Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä
|
|
- Anni-Kristiina Turunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Olli Vilkki, Satu Luojus, Eeva Haikonen Laurea ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (digitaalinen media) Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä Abstrakti Tarkastelemme artikkelissamme Keravan Laurean tietojenkäsittelyn (digitaalinen media) koulutusohjelmassa tehtyä opetuskokeilujen sarjaa, jonka kohteena oli toisaalta tutkimalla oppiminen ja toisaalta käyttäjäkeskeinen suunnittelumalli. Kehittämistyötä varten yhdistimme viisi opintojaksoa yhdeksi opintopisteen kokonaisuudeksi. Kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen ja yritysvierailujen pohjalta kehitimme opiskelijoiden kanssa käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia. Opetuskokeilu sisälsi kaksoistehtävän. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli (1) todellisen kehittämistehtävän pohjalta suunnitella käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä ja (2) samalla kehittää sellaisia käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, jotka soveltuvat käyttäjän ja suunnittelijan yhteistyöhön sekä yhteisen käsityksen muodostamiseen. Opiskelijoiden työskentely oli kolmitasoista: (1) he perehtyivät kehittämisvälineisiin ja -malleihin sekä niiden teoreettiseen taustaan, (2) he sovelsivat teoriaa käytäntöön ja (3) he arvioivat teoriaa, toimintaa, kehittämisprosessia, välineitä ja niiden käyttöä. Teorian ja toiminnan refleksiivinen tarkastelu edisti välineiden ja mallien monimuotoista ja luovaa käyttöä. Opiskelijat kokivat epäselvän ja sumean alkutilanteen turhauttavana. Opintokokonaisuutta pidettiin vaativana, mutta antoisana. Tilanne oli myös opettajille haastava: kehittämistehtävän tulos ei ollut myöskään heille selvä. Todelliseen kehittämistehtävään yhdistetty opetus tuotti ratkaisuja, jotka ylittivät opetussuunnitelman vaatimukset. Opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämispanos tuotti tuotteiden lisäksi perusteltua tietämystä käyttäjäkeskeisestä suunnitteluprosessista. Opiskelijoiden tuotokset olivat yleisesti ottaen parempia kuin yksittäisten kurssien harjoitustyöt. Ryhmien polarisoitumisen takia tuloksissa oli myös suuria vaihteluja. Johdanto Uusi ammattikorkeakoululaki ( /351) määrittelee ammattikorkeakoulun kokonaistehtävän muodostuvan kolmesta osatehtävästä: opetuksesta, aluekehityksestä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Näin ollen ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiatuntijatehtäviin sekä tukea ammatillista kasvua. Edelleen ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehittämistehtävä asettaa uuden vaativan elementin ammattikorkeakoulun toimintaan.
2 Laurean tahtotila on olla täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu vuonna Laurean pedagogisen strategian (2002) lähtökohtana on, että Laureassa opitaan opettamalla, tutkimalla ja kehittämällä. Laureassa on kehitetty tahtotilan saavuttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi uusi toimintamalli: Learning by Developing, tutkiva oppiminen hankkeissa. Hankkeilla on merkittävä tehtävä opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa haetaan ratkaisuja aitoihin työelämän ongelmiin. Learning by Developing on Laurean pedagogisesta strategiasta kehitetty pedagoginen sovellutus, jonka avulla voidaan toteuttaa ongelmalähtöisen oppimisen (Problem based Learning) seuraavaa kehitysvaihetta, jota kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kutsutaan tutkivaksi oppimiseksi (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999). Tutkivasta oppimisesta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, Rauhala, Raij & Suomala 2005) ja Engeströmin (1995) kehittämästä ekspansiivisesta oppimisesta sekä ongelmapohjaisesta opetuksesta (Poikela 2001) on löydettävissä paljon yhteneväisyyksiä Laurean tutkiva oppiminen hankkeissa (LbD) -opetusmalliin. Learning by Developing tarkoittaa yhteistyöprosessia työelämän kanssa. Tässä oppimisprosessissa oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöllä. Learning by Developing hakee järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista. Toimintamallin ytimen muodostaa oppimisen kohdistuminen työelämän aitoon kehittämiseen. Oppimisella on selvä kohde ja oppiminen tapahtuu uuden osaamisen tuottamisen prosessissa. T&K hanke on keino oppimisen kohteellistamiseen ja oppimisprosessin hallintaan. Hankkeissa oppimiseen osallistuvat opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kukin omista lähtökohdistaan (Rauhala, Raij & Suomala 2005.) Opetuskokeilun taustaa Uusi pedagoginen ajattelu tarjosi mahdollisuuden uudistaa opetusta. Halusimme soveltaa uuden ammattikorkeakoululain ja opetusajattelun henkeä opetuksessa. Siksi lähdimme kehittämään uuden juonneopetussuunnitelman mukaista koulutusta. Digitaalisen media-alan ammattilaisten tulee hallita ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen lainalaisuudet. Perinteinen käsikirjoituslähtöinen suunnittelu ja tietojärjestelmän suunnittelu eivät kumpikaan yksinään ratkaise interaktiivisuuden mukanaan tuomia vaatimuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn vanha opetussuunnitelma ja sen toteutus seurasivat 1990-luvun alun tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen kaavaa: teorialuennot, harjoitustehtävät, harjoitustyö ja tentti. Opintojaksoista muodostui kokonaisuus, jonka eri osien välille ei välttämättä syntynyt yhteyttä. Osa-alueet opittiin hyvin, mutta tiedon käyttöyhteys ja merkitys saattoivat jäädä hämäräksi. Opetussuunnitelma oli laadittu vahvasti tietojenkäsittelyn perinteistä tietojärjestelmäsuunnittelua ja ohjelmistotuotantoa tukemaan. Digitaalisen median suuntautumisopinnot aloitettiin vasta opintojen loppuvaiheessa (Laureaammattikorkeakoulu 2005).
3 Valitsimme kokeilun tutkimus- ja kehittämistehtäväksi käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin, joka painottaisi erityisesti ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Yhdistimme digitaalisen median tuotantoprosessin kehittämishankkeessa työelämän ja korkeakoulujen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kokemusta ja asiantuntemusta. Kokeilu toteutettiin Keravan Laureassa lukuvuonna osana tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median aikuiskoulutusta ja nuorisototeutusta. Kehittämistoimintaa jatketaan edelleen nyt meneillään olevien aikuiskoulutus- ja nuorisototeutusten kanssa. Yhdistimme seuraavat opintojaksot (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005) yhtenäiseksi tuotantoprosessiksi noin 30 opintopisteen työelämälähtöisiksi hankekokonaisuuksiksi: Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu 5 op, Tietojärjestelmäprojektin hallinta 3 op, Käyttöliittymien suunnittelu 3 op, Tietojärjestelmän rakentamisen perusteet 6 op, Tiedonhallinnan perusteet 4,5 op, Java ohjelmointi 4,5 op ja Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät 4 op. Tietojärjestelmäprojektin hallinta -opintojakso oli koko prosessia ohjaava ja kesti koko tuotantoprosessin ajan. Kahden uuden valinnaisopintojakson (Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu sekä Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät) avulla opetuskokonaisuus saatiin vastaamaan käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia. Kehittämisen aikana prosessimallia kehitettiin kirjallisuuden ja artikkelien pohjalta sekä asiantuntijoiden ja opettajien kanssa käydyn dialogin pohjalta. Teimme yhteistyötä mm. seuraavien yritysten asiantuntijoiden kanssa: TietoEnator Digital Solutions, Veikkaus Oyj, Cybelius Oy ja Cap Gemini Technology Services. Opetuskokeilun tavoitteet Kokeilua ohjaavan hankkeen (Luojus & Vilkki 2005) tavoitteena oli (1) Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä; (2) Tutkiva, kehittävä ja ongelmaperusteinen ammattikorkeakoulumainen ote; (3) Opetuksen työelämälähtöinen tuotantoprosessi yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa; (4) Kehittämisvälineiden ja mallien joustava käyttö sekä hallinta eri työvaiheissa; (5) Välineiden ja menetelmien käyttötarkoituksen syvällinen ymmärtämien ja kokonaisuuden hallinta (samalla kun opiskelijat soveltavat käyttäjäkeskeistä prosessia, he kehittävät ja arvioivat sitä, siihen sisältyviä mallintamistapoja, eri kehittämisvaiheiden sisältöjä, dokumentointia ja niiden liittymistä toisiinsa); (5) Ongelmanratkaisu, tiedon hankinta, jäsentäminen ja soveltaminen todellisissa kehittämistilanteissa ja; (6) Digitaalisen median käyttäjälähtöisen tuotantoprosessin kehittäminen: tarkasteltiin myös opetusta tukevia käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöjä. Halusimme sitouttaa kokeilun pitkäjänteisellä työskentelyotteella opiskelijat ryhmäänsä ja tutkivaan työotteeseen sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämän haasteita ja kehittää työelämän käytänteitä. Opetuksen alkutilanteen runkona ja kehittämistyön pohjana käytettiin yrityskumppanin käyttäjäkeskeistä prosessimallia ja seuraavaa tuotekehitysprosessikaaviota (kuva 1).
4 Tuotekehitysprosessi Tarvekartoitukset, Käyttäjähaastattelut Kokemukset olemassaolevista tuotteista Skenaariot, Käyttäjä- ja tehtäväkuvaukset Läpikäynnit, heuristiset menetelmät, pienet käytettävyystestit Hyväksymistesti(t) Tuotekehitysprojekti Tuotemäärittely Vaatimusmäärittely Toteutus Pilotti Käyttöönotto Projektin lopetus Kuva 1: Tuotekehitysprosessi. Parkkinen Kokeilujen tuotantoprosessi Kokeilujen tuotantoprosessi oli mahdollisimman lähellä todellista digitaalisen median tuotantoprosessia. Opetushanketta tuki verkko-opetusympäristö (Optima), jonka avulla työskentelyä ohjattiin, ja johon opiskelijoiden ja ryhmien töiden tuloksia tallennettiin. Kokeilu käsitti kolme toisiinsa liittyvää opetusvaihetta. Alun tärkeä vaihe oli (1) teoriaperustan haltuunotto. Suunnittelun pohjaksi tutustuttiin kirjallisuuteen ja syntyneet tuotokset tallennettiin teoreettiseen portfolioon. Seuraavaksi (2) suunniteltiin ja toteutettiin interaktiivinen prototyyppi. Totutukseen liittyi projektin ohjaus, käyttäjätutkimuksen teko, tietojen ja toimintojen määrittely, tietokannan toteutus, käyttöliittymän suunnittelu, järjestelmän prototyypin koodaus ja käytettävyyden ja toiminnallisuuden testaaminen. Lopuksi vielä (3) arvioitiin teoriaa ja toimintaa. Arvioinnin kohteina olivat ryhmän oivallukset ja havainnot, suunnittelumallin ja eri työvaiheiden yhteydet, kytkennät ja liittyminen toisiinsa, vaihtoehtoiset työtavat, kehittämisvälineiden käyttökelpoisuus ja käyttökohteet, asioiden välisten yhteyksien pohdinta jne. Siis sekä teoria, tuotantoprosessi, välineet että tuote olivat reflektoinnin kohteina. Opinnot aloitettiin käytettävyystutkimuksen menetelmäopinnoilla, joiden aikana harjoiteltiin havainnointia, käyttäjätiedon analysointia ja tulkintaa. Menetelmäopintoja sovellettiin käyttäjätutkimuksessa. Muut teoriaopinnot järjestettiin siten, että opiskelijaryhmät saivat tehtäväksi selvittää ennalta määritellyt aihealueet ja sen jälkeen heidän piti soveltaa niitä käytäntöön. Ryhmät laativat yhteistyössä teoriaperustaa käsittelevän raportin. Laajempien tietokokonaisuuksien osalta kirjoitettiin ensin henkilökohtaisia esseitä, joista koottiin olennaisimmat asiat yhteiseen teoriaportfolioon. Siinä pyrittiin yleisten esimerkkien lisäksi käyttämään kehittämisalueen esimerkkejä. Ryhmillä oli käytössään yrityskäytössä toimivaksi havaittu käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin malli (kuva 2). Teoriaan
5 perehtymisessä ja sen soveltamisessa oli tärkeää arvioida siinä kuvatun tiedon, menetelmien ja välineiden käyttöä. milloin, missä yhteydessä, miksi ja miten niitä käytetään. Konseptointi Concept Innovaatioprosessi Innovate & Focus Fokusointi Focus (Group) RoadMap Käyttäjäanalyysi User analysis Suunnittelun ydin UCD Core Visuaalinen määritys Visual Spesification Rautalankamalli proto Fire Frame Model Käyttäjäprofiilit User Profiles Käyttäjäryhmäanalyysi User Group Analysis Informaatioarkkitehtuuri Information Arcitecture Mentaalimalli Mental Model Käyttötapaukset Use Cases Toiminnallinen määritys Fuctional Spesification Testaus ja arvioiti Test & Validate Käytettävyystesti Usability testing Auditointi Auditing Kuva 2. Yhteistyöyrityksestä peräisin oleva mukailtu Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessimalli Tämän jälkeen opiskelijat tutkivat erilaisia mallinnustapoja, opettelivat käyttämään mallinnuksen apuvälineitä, suunnittelivat projektin etenemistä, dokumentoivat suunnittelun tuloksia. Opiskelijaryhmät presentoivat työskentelyn etenemistä lähiopetustuntien alussa muille ryhmille. Presentaatioista käytiin keskustelua. Tässä yhteydessä opettaja toi omia näkökulmiaan ja huomioitaan teoreettisen pohjan kehittämiseksi. Aikuistoteutuksen ryhmät arvioivat suunnittelumallin toimintaa ja eri osien suhdetta ja suoritusjärjestystä: aikuistoteutuksen lopputehtävänä oli yhteinen suunnittelumallin arviointi, jolloin pohdittiin mm. tehtävien suoritusjärjestystä, mallin (kuva 2) toimintalogiikkaa ja eri osien merkitystä tuloksen kannalta. Tutkimalla oppiminen hämmensi aluksi opiskelijoita. Alkuhankaluuksien ja vastarinnan jälkeen opiskelijat olivat valtaosin innostuneita uudenlaisesta tavasta opiskella ja oppia. Vastarintaa kärjisti alkutilanteen ulkopuolinen käsittely, mutta se mahdollisti myös laajan pohdinnan oppimisen olemuksesta. Seuraava opiskelija-arvio kuvaa opiskelijoiden yleisiä kurssikokemuksia: Kurssin projektimuotoinen toteutus oli uudenlainen tapa oppia. Aluksi työmäärä tuntui valtavalta, mutta kun projekti oli paloiteltu helposti hallittaviin ja järkeviin osakokonaisuuksiin, työskentely sujui kutakuinkin ongelmitta. Välillä toki tuntui, että deadlineja oli harva se päivä ja eikä aika riitä mitenkään, mutta näin jälkeenpäin ajatellen kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin eikä edes normaalia kurssin loppuun ajoittuvaa paniikkikiirettä tullut. Paljon keskustelua herättänyt LbD -oppimistyyli toimi tämän kurssin puitteissa oikein hyvin. Kun tehtävänannot ovat mietittyjä ja selkeitä, on tutkivan oppimisen periaatetta helppo toteuttaa.
6 Kuuma-portaali on aiheena mielenkiintoinen ja nyt tuntuu, että projekti lähti tämän kurssin mukana todella liikkeelle. Alun sekavuuden jälkeen projekti on alkanut hahmottua. On mukavaa ja mielekästä työskennellä oikeaan elämään liittyvässä hankkeessa. Itselleni projekti on varsin osuva, sillä sen puitteissa käsiteltävät aiheet kuten käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyys ovat juuri se aihealue josta haluan oppia uutta. Oli kuitenkin mielestäni hyvä, ettei kurssin toteutus pyörinyt aivan täysin pelkästään portaalin suunnittelun ympärillä, vaan osaamista haettiin myös muihin aiheisiin liittyvien tehtävien kautta. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyvä tiedonhankinta tutustumiskäynteineen oli yllättävän antoisa. Myös kurssin tutustumiskäynti Idean Researchiin oli hyvä lisä ohjelmaan ja konkretisoi käsiteltyjä aiheita työelämän puolelle. Oppimisen arviointi tehtiin pääasiassa tuotantoprosessin ja tuotosten (tuotteet ja niiden dokumentaatio) perusteella. Muita arvioperusteita olivat reflektointi, teoriapohja, projektinhallinta, teorian soveltaminen, välineiden käyttö, tutkimus- ja kehittämisote, innovaatiot, oivallukset ja erilaiset löydökset, itsearvioiti ja vertaisarviointi. Opettajien rooli Kokeilutoiminnan alkuvaiheissa opettajan rooli oli avustava ja kysymyksiä asettava. Rooli muuttui tietoa jakavasta tiedonkäsittelyä ohjaavaksi. Opettaja ei välttämättä ole kaikkitietävä, mutta osaa johdattaa erilaisille tietolähteille ja auttaa vaikeiden ongelmanratkaisutilanteiden yli. Opiskelijat olivat aluksi arkoja pyytämään apua. Yhteistyön edetessä opettajat omaksuivat vanhemman kollegan roolin. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä tuki toimintamalli, jossa hankkeen projektin ohjausta ja projektityöskentelyä ohjasi opettaja, jonka rooli oli pitää kokonaisuuden kaikkia lankoja yhdessä ja käydä dialogia ryhmien erilaisista käytännön ongelmista. Ryhmät saivat keskustelun kautta mahdollisuuden vaikuttaa kokeilun kulkuun. Projektin ohjaus toimi erityisen hyvin kärjistyneissä tilanteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka saa voimansa toteuttajiensa, tutkijoiden ja opiskelijoiden mielenkiinnosta, tuottaa tuloksia. Hyvä yhteishenki, innostus ja aito dialogi mahdollistavat toimivan yhteistyön ja edistävät tutkimus- ja kehittämistyötä (vrt. Vilkki 2003). Opetuskokeilun tulokset Hankkeiden käynnistys oli ongelmallinen. Perinteiset harjoitustehtävät ovat selviä ja yksiselitteisiä, niissä kerrotaan kehittämisympäristöstä kaikki tarpeellinen, opettaja on perehtynyt aiheeseen, kaikki eteen tulevat asiat ovat ennalta nähtävissä. Todellinen maailma ja siihen liittyvä kehittäminen taas on epäselvää ja rajaamatonta. Jotta päästäisiin liikkeelle, tarvitaan perehtymistä kehittämisalueeseen. Sumea alku mahdollisti aidon tutkimus- ja kehittämisasetelman.
7 Kokeilujen alkuvaiheessa lähdimme liikkeelle oletuksesta, että teorian rakentamisessa riittää perusaihealueiden listaaminen tutkimustyön pohjaksi. Tämän vuoksi tehtävänannot olivat ylimalkaisia. Jatkokehittelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia strukturoitujen tehtävien avulla ohjatusta työskentelystä. Strukturoidut tehtävät näyttävät hieman tasaavan ryhmien välisiä eroja. Oppilaiden tuotosten arvioinnin perusteella voidaan vetää johtopäätös, että parhaat ryhmät saavuttivat huikeita tuloksia verrattuna perinteisiin harjoitus- ja oppimistehtävien tasoon. Suoritukset ylittivät oppimistavoitteet ja liikkuvat alueella, joka oli opettajallekin vierasta. Opiskelijat käyttivät myös tekniikkaa ja välineitä, jotka eivät olleet opetussuunnitelmassa. Heikoimmatkaan ryhmät eivät alittaneet perinteisten opintojaksojen suoritustasoa. Aikuisopiskelijoiden ryhmätuotokset olivat tasaisempia ja niiden laatu ylitti nuorisototeutuksen tuotosten laadun. Opiskelijoiden panos käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin kehittämisessä oli huomattava. Suunnittelun eri vaiheitten toimivuutta testattiin aidossa ympäristössä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, käyttäjätutkimus ja tutkimustulosten tulkinta poikkitieteellinen ajattelu näytti kiinnostavan opiskelijoita aidosti. Uudenlainen toimintamalli johti toisinaan tilanteisiin tai ongelmiin, joissa kenelläkään ei ollut selkeää etenemismallia tai valmista ratkaisua. Tämä tuntui saavan opiskelijat hämilleen, toisinaan ehkä epäilemään kokeilun mielekkyyttä. Paitsi opettajilla, myös opiskelijoilla on uudessa toimintamallissa hyvin paljon perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä poikkeava rooli (Luojus & Vilkki 2005 ja 2006.) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyi paranneltu käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi, jossa sen eri osien roolit ja tehtävät olivat selkeitä ja pohdittuja. Mallinnuksessa korostuivat erityisesti havainnolliset ja konkreettiset välineet. Suunnittelijan yleensä käyttämiä mallinnusvälineitä korvattiin erilaisilla vuorovaikutteisuutta ja innovatiivisuutta korostavilla välineillä ja menetelmillä kuten seinätekniikalla, paperiprototyypeillä, toiminnallisilla prototyypeillä tms. Tärkeä oppimisen tulos opiskelijoille oli se, että suunnitteluprosessin eri vaiheisiin voi suhtautua kriittisesti ja että niitä voidaan muuntaa ja soveltaa eri tarkoituksiin. Suunnitteluprosessi joustaa tehtävän mukaan. Sen avulla voidaan kuvata toimintaa, tietoja ja interaktiota käyttäjän lähtökohdista. Opetuskokeilu muutti opetusta siten, että digitaalisen median koulutusohjelman ammattiopinnot toteutetaan uudessa opetussuunnitelmassa (Laureaammattikorkeakoulu 2006) kolmena vaatimuksiltaan kovenevina noin 20 opintopisteen opetusteemoina, joissa teoria ja ammatillinen käytäntö yhdistyvät todellisissa työelämähankkeissa. Hankkeissa reflektoidaan toimintaa, teoriaa, toiminnan tuloksia sekä kokonaisuuksien ja osien välisiä suhteita. Oppimisprosessin kehittämistarpeina nousi esiin muutamia asioita. Opintokokonaisuuksille on tarpeen luoda mahdollisimman tarkat aikataulut (osatehtävien palautuspäivämäärät ja presentaatioiden aikataulut). Tehtävät on syytä määritellä ja rajata opintojakson alussa kokeilua tarkemmin. Tämä helpottaisi opiskelijoiden työnsuunnittelua ja opintokokonaisuuden hahmottamista.
8 Pohdintaa Tutkimalla ja kehittämällä oppimisen malli, jossa opiskelijat rakentavat kirjallisuuden ja muiden lähteiden pohjalta suunnitteluprosessin eri vaiheiden sisältöä, menetelmiä, vaiheistusta ja eri vaiheiden liittymistä toisiinsa havaittiin vaativaksi opintokokonaisuudeksi. Opetusmallin liittyminen oikeaan kontekstiin ja todellisiin tilanteisiin oli lisäulottuvuus, joka motivoi opiskelijoita. Teoria ja sen soveltaminen eivät olleetkaan vain irrallisten harjoitustöiden sarja, vaan tilaaja hyödyttävä tuotos. Kun työskentelyyn liittyi voimakas välineiden, työvaiheiden, menetelmien käytön ja käyttötarkoitusten reflektointi, se mahdollisti suunnitteluprosessien sisäistämisen. Suunnitteluprosessin arviointi ja sen kehittäminen lisäsi opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia soveltaa käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia erilaisissa tilanteissa. Mallien ja välineiden kriittinen tarkastelu antoi niiden soveltamiseen käytännön tilanteisiin liikkumavaraa. Uusien mallien ja välineiden omaksuminen on helpompaa, jos pystyy paremmin ymmärtämään niiden käyttötarkoituksen ja -yhteyden. Tämän tyyppinen tutkimalla ja kehittämällä oppiminen täyttää mielestämme laissa ammattikorkeakouluopetukselle asetettavat vaatimukset opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistämisestä. Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä toi lisäarvoa oppimisprosessiin Pidämme menetelmän jatkokehityksen kannalta tärkeänä kehittää projektityön ohjausta, välineitä ja menetelmiä sekä sumeiden tilanteiden hallintaa. Opiskelujen alussa pitäisi harjoitella tutkimus-, dialogi- ja yhteistoiminnallisen tiedonmuodostuksen taitoja. Tarvitaan myös opiskelijoiden valmentamista kohtaamaan, käsittelemään ja voittamaan vaikeita ja epämääräisiä tilanteita. Opettajan tärkein tehtävä voisi olla vuorovaikutus- ja selviytymistaitojen ohjaus. Kokeilun toteutuksen yhteydessä kehitettiin Laurean opetusajattelua (Learning by Devoloping). Se ajoittui yhtäaikaisesti Laurea-ammattikorkeakoulun juonneopetussuunnitelmauudistuksen valmistelujen kanssa. Kehittämishankkeella oli vaikutusta tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median uuden opetussuunnitelman (Laurea-ammattikorkeakoulu 2006) rakenteeseen, lähtökohtiin ja totutustapoihin. Kokeilu todensi sen, että opettajien yhteistoiminta on välttämätöntä laajojen tutkimalla oppimisjaksojen aikana. Tarvitaan hyvää koordinointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Opettajien yhteistyöprosessi voisi hyötyä hyvästä projektinohjauksesta ja yhteisistä projektipalavereista. Uuden pedagogisen ajattelun edistäminen edellyttää laajaa johdon tukea, pelkkä henkinen tuki ei riitä.
9 Lähteet: Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Engeström, Y Kehittävä työntutkimus: tuloksia, haasteita ja näköaloja. Helsinki: Painatuskeskus. Häkkinen, J. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Nurmijärvi: Kirjakas Ky. Vuori-Simola, V., Komulainen, J. & Aho, P. (toim.) Opinto-opas Laurea-ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita Prima Oy. Parkkinen, J Hyvään verkkopalveluun. Käytettävyysopas verkkoviestijöille. Helsinki: Inforviestintä Oy. Poikela, E Ongelmaperusteinen oppiminen yliopistossa. Teoksessa. Poikela E. & Öystilä S. (toim.) Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampere: University Press. Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.) Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt Korkeakoulujen arviointineuvosto. Rauhala, P. & Raji, K. & Suomala J. & Pirinen R. & Fränti, M. Laurea ammattikorkeakoulu. s Tampere: Tammerpaino Oy. Vilkki, O Työsuojeluopettajien työn kehittäminen: opettajien yhteistyön tukeminen tietotekniikan avulla. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto sosiaalipolitiikan laitos. Vilkki, O Verkkopohjainen ryhmäopetus ja sen välineet. Jaetun tilan käyttö verkko-opetuksessa ja sen kehittämisessä. Väitöskirja. Valtiotiellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Julkaisemattomat lähteet: Luojus, S. & Vilkki, O Asiakas- ja käyttäjälähtöisten älykkäiden mediatuotteiden tuotekehitys. Työelämän hyvät käytänteet ja niiden jalostaminen digitaalisen median opiskelijoiden tutkivan ja kehittävän opetuksen perustana. Kehittämisprojektin raportti. Laurea ammattikorkeakoulu. Luojus, S. & Vilkki, O Käytettävyyden suunnittelu digitaalisen median suuntutumis-vaihtoehdon opetuksessa sekä käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristön suunnittelu Keravan Laureaan. Taideteollisen korkeakoulun käytettävyyssuunnittelun koulutusohjelman kehittämisprojektin raportti Luojus, S Kotiutuneen teknologiatuotteen aikaansaaman käyttäjäkokemuksen kerääminen ja mallintaminen osallistavin menetelmin. Kehittävän työntutkimuksen
10 metodologian soveltaminen käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Vilkki O., Paasovaara S., Luojus S LivingLabin ja muutoslaboratorion käyttö toiminnan kehittämisen menetelmänä. Hämeen kesäyliopisto. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa Vilkki, O Kehittämällä oppiminen ja työelämän hyvien toimintamallien ja työkäytänteiden kehittäminen digitaalisten mediatuotteiden käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivät Helsinki, Stadia.
Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu
Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotTOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotValokuvausprojekti opetuskokeiluna
Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotTUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK
TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotSami Hautakangas Hypermedialaboratorio
Sami Hautakangas Hypermedialaboratorio sami.hautakangas@tut.fi Avoin Oppimisympäristö (AO) -tavoitetutkimushanke Case: Kurssien hallinta-työvälineen kehittäminen Tekes - Teknologian kehittämiskeskus Uusi
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotTyöelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa
Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotKasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 19.12.2018 Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kasvan osallistui nopean kokeilun
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotValmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010
Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotElektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ITK-konferenssi 18.4.2008 Jouni Huotari & Annu Niskanen 18.4.2008, JH/IT & AN/AOKK 1 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA TUNNUSTAMINEN
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotCASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen
Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotSulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun
Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi
LisätiedotProjektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti
Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun
LisätiedotAMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)
Ammatillinen opettajankoulutus (60 op): Ammattipedagogisen osaamisen (38 op) osaamistavoitteet ja arviointikriteerit AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON
LisätiedotLaurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. Arviointi
Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas Arviointi Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGILOIKKA Digitalisaation hyötyjen ja mahdollisuuksien konkretisoiminen
LisätiedotHenkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista
Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotDigitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)
Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotBornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan
Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
Lisätiedot#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin
#foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK 7.4.2017 Jaana Kullaslahti @jkullaslahti
LisätiedotKokemuksia osaamisperustaisuudesta
Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Opintojaksot: Tuotteistan palveluni Minä esimiehenä Palveluliiketoiminnan koulutus Tuija Heikkilä ja Tuija Ylä-Viteli Valmennussuunnitelma Vuositeemat 1. vuoden teema:
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotAmmattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012
Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotTYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA
TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA Tarja Tuononen ja Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuononen & Toom 22/03/2018 1 JOHDANTO Erilaisten työelämätaitojen,
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Teemaryhmä 13: Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa Peda Forum päivät 17.8.2016 yliopettaja Jenni Koponen ja asiantuntija Tiina Kokko
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
Lisätiedot