PUOLANGAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA Valtuusto

Transkriptio

1 PUOLANGAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA TOIMINTASUUNNITELMA Valtuusto

2 Sisällysluettelo 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalous 5 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Perustietoa Puolangasta Puolangan kunnan strategia ja organisaatio Henkilöstö 12 3 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Käyttösuunnitelmien laatiminen Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet Talousarvion sitovuus Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen 15 4 TULOSLASKELMAOSA 16 5 RAHOITUSLASKELMAOSA 17 6 KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit Valtuusto Tarkastustoiminta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Hallinto-osasto Yhteistoiminta Elinkeinopalvelut Maaseutuasiat Maankäytön suunnittelu Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyslautakunta Hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Päivähoito Nuorisotyö Liikunta Kulttuuri Tekninen lautakunta Hallinto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ruokahuolto ja siivous Liiketoiminta Rakennuskiinteistöt Maa- ja metsätilat Tiet 38 2

3 Urheilu- ja ulkoilualueet, yleiset alueet Muu teknisen osaston toiminta 40 7 INVESTOINTIOSA 41 8 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETOLASKELMA 44 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 46 3

4 4 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Yleinen taloudellinen kehitys Vuodesta 2013 muodostui toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi, kun Suomen bruttokansantuotteen (BKT) määrä laski 1,2 prosenttia. Kuluvan vuoden 2014 ennakolliset tuotantoluvut alkuvuoden osalta ovat olleet heikkoja erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää kuitenkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen ja kuluvan vuoden sisäisen kasvun odotetaan kehittyvän myönteisesti. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi vaimeaa alkuvuoden 2014 talouskehitystä on heikentänyt myös koko Euroopan talousalueelle vaikuttava Ukrainan kriisi. Euroopan Unionin (EU) Venäjälle määräämät taloudelliset pakotteet ja niistä seuranneet vastapakotteet ovat lisänneet epävarmuutta tulevaisuudennäkymiin, vaikka Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei olisi merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Kuitenkin esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea ovat heikentäneet vuoden 2014 suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yksimielisiä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittäviä. Yksityisten investointien arvioidaan vuonna 2014 laskevan yli 4,5 % johtuen erityisesti asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Yksityistalouksien kulutuksen ei arvioida kasvavan edellisvuodesta. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan valtakunnallisesti nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyyden heikkenevän 0,4 prosentilla. Inflaatio tulee olemaan noin 1,1 prosenttia, josta noin puolet tulee välillisen verotuksen muutoksista myös vuonna Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan vuonna 2014 ja 2015 vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan nopeutuvan. Kiinan kasvu pysynee seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talouden arvioidaan pääsevän tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuoden 2015 kasvuksi arvioidaan 1,2 %. Kasvu muuttunee laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, noin 0,3 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Rakenteellisen työttömyyden taso on korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä.

5 5 1.2 Kuntatalous Kunnan talous on ollut tasapainossa vuodesta Vuoden 2014 tilinpäätös jäänee alijäämäiseksi johtuen luottotappioiden alaskirjauksista. Tiukalla budjettikurilla kunnan talous pysyy lähivuodet tasapainossa. Kunnan taseessa ei kuitenkaan ole varaa negatiivisiin yllätyksiin, joten tilinpäätöksissä pitää yrittää kerryttää jonkin verran varautumista huonompiin aikoihin. Valtion päättämät valtionosuusleikkaukset heikentävät kunnan taloutta vuonna Vuoden 2014 päättyessä kunnan velkamäärä on n 9 M. Tämän talousarvion toteutuessa velkamäärä vuoden 2015 lopussa on noin 8,6 M. Kuntaliiton laatima arvio vuosien yleisestä taloudellisesta kehityksestä: Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Palkkasumma 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 Ansiotaso 3,2 2,1 1,4 1,2 1,5 Työlliset (määrä) 0,4-1,1-0,4 0,3 0,6 Inflaatio 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 (% yksikköä) Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Verot/BKT 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Julkiset menot/bkt 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Julkinen velka/bkt 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1 Euribor 3 kk, % 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 10 vuoden korko % 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 VALTIONOSUUDET Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 676/2014). Laissa on viiden vuoden siirtymäkausi ja sen perusteella vuonna 2015 muutos valtionosuuksissa voi olla enintään +/-50 euroa asukasta kohti. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Palvelujen järjestämisen kustannuseroja ja kuntien välisiä tulopohjaeroja tasataan käyttämällä tasauksen laskentaperusteena kuntien asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaisia olosuhdetekijöitä. Valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan myös verotulojen perusteella. Valtionosuuksien laskennallinen peruste muuttuu vuosittain. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden sekä muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella.

6 6 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on myös osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät lisäksi syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus ym.) ja rahoitusta muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, liikunta, nuorisotyö sekä aamu- ja iltapäivätoiminta). Puolangan kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrän ennakoidaan vuonna 2015 olevan euroa. Kunnan peruspalvelujen.valt.osuus, josta 1000 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Verotulomenetysten kompensaatio Opetus ja kultt.toimen.muut valt.os:t Yhteensä VEROTULOT Ensi vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Ilman kunnallisveroprosenttien mahdollisia korotuksia kunnallisverojen kertymän ennakoidaan kasvavan veropohjan kehityksen perusteella ensi vuonna noin 1,2 %. Puolangan kunnalle vuonna 2015 tilitettäviä kunnallisveroja arvioidaan kertyvän vuoteen 2014 verrattuna hieman enemmän. Puolen veroprosenttiyksikön (0,5 %) korotuksen vaikutus verotulokertymään on noin euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee verotusperusteiden muuttumisen ja veroprosenttien korotuksen vuoksi.

7 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisöverot Yhteensä VERORAHOITUS (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) 1000 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Valtionosuudet Verotulot Yhteensä Eräiden tuloslaskelman rivien kehitys 1000 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tuotot Kulut Maakunta Toimintakate Verorahoitus Vuosikate Tilikauden tulos Ylijäämä

8 8 HENKILÖSTÖKULUT Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa neuvottelutuloksen mukaisesti vuodet Sopimukset ovat voimassa saakka. Kausi koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti vuoden 2014 heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,3 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Vuonna 2015 kuntatyönantajan palkkaperusteinen eläkemaksu on 17,05 % (16,85 % v. 2014) palkkojen kokonaismäärästä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu vuonna 2015 tulee olemaan noin 6,2 %. Alle 53- vuotiaiden maksu on 5,75 % ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 7,30 %. Opettajien eläkemaksun (VaEL) työnantajan osuudeksi on arvioitu 21,06 %. Eläkemenoperusteiset maksut ovat vuonna 2015 ennusteen mukaan noin euroa ja varhaiseläkemenoperusteiset (varhe-) maksut noin euroa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on arvioiden mukaan 2,08 %. Työttömyysvakuutusmaksu on ylittävän palkkasummarajan osalta 3,15 %. Työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 % palkkasummarajaan asti. Tapaturmavakuutuksen maksu vuonna 2014 oli 0,88 % TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 Henkilöstökulut

9 9 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1. Perustietoa Puolangasta Puolanka sijaitsee Kainuun maakunnassa. Naapurikuntia ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala. Kajaaniin on matkaa 100 km ja Ouluun 130 km. Puolangan kunta on perustettu vuonna Kunnan kokonaispinta-ala on noin 2599 km², josta vesistön osuus on noin 138 km². Asukkaita kunnassa vuoden 2013 lopussa oli yhteensä Asukkaista vuotiaiden osuus on 10,7 %, vuotiaita on 58,3 % ja 65 vuotta täyttäneitä on 31 %. Puolangalla ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on 1,2 %. Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä oli vuoden 2012 lopussa 940. Heistä kävi asuinkunnassaan työssä lähes 80 %. Alkutuotannon työpaikkojen osuus kunnassa on noin 24 %, jalostuksen työpaikkojen osuus 8,7 % ja palvelujen työpaikkojen osuus 62,8 % sekä muiden työpaikkojen osuus 4,2 % (tilasto ). Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti oli vuoden 2012 lopussa 2,12. Asuntokuntien lukumäärä oli vuoden 2013 lopussa 1460, joista rivi- ja pientaloissa asuu noin 90 %. Kesämökkejä Puolangalla on Puolangan kunnan strategia ja organisaatio

10 10 KUNNAN HALLINTO- JA ORGANISAATIORAKENNE Puolangan kunnan luottamushenkilöorganisaatio Valtuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysjaosto Toimikunnat Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vaalilautakunnat

11 11 Puolangan kunnan palveluorganisaatio KUNNANJOHTAJA PALVELUTUOTANTO HALLINTO-OSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO KONSERNI Puolangan kunnan konsernirakenne on seuraava: Puolangan kunta 4,4% Kainuun sosiaali- ja tervey- denhuollon kuntayhtymä 3,9% Kainuun liitto 4,4% Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 100% Kiinteistö Oy Puolangan vuokratalot 49% Pukes Oy 38% Koy Puolangan Yhtyneet Virastot 29% Koy Puolangan Toivolanrivi 23% Koy Puolangan Keskus 33% AsOy Paljakan Karhunpesä

12 Henkilöstö Henkilöstön määrä: Vastuualue (ta) 2015 Hallinto-osasto (23,25) 24 (23,25) Sivistysosasto Tekninen osasto (31,3) 33 (32,8) Yhteensä (120,55) 122 (121,5) Avoimen tehtävän täyttäminen edellyttää aina arvioinnin sisäisten tehtäväjärjestelyjen mahdollisuudesta. Strategian edellyttämän henkilöstön osaamiskartoituksen valmistuttua laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaaminen osataan kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 3 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Talousarvio on valtuuston tahto siitä, miten kunnan käytössä olevat resurssit jaetaan hallintokuntien kesken. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaa sekä investointi- ja rahoitusosaa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio sisältää yhden määrä-rahan ja yhden tuloarvion kullekin toimielimelle. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan alueen kehittämisestä konkretisoidaan taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Taloussuunnitelman ja talousarvion tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Esitettävien tietojen on oltava vertailukelpoisia yhteiskunnan muiden talousyksiköiden tuottamien tietojen kanssa. Taloussuunnitelmaosat ovat seuraavat: Käyttötalousosa Esittää toimielinten ja toimintayksiköiden tavoitteet, rahoitustarpeen sekä palvelujen tuottamisen kustannukset. Tuloslaskelmaosa Kunnan kokonaistalouden keskeiset erät Verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan tulot sekä menot Suunnitelman mukaiset poistot

13 13 Investointiosa Hankkeiden kustannusarviot ja niiden jakautuminen suunnitteluvuosille sekä investointien arvioidut rahoitusosuudet Rahoitusosa Osoittaa miten kunnan menot rahoitetaan. Kunnan häiriötön toiminta edellyttää, että tuleva raha kattaa aina sen käytön. Talouden vakaus vaatii, etteivät sitoumukset ja niihin liittyvät riskit ylitä kunnan voimavaroja Käyttösuunnitelmien laatiminen Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarviossa toimielimelle toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntalain (365/1995) 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta. Kunnanhallitus antaa selvityksen tasapainotuksen toteutumisesta toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen väliset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauksen sekä seurannan kannalta keskeisiä. Kunnan talousarvioon ei ole sisällytetty sisäisiä eriä. ne on tilinpäätöksen jälkeen ilmoitettu kuntien taloustilastoon toteutuman perusteella Talousarvion laatimisperusteet Tiukentuneen taloustilanteen ja valtionosuusuudistuksen perusteella ennakoitujen muutosten vuoksi kunnanhallitus vahvisti vuoden 2015 talousarvion laatimisen raamiksi vuoden 2013 tilinpäätösluvut Talousarvion sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää

14 14 sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. Kunnan tuloarviot ovat paitsi tavoitteellisia myös velvoittavia. Tuloarvio on valtuuston asettama tulotavoite, jonka olennainen alittuminen todennäköisesti vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Jos esimerkiksi merkittävä tuloerä, kuten verotulo, valtionosuus tai käyttöomaisuuden myynti, on jäämässä olennaisilta osin toteutumatta, on rahoitustarpeen kattamiseen osoitettava kate muulla tulo- tai pääomarahoituksella taikka menojen karsimisella. Talousarvion määrärahoista ja tuloarvioista esitetään talousarviossa yhteenvetolaskelma, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymät erät. Valtuusto päättää erikseen alla lueteltuja euromääriä suurempien investointihankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Hanke/investointilaji Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Liikelaitokset Irtain omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Muu investointitoiminta Hankemääräraha = = = = = = = Valtuusto voi talousarvion sitovilla perusteilla määrätä määrärahatason pienemmäksi.

15 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta niiltä osin kuin niitä ei ole määrätty lautakunnan tai viranhaltijan huolehdittaviksi. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kunnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaa voidaan kutsua myös ennakoinniksi. Sen avulla tulkitaan organisaation toimintaa, siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkopuolisia tekijöitä sekä pyritään niillä tiedoilla tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä. Riskienhallintaprosessi perustuu 1. riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen 2. riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen 3. mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) 4. riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan. Riskienhallintaa on sovellettava kaikessa päätöksenteossa, ja sitä pitää kehittää jatkuvasti. Kuntaliitto on valmistellut uuden riskienarviointilomakkeen kunnille riskienhallinnan tueksi. Johtoryhmä ottaa lomakkeen käyttöön vuoden 2015 alusta soveltaen sen kunnalle sopivaksi. Vuosittain annettavassa toimintakertomuksessa esitetään selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta, todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

16 4 TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Maakunta Muut kulut yht KULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHT VUOSIKATE Poistot pitkävaik menoista *** Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Varausten vähennys Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

17 5 RAHOITUSLASKELMAOSA TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN2014 TA 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pys.vast.hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Lainakanta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus% Lainanhoitokate 1 1,1 1,03 (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyh.) Rahavarat Kassan riittävyys Asukasmäärä Kunnanhallitus oikeutetaan nostamaan pitkäaikaista lainaa enintään euroa.

18 6 KÄYTTÖTALOUSOSA 6.1. Vaalit TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Keväällä 2015 on eduskuntavaalit Valtuusto TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Valtuuston tehtävät Valtuustolla on kokonaisvastuu koko kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Tavoitteet Kunnan toiminta-ajatuksen ja strategioiden luominen Kuntastrategian edellyttämien toimenpiteiden toteutumisen seuranta Kuntastrategia tarkistetaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.

19 6.3. Tarkastustoiminta TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan toimikausi vastaa valtuuston toimikautta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteen sovittamisesta. Arviointityössään lautakunta kiinnittää huomioita toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta antaa valtuustolle oman arvionsa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa Kunnanhallitus TP 2012 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Hallintokokeilu Toiminnan kuvaus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallintosääntöä muutetaan virkojen/toimien täyttämismenettelyn osalta. Hallintoa johtaessaan kunnanhallitus valvoo ja sovittaa yhteen omaa, toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. Kunnanhallitus antaa hallintoa koskevia yleisohjeita, seuraa kunnan yleistä kehitystä ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta. Kunnanhallitus toimii myös kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisenä toimielimenä.

20 20 Tavoitteet suunnittelukaudella Tavoite Vuosi 2015 Vuosi 2017 Kunnan talouden tasapaino Toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen Palvelujen laadun kehittäminen Työyhteisön kehittäminen Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen Talousarvion sitovuudesta huolehditaan ja seurataan aktiivisesti talouden toteutumista. Kuntalaisten sote-palvelut toimivat kokonaisuudessaan joustavasti ja laadukkaasti asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hallinnon tukipalvelujen ja kiinteistöjen kustannukset kohdennetaan niitä hyödyntäville tulosyksiköille. Kartoitetaan kunnan palvelujen kokonaisuus toimintojen arviointijärjestelmän perustaksi Johtamisen kehittäminen. Kartoitetaan työntekijöiden osaamisalueet ja laaditaan koulutussuunnitelma. Arvioidaan rekrytointitarve lähivuosille. Toimiva varahenkilöjärjestelmää kehitetään edelleen. Säännölliset henkilöstöja osastokokoukset. Kartoitetaan kunnan riskikohteet. Pidetään kunnan talous tasapainossa huomioiden valtiovallan toimenpiteet. Kuntalaisten sote-palvelut toimivat kokonaisuudessaan joustavasti ja laadukkaasti asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Kaikkien kunnan tuottamien palvelujen yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat toimintayksiköiden tiedossa. Laaditun arviointijärjestelmän avulla mitataan kunnan tuottamien palvelujen laatua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Toimiva organisaatio. Henkilöstöpolitiikka tehostaa palvelujen kehittymistä. Riskienhallinta on keskeinen osa kunnan johtamisjärjestelmää Kunnanhallitus TP 2012 TP 2013 KS 2014 ENN 2014 KS 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Kunnanhallitus sisältää kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja suhdetoiminnan Hallinto-osasto TP 2012 TP 2013 KS 2014 ENN 2014 KS 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO

21 21 Toiminnan kuvaus Osaston tehtävänä on kunnan hallinnon ja taloudenhoidon kokonaisuuden kehittäminen siten, että taloudelliset voimavarat säilyvät ja kehittyvät valtuuston ja kunnanhallituksen asettamien tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Hallinto-osasto huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelusta ja myös kunnan keskitetyistä hallintotehtävistä. Hallinto-osasto toimii kunnan taloudenhoidon, hallinnon, suunnittelun sekä seurannan palveluyksikkönä. Osaston tehtävänä on myös vastata kunnan atk-suunnittelusta. Toimistotiimi tuottaa sisäiset palvelut eri hallintokunnille ja vastaa asiakaspalvelusta, asiakirjahallinnasta sekä arkistoinnista Yhteistoiminta TP 2012 TP 2013 KS 2014 ENN 2014 KS 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT 4 NETTO Kustannukset sisältävät mm. Suomen Kuntaliiton ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksuosuudet, Kainuun liiton ja verotuksen. Tehtävät hoidetaan yhteistyössä toisten kuntien, kuntayhteisöjen tai valtionhallinnon kanssa Elinkeinopalvelut TP 2012 TP 2013 KS 2014 ENN 2014 KS 2015 TS 2016 TS 2017 MENOT TULOT NETTO Kunnan elinvoimaisuus riippuu pitkälle elinkeinoelämän elinvoimaisuudesta. Kunnan omilla toimilla on merkittävästi vaikutusta siihen, miten paikallinen elinkeinoelämä kehittyy ja mitkä ovat sen toimintaedellytykset. Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikassa on turvata riittävät edellytykset yritystoiminnan harjoittamiselle sekä luoda omalta osaltaan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Menestyksekkään elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi kunta harjoittaa aktiivista, keskustelevaa vuoropuhelua yrittäjien ja yrittäjiä edustavien yhdistysten kanssa. Puolanka toimii aktiivisesti luoden mahdollisuuksia monipuoliselle yritystoiminnalle. Kunnan rooli on neuvoa, opastaa ja välittää tietoa yrittäjille. Kunta toimii osaltaan mahdollistajana erille elinkeinoelämää ja yritystoimintaa kehittäville hankkeille, mutta ei itse toimi yrittäjänä eikä yritysten rahoittajana. Kunta tekee aktiivista yhteistyötä yrittäjien kanssa ja vastaa tarpeisiin olemassa olevien resurssien puitteissa. Vuoden 2015 kärkitoimenpiteet: Ukkohalla-Paljakka starttihankkeen toteuttaminen Puolangan kunnan markkinointihankkeen tekeminen rahoituksen hakeminen sekä toteuttaminen ( )