Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry

Transkriptio

1 ÄNNÄ1/2006 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry

2 Kommodorin ajatuksia Haluan kiittää jäseniä vuosikokouksessa saamastani luottamuksesta. Toivonkin hyvän yhteishengen jatkuvan myös alkaneena kautena. Päivä pidentyy kuin jäniksen loikka. Mollikka taivaalla tekee aina vain korkeamman kaaren. Kisa siitä kumpi kasvaa nopeammin, päivän pituus vai venekärpäsen purema, päättyy tuon itikan voittoon. Meitä on runsain joukoin juoksutettu jokavuotiseen Helsingin messukeskuksen laivastotukikohtaan, kiiltävien kylkien pariin! On jälleen alkamassa odotettu veneilykausi. No, jarrutetaan hivenen. Taitaa tuo veden pinta olla vielä vähän kova veneiden laskuun. Tunnelma on kuitenkin selvästi nouseva. Uusia tuulia on myös kehitteillä. Yksi on vartiovuoron korvaaminen osallistumalla kilpailujen järjestämiseen. Tästä kertoilee urheilukommodorin juttu tarkemmin muualla tässä lehdessä. Kiireelliset ilmoitukset osallistumisestasi kilpailutehtäviin otetaan ilolla vastaan esim. toimistolla. Kesä alkaa koulutuksen merkeissä. Kiitosta saaneeseen, arvostettuun ja erittäin suosittuun junioritoimintaan panostetaan totuttuun tapaan. Koulutuksen edellytyksiä pyritään parantamaan uusilla optari -hankinnoilla. Seuran ulkopuolisille järjestetään taas veneilykoulutusta, tarkoituksena myös saada uusia innostuneita jäseniä. Myös katsastaja- ja tuomarikoulutusta jatketaan. Viime kesän erinomaisesti toteutettu veneilypäivä saa myös jatkoa. Tämä yksi kesän voimain ponnistuksista antaa jälleen ulkopuolisille kuvan seuramme erinomaisesta ja kehittyvästä toiminnasta. Olen edelleen ylpeä edellisen kesän näytöstä, näimme mihin Ännäläiset kykenevät, kun toimeen tartutaan. Mieliaiheeni: Seuramme naisten tärkeä panos isojen tapahtumien järjestelyissä tullee jälleen varmasti näkyviin. Nämä tärkeät päätetyt toimintapäivät kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt. Toiminnallisia uusia ideoita kesän toimintaan otetaan ilolla vastaan kaikilta jäseniltä. Toivonkin runsasta vastausten tulvaa jäsenkyselyyn. Anna vain rohkeasti kuulua itsestäsi. Talousasiat ovat tärkeitä. Sinä voit osaltasi auttaa seuramme taloutta ilmoitusmyynnillä. Kausijulkaisuun voivat kaikki jäsenet pyrkiä myymään oman yrityksen ja yhteistyökumppaneiden mainoksia. Tämä on seuran erittäin tärkeä varainkeräysmuoto. Siispä toimeksi, toimisto auttaa jos on kysyttävää. Vielä on myös jäljellä kevään suosittuja maanantai-iltoja seurapaviljongilla. Seuran internet- sivuilta on illan ohjelmat löydettävissä. Tule mukaan viihtymään mukavassa porukassa. Kiitän kevään toiminnan järjestäjiä, mukavista aiheista ja tehdystä työstä. Toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä lehden parissa sekä valoisaa toiminnallista kevättä. KOMMODORI ERKKI SEPPÄLÄ 2 ÄNNÄ 1/2006

3 ÄNNÄ lehti 1/2006 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Sisällys : Päätoimittaja / Taitto Soila Karjanmaa 2 Kommodorin ajatuksia Toimituskunta 3 Toimitus, kokouskutsu Erkki Seppälä, Hannu Hyttinen, Tarja 4 Kauden tärkeät päivämäärät Liuha, Marianne Koskinen, Marja 5 Talvipäivä Paananen, Soila Karjanmaa 6 Kilpailukommodorin palsta Painopaikka 8 Näsijärven Purjehdusseuran merkit Domus-Offset Oy, Tampere 11 Tiedotuksia Levikki 12 DN-jääpursi 1000 kpl 13 Purjehtijan sanakirja, Cunningham Kansikuva 14 Laser Teamin kuulumisia Naisten jollakoulu,kuva Petri Laaksonen Ännä-lehden ilmoitushinnat: 1/1 sivun mainos 100 1/2 sivun mainos 50 Seuratuotteita! 100-vuotisjuhlatakki 100-vuotisjuhlapaita 100-vuotisjuhlataulu Kokouskutsu Lokikirja Vieraskirja Lippalakki SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Pidetään keskiviikkona klo Jänissaaren seurapaviljongissa. Käsiteltävänä sääntöjen 11 :n määräämät asiat. Hallitus Ännä-lehden seuraavat numerot Numero 2 / 2006 ilmestyy syyskuussa 2006 Aineiston jättö viimeistään Numero 3 / 2006 ilmestyy joulukuussa 2006 Aineiston jättö viimeistään Aineistoa Ännä-lehteen? Jutut, kuvat, juttuideat voi toimittaa sähköpostilla nsailing@saunalahti.fi tai seuran toimistoon. Päätoimittaja Soila Karjanmaa p (iltaisin). ÄNNÄ 1/2006 3

4 Kauden tärkeät päivämäärät ke klo 19 Kevätkokous su klo Talvipäivä ti klo Runkokatsastukset ti klo Runkokatsastukset la klo 9 Veneiden lasku la klo 18 Lipunnosto ke klo 17 Pukkitalkoot ti klo 17 Siivoustalkoot ti klo Katsastuspäivä ti klo Katsastuspäivä ti 6.6. klo Katsastuspäivä ti klo Katsastuspäivä ma 5.6. klo Veneilykoulutus ke 7.6. klo Veneilykoulutus to 8.6. klo Veneilykoulutus ma klo Veneilykoulutus la Veneilypäivä ke klo 17 Pukkitalkoot la klo 9 Veneiden nosto la klo 18 Lipunlasku ke klo 19 Syyskokous Kevään viimeiset te lat - vielä ehtii mukaan Ma klo TÄMÄ SOLMU PITÄÄ IHAN VARMASTI! Solmumestari Tero Lahti opastaa kuulijat solmujen ihmeelliseen maailmaan. Tänään myös selvitetään, kuinka moni aikoo tehdä merimiesmaton seuraavana te tana. Jos et pääse tänään paikalle mutta haluaisit tehdä maton, kerro tästäkin seuran toimistoon. Tieto on tarpeen, jotta voidaan hankkia mattoköyttä oikea määrä. Ma klo 18.30: ETTÄ OSASIN ITSE TEHDÄ MATON VENEESEEN! Teemme Tero Lahden johdolla köydestä aidon merimiesmaton. (ks. edellinen kohta) Ma klo ÄNNÄN JA SUOMEN VÄREISSÄ MAAILMAN MERILLÄ Marko Dahlberg kertoo kokemuksistaan kansainvälisillä kilpapurjehdusradoilla. 4 ÄNNÄ 1/2006

5 TALVIPÄIVÄ Sunnuntaina Klo Jänissaaressa MAHDOLLISUUS AMPUA KÄYTÖSTÄ POISTETTUJA HÄTÄRAKETTEJA JA SOIHTUJA! (Tilaisuus on valvottu ja turvallinen) Ohjelmassa myös mm. - Hiihtokilpailu lapsille klo alkaen - Kahvio, makkaraa - Moottorikelkkakyytiä Tervetuloa!!! Järj. Näsijärven Purjehdusseura ry. ÄNNÄ 1/2006 5

6 Kilpailukommodorin palsta Korvaa vartiovuorosi osallistumalla kilpailujärjestelytehtäviin! SOILA KARJANMAA Kuten tarkkaavaisimmat ovat jo ehtineet huomata, kilpailukommodorin nimi kirjoitetaankin tänä vuonna Arto Koivula. Kiitän luottamuksesta ja yritän vähitellen toipua järkytyksestä. Toimenkuvasta tärkein osa on luonnollisesti kilpailujärjestelyiden organisoiminen, ja tässähän on kyse talkootyöstä jos missä. Tällaista toimintaa kun ei voi mistään palveluna ostaa, vaikka rahaa olisi pohjaton säkillinen. Puuhaa on luonnehdittu niin, että kilpailijat järjestävät kilpailut toisilleen, mutta purjehduskilpailun järjestämisessä ei läheskään kaikilla tarvitse olla kokemusta kilpailemisesta tai edes purjeveneistä. Eikä kaikkien tarvitse edes aina lähteä vesille! Ännä on kilpailunjärjestäjänä varsin pätevän seuran maineessa, mistä kiitos menneinä vuosina työtään tinkimättömästi tehneille uurastajille. Toiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi seuran hallitus on tälle vuodelle päättänyt laajentaa viime vuonna aloitettua kannustinjärjestelmää, jossa sataman vartiointityötä on tietyin edellytyksin voinut korvata kilpailunjärjestelytehtävillä. Uusi systeemi on tarkalleen tällainen: Sataman vartioimiseen velvoitettu henkilö voi korvata vuosittain yhden vartiovuoron osallistumalla kilpailunjärjestelytehtäviin. Korvaamisen edellytyksenä on, että halukkaat ilmoittautuvat seuran toimistoon mennessä ja hoitavat sovitut tehtävät kilpailuorganisaatiossa. Vartiovuoron korvaamiseen tarvitaan vähintään yhden viikonlopun työ N:n järjestämässä kilpailussa. Kilpailujärjestelyihin ilmoittautuneet huomioidaan saman kauden vartiovuoroja jaettaessa. Vapautusta vartiovuorosta ei voi siirtää seuraavaan vuoteen. Jos ilmoittautuneita on yli tarpeen, niille henkilöille, joita ei voida sijoittaa kilpailuorganisaatioon, 6 ÄNNÄ 1/2006

7 PETRI LAAKSONEN viimeisten säätöjen valmistuttua. Näsijärven regatassa on kaksi kevytveneluokkaa, Vikla ja Laser, joten sinne tarvitaan myös erillinen saattovene. Näsijärven regatan kilpailujärjestäjät Ilpo G Niemi, Antti Ala-Tala ja Harri Lähdekorpi varataan vartiovuoro tavanomaiseen tapaan. Kilpailujärjestelytehtävien laiminlyönti rinnastetaan vartiovuoron laiminlyöntiin. Keskeistä tässä on nimenomaan varhainen ilmoittautuminen, mikä mahdollistaa sekä vartioinnin suunnittelun että kilpailuorganisaatioiden muodostamisen ajallaan ja hallitusti. Ilmoittautuessa on toki syytä mainita, milloin on käytettävissä. Viime aikoina seuramme purjehtijat ovat kunnostautuneet kotijärvemme ulkopuolella lähinnä 2.4mR- ja Laser-luokissa, toki unohtamatta Marko Dahlbergin mittavaa Star-projektia. Eiköhän meidän olisi syytä saada maata ja maailmaa kiertämään taas muitakin veneluokkia? Ensi kesän SM-kotikisat tarjoavat hyvän ponnahduslaudan tähän H-veneluokassa. Jos venekunnan kokoaminen ja liikkeelle saaminen onkin kolmen hengen miehistöllä työläämpää kuin yhden, niin tarjoaa se ainakin tällaisen havainnon: porukalla tekeminen on hauskempaa. ARTO KOIVULA KILPAILUKOMMODORI Alkaneella kaudella järjestämme seuraavat kilpailut: KATI KIVELÄ mR Joukkue-SM 7.6. Sarjakilpailu Sarjakilpailu Kesäyön purjehdus Sappisalo Runt Perhepurjehdus H-SM 6.9. Matruusimalja 9.9 Kipparinmaan purjehdus Näsijärven regatta Lista on todennäköisesti lopullinen. Näsijärven kilpailukalenteri ilmestyy seurojen verkkosivuilla lähiaikoina Kilpailukommodori Arto Koivula Airistolla ÄNNÄ 1/2006 7

8 Näsijärven Purjehdusseuran merkit seuratoiminnasta tai purjehdusurheilun ansioista Jäsenemme ja jotkut muutkin kantavat puvuissaan Näsijärven Purjehdusseuran tunnuksilla varustettuja merkkejä. Mitä ne oikein ovat, ja mistä ansioista niitä on myönnetty? Onneksi kaikista nykyisistä merkeistämme on arkistoissa melko hyvin tietoja, vaikka vanhin merkeistä on peräisin jo miltei sadan vuoden takaa. Seurallamme on nykyään käytössä kolme eri merkkiä - kunnia-, harrastusja purjehtijamerkki. Kaikkien kolmen merkin säännöt ovat jokavuotisessa kausiohjelmassamme kertoen merkkien myöntämisperusteet luvun lopulla käytössä on ollut muutaman vuoden myös moottoriveneharrastusmerkki. Purjehtijamerkki JORMA RAJAMÄKI Kuva 1. Purjehtijamerkki versio N.S.S. Kuva 2. Purjehtijamerkki versio N. JORMA RAJAMÄKI Merkeistä vanhin on nykyinen Purjehtijamerkki, Versio N.S.S., kuva 1. ja versio N, kuva vuotishistoriikissamme on vuodelta 1917 maininta, että samoin kuin purjehdusseuroissa rannikolla oli jaettu n.k. kunniamerkkejä kilpapurjehdusten voittajille, päätettiin myöskin täällä, että jäsenelle, joka on saavuttanut määrätyn pistemäärän, annetaan samantapainen, emaljinapin muotoinen merkki. Tämä sama merkki voidaan antaa myöskin erikoisen ansiokkaasta toiminnasta Seuran hyväksi. Merkkiä on koko ajan jaettu kolmessa eri luokassa, ja myöntämisperusteina olivat alkuvuosina joko menestys kilpapurjehduksessa tai toiminta veneilyn ja seuran hyväksi. Historiaa tarkkaan tutkineen ja sen v ja 1943 hyvin kirjanneen arkkitehti Georg Henrikssonin mukaan siitä käytettiin vuoteen 1940 asti eri yhteyksissä sekavasti monenlaisia nimityksiä, kuten NSS utmärkelsetecken, Sällskapets högre utmärkelsetecken, kultainen ansiomerkki, korkeimman luokan 8 ÄNNÄ 1/2006

9 kultainen merkki, II luokan hopeinen merkki, tavallinen kuntoisuusmerkki, tavallinen ansiomerkki ja seuran ansiomerkit. Seuran kevätkokouksessa nimeksi sääntöineen vahvistettiin Harrastusmerkki, kevätkokouksessa Ansiomerkki, ja v siitä viimein tuli Purjehtijamerkki silloisen urheilukommodorin Kari Tarkon ehdotuksesta. Kuvan 1 merkissä on ruotsinkielisen nimemme Näsijärvi Segelsällskap alkukirjaimet NSS tammenlehtien ympäröimänä. Kielisovun aikaansaamiseksi muutettiin merkkiin arvostetun purjehtijan Julle Syrènin ehdotuksesta v yleisen kokouksen päätöksellä vain kirjain N, ja tammenlehdet korvattiin havunoksilla, kuva 2. (Sama muutos tehtiin hattukokardiin) Tämä merkki oli vuoteen 1936 asti ainoa merkkimme, ja ensimmäinen I lk merkki myönnettiin v purjehdusansioista v.1920 kommodori Ragnar Stenbäck ille, mutta se jaettiin hänelle jostain syystä vasta kokouksessa Purjehdusansioista sai I lk merkin Julius Syrèn v Kolmannen I lk merkin päätti seuran hallitus antaa ensimmäiselle kunniajäsenelleen Ragnar Lavoniukselle hänen 60-vuotispäivänään v V jaettiin I lk merkit purjehdusansioista V. Sjöblomille ja seuran hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä apteekkari Severin Haapaselle. Seuraava I lk merkki annettiin nykyisen kunniamerkkimme suunnittelijalle Georg Henrikssonille v edellisten vuosien pisteistä. Kaikkiaan näitä I lk merkkejä jaettiin 1944 loppuun mennessä 3 kpl kunniamerkkeinä ja 4 kpl purjehdusansioista. II lk merkkejä jaettiin vuoden 2. maailmansodan loppuun mennessä kaikkiaan 3 kpl kunniamerkkeinä ja 17 kpl purjehdusansioista. III lk merkkejä jaettiin kunniamerkkeinä 3 kpl ja 41 kpl purjehdusansioista. Mainittakoon että purjehdusansioista sai v III lk merkin ensimmäinen nainen, neiti A. Mattila, ja v ensimmäisenä juniorina Lasse Syrén. Vuodesta 1941 alkaen merkin on voinut saada ainoastaan purjehdusmenestyksestä. Moottoriveneharrastusmerkki Seuran yleisessä kokouksessa on vahvistettu erillisen moottoriveneharrastusmerkin säännöt. Tätäkin merkkiä oli kolme luokkaa, ja erityispiirteenä merkissä oli havukoristeiseen metallirenkaaseen kiinnitetty punavalkoinen moottorivenekerhon viiri. V myönnettiin II luokan merkki Pauli Härköselle, ja III luokan merkki Matti Kinnuselle ja Ilmari Olánille. V sai III luokan merkkiin oikeuttavat pisteet Sakari Kolho. Kuva 3. Moottoriveneharrastusmerkki. JORMA RAJAMÄKI ÄNNÄ 1/2006 9

10 Harrastusmerkki JORMA RAJAMÄKI Nuorin merkeistämme on nykyinen Harrastusmerkki, kuva 4. Ex-kommodorimme Rolf Franck laati ehdotuksen sen säännöiksi, Nykyiset harrastusmerkkisäännöt ovat olleet voimassa muuttumattomina alkaen. Kaunista sopivan kokoista harrastusmerkkiämme voi ylpeänä kantaa takkinsa rinnassa muuallakin kuin harrastukseemme liittyvissä tilaisuuksissa kertomassa mieltymyksestä lajiimme. Ensimmäiset Harrastusmerkit jaettiin seuramme 70-vuotisjuhlissa peräti 35 henkilölle! Ilman ruoria tämä sama merkki on jäsenmerkkimme, jota kaikki jäsenemme voivat käyttää aivan kuin muidenkin yhdistysten jäsenmerkkejä. Kunniamerkki Arvokkain merkkimme on nykyinen Kunniamerkki, kuva 5. Merkin suunnittelijan arkkitehti Kuva 5. Kunniamerkki JORMA RAJAMÄKI Kuva 4. Harrastusmerkki Georg Henrikssonin alkuperäisessä kultaista merkkiä kuvaavassa piirroksessa syyskuulta 1936 annetaan siitä seuraava selitys (käännetty ruotsinkielestä): Merkki tehdään kullasta, pinta on matta, paitsi korkokuviot: vene, purje, vesilinja, N-kirjain ja kuusenoksat, jotka ovat kiiltävät. Merkin takasivu on suora, sekä kiiltäväksi hiottu. Merkkejä eri aikoina ja eri paikoissa teetettyinä niistä osa ei valitettavasti ole aivan yllä kuvatun mukaisia. Kullan hinnasta johtuen myös materiaalivahvuus on saattanut vaihdella. Ensimmäinen kultainen kunniamerkki annettiin johtaja Julius Syrènille hänen 50-vuotispäivänään , toinen kultainen kunniamerkki insinööri Ragnar Stenbäckille hänen 60-vuotispäivänään ja kolmas ensimmäiselle ja toistaiseksi pisimpään kommodorinamme toimineelle vuorineuvos Ragnar Lavoniukselle N:n 50-vuotisjuhlassa v Ensimmäinen hopeinen kunniamerkki annettiin hammaslääkäri Veli Pakkalalle hänen 50- vuotispäivänään , ja ensimmäinen pronssinen kunniamerkki johtaja Tyko Inbergille hänen 50- vuotispäivänään ÄNNÄ 1/2006

11 Kunniamerkin myöntämisestä päättää kunniamerkkineuvosto hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella. Päätös kunniamerkin antamisesta on oltava yksimielinen. Kultaisia kunniamerkkejä on kaikkiaan myönnetty vuosien välisenä aikana 19 kpl. ja sen kantajia on elossa 10 henkilöä. Luettelo kaikista kunniamerkin v menneessä saaneista on seuramme hienossa 100-vuotishistoriikissä. TUOMO PÄLVIRANTA KUNNIAMERKKINEUVOSTON PJ TIEDOTUKSIA Jänissaaren kiinteistön kunnostus Aikaisempina vuosina on panostettu saaritukikohtien kunnossapitoon, nyt on vuorossa Jänissaaren tukikohdan kiinteistöt. Jänissaaren saunaa remontoitiin alkuvuonna 2006, koska pesuhuoneen seinässä havaittiin kosteusvaurio. Remontin yhteydessä kunnostettiin myös saunan puolta. Kiertovesipatterilämmitystä joudutaan uusimaan seurapaviljongissa asuinhuoneiston osalta. Suunnitteilla on myös seurapaviljongin julkisivun korjausmaalausta. PETRI LAAKSONEN JÄNISSAAREN ISÄNNÖITSIJÄ Internetistä löytyy Terveiset Kangasalalta! Käy tutustumassa jäsenemme Raija Kukkosen tauluihin internet osoitteessa: Taulut 2 / Taulu 9, Viitasaari 50-vuotta sitten on maalattu taiteilijan lapsuusvalokuvista. Internet osoitteessa: Suomen Joe 17-purjehtijat löydät jäsenemme Matti Aallon kesällä 2005 purjehduskertomuksen Tallinnan purjehduksesta Joe 17- veneeellä Ilopillerillä. Varalan kuntosali käytössä N:n jäsenille Tiistaisin klo (+sauna / uinti ) huhtikuun loppuun saakka Hinta 10 euroa/kk, juniorit veloituksetta ÄNNÄ 1/

12 DN-jääpursi Purjehtia voi talvellakin. Ännällä onkin nähty muutama DN-jääpurjehtija kuluneina vuosina. Mutta mikä on tuo purjeen avulla jäällä viilettävä laatikko luistimien tapaisten päällä? DN-jääpursi on puinen 3.75 metriä pitkä kg painava pursi, jonka purjepinta-ala on 6.5 m 2. Se on suunniteltu vuonna 1937 amerikkalaisen Detroit News lehden järjestämän suunnittelukilpailun voittajana, josta DN-pursi sai myös nimensä. Tämän yhden hengen jääpurren vaatimuksena oli, että se on suhteellisen helposti itse rakennettavissa, edullinen ja pakattavissa henkilöauton katolle. Tyypillinen nopeus on noin 80 km/h, mutta lumettomalla jäällä saavutetaan jopa 142 km/h huippunopeus. Purren hinta on noin euroa. Nykyään DN-jääpursiluokka on suurin jääpursiluokka maailmassa. Suomesta löytyy rekisteröityjä DN-jääpursia 126, joista aktiivisia purjehtijoita noin 30. Suomessa ja maailmalla järjestetään DN-pursikilpailuja. Tänä vuonna maaliskuun alussa on tarkoitus järjestää Suomessa sekä EM että MMkilpailut, mikäli Suomesta löytyy lumetonta jäätä. Ännän Petri Laaksonen rakensi viime Rakenteille oleva DN-jääpurren runko Petri Laaksonen DN-jääpurrellaan Näsijärven jäällä tammikuussa syksynä itse DN-jääpurren. Mallina hänellä oli kaverin pursi ja työtunteja kului noin 150. Materiaalit, käytetty masto ja purje tulivat maksamaan yhteensä noin 1500 euroa. Rungon rakentaminen oli helppoa, mutta sopivien helojen löytäminen oli vaikeaa ja aikaavievää. -Aloittelijalle sopivat peltiluistit leikkautin laserilla rosterista ja kävin teroittamassa ne tarkoitukseen rakennetulla koneella DN-gurun pajassa Hämeenlinnassa, kertoo Laaksonen. MM-kilpialuihin Laaksonen tarvitsee kuitenkin vielä hiilikuituvahvisteiset insert-tyyppiset luistit. -Alkutalvesta Näsijärvellä pääsi kokeilemaan jääpurtta, kun lunta oli vähän. Tarkoitus on myös kilpailla DN-luokassa, mutta tammi-helmikuun kisat oli peruttu joko huonon jäätilanteen tai kevyen tuulen vuoksi. -Aion osallistua kuitenkin EM ja MMkilpailuihin, joihin on tällä hetkellä ilmoittautuneita 200 purjehtijaa 18 eri maasta. Aloittelevana DNpurjehtijana tavoitteena minulla on päästä maaliin, kommentoi Laaksonen. SOILA KARJANMAA 12 ÄNNÄ 1/2006

13 Purjehtijan sanakirja osa 1. Cunningham Isopurjeen mastoliikin kiristämiseen ja purjeen muodon säätelyyn käytetään cunninghamiksi kutsuttua köysimekanismia. Tämän yksinkertaisen ja silti tehokkaan järjestelmän kehitti yhdysvaltalainen Briggs Cunningham. Hän oli vuosikymmenien ajan tunnetuimpia kilpapurjehtijoita maailmassa. Cunninghamista on kirjoittanut mm. Suomen purjehduskuningas Henrik Ramsay Purjehtijan muistelmia - teoksessaan. Ramsay osallistui vuoden 1937 Kultapokaalipurjehduksiin Long Island Sound -lahdella New Yorkin lähellä ja antoi erittäin tiukan vastuksen Cunninghamille, joka kuitenkin voitti kilpailusarjan Lulukuutosellaan. Jo vuonna 1927 Cunningham purjehti Star-luokan MM-hopeaa appiukkonsa puosuna, ja siitä Cunningham köysimekanismi Laser veneessä eteenpäin aina 1970-luvun lopulle asti hänen nimensä esiintyy merkittävien purjehdustapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi vuonna 1931 Cunningham oli Olin Stephensin voittoisassa miehistössä Fastnet Racessa. Yhdysvaltain America s cup-kuvioissa Cunningham vaikutti parinkymmenen vuoden ajan. Hänen huippusaavutuksensa oli Columbian ohjaaminen voittoon vuoden 1958 America s cupissa. Cunningham piti vauhtia myös maissa. Hän ajoi 30-luvulta alkaen menestyksellisesti kilpaa mm. Jaguareilla, Ferrareilla ja Cadillaceilla sekä loi oman kilpatallin, joka kisaili usealla autolla. Vuonna 1951 kilparadoille ilmestyivät Cunninghamin kehittämät kilpa-autot, jotka kantoivat hänen nimeään. Cunningham-kilpureita ja niiden katuversioita valmistettiin muutaman vuoden ajan. Briggs Cunningham Vuonna 1907 syntynyt Briggs Swift Cunningham eli 96-vuotiaaksi ja jäi sekä purjehduksen että kilpaautoilun historiaan hienona herrasmiesurheilijana. Hän kuoli vuonna HANNU HYTTINEN ÄNNÄ 1/

14 Laser Teamin kuulumisiasoila KARJANMAA Helsingn regatta kesäkuussa 2005 vas edessä Lauri Konsén. Talven pakkanen jäädyttää mielen ja ajatukset lentävät kaukana purjehduksesta. Tähän aikaan talvesta normaaliin ajatuksenjuoksuun tulee purjehtijalla kuitenkin muutos. Muutoksen aiheuttaa tietenkin Venemessut. Toisille suunnittelu alkaa tästä tapahtumasta. Kilpapurjehtijoiden on kuitenkin aloitettava jo paljon aiemmin. Tähän mennessä Laser Teamin jäsenet Lauri Konsén, Petri Laaksonen, Eero Järvenpää ja Lauri Mörä ovat punnertaneet tulevan kisakalenterin kanssa. Ei ole helppoa valita kisoja, joihin osallistuisi. Niin paljon hienoja kisoja on tarjolla, kun rajaa kilpailualueeksi koko Euroopan eikä tyydy vain kotikulmilla käytäviin kyläkisoihin. Kalenteri on kuitenkin saatu valmiiksi ja on nähtävillä Teamin sivuilla, Koko listan kiertäminen ei ole mitään kevyttä puuhaa ja sitoo pääomaakin 14 ÄNNÄ 1/2006 jonkun verran. Kolmelle opiskelijalle raha ei aina ole itsestäänselvyys. Tähän aikaan vuodesta ovatkin yhteistyöneuvottelut kaikkein kuumimmillaan. Tällaiseen marginaalilajiin kuten purjehdukseen ei avustuseuroja ole kovin helppoa saada. Ajatustyöhön saatiin kuitenkin mukava reilun viikon mittainen paussi. Venemessut veivät meidänkin porukan voimavarat Aiglen osastolle. Helpoin tapa antaa sponsorille jotakin vastinetta tuelle, on tietenkin oma työpanos. Mielellään sitä hyviä vaatteita esittelee asiantuntevalle yleisölle. Esittelykin on paljon helpompaa, kun on omakohtaista kokemusta. Jotta tulevan vuoden kisoista tulisi muutakin kuin kokemusta kotiin tuomisina, on käynnissä tiivis fyysinen harjoittelu. Kukin

15 Lauri Konsén (purje nro ) ja Petri Laaksonen (purje nro ) Holland Regatassa Hollannissa viime kesänä. PETRI LAAKSONEN Katso internetistä: harjoittelee tavallaan ja niillä lajeilla, jotka itselleen katsoo sopiviksi. Allekirjoittaneen viikko-ohjelmaan kuuluu muutama lyhyempi ja yksi pidempi hiihtolenkki, pari punttisalitreeniä ja vaihtelua tuomaan yksi sulkapallovuoro. Tällä hetkellä tuntuu, että mennään oikeaan suuntaan ja vointi on hyvä. Huhtikuun alussa kuitenkin saadaan alustavaa tietoa harjoitusten onnistumisesta, kun naftaliinista kaivetaan itsetehty hengauspenkki ja aletaan toden teolla herkistellä jalka- ja vatsalihaksia purjehduskautta varten. Vesitreenit päästään aloittamaan pääsiäisen tienoilla Viinikanlahdella. Toivottavasti tänä vuonna saadaan purjehtijoita kasaan, jotta voidaan purjehtia kaksipäiväinen kisa yhdessä Minien kanssa. Runsas vesillä olo heti alkuvuodesta on tärkeää kauden päätähtäimen kannalta. Heti ensimmäiset kilpailut nimittäin ovat karsintoja tämän kesän EM-kisoihin, jotka järjestetään Puolassa. Petrillä ja Lauri K:lla on yhteisenä suunnitelmana raivata tiensä näihin karkeloihin. Tällaisilla suuntaviivoilla edetään kohti kesää. LAURI KONSÉN SOILA KARJANMAA Ännän Laser Team vas. Lauri Mörä, Lauri Konsén, Eero Järvenpää ja Petri Laaksonen. ÄNNÄ 1/

16 M-Suomen Posti Oyj JOUKKOKIRJE 2 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään palauttamaan osoitteella Jänissaarenkatu 14, TRE. NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP RY. Postiosoite: Jänissaarenkatu Tampere Puhelin: toimisto satamamestari satamamestari Telefax: Sähköposti: nsailing@saunalahti.fi Internet: Pankkitilit: Nordea HALLITUS - STYRELSE 2005 Kommodori Erkki Seppälä, Huvilakatu 5, Pirkkala Varakommodori talous Marja-Liisa Seppälä, Huvilakatu 5, Pirkkala Varakommodori urheilu Arto Koivula, Aleksanterinkatu 11 as 9, Tampere Jäsenet Antti Ala-Tala, Teiskontie 11A 9, Tampere Ari Pajula, Lepolantie 58, Tampere Kari-Pekka Tarko, Helakallionkatu 4 E, Tampere Vesa Pajunen, Venekatu 1, Tampere Kimmo Eiranto, Lukonmäenkatu 20 A 7, Tampere Petri Laaksonen, Koulukatu 5 C 53, Tampere Sihteeri Eero Mörä, Lielahdenkatu 40 E 20, Tampere TOIMIHENKILÖT-FUNKTIONÄRER Satamamestari ja toimistosihteeri Marja Paananen, Jänissaarenkatu 14, Tampere Satamakapteeni Antti Ala-Tala, Teiskontie 11A 9, Tampere Isännöitsijä Petri Laaksonen, Koulukatu 5 C 53, Tampere työpuh kotipuh