TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 7/

Transkriptio

1 Seutuhallitus esityslista 7/ Aika: klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Aalto Marja 90 Itänen Mika 91 seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere projektijohtaja, Tredea palveluyksikön johtaja, Tampere 1/18

2 Seutuhallitus esityslista 7/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/18

3 Seutuhallitus esityslista 7/ Käsiteltävät asiat: 86 KOKOUKSEN AVAUS 4 87 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 88 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 89 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 90 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA, TOIMEENPANON KÄYNNISTYMINEN 9 91 SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPURAPORTTI SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18 3/18

4 Seutuhallitus esityslista 7/ KOKOUKSEN AVAUS Päätös. Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/18

5 Seutuhallitus esityslista 7/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/18

6 Seutuhallitus esityslista 7/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Mikko Aaltonen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/18

7 Seutuhallitus esityslista 7/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA MAL3-aiesopimuksen (2016-) valmistelun käynnistäminen Lukioyhteistyön syventäminen Tampereen kaupunkiseudulla Talousarvioraami vuodelle 2016 Kuntayhtymän toimitilaratkaisu Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Liikennealueiden tuotteistaminen, loppuraportti Tampereen alueen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (TA- PRE), loppuraportti TOIMEENPANO MAL3-prosessi jatkuu tavoitteiden valmistelulla. MAL3-tiedote toimitettu kuntien valtuutetuille. Työskentely jatkuu virkatyönä kartoittamalla lukioiden keskinäiset yhteistyömahdollisuudet sekä pilotit lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kampusalueilta. Seutusivistystyöryhmä seuraa etenemistä. Nollakasvun mukainen TA-raami vuodelle 2016 on lausunnoilla jäsenkunnissa. Päätöskäsittely on seutuhallituksessa Esisopimus on solmittu Tilojen kokonaisvaltainen käytön suunnittelu jatkuu. Muutto on kesällä Seutuhallituksen kommentit on lähetetty Pirkanmaan liitolle. Hallituksen esitys valtion TA 2016 julkistetaan 28.9 Raportti on lähetetty kuntiin käsiteltäväksi Raportti on lähetetty kuntiin käsiteltäväksi Valmistelussa olevia asioita ASIA Seutufoorumi klo HUOMIOITA Yhtymäkokous oli Kokousmuistiot ja -tiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja INFRA-työryhmän kokousmuistio LJ-työryhmän kokousmuistio Seutuhallituksen kokoustiedote /18

8 Seutuhallitus esityslista 7/ Kesäkuun väestö- ja työttömyystiedot: Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammikesä Muutos%, tammikesä Työttömyys%, kesäkuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,7 % ,5 13,1 Lempäälä ,0 % ,1 11,4 Nokia ,8 % ,2 15,5 Orivesi ,8 % ,8 15,1 Pirkkala ,2 % ,0 11,7 Tampere ,0 % ,7 17,8 Vesilahti ,6 % ,0 11,1 Ylöjärvi ,0 % ,7 13,7 Kaupunkiseutu ,3 % ,5 16,1 Kehyskunnat ,7 % ,1 13,4 Pirkanmaa ,2 % ,7 15,7 Suomi ,1 % ,0 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/18

9 Seutuhallitus esityslista 7/ LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA, TOIMEENPANON KÄYNNISTYMI- NEN Seutujohtaja Päivi Nurminen Seutuhallitus käsitteli kaupunkiseudun lentoliikenteen kehittämisprojektin käynnistämistä Tämän jälkeen kunnallishallitukset tekivät päätökset kolmivuotisen kehittämishankkeen rahoittamisesta. Projekti sijoittuu Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredeaan. Tredea Oy on rekrytoinut lentoliikenteen projektijohtajan, joka on aloittanut työnsä Projektijohtajan tueksi on varattu Tredeasta 50% myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Projektijohtajan tehtävänä on laatia projektisuunnitelma, jossa täsmennetään projektin tehtävät ja tavoitteet sekä projektin ohjauksesta vastaavan ohjausryhmän kokoonpano. Projektijohtaja Marja Aalto esittäytyy seutuhallitukselle. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 9/18

10 Seutuhallitus esityslista 7/ SELVITYS TYÖLLISYYDENHOIDON PALVELUIDEN SEUDULLISESTA JÄRJESTÄMISESTÄ, LOPPU- RAPORTTI Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun työllisyystilanne on pitkään jatkunut vaikeana osittain elinkeinojen rakenteellisesta syistä osittain heikon talouskasvun syistä. Heinäkuun työllisyystilaston mukaan kaupunkiseudun työttömyysaste oli Pirkanmaan seutukunnista korkein 16,3 % ja vastaavasti Tampereen työttömyysaste maakunnan korkein 18,7 %. Verrattuna muihin suuriin kaupunkiseutuihin työllisyystilanne on toistuvasti alueemme heikkous. Maakunnassa nuorten työttömyys sekä yli 50-vuotainen työttömyys on kasvanut. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen Työllisyydenhoidossa toteutuneiden ja tulossa olevien muutosten vuoksi kuntien vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa kasvaa. Kuntajohtajakokous totesi kokouksessaan , että työllisyydenhoidon seudullista yhteistyötä on kehitettävä, palveluiden järjestämismalleja on syvennettävä ja ajateltava uudella tavalla. Kuntajohtajakokous asetti työryhmän pohtimaan työllisyydenhoidon palveluiden seudullista järjestämistä paikallisuus huomioiden. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin tehdä esitys eri vaihtoehdoista, joiden pohjalta voitaisiin käynnistää uuteen toimintatapaan liittyvät valmistelutyöt. Mahdollinen seudullinen toimintamalli tulisi viedä käytäntöön alkaen. Selvitystyöryhmään nimettiin Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön johtaja Mika Itänen (pj.), Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikkö Riina Hiipakka-Lahti (siht.), Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki, Tampereen kaupungin tilaajaryhmän vs. suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja Lempäälän kunnan talousjohtaja Kari Auvinen. Lisäksi työryhmään kutsuttiin kuulemis- ja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen. Työryhmä kuuli myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan TE-toimiston edustajia. Työryhmä on saanut selvitystyön valmiiksi ja esittää (1) ensisijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä osallistua mahdolliseen pilottiin. Mallin etuna on mm. selkeys ja hyvä kokonaisuudenhallinta. Järjestelmää yksinkertaistamalla ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voitai- 10/18

11 Seutuhallitus esityslista 7/ siin parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kokeilussa kunta ottaa kokonaisvastuun työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllisyyspalveluista. TE-hallinnon vastuulle jää ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavien henkilöiden työllistäminen sekä sähköiset työvälityspalvelut. Kuntakokeilun syventäminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia ja resurssien uusjakoa kuntien ja valtion välillä. Työryhmä esittää (2) toissijaisena vaihtoehtona seutuyhteistyön syventämiseksi kehittynyttä työllisyyspalveluiden seudullisen järjestämisen ja yhteistyön mallia. Työryhmän näkemyksen mukaan työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviksi palveluiksi. Kaupunkiseudulla yhteisesti tuotettavia palveluita voisivat olla erityisesti tuetun työllistämisen työnantajapalvelut (kuten työnetsijäpalvelu, työhönvalmennus, edelleen sijoitus sekä yrityksille maksettavat työllistämislisät), erilaiset palvelutarpeen ja työkyvyn arvioinnit sekä kunnan palkkatukityöllistäminen ja työkokeilujen hallinnointi. Paikallisesti järjestettävinä voi olla perusteltua säilyttää matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta), jotka joka tapauksessa on tarpeen tarjota paikallisesti lähipalveluina, jotta etäisyys ei muodostu asiakkaalle palveluun osallistumisen esteeksi. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa ja päätti seurata hallituksen toimintaohjelman valmistumista ja palata asian valmisteluun syksyllä. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan keskustella työryhmän esittämistä yhteistyövaihtoehdoista ja mahdollisesta hakeutumisesta työllisyydenhoidon kansalliseksi pilottialueeksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 11/18

12 Seutuhallitus esityslista 7/ SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen strategiset tavoitteet ovat päättyneet vuoteen Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on viimeksi arvioitu FCG:n toimesta vuonna Arvioinnin mukaan kaupunkiseudulle on muodostunut jäntevä, määrämuotoinen ja seutuyhteistyön eri tasoilla ohjatusti etenevä seutuyhteistyön prosessi. Suuriin kaupunkiseutuihin nähden Tampereen seutu on ollut yksi edelläkävijöistä systemaattisen seudullisen yhteistyön käynnistäjänä, kartoittajana ja toteuttajana. Tulevaisuudessa pitää saada kuitenkin lisää tuloksia jo sisällä olevasta investoinnista. Voimassaoleva seutustrategia koostuu seuraavista asioista: Strategian lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Yhteistyön toimintaperiaatteet Visio 2020 Päämäärät ja strategiset tavoitteet vuoteen 2014 Seutuyhteistyön organisointi Voimassaoleva seutustrategia kaipaa arviointia ja johtopäätöksiä uudistamisen tarpeesta. Seutustrategian arviointityö esitetään tehtäväksi itsearviointina, jonka ensimmäisestä vaiheesta vastaavat seudulliset työryhmät ja seutuyksikkö. Arvioinnista laadittua koostetta käsitellään ja rikastutetaan kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Seutuhallitus tekee päätelmät mm. strategian uudistamistarpeesta. Arviointityö esitetään tehtäväksi loppuvuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että talousarviossa 2016 otetaan kantaa seutustrategian uudistamiseen. Arviointityötä ohjaavat seuraavat kysymykset: 1. Miten seutustrategian toteuttaminen on onnistunut? 2. Onko seutustrategia edelleen relevantti yhteistyön ohjaamiseksi? 3. Kuvaako seutustrategia kuntien tahtotilaa? 4. Miten kuntien toimintaympäristön muutos vaikuttaa yhteistyöhön? Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa /18

13 Seutuhallitus esityslista 7/ Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta että seutustrategian arviointi käynnistetään yllä esitetyin periaattein. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 13/18

14 Seutuhallitus esityslista 7/ SEUTUHALLITUKSEN JA KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖ- JA SEMINAARIMATKA Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus päätti kokouksessaan järjestää työ- ja seminaarimatkan ja käynnisti matkaohjelman valmistelun. Matkakohteena ovat Haagin ja Delftin kaupunkiseudut Hollannissa. Matkalle osallistuvat seutuhallituksen varsinaiset jäsenet, kuntajohtajakokouksen jäsenet sekä seutujohtaja ja seutusihteeri. Kustannukset maksetaan seutuyksikön kustannuspaikalta. Matkalla pidetään lisäksi seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteinen kokous. Kokouksessa selostetaan matkan valmistelutilannetta, jaetaan matkaohjelma aikatauluineen ja annetaan muuta matkaan liittyvää ohjeistusta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä matkan valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 14/18

15 Seutuhallitus esityslista 7/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 15/18

16 Seutuhallitus esityslista 7/ SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Seminaari- ja työmatka on Matkan yhteydessä pidetään seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteiskokous. Seutufoorumi on klo alkaen (kahvit klo 12.30) , - mm. TA2016 keskustelu, , /18

17 Seutuhallitus esityslista 7/ MUUT ASIAT 17/18

18 Seutuhallitus esityslista 7/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 18/18

19 Kuntajohtajakokous muistio 11/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Auvinen Kari vt. kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/13

20 Kuntajohtajakokous muistio 11/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 88 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 89 SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI 4 *** 6 90 KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELURAKENNEMUUTOS JA YHTEISTYÖTARPEET 6 * 9 91 MAL2 AIESOPIMUKSEN SEURANTAKOKOUS JA MAL3 AIESOPIMUKSEN 1. NEUVOTTELUKOKOUS 9 92 KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 2/13

21 Kuntajohtajakokous muistio 11/ ****** 88 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio , liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Talousarvioraami vuodelle 2016 Kuntayhtymän talouden ja toiminnan toteutuminen Liikennealueiden tuotteistaminen, loppuraportti Seudullinen tietohallintoyhteistyö, perustietotekniikan kilpailutus Toimitilaratkaisu Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu MAL3-aiesopimuksen (2016-) Seutuhallitus käsittelee valmisteluprosessin PN valmistelun käynnistäminen Lukioyhteistyön syventäminen Tampereen kaupunkiseudulla Seutuhallitus merkitsee tiedoksi Jatkuu normaalina virkatyönä seuraavin vaihein: 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista (Ylöjärven Valo, Tampereen Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipiste.) pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Tämän jälkeen kunnat tekevät ratkaisut yhteistyötoimenpiteiden käyttöönotosta ja seurannas- PN ta. Seutuhallitus lähettää lausunnoille jäsenkuntiin mennessä. Talousarvioesitys KJK:ssa ja SH ja Seutuhallitus merkitsee tiedoksi Seutuhallitus käsittelee ja lähettää jäsenkuntiin käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi. Kilpailutus on käynnissä. Tampereen kaupunki tekee perustietotekniikan hankintapäätöksen 9/2015. Tietoverkko, kommunikaatio ja tietoturvapalvelut hankintaan KL Kuntahankintojen tekemän puitekilpailutuksen pohjalta. Seutuhallitus käsittelee tilaratkaisua ja sj:n allekirjoitusvaltuuksia PN, JP PN PN JO PN 3/13

22 Kuntajohtajakokous muistio 11/ SEUTUSTRATEGIAN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhteistyötä ohjaa kuntien valtuustojen 2010 hyväksymä seutustrategia. Sen tavoitteet ulottuvat vuoteen Kuluvalla valtuustokaudella strategiaa ei ole päivitetty. Sen sijaan kunnat ovat tehneet Kuntarakennelain mukaisen elinvoimaselvityksen. Seutuyhteistyötä on viimeksi arvioitu FCG:n toimesta vuonna Arvioinnin mukaan kaupunkiseudulle on muodostunut jäntevä, määrämuotoinen ja seutuyhteistyön eri tasoilla ohjatusti etenevä seutuyhteistyön prosessi. Suuriin kaupunkiseutuihin nähden Tampereen seutu on ollut yksi edelläkävijöistä systemaattisen seudullisen yhteistyön käynnistäjänä, kartoittajana ja toteuttajana. Tulevaisuudessa pitää saada kuitenkin lisää tuloksia jo sisällä olevasta investoinnista. Voimassaoleva seutustrategia koostuu seuraavista asioista: Strategian lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Yhteistyön toimintaperiaatteet Visio 2020 Päämäärät ja strategiset tavoitteet vuoteen 2014 Seutuyhteistyön organisointi Seutustrategian arviointityö tehdään itsearviointina, jonka ensimmäisestä vaiheesta vastaavat seudulliset työryhmät ja seutuyksikkö. Arvioinnista laadittua koostetta käsitellään ja rikastutetaan kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Seutuhallitus tekee päätelmät mm. strategian uudistamistarpeesta. Arviointityö tehdään loppuvuoden 2015 aikana. Tavoitteena on, että talousarviossa 2016 otetaan kantaa seutustrategian uudistamiseen. Arviointityötä ohjaavat seuraavat kysymykset: 1. Miten seutustrategian toteuttaminen on onnistunut? 2. Onko seutustrategia edelleen relevantti yhteistyön ohjaamiseksi? 3. Kuvaako seutustrategia kuntien tahtotilaa? 4. Miten kuntien toimintaympäristön muutos vaikuttaa yhteistyöhön? Asia käsitellään seutuhallituksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että seutustrategian arviointi käynnistetään yllä esitetyin periaattein. 4/13

23 Kuntajohtajakokous muistio 11/ Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/13

24 Kuntajohtajakokous muistio 11/ *** 90 KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELURAKENNEMUUTOS JA YHTEISTYÖTARPEET Kehittämispäällikkö Toni Laine Vuonna 2010 laaditun ja vuonna 2013 tarkastetun Pirkanmaan kehitysvammahuollon alueellisen suunnitelman toteuttaminen on edennyt nopealla tahdilla. Vuonna 2010 asetettua laitoshoidon asiakaspaikkatavoitetta, 125 asiakasta vuonna 2016, on suunnitelman tarkastamisen yhteydessä voitu edelleen laskea 80 asiakaspaikkaan vuonna Vuoden 2010 jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ylisen yksikössä pitkäaikainen laitoshoito on vähentynyt noin 100 asiakkaalla, ja vastaavasti kuntien avohuoltoon on syntynyt uusia asumispalveluyksiköitä eri puolille Pirkanmaata. Ylisen toiminnan päättyessä vuonna 2016 on sinne jäävien asiakkaiden sijoittamisesta uusiin asumispalveluyksiköihin käyty seudullista keskustelua. Tilanteesta tekee luonteeltaan akuutin se, että samanaikaisesti Ylisen tyhjentämisen kanssa tulee uusia, nopeasti paikkaa tarvitsevia asiakkaita. Asiaan liittyen kuntajohtajakokous ohjeisti, että kaupunkiseudun sote-johtajat laativat vuoden 2015 aikana kehitysvammahuollon tilannekartoituksen ja seudullisen yhteistyön suunnitelman ja että vuoden 2015 kevään aikana sote-johtajat laativat suunnitelman tarvittavista kunnallisista toimenpiteistä Ylisen toiminnan päättyessä vuoden 2016 lopussa. Kaupunkiseudun sote-työryhmä keräsi kunnista kevättalvella 2015 tiedot vielä laitoshoidossa olevista asiakkaista ja tulevaisuuden suunnitelmista heidän kohdallaan. Lisäksi kerättiin tietoja mm. omaishoidon piirissä olevien asiakkaiden määrästä, hoitajien ikärakenteesta ja asiakkaiden hoidon tulevaisuusnäkymistä. Työtä täydennettiin vielä keräämällä lisätietoja liittyen eri asiakasryhmien volyymeihin ja yhteistyötarpeisiin keskeisissä asiakasryhmissä. Sote-työryhmä käsitteli kokouksessaan kuntien esittämiä tietoja ja yhteistyötarpeita. Kunnat totesivat suunnitelmallisen yhteistyön tarpeelliseksi erityisesti runsaasti tukea tarvitsevien asiakkaiden asumispalveluissa. Johtopäätöksenä kuntien edustajat ilmaisivat kiinnostuksensa seudullisen yksikön toteuttamiseen käyttäytymiseltään haastaville ja autismin kirjon asiakkaille. Tähän liittyen päätettiin alustavasti selvittää yhteisen yksikön rakentamista. Asiaa pohjustamaan asetettiin pientyöryhmä, joka tarkensi kuntien asiakastilanteet ja arvioi realistiseksi toteuttaa seudullisesti yhteisen 6/13

25 Kuntajohtajakokous muistio 11/ asumispalveluyksikön haastavasti käyttäytyville, autistisille ym. erityistä tukea tarvitsevalle, n asiakkaalle. Hankkeesta kiinnostuneita kuntia ovat toistaiseksi olleet Ylöjärvi, Tampere, Nokia ja Pirkkala. Tampere olisi alustavasti valmis ostamaan yksiköstä n. 10 paikkaa, Ylöjärvi 2-3, Nokia 1-2, ja Pirkkala 1-2 paikkaa Yksittäisille kunnille kuvatun kaltaisten yksiköiden rakentaminen, joissa henkilöstömitoitus on lähes laitoshoidon veroinen, olisi erittäin kallista. Asiakasryhmät huomioiden asumisympäristön suunnittelu, henkilöstön pysyvyys ja tilojen muunneltavuus asiakkaiden elinkaaren mukaan on erittäin tärkeää. Nämä seikat puoltavat yksikön toteuttamista kuntarahoitteisena ja kunnallisena palvelutoimintana, jossa olisi myös mahdollista pilotoida uudenlaista suunnittelua ja kuntoutuksellisempaa toimintatapaa. Sote-työryhmän kokoontumisissa Ylöjärven edustaja on tuonut esiin, että Ylöjärven Metsäkylässä olisi ns. Y-tontteja, joille saattaisi olla mahdollista toteuttaa em. kaltainen asumispalveluyksikkö. Noin 15 asunnon ja palvelutilojen kokoisen yksikön toteuttamisen karkeasti arvioidut investointikustannukset voisivat olla n. 2,3 milj.-2,5 milj. euroa. (vert. Ylöjärven Juuritien ryhmäasunnot) Hankkeen toteuttamisen edistäminen vaatii osallistuvilta kunnilta myönteiset kannanotot sekä mahdollisesti muita esisitoumuksia rakennuttavan kunnan kanssa. Suunnittelusta ja hankkeen edistämisestä vastaisi em. Metsäkylän toteuttamisvaihtoehdossa Ylöjärven kaupunki. Kaupunkiseudun sote-työryhmä päätti omalta osaltaan puoltaa hankkeen toteuttamista kokouksessaan Seutujohtaja Nurminen Mikäli kuntajohtajat näkevät ylläesitetyn seudullisen yksikön jatkovalmistelun tarpeelliseksi, tulee asialle määritellä vastuutaho(t) ja aikataulu. Lisäksi kuntajohtajien tulee keskustella rahoitusperiaatteista seudullisesti palvelevan yksikön toteuttamiseksi. Jatkovalmistelussa tulee huomioida myös PSHP:n kehitysvammahuollon tulosalue. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan linjata jatkovalmistelua seudullisesti palvelevan kehitysvammahuollon asumispalveluyksikön toteuttamiseksi. Päätös. Asian valmistelua jatketaan. 7/13

26 Kuntajohtajakokous muistio 11/ Todettiin, että palvelulle on tarvetta, ja että rahoitus- ja palveluntuottamisen malli tulee arvioida. Jatkovalmistelusta vastaa sote-työryhmä. 8/13

27 Kuntajohtajakokous muistio 11/ * 91 MAL2 AIESOPIMUKSEN SEURANTAKOKOUS JA MAL3 AIESOPIMUKSEN 1. NEUVOTTELUKO- KOUS Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus hyväksyi MAL2-aiesopimuksen seurantaraportin vuodelta 2014 kokouksessaan Seutuhallitus käsittelee myös uuden MAL3- aiesopimuksen valmistelun käynnistämisen ja valmisteluprosessin kokouksessaan Valtio on esittänyt, että MAL2- seuranta ja MAL3-käynnistys tehtäisiin sopimusosapuolten yhteisessä kokouksessa klo Helsingissä. Edellinen seurantakokous pidettiin Säätytalolla ja siihen osallistuivat valtion edustajina asuntoministeri (YM), kansliapäällikkö (LVM), liikenneviraston johtaja, ARAn edustaja, ELYn L ja Y-vastuualueiden johtajat sekä kaupunkiseudun kuntien johtajat ja pormestarit sekä seutujohtaja. MAL3-prosessin valmisteluperiaatteissa on esitetty, että uuden sopimuksen valmistelussa hyödynnetään rakennesuunnitelman valmistelusta vastanneita asiantuntijaryhmiä. Varsinaiseksi neuvotteluryhmäksi on esitetty työryhmien puheenjohtajistoa, sihteereitä, työryhmien erityisasiantuntijoita ja seutujohtajaa. Aiesopimusta valmisteleva kaupunkiseudun neuvotteluryhmä olisi em. pohjalta osalta seuraava: - johtaja Kari Kankaala, Tampere (masto) - kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasala (masto) - asuntojohtaja Auli Heinävä, Tampere (masto) - tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampere (lj) - tekninen johtaja Jouni Korhonen, Pirkkala (lj) - joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampere (lj) - seutujohtaja Päivi Nurminen, TKS - seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, TKS (masto) - liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, TKS (lj) Valmisteluryhmän lisäksi yhteisiin neuvotteluihin valtion kanssa osallistuvat tarvittaessa myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää että kuntajohtajat merkitsevät tiedoksi MAL2- aiesopimuksen seurantakokouksen ajankohdan ja päättävät osallistumisestaan, 9/13

28 Kuntajohtajakokous muistio 11/ että MAL3-aiesopimuksen valmisteluryhmän kokoonpano on seuraava: - johtaja Kari Kankaala, Tampere (masto) - kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasala (masto) - asuntojohtaja Auli Heinävä, Tampere (masto) - tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampere (lj) - tekninen johtaja Jouni Korhonen, Pirkkala (lj) - joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, Tampere (lj) - seutujohtaja Päivi Nurminen, TKS - seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, TKS (masto) - liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, TKS (lj), että sopimusneuvotteluihin valtion kanssa osallistuvat tarvittaessa myös kuntajohtajien ja seutuhallituksen edustus. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/13

29 Kuntajohtajakokous muistio 11/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Kansanedustajien vierailu Tampereella Keskusteltiin kuntien osuudesta Ensimetrin kokonaisrahoitukseen. Seutujohtajan infoasiat: Hallitusohjelman kärkitavoitteet Pirkanmaalla-kooste (jaetaan kokouksessa) Seutukatsaus 2/2015. Seutufoorumi pidetään Ennakkotiedot toukokuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku Muutos tammitouko Muutos% tammitouko Työttömyys% huhti-- kuu Työttömyys% tammikuu Kangasala ,5 % ,2 13,1 Lempäälä ,8 % ,8 11,4 Nokia ,6 % ,1 15,5 Orivesi ,5 % ,8 15,1 Pirkkala ,0 % ,1 11,7 Tampere ,0 % ,8 17,8 Vesilahti ,6 % ,9 11,1 Ylöjärvi ,9 % ,6 13,7 Kaupunkiseutu ,2 % ,0 16,1 Kehyskunnat ,5 % ,1 13,4 Pirkanmaa ,1 % ,5 15, Suomi ,1 % ,9 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Masto kokoustiedote /13

30 Kuntajohtajakokous muistio 11/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Peruttu Teemakokous SH + KJK Työvoima-asiat MAL2- sopimuksen seuranta v TA 2016 lähetekeskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien TOT 1-4/ Seutustrategia Kehitysvammahuolto MAL3-prosessin jatkuminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen SH + KJK työmatka TOT 1-8/2015 TA 2016, keskustelu (SK keskustelu ) TA 2016, päätöskäsittely (SH päätöskäsittely ) /13

31 Kuntajohtajakokous muistio 11/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 1. varapuheenjohtaja Erkki Paloniemi päätti kokouksen klo /13

32 Kuntajohtajakokous muistio 12/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Koskinen Vesa henkilöstöpäällikkö Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo 96 seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS Myllykangas Päivi toimitusjohtaja Tredea Aalto Marja projektijohtaja Tredea 1/11

33 Kuntajohtajakokous muistio 12/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 95 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 *** 4 96 MAL3-SOPIMUKSEN TAVOITTEET 4 97 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA, TOIMEENPANON KÄYNNISTYMINEN 6 * 7 98 INNOVAATIOSETELIN PILOTOINTI KAUPUNKISEUDULLA 7 99 KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11

34 Kuntajohtajakokous muistio 12/ ****** 95 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio , liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seutustrategian arviointi Seutuhallitus käsittelee valmisteluprosessin PN Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutos ja yhteistyötarpeet Sote-työryhmä valmistelee rahoitusja palveluntuottamisen vaihtoehtoisten mallien vertailun PN, TL MAL2 aiesopimuksen seurantakokous ja MAL3 aiesopimuksen 1. neuvottelukokous MAL-seurantakokous 10.9 Helsingissä on peruutettu ministerien aikataulujen vuoksi. Sopimusseuranta 2014 kuitataan 3.11 seutufoorumissa, johon ministeri Tiilikainen on varautunut tulemaan. Uuden sopimuksen valmistelukokous pidetään sovitusti Helsingissä. Ministeriölle riittänee, että nimetty työryhmä osallistuu. Painoarvoa saadaan lisää kjk:n pj tai puheenjohtajiston osallistumisella.. PN 3/11

35 Kuntajohtajakokous muistio 12/ *** 96 MAL3-SOPIMUKSEN TAVOITTEET Seutujohtaja Päivi Nurminen Seutuhallitus hyväksyi MAL3-aiesopimuksen valmisteluperiaatteet ja valmisteluaikataulun Prosessikaavion mukaan valmisteluvaiheet ovat 1. tavoitteet 2. luonnos 3. alustava ehdotus ja 4 ehdotus. Seutuhallituksen on tarkoitus käsitellä sopimuksen tavoitteet elo-syyskuun aikana. Tavoitteita käsitellään myös MAL-neuvotteluissa Uuden sopimuksen tavoitteiden valmistelussa tulee huomioida uusi hallitusohjelma, kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 sekä jatkuvuuden kannalta myös MAL2-sopimuksen tavoitteisto. Valtion pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa ja virtaviivaistaa seutujen aiesopimuksia. Uusi hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet korostavat mm. kasvua, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamista sekä digitaalisuutta ja kokeilupolitiikkaa ja biotaloutta. Osana kasvua ja työllisyyttä on linjattu hallituksen asuntopolitiikka. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistuu syksyllä. Uuden Rakennesuunnitelma 2040 tavoitteet ovat: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme Elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Paranamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Paranamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjemointia Voimassaolevan MAL2 sopimuksen yleiset tavoitteet ovat: - tukea Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaisuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävän kasvun periaatteiden toteutumista - tukea kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä - tukea palveluverkon ja elinkeinojen kehittämistä - vahvistaa Tampereen seudun kuntien ja valtion välistä kumppanuutta MAL -yhteistyössä - lisätä resurssien käytön vaikuttavuutta Tampereen kaupunkiseudun hankekokonaisuuden 2030 toimeenpanossa. 4/11

36 Kuntajohtajakokous muistio 12/ MAL3- aiesopimuksen tavoitteistoa voidaan lähestyä sopimusmenettelyn ja sopimussisältöjen kautta. Sopimusmenettely: 1. Sopimuksella vahvistetaan rakennesuunnitelman sitovuutta ja konkretisointia 2. Sopimuksella edistetään seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 3. Sopimuksella ylläpidetään neuvottelumenettelyä valtion ja kuntien välillä Sopimussisältö voidaan kiteyttää kolmeen pääkohtaan 1. Vahvat yhdyskunnat - Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne - Kehittyvät asemanseudut - Keskukset ja täydennysrakentaminen 2. Sujuva arki - Monipuolinen asuntotuotanto - Palvelujen saavutettavuus 3. Elinvoima - Lentoliikenne sekä Asemakeskus ympäristöineen - Suomen kasvukäytävä, pohjoinen - Liikenneverkko - Yritysalueet Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Liite: - MAL-nostoja hallitusohjelmasta Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun MAL3-sopimuksen tavoitteista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/11

37 Kuntajohtajakokous muistio 12/ LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA, TOIMEENPANON KÄYNNISTYMI- NEN Toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, Tredea Lentoliikenteen kehittäminen on todettu kaupunkiseudun keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupunkiseudun kuntien kunnan hallitukset ovat käyneet periaatteellisen keskustelun ja päättäneet kolmen vuoden lentoliikenteen kehittämisen projektista erillisrahoituksella sekä vuodelle 2015 lisärahoituksesta. Projekti sijoittuu Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredeaan. Tredea Oy on rekrytoinut lentoliikenteen projektijohtajan, joka aloittaa työnsä Projektijohtajan tueksi on varattu Tredeasta 50% myynnin ja markkinoinnin asiantuntija. Projektijohtajan tehtävänä on laatia projektisuunnitelma, jossa täsmennetään projektin tehtävät ja tavoitteet sekä projektin ohjauksesta vastaavan ohjausryhmän kokoonpano. Projektisuunnitelma hyväksytään kaupunkiseudun kuntien hallituksissa syksyn 2015 aikana. Projektijohtaja raportoi projektista vähintään kaksi kertaa vuodessa seudun kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Projektijohtaja Marja Aalto esittäytyy kuntajohtajien kokouksessa ja kokouksessa esitetään alustava lyhyt arvio lentoliikenteen kehittämisen tilanteesta. Toimitusjohtaja Päivi Myllykangas selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä katsauksen tiedoksi ja että projektisuunnitelma käsitellään ennen kunnallishallituksia kuntajohtajakokouksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/11

38 Kuntajohtajakokous muistio 12/ * 98 INNOVAATIOSETELIN PILOTOINTI KAUPUNKISEUDULLA Toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, Tredea Julkista yrityspalvelujärjestelmä täydentävät erilaiset EU-rahoituksella toteutetut projektit. Osa projekteista on onnistunut tuottamaan yrityksille lisäarvoa, mutta projektien tuottama yrityspalvelu on usein jäänyt projektin varjoon ja ollut puutteellisesti muotoiltu sekä huonosti markkinoitu. Tredea Oy toteutti 9/2014-5/2015 esiselvityksen liittyen yrityspalvelusetelin mahdollisuuksiin innovatiivisena yrityspalveluiden tuottamistapana. Esiselvityksen lähtökohtana oli selvittää voidaanko julkisia yrityspalveluja tuottaa ja rahoittaa muulla kuin projektiperusteisella kehittämisen mallilla. Esiselvityksen perusteella yrityspalveluseteli on mahdollinen tukimuoto eikä setelin toteuttamiselle ole juridisia esteitä. Yrityspalvelusetelin kautta kanavoitava tuki olisi käytännössä de minimis sääntelyn alla. Viime vuonna hyväksytty EU:n hankintadirektiivi sisältää ns. asiakasvalintajärjestelmän, joka on tulossa myös seuraavaan hankintalakiin. Huomioitavaa on se, että peruskriteereitä palveluiden tuottajille esimerkiksi laatuvaatimuksia saa asettaa. Yrityspalveluseteli on mahdollista toteuttaa kokonaan sähköisessä asiointijärjestelmässä. Yrityspalveluseteli ja digitaalinen palvelualusta vastaavat hallitusohjelman tavoitteisiin. Tredea onkin jättänyt pilottihakemuksen hallituksen esittämään digitalisaatio haasteeseen. Innovaatioseteliä voidaan kohdentaa seuraaviin sektoreihin, jotka ovat myös hallitusohjelmassa mainittu esimerkkeinä. Erityisesti ICTrakennemuutos Microsoftin tilanteen myötä on akuutti Tampereen kaupunkiseudulla. ICT-rakennemuutos: ICT-ammattilaisten työllistymiseen liittyvät toimenpiteet erityisesti yritysten perustamisen tukitoimet liittyen innovaatiosetelillä tuettuihin palveluihin. Hyvinvointi: Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö, innovatiivisiin hankintoihin tähtäävät pilotit ja konseptit, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät toimenpiteet Teollinen internet: Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö, uuden teknologian ja liiketoimintakonseptien käyttöönotto, valmistavan teollisuuden tuotannon ja logistiikan digitalisaatio 7/11

39 Kuntajohtajakokous muistio 12/ Liikenne palveluna: Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö, innovatiivisiin hankintoihin tähtäävät pilotit ja konseptit, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät toimenpiteet. Toimitusjohtaja Päivi Myllykangas selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä innovaatioseteliä koskevan pilottihakemuksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/11

40 Kuntajohtajakokous muistio 12/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (20 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Keskusteltiin valmistautumisesta Pirkanmaan liiton koolle kutsumaan tilaisuuteen koskien sote-uudistuksen jatkoa. Seutujohtajan infoasiat: Pori-Tampere -junayhteyden turvaaminen, kirje LVM:lle 7.8. (liite) MAL3-sopimustiedote on lähetetty päättäjille 7.8. (liite) Ministeri Bernerin tapaaminen lentoliikenteestä. 9/11

41 Kuntajohtajakokous muistio 12/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Työmatkakokous Oulussa Talousarvioraami 2016, lähetys kuntiin lausunnolle MAL3-sopimusprosessi ja työn organisointi Seutustrategian arviointiprosessi ja itsearvioinnin suorittamien TOT 1-4/ Seutustrategia Kehitysvammahuolto MAL3-tavoitteet Lentoliikenteen kehittäminen Yrityspalvelusetelin pilotti MAL3-prosessin jatkuminen SH + KJK työmatka TOT 1-8/2015 TA 2016, keskustelu (SK keskustelu ) TA 2016, päätöskäsittely (SH päätöskäsittely ) Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen /11

42 Kuntajohtajakokous muistio 12/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /11

43 INFRAPALVELUJEN TYÖRYHMÄN KOKOUS KOKOUSTEEMA: ILMASTO Tampereen ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen esitteli ajankohtaiskatsauksen ilmasto- ja ympäristöasioista. Hän kävi läpi hallitusohjelman ympäristöpainotuksia, missä mainitaan kilpailukyvyn rakentuvan mm. kestävälle kehitykselle ja vahvuuksina pidetään puhdasta ympäristöä ja runsaita luonnonvaroja. Mahdollisuuksina mainitaan mm. biotalous ja puhtaat teknologiat. Joulukuussa 2015 on Pariisissa ilmastoneuvottelut, missä on tavoitteena uusi kattava kansainvälinen ilmastosopimus. Kokouksessa hyväksyttiin infrapalveluihin liittyvien ilmastostrategian seurantatavoitteiden toteuma vuodelta 2014 ja todettiin, että palvelurakennusten energiatehokkuustyötä tehdään aktiivisesti ja kuntien riskienhallintasuunnitelmia päivitetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen näkökulmasta. SEUTUTYÖRYHMIEN JA KUNTAJOHTAJIEN PALAUTESEMINAARI Työryhmä kävi läpi kuntajohtajien antaman palautteen vuoden 2014 toiminnasta ja vuoden 2016 tavoiteasettelusta. Hallitusohjelma ja sote-uudistus edellyttävät proaktiivisuutta ja ennakointia ulkoisina ajureina ja seutustrategian päivittäminen, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus antavat sisäiset raamit. Näihin pohjautuen viimeistellään tulevan vuoden infrapalvelujenkin toiminnalliset tavoitteet kesän jälkeen kehittämispäivässä. VUODEN 2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET, INFRAPALVELUT Käsiteltiin ensimmäinen luonnos kunnista alatyöryhmien kautta tulleiksi tavoitteiksi. Osa on jatkuvia, osa käynnistyviä omia ja yhteishankkeita. Syyskuun kehittämispäivässä viimeistellään rakennusvalvonnan, tilapalvelujen ja yhdyskuntateknisten palvelujen työryhmien keskeisimmät toimenpiteet ja asetetaan ilmastotyön ja vesihuoltoyhteistyön edistämisen tavoitteet. ALATYÖRYHMIEN ASIAT Yhdyskuntatekniikan puolella panostetaan liikennealueiden tuotteistuksen jalkauttamiseen kunnissa. Tilapalvelutyöryhmä jatkaa koulujen ja päiväkotien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä. Rakennusvalvontatyöryhmä vertailee kuntien rakennusjärjestysten yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pilotoi ja seuraa kuntien sähköisen Lupapiste.fi palvelun käyttöönottoa. Kokouksessa läsnä olivat: Tietäväinen Milko pj. (Tre), Latva Simo (No), Levonmaa Tiia (Lem), Jortikka Antti (Or), Suominen Sakari (Tre), Kahila Arto (Ylö), Lindberg Janne (Tre), Nurminen Päivi (TKS), Siuko Ulla (Ylö), Vainio Ulla-Kirsikka (No) ja Anttonen Kaisu (Tre). Seuraava kokous on pidettävä kehittämispäivä. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh

44 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA), ÄLYKÄS LIIKENNE Jari Jokinen Tredeasta esitteli kokouksessa INKA-ohjelmaa ja älykäs liikenne -teemassa valmistuneita esiselvityksiä. INKA on Kasvu-sopimuksen toimeenpanon työkalu ja käynnistynyt elinkeinopoliittisista lähtökohdista painottuen uuden liiketoiminnan mahdollistamiseen. Vaikka INKA-ohjelma on hallitusohjelmassa linjattu lakkautettavaksi, olevat projektit viedään loppuun ja uusien projektienkin rahoitukseen on vaihtoehtoja. Älykkään liikenteen ratkaisut mahdollistavat liikennejärjestelmän monipuolisen kehittämisen ja useiden toimijoiden osallistumisen kehitystyöhön. Työ etenee konkreettisten projektien ja kokeilujen kautta. Liikkuminen palveluna ja sähköinen liikenne ovat jo etenemässä projekteiksi. Seudun eri osissa voidaan käynnistää erilaisia kokeiluja esim. MAL3- sopimukseen kytkeytyen. Älykkään liikenteen mahdollisuuksia kuntien liikenne- ja maankäytön suunnitteluun on tarve avata lisää erillisessä työpajassa. Seimelä valmistelee tilaisuuden alkusyksyyn. Muita käsiteltyjä asioita Hallitusohjelma: Käytiin läpi hallitusohjelman kirjaukset, jotka vaikuttavat seudun kuntien toimintaan ja erityisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen. MAL-sopimusmenettelyä jatketaan. Liikenteen investoinneista siirtyy rahoitusta perusväylänpitoon. Hallitusohjelmassa on vahva tuki digitalisaation edistämiselle ja liikkuminen palveluna -konseptin jatkokehittämiselle ja kokeiluille. MAL3-aiesopimuksen valmistelu: Käytiin läpi seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpajassa nostetut sopimusmenettelyn tavoitteet ja seuraavan sopimuskierroksen teemat ja kärjet. Sopimuksen sisältöjä tarkennetaan pidettävässä seututyöryhmien yhteisessä kokouksessa. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 eteneminen ja seurantasuunnitelman hyväksyminen: Katja Seimelä kertoi KÄPY-ohjelman kuuden kärkitoimenpiteen etenemisestä. Kangasalle ja Ylöjärvelle on valmistunut kuntakohtaiset kehittämisohjelmat. Uudentyyppisten pyöräilyopasteiden asentaminen on aloitettu. Pääreittien laatutason nostamiseksi tarvittavaa työtä jatketaan tavoitetason määrittelyn, kuntoinventointien ja kehittämistarveselvityksen avulla. KÄPYryhmä tekee syksyllä esityksen pyöräpysäköintinormiksi erilaisilla vyöhykkeillä. Seurantasuunnitelma on valmistunut ja siihen perehdytään seuraavassa kokouksessa. Kokouksessa olivat läsnä: Jouni Korhonen pj. (Pirkkala), Mikko Ilkka (Kangasala), Antti Jortikka (Orivesi), Mika Periviita (Tampere), Jouni Saranpää (Nokia), Timo Nevala (Lempäälä), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Arja Aalto (Liikennevirasto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on klo 9 ja työryhmien yhteinen tilaisuus MAL3-sopimuksen valmisteluun ja RASU 2040 toteutuksen ohjelmointiin liittyen klo 11:30. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p

45 KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU MAL-aiesopimusmenettely jatkuu Sipilän hallituskaudella. Seutuhallitus käynnisti kaupunkiseudun prosessin, jolla määritellään sisältötavoitteet MAL-aiesopimuskaudelle Tavoitteet perustuvat kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan, hallitusohjelmatavoitteisiin sekä valtion strategioihin ja ohjelmiin. Sopimuksesta tavoitellaan sisällöltään selkeää ja ytimekästä sopimusta, joka sisältää valitut strategiset kokonaisuudet ja niitä konkretisoivat sopimuskauden (4 v)mittaiset toimenpiteet. Ensimmäinen neuvottelutapaaminen valtio-osapuolen kanssa on LUKIOYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutuhallitus hyväksyi toimenpiteet, joilla lukioyhteistyötä jatketaan kaupunkiseudulla. Vaiheet ovat: 1) kartoittamalla lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä 2) valmistelemalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valituista kampuskohteista pilottikuvaus yhteistyön kehittämiseksi. Pilottikohteiksi ehdotetaan Ylöjärven Valon sekä Tampereen osalta Sammon keskuslukion ja Tredun Sammonkadun toimipistettä. Jatkotyövaihe on normaalia virkatyötä. Sen luonne on käytännönläheinen ja konkreettinen työskentely lukioiden rehtoreiden kanssa. PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2016 TALOUSARVIOON Seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun kommentit Pirkanmaan budjettitavoitteiksi valtion vuoden 2016 talousarvioon: Kaupunkiseutu yhtyy Suomen kasvukäytävää, Tampereen korkeakoulujen yhdistymishanketta ja liikennehankkeita (valtatie 3:n parantaminen, suunnittelurahoitukset osana eurooppalaisen TEN-Tydinverkon Suomi-käytävän päärataa) koskeviin tavoitteisiin. Lisäksi kaupunkiseudun tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa valtion osallistuminen Tampereen raitiotien toteutuskustannuksiin. Myös Tampere-Pirkkalan kehittäminen LVM:n lentoliikennestrategian mukaisesti maan kakkoslentoasemaksi on erittäin tärkeää. Tavoitteissa tulee huomioida myös lähijunaliikenteen lisävuorojen hankinta. Kaupunkiseutu pitää tärkeänä, että valtion budjettitavoitteissa huomioidaan MALsopimusmenettelyn sekä pienten MAL-hankkeiden rahoituksen jatkaminen Budjettitavoitteissa tulisi näkyä myös valtion aktiivinen asuntopolitiikka kaupunkiseudulla. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotuen ja avustusten riittävyyttä valtion talousarviossa. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudulle tulee suunnata käynnistysavustusta Helsingin seudun tapaan. Kaupunkiseudun viesti sote-uudistuksen toteuttamista koskevaan budjettitavoitteisiin on, että uudistus tehdään yhdessä kuntien kanssa ja että uudistuksen vaikutukset selvitetään riittävän monialaisesti. Kaupunkiseudun kunnilla on valmius osallistua työllisyydenhoidon kuntakokoiluun edellyttäen, että lainsäädäntö ja rahoitusuudistukset toteutuvat.

46 KOKOUSTIEDOTE LIIKENNEALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN JA PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaksi loppuraporttia ja lähetti ne jäsenkunnille käsiteltäviksi. Seudun kunnille esitetään liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on valmistunut 13 erilaista suositusta, joiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kuntien palvelurakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 Kuntayhtymä on viime vuosina omalta osaltaan vastannut kuntien tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen laskemalla kuntien maksuosuuksia vuosina 2014 ja Myös vuodelle 2016 niukka linja jatkuu, ja talousarvioraami on laskettu nollakasvulle vuoteen 2015 verrattuna. Raami lähetettiin jäsenkuntien lausunnolle mennessä. KUNTAYHTYMÄN TILARATKAISU Tampereen kaupunkiseutu/seututoimisto, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan jätehuolto, Tredea ja Itämeri-instituutti ovat toteuttamassa yhteisen toimitilaratkaisun Tampellan alueella olevassa ns. Pellava-kiinteistössä. Kattavan peruskorjauksen jälkeen muutto olisi kesällä Kokouksessa olivat läsnä Anna-Kaisa Ikonen (Tampere) pj., Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Mikko Aaltonen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Marjo Mäkinen-Aakula (Orivesi) ja Ilkka Sasi (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2015 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh

47 Seudullisen työllisyydenhoidon syventäminen, seutuselvitys 2015 Palveluyksikön johtaja Mika Itänen Seutuselvitystyöryhmän pj. 1 Seutuhallituksessa

48 Seudullisella työllisyydenhoidolla ja yhteistyöllä vahvat perinteet Kaupunkiseutuyhteistyön vahvat perinteet ja sen sidonnaisuus alueen elinvoiman ja työllistämisen edistämiseen luovat hyvän pohjan seutuyhteistyölle: Pelkästään TYP-yhteistyötä tehty kaupunkiseudulla yli 10 vuotta, hyviä tuloksia aikaansaatu. Noin 80 % Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista sijoittuu kaupunkiseudulle, samoin elinkeinoelämä pääosin. Yhteistyö työllisyysasioissa perustuu luontaiseen työssäkäyntialueseen. Yhteistä strategiaa, yhteistyötä ja tahtotilaa kaupunkiseudun työllisyydenhoidossa: i) Seudullinen työpoliittinen kehittämisohjelma , kyseessä on 3. ohjelmakausi ii) Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon seutuohjausryhmä (= k-seudun kunnat 8, TE-toimisto, ELY, Kela & työelämän ja elinkeinoelämän edustus) : ajaa Tampereen seutukunnan yhteistä etua suhteessa valtakunnantason työllisyydenhoitoon ja tekee esityksiä tarvittaville tahoille (esim. Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajat, TEM) huomioi elinkeinoelämän ja yrityspalvelut toiminnassaan ja kaupunkiseudun työllisyydenhoidossa Kaupunkiseudun kunnilla on oma TYP jatkossakin. Orivesi mukaan. Seutuyhteistyön uusien toimintamallien kehittäminen ja yhteistyön mahdollinen syventäminen on vireillä. Työryhmän työ on valmis Seutuhallituksessa

49 Yhteistyöstä Yhteistyötä ja keskinäistä ymmärrystä (alueellinen kumppanuus/ mm. kunnat ja te-tmsto) 1. Kokonaisuus 2. Tulos 3. Saumattomuus 4. Toimijaroolit Vaikuttava työllisyydenhoito ja työelämälähtöisyys. Elinkeinoelämän ja työllisyydenhoidon yhteistyön vahvistaminen. Oman kuntansa ja alueensa elinvoiman edistäjinä kunnilla on merkittävä rooli. Tähän liittyy myös tavoite työllisyysasteen nostamisesta. Edistetään työelämävalmiuksia ja osaamista. Pitkäaikaistyöttömien osalta tässä työssä kunnilla on ratkaiseva rooli. Työttömyyden pitkittyessä vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä ja niiden rahoituksesta on valtiolla, mutta kunnilta odotetaan entistä vahvempaa roolia työllisyyden edistämisessä ja rahoituksesta (esim. työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäys). Kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää kunnille riittäviä valtuuksia toimia. Nykytila on ongelmallinen. Valtion rahoitus- ja järjestämisvastuulla vastuulla olevien aktivointitoimien määrä ja resurssointi on samaan aikaan vähentynyt merkittävästi. 3 Seutuhallituksessa

50 Seudullisen työllisyydenhoidon syventäminen mahdollista Seutuselvitystyöryhmän toisijainen ehdotus seudullisen yhteistyön syventämiseksi : i) Työllisyyspalveluiden tuotanto voidaan merkittävältä osalta seudullistaa yhteisesti järjestettäviin ja lähipalveluina järjestettäviin palveluihin. Nykyiset kuntarajat yhteistyön syventämiselle eivät ole esteenä. Toiminta perustuu yhteiseen työssäkäyntialueeseen. Kyseessä on strateginen valinta. Yhdessä olemme vahvempia. Yhteistyön perinne työllisyysasioissa on vahva kaupunkiseudulla. Haasteet ja tahtotila kaupunkiseudun kunnissa ovat samansuuntaiset. Kuntien työllisyydenhoidon palveluissa on keskeinen menestystekijä kokonaistaloudellisuus ja palveluiden vaikuttavuus, joka syntyy kun yhteys aidoille työmarkkinoille pidetään keskiössä. Kaupunkiseudun TYP sisältyy luontevasti osaksi seudullisen työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Yhteisen seudullisen työllisyydenhoidon palvelutuotannon etuina mm. palvelutarjonnan monipuolistuminen, kustannustehokkuus ja hyvien käytäntöjen vakioiminen. 4 Seutuhallituksessa

51 Seudullisen työllisyydenhoidon tulevaisuuspohdintaa: kunnallisen työllisyydenhoidon tuleminen? Selvitettävä kunnallisen työllisyydenhoidon toteuttamismallin käyttöönottoa Kunnalliselle työllisyydenhoidolle olisi selkeä tilaus yhden toimijan mallin pilotointiin erityislainsäädännön myötä. Kokeilulla ja sen jälkeisellä arvioinnilla voitaisiin katsoa, kuinka hyvät edellytykset on järjestää riittävän suurina kokonaisuuksina kunnallisena työllisyydenhoitona nykyjärjestelmän sijasta. Nykyinen malli, jossa vastuu ja valta jakautuu valtion ja kunnan kesken, ja jossa em. työnjako määrittää prosessia merkittävästi, ei toimi kaikilta osin hyvin. Kokeilua tukevan lainsäädännön säätämisen myötä voitaisiin järjestelmää selkeyttää ja hakea kokonaistaloudellista, tehokkaampaa ja vaikuttavaa toimintamallia. Varsin todennäköinen skenaario on Kuntakokeilu 2:n toteutuminen/ kunnallisen työllisyydenhoidon syventäminen pilotointi, joka alkaisi mitä ilmeisimmin 2016/ Tampereen kaupunkiseutu voisi olla yksi alueista. Esimerkkejä toimivista kunnallisista/ seudullisista järjestelmistä on (esim. Hollannin ja Tanskan mallit) ja kunnan vastuuta lisäävä kehityssuunta on todellisuutta. Kunnat ovat valtiota lähempänä työttömien asiakkaiden lisäksi myös paikallisia sidosryhmiä, jotka vaikuttavat työttömien tulevaisuuteen: koulutusorganisaatiot, yritykset, kolmas sektori ovat kuntien omistuksessa tai kumppaneita laajalti. Miksi siis kunta ei hoitaisi tätä kokonaisuutta? 5 Seutuhallituksessa

52 Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa kunnallisen työllisyydenhoidon selvittäminen Ote hallitusohjelmasta: Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ratkaisuehdotuksen ja tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen. Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Tärkeää on huolehtia siitä, että kun kunnallista työllisyydenhoitoa selvitetään, selvitystyö tehdään yhdessä suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. V toteutus. 6 Seutuhallituksessa

53 Mikä on Tanskan malli? = kunnallinen työllisyydenhoidon malli. Kokonaisuusajattelua: se on hyvä olla hallussa. Resurssit ja toimivalta samoissa käsissä, on kokonaistaloudellisempaa ja vaikuttavaa. Riittävän isot kokonaisuudet: työssäkäyntialueet. Keskiössä myös mm.: - tavoitteellisuus kohti avoimia työmarkkinoita, kestävät ratkaisut, - yksilön omavastuu sekä joustoturva-ajattelu (flexicurioty) - yrityspinnan ja työelämälähtöisyyden tärkeys ja sen huomioiminen keskeisesti mukana työllistämisessä. 7 Seutuhallituksessa

54 Seutuselvitystyöryhmän esitys : Työryhmä esittää ensisijaisena vaihtoehtona: seutuyhteistyön kehittämiseksi työllisyydenhoidon Kuntakokeilun syventämistä ja kunnallisen työllisyydenhoidon mallia yhden toimijan vastuuseen perustuen. Lisäksi työryhmä esittää, että kaupunkiseudun kunnat päättävät yhdessä mahdolliseen pilottiin osallistumisesta. Hyöty: Selkeämpi toimintamalli, jossa nykyisen kahden toimijan sijasta toimivalta, resurssit ja keinot ainakin pitkäaikaistyöttömien osalta, olisivat yhden kokonaisuuden alla - tässä tapauksessa kunnalla. - Kun kokonaisuus on yhdellä, se on myös kokonaistaloudellisempi, vaikuttavampi ja asiakaslähtöisempi. Kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää, että kunnille osoitetaan resursseja ja riittäviä valtuuksia toimia. 8 Seutuhallituksessa

55 KIITOS! Seutuhallituksessa