1 kesäkuu 2004 SATAKUNNAN talous. nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 1 kesäkuu 2004 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät 1 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

2 YLEISTÄ Liikevaihto laski viime vuonna Satakunnassa edellisvuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Maakunnan palkkasumma kasvoi koko maata nopeammin loppuvuonna tapahtuneesta työllisyyden heikkenemisestä huolimatta. Palkkasumman kasvu yhdessä matalana jatkuneen inflaation kanssa lisäsi satakuntalaisten kuluttajien ostovoimaa. Maailmantaloudessa alkanut elpyminen ja alkuvuoden suhdannetiedustelut enteilevät nopeamman talouskasvun aikaa myös Satakuntaan, vaikkakin euron korkea dollarikurssi heikentää edelleen vientituotteiden hintakilpailukykyä. Yritysten ja julkisen sektorin investoinnit piristävät tänä vuonna kotimaista kysyntää Satakunnassa. Erityisesti Olkiluodon ydinvoimalahankkeen vaikutus alueella kasvaa luoden kysyntää useimmille toimialoille. Myös asuinrakentamisen noususuhdanne näyttäisi jatkuvan tänä vuonna. Voimakas kotimainen ja paikallinen kysyntä heijastuu myös työvoiman kysyntään. Maailmantalous alkoi elpyä viime vuonna Yhdysvalloissa tapahtuneen suhdannekäänteen myötä. Vahva euro on jarruttanut euroalueen taloudellista kehitystä, mutta kasvun odotetaan vauhdittuvan tänä vuonna vientikysynnän lisääntyessä. Tämä heijastuisi myös Suomen talouteen viimeaikaista voimakkaampana kasvuna. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat ennustaneet Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vajaat 3 %. Viennin ja investointien rooli kasvun tekijöinä vahvistuu samalla kun yksityisen kulutuskysynnän kasvu jatkuu nopeana. Näin vienti ja yksityinen kysyntä kompensoivat julkisten investointien kasvun vaimenemista. Alkuvuoden aikana tehtyjen suhdannetiedustelujen mukaan maailmantalouden kasvu näkyy jo selvästi suomalaisten vientiyritysten tilauskannassa ja suhdanneodotuksissa. Odotukset tulevista suhdanteista ovat nyt useimmilla toimialoilla positiiviset ja yritykset uskovat tuotantonsa kasvavan lähitulevaisuudessa. Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaiset yritykset suhtautuvat lähitulevaisuuteen luottavaisesti muun Suomen yritysten tapaan. Etenkin liikevaihdon ja yritystoiminnan kannattavuuden uskotaan kehittyvän suotuisasti Satakunnassa. Tulevan talouskehityksen kannalta keskeistä on erityisesti vientiyritysten kilpailukyvyn säilyttäminen ja yritysten valmius vastata lisääntyvään vientikysyntään. Olkiluotoon rakennettavan ydinvoimalan alue- ja maanrakennustyöt jatkuvat tämän vuoden ajan, mikä heijastuu etenkin rakennustoimialan vahvistuneena kysyntätilanteena Satakunnassa. Ydinvoimalahankkeen alueelliset vaikutukset kasvanevat ensi vuonna, kun uuden laitosyksikön rakentaminen käynnistyy. vuoden 2003 aikana edellisvuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Liikevaihto väheni vuoden viimeisellä neljänneksellä 3,2 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun samaan aikaan koko maan liikevaihto kasvoi 2,4 %. Tarkasteltaessa koko viime vuotta, liikevaihto laski Satakunnassa 0,9 % ja kasvoi koko maassa 2,5 % verrattuna koko edellisvuoteen. Yhteenlasketun liikevaihdon vähetessä eri toimialojen liikevaihdon kehitys oli eritahtista. Viimeisellä neljänneksellä kasvu oli nopeaa erityisesti metalliteollisuuden joillakin alatoimialoilla muun teollisuuden ja palvelualojen kehityksen ollessa samalla heikkoa. Satakunnan rakentamistoiminnan liikevaihto lisääntyi nopeasti loppuvuodesta. Liikevaihdon lyhytaikaiset muutokset eivät heijastu kovinkaan voimakkaasti talouden palkkasumman kehitykseen. Liikevaihdon väheneminen ei siten merkinnyt Satakunnan yhteenlasketun palkkasumman heikkoa kehitystä, vaan palkkasumma kasvoi viime vuonna koko maata nopeammin. Palkkasumma kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä maakunnassa 4,5 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Koko viime vuonna palkkasumma oli Satakunnassa keskimäärin 4 % korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna. Koko maassa kasvua tuli samaan aikaan 3,4 %. Loppuvuoden palkkasumman kasvu oli nopeinta liikevaihdoltaan suotuisasti kehittyneillä aloilla, etenkin rakentamisessa ja elekroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Telakkateollisuuden työtilanteen parantuminen näkyi selvästi alan palkkasummassa. Palvelualoilla, lähinnä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisalalla palkkasumma näyttäisi kääntyneen laskuun. Liikevaihto laski edellisvuodesta, palkkasumman kasvu jatkui Satakunnan muuta maata voimakkaampi liikevaihdon kasvu taantui viime vuonna. Maakunnan yritysten liikevaihto laski SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu Maailmantalouden elpyminen heijastui Satakuntaan viennin kasvuna Suomen talouden kasvun kannalta on viime aikoina huolen aiheeksi noussut kalliin euron negatiivinen vaikutus vientikysyn-

3 1 kesäkuu 2004 Yleistä 2 Satakunnan seutukuntien väestö, työpaikat ja työllisyys 4 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Satakunnan kilpailukykyresurssit 6 Satakunnan toimialarakenne 8 Teknologiateollisuus 8 Metsäteollisuus 11 Elintarviketeollisuus 11 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 12 Rakentaminen 13 Palvelualat 13 Palkkasumman muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) JULKAISIJAT: Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan yrittäjät ry Satakunnan Kauppakamari Prizztech Oy TuKKK Porin Yksikkö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy TAITTO: Mainostoimisto 400 kepposta Oy KANNEN KUVA: Marko Mikkola Viennin muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa 3 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

4 tään. Maailmantalouden elpyessä vahva valuutta voi hidastaa euroalueen ulkopuolelle suuntautuvan viennin kasvua. Viime vuoden loppupuolella vienti on kuitenkin kääntynyt nousuun sekä koko maassa että Satakunnassa. Kehitys oli erityisen suotuisaa Satakunnan metalliteollisuudessa, jossa vietyjen tuotteiden arvo nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 13,7 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Viennin arvon kasvuun vaikutti osittain myös joidenkin metallien hinnan voimakas kasvu loppuvuonna. Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi Satakunnassa vuoden kolmella viimeisellä neljänneksellä. Koko teollisuustoimialalla tapahtuva viennin arvon väheneminenkin näyttää hidastuvan. Alkuvuoden aikana tapahtunut euron kurssilasku lupailee viennin kehittyvän edelleen suotuisasti. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna suomalaisyritysten viennin arvo on jämähtänyt vuoden 2000 tasolle. Satakunnassa sen sijaan viennin arvo on kasvanut tämänkin jälkeen ollen viime vuoden lopussa yli 10 % korkeammalla tasolla kuin vuonna Kasvun jatkuminen kansainvälisessä toimintaympäristössä edellyttää satakuntalaisilta yrityksiltä korkeaa tuottavuutta ja hyvää laatukilpailukykyä. Hintakilpailu näyttää jatkossa vain vaikeutuvan, kun teollisuustuotantoa siirtyy työvoimakustannuksiltaan edullisempiin maihin. Usean kotimaisen yrityksen strategiana onkin keskittää toimintaansa erityisosaamista vaativaan laatutuotteiden valmistukseen massatuotannon sijaan. vaikeutui loppuvuonna selvästi. Verrattaessa viime vuoden tilannetta edellisvuoteen, työttömien määrä laski Satakunnassa 3 % kun koko massa vähennys oli alle 2 %. Laivanrakennusteollisuuden irtisanomiset ja lomautukset ovat konkretisoituneet tämän vuoden alkupuolella. Tästä johtuen Satakunnassa on alkuvuonna työttömien määrä ollut keskimäärin henkilöä korkeampi kuin vuosi sitten. Terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palvelutyössä viime vuonna tapahtunut työllisyyden parantuminen on näkynyt selvästi sukupuolten välisessä työllisyystilanteessa. Naisten työllisyystilanne on kohentunut miehiä paremmin. Kuluvan vuoden alkupuolella naisten työllisyystilanne on säilynyt vuoden takaisella tasolla, mutta miehiä on työttömänä runsaasti enemmän kuin vuosi sitten lomautuksista johtuen. Satakunnassa oli tämän vuoden maaliskuussa työttömiä työnhakijoita ja työttömyysaste oli 14,7 %. Lomautettuja oli maaliskuussa lähes 500 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyystilanne koheni edellisvuodesta Satakunnan työmarkkinat kehittyivät myönteisesti viime vuoden aikana, vaikka laivanrakennusteollisuudessa alkoivat loppuvuodesta laajat lomautukset ja irtisanomiset. Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden aikana, vaikka työllisyystilanne Työllisten määrän muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Alkuvuodesta 2004 voimaan tulleen aluejakouudistuksen seurauksena myös Satakunnan seutukuntajako muuttui. Kaakkois- Satakunnan seutukunta lakkautettiin, jolloin Köyliö ja Säkylä siirtyivät Rauman seutukuntaan. Porin seutukuntaan siirtyivät Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula. Lisäksi Merikarvia siirtyi Pohjois-Satakunnasta Porin seutukuntaan. Satakunnan seutukunnista Porin alue on väestöltään runsaslukuisin ja tiheimmin asuttu, kun taas Pohjois-Satakunnan seutukunta on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään maakunnan pienin. Väestön määrissä tapahtunut kehityssuunta oli vuoden 2003 aikana samankaltainen kaikissa seutukunnissa. Väkiluku laski eniten Rauman alueella ja vähiten Porin alueella. Samoin lasten SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu

5 ja työikäisten määrä laski ja ikääntyneiden määrä nousi kaikissa seutukunnissa. Nämä tulokset vahvistavat Tilastokeskuksen tekemää ennustetta vuodelle 2030 väkiluvun vähentymisestä Satakunnassa. Maakunnan väestömäärässä tapahtunut kehityssuunta poikkeaa koko maan kehityssuunnasta. Suomen väkiluku nousi vuoden 2003 aikana, ja vuoden 2030 ennusteen mukaan se tulee nousemaan edelleen. Koko maassa vallitsevana ilmiönä on työikäisten ja ikääntyneiden määrän kasvu ja lasten määrän väheneminen. Vuonna 2003 Satakunnan työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 65,9 prosenttia kun se koko valtakunnassa oli 67,3 prosenttia. Työllisyysaste kuvastaa työikäisten ( vuotiaat) työllisten suhteellista osuutta kaikista työikäisistä. Rauman seutukunnan työllisyysasteen vuosikeskiarvo oli vuonna 2003 Satakunnan korkein. Verrattaessa toimialoittain työpaikkojen suhteellisia määriä voidaan havaita Pohjois-Satakunnan olevan alkutuotanto- valtaisin, Rauman seutukunnan teollisuusvaltaisin ja Porin seutukunnan palvelualavaltaisin. Toimialoittaista jakautumista seutukuntien kesken voitaneen pitää tavanomaisena. Mitä suurempia kaupunkeja seutukunnalla on sitä palvelu- alavaltaisempi alue on työpaikkojen suhteen. 5 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

6 SATAKUNNAN KILPAILUKYKY- RESURSSIT Talouden globalisoituessa Satakunnan elinkeinotoiminnan menestys perustuu kykyyn selviytyä toimijoiden välisessä kilpailussa. Kilpailukyky -käsitteellä viitataan useimmiten yksittäisten yritysten tai kokonaisten maiden kykyyn menestyä. Kuitenkin kilpailua voidaan katsoa käytävän myös alueyksiköiden välillä. Alueen pitkän tähtäimen kilpailukyky koostuu alueella toimivien yritysten kilpailukyvyn lisäksi myös alueen kyvystä turvata elinkeinotoiminnan jatkuvuus, houkutella uusia menestyviä yrityksiä ja taata yrityksille kilpailussa selviämistä tukeva toimintaympäristö. Alueellisen kilpailukyvyn turvaavat resurssit voidaan ryhmitellä inhimillisen pääoman, innovatiivisuuden, keskittymisen ja saavutettavuuden resursseihin 1. Ryhmittely kattaa alueellisen kilpailukyvyn keskeiset ulottuvuudet. Satakunnan kilpailukykyä voidaan arvioida edellä mainittuihin ulottuvuuksiin kuuluvilla indikaattoreilla. Inhimillinen pääoma Inhimillinen pääoma ihmisten tiedot, taidot ja osaaminen on keskeinen resurssi yksittäisen yrityksen, mutta myös alueen kilpailukyvyn kannalta. Runsas inhimillinen pääoma lisää tuotantotoiminnan tuottavuutta ja luo kilpailuedun markkinoilla. Tietoja, taitoja ja osaamista syntyy hyvin paljon muuallakin kuin koulutuksessa, mutta tästä huolimatta väestön koulutustaso antaa hyvän kuvan inhimillisen pääoman varannosta. Satakunnassa väestön koulutustaso on hieman Suomen keskimääräistä alhaisempi siten, että tutkintoja suorittaneiden osuus oli väestöstä 4 % -yksikköä pienempi kuin koko Suomessa. Tämä selittyy pääosin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vähäisellä osuudella Satakunnan väestöstä. Keskiasteen tutkintojen osuus on Satakunnassa hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Innovatiivisuus SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu Teknologian tasolla ja innovatiivisuudella on olennainen merkitys taloudellisen kasvun kannalta. Uusien tuotantotapojen ja tuoteinnovaatioiden kehittämisen kautta alue voi saavuttaa edelläkävijän roolin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Erityisen tärkeää innovatiivinen toiminta ja uusien ratkaisujen hakeminen on Suomen kaltaisille maille, jossa tuotannon kustannuksiin perustuva kilpailuetu ei useinkaan ole mahdollinen. Patenttihakemusten määrällä mitattuna satakuntalaisten yritysten innovaatioaktiivisuus on lähes Suomen keskimääräistä tasoa. Korkea teknologia työllistää Satakunnassa likimain yhtä suuren osan työllisistä kuin koko Suomessakin. Sen sijaan tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitattuna Satakunnan innovatiivisuus on maan keskimääräistä heikommalla tasolla. Keskittyminen Monipuolisen tuotannollisen toiminnan, työvoiman ja tuotantoa palvelevan toiminnan keskinäinen läheisyys parantaa tuotannon tehokkuutta. Yksittäisellä toimialalla keskittyminen saa aikaan skaalaetuja, yleinen keskittyminen puolestaan parantaa resurssien saatavuutta, helpottaa tuotantoketjujen muodostamista ja vähentää kuljetuskustannuksia. Keskittyneellä alueella myös yritysten asiakasmarkkinat ovat lähempänä. Satakunta on väestöntiheydellä mitattuna muuta Suomea keskittyneempi. Tiheän asutuksen ansiosta asiakasmarkkinat ja työvoimaresurssi ovat lähellä yrityksiä. Satakunnan työllisten toimialajakaumaa voidaan pitää hieman koko maata vähemmän keskittyneenä. Keskittymisestä hyötyvien ja siten tavallisimmin keskittyvien toimialojen työllisten osuus on Satakunnassa kutakuinkin yhtä suuri kuin koko maassa. Sen sijaan liikeelämän palveluita tuottaa maakunnassa pienempi osa henkilöstöstä kuin koko maassa. Liike-elämän palveluilla pyritään kuvaamaan sitä osaa tuotannosta, joka mahdollistaa yritysten keskittymisen omaan osaamisalueeseensa.

7 Saavutettavuus Kilpailukykyisen alueen toimijoiden on oltava helposti saavutettavia myös alueen ulkopuolelta. Kuljetuskustannusten ja informaation välittämiseen liittyvien kustannusten aleneminen teknologisen kehityksen myötä laajentaa yritysten toimintasädettä. Asiakas- ja panosmarkkinat ovat yhä useammin koko maan laajuiset ja vientialoilla jopa globaalit. Markkinoiden maantiesaavutettavuusindeksi on laskettu alueen keskimääräisenä, tieverkkoa pitkin mitattuna etäisyytenä muun Suomen väestöstä. Indeksin mukaan Satakunta on kotimaan markkinoilla keskimääräistä helpommin saavutettava alue. Viennin osuus tuotannosta kuvaa teollisuuden ulkomaanyhteyksien laajuutta. Satakunnassa viennin osuus tuotannon bruttoarvosta on ollut n. 43 %, prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa. Satakunnan vienti eroaa muusta maasta siten, että se on jonkin verran enemmän Eurooppa-keskeistä. Ulkomaankaupan yhteyksien voi sanoa olevan Satakunnassa kunnossa, vaikkakin Euroopan ulkopuolisen viennin vähäisyys tekee Satakunnan muuta maata riippuvaisemmaksi EU-alueen kehityksestä. Satakunnan ja koko maan kilpailukykyresurssit (2002) Selitteet: Työvoimaan osallistuminen Työvoimaan kuuluvien osuus työikäisestä (15-74-vuotiaat) väestöstä Opiskelijat Opiskelijoiden osuus työikäisestä väestöstä Korkea-asteen tutkinnot Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttoarvonlisäyksestä Patentointi Yritysten hakemat patentit 1000 työikäistä kohti Korkea teknologia Korkean teknologian aloilla (alat, joilla T&K-menot ovat yli 4 % liikevaihdosta) työskentelevien osuus työllisistä Väestöntiheys Väestön määrä neliökilometriä kohti Keskittyvät toimialat Keskittyvillä toimialoilla (Teollisuus, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, Kauppa, Rahoitustoiminta, Majoitus- ja ravitsemistoim., Liike-elämän palvelut) työskentelevien osuus työllisistä Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut -toimialalla työskentelevien osuus työllisistä Markkinoiden saavutettavuus Markkinoiden maantiesaavutettavuus -indeksi Teollisuuden ulkomaanyhteydet (EU) Euroopan unionin alueelle suuntautuvan viennin osuus teollisuuden bruttoarvonlisäyksestä Teollisuuden ulkomaanyhteydet (muut maat) Muihin maihin suuntautuvan viennin osuus teollisuuden bruttoarvonlisäyksestä 1 Ryhmittely ja käytetyt indikaattorit perustuvat tutkimukseen Huovari, Kangasharju & Alanen (2001). Alueiden kilpailukyky. 7 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

8 Elinkeinotoiminnan toimialajakauma määrittää osaltaan aluetalouden suhdannekehitystä. Kotimaisen kysynnän ja vientikysynnän muutokset eivät kohdistu kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin yhtä voimakkaasti, vaan ovat usein toimiala- tai klusterikohtaisia. Näin ollen aluetalouden toimialarakenteesta riippuu, miten erilaiset suhdannemuutokset heijastuvat alueelle. SATAKUNNAN TOIMIALARAKENNE suus näkyy lähinnä kaupan ja liike-elämän palveluiden pienempänä osuutena henkilöstöstä. Rakentamisen osuus on likimain yhtä suuri Satakunnassa ja Suomessa, eikä ero majoitus- ja ravitsemistoiminnan laajudessakaan ole suuri. Sivun 14 liike-elämän palveluita koskevasta toimialakatsauksesta ilmenee, että Satakunnan teollisuusvaltaisuus ilmenee myös muiden toimialojen sisäisessä rakenteessa. Esimerkiksi teollisuutta palvelevan kone- ja prosessisuunnittelun osuus on Satakunnassa huomattavasti suurempi kuin koko maassa. Satakunnan elinkeinotoiminta on koko Suomeen verrattuna teollisuusvaltaista. Katsauksen toimialojen henkilöstöstä Satakunnassa lähes puolet ja koko maassa vain vähän runsas kolmannes työskentelee teollisuudessa. Teknologiateollisuuden osuus toimialojen henkilöstöstä on Satakunnassa 26 % ja koko Suomessa 20 %. Satakunnassa lähes kaikkien teollisuudenhaarojen osuus kaikista työllisistä on selvästi suurempi kuin koko maassa. Ainoastaan elektroniikan ja sähkötuoteteollisuuden valmistuksen työllisyysosuus on Satakunnassa koko maata pienempi. Satakunnan yritysten teollisuusvaltai- Henkilöstön osuudet (%:a katsauksen toimialojen yhteenlasketusta henkilöstöstä) katsauksen toimialoilla Satakunnassa ja koko maassa (2002) TEKNOLOGIATEOLLISUUS Metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, telakat sekä osaamiskeskustoimialat Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi voimakkaaseen nousuun viime vuoden loppupuoliskolla. Vahvasta eurosta huolimatta kasvanut vienti ja hiljalleen lisääntyvät investoinnit kasvattavat alan tuotteiden kysyntää koko maassa. Toisaalta viimeaikaiset voimakkaat muutokset teräksen hinnassa luovat epävarmuutta alalle. Satakunnassa teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,7 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvu oli likimain yhtä ripeää Satakunnassa ja koko maassa. Liikevaihdon lisäys ei kuitenkaan näkynyt alan palkkasummassa, jonka kasvu on ollut jo pidempään vaatimatonta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan toimialan suomalaisten yritysten tilauskanta on kehittynyt heikosti alkuvuonna. Uusien tilausten euromääräinen arvo oli tammi-maaliskuussa pie- Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehtiys Satakunnassa ja koko maassa (2002=100) SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu

9 nempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Yritysten tuotanto-odotukset ovat pysyneet positiivisina, mutta tilauskannan katsotaan olevan normaalitasoa alempi. Toisaalta Teollisuuden ja Työnantajien teollisuusyritysten odotuksia mittaava luottamusindikaattori on ollut nousussa kuluvan vuoden aikana. Talouden globalisaation jatkuessa alan yritysten paineet tuotantokustannusten alentamiseen kasvavat, ja tuotantoa on pyritty jossain määrin siirtämään työvoimakustannuksiltaan edullisempiin maihin. Teknologiateollisuus ry:n mukaan suomalaisyritysten liikevaihto ja työllisyys ovat viime aikoina kehittyneet suotuisammin ulkomaisissa tytäryhtiöissä kuin Suomessa. Metallien jalostus Metallien jalostuksen liikevaihto kasvoi loppuvuonna Satakunnassa voimakkaasti ollen vuoden viimeisellä neljänneksellä 11,6 % korkeammalla tasolla kuin edellisvuoden lopulla. Toimialan kehitys maakunnassa on ollut koko maata vaatimattomampaa viime vuosina, mutta nyt liikevaihdon kasvu näyttäisi päässeen vauhtiin. Koko maassa metallien jalostuksen liikevaihto on jatkanut voimakasta kasvua alkuvuonna, mikä enteilee vauhdittuneen kasvun jatkuvan myös Satakunnassa. Toimialan tuotteiden hintakehitys on ollut positiivista, mikä selittänee osan liikevaihdon lisäyksestä. Toimialan palkkasummaindeksi kääntyi Satakunnassa hienoiseen kasvuun vuoden puolivälissä, mutta viimeisen neljänneksen palkkasumma jäi vielä runsaat 2 % edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Kone- ja metallituoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistustoiminta ei Satakunnassa lähtenyt elpymään vielä viime vuoden aikana, vaikka koko maassa toimialan myynnin arvo alkoi vuoden loppupuoliskolla kasvaa. Alkuvuoden näkymät alkavat jo olla suotuisampia asiakasyritysten kasvaneen investointiaktiivisuuden vuoksi. Verrattaessa viime- ja edellisvuoden viimeisiä neljänneksiä toisiinsa, liikevaihdon taso koneiden ja laitteiden valmistuksessa laski lähes 2 %. Muiden metallituotteiden satakuntalaiset valmistajat sen sijaan ovat kasvattaneet myyntiään viime vuosien notkahduksen jälkeen. Toimialan liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa edellisvuoden tasosta 4,2 %, kun koko Suomessa liikevaihto laski 3,6 %. Kone- ja metallituoteteollisuuden palkkasumma ei ole ollut kovin herkkä liikevaihdon muutoksille. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa palkkasumma pysyi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna likimain samana ja muiden metallituotteiden valmistuksessa kasvua tuli 2,3 %. Kone- ja metallituoteteollisuuden lähiaikojen näkymät Suomessa riippuvat keskeisesti vientikysynnän kehittymisestä ja kotimaisten yritysten alttiudesta tehdä uusintainvestointeja. Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset ovat saaneet alkuvuonna vähemmän uusia tilauksia kuin vuosi sitten. Satakuntalaiset yritykset kuitenkin näkevät tilanteen jo paranevan. Uusia tilauksia on toimialalle tullut lähinnä kotimaasta vaikkakin alan vienti on piristynyt viime vuoden viimeisestä neljänneksestä. Taloudellisten tutkimuslaitosten ennusteet antavat viitteitä investointien voimakkaammasta kasvusta lähiaikoina. Kone- ja laiteinvestointien kasvu saattaa kuitenkin lykkääntyä jopa ensi vuoden puolelle, koska tuotantokapasiteettia on vielä tällä hetkellä vajaakäytössä. Teknologiateollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2002=100) Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2002=100) Muiden metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko massaa (2000=100) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistuksessa viime vuoden alulla alkanut kasvu vauhdittui loppuvuonna. Satakunnassa kasvua kertyi loka-joulukuussa lähes 10 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maassa liikevaihdon viimeisen neljänneksen vuosimuutos oli loppuvuonna tapahtuneesta positiivisesta käänteestä huolimatta negatiivinen. Satakunnassa liikevaihdon kasvu heijastui myös palkkasumman kehitykseen. Palkkasumma kasvoi koko vuoden ajan ollen loppuvuo- 9 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

10 Elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100) desta yli 10 % vuoden 2002 matalaa tasoa korkeammalla. Tilastokeskuksen alkuvuoden koko maata koskevat elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden liikevaihtotilastot enteilevät alan kasvun jatkuvan edelleen. Alan suomalaisyritysten viennissä ei ole ollut kasvun merkkejä alkuvuonna, joten liikevaihto on kehittynyt kotimaan myynnin varassa. Satakunnassa toimialan vienti ei muodosta kovin suurta osaa tuotannosta, joten kotimaan kysynnän kehittyminen on oleellista. Teknologiateollisuus ry:n mukaan Suomen elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden yritykset saivat alkuvuonna 2 % vähemmän uusia tilauksia kuin vuotta aiemmin, mutta tilauskanta on kuitenkin nyt korkeammalla tasolla kuin viime vuoden alussa. Telakat Porin ja Rauman telakat toimivat merkittävänä taloudellisen kasvun moottorina Satakunnassa. Telakoiden tuotannon kasvu luo kasvun edellytyksiä metalliteollisuuden toimialoille lisääntyneiden toimitusten ja alihankintatöiden myötä. Kuluttajien ostovoiman muutosten kautta telakoiden työtilanne heijastuu myös alueella tuotettavien palveluiden kysyntään. Telakoiden palkkasumma kääntyi kasvuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Palkkasumma oli yli 14 % korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Lähitulevaisuus näyttää Porin telakan osalta hyvältä ja pidemmälläkin tähtäimellä odotukset ovat maltillisen positiivisia. Rauman telakan työtilanteessa on näkyvissä enemmän epävarmuutta. Lähivuosina satakuntalaisten telakoiden kohtaaman kansainvälisen kilpailun uskotaan kiristyvän kilpailijayritysten luopuessa asteittain massatuotannostaan ja keskittyessä erikoisosaamista vaativaan tuotantoon. Investointien piristyminen näkyy jo metalliteollisuudessa Prosessilaitteita, teräsrakenteita ja kattilalaitoksia valmistavan Nakkilan konepaja Oy:n liikevaihdosta vienti muodostaa vain pienen osan, mutta projektiviejien kautta suurin osa tuotannosta päätyy ulkomaille. Yhtiön toimitusjohtaja Raimo Kivioja kertoo raaka-aineiden hintojen ja valuuttakurssien muutosten heijastuvan koko toimialan suhdannekehitykseen. Erityisesti metsäklusteriin kuuluvien metalliteollisuuden yritysten tilauskanta on riippuvainen USA:n dollarin kurssista. Pidemmän aikavälillä alan yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaa myös lisääntynyt valmistustoiminta Kaukoidässä. Kiviojan mukaan nykyinen suhdannetilanne näyttää kotimaisen kysynnän osalta valoisalta. Teollisuudessa investoinnit ovat elpyneet siten, että korvausinvestointien lisäksi myös uusinvestointeja on tänä vuonna Satakunnassa tekeillä. Investointiaktiivisuus vaikuttaa nyt suuremmalta kuin parin viime vuoden aikana. Satakuntalaisen metalliteollisuuden kilpailukyvyn Kivioja näkee olevan vankalla pohjalla. Euroopan unionin laajeneminenkaan ei muodosta uhkaa maakunnan alihankkijoiden kilpailukyvylle, kun vahvasta ammattitaidosta pidetään jatkossakin huolta. Suomalaisten toimittajien menestystekijä kansainvälisillä markkinoilla on luotettavuus, jonka merkitys myös metalliteollisuuden viennissä on suuri. Osaamisen tason takaa Satakunnassa perinteisesti korkeatasoinen metallialan koulutus. Tulevaisuudessakin on tärkeää, että koulutuksen sisällöt vastaavat satakuntalaisen yrityselämän tarpeita, jolloin työvoima on osaavaa jo rekrytointivaiheessa. Tämä asettaa luonnollisesti haasteen koulutuksen suunnittelulle ja osaamistarpeiden ennakoinnille. Nakkilan konepaja Oy on Satakunnassa pitkään toiminut prosessilaitteiden, teräsrakenteiden ja kattilalaitosten valmistaja. Yrityksen toimitukset suuntautuvat eri puolille Suomea ja asiakaskunta käsittää niin rakennusliikkeitä, energiayhtiöitä kuin suuria metsäteollisuusyrityksiäkin. Nakkilan konepajan Nakkilassa sijaitsevissa toimitiloissa työskentelee yli 100 metallialan ammattilaista. Osaamiskeskustoimialat Automaatio, elektroniikka ja ICT Osaamiskeskustoimialojen markkinoilla on teknologiateollisuuden voimakkain kasvupotentiaali. Teknologiateollisuuden pitkän aikavälin nollakasvuun verrattuna toimialan liikevaihto onkin kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuoden 2003 aikana kasvun huipulta kuitenkin tultiin Satakunnassa alas. Satakuntalaisten automaatio-, elektroniikka- ja ICT-yritysten liikevaihto oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 3,5 % alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Alkuvuoden näkymät ovat ainakin koko maan tasolla paremmat. Teollisuuden ja Työnantajien mukaan ICT-palvelujen myynti on kääntynyt uuteen kasvuun ja alan toimijoiden luottamus suhdanteisiin ja tulevaisuuteen on hieman vahvistunut. SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2000=100)

11 METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden liikevaihto on pysynyt likipitäen samalla tasolla jo parin vuoden ajan. Satakunnan tilanne ei tässä eroa koko maan tilanteesta. Liikevaihdon nollakasvun taustalla ovat toimialan tuotteiden laskevat hinnat. Metsäteollisuusyritysten toimialajärjestö Metsäteollisuus ry:n mukaan tuotannon volyymi kasvoi koko maassa n. 2 % vuonna 2003, mutta samalla vientihinnat laskivat nopeasti. Näin ollen myynnin arvo ei kasvanut. Liikevaihdon heikosta kehityksestä huolimatta palkkasumma alalla kasvoi viime vuoden kaikilla neljänneksillä edellisvuoteen verrattuna. Palkkasumman trendikuvaaja tosin kertoo kasvun hidastuneen vuoden aikana. painaa liikevaihdon arvoa edelleen alas. Suomen metsäteollisuuden kilpailukykyä heikentävät korkeat ja osin edelleen kasvavat tuotantopanoshinnat sekä korkea euron dollarikurssi. Mikäli alkuvuoden aikana tapahtunut euron heikentyminen jatkuu, kohenee sekä Satakunnan että koko maan metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailuasema. Teollisuuden ja Työnantajien suhdannebarometrin mukaan suomalaisten metsäteollisuusyritysten odotukset tulevasta ovat hieman aiempaa toiveikkaammat. Viennin ja tuotannon kasvuun uskotaan jo ja hintakehityksenkin nähdään olevan positiivisempaa tämän vuoden aikana. Tilastokeskuksen alkuvuoden liiketoimintatilastot kertovat koko maan metsäteollisuuden tuotantovolyymin olevan kasvussa, mutta negatiivinen hintakehitys Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) ELINTARVIKETEOLLISUUS Kaupan alalla tapahtunut kilpailun kiristyminen vaikutti viime vuonna elintarviketeollisuuden kehitykseen. Tuontituotteet ja kauppaketjujen omat tuotemerkit haastoivat kotimaiset valmistajat hintakilpailuun ja hintataso laski. Tämä näkyi vuoden viimeisellä neljänneksellä elintarviketeollisuuden liikevaihdon lähes 3 % vähenemisenä Satakunnassa ja nollakasvuna koko maassa. Kovenevan hintakilpailun nähdään jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suomalaisten elintarviketeollisuuden yritysten kannalta tämä merkitsee tuotannon tehostamisvaatimuksia. Kotimaisen kustannusrakenteen vuoksi keskeisenä kilpailuvalttina tulee kuitenkin olemaan tuotteiden korkea laatu ja tuotediffe- Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 11 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

12 rointi, ei niinkään alhainen hinta. Erityisesti terveysvaikutteisten tuotteiden, mutta myös lähialuetuotteiden uskotaan kasvattavan markkinaosuuksiaan elintarvikemarkkinoilla. Euroopan Unionin laajeneminen saattaa avata vientimarkkinoita elintarviketeollisuuteen kuuluvalle rehuntuotannolle. Sen sijaan varsinaisten elintarvikkeiden vientiä tuskin suuntautuu Suomesta uusiin jäsenmaihin. Valtaosa suomalaisen ja etenkin satakuntalaisen elintarviketeollisuuden tuotteista myydään perinteisesti kotimarkkinoille, eivätkä alan toimijat näe viennin kehittämistä strategisesti kovin järkevänä jatkossakaan. Elintarviketeollisuuden kilpailukyky säilytetään tuotteita kehittämällä Kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky varmistetaan erilaistumalla ja uudistumalla, kertoo Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja Erkki Lepistö. Viime aikoina tuontituotteet ovat alalla lisääntyneet ja elintarvikkeiden kauppiaat haluavat luoda aiempaa edullisempaa hintamielikuvaa. Hintakilpailussa selviytyminen edellyttää valmistuksen kustannustehokkudesta huolehtimista. Kuitenkaan hinta ei ole kotimaisen teollisuuden keskeinen menestystekijä, vaan tulevaisuudessa markkinoille on tuotava uudenlaisia erikoistuotteita. Lepistön mukaan kuluttajat kiinnittävät tänä päivänä entistä enemmän huomiota elintarvikkeiden terveellisyyteen ja ruokavalion merkitys hyvinvoinnin lisääjänä on kasvussa. Myös väestön ikääntyminen avaa markkinoita tuotteille, jotka ehkäisevät ennalta erilaisia sairauksia. Myös kaupan alalla erilaistuminen nähdään kotimaisten elintarvikkeiden menekin takaajana. Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Antti Määtän mukaan päivittäistavarakaupan perustuotevalikoiman nopean laajentumisen myötä myös rinnakkaistuotteiden kauppa kasvaa. Erityisruokavalio-, luomu- ja lähialue-elintarvikkeiden löytyminen valikoimista on eräs kilpailukeino ruokakaupassa. EU:n laajenemisen seurauksena lisääntyvä elintarvikkeiden tuonti saa kuluttajat kiinnittämään entistä enemmän huomiota ruoan alkuperään. Tämän seurauksena kotimaisten ja erityisesti paikallisten tuotteiden markkinat ovat kasvussa. Lännen Tehtaat Oyj on elintarviketeollisuusyhtiö, jonka konsernihallinto sijaitsee Säkylässä. Lännen Tehtaiden tuottamiin elintarvikkeisiin kuuluvat pakasteet, hillot ja marmeladit, kalajalosteet ja sokeri. Yhtiö työllistää Satakunnassa ja muualla Suomessa yhteensä yli 800 henkilöä. Satakunnan Osuuskauppa on osa valtakunnallista S-ryhmää. Yhtiö harjoittaa päivittäistavara-, ravintola-, polttoneste- ja käyttötavarakauppaa 14 kunnan alueella Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan toimipaikkoihin kuuluvat mm. Prisma, Sokos, S-marketit, Sale-myymälät ja ABC-jakeluasemat. KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Liikevaihto kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä lähes 6 % edellisvuoden tasosta, mutta väheni viimeisellä neljänneksellä vajaan prosentin verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko maan liikevaihdon positiivinen kehitys jatkui vuoden loppuun asti. Kuluvan vuoden tammikuu näyttää koko maan liikevaihdon perusteella hieman heikommalta, mutta Teollisuuden ja Työnantajien suhdannebarometri kertoo alan luottavan vahvasti tulevaan suhdannenousuun. Uusia tilauksia toimialalla on saatu alkuvuodesta entistä runsaammin, mutta yritykset kertovat tilauskannan olevan vielä lievästi normaalitasoa heikompi. Kuluvana vuonna alkanut euron dollarikurssin heikkeneminen muuttanee kilpailuasetelmia euroalueen hyväksi. Kemian- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu

13 RAKENTAMINEN Rakennusalan liikevaihto kasvoi ripeästi koko viime vuoden ajan edellisvuoden lopun notkahduksen jälkeen. Satakunnassa kasvu oli hieman nopeampaa kuin muualla maassa ja liikevaihdon taso ylitti vuoden 2002 puolivälin huippulukemat. Myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna rakentamisen liikevaihdon kasvu on ollut Satakunnassa nopeampaa kuin koko Suomessa. Kysyntä alalla on ollut alkuvuodestakin erittäin vilkasta. Asuinrakentamisen kasvun ennakoidaan vielä jatkuvan koko maassa. Satakunnassa Olkiluodon uuden ydinvoimalayksikön (kuvassa yllä) rakennustyöt tulevat työllistämään rakennusalaa ensi vuonna siinä määrin, että osa muista rakennusinvestoinneista pyritään toteuttamaan jo tämän vuoden puolella. Niin Satakunnassa kuin koko maassakin rakentamistoimintaa kiihdyttävät lisäksi myös runsaat julkiset investoinnit. Käynnissä oleva voimakas kysynnän kasvu saattaa aiheuttaa myös työvoimakustannusten nousua alalla. Rakennusteollisuus RT:n tekemän kyselyn mukaan alan urakoitsijat ja rakennuttajat koko maassa uskovat volyymien kasvavan myös tänä vuonna. Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) PALVELUALAT Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tukku- ja vähittäiskauppa Kaupan alan viimeaikaista kehitystä ovat leimanneet muutokset toimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa. Viime vuonna toteutettu autoveron alennus kasvatti autokaupan myyntiä koko maassa. Kaupan keskusliiton mukaan viime vuosi oli autokaupalle myynnin osalta paras neljääntoista vuoteen. Päivittäista- varoiden kaupassa kilpailutilanne kiristyi viime vuonna. Uudet, markkinaosuuksista kamppailevat ketjut pyrkivät kilpailemaan ensisijaisesti hinnalla. Satakunnassa tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu taantui viime vuonna. Kasvua syntyi 2,6 %, kun taas koko maassa myynti kasvoi 5,5 %. 13 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

14 Tilastokeskuksen liikevaihtotilastojen mukaan kaupan liikevaihto on kasvanut koko maassa tasaisesti alkuvuonna. Uusia muutoksia kaupan toimintaympäristössä ovat alkoholiverojen alennus ja EU:n laajeneminen. EU:n laajenemisen vaikutus kauppaan on vielä epäselvä, mutta etenkin alkoholin odotettavissa oleva lisääntynyt tuonti uusista jäsenmaista saattaa vastaisuudessa vähentää kaupan alkoholin myyntiä. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski Satakunnassa lähes 3,5 % vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Laskua tapahtui erityisesti anniskelumyynnissä. Liikevaihdon vähenemistä tuki yleisötapahtumien edellisvuotta vähäisempi määrä viime vuonna. Satakunnan liikevaihdon kehityksessä oli nähtävissä loppuvuodesta lievä käänne parempaan. Pitkähkö laskusuhdanne kuitenkin ehti pysäyttää alan palkkasumman kasvun. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Alkanut vuosi on ollut ravintolamyynnin osalta edelleen hiljainen, mutta majoitusalalla nähdään jo selviä piristymisen merkkejä. Anniskelumyynnin vähenemisestä huolimatta Satakuntaan on avattu useita uusia ravintoloita, mikä lisännee kilpailua alalla. Sekä majoitus- että ravitsemistoiminnassa Olkiluodon ydinvoimalan tulevat rakennustyöt herättävät toiveita myynnin kasvusta. Alalla uskotaan alkoholiveron alennuksen ja Euroopan unionin laajenemisen vähentävän anniskelun osuutta alkoholin kulutuksesta. Haastavassa tilanteessa alan keskeisinä kilpailukeinoina nähdään palvelun kehittäminen ja toimijoiden yhteistyössä järjestämät uudet yleisötapahtumat. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Liike-elämän palvelut Liike-elämän palvelut -toimiala koostuu useista hyvin eri tyyppisistä alatoimialoista. Satakunnassa eniten työllistäviä erillisiä toimintoja ovat siivous, kone- ja prosessisuunnittelu sekä kiinteistöalan erilaiset palvelut. Näillä aloilla muodostuu n. 60 % Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Henkilöstömäärä liike-elämän palveluiden alatoimialoilla Satakunnassa ja koko maassa (2002) SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu

15 liike-elämän palveluiden liikevaihdosta Satakunnassa. Myös tietojenkäsittelypalvelut, kirjanpito ja tilinpäätöspalvelut ovat henkilöstömäärällä mitaten suuria alatoimialoja. Satakunnan liikeelämän palveluiden alatoimialakoostumus eroaa koko maasta lähinnä siten, että kone- ja prosessisuunnittelun osuus henkilöstöstä on suurempi ja tietojenkäsittelypalvelujen osuus pienempi kuin koko maassa. Liike-elämän palveluiden myynti riippuu pitkälti asiakastoimialojen, erityisesti metalliteollisuuden kehityksestä. Viime vuonna toimialan yritysten liikevaihto laski edellisvuoden huipputasolta, mutta lasku näyttäisi pysähtyneen loppuvuodesta. Viimeisen neljänneksen liikevaihto jäi 5,8 % alhaisemmaksi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Koko maassa liikevaihto on kehittynyt viime vuosina tasaisemmin kuin Satakunnassa. Pitkällä aikavälillä Satakunnassa on pysytty koko maan vauhdissa. Palkkasumman kehitys on Satakunnassa ollut jo 1990-luvun lopulta asti hitaampaa kuin koko maassa. Viime vuonna ero kuitenkin kaventui. Vuoden viimeisellä neljänneksellä palkkasumma kasvoi maakunnassa yli 2 %- yksikköä enemmän kuin koko maassa. sosiaali- ja terveysalan koulutukseen etenkin vanhustyön osalta, sillä opiskelijoiden kiinnostus vanhustyön suuntautumisvaihtoehtoon on vähentynyt. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kasvu on viime ollut koko maassa keskimäärin 10 % vuodessa kasvun jäädessä Satakunnassa selvästi alle 5 prosentin. Tilanne Satakunnassa on kuitenkin parantunut, sillä vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä palkkasumman kasvu oli n. 6 %. Toimialan työllisten lukumäärässä on tapahtunut viime vuosina selkeää nousua vuosikymmenen alkuvuosiin verrattuna; toimiala työllistää Satakunnassa jo yli henkilöä. Alan työllisten kiihtyvä eläköityminen lisää uusien työntekijöiden tarvetta lähivuosina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisyyden kasvu parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla, koska merkittävä osa alalle työllistyvistä on naisia. Toimialan suuri työpaikkojen määrä tuo haasteita Työllisten määrän kehitys sosiaali- ja terveyspalveluissa Sosiaali- ja terveyspalvelut murroksessa Sosiaali- ja terveyspalvelut elävät Suomessa murroskautta. Pääosa toimialan rahoitus-, järjestämis- ja valvontavastuusta säilyy edelleen julkisella sektorilla, mutta mm. tuotantotavat, palvelurakenteen monipuolisuus, teknologian hyödyntäminen sekä kustannusten läpinäkyvyys kehittyvät voimakkaasti lähivuosina. Toimiala onkin yksi kehittyvimmistä toimialoista ja on muuttumassa menojen lisääjästä myös tulon muodostajaksi. Satakuntakaan ei voi sulkea silmiään murrokselta. Murros on toistaiseksi ollut täällä hidasta, mutta sen uskotaan nopeutuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Satakuntaan haasteita tuovat tunnetusti toimialan henkilöstön merkittävät eläkkeelle siirtymiset ikääntyvän väestön määrän samanaikaisesti kasvaessa. Kuntien kilpailuttamis- ja hankintaosaamisen kehittämisellä palvelusektorilla alkaakin olla kiire, sillä omien palvelujen täydentäminen ostopalveluilla on usein taloudellisempaa kuin oman palvelutuotannon lisääminen. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien keskuudessa odotetaan kuntien palvelustrategioissa otettavan selkeitä kannanottoja palvelujen tulevaisuuden tuotantotavoista, että myös yrittäjät omalta osaltaan osaisivat varautua palvelujensa kasvavaan kysyntään. Myös palvelusetelin käyttöön otosta uskotaan olevan hyötyä niin palvelujen järjestäjälle, tuottajalle kuin asiakkaallekin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin vastaaminen edellyttää Satakunnassa kuntien, yrittäjien ja palveluja tuottavien järjestöjen avoimen ja rakentavan yhteistyön ohella rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja. Maakunnassa on käynnissä useita hyvinvointialan kehittämishankkeita, joissa pyritään kehittämään mm. tilaaja-tuottaja -mallia, liiketoimintaosaamista, verkostoitumista ja palvelusetelin käyttöä. Hankkeet tarjoavatkin eri toimijoille konkreettisia tilaisuuksia uusien toimintatapojen kokeilemiseen ja osaamisen lisäämiseen, joten niiden tuomat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. 15 SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004

16 Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen kolmas numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR- rahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE -keskus, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty myös toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen toimittamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. SATAKUNNAN TALOUS 1 kesäkuu 2004 Lisätietoja: Jani-Petri Laamanen tai Katja Aalto, TuKKK, Porin yksikkö, p Mainostoimisto 400 kepposta Oy / Kehitys Oy, 2004