Miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan?"

Transkriptio

1 Julkaisusarja 2013 Miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan? Uudis ja peruskorjaushankkeiden vaikutus väestön liikuntaaktiivisuuteen

2 1 Sisällys JOHDANTO... 2 TULOSOSIO... 4 Miten liikuntapaikkojen rakentaminen ja peruskorjaus vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen 4 Peruskorjauksen jälkeen uusia kävijöitä noin viidenneksen verran... 4 Viidennes uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä uusia lajiharrastajia tai lajin kokeilijoita.. 5 Selvä enemmistö vastaajista käyttää myös muita liikuntapaikkoja... 6 Joka toinen uusien tai peruskorjattujen tilojen käyttäjistä kokee liikunnan harrastamisensa lisääntyneen liikuntapaikan johdosta... 8 Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät? Kaikki liikuntapaikat vastaavat kävijöiden tarpeisiin hyvin Laatutaso arvioidaan keskimäärää paremmaksi uusissa tai peruskorjatuissa monitoimikeskuksissa Varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen ovat eniten houkuttelevia laatutekijöitä Miten liikuntapaikan sijainti vaikuttaa liikuntaaktiivisuuteen? Enemmistö kannattaa liikuntapaikkojen hajauttamista useampaan paikkaan vaikka liikuntapalvelut olisivat rajatumpia AINEISTO Haastatteluaineiston rakenne Selvityksen kohteena olleet liikuntapaikat LIITTEET Kuviot Lomake SLUjulkaisusarja 1/2013 Teksti: TNS Gallup Oy ja SLU ry Kuviot: TNS Gallup Oy Kuvat: Tutkimukseen osallistuneet kunnat ISSN: ISBN: Tutkimus on tehty opetus ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

3 2 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, miten liikuntapaikat aktivoivat ihmisiä liikkumaan, mikä on uudis ja peruskorjaushankkeiden vaikutus ihmisten liikuntaaktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa liikuntapaikkojen rakentamis ja peruskorjaushankkeiden aikaansaamasta liikuntaaktiivisuuden muutoksesta sekä liikuntapaikan laatutekijöiden merkityksestä liikunnan harrastamiseen. Liikuntapaikkarakentamisella annetaan kansalaisille mahdollisuuksia erilaisten lajien harrastamiseen, harjoitteluun ja kokeiluihin. Liikuntapaikkarakentamisella ja olosuhteita parantamalla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikkuvat. Uusien tai peruskorjattujen liikuntapaikkojen vaikutusta väestön liikuntaaktiivisuuteen on tutkittu vähän. Peruskorjattujen uimahallien ja muiden liikuntapaikkojen kävijätilastot voivat osoittaa kävijämäärän kasvua, mutta se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita väestön liikuntaaktiivisuuden tai liikuntaa harrastavien ihmisten määrän kasvua. Liikuntaaktiivisuus voi siirtyä liikuntapaikasta toiseen tai liikunnallisesti muutenkin aktiivisimmat käyttävät tarjolla olevia mahdollisuuksia aiempaa enemmän. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaa liikuntapaikkojen ohella myös muut tekijät, esimerkiksi liikuntapalveluiden tarjonta (ohjattu liikunta, sen määrä ja laatu). Liikuntapalveluiden tarjonta on kuitenkin vahvasti riippuvainen olosuhteista. Liikuntapaikat luovat puitteet ohjatun liikunnan lisääntymiselle, uusien liikuntaryhmien perustamiselle ja palveluiden laadun kehittämiselle. Tämän tutkimuksen tärkeimmät kysymyksenasettelut ovat seuraavat: 1. Miten liikuntapaikkojen rakentaminen (määrän lisääntyminen) ja peruskorjaus (laadun parantaminen) vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen? 2. Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät? 3. Miten liikuntapaikkojen sijainti vaikuttaa kuntien asukkaiden liikuntaaktiivisuuteen? Tutkimuksen kysymyksenasetteluihin vastaamiseksi valittiin kohteiksi sellaisia liikuntapaikkoja, jotka ovat parantaneet tai lisänneet jo olemassa olevien lajien harrastusmahdollisuuksia. Tutkimus rajattiin koskemaan kunnallisia liikuntapaikkoja. Kohteeksi valituista liikuntapaikoista kaksi oli sellaisia, joissa on toteutettu täydellinen peruskorjaus, jonka yhteydessä tiloja on myös uudistettu ja laajennettu. Kolme kohdetta on kokonaan uusia liikuntapaikkoja. Vertailun vuoksi tutkimukseen valittiin yksi liikuntapaikka, jolla ei ole toteutettu viimeksi kuluneiden vuosien aikana mitään olosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimia. Tutkimusaineisto on koottu ovensuukyselyinä kuudella eri liikuntapaikalla. Tutkimuksessa on haastateltu kaikkiaan 498 ihmistä, jotka ovat olleet menossa harrastamaan liikuntaa ao. paikalle. Liikuntapaikat ja haastattelujen määrät olivat seuraavat. Turku, Impivaaran uimahalli (204 haastattelua), peruskorjattu ja uudistettu, avattu remontin jälkeen Haapavesi, Lakkuuni uimahalli (102 haastattelua), peruskorjattu ja uudistettu, avattu remontin jälkeen Kokkola, Santahaan tekonurmikenttä (43 haastattelua), uusi, avattu loppusyksyllä 2011 Kokkola, Lohtajan Maininkimonitoimihalli (47 haastattelua), uusi, avattu Kokkola, Hollihaan liikuntahalli koulun yhteydessä (51 haastattelua), uusi, avattu Helsinki, Mäkelänrinteen uintikeskus (51 haastattelua), vanha, avattu (vertailukohde) Haastatteluja tehtiin eri aikoina useamman päivän aikana lokakuun ensimmäisen viikon kuluessa. Vastaajien valinnassa käytettiin apuna sukupuoli ja ikäkiintiöitä, jotka perustuivat kansallisen liikuntatutkimuksen tietoihin eri liikuntalajien harrastajista. Tutkimuskohteena olleet liikuntapaikat ja haastatteluaineiston rakenne on kuvattu tarkemmin sivulla 20.

4 3 Syyskuussa toteutettiin myös väestötasoinen kysely. Tämä aineisto edustaa maan 1574vuotta täyttänyttä väestöä. Haastatteluja tehtiin yhteensä Tässä kyselyssä tiedusteltiin näkemyksiä, tulisiko vastaisuudessa enemmän keskittää esim. liikuntapuistoihin vai pikemminkin hajauttaa useampaan paikkaan. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen tiedonkeruun SLU ry:n toimeksiannosta. Haastatteluaineistoa on täydennetty liikunnasta vastaavien viranhaltijoiden haastatteluilla sekä osallistamisella viranhaltijoita tulosten analysointiin.

5 4 TULOSOSIO Miten liikuntapaikkojen rakentaminen (määrän lisääntyminen) ja peruskorjaus (laadun parantaminen) vaikuttavat liikuntaaktiivisuuteen Tutkimuksessa haastateltaville esitettiin joukko kysymyksiä, miten he käyttävät liikuntapaikkoja, ovatko liikuntatottumukset muuttuneet liikuntapaikan avauduttua peruskorjauksen tai uuden rakentamisen jälkeen ja onko liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin liikuntapaikkoja. Peruskorjatuissa liikuntapaikoissa (Impivaara ja Haapavesi) vastaajilta kysyttiin, onko käyttänyt ao. liikuntapaikkaa jo ennen remonttia vai vasta remontin jälkeen aloittanut käydä. Impivaaralla ja Haapavedellä kolme neljästä kävijästä sanoo käyttäneensä liikuntapaikkaa jo ennen peruskorjausta. Tällä tavalla kysyttynä uusia käyttäjiä olisi viidenneksen verran. Impivaaralla uusia kävijöitä on enemmän (22 %) kuin Haapavedellä (11 %). Tuloksista käy ilmi se, että harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien keskuudessa on hieman keskimäärää enemmän (26 %) vasta peruskorjauksen jälkeen käyneitä kuin lähes päivittäin tai useampia kertoja viikossa liikkuvien keskuudessa. Naisista useampi (21 %) kuin miehistä (16 %) sanoo alkaneensa käyttämään liikuntapaikkaa peruskorjauksen jälkeen. Tämän mukaan liikuntapaikan laadun parantaminen vaikuttaisi ainakin lyhyellä tähtäimellä enemmän naisiin kuin miehiin. Iän mukaan nuorista alle 31vuotiaista keskimäärää useampi (27 %) sanoo alkaneensa käyttää peruskorjattua liikuntapaikkaa vasta remontin jälkeen. Ikääntyneemmät ovat useammin käyttäneet liikuntapaikkaa jo ennen peruskorjausta. Tulos on sopusoinnussa muiden käytettävissä olevien tietojen kanssa. Uimahallien kantaasiakkaista Suomessa keskimäärää useampi on ikääntynyt, etenkin nuoret harrastavat vesiliikuntaa hallissa keskimäärää harvemmin. Onko käyttänyt tätä liikuntapaikkaa jo ennen remonttia vai vasta remontin jälkeen (Impivaaran ja Haapaveden uimahallit)? (%) Ennen En osaa sanoa Jälkeen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut yhteensä 74% 8% 19% Impivaaran uimahalli 7 6% 23% Haapavesi uimahalli 78% 11% 11% Liikkuu lähes päivittäin 75% 2 Joitakin kertoja viikossa 76% 9% 15% Liikkuu harvemmin 63% 1 26% Nainen 69% 10% 21% Mies 80% 5% 16%

6 5 Kokonaan uusien liikuntapaikkojen (Santahaan tekonurmi, Lohtajan monitoimihalli ja Hollihaan liikuntahalli) käyttäjille esitettiin tutkimuksessa kysymys, onko aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen kuin nyt. Kysymyksellä pyrittiin tunnistamaan uudet lajiharrastajat tai kokeilijat. Kolme neljästä ilmoittaa käyttäneensä muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen. Noin viidennes (21 %) sanoo, ettei ole aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja, ainakaan samaan tarkoitukseen (lajiin). Uusien harrastajien määrä on tällä tavalla arvioituna varsin suuri. Erityisesti Santahaan tekonurmikenttä näyttäisi vetäneen suhteessa enemmän sellaisia, jotka eivät ole käyttäneet muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen (27 %). Liikuntatoimen viranhaltijan mukaan tälle tulokselle on vaikea löytää selitystä, sillä tekonurmelle on siirretty aiemmin palloiluhallissa ja luonnonnurmilla harjoitelleita joukkueita. Santahaan osalta tulos viittaa siihen, että kysymys on mahdollisesti tulkittu väärin. Keskimäärää vähemmän uusia lajiharrastajia tai kokeilijoita on Hollihaan liikuntahallin asiakkaiden keskuudessa (14 %). Onko aiemmin käyttänyt muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen (Santahaan tekonurmi, Lohtajan monitoimihalli ja Hollihaan liikuntahalli)? (%) Kyllä En osaa sanoa En 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet yhteensä 74% 5% 21% Santahaan tekonurmikenttä 70% 28% Lohtajan monitoimihalli 74% 4% 21% Hollihaan liikuntahalli 78% 8% 14% Liikkuu lähes päivittäin 79% 5% 16% Joitakin kertoja viikossa 68% 6% 26% Liikkuu harvemmin 85% 15% Nainen 85% 15% Mies 68% 8% 24% Tulosten analyysivaiheessa todettiin, että kysymys ei paljasta uuden liikuntapaikan luomia uusia harrastajia, sillä uusia käyttäjiä syntyy todennäköisimmin niille liikuntapaikoille, jotka vapautuvat aktiiviharrastajien ja korkeampien sarjatasojen/ikäluokkien käytöstä. Tekonurmikenttä lisää jalkapallon olosuhdekapasiteettia noin viiden luonnonnurmikentän verran, sillä sen käyttötunteja ei tarvitse rajoittaa. Liikuntatoimen viranhaltijan mukaan muiden kenttien käyttöaste on pysynyt yhtä korkeana kuin ennenkin, joten lisäresurssi on luultavasti mahdollistanut uusien joukkueiden käynnistämisen.

7 6 Kaikilta vastaajilta kysyttiin tutkimuksessa, käyttääkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja sen lajin harrastamiseen, jonka takia saapui liikuntapaikalle. Selvä enemmistö (59 %) peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä ilmoittaa käyttävänsä myös muita liikuntapaikkoja samaan tarkoitukseen. Kaksi viidestä (39 %) näyttäisi keskittävänsä lajin harrastamisen vain yhteen (kyselyn kohteena olleeseen) liikuntapaikkaan. Käytätkö muita liikuntapaikkoja tämän lajin harrastamiseen? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 59% 1% 39% Peruskorjattu uimahalli 51% 48% Uusi liikuntapaikka 78% 1% 21% Impivaaran uimahalli 51% 1% 48% Haapavesi uimahalli 49% 3% 48% Santahaan tekonurmikenttä 79% 19% Lohtajan monitoimihalli 74% 26% Hollihaan liikuntahalli 80% 20% Liikkuu lähes päivittäin 73% 1% 26% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 53% 45% Liikkuu harvemmin 5 48% Nainen 50% 1% 49% Mies 68% 1% 30% Mäkelänrinteen uimahalli 55% 43% Kaikilta vastaajilta kysyttiin tutkimuksessa myös, käyttääkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen. Peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä selvä enemmistö (70 %) ilmoittaa käyttävänsä muita rakennettuja liikuntapaikkoja muuhun liikuntaan. Reilu neljännes (27 %) on sitoutunut ao. liikuntapaikkaan ja useasti myös yhteen lajiin (uinti, muu vesiliikunta). Uimahallien (Impivaara, Haapavesi, Mäkelänrinne) asiakkaat ovat keskimäärää useammin sitoutuneita yhteen liikuntapaikkaan. Uimahallien käyttäjät ovat lähes yhtä sitoutuneita liikuntapaikkaan riippumatta siitä, onko se peruskorjattu vai ei. Saattaa kuitenkin olla niin, että peruskorjatuilla ollaan hieman useammin sitoutuneita liikuntapaikkaan kuin uimahallissa, jossa ei ole tehty remontteja (Mäkelänrinne). Sen sijaan tutkimuksessa tarkastelluilla uusilla liikuntapaikoilla (Santahaka, Lohtaja, Hollihaka) keskimäärää useampi käyttää myös muita rakennettuja liikuntapaikkoja sekä saman lajin että muun liikunnan harrastamiseen. Liikuntapaikoilla harrastettavien lajien luonne ja harrastajaprofiili ovat yhteydessä muiden liikuntapaikkojen käyttöön. Jalkapalloa, salibandya, koripalloa harrastavat osallistuvat otteluihin, turnauksiin, kilpailuihin, joka edellyttää pelaamista myös vieraskentillä. Myös harjoituksia järjestetään muualla kuin yhdellä kentällä tai liikuntapaikalla. Seuran tai joukkueen harjoituksiin osallistuneista 90 % ilmoittaa, että harrastavat myös muualla samaa lajia. Näiden lajien harrastajilla on usein myös tukilajeja repertuaarissaan ja tämän takia käytetään muita liikuntapaikkoja myös

8 7 muun liikunnan harrastamiseen. Ryhmäliikuntaan osallistuvista kolme neljästä ja seuraharrastajista käytännössä kaikki käyttävät myös muita liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen. Käytätkö muita rakennettuja liikuntapaikkoja muun liikunnan harrastamiseen? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 70% 3% 27% Peruskorjattu uimahalli 63% 3% 34% Uusi liikuntapaikka 85% 13% Impivaaran uimahalli 63% 34% Haapavesi uimahalli 63% 4% 33% Santahaan tekonurmikenttä 81% 16% Lohtajan monitoimihalli 79% 4% 17% Hollihaan liikuntahalli 94% 6% Liikkuu lähes päivittäin 81% 1% 17% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 67% 3% 30% Liikkuu harvemmin 63% 5% 3 Nainen 61% 4% 35% Mies 79% 20% Mäkelänrinteen uimahalli 71% 29%

9 8 Vastaajat arvioivat tutkimuksessa sitä, ovatko omat liikuntatottumukset muuttuneet liikuntapaikan avauduttua tai sen takia. Lähes joka toinen (48 %) peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä ilmoittaa, että oma liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Joka toinen (48 %) ei tunnista itsessään tapahtuneen mitään muutoksia. Vertailupaikalla (Mäkelänrinne) vain neljännes (27 %) sanoo liikunnan harrastamisen lisääntyneen liikuntapaikan takia. Tuloksista voisi tehdä sen johtopäätöksen, että uudet tai peruskorjatut tilat vaikuttavat liikunnallista aktiivisuutta lisäävästi verrattuna paikkaan, jossa mitään korjaavia toimia ei ole tehty (Mäkelänrinne). Etenkin peruskorjattujen uimahallien asiakkaat kokevat, että heidän liikunnallinen aktiivisuutensa on lisääntynyt. Tuloksista ei pysty tekemään johtopäätöstä siitä, kuinka paljon liikunnallinen aktiivisuus lisääntyy ja kuinka pitkään vaikutus kestää. Naiset ja ikääntyneimmät peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen asiakkaat arvioivat oman liikunnan harrastamisen lisääntyneen liikuntapaikan takia. Näin näyttäisi tapahtuneen etenkin Impivaaran uimahallin asiakkaiden keskuudessa. Keskimäärää vähemmän liikuntapaikka on aiheuttanut muutosta harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien keskuudessa. Uusien liikuntapaikkojen käyttäjät tutkimuksessa ovat keskimääräistä useammin seuran tai joukkueen harjoituksiin osallistuvia, Santahaan tekonurmella 58 % ja Hollihaan liikuntahallissa jopa 82 %. Jos harjoitellaan lähes joka päivä, niin liikunnan lisäämiselle ei ole tilaa eikä mieltä. Tämä näyttäytyy siten, että joukkueen tai seuran harjoituksiin osallistuneet sanovat, että uusi liikuntapaikka ei ole vaikuttanut heidän liikunnan harrastamiseen mitenkään. Lohtajan monitoimihallin osalta tulos (48 % kokee oman liikunnan harrastamisensa lisääntyneen) on erityisen myönteinen, sillä halli on lisännyt ja laajentanut alueen väestön liikuntaolosuhteita merkittävästi. Onko liikunnan harrastaminen ja liikuntatottumus muuttunut tämän liikuntapaikan avauduttua tai takia? (%) On lisääntynyt Ei muutosta Ei osaa sanoa On vähentynyt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 48% 48% 3% 1% Peruskorjattu uimahalli 53% 44% 1% Uusi liikuntapaikka 39% 55% 5% 1% Impivaaran uimahalli 58% 40% Haapavesi uimahalli 41% 53% 3% 3% Santahaan tekonurmikenttä 4 51% 7% Lohtajan monitoimihalli 49% 51% Hollihaan liikuntahalli 27% 63% 8% Liikkuu lähes päivittäin 4 55% 3% 1% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 55% 4 3% Liikkuu harvemmin 39% 54% 5% Nainen 59% 36% 4% 1% Mies 37% 60% 1% Mäkelänrinteen uimahalli 27% 69% 4%

10 9 Uusi liikuntapaikka korvaa muita liikuntapaikkoja etenkin aktiivien ja ohjattuun liikuntaan osallistuvien keskuudessa. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin, onko liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Lähes joka toinen peruskorjattujen ja uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä (47 %) ilmoittaa, että liikuntapaikka on korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Uusilla liikuntapaikoilla enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) sanoo liikuntapaikan korvanneen jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla vajaa kaksi viidestä (37 %) sanoo liikuntapaikan korvanneen muita. Vertailupaikalla (Mäkelänrinne) joka toinen sanoo, että liikuntapaikka on korvannut jonkin toisen. Haapaveden uimahalli poikkeaa tämän kysymyksen osalta muista liikuntapaikoista. Kolme neljästä (75 %) ilmoittaa, että halli ei ole korvannut toista liikuntapaikkaa. Todennäköisesti tulos kertoo siitä, että kun kyseessä on kunnan ainoa uimahalli, sen merkitys liikuntaaktiivisuudelle on erityisen suuri. Impivaaran uimahallin kävijöistä Sisäliikuntahallien käyttäjien joukossa selvästi suurempi osuus (75 %) arvioi uuden korvanneen vanhan. Uusien liikuntapaikkojen osalta olisi kiinnostavaa selvittää kuntakohtaisesti, vapautuuko vanha liikuntapaikka uusille käyttäjille silloin kun uusi liikuntapaikka korvaa vanhan. Tämä edellyttäisi vanhojen liikuntapaikkojen käyttäjämäärien muutosten selvittämistä. Kokkolan osalta sisäliikuntatilojen puute oli suuri ennen Hollihaan hallin valmistumista. Hallin käyttöönotto on helpottanut painetta koulujen saleihin ja vapauttanut aiempaa parempia vuoroja nuoremmille ikäluokille. Vuoroja ei ole jäänyt käyttämättä, lukuunottamatta muutamia liian pieniä tiloja, joiden seurakäytöstä on voitu luopua. Nämäkin tilat voidaan tarjota muiden ryhmien, esim. kaveriporukoiden, perheliikunnan tai pienten jumpparyhmien käyttöön.tehostamalla näiden pienten ja hajautettujen liikuntatilojen käyttöä voitaisiin todennäköisesti saavuttaa uusia liikkujaryhmiä, jotka arvostavat liikuntapaikan läheisyyttä eivätkä edellytä kilpaurheilutasoisia puitteita harjoittelulleen. Onko tämä liikuntapaikka korvannut jonkun tai joitakin muita liikuntapaikkoja osin tai kokonaan? (%) Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskorjatut/uudet yhteensä 47% 8% 45% Peruskorjattu uimahalli 37% 8% 55% Uusi liikuntapaikka 69% 8% 23% Impivaaran uimahalli 50% 6% 45% Haapavesi uimahalli 13% 1 75% Santahaan tekonurmikenttä 53% 1 35% Lohtajan monitoimihalli 79% 21% Hollihaan liikuntahalli 73% 1 16% Liikkuu lähes päivittäin 53% 6% 41% Liikkuu joitakin kertoja viikossa 50% 7% 43% Liikkuu harvemmin 23% 9% 68% Nainen 46% 9% 45% Mies 48% 7% 45% Mäkelänrinteen uimahalli 49% 6% 45%

11 10 Käyttäjien siirtyminen muilta liikuntapaikoilta uudelle tai peruskorjatulle liikuntapaikalle on yhteydessä käyttäjien liikunnalliseen aktiivisuuteen. Aktiiviliikkujien keskuudessa uusi tai peruskorjattu liikuntapaikka korvaa muita liikuntapaikkoja keskimäärää useammin. Syy voi olla laadukkuus, monipuolisuus, etäisyys, ohjattujen harjoitusvuorojen siirto jne. Tämä näkyy mm. siinä, että joukkue tai seuraharrastajista kolme neljästä ilmoittaa uuden korvanneen kokonaan tai osin vanhaa. On myös huomattava, että seuraharrastajien osalta päätös liikuntapaikan valinnasta on liikkujan sijaan seuralla tai vuorot jakavalla taholla. Omaehtoisesti liikkuvista kaksi viidestä sanoo peruskorjatun tai uuden korvanneen aiempia liikuntapaikkoja. Pienintä liikuntapaikan korvautuminen on harvemmin kuin kerran viikossa liikkuvien vastauksissa riippumatta onko liikuntapaikka uusi, peruskorjattu tai vanha. Peruskorjauskohteiden osalta tehtiin ristiintarkastelu, jolla selvitettiin uudet käyttäjät, jotka eivät ole siirtyneet muualta. Tällaisia uusia harrastajia on Impivaaran uimahallissa 10 % ja Haapaveden uimahallissa 7 %. Käyttäjien siirtymistä muilta liikuntapaikoilta peruskorjattuun selvitettiin Impivaaran uimahallin osalta tarkastelemalla Turun alueen muiden hallien kävijätilastoja ennen peruskorjauksen alkamista (2008), peruskorjauksen aikana (2011) sekä peruskorjauksen valmistuttua (2012, peruskorjattu Impivaaran uimahalli avoinna alkaen). Kävijätilastojen mukaan Turun seudulla noin uimahallikäyntiä vuodessa jäi tekemättä vuosina Impivaaran uimahallin avauduttua muut hallit ovat menettäneet yhteensä voin käyntikertaa. Vertailua mutkistaa se, että kävijätilastoista ei voida erotella kuntosalikävijöitä, eikä tiedossa ole myöskään alueen muiden kuntosalien kävijämäärävertailuja. Impivaaran uimahallin kuntosalitilat paranivat ja laajenivat remontin yhteydessä. Suurin muutos kävijämäärissä ( kävijää/vuosi) ennen peruskorjausta ja sen jälkeen on alueen toiseksi parhaassa uimahallissa, joka sijaitsee lähinnä Impivaaran uimahallia. On todennäköistä, että Impivaaran vuositavoitteeksi asetettu kävijää vuodessa tulee täyttymään jo toisena toimintavuonna ja saattaa vielä vaikuttaa muiden hallien kävijämääriin. Turun seudun uimahallien yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuonna Liikuntatoimen arvion mukaan vuonna 2013 tullaan saavuttamaan yli miljoona kävijää, mikä merkitsisi noin 15 % kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Myös kävijätilastojen perusteella peruskorjatulla ja uudistetulla liikuntapaikalla lisätään liikuntaaktiivisuutta.

12 11 Mitkä ovat tärkeimmät liikuntapaikkojen käyttöä ohjaavat laatutekijät? Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa liikuntapaikkojen laatua koskeviin tekijöihin. Aluksi kysyttiin, miten hyvin tai huonosti liikuntapaikka vastaa tällä hetkellä tarpeisiin. Tämän jälkeen tehtävänä oli arvioida liikuntapaikan laatutasoa suhteessa muihin vastaaviin liikuntapaikkoihin. Lopuksi vastaajat arvioivat joukon erilaisia liikuntapaikan tekijöitä houkuttelevuuden näkökulmasta. Liikuntapaikkojen asiakkaista valtaosa antaa liikuntapaikalle hyvän arvosanan (erittäin tai melko hyvä). Huonoja arvioita ei anneta nimeksikään. Tulos on positiivinen riippumatta siitä, onko liikuntapaikka uusi, peruskorjattu vai vanha. Tulos kielii siitä, että asiakkaat eivät ehkä olisi asiakkaita, jos eivät olisi tyytyväisiä. Miten hyvin tämä liikuntapaikka vastaa tällä hetkellä omiin tarpeisiin (Erittäin tai melko hyvin)? (%) Erittäin hyvin Melko hyvin % 20% 40% 60% 80% 100% Peruskorjatut/uudet yhteensä 6 3 Peruskorjattu uimahalli Uusi liikuntapaikka 6 60% 29% 33% Impivaaran uimahalli Haapavesi uimahalli Santahaan tekonurmikenttä Lohtajan monitoimihalli Hollihaan liikuntahalli 67% 53% 53% 66% 59% 30% 35% 27% 30% 31% Liikkuu lähes päivittäin Liikkuu joitakin kertoja viikossa Liikkuu harvemmin 38% 65% 65% 55% 27% 29% Nainen Mies 58% 65% 34% 29% Mäkelänrinteen uimahalli 57% 43% Erot tyytyväisyydessä ovat lähinnä asteeroja. Harvemmin liikuntaa harrastavat eivät ole yhtä tyytyväisiä kuin aktiiviliikkujat. Naiset ovat astetta tyytyväisempiä kuin miehet ja ikääntyneet tyytyväisempiä kuin nuoremmat. Liikuntapaikat vastaavat hyvin niiden aktiivisten käyttäjien tarpeisiin: mitä useammin liikuntapaikalla harrastetaan, sitä tyytyväisempiä ollaan. Vastaavansuuntainen tulos saadaan, kun kysytään, millainen on liikuntapaikan yleinen laatutaso verrattuna vastaaviin muihin liikuntapaikkoihin, joita on käyttänyt. Valtaosa ilmoittaa, että liikuntapaikan laatutaso on selvästi tai jonkin verran parempi kuin vastaavissa muissa liikuntapaikoissa. Tulokset kertovat kuitenkin nyt, että päivittäin liikkuvat eivät yhdy aivan samassa määrin ylistäviin lausuntoihin kuin vähemmässä määrin liikkuvat. Tämä selittyy sillä, että aktiiviliikkujilla on enemmän vertailukohteita kuin vähemmän liikkuvilla. Liikuntapaikkakohtaisista eroista voi todeta sen, että selvästi keskimäärää parempia arvioita antavat Impivaaran uimahallin ja Lohtajan monitoimihallin asiakkaat. Haapavedellä asiakkaat suhtautuvat peruskorjauksesta huolimatta kaikkein varauksellisimmin uimahalliin vertailevasta

13 12 näkökulmasta. Mäkelänrinteen kävijät antavat johdonmukaisesti myös hieman keskimäärää heikompia arvosanoja. Koko aineistossa uudet ja peruskorjatut liikuntapaikat erottuvat selvästi vertailukohteena olevasta Mäkelänrinteen uimahallista. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla 50 % ja uusilla 58 % sanoo liikuntapaikan laatutason olevan selvästi parempi kuin muilla liikuntapaikoilla. Mäkelänrinteellä näin ajattelee vain reilu kolmannes (35 %). Millainen on liikuntapaikan yleinen laatutaso verrattuna vastaaviin muihin liikuntapaikkoihin (Selvästi tai jonkin verran parempi)? (%) Selvästi parempi Jonkin verran parempi % 20% 40% 60% 80% 100% Peruskorjatut/uudet yhteensä 53% 23% Peruskorjattu uimahalli Uusi liikuntapaikka 50% 58% 25% 21% Impivaaran uimahalli Haapavesi uimahalli Santahaan tekonurmikenttä Lohtajan monitoimihalli Hollihaan liikuntahalli 25% 63% 23% 53% 74% 47% 2 19% 25% 21% Liikkuu lähes päivittäin Liikkuu joitakin kertoja viikossa Liikkuu harvemmin 49% 55% 55% 27% 23% 16% Nainen Mies 58% 48% 27% 19% Mäkelänrinteen uimahalli 35% 35% Laatutekijöiden painoarvoa liikuntapaikan käytössä selvitettiin kysymällä, miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa, kielteisesti vai myönteisesti. Tuloksista käy ilmi, että yksiselitteistä tekijää ei ole olemassa, joka yksin houkuttelisi ihmiset liikuntapaikalle. Kaikilla kysytyillä tekijöillä on myönteistä vaikutusta, toisilla enemmän kuin toisilla. Keskeisimmät liikuntapaikan houkuttavuuteen ja imuun myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen, uudet tai peruskorjatut tilat sekä liikuntapaikan yleinen siisteys ja sijainti (matkan pituus). Vähemmässä määrin vaikuttavia, joskaan eivät merkityksettömiä, ovat kävijämäärät, liikuntapaikan käytön hinta, liikuntapaikan oheispalvelut ja esteettömyys. Esteettömyyden osalta eri ikäryhmien välillä oli eroja: esteettömyyttä pidettiin tärkeämpänä vanhimmassa ikäluokassa. Laatutekijöistä mikään ei vaikuttanut merkittävältä esteeltä liikuntapaikan käytölle. Kielteisiä arvioita tuli lähinnä liikuntapaikan käytön hinnasta erityisesti suurissa uimahallilaitoksissa, sekä osalla liikuntapaikoilla kävijämääristä tai käyttövuoroista (Mäkelänrinne, Hollihaka ja Impivaara) ja sijainnista (Lohtajan monitoimihalli). Ammattiluokista työntekijät pitivät hintaa tyypillisimmin kielteisesti vaikuttavana tekijänä. Heitä tyytyväisempiä olivat opiskelijat ja eläkeläiset, joilla on alennetut käyttömaksut.

14 13 Tuloksista käy ilmi se, että liikuntapaikan houkuttelevuuteen vaikuttaa se, millaisesta liikuntapaikasta on kyse. Liikuntapaikan varustelutaso on tärkeä etenkin monipuolisissa liikuntapaikoissa, liikuntakeskuksissa, oli sitten kyse uudesta, peruskorjatusta tai vanhasta. Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (kaikki liikuntapaikat mukaan lukien Mäkelänrinne)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 57% 37% 3% 1% % Uudet tai peruskorjatut tilat 56% 29% 9% 5% 1% % Liikuntapaikan siisteys 50% 4 4% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 49% 3 1 3% 3% % Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 41% 40% 15% 3% 1% % Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 36% 51% 11% % Liikuntapaikan esteettömyys 35% 34% 25% 6% 1% % Liikuntapaikan palvelut 30% 46% 17% 5% % Liikuntapaikan käytön hinta 30% 28% 21% 8% 11% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 2 35% 25% 9% 6% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (peruskorjatut ja uudet liikuntapaikat)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet tai peruskorjatut tilat 60% 29% 7% 3% % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 58% 36% 3% 1% % Liikuntapaikan siisteys 5 41% 4% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 48% 33% 13% 3% 3% % Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 4 41% 13% 3% % Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 36% 51% 11% % Liikuntapaikan esteettömyys 35% 34% 24% 6% 1% % Liikuntapaikan käytön hinta 31% 27% 21% 8% 10% Liikuntapaikan palvelut 30% 45% 17% 5% % Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 23% 35% 25% 9% 5%

15 14 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (asteikkokeskiarvoina 15, jossa 1 = vaikuttaa erittäin kielteisesti ja 5 = vaikuttaa erittäin myönteisesti) Peruskorjatut/uudet tilat Mäkelänrinne, 1, 2, 3, 4, 5, Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 4,53 4,48 Uudet tai peruskorjatut tilat > ei peruskorjattu tai uusi 3,95 4,47 Liikuntapaikan siisteys 4,1 4,42 Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 4,31 4,48 Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 4, 4,26 Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys Liikuntapaikan esteettömyys Liikuntapaikan palvelut 4,24 4,18 4,09 4,02 4,08 4,04 Liikuntapaikan käytön hinta Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 3,45 3,41 3,79 3,75 Uudet ja peruskorjatut tilat houkuttavat luonnollisesti silloin, jos on aidosti uusi tai peruskorjattu liikuntapaikka. Liikuntapaikan sijainti nousee tärkeäksi tekijäksi, jos liikenneyhteydet ovat hyvät (Mäkelänrinne) tai liikuntapaikka sijaitsee pienemmän paikkakunnan ytimessä (Haapavesi). Oheispalvelut nousevat arvoon laatutekijänä etenkin jos niitä on runsain mitoin tarjolla (Impivaaran uimahalli). Niiden painoarvo laskee luontaisesti, jos palveluita ei ole tai ne ovat minimaalisia. Jos palveluita on niukalti tarjolla, asia ei kuitenkaan vaikuta paikan käyttäjien keskuudessa kielteisesti. Liikuntapaikan luonne ja harrastajien odotukset ovat erilaisia erilaisilla liikuntapaikoilla. Santahaan tekonurmikentälle ja Hollihaan liikuntahalliin tullaan harjoittelemaan, eikä oheispalveluita välttämättä edes kaivata. Jos niitä tarjottaisiin, tuskin kukaan pahaksikaan panisi.

16 15 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Impivaaran uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 70% 27% 1% 1% Uudet tai peruskorjatut tilat 68% 26% 5% 1% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 57% 30% 10% Liikuntapaikan siisteys 54% 39% 1% 3% % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 50% 30% 14% 1% 3% % Liikuntapaikan palvelut 43% 40% 14% 1% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 4 49% 8% 1% % Liikuntapaikan esteettömyys 41% 26% 29% 4% Liikuntapaikan käytön hinta 39% 25% 13% 3% 16% 4% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 27% 30% 27% 6% 7% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Haapavesi uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan siisteys 54% 38% 5% 3% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 53% 39% 4% 4% Uudet tai peruskorjatut tilat 50% 34% 11% 4% 1% Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 35% 5 6% 3% 3% 1% Liikuntapaikan esteettömyys 34% 31% 2 1 1% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 3 49% 17% Liikuntapaikan palvelut 29% 51% 14% 4% 1% Liikuntapaikan käytön hinta 29% 31% 25% 8% 7% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 27% 59% 11% 3% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 17% 46% 21% 11% 4%

17 16 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Santahaan tekonurmikenttä)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uudet tai peruskorjatut tilat 47% 28% 1 1 Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 44% 4 5% 7% Liikuntapaikan siisteys 37% 49% 5% 7% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 37% 35% 19% 7% Liikuntapaikan esteettömyys 30% 44% 16% 7% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 26% 56% 1 5% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 19% 51% 16% 9% Liikuntapaikan käytön hinta 19% 23% 37% 19% Liikuntapaikan palvelut 14% 37% 23% 21% 5% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 14% 37% 30% 14% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Lohtajan monitoimihalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 66% 30% Uudet tai peruskorjatut tilat 66% 21% 6% 4% Liikuntapaikan siisteys 6 36% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 55% 36% 9% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 49% 21% 17% 11% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 45% 47% 6% Liikuntapaikan esteettömyys 38% 38% 17% 4% Liikuntapaikan käytön hinta 38% 30% 21% 4% 6% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 36% 40% 19% Liikuntapaikan palvelut 17% 6 13% 4% 4%

18 17 Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Hollihaan liikuntahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 61% 37% Uudet tai peruskorjatut tilat 53% 37% 8% Liikuntapaikan siisteys 41% 53% 6% Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 35% 45% 16% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 24% 61% 14% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 20% 47% 29% Liikuntapaikan esteettömyys 18% 57% 20% 4% Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 18% 27% 27% 16% 10% Liikuntapaikan käytön hinta 10% 49% 31% 4% 6% Liikuntapaikan palvelut 10% 29% 35% 24% Miten eri tekijät vaikuttavat halukkuuteen käyttää ao. liikuntapaikkaa (Mäkelänrinteen uimahalli)? (%) Erittäin myönteisesti Melko myönteisesti Ei mitenkään Ei osaa sanoa Melko kielteisesti Erittäin kielteisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sijainti, matka liikuntapaikalle, liikenneyhteydet 63% 20% 6% 6% 6% Liikuntapaikan varustelutaso ja soveltuvuus lajin harrastamiseen 51% 43% 4% Liikuntapaikan siisteys 35% 47% 10% 8% Liikuntapaikan esteettömyys 33% 31% 31% 4% Liikuntamahdollisuuksien monipuolisuus 33% 27% 29% 8% Liikuntapaikan esteettisyys, viihtyvyys 31% 53% 10% 4% Liikuntapaikan palvelut 25% 49% 2 4% Uudet tai peruskorjatut tilat 24% 33% 24% 18% Liikuntapaikan käytön hinta 16% 35% 18% 8% 2 Liikuntapaikan kävijämäärät, käyttövuorot 1 31% 25% 14% 16%

19 18 Miten liikuntapaikan sijainti vaikuttaa liikuntaaktiivisuuteen? Sijaintitekijöiden merkitystä sivuttiin jo laatutekijöiden yhteydessä. Tuloksista kävi ilmi se, että sijainti kuuluu ns. raskaaseen sarjaan liikuntapaikan käyttöä koskevissa valinnoissa. Tulos on ymmärrettävä ja luonnollinen. On suotavaa, että liikuntapaikka on lähellä tai hyvien liikenneyhteyksin päässä vähän kauempana. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin vielä kysymys siitä tulisiko vastaisuudessa rakennettuja liikuntapaikkoja keskittää enemmän esim. liikuntapuistoihin vai pikemminkin hajauttaa useampaan paikkaan. Itse kysymys kuului sanatarkasti seuraavasti. Kumpi seuraavista on parempi vaihtoehto omalla kohdallasi? Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia mutta todennäköisesti, joku niistä on lähempänä kotiasi Tutkimuksen tätä kysymyksenasettelua on mahdollista verrata kaikkien suomalaisten antamiin vastauksiin. Tarkoitusta varten kerättiin vertailuaineisto, joka edustaa kaikkia 1574vuotiaita suomalaisia. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan Kaikista suomalaisista selvä enemmistö (62 %) kannattaa liikuntapaikkojen hajauttamista useampaan paikkaan, vaikka liikuntamahdollisuudet ja palvelut olisivat rajattuja mutta todennäköisesti, joku liikuntapaikka olisi kotia lähellä. Keskitettyä mallia kannattaa kansalaisista vain yksi seitsemästä. Koko kansan keskuudessa keskittäminen saa hieman keskimäärää enemmän kannatusta nuorimman väestönosan keskuudessa. Tosin myös nuorista selvä enemmistö soisi liikuntapaikkojen hajauttamisen useampaan paikkaan, vaikka liikuntamahdollisuudet ja palvelut olisivat rajattuja mutta todennäköisesti, joku liikuntapaikka olisi kotia lähellä. Kumpi seuraavista parempi vaihtoehto omalla kohdalla (koko väestö)? (%) Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi En osaa sanoa Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia, mutta todennäköisesti joku niistä on lähempänä kotiasi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestö 14% 24% 6 Ei harrasta liikuntaa 14% 40% 46% Joitakin kertoja kuukaudessa 7% 31% 6 Kerran viikossa 15% 20% 65% Useampia kertoja viikossa 14% 16% 70% Päivittäin 14% 29% 57%

20 19 Kuuden tutkimuspaikkakunnan liikuntapaikoilla toteutetuissa ovensuukyselyissä hajauttamisen kannalle asettuu joka toinen. Keskittäminen viehättää reilua neljännestä liikuntapaikkojen käyttäjistä. Keskittäminen saa siis liikuntapaikkojen käyttäjien keskuudessa hieman enemmän kannatusta kuin koko väestön parissa keskimäärin. Peruskorjatuilla liikuntapaikoilla hajautus saa enemmän kannatusta (52 %) kuin uusilla liikuntapaikoilla (40 %). Uusien liikuntapaikkojen käyttäjistä reilu neljännes ei osaa sanoa, kumpi malli on parempi. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että keskitetyn mallin kannattaminen ei juuri lisäänny liikunnan harrastamisen useuden mukaan liikuntapaikkojen käyttäjien, eikä koko väestökään keskuudessa. Liikunnallisella aktiivisuudella on sikäli merkitystä, että liikuntapaikkojen käyttäjien keskuudessa monia liikuntalajeja harrastavista (harrastaa vähintään neljää lajia) kaksi viidestä kannattaa keskittämistä. Joukkueen tai seuran mukana organisoidusti harjoittelevista enemmän kuin kolmannes soisi liikuntapaikkojen keskittämisen olevan suunta. Liikuntapaikoilla omaehtoisesti lajia harrastavat asettuvat selkeästi hajauttamisen kannalle. Kumpi seuraavista parempi vaihtoehto omalla kohdalla? (%) Liikuntapaikkojen keskittäminen esim. liikuntapuistoon, jolloin monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja palvelut samassa paikassa ja todennäköisesti kauempana kotoasi En osaa sanoa Liikuntapaikkojen hajauttaminen useampaan paikkaan, jolloin liikuntamahdollisuudet ja palvelut rajatumpia, mutta todennäköisesti joku niistä on lähempänä kotiasi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väestö 14% 24% 6 Peruskorjatut/uudet yhteensä 29% 23% 48% Peruskorjattu 28% 20% 5 Uusi liikuntapaikka 3 28% 40% Impivaaran uimahalli 27% 20% 53% Haapavesiuimahalli 29% 2 49% Santahaan tekonurmikenttä 30% 33% 37% Lohtajan monitoimihalli 23% 23% 53% Hollihaan liikuntahalli 41% 29% 29% Liikkuu lähes päivittäin 34% 24% 4 Liikkuu joitakin kertoja viikossa 28% 21% 5 Liikkuu harvemmin 30% 25% 45% Mäkelänrinne 16% 16% 69% Lähes neljännes vastaajista ei osannut valita vastausvaihtoehtojen välillä. Liikuntapaikkojen sijoittamista koskeva kysymys on vastaajille haastava, sillä todennäköisesti käyttäjien toiveena on laadukas liikuntapaikka lähellä. Liikuntapaikan sijaintia ja sen laatua/laajuutta ei mielellään laiteta vastakkain. Todellisuudessa liikunnan harrastaja joutuu harvoin tekemään valintaa puhtaasti näiden vaihtoehtojen välillä, vaan liikuntapaikan valinnassa punnitaan näiden ja mahdollisten muiden ominaisuuksien summaa.

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.

LIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Uimahallien asiakastyytyväisyys Taloustutkimus Oy

Uimahallien asiakastyytyväisyys Taloustutkimus Oy Uimahallien asiakastyytyväisyys Taloustutkimus Oy Syyskuu 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vesiliikunnan harrastaminen uimahallissa... 3 3. Vapaasti harjoitettavien vesiliikuntalajien harrastaminen uimahallissa...

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Tuusulan kunta/liikuntapalvelut

Tuusulan kunta/liikuntapalvelut Tuusulan kunta/liikuntapalvelut Uimahallin tyytyväisyyskysely 2016 N=224 3 Vastaajan ikä Valitse ryhmä, johon kuulut ikäsi perusteella (N=224) 25 % 22 % 23 % 15 % 15 % 1 5 % 2 % 6 % 3 % 8 % 1 % 7-12 vuotta

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Kuluttajaviraston suositusten mukaan alle 8-vuotiaat uimahalleihin vain aikuisen valvonnassa. Uimahallien vuosikorttien käyttö max. 1 krt/pv.

Kuluttajaviraston suositusten mukaan alle 8-vuotiaat uimahalleihin vain aikuisen valvonnassa. Uimahallien vuosikorttien käyttö max. 1 krt/pv. UIMAHALLIT Kotkan uimala Katariina, Puistotie 9-11, 48100 KOTKA, puh. 234 4590 Karhulan uimahalli, Karhulantie 46, 48600 KOTKA, puh. 234 5415 Kuluttajaviraston suositusten mukaan alle 8-vuotiaat uimahalleihin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tämä hinnasto astuu voimaan uimahallipalveluiden ja Karhulan Keskuskentän kuntosalin osalta 1.3.2015 ja muilta osin 1.6.2015 alkaen.

Tämä hinnasto astuu voimaan uimahallipalveluiden ja Karhulan Keskuskentän kuntosalin osalta 1.3.2015 ja muilta osin 1.6.2015 alkaen. KOTKAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT HARJOITUSVUOROMAKSUT, TILAVUOKRAT JA PALVELUMAKSUT Tämä hinnasto astuu voimaan uimahallipalveluiden ja Karhulan Keskuskentän kuntosalin osalta 1.3.2015 ja muilta osin 1.6.2015

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUJEN KÄYTTÖMAKSUT

LIIKUNTAPALVELUJEN KÄYTTÖMAKSUT LIIKUNTAPELUJEN KÄYTTÖMAKSUT Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksynyt 18.11.2015 Voimaantulopäivä KÄYTTÖMAKSUJEN PÄÄPERIAATTEET Liikuntapalveluiden peruskäyttömaksut koskevat raumalaisia rekisteröityjä

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNKI Liikuntapalvelut

AKAAN KAUPUNKI Liikuntapalvelut 1. LIIKUNTAPAIKKOJEN VARAUKSET... 2 2. TILOJEN/HARRASTEPAIKKOJEN VUOKRAUKSEN PERIAATTEET... 2 3. LIIKUNTATILOJEN JA -ALUEIDEN KÄYTTÖMAKSUT... 6 3.1 Monitoimihalli... 6 3.2. Koulujen liikuntatilojen, Rasin

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKAT UIMAHALLIT IMPIVAARAN UIMAHALLI. UINTIMAKSUT, alv. 8 % KUNTOSALIMAKSUT/alakerran sali, alv. 8% OHJATTU TOIMINTA, alv.

LIIKUNTAPAIKAT UIMAHALLIT IMPIVAARAN UIMAHALLI. UINTIMAKSUT, alv. 8 % KUNTOSALIMAKSUT/alakerran sali, alv. 8% OHJATTU TOIMINTA, alv. UIMAHALLIT IMPIVAARAN UIMAHALLI LIIKUNTAPAIKAT UINTIMAKSUT, alv. Alennusryhmään kuuluvat: Aikuinen 4 Opiskelija, kortilla Lapsi 7-16 v. 2 Eläkeläinen (ei osa-aika), kortilla Alle 7v. vanhempien mukana

Lisätiedot

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

UIMAHALLIEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut UIMAHALLIEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Uimahallien hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3 Tilojen

Lisätiedot

Uimahallibarometri Taloustutkimus Oy

Uimahallibarometri Taloustutkimus Oy Taloustutkimus Oy Syyskuu Uimahallien asiakastyytyväisyys 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Uimahallin altaat ja uima-altaiden käyttöaste... 3 3. Eri käyttäjäryhmien osuudet uimahallin tilakapasiteetistä...

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO

LIIKUNTAPALVELUIDEN HINNASTO KENTÄT Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Harjoitukset, Ottelut, kilpailut, Mikkeliläiset rekisteröidyt urheiluseurat Aikuiset 20,00 30,00 A-juniorit ja nuoremmat

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ohessa liikuntatilojen ja -alueiden 1.3.2016 voimaan tulevat taksat.

Ohessa liikuntatilojen ja -alueiden 1.3.2016 voimaan tulevat taksat. KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 1/2016 Liikuntapalvelukeskus Puistotie 9-11 48100 Kotka puh. 040 831 0389, fax 234 5424 26.1.2016 Urheiluseurat TAKSALUETTELO Ohessa liikuntatilojen ja -alueiden 1.3.2016 voimaan

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2016 Helsinki, Turku ja Vantaa FCG Finnish Consulting Group Oy

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2016 Helsinki, Turku ja Vantaa FCG Finnish Consulting Group Oy Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyt 2016 Helsinki, Turku ja Vantaa 2.12.2016 Finnish Consulting Group Oy Sisältö 1 Johdanto 1.1 Yleistä 1.2 LiikuntaVertti 2 Asiakaspalaute liikuntapaikoilla 2.1

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI Mukava, rauhallinen & rento ohjaaja, uskaltaa tehdä ja epäonnistua nolostumatta Kivaa ja rentoa pelailua! Ei liian kilpailuhenkistä. Paljon monipuolisia lajeja,

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun

Ilmapuntari 2014: Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta. Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö: Ilmapuntari : Kuntalaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta Viidennes on tyytymätön hallituksen ja opposition sote-ratkaisuun Maan hallituspuolueet ja oppositio sopivat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta

Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen

Lisätiedot

Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta

Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Uimahallien suunnittelu ja rakentaminen eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Ville Nummelin 13.10.2016 Esityksen sisältö (35-40min) Esittely Nykytilanne ja liikuntalaki Uimahallin tilat eri käyttäjien näkökulmista

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Palautekysely keväällä 2015

Palautekysely keväällä 2015 Palautekysely keväällä 2015 Viikot 14 16: 2. 20.4.2015 557 vastausta (= 7 % liikuntamaksun maksaneista) Korkeakoulujen vastausprosentit: TTY 7 % (32 % vastauksista) TAMK 5 % (15 % vastauksista) TaY 9 %

Lisätiedot

Liikuntatilojen ja -toiminnan hinnasto

Liikuntatilojen ja -toiminnan hinnasto Liikuntatilojen ja -toiminnan hinnasto Orimattilan kaupunki Liikuntapalvelut Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 14.10.2015 134 Päivitetty Sivistys- ja vapaa-aikalutakunta 7.6.2016 62 LIIKUNTATILOJEN JA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

25,60 27,90 28,50 Päiväkäyttö ns. vapaat vuorot (ma-pe ) 25,60 27,90 28,50

25,60 27,90 28,50 Päiväkäyttö ns. vapaat vuorot (ma-pe ) 25,60 27,90 28,50 VAPAA-AIKATOIMEN VUOKRAT JA MAKSUT 2013, esitys Jäähalli Kaupungin koulut ja päiväkodit koulut 2012 2013 23,60 25,70 26,50 53,40 58,20 60,00 Jääurheilua harrastavat seurat (1.9. - 31.3.) 39,50 43,10 44,50

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä?

4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 17.01.2011 1) Seuran nimi? 2) Laji ja suorituspaikat? 3) Harjoitusolosuhteet ja mahdollisuudet? 4) Seuraatteko aktiivisesti Oulun kaupungin liikuntaviraston päätöksiä? 5) Minkälaisia toiveita seurallanne

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 44,84 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset

Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 2015 - Päätulokset / Muut yhdistykset Lappeenrannan liikuntayhdistyskysely 5 - Päätulokset / Muut yhdistykset KYSELYN YLEISIÄ TAUSTATIETOJA Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää Lappeenrannan liikuntayhdistysten näkemyksiä Lappeenrannan liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille

Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille Kaupunginhallitus 31 23.01.2017 Vanhusneuvoston kuntalaisaloite liikuntaan kohdistuvasta seniorikortista 65+ -vuotiaille 1103/00.04.02.06/2016 KH 31 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 %

Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi Alv. sis. hintoihin; liikuntatapahtumat 10 %, muut tilaisuudet 24 %, kaupungin sisäinen käyttö 0 % Liikuntapalvelut Kentät Urpolan lämmitettävä tekonurmi, talvikausi TALVIKAUSI (lämmitettävä aika) Aikuiset 17,00 27,00 A-juniorit ja nuoremmat 9,00 12,00 Kaupunginosaseurat ja kylätoimikunnat 35,00 35,00

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2005 vastaavan laajuisena.

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO 2014

LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO 2014 LIIKUNTAPAIKKA- HINNASTO Nuoriso- ja liikuntalautakunta 3.12. 2 SISÄLLYSLUETTELO Vuokrauksen yleiset perusteet... 3 Kisapuiston urheilukeskus... 5 Vanha kenttä ja Kisapuiston hiekkatekonurmi... 6 Kimpisen,

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot