TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA Tilasuunnitteluohjeen laatiminen mökkimatkailuyrittäjille Juha-Petri Ahonen Juha Hanhikoski Opinnäytetyö Huhtikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) AHONEN, Juha-Petri HANHIKOSKI, Juha Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 101 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka Työn nimi TOIMINNALLINEN TILASUUNNITTELU MÖKKIRAKENTAMISESSA Tilasuunnitteluohjeen laatiminen mökkimatkailuyrittäjille Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) PARTANEN, Eila Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, MOSKE Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli laatia tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjien käyttöön. Toimeksianto työn aloittamiseksi tuli Matkailun verkosto-osaamiskeskukselta. Kohderyhmänä olivat keskisuomalaiset mökkimatkailuyrittäjät. Tilasuunnitteluohjeen tavoitteena oli vastata mökkirakentamisen kasvaviin haasteisiin. Työn tarkoituksena oli myös selvittää muutostöiden ajankohtaisuus ja onnistuneisuus keskisuomalaisissa mö kkiyrityksissä. Mökkiyritysten muutostöiden ajankohtaisuuden ja onnistuneisuuden selvittäminen toteutettiin haastattelututkimuksena puhelimitse. Kyselyyn valittiin 45 yritystä 86 keskisuomalaisen hyvinvointimatkailuyrityksen joukosta. Lisäksi keskusteltiin myyntiedustaja Kalevi Laajiston kanssa ja selvitettiin mökkimatkailuyrittäjien tilasuunnitteluvalmiuksia. Tietoperustalla selvitettiin mökki- ja hyvinvointimatkailun perusteita, Moske-hankkeen toimintaa sekä rakennusprosessin kulkua ja toiminnallisen tilasuunnittelun perusteita. Haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, että mökkiyrittäjät ovat aktiivisia rakennuttajia ja t i- lojensa kehittäjiä sekä kiinnostuneita toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Keskustelun perusteella selvisi, että mökkiyrittäjien tilasuunnittelun edellytyksissä on vielä parannettavaa. Tietoperustasta kävi ilmi, että hyvinvointimatkailu ja kehittyvä mökkilomailu asettavat uusia haasteita tilasuunnittelulle. Tietoperustasta havaittiin, että lomamökkien toimivuutta ja käytettävyyttä on mahdollista kohentaa toiminnallista tilasuunnittelua käyttämällä. Työn tuloksena syntyi tilasuunnitteluohje mökkiyrittäjien käyttöön. Tilasuunnitteluohjetta varten oli olemassa selkeä tarve. Tilasuunnitteluohje on ajankohtainen, koska tutkimuksista käy ilmi, että mökkimatkailuyrittäjät kehittävät tilojaan ja toimintaansa jatkuvasti. Tilojen on vastattava niiden yhteydessä tehtävien toimintojen, kuten hyvinvointi- ja ohjelmapalveluiden vaatimuksia. Avainsanat (asiasanat) Toiminnallinen tilasuunnittelu, hyvinvointi, mökit, rakennussuunnittelu, majoitus, matkailun kehittäminen Muut tiedot Tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjille työn liitteenä

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis AHONEN, Juha-Petri HANHIKOSKI, Juha Pages 101 Confidentia Language Finnish Until Title FUNCTIONAL FACILITY PLANNING IN BUILDING COTTAGES Developing Facility Planning Instruct ions for Cottage Rental Entrepreneurs Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor(s) PARTANEN, Eila Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to develop facility planning instructions for cottage rental entrepreneurs. The target group were the cottage rental entrepreneurs in Central Finland. The goal for the facility planning instructions was to be able to answer the new challenges of tourism. Another aim was to define the topicality and success of the construction work done in rental cottages. The topicality and success of the construction work was defined by an interview survey conducted by phone. 45 companies of 86 wellness tourism companies in Central Finland were chosen for the interview. Additional development discussion on the necessities for functional facility planning was had with the sales agent Kalevi Laajisto. The theoretical framework focused on the basics of wellness and cottage tourism and the operations of The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism. In addition the phases of the construction process and the basics of functional facility planning were discussed. The results of the interview survey showed that the cottage holiday entrepreneurs are active builders and facility developers interested in functional facility planning. The development discussion showed that the qualifications for the cottage entrepreneurs to do facility planning were incomplete. The theoretical information showed that wellness tourism and developing cottage holiday set new challenges for the facility planning. As the result of this thesis facility planning instructions for the cottage holiday entrepreneurs were published. The facility planning instructions are current, because the research shows that the cottage entrepreneurs develop their facilities and activities constantly. The facilities must answer the purpose and be up to the standards. Keywords Functional facility planning, well-being, wellness, cottages, cabins, accommodation, developing of tourism Miscellaneous Facility Planning Instructions for Cottage Rental Entrepreneurs enclosed

4 SISÄLTÖ 1 1 TILASUUNNITTELUN TARVE MÖKKIMATKAILUSSA MÖKKILOMAT OSANA HYVINVOINTIMATKAILUA HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ MATKAILUN TULEVAISUUDEN TRENDIT MAASEUTUMATKAILUN NYK YTILA MAASEUTUMATKAILUN PAINOPISTEET MAASEUTUMATKAILUN OHJELMAPALVELUT MOSKE-HANKKEESTA APUA MAASEUTUMATKAILUN KEHITTÄMISEEN TOIMIVUUTTA MÖKKIEN TILARATKAISUIHIN RAKENTAMINEN MAASEUTUMATKAILUSSA MAASEUTUMATKAILUYRITYSTEN MAJOITUSTILOJEN LUOKITTELU TOIMIVUUSAJATTELU MÖKKIEN SUUNNITTELUSSA Toimivuusajattelusta apua mökkien suunnitteluun Elinkaariajattelusta apua mökkien suunnitteluun Tilapa-hankkeesta apua mökkien suunnitteluun RAKENNUSPROSESSIN VAIHEET TUTUKSI MÖKKIRAKENTAJALLE Tarveselvitys ja hankesuunnittelu Rakennussuunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto RAKENTAMISEN LUPA-ASIAT TUTUKSI MÖKKIRAKENTAJALLE TILASUUNNITTELUOHJEITA MÖKKIRAKENTAJALLE Eteinen Keittiö Makuuhuone Olohuone Pesutilat ja wc Säilytystilat...46

5 2 4 TILASUUNNITTELUOHJE MÖKKIEN SUUNNITTELUN AVUKSI HAASTATTELUTUTKIMUS MUUTOSTÖIDEN KARTOITTAMISEKSI Haastattelututkimuksen suunnittelu ja tavoitteet Haastattelututkimuksen suoritus ja tulokset MÖKKITUOTTAJAN NÄKÖKULMIA SUUNNITTELUUN Keskustelun suunnittelu ja tavoitteet Keskustelun tulokset TILASUUNNITTELUOHJEEN LAATIMINEN MÖKKIEN SUUNNITTELUN TUEKSI POHDINTA...61 LÄHTEET...68 LIITTEET...73 LIITE 1. MAASEUTUMATKAILUN MAJOITUSTILOJEN VALTAKUNNALLINEN LUOKITUS...73 LIITE 2. HAASTATTELUTUTKIMUSLOMAKE...73 LIITE 3. TILASUUNNITTELUOHJE MÖKKIMATKAILUYRITTÄJILLE...73 KUVIOT KUVIO 1. Yritysten kiinnostus yhteistyöhön...49 KUVIO 2. Muutostöiden jakaantuminen yrityskohtaisesti...50 KUVIO 3. Yrittäjien arvio muutostöiden onnistumisesta...51 TAULUKOT TAULUKKO 1. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysi...11

6 3 1 TILASUUNNITTELUN TARVE MÖKKIMATKAILUSSA Tämän työn tekemiseen on ryhdytty kahden toisistaan täysin erillisen hankkeen myötä esille nousseiden tarpeiden pohjalta. Matkailun verkosto-osaamiskeskus, joka kehittää matkailusta ja turismista Suomessa kilpailukykyistä elinkeinoa, antoi toimeksiannon tilasuunnitteluohjeen luomiseksi mökkiyrittäjille. Tilapa-hanke, jonka tavoitteena on ollut toimitilojen kehittäminen, tarjosi meille mallin tilasuunnitteluohjeen luomisesta. Tarpeet matkailualan yritysten tilojen kehittämiseksi entistä toimivammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi ovat muodostuneet haettaessa kilpailukykyä ja tehokkuutta yritysten toimintaan Keski-Suomessa. Lähtökohtina työlle voidaan pitää projektien määrittelemiä painopistealueita: asiakaslähtöisyys, toiminnallisuus, hyvinvointi sekä uusimman teknologian ja tietotaidon hyödyntäminen kehitettäessä matkailuelinkeinoa ja rakennettaessa uusia toimitiloja. Tilojen kehittämisen tarpeeseen on mahdollista vastata toiminnallista tilasuunnittelua kehittämällä. Työssä tarkastellaan tilasuunnittelua erityisesti toiminnallisuuden näkökulmasta, jossa otetaan huomioon työntekijän, mökkiyrittäjän ja asiakkaan odotukset ja vaatimukset tilojen käyttäjinä. Tilasuunnittelun kannalta eri käyttäjäryhmien kohteelle esittämät vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Tilan toimivuuden arvioinnissa erilaiset näkemykset on kartoitettava ja otettava huomioon suunnittelussa. Toimivuusajattelu on tullut yhä vahve m- min osaksi tilasuunnittelua ja rakentamista. Mökkiyrittäjillä ei kuitenkaan välttämättä ole ollut riittävästi aikaa paneutua toiminnallisen tilasuunnittelun tehokkaaseen toteuttamiseen. Aihetta onkin lähestytty varsin laajasti matkailuyrittäjien työn tukemiseksi. Vaikuttavia näkökulmia ovat lisäksi hyvinvointimatkailun tilasuunnittelulle asettamat uudet va a- timukset. Hyvinvointimatkailun edistämiseksi tilojen on vastattava erilaisten lomailijoiden toiveita ja vaatimuksia sekä edistettävä yritysten toimintaa hyvinvointipalvelujen tuottajina. Tämän työn perusteena on mökkiyrittäjien tietotaidon lisääminen toimivuusajattelun hyödyntämiseksi mökkien rakennushankkeissa.

7 4 Tietotaidon kehittämisen perusteena ovat matkailualan jatkuva kehittyminen sekä jatkuva rakentaminen alan yrityksissä. Alan kehittymisen perusteena ovat kuluttajien kasvavat vaatimukset ja vaihtoehtojen lisääntyminen matkakohteita valittaessa. Tämä työ tarjoaa mahdollisuuden yrittäjille parantaa omaa asemaansa kovenevassa kilpailutilanteessa. Aikaisemmin toiminnallista tilasuunnittelua ovat tutkineet tilapalveluiden näkökulmasta lehtori Eila Partanen ja lehtori Soili Partanen Tilapa-hankkeen yhteydessä. Hyvää tietoa rakentamisesta, suunnittelusta ja käytöstä on saatavissa Rakennustietosäätiön RTkorteista. Korkeakoulujen tuottamaa tutkimustietoa rakentamisesta, rakennushankkeen vaiheista ja tilasuunnittelusta on esillä myös Internetissä. Hyvinvointimatkailua on aie m- min käsitelty opinnäytetöissä, erilaisissa matkailun kehittämisohjelmissa ja Matkailun edistämiskeskuksen julkaisuissa. Matkailun osaamiskeskus kehittää sekin hyvinvointimatkailua. Tilasuunnittelusta ja hyvinvointimatkailusta on siis olemassa tutkimustietoa ja aineistoa. Työssä perehdyttiin hyvinvointimatkailuun, maaseutumatkailuun, rakentamiseen, rakennussuunnitteluun ja rakennushankkeen kulkuun sekä tilavaatimuksiin lomamökeissä. Tutkittavaksi alueeksi muodostui rakentaminen ja peruskorjaus pienissä ja keskisuurissa hyvinvointimatkailuyrityksissä Keski-Suomessa. Kehittämisen kohteeksi valittiin toiminna l- linen tilasuunnittelu mökkirakentamisessa. Mökkirakentamisen tilasuunnittelulle haasteita asettaa erityisesti kasvava ohjelmapalvelutarjonta. Työn tehtävänä on herättää matkailualan toimijat harkitsemaan toiminnan tiloilleen asettamia vaatimuksia. Toimeksianto työn aloittamiseksi tuli Moskelta, joka on vuonna 2003 perustettu valtakunnallinen ma t- kailun verkosto-osaamiskeskus. Mosken Jyväskylän solmukohdan toimin nallinen yksikkö on Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Työn keskittyminen Keski-Suomen alueelle onkin perusteltua, koska Jyväskylässä sijaitsee verkosto-osaamiskeskuksen hyvinvointimatkailun solmukohta. Työn tavoitteena oli laatia tilasuunnitteluohje mökkimatkailuyrittäjille (Liite 3.). Tehtävään ryhdyttiin perehtymällä aiempiin tutkimuksiin, alan kirjallisuuteen ja rakentamisprosessien ajankohtaisuuteen hyvinvointimatkailuyrityksissä. Tavoitteena on ohjeen avulla kehittää toiminnallista tilasuunnittelua mökkimatkailuyrityksissä. Työstä on konkreettista hyötyä työelämälle, koska se antaa vastauksia matkailualan kasvaneisiin tilahaasteisiin.

8 5 Työ syventää osaamistamme tilasuunnittelun kehittämisessä ja laajentaa näkemystämme laadukkaan palvelutarjonnan tuottajina sekä kehittäjinä. Työstä on meille hyötyä hahmottaessamme alan monipuolisia haasteita. Tämä opinnäyte avaa meille uusia mahdollisuuksia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattilaisina. 2 MÖKKILOMAT OSANA HYVINVOINTIMATKAILUA 2.1 Hyvinvointimatkailu käsitteenä Matkailu, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin, on määritelty hyvinvointimatkailuksi. Hyvinvointimatkailun tarkoituksena on matkailijan terve ydentilan ylläpitäminen ja edistäminen sekä vireen antaminen elämään. Hyvinvointimatkailun ei siis tarvitse välttämättä parantaa sairauksia tai kohentaa kuntoa. Kun asiakas saa matkailusta yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka kohottaa fyysistä ja psyykkistä virettä, voidaan puhua hyvinvointimatkailusta. (Toimintasuunnitelma , 4.) Ihmistä ja hänen hyvinvointiansa kokonaisvaltaisemmin käsittävää matkailua pidetään hyvinvointimatkailuna. Tavoiteltaessa kokonaisvaltaista hyvinvointia matkailun avulla on keinoja ja tyylejä varsin monia. Hyvinvoinnin kokeminen ja sitä kautta hyvinvointimatkailu on yksilöllistä. Hyvinvointia voivat olla vaikkapa luonnonrauha, aktiivinen liikunta, kylpylähoidot, terveellinen ruokavalio, omien rajojen kokeileminen tai vain ylellinen joutenolo. Hyvinvointimatkailu voidaan jakaa myös seuraavasti: terveysmatkailu, liikuntamatkailu, lomamatkailu ja wellness- matkailu. (Lackman & Verhelä 2003, 140.) Matkailutarjontaa, jolla pyritään elämänlaadun kohottamiseen henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäämällä, kutsutaan hyvinvointimatkailuksi. Terveysmatkailu, työkykyä ylläpitävä matkailu (tyky) ja wellness-matkailu ovat niitä osa-alueita, joihin hyvinvointimatkailun voidaan katsoa jakaantuvan. Myös hyvinvointia yleisesti tukevaa tavallista matkailua vo i- daan pitää osana hyvinvointimatkailua. Lopputuotteeksi pyritään saamaan aikaan asiakkaan tarpeita vastaava, räätälöity palvelupaketti, joka voi sisältää mm. saunomista, he m- motteluhoitoja, terveellistä ja hyvää ruokaa sekä aktiivisia liikunta-, kulttuuri- ja harraste-

9 6 palveluita. Hyvinvointiteknolo gian ja terveydenhoidon tutkimuksen korkea taso yhdessä räätälöityjen palvelupakettien kanssa takaavat kilpailuedun maamme hyvinvointimatkailulle. (Päätuoteryhmät: Hyvinvointimatkailu 2004.) Terveysmatkailun ja wellness-matkailun ero on matkustusmotiiveissa. Terveyden edistäminen ja kunnossapito ovat wellness-matkailijan tärkeimpiä matkustusmotiiveita, kun taas terveysmatkailussa motiivina toimii jonkin sairauden parantaminen. Silti kumpaakin voidaan pitää hyvinvointimatkailun osa-alueena. (Kaufmann & Mueller 2001, 5-7.) Hyvinvointimatkailuun ja hyvinvointipalveluihin sisällytetään usein kaikki, mikä antaa ihmisille hyvän olon ja virkistäytymisen tunteen. Ruumiin terveyden sekä mielen ja sielun hyvinvoinnin edistämisen on katsottu olevan hyvinvointimatkailun perimmäisenä tavoitteena. Terveysmatkailussa parannetaan jo syntyneitä vammoja, kun taas hyvinvointimatkailun voidaan katsoa olevan ennalta ehkäisevää toimintaa. Hyvinvointipalvelupaketteihin kuuluvat usein pehmeät hoitokeinot, itsehoidon opiskeleminen ja luonnonmukainen para n- taminen. (Ahtola 2002, 20.) Kalifornian liittovaltion yliopistossa vastuuntuntoista ja terveitä valintoja korostavaa elämäntyyliä pidetään wellnessinä. Yksilöä koskevien osa-alueiden keskinäinen tasapaino johtaa henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Ihmisen hyvinvoinnin osa-alueiksi luetaan sosiaalinen, kulttuurinen, henkinen, fyysinen, emotionaalinen, älyllinen ja elämä nlaadullinen hyvä olo. (Hentinen 2002, 19.) Tarve irtautua arjesta voimakkaiden kokemusten ja elämysten avulla on kuvaavaa tämän hetken matkailijoille. Palvelun tarjoajien tehtäväksi muodostuu elämysten kokemisen fyysinen mahdollistaminen tarjoamalla matkailijoille välineet ja tilat. Varsinainen elämys on jokaisen ihmisen oma kokemus jostakin miellyttävästä. Nykyään ihmiset painottava tkin elämänlaatua ja sisältöä sekä työelämässä että vapaa-ajalla ja keskittyvät itseensä ja hyvinvointiinsa. Ihmiset ottavatkin vastuuta omasta elämästään ja tekevät tietoisia terveellisiä valintoja. (Lackman & Verhelä 2003, 32.) Henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu, lisääntynyt taloudellinen riippumattomuus ja elämänrytmin nopeutuminen ovat osaltaan kasvattaneet terveyteen ja hyvinvointiin liitty-

10 7 vien palveluiden kysyntää. Epävarmuus ja huoli kuormittavat tämän hetken eurooppalaisia. Tällainen levottomuus ohjaa etsimään tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa. (Lindgren 2003, ) Oman terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin takaaminen ovat hyvinvointimatkailijan motiivit valittaessa matkakohdetta ja palvelupakettia. Asiakkaat vaativatkin paketilta monipuolisuutta ja mahdollisuutta valita oman mielenkiinnon mukaisia osapalveluita, kuten kauneudenhoitoa tai kulttuuria. Kylpylä-, kokous-, kongressi-, liikunta-, kulttuuri-, elämys-, ohjelma-, koulutus-, ja opintomatkat sekä retriitit muodostavat hyvinvointimatkailusektorin. Laajasti tulkiten lähes mitä tahansa mielihyvää ja terveyttä edistävää matkailua voidaan pitää hyvinvointimatkailuna. Wellness-teemaa ei ehkä voidakaan pitää parhaana hyvinvointimatkailun kuvaajana, sillä se on varsin monimuotoinen eikä aina vastaa asiakkaan odotuksia. (Emt ) Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen toteaa haastattelussaan (Miksi kiinalainen tulisi pohjolaan? 2003.), että hyvinvointimatkailu on uusi ja nousussa oleva trendi. Virkistyslomat, joilla vierailijat tulevat elvyttämään kehoa ja mieltä, ovat kasvattaneet suosiotaan. Hyvinvointimatkailun tarkoituksena on olla loman jälkeen paremmassa ja eheämmässä kunnossa kuin sitä e nnen. Ruuhkaisten ja täysien suurkaupunkien kiireisille asukkaille tällaiset lomat ovat erityisen suositeltavia. 2.2 Matkailun tulevaisuuden trendit Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa ja he ovat entistä kokeneempia matkailijoita. Lisäksi tulevaisuuden matkailijat ovat nuoria, varakkaita, vaativia ja ympäristötietoisia. WTO arvioi matkailevien ihmisten osuuden kasvavan vuosikymmenen loppuun me nnessä nykyisestä 3,5 prosentista 7 % prosenttiin, aasialaisten matkailijoiden lisääntyessä eniten. Kilpailussa asiakkaista keskinen Itä-Eurooppa on kilpailukyk yinen: siellä on kohteita niin rantalomalle kuin talvilomallekin, mutta myös kulttuuri- ja kaupunkilomakohteita. Eurooppalaisten tekemät lomamatkat oletettavasti lyhenevät kestoltaan ja äkkilähdöt kasvattavat suosiotaan. (Ahonen 2004, 3.)

11 8 Todennäköisiä kasvusegmenttejä ovat seniorit, liikematkustajat, sukulaisvierailut, kaupunkilomat, talven aurinkolomat, päivämatkat, seikkailulomat ja yhteisöjen ryhmämatkat. Lomalla halutaan laatua ja vastinetta rahalle. Aktiviteetit, jotka tyydyttävät kulttuurin, älyn ja liikunnan tarpeita, ovat entistä suositumpia, kun taas perinteiset S:t (Sea-Sand-Sun-Sex- Sangria) menettävät houkuttelevuuttaan niihin liittyvien vaarojen vuoksi. (Emt. 3.) Matkailutarjonnan on erikoistuttava menestyäkseen kiristyvässä kilpailussa, yksilöllisyys korostuu ja markkinat sirpaloituvat entisestään. Räätälöidyt tuotteet ja yksilöllisten tarpe i- den tyydyttäminen korostuvat ja kuluttajakäyttäytymisen tunteminen sekä psykologia ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Matkailussakin unelmat ja tunteet kasvavat yhä tärkeämmiksi, ja mielikuvia luova matkailu tulee menestymään. Seikkailu, rakkaus, perhe, yhdessäolo, hoiva ja huolenpito, perinteiset arvot, harrastukset ja erilaiset vakaumukset ovat tulevaisuudessa matkailukohteiden valintaa määrääviä tekijöitä. Tuotekehityksestä tulee yhä enemmän kohdennettua ja teemasuuntautunutta, esimerkiksi viihteeseen, jännitykseen ja oppimiseen. Kohteiden imagon merkitys tulee kasvamaan. (Emt. 3.) Mökkimatkailulla on mahdollista vastata erityisesti kasvavaan yhdessäolo- ja harrastusmahdollisuuksien kysyntään. Senioreiden ja ryhmämatkailijoiden määrän kasvu tulevaisuudessa on pidettävä mielessä mökkilomakohteita suunniteltaessa. Mökkimatkailukohteiden suunnittelussa on otettava huomioon mökkimatkailun asema maaseudun hyvinvointima tkailuna jatkossa. 2.3 Maaseutumatkailun nykytila Vuoden 2002 syksyllä maaseutumatkailun teemaryhmän rekisterissä oli yritystä. Luonto- ja ohjelmapalveluyrityksiä syntyy jatkuvasti lisää ja niitä on arvioitu olevan noin 600. Maaseutumatkailutoiminta on ympärivuotista, ja se on usein ainoastaan toimijoiden sivuelinkeinona. Mökkivuokrauksen voidaan katsoa olevan taloudellisesti tärkeintä maaseutumatkailussa ja tarjontaa on noin mökin verran. Ravitsemispalveluita on tarjo l- la noin puolessa kohteista, ja useilla yrittäjillä on tarjolla myös harrastusmahdollisuuksia. Ohjelmapalveluiksi ei voida katsoa pelkkää mahdollisuutta hiihtämiseen tai kalastamiseen. Toiminnan on oltava ohjattua, jotta se katsotaan ohjelmapalveluksi. Maaseutumatkailun

12 9 kehittämisen päätavoitteina on lisätä alan liikevaihtoa ja sen tarjoamia työpaikkoja, para n- taa maaseutumatkailuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä luoda edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle. Avainasemassa näissä pyrkimyksissä on majoitustilojen kapasiteetin käyttöasteen kasvattaminen. Majoitustilojen käyttöasteet ovat pysyneet samalla tasolla useiden vuosien ajan kokonaiskäyttöasteen ollessa noin 25 prosenttia ja mökkien noin 30 prosenttia. (Maaseutumatkailun strategia ja kehittämisohjelma 2002.) Tämä työ pyrkii omalta osaltaan käyttöasteen parantamiseen. Parantamalla majoitustilojen houkuttavuutta lisätään asiakkaita, ja käyttöaste kasvaa. Tilat houkuttavat asiakkaita sitä paremmin, mitä toimivampia ne ovat. Työssä pyritään ottamaan huomioon myös ohjelmapalveluiden ja tilavaatimusten väliset suhteet. Ongelmaa lähestytään tekemällä tilasuunnittelua tutuksi matkailualan toimijoille. Vuonna 2003 Keski-Suomessa tilastoitiin 462 maaseutumatkailuyritystä ja 274 mökkiyritystä, joilla oli yhteensä 616 vuokrattavaa mökkiä eli 2,25 mökkiä yritystä kohden. Ohje l- mapalveluja tarjottiin 166 yrityksessä, ruokapalveluja 146 yrityksessä, liikuntapalveluita oli 48 yrityksessä sekä kokous- ja juhlapalveluita 105 yrityksessä. Mökkiyrittäjien määrän lisääntyessä keskimääräinen mökkimäärä yritystä kohden on pysynyt samalla tasolla. Keskisuomalainen yrityskenttä on aktiivinen, siinä tapahtuu muutoksia koko ajan ja palveluja kehitetään. Päätoimiset matkailuyritykset Keski-Suomessa ovat nuorempia kuin ma t- kailutoimintaa sivutoimenaan tai harrastuksenaan järjestävät. Suurin osa keskisuomalaisista toimijoista palvelee asiakkaitaan ympäri vuoden ja vain noin neljäsosa on avoinna ainoastaan kesäisin. (Ahonen 2004, 5-7.) Maaseutumatkailun kohderyhminä Keski-Suomessa ovat erityisesti yritykset ja perheet. Yksityiset asiakkaat ovat kiinnostuneita luontomatkailusta. Perhelomalle Keski-Suomeen tullaan usein pääkaupunkiseudulta ja muista isoista kaupungeista, kokouksia järjestetään lähiseudun asiakasryhmille. Ohjelmapalveluyrittäjille kesä on huippusesonkia, vaikka as i- akkaat jakaantuvatkin melko tasaisesti ympäri vuoden. Ruokapalveluyrittäjille on syksy kiireisintä aikaa kokousten takia, joulun alla tulevat pikkujouluasiakkaat ja kesällä työllistävät perhejuhlat, kuten häät ja konfirmaatiot. Kouluryhmät ovat usein Keski-Suomesta, ja muut ryhmämatkalaiset tulevat eri puolilta Suomea ja Eurooppaa. Mökkiasiakkaista viidesosa on ulkomaalaisia, suurimpina ryhminä venäläiset, saksalaiset ja espanjalaiset.

13 Mökkiyrittäjät eivät kilpaile niinkään keskenään kuin muita matkailukohteita, kuten huvipuistoja ja kylpylöitä vastaan. (Emt. 7-8.) 10 Keski-Suomen alueella maaseutumatkailun päätuoteryhmä on mökkilomat. Kilpailullista vahvuutta yrityksille haetaan verkostoitumalla ja kehittämällä laatua. Yhteistyöhön on pyrittävä myös kilpailijoiden kanssa. Mökkimatkailun kasvavaan kysyntään on markk inoilla vahva usko. Vanhat ja uudet yrittäjät rakentavat jatkuvasti lisää toimitiloja. Näissä rakentamisprojekteissa on mahdollista kilpailla keskittymällä laatuun. Tässä työssä tuodaan ilmi rakennussuunnittelun merkitys mökkiyritys ten liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi selvitetään rakennussuunnittelun kehittämistä. Toiminnallinen aspekti tilasuunnittelussa mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen ilman tilojen asettamia rajoituksia. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysista (Taulukko 1.) käy ilmi, että maakunnan mahdollisuudet ovat tässäkin työssä ilmi tulevat luontomatkailun kehittäminen, sesonkien pidentyminen, yrittäjien osaamisen kehittyminen sekä verkostoituminen ja yhteistyö. SWOT-analyysissa (Taulukko 1.) ilmeneviin uhkiin ei matkailualan toimijoilla juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Silti myös uhat on tiedostettava, ja niihin on yritettävä vaikuttaa toimimalla järjestäytyneesti esimerkiksi julkisen liikenteen ja tie- ja rataverkoston kehittämisen puolesta. Mahdollisina heikkouksina SWOT-analyysi (Taulukko 1.) luettelee muun muassa yhteistyön puutteen, asiakaslähtöisyyden puutteen ja osaamattomuuden markkinoinnissa. Näihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa kouluttamalla yrittäjiä, järjestämällä verkostoitumismahdollisuuksia, kuten Moske-hanke sekä jakamalla tietoa ja kokemuksia alan toimijoiden kesken. Vahvuudet, joita SWOT-analyysi (Taulukko 1.) mainitsee, ovat pitkät perinteet toiminnassa, toiminnan ympärivuotisuus, hyvä sijainti sekä vakavaraiset ja tuottavat yritysmallit. Vahvuuksia on edelleen kehitettävä ja niiden avulla toimintaa tulisi tehostaa. Vahvuuskenttää voidaan laajentaa osaamista kehittämällä, hyödyntämällä maakunnan mahdollisuuksia maaseutumatkailussa ja vahvistamalla heikoiksi tiedettyjä osa-alueita.

14 11 Taulukko 1. Keski-Suomen maaseutumatkailun SWOT-analyysi Mahdollisuudet Verkostoituminen ja yhteistyö Uusien markkina-alueiden avautuminen Yrittäjien osaamisen paraneminen Luonto ja lukuisat järvet Sesonkien pidentyminen lomien uudenlaisen rytmittymisen ansiosta Koti- ja ulkomaiset matkatoimistot kiinnostuvat maaseutumatkailutuotteiden myynnistä Heikkoudet Maaseutumatkailun maakunnallisen yhteistyön puute Maaseutumatkailun tunnettuuden ja imagon puute Pitkäjänteisyyden puute tuotekehityksessä Myynnin hajanaisuus Asiakas- ja markkinalähtöisyyden puute Markkinoinnin sirpaleisuus ja lyhytjänteisyys Kirjava laatu Perustietojen puute alasta Uhat Kansallinen/kansainvälinen lama Liiketoiminnallisen yhteistyön puute jatkuu Kehityksen pysähtyminen Liian pienet ja irralliset hankkeet Julkinen liikennepolitiikka Itä-Euroopan maaseutumatkailun kehittyminen kilpailijaksi Vahvuudet Toiminta on ympärivuotista Toiminnalla on Keski-Suomessa pitkät perinteet Hankerahat Hyvä sijainti lähimarkkinoihin nähden Useita maaseutumatkailua myyviä matkatoimistoja Liikevaihto ammattimaisesti toimivissa yrityksissä kohtuullinen Elinvoimainen maakuntakeskus (Ahonen 2004, 7.)

15 Maaseutumatkailun painopisteet Kannattavalle markkinointirakenteelle Keski-Suomessa on mahdollista muodostaa selkeä pohja tukemalla ja kehittämällä maakuntaidentiteettiä. Keski-Suomeen yhdistetään jo nyt vahvasti S:t Sauna, Snow, Ski, Slalom, Safaris, Silence ja Sleep sekä W:t Woods ja Water. Näitä mielikuvia tukemalla ja entisestään vahvistamalla saavutetaan selkeyttä mielikuvamarkkinoinnissa. (Ahonen 2004, 10.) Maaseutumatkailuyrittäjät eivät valitettavasti pidä edes oman taloutensa tunnuslukujen, kuten käyttöasteiden, asiakasmäärien ja liikevaihdon seurantaa tärkeänä. Samoin aukkoja on kirjallisen asiakaspalautteen keräämisessä ja analysoinnissa. Yrittäjien käsitykset kannattavuudesta ja tuottavuudesta poikkeavat maaseutumatkailussa vahvasti markkinoiden yleiskäsityksestä. Maaseutumatkailuyrittäjälle riittää usein, että perhe saa elannon toiminnasta. Yhtenä painopisteenä voitaisiinkin siis pitää kannattavuuden ja tuottavuuden parantamista toimintaa tehostamalla ja niiden seurannan kehittämistä. (Emt. 10.) Laatua on aina pidetty kilpailuetuna. Maaseutumatkailussa laatu vain ymmärretään valitettavan usein suppeasti tuotteen tai palveluiden ominaisuuksina. Laadun kehittäminen onkin usein kohdistunut asiakaspalveluun tuotteisiin tai tuotantoprosessiin liittyviin asioihin. Laadun kehittäminen olisi lisäksi siirrettävä myös henkilöstöön, toiminnan suunnitteluun, asiakassuuntautumiseen, johtamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Painopisteenä laadun kehittämisessä voidaan pitää laatujärjestelmien, kuten Laatutonni, Maakuntien Parhaat, Setla ja Malo, käyttöönottoa ja hyödyntämistä matkailuyrityksissä. Laatujärjestelmän avulla kehitystä voidaan ohjata asiakaslähtöisesti. Sertifioidun laatujärjestelmän avulla asiakas pystyy toteamaan yrityksen perusasioiden olevan kunnossa. (Emt. 11.) Tämän työn kannalta tärkein yksittäinen laatujärjestelmä on maaseutumatkailuyritysten majoitustilojen valtakunnallinen luokitus, MALO (Liite 1.). Maaseutumatkailun majoitustilojen laadun arviointi yhtenäisesti koko maassa on mahdollista nimenomaan valtakunnallisen luokituksen avulla. Luokitukseen sisältyvät niin vuokrattavat lomamökit kuin aamiaismajoitus- ja maatilalomapalveluihin kuuluvat majoitustilat. Majoitustilojen on täytettävä tietyt perusvaatimukset ja varsinainen luokitus perustuu kunkin luokan teknisiin vaatimuksiin. Luokitus helpottaa matkailupalveluiden markkinointia, pa-

16 rantaa kuluttajansuojaa ja lisää asiakaslähtöisyyttä. Asiakkailla on mahdollisuus etsiä toiveidensa mukaista majoituskohdetta luokituksen avulla. (Emt. 13.) 13 Yhtenä painopistealueena on kestävä kehitys ja vastuullinen matkailu. Vastuullisessa matkailussa pyritään sovittamaan yhteen matkailun kehittämistavoitteet, kestävän kehityksen periaatteet, ympäristön- ja luonnonsuojelun, sekä paikallisten ihmisten ja matkailijoiden vaatimukset. Maaseutumatkailuyrittäjän ja hänen asiakkaidensa toimintaympäristönä on varsin usein luonnonympäristö haasteineen ja mahdollisuuksineen. Yritysten tulisi toiminnassaan pyrkiä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ja luonnon suomien mahdollisuuksien kestävään hyödyntämiseen. Matkailijamääriemme ollessa vielä kohtalaisen pieniä, ei luontoa toistaiseksi kuormiteta kovinkaan vakavasti. Toisaalta nyt on mahdollisuus suunnitella toimintamalleja, joissa luonnon kuormittaminen säilyy vähäisenä jatkossakin vaikka asiakasmäärät kasvaisivat. Maaseutumatkailussa hyödynnetään muuta matkailua enemmän paikallisuutta, mikä jättää enemmän rahaa paikkakunnalle, eli edistää kestävää kehitystä tukemalla paikallista tuotantoa. (Emt ) Tuotekehitystä tehtäessä tavoitellaan kilpailukyvyn parantamista uusia tuotteita kehittämällä ja monipuolistamalla tuotetarjontaa. Lisäksi jo olemassa olevia tuotteita tulisi kehittää asiakkaiden toiveiden ja yrityksen liikeidean suuntaisesti. Erityisen tärkeää on tuotekehitystyön viriäminen luontaisista lähtökohdista asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyyteen pyrittäessä on ensin selvitettävä asiakkaiden halut ja tarpeet. Suurimmat ongelmat ovatkin esiintyneet asiakkaiden tarveselvityksissä ja palveluiden tuotteistamisessa. Kuluttajansuojalaki säätelee markkinointia sekä kuluttajan ja yrityksen välistä sopimussuhdetta. Tuotteistettujen palveluiden tuleekin vastata annettuja lupauksia ja sovittuja ehtoja. (Emt ) Keskisuomalaisen matkailun painopistealueista työn kannalta merkittäviä ovat nimenomaan kestävä kehitys ja erityisryhmien huomioon ottaminen. Kestävä kehitys ja erityisryhmät on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta nämä näkyisivät matkailukohteita rakennettaessa ja valmiiden kohteiden käytössä. Mökkien ja muiden majoitustilojen rakentamisessa tulisi pyrkiä kunnioittamaan ja hyödyntämään luontoa. Aurinkopaneelit, luonnonmukaiset materiaalit ja muut ympäristöystävälliset ratkaisut yhdessä kohteiden sijoittamisen kanssa takaavat ympäristön

17 14 säilymisen jatkossakin. Ratkaisujen tulisi olla lisäksi sellaisia, että ne edes auttavat ympäristönsuojelua myös käytön aikana. Ekotehokkaalla pienrakentamisella on piilevää kysyntää, jota tulisi herätellä. Matkailuyrittäjätkin ovat valmiita ekotehokkaisiin ratkaisuihin, mikäli niistä ei aiheudu merkittäviä kokonaistaloudellisia lisäkuluja. (Keskisuomalainen, 2003.) Erityisryhmien ottaminen huomioon rakennuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää asiakaslähtöisyyteen, käyttäjäystävällisyyteen ja tätä kautta kilpailuetuun pyrittäessä. Kaikki asiakkaat eivät pysty nauttimaan luonnossa liikkumisesta rajoittavien esteiden vuoksi. Vanhusten lisäksi muidenkin asiakkaiden kuten perheenäitien lastenvaunuineen, pyörätuolipotilaiden ja odottavien äitien liikkumiskyky saattaa olla he i- kentynyt tai rajoittunut. Suuret investoinnit kuten sähkötoimiset ovet ja hissit eivät ole välttämättömiä joka kohteessa, vaan ne saattaisivat jopa karkottaa normaali liikuntakykyisiä asiakkaita hoitokotimaisuudellaan. Sen sijaan suunnittelussa on pyrittävä kokonaisvaltaisesti ottamaan huomioon liikuntarajoitteiset ja helpottamaan heidän asiointiaan tiloissa. Usein pienet yksityiskohdat helpottavat riittävästi liikuntarajoitteisten toimintaa majoitustiloissa. Metrin levyiset ovet kapeampien sijaan, 2 cm:n kynnykset tai ei kynnyksiä ollenkaan ja pesutilojen karhennettu lattiamateriaali tuntuvat ehkä pieniltä tekijöiltä, mutta auttavat suunnattomasti liikuntarajoitteisten toimintaa. Myös ympäristön suunnittelussa tulee olla tarkkana ja varmistaa matkailijan rakenteellisesti esteetön kulku laitureilla, pitkospuilla vessapoluilla jne. Liikuntaesteisille suunnitellut tilat soveltuvat myös muille matkailijoille. (Ahonen 2004, 21.) 2.5 Maaseutumatkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailun ohjelmapalvelut, kuten luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailu asettavat myös rakennettaville tiloille erityisvaatimuksia. Työ lähestyy maaseutuma t- kailun ohjelmapalveluita niiden tiloille asettamien vaatimusten kautta. Maaseutuma t- kailu tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen, kuitenkaan pelkkää mahdollisuutta liikkua luonnossa ei voida pitää ohjelmapalveluna. Myös kokouspalvelut ja ruokapalvelut asettavat käytetyille tiloille erityisvaatimuksia. Luontomatkailuun voidaan lukea kuuluviksi kaikki luonnossa tapahtuvat aktiviteetit ja ohjelmapalvelut. Tällaista ohjattua ja rajattua luontomatkailua ovat mm. luontopolut, erilaiset safarit, melontaretket, kalastus, moottorikelkkailu, laskettelu, hiihto ja vaikka

18 15 marjastus. Ohjelmapalveluiden tulisi erityisesti tarjota toimintaa, jota asiakkaat eivät kykene omatoimisesti harrastamaan niiden vaatiman miljöön, välineiden tai ammattitaidon takia. Voidaankin katsoa, että Keski-Suomen monimuotoinen luontokaan ei yksin riitä houkuttelemaan asiakkaita, vaan tarvitaan tuotteistettuja palvelupaketteja. Luontomatkailun tilavaatimukset liittyvät pääasiassa välineiden säilytykseen ja huo l- toon. Luontomatkailun ohjelmapalveluja tarjoavan yrityksen majoitustiloja suunnitellessa huomiota vaativat erityisesti asiakkaiden henkilökohtaisten varusteiden säilyttäminen ja huolto. Riittävät kuivatus- ja säilytystilat on otettava huomioon jo mökkejä suunniteltaessa. Erilaisten reittien ja harrastuspaikkojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnon arvojen säilyttämiseen. Reittien varrella mahdollisesti sijaitsevien taukopaikkojen ylläpito turvataan jo niitä suunniteltaessa materiaalivalinnoilla ja oik e- alla sijoittamisella maastoon. (Ahonen 2004, ) Kulttuurimatkailu on luonteeltaan monimuotoinen. Kaikkien elämän osa-alueiden voidaan katsoa edustavan kulttuuria. Traditiot, historia, uskonto, ruoka, käsityö, arkkitehtuuri, taide, tiede, kieli, työnteko ja vapaa-aika ovat kaikki kulttuurin eri ilmenemismuotoja. Perinteisesti kulttuuri on näkynyt myös rakentamisessa. Uusia rakennuksia suunniteltaessa tulisikin ottaa huomioon lähiympäristön vallitseva rakennuskulttuuri ja sovittaa uudet kohteet jo olemassa oleviin. Lisäksi kulttuurikohteita rakennettaessa tulisi ottaa huomioon myös erityisryhmiä. (Emt ) Kokouspalveluiden toteuttamiseen tarvitaan teknistä välineistöä sekä kokouksen järjestämiseen soveltuva tila. Teknisestä välineistöstä erityisasemassa ovat atk- laitteet, piirtoheitin ja fläppitaulu. Kokousruokailun ja varsinaisen kokouksen järjestämiseksi tulisi olla erilliset tilat. Ruokapalveluiden järjestämiseksi tulee yrittäjällä olla ravintolatasoiset keittiötilat ja mahdollisuus kuljettaa ruoat esimerkiksi mökeille tai ulkoiselle ruokailupaikalle, kuten laavuun. Keittiötiloja suunniteltaessa sähköjärjestelmät, käytetyt pintamateriaalit sekä kalustevalinnat ovat tärkeitä. (Emt ) Hyvinvointimatkailuna voidaan pitää kaikkea, mikä tuo ihmiselle hyvän olon tunteen. Maaseutumatkailua voitaisiinkin laajan määritelmän mukaan pitää kokonaisuudessaan hyvinvointimatkailuna. Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa ottavan Keski-Suomessa ensiaskeleitaan erityisenä, suunnitelmallisena palvelukokonaisuutena. Maakunnassa on joitakin hyvinvointipalveluihin erikoistuneita matkailualan toimijoita ja osa yrityksistä tarjoaa hyvinvointipalveluita muiden palveluiden rinnalla. Sauna onkin perinteisimpiä

19 16 hyvinvointipalvelutuotteita ja se on tarjolla lähes jokaisessa maaseutumatkailuyrityksessä. Lisäksi tarjolla on kursseja jotka liittyvät ruokaan, hyvinvointiin ja hoitoihin. (Emt ) Hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi on vielä paljon tehtävissä. Niin raskaiden ruokien saattaminen kevyemmiksi ja terveyttä enemmän edistäviksi kuin hoitojen monipuolistaminenkin ovat olleet paljon esillä. Työn avulla tärkeää olisi saavuttaa kehitystä hyvinvointia edistävässä rakentamisessa. Luonnonmukaisten rakennusmateriaalien, kuten oljen, hirsien, saven ja puun käytöllä katsotaan olevan hyvinvointia edistävä va i- kutus. Terveellinen rakentaminen voi koostua myös valituista pintamateriaaleista, käytetyistä LVIS-järjestelmistä ja niin edelleen. Hyvinvointipalvelujen tuottamiseen on maakunnassa potentiaalia mutta ei välttämättä vielä riittäviä puitteita. (Emt. 32.) 2.6 Moske-hankkeesta apua maaseutumatkailun kehittämiseen Matkailun verkosto-osaamiskeskusta ja sen perustamisesta seuranneita hankkeita ja toimenpiteitä nimitetään työssämme yhteisesti Moske-hankkeeksi. Valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan mukaan Matkailun verkosto-osaamiskeskus hyväksyttiin vuonna Matkailun verkosto-osaamiskeskus rakentaa kumppaneidensa kanssa matkailusta ja turismista Suomessa kilpailukykyistä elinkeinoa kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Keskeisiä kehittämisalueita matkailun kannalta ovat palveluketjujen johtaminen, muutosten ennakointi ja arviointi sekä uusimman teknologian ja osaamisen käyttöönotto. Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen matkailuelinkeinon kehittämisessä ja tiedon kulun edistäminen ovat osaamiskeskuksen tehtäviä. Tavoitteena osaamiskeskuksella on yrityksien auttaminen palveluiden järjestämisessä asiakaslähtöisiksi palveluketjuiksi sekä tuottamaan lisäarvoa käyttäjille. Uusimpia ja toimivimpia teknisiä sovellutuksia ja malleja pidetään kilpailuedun kannalta merkittävinä suunniteltaessa parempia palveluketjuja. (Toimintasuunnitelma , 1.)

20 17 Neljä solmukohtaa, joilla kullakin on oma erityinen osaamisalansa muodostavat varsinaisen osaamiskeskuksen. Koska ammattitaito on jakautunut solmupisteisiin, puhutaan verkosto-osaamiskeskuksesta. Toimijat ja niiden osaamisalat ovat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Hyvinvointimatkailu Tampere Convention Bureau: Kokous- ja konferenssimatkailu ICT Turku Oy: Kulttuurimatkailu Joensuun yliopisto, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus: Matkailu, vapaa-aika ja joustava elämäntapa (Emt. 1.) Jyväskylän solmupiste on asettanut vaikuttavuustavoitteikseen Suomen tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisäämisen erityisesti hyvinvointimatkailumaana. Matkailun kilpailukykyä halutaan edistää solmukohtien tuottamaa osaamista hyödyntämällä, sekä parantaa matkailualan yritysten tulosta lisäämällä näiden liiketoiminnallista osaamista. Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen avulla Jyvässeudulle tulisi muodostaa merkittävä hyvinvointimatkailun ja matkailun liiketoimintaosaamisen keskittymä. Vaikuttavuustavoitteisiin pyrittäessä on erityisesti pyrittävä hyödyntämään nykyistä osaamista ja uusinta teknologiaa ja tietotaitoa. Luovat ideat ja syvällinen osaaminen matkailualalla yhdessä korkeatasoisen liiketoiminnan kanssa takaavat kilpailuetua tulevaisuudessa. Tavoiteltaessa kilpailuetua on uuden tiedon hyödyntäminen ja jakaminen ensiarvoisen tärkeää. (Emt. 1.) Visiona Jyväskylän solmukohdalla on kehittää innovaatioita palveluketjujen kehittämiseksi ja synnyttämiseksi Suomessa. Kehitettyjen palveluketjujen tulisi hyödyntää ICteknologiaa ja täyttää kansainväliset laatuvaatimukset. Palveluketjujen innovoinnissa käytetään syvällistä hyvinvointi- ja asiakasosaamista. (Emt. 2.) Jyväskylän solmukohta toteuttaa vaikutusalueellaan hanke-, kehittämis-, tutkimus- ja koulutustoimintaa yhdessä matkailun huippuyritysten sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyöllä muiden solmukohtien kanssa on mahdollista moninkertaistaa Jyväskylänkin resurssit. Hankittu osaaminen tulisi jakaa muiden solmukohtien ja matkailuyrittäjien käytettäväksi, samoin muiden hankkima osaaminen tulisi haalia osaksi Jyväskylän solmukohdan tietotaitoa. Systemaattinen alueen yritysten kehittäminen johtaa kilpailuedun saavuttamiseen kestävän hyvinvointimatkailun avulla. Toiminnallisina vahvuuksina Jyväskylän solmukohdassa ovat toimivat yritys-

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen

KESMA II. Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen KESMA II Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun TYÖPAJA: Maaseutumatkailun kestävyyden vahvuudet ja eväitä niiden esille tuomiseen Päivän kulku 12.15 12.30 13.00 13.30 14.00 16.00 Aloitussanat Eteläsavolaisten

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Case Archipelago Tours

Case Archipelago Tours Case Archipelago Tours SELVITYS YHTEISTYÖVERKOSTON TILASTA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Suvi Pätsi Forssa 8.5.2007 JOHDANTO Turun saaristolla ja rannikkoseudulla on matkailullista vetovoimaa,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot