammatillista kasvua. Edelleen ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehittämistehtävä asettaa uuden vaativan elementin ammattikorkeakoulun toimintaan.

2 Laurean tahtotila on olla täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu vuonna Laurean pedagogisen strategian (2002) lähtökohtana on, että Laureassa opitaan opettamalla, tutkimalla ja kehittämällä. Laureassa on kehitetty tahtotilan saavuttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi uusi toimintamalli: Learning by Developing, tutkiva oppiminen hankkeissa. Hankkeilla on merkittävä tehtävä opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa haetaan ratkaisuja aitoihin työelämän ongelmiin. Learning by Developing on Laurean pedagogisesta strategiasta kehitetty pedagoginen sovellutus, jonka avulla voidaan toteuttaa ongelmalähtöisen oppimisen (Problem based Learning) seuraavaa kehitysvaihetta, jota kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kutsutaan tutkivaksi oppimiseksi (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999). Tutkivasta oppimisesta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, Rauhala, Raij & Suomala 2005) ja Engeströmin (1995) kehittämästä ekspansiivisesta oppimisesta sekä ongelmapohjaisesta opetuksesta (Poikela 2001) on löydettävissä paljon yhteneväisyyksiä Laurean tutkiva oppiminen hankkeissa (LbD) -opetusmalliin. Learning by Developing tarkoittaa yhteistyöprosessia työelämän kanssa. Tässä oppimisprosessissa oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöllä. Learning by Developing hakee järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista. Toimintamallin ytimen muodostaa oppimisen kohdistuminen työelämän aitoon kehittämiseen. Oppimisella on selvä kohde ja oppiminen tapahtuu uuden osaamisen tuottamisen prosessissa. T&K hanke on keino oppimisen kohteellistamiseen ja oppimisprosessin hallintaan. Hankkeissa oppimiseen osallistuvat opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kukin omista lähtökohdistaan (Rauhala, Raij & Suomala 2005.) Opetuskokeilun taustaa Uusi pedagoginen ajattelu tarjosi mahdollisuuden uudistaa opetusta. Halusimme soveltaa uuden ammattikorkeakoululain ja opetusajattelun henkeä opetuksessa. Siksi lähdimme kehittämään uuden juonneopetussuunnitelman mukaista koulutusta. Digitaalisen media-alan ammattilaisten tulee hallita ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen lainalaisuudet. Perinteinen käsikirjoituslähtöinen suunnittelu ja tietojärjestelmän suunnittelu eivät kumpikaan yksinään ratkaise interaktiivisuuden mukanaan tuomia vaatimuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn vanha opetussuunnitelma ja sen toteutus seurasivat 1990-luvun alun tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen kaavaa: teorialuennot, harjoitustehtävät, harjoitustyö ja tentti. Opintojaksoista muodostui kokonaisuus, jonka eri osien välille ei välttämättä syntynyt yhteyttä. Osa-alueet opittiin hyvin, mutta tiedon käyttöyhteys ja merkitys saattoivat jäädä hämäräksi. Opetussuunnitelma oli laadittu vahvasti tietojenkäsittelyn perinteistä tietojärjestelmäsuunnittelua ja ohjelmistotuotantoa tukemaan. Digitaalisen median suuntautumisopinnot aloitettiin vasta opintojen loppuvaiheessa (Laureaammattikorkeakoulu 2005).

3 Valitsimme kokeilun tutkimus- ja kehittämistehtäväksi käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin, joka painottaisi erityisesti ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Yhdistimme digitaalisen median tuotantoprosessin kehittämishankkeessa työelämän ja korkeakoulujen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kokemusta ja asiantuntemusta. Kokeilu toteutettiin Keravan Laureassa lukuvuonna osana tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median aikuiskoulutusta ja nuorisototeutusta. Kehittämistoimintaa jatketaan edelleen nyt meneillään olevien aikuiskoulutus- ja nuorisototeutusten kanssa. Yhdistimme seuraavat opintojaksot (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005) yhtenäiseksi tuotantoprosessiksi noin 30 opintopisteen työelämälähtöisiksi hankekokonaisuuksiksi: Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu 5 op, Tietojärjestelmäprojektin hallinta 3 op, Käyttöliittymien suunnittelu 3 op, Tietojärjestelmän rakentamisen perusteet 6 op, Tiedonhallinnan perusteet 4,5 op, Java ohjelmointi 4,5 op ja Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät 4 op. Tietojärjestelmäprojektin hallinta -opintojakso oli koko prosessia ohjaava ja kesti koko tuotantoprosessin ajan. Kahden uuden valinnaisopintojakson (Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu sekä Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät) avulla opetuskokonaisuus saatiin vastaamaan käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia. Kehittämisen aikana prosessimallia kehitettiin kirjallisuuden ja artikkelien pohjalta sekä asiantuntijoiden ja opettajien kanssa käydyn dialogin pohjalta. Teimme yhteistyötä mm. seuraavien yritysten asiantuntijoiden kanssa: TietoEnator Digital Solutions, Veikkaus Oyj, Cybelius Oy ja Cap Gemini Technology Services. Opetuskokeilun tavoitteet Kokeilua ohjaavan hankkeen (Luojus & Vilkki 2005) tavoitteena oli (1) Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä; (2) Tutkiva, kehittävä ja ongelmaperusteinen ammattikorkeakoulumainen ote; (3) Opetuksen työelämälähtöinen tuotantoprosessi yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa; (4) Kehittämisvälineiden ja mallien joustava käyttö sekä hallinta eri työvaiheissa; (5) Välineiden ja menetelmien käyttötarkoituksen syvällinen ymmärtämien ja kokonaisuuden hallinta (samalla kun opiskelijat soveltavat käyttäjäkeskeistä prosessia, he kehittävät ja arvioivat sitä, siihen sisältyviä mallintamistapoja, eri kehittämisvaiheiden sisältöjä, dokumentointia ja niiden liittymistä toisiinsa); (5) Ongelmanratkaisu, tiedon hankinta, jäsentäminen ja soveltaminen todellisissa kehittämistilanteissa ja; (6) Digitaalisen median käyttäjälähtöisen tuotantoprosessin kehittäminen: tarkasteltiin myös opetusta tukevia käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöjä. Halusimme sitouttaa kokeilun pitkäjänteisellä työskentelyotteella opiskelijat ryhmäänsä ja tutkivaan työotteeseen sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämän haasteita ja kehittää työelämän käytänteitä. Opetuksen alkutilanteen runkona ja kehittämistyön pohjana käytettiin yrityskumppanin käyttäjäkeskeistä prosessimallia ja seuraavaa tuotekehitysprosessikaaviota (kuva 1).

4 Tuotekehitysprosessi Tarvekartoitukset, Käyttäjähaastattelut Kokemukset olemassaolevista tuotteista Skenaariot, Käyttäjä- ja tehtäväkuvaukset Läpikäynnit, heuristiset menetelmät, pienet käytettävyystestit Hyväksymistesti(t) Tuotekehitysprojekti Tuotemäärittely Vaatimusmäärittely Toteutus Pilotti Käyttöönotto Projektin lopetus Kuva 1: Tuotekehitysprosessi. Parkkinen Kokeilujen tuotantoprosessi Kokeilujen tuotantoprosessi oli mahdollisimman lähellä todellista digitaalisen median tuotantoprosessia. Opetushanketta tuki verkko-opetusympäristö (Optima), jonka avulla työskentelyä ohjattiin, ja johon opiskelijoiden ja ryhmien töiden tuloksia tallennettiin. Kokeilu käsitti kolme toisiinsa liittyvää opetusvaihetta. Alun tärkeä vaihe oli (1) teoriaperustan haltuunotto. Suunnittelun pohjaksi tutustuttiin kirjallisuuteen ja syntyneet tuotokset tallennettiin teoreettiseen portfolioon. Seuraavaksi (2) suunniteltiin ja toteutettiin interaktiivinen prototyyppi. Totutukseen liittyi projektin ohjaus, käyttäjätutkimuksen teko, tietojen ja toimintojen määrittely, tietokannan toteutus, käyttöliittymän suunnittelu, järjestelmän prototyypin koodaus ja käytettävyyden ja toiminnallisuuden testaaminen. Lopuksi vielä (3) arvioitiin teoriaa ja toimintaa. Arvioinnin kohteina olivat ryhmän oivallukset ja havainnot, suunnittelumallin ja eri työvaiheiden yhteydet, kytkennät ja liittyminen toisiinsa, vaihtoehtoiset työtavat, kehittämisvälineiden käyttökelpoisuus ja käyttökohteet, asioiden välisten yhteyksien pohdinta jne. Siis sekä teoria, tuotantoprosessi, välineet että tuote olivat reflektoinnin kohteina. Opinnot aloitettiin käytettävyystutkimuksen menetelmäopinnoilla, joiden aikana harjoiteltiin havainnointia, käyttäjätiedon analysointia ja tulkintaa. Menetelmäopintoja sovellettiin käyttäjätutkimuksessa. Muut teoriaopinnot järjestettiin siten, että opiskelijaryhmät saivat tehtäväksi selvittää ennalta määritellyt aihealueet ja sen jälkeen heidän piti soveltaa niitä käytäntöön. Ryhmät laativat yhteistyössä teoriaperustaa käsittelevän raportin. Laajempien tietokokonaisuuksien osalta kirjoitettiin ensin henkilökohtaisia esseitä, joista koottiin olennaisimmat asiat yhteiseen teoriaportfolioon. Siinä pyrittiin yleisten esimerkkien lisäksi käyttämään kehittämisalueen esimerkkejä. Ryhmillä oli käytössään yrityskäytössä toimivaksi havaittu käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin malli (kuva 2). Teoriaan

5 perehtymisessä ja sen soveltamisessa oli tärkeää arvioida siinä kuvatun tiedon, menetelmien ja välineiden käyttöä. milloin, missä yhteydessä, miksi ja miten niitä käytetään. Konseptointi Concept Innovaatioprosessi Innovate & Focus Fokusointi Focus (Group) RoadMap Käyttäjäanalyysi User analysis Suunnittelun ydin UCD Core Visuaalinen määritys Visual Spesification Rautalankamalli proto Fire Frame Model Käyttäjäprofiilit User Profiles Käyttäjäryhmäanalyysi User Group Analysis Informaatioarkkitehtuuri Information Arcitecture Mentaalimalli Mental Model Käyttötapaukset Use Cases Toiminnallinen määritys Fuctional Spesification Testaus ja arvioiti Test & Validate Käytettävyystesti Usability testing Auditointi Auditing Kuva 2. Yhteistyöyrityksestä peräisin oleva mukailtu Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessimalli Tämän jälkeen opiskelijat tutkivat erilaisia mallinnustapoja, opettelivat käyttämään mallinnuksen apuvälineitä, suunnittelivat projektin etenemistä, dokumentoivat suunnittelun tuloksia. Opiskelijaryhmät presentoivat työskentelyn etenemistä lähiopetustuntien alussa muille ryhmille. Presentaatioista käytiin keskustelua. Tässä yhteydessä opettaja toi omia näkökulmiaan ja huomioitaan teoreettisen pohjan kehittämiseksi. Aikuistoteutuksen ryhmät arvioivat suunnittelumallin toimintaa ja eri osien suhdetta ja suoritusjärjestystä: aikuistoteutuksen lopputehtävänä oli yhteinen suunnittelumallin arviointi, jolloin pohdittiin mm. tehtävien suoritusjärjestystä, mallin (kuva 2) toimintalogiikkaa ja eri osien merkitystä tuloksen kannalta. Tutkimalla oppiminen hämmensi aluksi opiskelijoita. Alkuhankaluuksien ja vastarinnan jälkeen opiskelijat olivat valtaosin innostuneita uudenlaisesta tavasta opiskella ja oppia. Vastarintaa kärjisti alkutilanteen ulkopuolinen käsittely, mutta se mahdollisti myös laajan pohdinnan oppimisen olemuksesta. Seuraava opiskelija-arvio kuvaa opiskelijoiden yleisiä kurssikokemuksia: Kurssin projektimuotoinen toteutus oli uudenlainen tapa oppia. Aluksi työmäärä tuntui valtavalta, mutta kun projekti oli paloiteltu helposti hallittaviin ja järkeviin osakokonaisuuksiin, työskentely sujui kutakuinkin ongelmitta. Välillä toki tuntui, että deadlineja oli harva se päivä ja eikä aika riitä mitenkään, mutta näin jälkeenpäin ajatellen kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin eikä edes normaalia kurssin loppuun ajoittuvaa paniikkikiirettä tullut. Paljon keskustelua herättänyt LbD -oppimistyyli toimi tämän kurssin puitteissa oikein hyvin. Kun tehtävänannot ovat mietittyjä ja selkeitä, on tutkivan oppimisen periaatetta helppo toteuttaa.

6 Kuuma-portaali on aiheena mielenkiintoinen ja nyt tuntuu, että projekti lähti tämän kurssin mukana todella liikkeelle. Alun sekavuuden jälkeen projekti on alkanut hahmottua. On mukavaa ja mielekästä työskennellä oikeaan elämään liittyvässä hankkeessa. Itselleni projekti on varsin osuva, sillä sen puitteissa käsiteltävät aiheet kuten käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyys ovat juuri se aihealue josta haluan oppia uutta. Oli kuitenkin mielestäni hyvä, ettei kurssin toteutus pyörinyt aivan täysin pelkästään portaalin suunnittelun ympärillä, vaan osaamista haettiin myös muihin aiheisiin liittyvien tehtävien kautta. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyvä tiedonhankinta tutustumiskäynteineen oli yllättävän antoisa. Myös kurssin tutustumiskäynti Idean Researchiin oli hyvä lisä ohjelmaan ja konkretisoi käsiteltyjä aiheita työelämän puolelle. Oppimisen arviointi tehtiin pääasiassa tuotantoprosessin ja tuotosten (tuotteet ja niiden dokumentaatio) perusteella. Muita arvioperusteita olivat reflektointi, teoriapohja, projektinhallinta, teorian soveltaminen, välineiden käyttö, tutkimus- ja kehittämisote, innovaatiot, oivallukset ja erilaiset löydökset, itsearvioiti ja vertaisarviointi. Opettajien rooli Kokeilutoiminnan alkuvaiheissa opettajan rooli oli avustava ja kysymyksiä asettava. Rooli muuttui tietoa jakavasta tiedonkäsittelyä ohjaavaksi. Opettaja ei välttämättä ole kaikkitietävä, mutta osaa johdattaa erilaisille tietolähteille ja auttaa vaikeiden ongelmanratkaisutilanteiden yli. Opiskelijat olivat aluksi arkoja pyytämään apua. Yhteistyön edetessä opettajat omaksuivat vanhemman kollegan roolin. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä tuki toimintamalli, jossa hankkeen projektin ohjausta ja projektityöskentelyä ohjasi opettaja, jonka rooli oli pitää kokonaisuuden kaikkia lankoja yhdessä ja käydä dialogia ryhmien erilaisista käytännön ongelmista. Ryhmät saivat keskustelun kautta mahdollisuuden vaikuttaa kokeilun kulkuun. Projektin ohjaus toimi erityisen hyvin kärjistyneissä tilanteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka saa voimansa toteuttajiensa, tutkijoiden ja opiskelijoiden mielenkiinnosta, tuottaa tuloksia. Hyvä yhteishenki, innostus ja aito dialogi mahdollistavat toimivan yhteistyön ja edistävät tutkimus- ja kehittämistyötä (vrt. Vilkki 2003). Opetuskokeilun tulokset Hankkeiden käynnistys oli ongelmallinen. Perinteiset harjoitustehtävät ovat selviä ja yksiselitteisiä, niissä kerrotaan kehittämisympäristöstä kaikki tarpeellinen, opettaja on perehtynyt aiheeseen, kaikki eteen tulevat asiat ovat ennalta nähtävissä. Todellinen maailma ja siihen liittyvä kehittäminen taas on epäselvää ja rajaamatonta. Jotta päästäisiin liikkeelle, tarvitaan perehtymistä kehittämisalueeseen. Sumea alku mahdollisti aidon tutkimus- ja kehittämisasetelman.

7 Kokeilujen alkuvaiheessa lähdimme liikkeelle oletuksesta, että teorian rakentamisessa riittää perusaihealueiden listaaminen tutkimustyön pohjaksi. Tämän vuoksi tehtävänannot olivat ylimalkaisia. Jatkokehittelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia strukturoitujen tehtävien avulla ohjatusta työskentelystä. Strukturoidut tehtävät näyttävät hieman tasaavan ryhmien välisiä eroja. Oppilaiden tuotosten arvioinnin perusteella voidaan vetää johtopäätös, että parhaat ryhmät saavuttivat huikeita tuloksia verrattuna perinteisiin harjoitus- ja oppimistehtävien tasoon. Suoritukset ylittivät oppimistavoitteet ja liikkuvat alueella, joka oli opettajallekin vierasta. Opiskelijat käyttivät myös tekniikkaa ja välineitä, jotka eivät olleet opetussuunnitelmassa. Heikoimmatkaan ryhmät eivät alittaneet perinteisten opintojaksojen suoritustasoa. Aikuisopiskelijoiden ryhmätuotokset olivat tasaisempia ja niiden laatu ylitti nuorisototeutuksen tuotosten laadun. Opiskelijoiden panos käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin kehittämisessä oli huomattava. Suunnittelun eri vaiheitten toimivuutta testattiin aidossa ympäristössä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, käyttäjätutkimus ja tutkimustulosten tulkinta poikkitieteellinen ajattelu näytti kiinnostavan opiskelijoita aidosti. Uudenlainen toimintamalli johti toisinaan tilanteisiin tai ongelmiin, joissa kenelläkään ei ollut selkeää etenemismallia tai valmista ratkaisua. Tämä tuntui saavan opiskelijat hämilleen, toisinaan ehkä epäilemään kokeilun mielekkyyttä. Paitsi opettajilla, myös opiskelijoilla on uudessa toimintamallissa hyvin paljon perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä poikkeava rooli (Luojus & Vilkki 2005 ja 2006.) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyi paranneltu käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi, jossa sen eri osien roolit ja tehtävät olivat selkeitä ja pohdittuja. Mallinnuksessa korostuivat erityisesti havainnolliset ja konkreettiset välineet. Suunnittelijan yleensä käyttämiä mallinnusvälineitä korvattiin erilaisilla vuorovaikutteisuutta ja innovatiivisuutta korostavilla välineillä ja menetelmillä kuten seinätekniikalla, paperiprototyypeillä, toiminnallisilla prototyypeillä tms. Tärkeä oppimisen tulos opiskelijoille oli se, että suunnitteluprosessin eri vaiheisiin voi suhtautua kriittisesti ja että niitä voidaan muuntaa ja soveltaa eri tarkoituksiin. Suunnitteluprosessi joustaa tehtävän mukaan. Sen avulla voidaan kuvata toimintaa, tietoja ja interaktiota käyttäjän lähtökohdista. Opetuskokeilu muutti opetusta siten, että digitaalisen median koulutusohjelman ammattiopinnot toteutetaan uudessa opetussuunnitelmassa (Laureaammattikorkeakoulu 2006) kolmena vaatimuksiltaan kovenevina noin 20 opintopisteen opetusteemoina, joissa teoria ja ammatillinen käytäntö yhdistyvät todellisissa työelämähankkeissa. Hankkeissa reflektoidaan toimintaa, teoriaa, toiminnan tuloksia sekä kokonaisuuksien ja osien välisiä suhteita. Oppimisprosessin kehittämistarpeina nousi esiin muutamia asioita. Opintokokonaisuuksille on tarpeen luoda mahdollisimman tarkat aikataulut (osatehtävien palautuspäivämäärät ja presentaatioiden aikataulut). Tehtävät on syytä määritellä ja rajata opintojakson alussa kokeilua tarkemmin. Tämä helpottaisi opiskelijoiden työnsuunnittelua ja opintokokonaisuuden hahmottamista.

8 Pohdintaa Tutkimalla ja kehittämällä oppimisen malli, jossa opiskelijat rakentavat kirjallisuuden ja muiden lähteiden pohjalta suunnitteluprosessin eri vaiheiden sisältöä, menetelmiä, vaiheistusta ja eri vaiheiden liittymistä toisiinsa havaittiin vaativaksi opintokokonaisuudeksi. Opetusmallin liittyminen oikeaan kontekstiin ja todellisiin tilanteisiin oli lisäulottuvuus, joka motivoi opiskelijoita. Teoria ja sen soveltaminen eivät olleetkaan vain irrallisten harjoitustöiden sarja, vaan tilaaja hyödyttävä tuotos. Kun työskentelyyn liittyi voimakas välineiden, työvaiheiden, menetelmien käytön ja käyttötarkoitusten reflektointi, se mahdollisti suunnitteluprosessien sisäistämisen. Suunnitteluprosessin arviointi ja sen kehittäminen lisäsi opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia soveltaa käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia erilaisissa tilanteissa. Mallien ja välineiden kriittinen tarkastelu antoi niiden soveltamiseen käytännön tilanteisiin liikkumavaraa. Uusien mallien ja välineiden omaksuminen on helpompaa, jos pystyy paremmin ymmärtämään niiden käyttötarkoituksen ja -yhteyden. Tämän tyyppinen tutkimalla ja kehittämällä oppiminen täyttää mielestämme laissa ammattikorkeakouluopetukselle asetettavat vaatimukset opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistämisestä. Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä toi lisäarvoa oppimisprosessiin Pidämme menetelmän jatkokehityksen kannalta tärkeänä kehittää projektityön ohjausta, välineitä ja menetelmiä sekä sumeiden tilanteiden hallintaa. Opiskelujen alussa pitäisi harjoitella tutkimus-, dialogi- ja yhteistoiminnallisen tiedonmuodostuksen taitoja. Tarvitaan myös opiskelijoiden valmentamista kohtaamaan, käsittelemään ja voittamaan vaikeita ja epämääräisiä tilanteita. Opettajan tärkein tehtävä voisi olla vuorovaikutus- ja selviytymistaitojen ohjaus. Kokeilun toteutuksen yhteydessä kehitettiin Laurean opetusajattelua (Learning by Devoloping). Se ajoittui yhtäaikaisesti Laurea-ammattikorkeakoulun juonneopetussuunnitelmauudistuksen valmistelujen kanssa. Kehittämishankkeella oli vaikutusta tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median uuden opetussuunnitelman (Laurea-ammattikorkeakoulu 2006) rakenteeseen, lähtökohtiin ja totutustapoihin. Kokeilu todensi sen, että opettajien yhteistoiminta on välttämätöntä laajojen tutkimalla oppimisjaksojen aikana. Tarvitaan hyvää koordinointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Opettajien yhteistyöprosessi voisi hyötyä hyvästä projektinohjauksesta ja yhteisistä projektipalavereista. Uuden pedagogisen ajattelun edistäminen edellyttää laajaa johdon tukea, pelkkä henkinen tuki ei riitä.

9 Lähteet: Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus: tuloksia, haasteita ja näköaloja. Helsinki: Painatuskeskus. Häkkinen, J. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Nurmijärvi: Kirjakas Ky. Vuori-Simola, V., Komulainen, J. & Aho, P. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita Prima Oy. Parkkinen, J Hyvään verkkopalveluun. Käytettävyysopas verkkoviestijöille. Helsinki: Inforviestintä Oy. Poikela, E Ongelmaperusteinen oppiminen yliopistossa. Teoksessa. Poikela E. & Öystilä S. (toim.) Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampere: University Press. Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.) Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt Korkeakoulujen arviointineuvosto. Rauhala, P. & Raji, K. & Suomala J. & Pirinen R. & Fränti, M. Laurea ammattikorkeakoulu. s Tampere: Tammerpaino Oy. Vilkki, O Työsuojeluopettajien työn kehittäminen: opettajien yhteistyön tukeminen tietotekniikan avulla. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto sosiaalipolitiikan laitos. Vilkki, O Verkkopohjainen ryhmäopetus ja sen välineet. Jaetun tilan käyttö verkko-opetuksessa ja sen kehittämisessä. Väitöskirja. Valtiotiellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Julkaisemattomat lähteet: Luojus, S. & Vilkki, O Asiakas- ja käyttäjälähtöisten älykkäiden mediatuotteiden tuotekehitys. Työelämän hyvät käytänteet ja niiden jalostaminen digitaalisen median opiskelijoiden tutkivan ja kehittävän opetuksen perustana. Kehittämisprojektin raportti. Laurea ammattikorkeakoulu. Luojus, S. & Vilkki, O Käytettävyyden suunnittelu digitaalisen median suuntutumis-vaihtoehdon opetuksessa sekä käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristön suunnittelu Keravan Laureaan. Taideteollisen korkeakoulun käytettävyyssuunnittelun koulutusohjelman kehittämisprojektin raportti Luojus, S Kotiutuneen teknologiatuotteen aikaansaaman käyttäjäkokemuksen kerääminen ja mallintaminen osallistavin menetelmin. Kehittävän työntutkimuksen

10 metodologian soveltaminen käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Vilkki O., Paasovaara S., Luojus S LivingLabin ja muutoslaboratorion käyttö toiminnan kehittämisen menetelmänä. Hämeen kesäyliopisto. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa Vilkki, O Kehittämällä oppiminen ja työelämän hyvien toimintamallien ja työkäytänteiden kehittäminen digitaalisten mediatuotteiden käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivät Helsinki, Stadia.

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio

Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio sami.hautakangas@tut.fi Avoin Oppimisympäristö (AO) -tavoitetutkimushanke Case: Kurssien hallinta-työvälineen kehittäminen Tekes - Teknologian kehittämiskeskus Uusi

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa

Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa 1 (8) Ammatillisen kasvun ohjaus ammattikorkeakoulussa Opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyöni aiheena oli ammattikorkeakoulun liiketalouden alan ammatillisen kasvun ohjauksen kehittäminen.

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA 1 (5) 12.8.2013 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (9 op) on keskeinen osa opettajan pedagogisia

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( )

PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma ( ) PlugIT / Ydin: teemat ja jaksojen 2-6 suunnitelma (1.5.2002-31.8.2004) Ydin-osaprojekti: potilastietojen toiminnallisen hallinnan näkökulma Yhteisten ydinkomponenttien määrittely" Ydin-osaprojektin rooli

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot