TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA Tilasuunnitteluohjeen laatiminen mökkimatkailuyrittäjille Juha-Petri Ahonen Juha Hanhikoski Opinnäytetyö Huhtikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) AHONEN, Juha-Petri HANHIKOSKI, Juha Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 101 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA Tilasuunnitteluohjeen laatiminen mökkimatkailuyrittäjille Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) PARTANEN, Eila Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, MOSKE Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli laatia tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjien käyttöön. Toimeksianto työn aloittamiseksi tuli Matkailun verkosto-osaamiskeskukselta. Kohderyhmänä olivat keskisuomalaiset mökkimatkailuyrittäjät. Tilasuunnitteluohjeen tavoitteena oli vastata mökkirakentamisen kasvaviin haasteisiin. Työn tarkoituksena oli myös selvittää muutostöiden ajankohtaisuus ja onnistuneisuus keskisuomalaisissa mö kkiyrityksissä. Mökkiyritysten muutostöiden ajankohtaisuuden ja onnistuneisuuden selvittäminen toteutettiin haastattelututkimuksena puhelimitse. Kyselyyn valittiin 45 yritystä 86 keskisuomalaisen hyvinvointimatkailuyrityksen joukosta. Lisäksi keskusteltiin myyntiedustaja Kalevi Laajiston kanssa ja selvitettiin mökkimatkailuyrittäjien tilasuunnitteluvalmiuksia. Tietoperustalla selvitettiin mökki- ja hyvinvointimatkailun perusteita, Moske-hankkeen toimintaa sekä rakennusprosessin kulkua ja toiminnallisen tilasuunnittelun perusteita. Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että mökkiyrittäjät ovat aktiivisia rakennuttajia ja t i- lojensa kehittäjiä sekä kiinnostuneita toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Keskustelun perusteella selvisi, että mökkiyrittäjien tilasuunnittelun edellytyksissä on vielä parannettavaa. Tietoperustasta kävi ilmi, että hyvinvointimatkailu ja kehittyvä mökkilomailu asettavat uusia haasteita tilasuunnittelulle. Tietoperustasta havaittiin, että lomamökkien toimivuutta ja käytettävyyttä on mahdollista kohentaa toiminnallista tilasuunnittelua käyttämällä. Työn tuloksena syntyi tilasuunnitteluohje mökkiyrittäjien käyttöön. Tilasuunnitteluohjetta varten oli olemassa selkeä tarve. Tilasuunnitteluohje on ajankohtainen, koska tutkimuksista käy ilmi, että mökkimatkailuyrittäjät kehittävät tilojaan ja toimintaansa jatkuvasti. Tilojen on vastattava niiden yhteydessä tehtävien toimintojen, kuten hyvinvointi- ja ohjelmapalveluiden vaatimuksia. Avainsanat (asiasanat) Toiminnallinen tilasuunnittelu, hyvinvointi, mökit, rakennussuunnittelu, majoitus, matkailun kehittäminen Muut tiedot Tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjille työn liitteenä

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis AHONEN, Juha-Petri HANHIKOSKI, Juha Pages 101 Confidentia Language Finnish Until Title FUNCTIONAL FACILITY PLANNING IN BUILDING COTTAGES Developing Facility Planning Instruct ions for Cottage Rental Entrepreneurs Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor(s) PARTANEN, Eila Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to develop facility planning instructions for cottage rental entrepreneurs. The target group were the cottage rental entrepreneurs in Central Finland. The goal for the facility planning instructions was to be able to answer the new challenges of tourism. Another aim was to define the topicality and success of the construction work done in rental cottages. The topicality and success of the construction work was defined by an interview survey conducted by phone. 45 companies of 86 wellness tourism companies in Central Finland were chosen for the interview. Additional development discussion on the necessities for functional facility planning was had with the sales agent Kalevi Laajisto. The theoretical framework focused on the basics of wellness and cottage tourism and the operations of The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism. In addition the phases of the construction process and the basics of functional facility planning were discussed. The results of the interview survey showed that the cottage holiday entrepreneurs are active builders and facility developers interested in functional facility planning. The development discussion showed that the qualifications for the cottage entrepreneurs to do facility planning were incomplete. The theoretical information showed that wellness tourism and developing cottage holiday set new challenges for the facility planning. As the result of this thesis facility planning instructions for the cottage holiday entrepreneurs were published. The facility planning instructions are current, because the research shows that the cottage entrepreneurs develop their facilities and activities constantly. The facilities must answer the purpose and be up to the standards. Keywords Functional facility planning, well-being, wellness, cottages, cabins, accommodation, developing of tourism Miscellaneous Facility Planning Instructions for Cottage Rental Entrepreneurs enclosed

4 SISÄLTÖ 1 1 TILASUUNNITTELUN TARVE MÖKKIMATKAILUSSA MÖKKILOMAT OSANA HYVINVOINTIMATKAILUA HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ MATKAILUN TULEVAISUUDEN TRENDIT MAASEUTUMATKAILUN NYK YTILA MAASEUTUMATKAILUN PAINOPISTEET MAASEUTUMATKAILUN OHJELMAPALVELUT MOSKE-HANKKEESTA APUA MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMISEEN TOIMIVUUTTA MÖKKIEN TILARATKAISUIHIN RAKENTAMINEN MAASEUTUMATKAILUSSA MAASEUTUMATKAILUYRITYSTEN MAJOITUSTILOJEN LUOKITTELU TOIMIVUUSAJATTELU MÖKKIEN SUUNNITTELUSSA Toimivuusajattelusta apua mökkien suunnitteluun Elinkaariajattelusta apua mökkien suunnitteluun Tilapa-hankkeesta apua mökkien suunnitteluun RAKENNUSPROSESSIN VAIHEET TUTUKSI MÖKKIRAKENTAJALLE Tarveselvitys ja hankesuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto RAKENTAMISEN LUPA-ASIAT TUTUKSI MÖKKIRAKENTAJALLE TILASUUNNITTELUOHJEITA MÖKKIRAKENTAJALLE Eteinen Keittiö Makuuhuone Olohuone Pesutilat ja wc Säilytystilat...46

5 2 4 TILASUUNNITTELUOHJE MÖKKIEN SUUNNITTELUN AVUKSI HAASTATTELUTUTKIMUS MUUTOSTÖIDEN KARTOITTAMISEKSI Haastattelututkimuksen suunnittelu ja tavoitteet Haastattelututkimuksen suoritus ja tulokset MÖKKITUOTTAJAN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUUN Keskustelun suunnittelu ja tavoitteet Keskustelun tulokset TILASUUNNITTELUOHJEEN LAATIMINEN MÖKKIEN SUUNNITTELUN TUEKSI POHDINTA...61 LÄHTEET...68 LIITTEET...73 LIITE 1. MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS...73 LIITE 2. HAASTATTELUTUTKIMUSLOMAKE...73 LIITE 3. TILASUUNNITTELUOHJE MÖKKIMATKAILUYRITTÄJILLE...73 KUVIOT KUVIO 1. Yritysten kiinnostus yhteistyöhön...49 KUVIO 2. Muutostöiden jakaantuminen yrityskohtaisesti...50 KUVIO 3. Yrittäjien arvio muutostöiden onnistumisesta...51 TAULUKOT TAULUKKO 1. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysi...11

6 3 1 TILASUUNNITTELUN TARVE MÖKKIMATKAILUSSA Tämän työn tekemiseen on ryhdytty kahden toisistaan täysin erillisen hankkeen myötä esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Matkailun verkosto-osaamiskeskus, joka kehittää matkailusta ja turismista Suomessa kilpailukykyistä elinkeinoa, antoi toimeksiannon tilasuunnitteluohjeen luomiseksi mökkiyrittäjille. Tilapa-hanke, jonka tavoitteena on ollut toimitilojen kehittäminen, tarjosi meille mallin tilasuunnitteluohjeen luomisesta. Tarpeet matkailualan yritysten tilojen kehittämiseksi entistä toimivammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi ovat muodostuneet haettaessa kilpailukykyä ja tehokkuutta yritysten toimintaan Keski-Suomessa. Lähtökohtina työlle voidaan pitää projektien määrittelemiä painopistealueita: asiakaslähtöisyys, toiminnallisuus, hyvinvointi sekä uusimman teknologian ja tietotaidon hyödyntäminen kehitettäessä matkailuelinkeinoa ja rakennettaessa uusia toimitiloja. Tilojen kehittämisen tarpeeseen on mahdollista vastata toiminnallista tilasuunnittelua kehittämällä. Työssä tarkastellaan tilasuunnittelua erityisesti toiminnallisuuden näkökulmasta, jossa otetaan huomioon työntekijän, mökkiyrittäjän ja asiakkaan odotukset ja vaatimukset tilojen käyttäjinä. Tilasuunnittelun kannalta eri käyttäjäryhmien kohteelle esittämät vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tilan toimivuuden arvioinnissa erilaiset näkemykset on kartoitettava ja otettava huomioon suunnittelussa. Toimivuusajattelu on tullut yhä vahve m- min osaksi tilasuunnittelua ja rakentamista. Mökkiyrittäjillä ei kuitenkaan välttämättä ole ollut riittävästi aikaa paneutua toiminnallisen tilasuunnittelun tehokkaaseen toteuttamiseen. Aihetta onkin lähestytty varsin laajasti matkailuyrittäjien työn tukemiseksi. Vaikuttavia näkökulmia ovat lisäksi hyvinvointimatkailun tilasuunnittelulle asettamat uudet va a- timukset. Hyvinvointimatkailun edistämiseksi tilojen on vastattava erilaisten lomailijoiden toiveita ja vaatimuksia sekä edistettävä yritysten toimintaa hyvinvointipalvelujen tuottajina. Tämän työn perusteena on mökkiyrittäjien tietotaidon lisääminen toimivuusajattelun hyödyntämiseksi mökkien rakennushankkeissa.

7 4 Tietotaidon kehittämisen perusteena ovat matkailualan jatkuva kehittyminen sekä jatkuva rakentaminen alan yrityksissä. Alan kehittymisen perusteena ovat kuluttajien kasvavat vaatimukset ja vaihtoehtojen lisääntyminen matkakohteita valittaessa. Tämä työ tarjoaa mahdollisuuden yrittäjille parantaa omaa asemaansa kovenevassa kilpailutilanteessa. Aikaisemmin toiminnallista tilasuunnittelua ovat tutkineet tilapalveluiden näkökulmasta lehtori Eila Partanen ja lehtori Soili Partanen Tilapa-hankkeen yhteydessä. Hyvää tietoa rakentamisesta, suunnittelusta ja käytöstä on saatavissa Rakennustietosäätiön RTkorteista. Korkeakoulujen tuottamaa tutkimustietoa rakentamisesta, rakennushankkeen vaiheista ja tilasuunnittelusta on esillä myös Internetissä. Hyvinvointimatkailua on aie m- min käsitelty opinnäytetöissä, erilaisissa matkailun kehittämisohjelmissa ja Matkailun edistämiskeskuksen julkaisuissa. Matkailun osaamiskeskus kehittää sekin hyvinvointimatkailua. Tilasuunnittelusta ja hyvinvointimatkailusta on siis olemassa tutkimustietoa ja aineistoa. Työssä perehdyttiin hyvinvointimatkailuun, maaseutumatkailuun, rakentamiseen, rakennussuunnitteluun ja rakennushankkeen kulkuun sekä tilavaatimuksiin lomamökeissä. Tutkittavaksi alueeksi muodostui rakentaminen ja peruskorjaus pienissä ja keskisuurissa hyvinvointimatkailuyrityksissä Keski-Suomessa. Kehittämisen kohteeksi valittiin toiminna l- linen tilasuunnittelu mökkirakentamisessa. Mökkirakentamisen tilasuunnittelulle haasteita asettaa erityisesti kasvava ohjelmapalvelutarjonta. Työn tehtävänä on herättää matkailualan toimijat harkitsemaan toiminnan tiloilleen asettamia vaatimuksia. Toimeksianto työn aloittamiseksi tuli Moskelta, joka on vuonna 2003 perustettu valtakunnallinen ma t- kailun verkosto-osaamiskeskus. Mosken Jyväskylän solmukohdan toimin nallinen yksikkö on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Työn keskittyminen Keski-Suomen alueelle onkin perusteltua, koska Jyväskylässä sijaitsee verkosto-osaamiskeskuksen hyvinvointimatkailun solmukohta. Työn tavoitteena oli laatia tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjille (Liite 3.). Tehtävään ryhdyttiin perehtymällä aiempiin tutkimuksiin, alan kirjallisuuteen ja rakentamisprosessien ajankohtaisuuteen hyvinvointimatkailuyrityksissä. Tavoitteena on ohjeen avulla kehittää toiminnallista tilasuunnittelua mökkimatkailuyrityksissä. Työstä on konkreettista hyötyä työelämälle, koska se antaa vastauksia matkailualan kasvaneisiin tilahaasteisiin.

8 5 Työ syventää osaamistamme tilasuunnittelun kehittämisessä ja laajentaa näkemystämme laadukkaan palvelutarjonnan tuottajina sekä kehittäjinä. Työstä on meille hyötyä hahmottaessamme alan monipuolisia haasteita. Tämä opinnäyte avaa meille uusia mahdollisuuksia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattilaisina. 2 MÖKKILOMAT OSANA HYVINVOINTIMATKAILUA 2.1 Hyvinvointimatkailu käsitteenä Matkailu, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin, on määritelty hyvinvointimatkailuksi. Hyvinvointimatkailun tarkoituksena on matkailijan terve ydentilan ylläpitäminen ja edistäminen sekä vireen antaminen elämään. Hyvinvointimatkailun ei siis tarvitse välttämättä parantaa sairauksia tai kohentaa kuntoa. Kun asiakas saa matkailusta yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka kohottaa fyysistä ja psyykkistä virettä, voidaan puhua hyvinvointimatkailusta. (Toimintasuunnitelma , 4.) Ihmistä ja hänen hyvinvointiansa kokonaisvaltaisemmin käsittävää matkailua pidetään hyvinvointimatkailuna. Tavoiteltaessa kokonaisvaltaista hyvinvointia matkailun avulla on keinoja ja tyylejä varsin monia. Hyvinvoinnin kokeminen ja sitä kautta hyvinvointimatkailu on yksilöllistä. Hyvinvointia voivat olla vaikkapa luonnonrauha, aktiivinen liikunta, kylpylähoidot, terveellinen ruokavalio, omien rajojen kokeileminen tai vain ylellinen joutenolo. Hyvinvointimatkailu voidaan jakaa myös seuraavasti: terveysmatkailu, liikuntamatkailu, lomamatkailu ja wellness- matkailu. (Lackman & Verhelä 2003, 140.) Matkailutarjontaa, jolla pyritään elämänlaadun kohottamiseen henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä, kutsutaan hyvinvointimatkailuksi. Terveysmatkailu, työkykyä ylläpitävä matkailu (tyky) ja wellness-matkailu ovat niitä osa-alueita, joihin hyvinvointimatkailun voidaan katsoa jakaantuvan. Myös hyvinvointia yleisesti tukevaa tavallista matkailua vo i- daan pitää osana hyvinvointimatkailua. Lopputuotteeksi pyritään saamaan aikaan asiakkaan tarpeita vastaava, räätälöity palvelupaketti, joka voi sisältää mm. saunomista, he m- motteluhoitoja, terveellistä ja hyvää ruokaa sekä aktiivisia liikunta-, kulttuuri- ja harraste-

9 6 palveluita. Hyvinvointiteknolo gian ja terveydenhoidon tutkimuksen korkea taso yhdessä räätälöityjen palvelupakettien kanssa takaavat kilpailuedun maamme hyvinvointimatkailulle. (Päätuoteryhmät: Hyvinvointimatkailu 2004.) Terveysmatkailun ja wellness-matkailun ero on matkustusmotiiveissa. Terveyden edistäminen ja kunnossapito ovat wellness-matkailijan tärkeimpiä matkustusmotiiveita, kun taas terveysmatkailussa motiivina toimii jonkin sairauden parantaminen. Silti kumpaakin voidaan pitää hyvinvointimatkailun osa-alueena. (Kaufmann & Mueller 2001, 5-7.) Hyvinvointimatkailuun ja hyvinvointipalveluihin sisällytetään usein kaikki, mikä antaa ihmisille hyvän olon ja virkistäytymisen tunteen. Ruumiin terveyden sekä mielen ja sielun hyvinvoinnin edistämisen on katsottu olevan hyvinvointimatkailun perimmäisenä tavoitteena. Terveysmatkailussa parannetaan jo syntyneitä vammoja, kun taas hyvinvointimatkailun voidaan katsoa olevan ennalta ehkäisevää toimintaa. Hyvinvointipalvelupaketteihin kuuluvat usein pehmeät hoitokeinot, itsehoidon opiskeleminen ja luonnonmukainen para n- taminen. (Ahtola 2002, 20.) Kalifornian liittovaltion yliopistossa vastuuntuntoista ja terveitä valintoja korostavaa elämäntyyliä pidetään wellnessinä. Yksilöä koskevien osa-alueiden keskinäinen tasapaino johtaa henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ihmisen hyvinvoinnin osa-alueiksi luetaan sosiaalinen, kulttuurinen, henkinen, fyysinen, emotionaalinen, älyllinen ja elämä nlaadullinen hyvä olo. (Hentinen 2002, 19.) Tarve irtautua arjesta voimakkaiden kokemusten ja elämysten avulla on kuvaavaa tämän hetken matkailijoille. Palvelun tarjoajien tehtäväksi muodostuu elämysten kokemisen fyysinen mahdollistaminen tarjoamalla matkailijoille välineet ja tilat. Varsinainen elämys on jokaisen ihmisen oma kokemus jostakin miellyttävästä. Nykyään ihmiset painottava tkin elämänlaatua ja sisältöä sekä työelämässä että vapaa-ajalla ja keskittyvät itseensä ja hyvinvointiinsa. Ihmiset ottavatkin vastuuta omasta elämästään ja tekevät tietoisia terveellisiä valintoja. (Lackman & Verhelä 2003, 32.) Henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu, lisääntynyt taloudellinen riippumattomuus ja elämänrytmin nopeutuminen ovat osaltaan kasvattaneet terveyteen ja hyvinvointiin liitty-

10 7 vien palveluiden kysyntää. Epävarmuus ja huoli kuormittavat tämän hetken eurooppalaisia. Tällainen levottomuus ohjaa etsimään tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa. (Lindgren 2003, ) Oman terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin takaaminen ovat hyvinvointimatkailijan motiivit valittaessa matkakohdetta ja palvelupakettia. Asiakkaat vaativatkin paketilta monipuolisuutta ja mahdollisuutta valita oman mielenkiinnon mukaisia osapalveluita, kuten kauneudenhoitoa tai kulttuuria. Kylpylä-, kokous-, kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys-, ohjelma-, koulutus-, ja opintomatkat sekä retriitit muodostavat hyvinvointimatkailusektorin. Laajasti tulkiten lähes mitä tahansa mielihyvää ja terveyttä edistävää matkailua voidaan pitää hyvinvointimatkailuna. Wellness-teemaa ei ehkä voidakaan pitää parhaana hyvinvointimatkailun kuvaajana, sillä se on varsin monimuotoinen eikä aina vastaa asiakkaan odotuksia. (Emt ) Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen toteaa haastattelussaan (Miksi kiinalainen tulisi pohjolaan? 2003.), että hyvinvointimatkailu on uusi ja nousussa oleva trendi. Virkistyslomat, joilla vierailijat tulevat elvyttämään kehoa ja mieltä, ovat kasvattaneet suosiotaan. Hyvinvointimatkailun tarkoituksena on olla loman jälkeen paremmassa ja eheämmässä kunnossa kuin sitä e nnen. Ruuhkaisten ja täysien suurkaupunkien kiireisille asukkaille tällaiset lomat ovat erityisen suositeltavia. 2.2 Matkailun tulevaisuuden trendit Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja he ovat entistä kokeneempia matkailijoita. Lisäksi tulevaisuuden matkailijat ovat nuoria, varakkaita, vaativia ja ympäristötietoisia. WTO arvioi matkailevien ihmisten osuuden kasvavan vuosikymmenen loppuun me nnessä nykyisestä 3,5 prosentista 7 % prosenttiin, aasialaisten matkailijoiden lisääntyessä eniten. Kilpailussa asiakkaista keskinen Itä-Eurooppa on kilpailukyk yinen: siellä on kohteita niin rantalomalle kuin talvilomallekin, mutta myös kulttuuri- ja kaupunkilomakohteita. Eurooppalaisten tekemät lomamatkat oletettavasti lyhenevät kestoltaan ja äkkilähdöt kasvattavat suosiotaan. (Ahonen 2004, 3.)

11 8 Todennäköisiä kasvusegmenttejä ovat seniorit, liikematkustajat, sukulaisvierailut, kaupunkilomat, talven aurinkolomat, päivämatkat, seikkailulomat ja yhteisöjen ryhmämatkat. Lomalla halutaan laatua ja vastinetta rahalle. Aktiviteetit, jotka tyydyttävät kulttuurin, älyn ja liikunnan tarpeita, ovat entistä suositumpia, kun taas perinteiset S:t (Sea-Sand-Sun-Sex- Sangria) menettävät houkuttelevuuttaan niihin liittyvien vaarojen vuoksi. (Emt. 3.) Matkailutarjonnan on erikoistuttava menestyäkseen kiristyvässä kilpailussa, yksilöllisyys korostuu ja markkinat sirpaloituvat entisestään. Räätälöidyt tuotteet ja yksilöllisten tarpe i- den tyydyttäminen korostuvat ja kuluttajakäyttäytymisen tunteminen sekä psykologia ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Matkailussakin unelmat ja tunteet kasvavat yhä tärkeämmiksi, ja mielikuvia luova matkailu tulee menestymään. Seikkailu, rakkaus, perhe, yhdessäolo, hoiva ja huolenpito, perinteiset arvot, harrastukset ja erilaiset vakaumukset ovat tulevaisuudessa matkailukohteiden valintaa määrääviä tekijöitä. Tuotekehityksestä tulee yhä enemmän kohdennettua ja teemasuuntautunutta, esimerkiksi viihteeseen, jännitykseen ja oppimiseen. Kohteiden imagon merkitys tulee kasvamaan. (Emt. 3.) Mökkimatkailulla on mahdollista vastata erityisesti kasvavaan yhdessäolo- ja harrastusmahdollisuuksien kysyntään. Senioreiden ja ryhmämatkailijoiden määrän kasvu tulevaisuudessa on pidettävä mielessä mökkilomakohteita suunniteltaessa. Mökkimatkailukohteiden suunnittelussa on otettava huomioon mökkimatkailun asema maaseudun hyvinvointima tkailuna jatkossa. 2.3 Maaseutumatkailun nykytila Vuoden 2002 syksyllä maaseutumatkailun teemaryhmän rekisterissä oli yritystä. Luonto- ja ohjelmapalveluyrityksiä syntyy jatkuvasti lisää ja niitä on arvioitu olevan noin 600. Maaseutumatkailutoiminta on ympärivuotista, ja se on usein ainoastaan toimijoiden sivuelinkeinona. Mökkivuokrauksen voidaan katsoa olevan taloudellisesti tärkeintä maaseutumatkailussa ja tarjontaa on noin mökin verran. Ravitsemispalveluita on tarjo l- la noin puolessa kohteista, ja useilla yrittäjillä on tarjolla myös harrastusmahdollisuuksia. Ohjelmapalveluiksi ei voida katsoa pelkkää mahdollisuutta hiihtämiseen tai kalastamiseen. Toiminnan on oltava ohjattua, jotta se katsotaan ohjelmapalveluksi. Maaseutumatkailun

12 9 kehittämisen päätavoitteina on lisätä alan liikevaihtoa ja sen tarjoamia työpaikkoja, para n- taa maaseutumatkailuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä luoda edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle. Avainasemassa näissä pyrkimyksissä on majoitustilojen kapasiteetin käyttöasteen kasvattaminen. Majoitustilojen käyttöasteet ovat pysyneet samalla tasolla useiden vuosien ajan kokonaiskäyttöasteen ollessa noin 25 prosenttia ja mökkien noin 30 prosenttia. (Maaseutumatkailun strategia ja kehittämisohjelma 2002.) Tämä työ pyrkii omalta osaltaan käyttöasteen parantamiseen. Parantamalla majoitustilojen houkuttavuutta lisätään asiakkaita, ja käyttöaste kasvaa. Tilat houkuttavat asiakkaita sitä paremmin, mitä toimivampia ne ovat. Työssä pyritään ottamaan huomioon myös ohjelmapalveluiden ja tilavaatimusten väliset suhteet. Ongelmaa lähestytään tekemällä tilasuunnittelua tutuksi matkailualan toimijoille. Vuonna 2003 Keski-Suomessa tilastoitiin 462 maaseutumatkailuyritystä ja 274 mökkiyritystä, joilla oli yhteensä 616 vuokrattavaa mökkiä eli 2,25 mökkiä yritystä kohden. Ohje l- mapalveluja tarjottiin 166 yrityksessä, ruokapalveluja 146 yrityksessä, liikuntapalveluita oli 48 yrityksessä sekä kokous- ja juhlapalveluita 105 yrityksessä. Mökkiyrittäjien määrän lisääntyessä keskimääräinen mökkimäärä yritystä kohden on pysynyt samalla tasolla. Keskisuomalainen yrityskenttä on aktiivinen, siinä tapahtuu muutoksia koko ajan ja palveluja kehitetään. Päätoimiset matkailuyritykset Keski-Suomessa ovat nuorempia kuin ma t- kailutoimintaa sivutoimenaan tai harrastuksenaan järjestävät. Suurin osa keskisuomalaisista toimijoista palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden ja vain noin neljäsosa on avoinna ainoastaan kesäisin. (Ahonen 2004, 5-7.) Maaseutumatkailun kohderyhminä Keski-Suomessa ovat erityisesti yritykset ja perheet. Yksityiset asiakkaat ovat kiinnostuneita luontomatkailusta. Perhelomalle Keski-Suomeen tullaan usein pääkaupunkiseudulta ja muista isoista kaupungeista, kokouksia järjestetään lähiseudun asiakasryhmille. Ohjelmapalveluyrittäjille kesä on huippusesonkia, vaikka as i- akkaat jakaantuvatkin melko tasaisesti ympäri vuoden. Ruokapalveluyrittäjille on syksy kiireisintä aikaa kokousten takia, joulun alla tulevat pikkujouluasiakkaat ja kesällä työllistävät perhejuhlat, kuten häät ja konfirmaatiot. Kouluryhmät ovat usein Keski-Suomesta, ja muut ryhmämatkalaiset tulevat eri puolilta Suomea ja Eurooppaa. Mökkiasiakkaista viidesosa on ulkomaalaisia, suurimpina ryhminä venäläiset, saksalaiset ja espanjalaiset.

13 Mökkiyrittäjät eivät kilpaile niinkään keskenään kuin muita matkailukohteita, kuten huvipuistoja ja kylpylöitä vastaan. (Emt. 7-8.) 10 Keski-Suomen alueella maaseutumatkailun päätuoteryhmä on mökkilomat. Kilpailullista vahvuutta yrityksille haetaan verkostoitumalla ja kehittämällä laatua. Yhteistyöhön on pyrittävä myös kilpailijoiden kanssa. Mökkimatkailun kasvavaan kysyntään on markk inoilla vahva usko. Vanhat ja uudet yrittäjät rakentavat jatkuvasti lisää toimitiloja. Näissä rakentamisprojekteissa on mahdollista kilpailla keskittymällä laatuun. Tässä työssä tuodaan ilmi rakennussuunnittelun merkitys mökkiyritys ten liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi selvitetään rakennussuunnittelun kehittämistä. Toiminnallinen aspekti tilasuunnittelussa mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen ilman tilojen asettamia rajoituksia. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysista (Taulukko 1.) käy ilmi, että maakunnan mahdollisuudet ovat tässäkin työssä ilmi tulevat luontomatkailun kehittäminen, sesonkien pidentyminen, yrittäjien osaamisen kehittyminen sekä verkostoituminen ja yhteistyö. SWOT-analyysissa (Taulukko 1.) ilmeneviin uhkiin ei matkailualan toimijoilla juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Silti myös uhat on tiedostettava, ja niihin on yritettävä vaikuttaa toimimalla järjestäytyneesti esimerkiksi julkisen liikenteen ja tie- ja rataverkoston kehittämisen puolesta. Mahdollisina heikkouksina SWOT-analyysi (Taulukko 1.) luettelee muun muassa yhteistyön puutteen, asiakaslähtöisyyden puutteen ja osaamattomuuden markkinoinnissa. Näihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa kouluttamalla yrittäjiä, järjestämällä verkostoitumismahdollisuuksia, kuten Moske-hanke sekä jakamalla tietoa ja kokemuksia alan toimijoiden kesken. Vahvuudet, joita SWOT-analyysi (Taulukko 1.) mainitsee, ovat pitkät perinteet toiminnassa, toiminnan ympärivuotisuus, hyvä sijainti sekä vakavaraiset ja tuottavat yritysmallit. Vahvuuksia on edelleen kehitettävä ja niiden avulla toimintaa tulisi tehostaa. Vahvuuskenttää voidaan laajentaa osaamista kehittämällä, hyödyntämällä maakunnan mahdollisuuksia maaseutumatkailussa ja vahvistamalla heikoiksi tiedettyjä osa-alueita.

14 11 Taulukko 1. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysi Mahdollisuudet Verkostoituminen ja yhteistyö Uusien markkina-alueiden avautuminen Yrittäjien osaamisen paraneminen Luonto ja lukuisat järvet Sesonkien pidentyminen lomien uudenlaisen rytmittymisen ansiosta Koti- ja ulkomaiset matkatoimistot kiinnostuvat maaseutumatkailutuotteiden myynnistä Heikkoudet Maaseutumatkailun maakunnallisen yhteistyön puute Maaseutumatkailun tunnettuuden ja imagon puute Pitkäjänteisyyden puute tuotekehityksessä Myynnin hajanaisuus Asiakas- ja markkinalähtöisyyden puute Markkinoinnin sirpaleisuus ja lyhytjänteisyys Kirjava laatu Perustietojen puute alasta Uhat Kansallinen/kansainvälinen lama Liiketoiminnallisen yhteistyön puute jatkuu Kehityksen pysähtyminen Liian pienet ja irralliset hankkeet Julkinen liikennepolitiikka Itä-Euroopan maaseutumatkailun kehittyminen kilpailijaksi Vahvuudet Toiminta on ympärivuotista Toiminnalla on Keski-Suomessa pitkät perinteet Hankerahat Hyvä sijainti lähimarkkinoihin nähden Useita maaseutumatkailua myyviä matkatoimistoja Liikevaihto ammattimaisesti toimivissa yrityksissä kohtuullinen Elinvoimainen maakuntakeskus (Ahonen 2004, 7.)

15 Maaseutumatkailun painopisteet Kannattavalle markkinointirakenteelle Keski-Suomessa on mahdollista muodostaa selkeä pohja tukemalla ja kehittämällä maakuntaidentiteettiä. Keski-Suomeen yhdistetään jo nyt vahvasti S:t Sauna, Snow, Ski, Slalom, Safaris, Silence ja Sleep sekä W:t Woods ja Water. Näitä mielikuvia tukemalla ja entisestään vahvistamalla saavutetaan selkeyttä mielikuvamarkkinoinnissa. (Ahonen 2004, 10.) Maaseutumatkailuyrittäjät eivät valitettavasti pidä edes oman taloutensa tunnuslukujen, kuten käyttöasteiden, asiakasmäärien ja liikevaihdon seurantaa tärkeänä. Samoin aukkoja on kirjallisen asiakaspalautteen keräämisessä ja analysoinnissa. Yrittäjien käsitykset kannattavuudesta ja tuottavuudesta poikkeavat maaseutumatkailussa vahvasti markkinoiden yleiskäsityksestä. Maaseutumatkailuyrittäjälle riittää usein, että perhe saa elannon toiminnasta. Yhtenä painopisteenä voitaisiinkin siis pitää kannattavuuden ja tuottavuuden parantamista toimintaa tehostamalla ja niiden seurannan kehittämistä. (Emt. 10.) Laatua on aina pidetty kilpailuetuna. Maaseutumatkailussa laatu vain ymmärretään valitettavan usein suppeasti tuotteen tai palveluiden ominaisuuksina. Laadun kehittäminen onkin usein kohdistunut asiakaspalveluun tuotteisiin tai tuotantoprosessiin liittyviin asioihin. Laadun kehittäminen olisi lisäksi siirrettävä myös henkilöstöön, toiminnan suunnitteluun, asiakassuuntautumiseen, johtamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Painopisteenä laadun kehittämisessä voidaan pitää laatujärjestelmien, kuten Laatutonni, Maakuntien Parhaat, Setla ja Malo, käyttöönottoa ja hyödyntämistä matkailuyrityksissä. Laatujärjestelmän avulla kehitystä voidaan ohjata asiakaslähtöisesti. Sertifioidun laatujärjestelmän avulla asiakas pystyy toteamaan yrityksen perusasioiden olevan kunnossa. (Emt. 11.) Tämän työn kannalta tärkein yksittäinen laatujärjestelmä on maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen luokitus, MALO (Liite 1.). Maaseutumatkailun majoitustilojen laadun arviointi yhtenäisesti koko maassa on mahdollista nimenomaan valtakunnallisen luokituksen avulla. Luokitukseen sisältyvät niin vuokrattavat lomamökit kuin aamiaismajoitus- ja maatilalomapalveluihin kuuluvat majoitustilat. Majoitustilojen on täytettävä tietyt perusvaatimukset ja varsinainen luokitus perustuu kunkin luokan teknisiin vaatimuksiin. Luokitus helpottaa matkailupalveluiden markkinointia, pa-

16 rantaa kuluttajansuojaa ja lisää asiakaslähtöisyyttä. Asiakkailla on mahdollisuus etsiä toiveidensa mukaista majoituskohdetta luokituksen avulla. (Emt. 13.) 13 Yhtenä painopistealueena on kestävä kehitys ja vastuullinen matkailu. Vastuullisessa matkailussa pyritään sovittamaan yhteen matkailun kehittämistavoitteet, kestävän kehityksen periaatteet, ympäristön- ja luonnonsuojelun, sekä paikallisten ihmisten ja matkailijoiden vaatimukset. Maaseutumatkailuyrittäjän ja hänen asiakkaidensa toimintaympäristönä on varsin usein luonnonympäristö haasteineen ja mahdollisuuksineen. Yritysten tulisi toiminnassaan pyrkiä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ja luonnon suomien mahdollisuuksien kestävään hyödyntämiseen. Matkailijamääriemme ollessa vielä kohtalaisen pieniä, ei luontoa toistaiseksi kuormiteta kovinkaan vakavasti. Toisaalta nyt on mahdollisuus suunnitella toimintamalleja, joissa luonnon kuormittaminen säilyy vähäisenä jatkossakin vaikka asiakasmäärät kasvaisivat. Maaseutumatkailussa hyödynnetään muuta matkailua enemmän paikallisuutta, mikä jättää enemmän rahaa paikkakunnalle, eli edistää kestävää kehitystä tukemalla paikallista tuotantoa. (Emt ) Tuotekehitystä tehtäessä tavoitellaan kilpailukyvyn parantamista uusia tuotteita kehittämällä ja monipuolistamalla tuotetarjontaa. Lisäksi jo olemassa olevia tuotteita tulisi kehittää asiakkaiden toiveiden ja yrityksen liikeidean suuntaisesti. Erityisen tärkeää on tuotekehitystyön viriäminen luontaisista lähtökohdista asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyyteen pyrittäessä on ensin selvitettävä asiakkaiden halut ja tarpeet. Suurimmat ongelmat ovatkin esiintyneet asiakkaiden tarveselvityksissä ja palveluiden tuotteistamisessa. Kuluttajansuojalaki säätelee markkinointia sekä kuluttajan ja yrityksen välistä sopimussuhdetta. Tuotteistettujen palveluiden tuleekin vastata annettuja lupauksia ja sovittuja ehtoja. (Emt ) Keskisuomalaisen matkailun painopistealueista työn kannalta merkittäviä ovat nimenomaan kestävä kehitys ja erityisryhmien huomioon ottaminen. Kestävä kehitys ja erityisryhmät on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta nämä näkyisivät matkailukohteita rakennettaessa ja valmiiden kohteiden käytössä. Mökkien ja muiden majoitustilojen rakentamisessa tulisi pyrkiä kunnioittamaan ja hyödyntämään luontoa. Aurinkopaneelit, luonnonmukaiset materiaalit ja muut ympäristöystävälliset ratkaisut yhdessä kohteiden sijoittamisen kanssa takaavat ympäristön

17 14 säilymisen jatkossakin. Ratkaisujen tulisi olla lisäksi sellaisia, että ne edes auttavat ympäristönsuojelua myös käytön aikana. Ekotehokkaalla pienrakentamisella on piilevää kysyntää, jota tulisi herätellä. Matkailuyrittäjätkin ovat valmiita ekotehokkaisiin ratkaisuihin, mikäli niistä ei aiheudu merkittäviä kokonaistaloudellisia lisäkuluja. (Keskisuomalainen, 2003.) Erityisryhmien ottaminen huomioon rakennuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää asiakaslähtöisyyteen, käyttäjäystävällisyyteen ja tätä kautta kilpailuetuun pyrittäessä. Kaikki asiakkaat eivät pysty nauttimaan luonnossa liikkumisesta rajoittavien esteiden vuoksi. Vanhusten lisäksi muidenkin asiakkaiden kuten perheenäitien lastenvaunuineen, pyörätuolipotilaiden ja odottavien äitien liikkumiskyky saattaa olla he i- kentynyt tai rajoittunut. Suuret investoinnit kuten sähkötoimiset ovet ja hissit eivät ole välttämättömiä joka kohteessa, vaan ne saattaisivat jopa karkottaa normaali liikuntakykyisiä asiakkaita hoitokotimaisuudellaan. Sen sijaan suunnittelussa on pyrittävä kokonaisvaltaisesti ottamaan huomioon liikuntarajoitteiset ja helpottamaan heidän asiointiaan tiloissa. Usein pienet yksityiskohdat helpottavat riittävästi liikuntarajoitteisten toimintaa majoitustiloissa. Metrin levyiset ovet kapeampien sijaan, 2 cm:n kynnykset tai ei kynnyksiä ollenkaan ja pesutilojen karhennettu lattiamateriaali tuntuvat ehkä pieniltä tekijöiltä, mutta auttavat suunnattomasti liikuntarajoitteisten toimintaa. Myös ympäristön suunnittelussa tulee olla tarkkana ja varmistaa matkailijan rakenteellisesti esteetön kulku laitureilla, pitkospuilla vessapoluilla jne. Liikuntaesteisille suunnitellut tilat soveltuvat myös muille matkailijoille. (Ahonen 2004, 21.) 2.5 Maaseutumatkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailun ohjelmapalvelut, kuten luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu asettavat myös rakennettaville tiloille erityisvaatimuksia. Työ lähestyy maaseutuma t- kailun ohjelmapalveluita niiden tiloille asettamien vaatimusten kautta. Maaseutuma t- kailu tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen, kuitenkaan pelkkää mahdollisuutta liikkua luonnossa ei voida pitää ohjelmapalveluna. Myös kokouspalvelut ja ruokapalvelut asettavat käytetyille tiloille erityisvaatimuksia. Luontomatkailuun voidaan lukea kuuluviksi kaikki luonnossa tapahtuvat aktiviteetit ja ohjelmapalvelut. Tällaista ohjattua ja rajattua luontomatkailua ovat mm. luontopolut, erilaiset safarit, melontaretket, kalastus, moottorikelkkailu, laskettelu, hiihto ja vaikka

18 15 marjastus. Ohjelmapalveluiden tulisi erityisesti tarjota toimintaa, jota asiakkaat eivät kykene omatoimisesti harrastamaan niiden vaatiman miljöön, välineiden tai ammattitaidon takia. Voidaankin katsoa, että Keski-Suomen monimuotoinen luontokaan ei yksin riitä houkuttelemaan asiakkaita, vaan tarvitaan tuotteistettuja palvelupaketteja. Luontomatkailun tilavaatimukset liittyvät pääasiassa välineiden säilytykseen ja huo l- toon. Luontomatkailun ohjelmapalveluja tarjoavan yrityksen majoitustiloja suunnitellessa huomiota vaativat erityisesti asiakkaiden henkilökohtaisten varusteiden säilyttäminen ja huolto. Riittävät kuivatus- ja säilytystilat on otettava huomioon jo mökkejä suunniteltaessa. Erilaisten reittien ja harrastuspaikkojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnon arvojen säilyttämiseen. Reittien varrella mahdollisesti sijaitsevien taukopaikkojen ylläpito turvataan jo niitä suunniteltaessa materiaalivalinnoilla ja oik e- alla sijoittamisella maastoon. (Ahonen 2004, ) Kulttuurimatkailu on luonteeltaan monimuotoinen. Kaikkien elämän osa-alueiden voidaan katsoa edustavan kulttuuria. Traditiot, historia, uskonto, ruoka, käsityö, arkkitehtuuri, taide, tiede, kieli, työnteko ja vapaa-aika ovat kaikki kulttuurin eri ilmenemismuotoja. Perinteisesti kulttuuri on näkynyt myös rakentamisessa. Uusia rakennuksia suunniteltaessa tulisikin ottaa huomioon lähiympäristön vallitseva rakennuskulttuuri ja sovittaa uudet kohteet jo olemassa oleviin. Lisäksi kulttuurikohteita rakennettaessa tulisi ottaa huomioon myös erityisryhmiä. (Emt ) Kokouspalveluiden toteuttamiseen tarvitaan teknistä välineistöä sekä kokouksen järjestämiseen soveltuva tila. Teknisestä välineistöstä erityisasemassa ovat atk- laitteet, piirtoheitin ja fläppitaulu. Kokousruokailun ja varsinaisen kokouksen järjestämiseksi tulisi olla erilliset tilat. Ruokapalveluiden järjestämiseksi tulee yrittäjällä olla ravintolatasoiset keittiötilat ja mahdollisuus kuljettaa ruoat esimerkiksi mökeille tai ulkoiselle ruokailupaikalle, kuten laavuun. Keittiötiloja suunniteltaessa sähköjärjestelmät, käytetyt pintamateriaalit sekä kalustevalinnat ovat tärkeitä. (Emt ) Hyvinvointimatkailuna voidaan pitää kaikkea, mikä tuo ihmiselle hyvän olon tunteen. Maaseutumatkailua voitaisiinkin laajan määritelmän mukaan pitää kokonaisuudessaan hyvinvointimatkailuna. Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa ottavan Keski-Suomessa ensiaskeleitaan erityisenä, suunnitelmallisena palvelukokonaisuutena. Maakunnassa on joitakin hyvinvointipalveluihin erikoistuneita matkailualan toimijoita ja osa yrityksistä tarjoaa hyvinvointipalveluita muiden palveluiden rinnalla. Sauna onkin perinteisimpiä

19 16 hyvinvointipalvelutuotteita ja se on tarjolla lähes jokaisessa maaseutumatkailuyrityksessä. Lisäksi tarjolla on kursseja jotka liittyvät ruokaan, hyvinvointiin ja hoitoihin. (Emt ) Hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi on vielä paljon tehtävissä. Niin raskaiden ruokien saattaminen kevyemmiksi ja terveyttä enemmän edistäviksi kuin hoitojen monipuolistaminenkin ovat olleet paljon esillä. Työn avulla tärkeää olisi saavuttaa kehitystä hyvinvointia edistävässä rakentamisessa. Luonnonmukaisten rakennusmateriaalien, kuten oljen, hirsien, saven ja puun käytöllä katsotaan olevan hyvinvointia edistävä va i- kutus. Terveellinen rakentaminen voi koostua myös valituista pintamateriaaleista, käytetyistä LVIS-järjestelmistä ja niin edelleen. Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on maakunnassa potentiaalia mutta ei välttämättä vielä riittäviä puitteita. (Emt. 32.) 2.6 Moske-hankkeesta apua maaseutumatkailun kehittämiseen Matkailun verkosto-osaamiskeskusta ja sen perustamisesta seuranneita hankkeita ja toimenpiteitä nimitetään työssämme yhteisesti Moske-hankkeeksi. Valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan mukaan Matkailun verkosto-osaamiskeskus hyväksyttiin vuonna Matkailun verkosto-osaamiskeskus rakentaa kumppaneidensa kanssa matkailusta ja turismista Suomessa kilpailukykyistä elinkeinoa kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Keskeisiä kehittämisalueita matkailun kannalta ovat palveluketjujen johtaminen, muutosten ennakointi ja arviointi sekä uusimman teknologian ja osaamisen käyttöönotto. Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen matkailuelinkeinon kehittämisessä ja tiedon kulun edistäminen ovat osaamiskeskuksen tehtäviä. Tavoitteena osaamiskeskuksella on yrityksien auttaminen palveluiden järjestämisessä asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi sekä tuottamaan lisäarvoa käyttäjille. Uusimpia ja toimivimpia teknisiä sovellutuksia ja malleja pidetään kilpailuedun kannalta merkittävinä suunniteltaessa parempia palveluketjuja. (Toimintasuunnitelma , 1.)

20 17 Neljä solmukohtaa, joilla kullakin on oma erityinen osaamisalansa muodostavat varsinaisen osaamiskeskuksen. Koska ammattitaito on jakautunut solmupisteisiin, puhutaan verkosto-osaamiskeskuksesta. Toimijat ja niiden osaamisalat ovat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Hyvinvointimatkailu Tampere Convention Bureau: Kokous- ja konferenssimatkailu ICT Turku Oy: Kulttuurimatkailu Joensuun yliopisto, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus: Matkailu, vapaa-aika ja joustava elämäntapa (Emt. 1.) Jyväskylän solmupiste on asettanut vaikuttavuustavoitteikseen Suomen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämisen erityisesti hyvinvointimatkailumaana. Matkailun kilpailukykyä halutaan edistää solmukohtien tuottamaa osaamista hyödyntämällä, sekä parantaa matkailualan yritysten tulosta lisäämällä näiden liiketoiminnallista osaamista. Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen avulla Jyvässeudulle tulisi muodostaa merkittävä hyvinvointimatkailun ja matkailun liiketoimintaosaamisen keskittymä. Vaikuttavuustavoitteisiin pyrittäessä on erityisesti pyrittävä hyödyntämään nykyistä osaamista ja uusinta teknologiaa ja tietotaitoa. Luovat ideat ja syvällinen osaaminen matkailualalla yhdessä korkeatasoisen liiketoiminnan kanssa takaavat kilpailuetua tulevaisuudessa. Tavoiteltaessa kilpailuetua on uuden tiedon hyödyntäminen ja jakaminen ensiarvoisen tärkeää. (Emt. 1.) Visiona Jyväskylän solmukohdalla on kehittää innovaatioita palveluketjujen kehittämiseksi ja synnyttämiseksi Suomessa. Kehitettyjen palveluketjujen tulisi hyödyntää ICteknologiaa ja täyttää kansainväliset laatuvaatimukset. Palveluketjujen innovoinnissa käytetään syvällistä hyvinvointi- ja asiakasosaamista. (Emt. 2.) Jyväskylän solmukohta toteuttaa vaikutusalueellaan hanke-, kehittämis-, tutkimus- ja koulutustoimintaa yhdessä matkailun huippuyritysten sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyöllä muiden solmukohtien kanssa on mahdollista moninkertaistaa Jyväskylänkin resurssit. Hankittu osaaminen tulisi jakaa muiden solmukohtien ja matkailuyrittäjien käytettäväksi, samoin muiden hankkima osaaminen tulisi haalia osaksi Jyväskylän solmukohdan tietotaitoa. Systemaattinen alueen yritysten kehittäminen johtaa kilpailuedun saavuttamiseen kestävän hyvinvointimatkailun avulla. Toiminnallisina vahvuuksina Jyväskylän solmukohdassa ovat toimivat yritys-

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA? KUUSAMON STRATEGIA 2021 VISIO Kaikkien aikojen Kuusamo, elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen pohjolan luontopääkaupunki

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI sa, myynti- tai neuvontapalveluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan ja tekemällä yhteistyötä

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. 25.1.2013 Oulun Serviisi 2 Oulun Serviisi palvelee oululaisessa arjessa Maittava ja terveellinen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot