1:427 M III. liikerak :427 M :149. akt kt. terassi. terassi allas. parv K parv

Transkriptio

1

2 II II ar II II a a II a allas II at II ar ar a II a a IV IV rassi arv a a a V a ar a ar a II liiera III IV IV liiera III l a at ar ar ar Pp.tie Vanha Turuntie Gamla Åbovägen Sailogränden Sailonuja Pp.tie K2 K559 K3 Pp.tie K2 Venevalamanuja Venevalamantie K7 117 Båtlänningsvägen K9 K8 mla Åbovägen K10 K9 K Båtlänningsgränden K3 allas : M :451 M : L1 1:153 1: :150 1:149 M603 1: E :427 2 M :235 7L1 01 7P3 23 1:154 1: Siestanmäi Siestaberget KAUNIAINEN GRANKULLA Asemaaavan muutos Ändring av detaljplan Havainneuva Illusation av planområdet 1: VAIHTOEHTOISET LISÄRAKENTAMISEN SIJOITUSPAIKAT TONTILLA

3 KOORDINAATTILUETTELO KOORDINATFÖRTECKNING TONTINMUODOSTUS TOMTBILDNING N:O IV liiera IV m r= b= III Kiinteistö/M-ala Fastighet/Outbr. område m Osap-ala Delareal 0 P-ala Areal.0 37 Tontti Tomt 27 a m K m K559 II K Vanha Turuntie II 58 TONTTIJAON MUUTOS ÄNDRING AV TOMTINDELNING ETRS-GK25 / N2000 KAUNIAINEN GRANKULLA Asemaaavan muutos hyväsytty A 198 Stadsplaneändring godänd Edellinen tonttijao Föregående tomtindelning at : allas II ar K ar II a K II ar n nde ja ogr ä Sail ailon u S a ar IV ja u n an nde m ä la gr v a gs n e n in Ve tlän Bå a E N Gamla r= b= Åbovä g Pohjaartan hyväsyi Basartan godände Kiinteistöinsinööri Fastighetsingenjör en Tonttijaoartan laati Tomtindelningsartan uppgjorde Las. HP tj-nro ti-nr aup.osa stadsdel 7 ortteli varter 1052 tontit tomter tj-artta ti-arta 1052/4 Johanna Määttälä Maanmittaustenio Lantmäteritenier Piirt. HP Hannu Pousi Tar. HP Kaupunginvaltuusto hyväsynyt asemaaavan muutosen yhteydessä Godänd av stadsfullmäige i samband med detaljplaneändringen

4 FCG Finnish Consulting Group Oy KAUNIAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYSTAR- PEEN ARVIOINTI Raportti P16630P

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavamuutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi P16630P I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SELVITYSALUE TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Lähtötiedot Työn toteuttaminen LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Eläimistö Arvoaat luontoohteet JOHTOPÄÄTÖKSET... 7 LÄHTEET... 8 Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 1 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä KAUNIAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYSTARPEEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO 2 SELVITYSALUE Tämän työn taroitusena on arvioida, ono Kauniaisten orttelin 1052 asemaaavan muutostyön yhteydessä tarpeellista laatia luontoselvitys. Asemaaavoitusessa luonnonympäristöä tulee vaalia eiä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 1 mom.). Selvitystarve arvioitiin olemassa olevien lähtöaineistojen seä maastoäynnin perusteella. Arvioinnin tei FM Tiina Mäelä FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Kauniaisten aupungin pohjoisreunalla, Espoon aupungin rajalla. Asemaaavamuutosen ohteena oleva alue on Vanhan Turuntien ja Venevalamantien väliin sijoittuva alueoonaisuus, joa äsittää voimassa olevan asemaaavan muaiset tontit ja Kuva 1. Selvitysalueen rajaus. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro 579/KP/06 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 3.1 Lähtötiedot Lähteenä selvitysalueen luontoselvitystarpeen arvioinnissa on äytetty Valtion ympäristöhallinnon Oiva -ympäristötietopalvelua (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Selvitysessä tarvittavat maastoartat seä ilmauvat on saatu maanmittauslaitosen arttapalvelusta (Maanmittauslaitos 2011). Lähteenä on äytetty myös Kauniaisten aupungin alueelta aiemmin laadittuja luontoselvitysiä, joita ovat Kauniaisten liito-oravaselvitys (Yrjölä 2008), Kauniaisten asvistoartoitus (Envibio Oy 2005), Kauniaisten linnustoselvitys (So- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 2 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Työn toteuttaminen lonen 2005) seä viereiselle asemaaavamuutosalueelle tehty Teollisuustien luontoselvitys (Pöyry 2007). Ennen maastoäyntiä suunnitellun asemaaavamuutos-alueen luonnonympäristön ominaispiirteisiin ja asvillisuusuvioihin tutustuttiin artta- ja ilmauvatarastelun seä Kauniaisten alueelta aiemmin tehtyjen luontoselvitysten avulla. Yleispiirteinen atsaus luotiin myös aavamuutosalueen lähiympäristöön. Suunnittelualueen maastoäynti tehtiin Alue uljettiin systemaattisesti läpi ja samalla erättiin tietoa mm. puustosta, asvillisuudesta seä mahdollisesta uhanalaisesta lajistosta. Lisäsi arvioitiin ohteiden luonnontilaisuutta. Alueen maisemasta ja asvillisuudesta pyrittiin muodostamaan yleisuva seä havaitsemaan mahdollisesti luonnon monimuotoisuuden annalta arvoaat ohteet seä alueet, jota saattaisivat sisältää mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luu 15 ja 17a ) suojeltuja luontotyyppejä. Linnusto- ja muut eläimistöhavainnot irjattiin muistiin. Erityistä huomiota iinnitettiin siihen, ono alueella luontodireiivin liitteen IV(a) lajeille, liito-oravalle (VU) ja lepaoille soveliasta elinympäristöä. Liitoorava suosii varttuneita uusioita, joissa esiintyy seapuuna haapaa ja leppää. Lepaoiden osalta huomiota iinnitettiin raenteisiin, jota voisivat toimia lepaoiden lisääntymis- ja levähdysalueina (mm. olopuut, vanhat ivijalat, raennuset tms.). Myöhäisestä ajanohdasta johtuen, arviot alueella havaituista luontoarvoista ovat viitteellisiä. Liito-oravan annalta paras inventointiaia on eväällä. Maastoäynnin aiana suuri osa asvillisuudesta oli jo laastunut. 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 4.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalue sijoittuu Hämeen migmatiittivyöhyeen amfiboliitti ja sarvivälegneissijuonteelle, jota ympäröi laajempi Kvartsimaasälpägneissialue. 4.2 Maisema Maaperä on selvitysalueen länsiosissa areaa hietaa ja etelämpänä myös hieaa. Alueen esi- ja itäosissa esiintyy myös alliomaata. Luoteisosassa on savialue. Alue uuluu valtaunnallisessa maisemamaauntajaossa eteläisen rantamaan eteläiseen viljelyseutuun. Selvitysalue muodostuu luoteeseen viettävästä metsäisestä ja osin allioisesta rinteestä, raennetusta ympäristöstä seä pienestä joutomaa-alueesta. Pohjoisessa aluetta rajaa teollisuusalue. Etelässä ja lännessä aluetta rajaa pientalovaltainen asutus ja Vanha Turuntie. Idässä levittäytyy uusivaltainen, raentamaton metsäalue. 4.3 Vesiluonto Selvitysalue uuluu Suomenlahden rannioalueen päävesistöalueeseen ja Espoonjoen valuma-alueeseen. Alueella tai sen lähialueilla ei sijaitse pohja- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 3 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä vesialueita. Alueella ei ole myösään merittäviä pintavesimuodostumia tai lähteitä. Selvitysalueen eteläosassa on vesiuoppa. 4.4 Kasvillisuus Kuva 2. Selvitysalueella sijaitseva vesiuoppa. Selvitysalue uuluu hemiboreaaliseen asvillisuusvyöhyeeseen ja Uudenmaan eliömaauntaan. Aluetta luonnehtii allioisen mäen luoteisrinteellä asvava varttunut, lehtipuuvaltainen seametsä seä pientalojen väleihin jäävät ulttuurivaiutteiset puuryhmät. Vuonna 2005 tehdyssä Kauniaisten asvistoartoitusessa alueelta ei havaittu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai harvinaisia asvilajeja (Envibio Oy 2005). Selvitysalueen pohjoisosan rinne on metsätyypiltään lehtomaista äenaalimustiatyypin (OMT, oxalis-myrtillus-tyyppi) angasta. Kenttäerrosen tyyppilajeja alueella ovat mustia, äenaali, ultapiisu, metsäastia seä lillua. Pääpuulaji alueella on varttunut raudusoivu. Seapuuna esiintyy varttunutta haapaa, harmaaleppää, vaahteraa seä hieman uusta. Rinteen alaosassa asvaa esi-iäisten haapojen muodostama tiheä puureunus. Pensaserrosessa esiintyy runsaasti pihlajaa, vadelmaa ja tuomea seä hieman orpipaatsamaa. Siellä täällä havaittiin pieniä tammen taimia. Alueella esiintyy paioin runsaastiin lahopuustoa seä maa- että pystypuuna. Rinteen itäosissa havaittiin tuoreen runsasravinteisen (HeOT, hepatica-oxalis-tyyppi) lehdon piirteitä ja alueella asvaa yleisenä sinivuooa. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 4 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Kuva 3. Selvitysalueen pohjoisosan sinivuooesiintymää Kesiosan alliorinteellä asvaa runsaasti ivioalvejuurta seä paioin myös allioimarretta. Selvitysalueen länsiosissa, vesiuopan lähiympäristössä esiintyy runsaasti vieraslajeja ja laajalle alueelle on levinnyt mm. japanintatarta. Vesiuopan ympäristössä esiintyy myös tavanomaista vesiasvillisuutta mm. osmanäämiä ja järviaislaa. Kuva 4. Alueelle on levinnyt runsaasti vieraslajeja mm. japanintatar. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 5 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Eläimistö Kauniaisten pesimäaiaiseen linnustoon uuluu ainain 80 lintulajia. Selvitysalueen pohjoispuolelle sijoittuva Lippajärven lounaisranta osteioineen ja metsäalueineen on arvioitu linnustoltaan paiallisesti arvoaasi ohteesi (Solonen 2005). Kohteen ja selvitysalueen väliin jää Turuntie seä teollisuusraennusia. Selvitysalueen sisäpuolella ei Kauniaisten linnustoselvitysessä havaittu uhanalaisia tai harvinaisia pesimälintulajeja. Kauniaisten lepaoselvitysen (Hagner-Wahlsten 2006) muaan lepaoiden annalta täreimpiä alueita Kauniaisissa ovat Galläsin alue, Lippajärvi, Kasavuori, Vesitorninmäi seä Kiiarivuori. Selvitysalueen itäreunalla, Sailonujan pohjoispäässä on tavattu olmena eri ertana pohjansiippa ja erran vesisiippa (Hagner-Wahlsten 2006). Alueen eteläosan tuntumassa Valonauhantien ja Vanhan Turuntien risteysessä on havaittu pohjansiippa (Hagner- Wahlsten 2006). Lepaoiden täreä ruoailualue ja siirtymisreitti ulevat lepaoselvitysen muaan asemaaavamuutosalueen itäpuolitse Galläsin länsipäästä pohjoiseen Pohjoisen Heielintien, Työväenaatiemian ja Sailonujan tuntumassa Lippajärven länsipäähän (Hagner-Wahlsten 2006). Kauniaisten liito-oravaselvitysessä 2008 (Yrjölä 2008) selvitysalueella ei havaittu liito-oravia. Aluetta ei myösään luoiteltu lajin mahdollisesi elinalueesi. Luontoselvitystarpeen arvioinnin maastoäynnillä selvitysalueen pohjoisrinteeltä uitenin löydettiin liito-oravan papanoita ahden uusen alla. Puut olivat ooltaan noin cm rinnanoreudelta. Molempien puiden alla papanamäärä oli alle 10 appaletta ja puut luoiteltiin ns. papanapuisi. Reviiripuiden alla papanoita on yleensä yli 50 appaletta. Alueelta löydettiin lisäsi asi vanhaa olopuuta ja ysi uusi, jossa oli risupesä. Papana-, oloja risupesäpuiden sijainti on esitetty uvassa 5. Kuva 5. Maastossa havaitut liito-oravan papanapuut seä olo- ja risupesäpuut. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 6 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Arvoaat luontoohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 suojelualueverostoon uuluvia alueita eiä valtaunnallisiin suojeluohjelmiin uuluvia ohteita. Alueella ei ole myösään luonnonsuojelualueita. Alueelta ei ole tiedossa eiä alueella havaittu luonnonsuojelulain (LSL 29 15) suojeltuja luontotyyppejä. Alueelta ei löydetty vesilain (VL 1 luu 15 ja 17a ) arvoaita elinympäristöjä. Alueella havaittiin metsälain (MetsäL 10 ) arvoaasi elinympäristösi luoiteltava lehtolaiu seä liito-oravan elinympäristö. 1. Sinivuoolehto Pinta-ala: 0,3 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet runsasravinteiset lehdot (CR) Alueen oillisreunalla sijaitsee todennäöinen metsälain (MetsäL 10 ) taroittama rehevä lehtolaiu (uva 7). Alueella on tuoreen runsasravinteisen sinivuoo-äenaalityypin (HeOT) lehdon (CR) piirteitä. Tuoreet runsasravinteiset lehdot sijaitsevat yleensä alliojyränteiden tai harjurinteiden juurilla seä hievien, saven- tai hieanseaisten moreenimäien rinteillä. Tuoreita runsasravinteisia lehtoja esiintyy oo maassa, mutta niiden esiintyminen painottuu lehtoesusiin (Raunio ym. 2010). Tyyppi on luoiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisesi (CR) (Raunio ym. 2010). Kuva 7. Lehtoalue selvitysalueen oillisreunalla. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 2. Liito-oravametsä Pinta-ala: 2-4 ha (ruoailu- ja elinalue) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-oravan (VU) Selvitysalueen pohjoisreunan lehtipuuvaltainen seametsä on ominaisuusiltaan liito-oravan ruoailualueesi sopivaa. Alueella esiintyy runsaasti lajin ravintopuita eli haapaa, oivua seä harmaaleppää. Kuusta on vähän. Alueella havaittiin liito-oravan papanoita ahden puun alla. Liito-oravan varsinaista elinaluetta on todennäöisesti selvitysalueen itäpuolella levittäytyvä uusivaltainen, varttunut mustiatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) angasmetsäalue se- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 7 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä ä Turuntien pohjoispuolinen Lippajärven rantametsä. Näitä alueita ei maastoäynnin yhteydessä inventoitu, vaan elinalueen rajauset ovat tulintaa. Lisääntymisalueen ja ruoailualueen tulitut rajauset seä mahdolliset uluyhteydet länteen on esitetty uvassa 6. Kuva 6. Tulitut Liito-oravan elin- ja ruoailualueet (pohjaartta maanmittauslaitos). Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 3. Lippajärven luonnonsuojelualue (YSA010036) Pinta:ala: 63,5 ha Selvitysalueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 90 m etäisyydellä sijaitsee Lippajärven luonnonsuojelualue (YSA010036). Luonnonsuojelualueen täreimmät arvot esittyvät järven molemmissa päissä sijaitseviin ruovioalueisiin, jota ovat mm. linnustollisesti arvoaita (Lippajärven rauhoituspäätös, Uudenmaan ymp.esus LUO 617/ ). 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on luonnonympäristöltään melo tavanomaista, ulttuurivaiutteista aupuniluontoa. Alueen suurimmat luontoarvot esittyvät pohjoisreunan luoteeseen viettävälle, metsäiselle mäirinteelle. Selvitysalueen pohjoisosan sinivuooa asvava lehtoalue voidaan mahdollisuusien muaan jättää raentamisen ulopuolelle. Selvitysalueella ei ole havaittu aiemmissa selvitysissä vaateliasta asvi- tai eläinlajistoa. Kauniaisten lepaoselvitysessä alueen etelä- ja itäosien lähialueilta on tehty pohjansiippa- ja vesisiippahavaintoja. Molemmat lajit ovat luontodireiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen ja heientäminen on ielletty. Maastoinventoinnissa alueelta löydettiin asi olopuuta, jota voivat toimia lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaioina (uva 5). Nämä seä aii muut alueella mahdollisesti sijaitsevat olopuut tulisi raentamisen yhteydessä pyriä säilyttämään. Miäli olopuita aadetaan, tulisi ne taristaa lepaoiden varalta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 8 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Selvitysalueen pohjoisreunan metsäalueelta löydettiin liito-oravan papanoita ahden uusen alta seä vanha risupesä uusesta. Lehtipuuvaltainen metsiö on liito-oravan ruoailualueesi soveltuvaa aluetta. Elinalueesi soveliasta metsätyyppiä esiintyy myös selvitysalueen itä- ja pohjoispuolella (uva 6). Selvitysalueella havaittu risupesä saattaa olla lajin äytössä, vaiei papanoita puun alta maastoäynnin yhteydessä löydetty. Liito-oravan eri vuodenaiaiset pesät sijaitsevat useimmiten saman metsäalueen eri osissa eli sillä on ns. vaihtopesiä äytössään (Hansi ym. 2001). Suunnittelualueella havaitun risupesän ympärille tulisi jättää riittävä suojavyöhye (halaisijaltaan vähintään puun pituuden levyinen alue). Selvitysalueen itäpuolen varttuneen uusiangasmetsän ja raennettavan alueen väliin tulisi jättää vähintään mein suuruinen äsittelemätön vyöhye. Lisäsi tonttien raentamiseen seä uluväyliin äytettävän alueen ulopuolisella alueella on säilytettävä liito-oravan annalta riittävästi puustoa. On myös huolehdittava siitä, että latvusyhteys idästä länteen säilyy (uva 6). Kuluyhteyspuisi voidaan jättää ylimpiin latvuserrosiin uuluvia, liito-oravalle suojaa antavia puita ja niiden myrsynestävyyteen on iinnitettävä erityistä huomiota. Liito-orava yenee liitämään meiä leveiden aueiden alojen yli. Liidon pituuteen vaiuttavat luonnollisesti puuston oreus ja maaston oreuserot. Kuluyhteys voidaan vähimmillään muodostaa puista myös siten, että puut ovat oreintaan puun pituuden etäisyydellä toisistaan (Ympäristöministeriö 2005). Asemaaavamuutosella ei todennäöisesti ole vaiutusta Lippajärven luonnonsuojelualueeseen, sillä selvitysalueen ja luonnonsuojelualueen väliin jää Turuntie seä teollisuusraennusia. Miäli edellä mainitut luontoarvot voidaan huomioida raentamisessa, erillistä luontoselvitystä suunnittelualueella ei tarvita. Lisäselvitysillä voidaan tarvittaessa tarentaa liito-oravan ruoailu- ja elinalueen rajausta. FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Tiina Mäelä Biologi, FM LÄHTEET Envibio Oy 2005: Kauniaisten asvistoartoitus. Luonto- ja ympäristötutimus Envibio Oy, raportti. 29 s. Hansi, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen annan oon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen esusmuseo. Hansi, I. K., Henttonen, H., Liuo, U-M., Meriluoto, M. & Mäelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. 130 s. Suomen ympäristö 459. Ympäristöministeriö, Helsini. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 9 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä Huttunen, A. & Pahtamaa, T. 2002: Luonto- ja maisemaselvityset yleis- ja asemaaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöesusen moniste 24. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Reteilyasvio. Luonnontieteellinen esusmuseo, Kasvimuseo. Helsini. Joinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan anssa. Liito-oravan suojelun ja asvavan aupuniseudun maanäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20. Piranmaan ympäristöesus. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Pöyry 2007: Teollisuustien asemaaavamuutos, Luontoselvitys. Pöyry Environment Oy, raportti. 7s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerosi, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen irja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristöesus, Helsini. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tuloset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristöesus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien uvauset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristöesus. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsini. Solonen, T. 2005: Kauniaisten linnustoselvitys. Luontotutimus Solonen Oy, raportti. 15 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvityset ja luontovaiutusten arviointi aavoitusessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristöesus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuusartoitusessa äytettävä asvillisuus- ja asvupaialuoitus. Koeiluversio. Metsähallitusen luonnonsuojelujulaisuja. Sarja A; 14. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen aavoitusessa. YM/1/501/2005. Yrjölä 2008: Liito-oravaselvitys Kauniainen Ympäristötutimus Yrjölä Oy, raportti. 10s. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc

15

16

17

18 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI 7. aupunginosan orttelin 1052 asemaaavan muutosen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16630

19 Raportti 1 (6) 126-P16630 Mauno Aho Sisällysluettelo 1 Taustaa Ympäristömelun ohjearvot Lähtötiedot Maastoaineisto Liiennemäärät Melumallinnusmenetelmä Tuloset Havainneuvan muainen massoittelu Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Kerrostalo 4m etäisyydellä tontin rajasta Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Kerrostalo 6m etäisyydellä tontin rajasta Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Johtopäätöset... 5 Liitteet 1 Melutilanne päivällä 2 Melutilanne yöllä 3 Ääneneristävyysvaatimuset 4 Melutilanne päivällä, errostalo 4m tontin rajasta 5 Melutilanne yöllä, errostalo 4m tontin rajasta 6 Ääneneristävyysvaatimuset, errostalo 4m tontin rajasta 7 Melutilanne päivällä, errostalo 6m tontin rajasta 8 Melutilanne yöllä, errostalo 6m tontin rajasta 9 Ääneneristävyysvaatimuset, errostalo 6m tontin rajasta FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) 126-P aupunginosan orttelin 1052 asemaaavan muutosen meluselvitys 1 Taustaa FCG Suunnittelu ja teniia Oy laatii asemaaavan muutosta Kauniaisten aupungin 7. aupunginosan orttelin 1052 osaan. Asemaaavamuutosen ohteena on Vanhan Turuntien ja Venevalamantien väliin sijoittuva alueoonaisuus, joa äsittää voimassa olevan asemaaavan muaiset tontit ja Tässä meluselvitysessä on selvitetty edellä mainitun asemaaava-alueen melutilanne ennustetilanteessa. Kuvissa 1 on esitetty havainneuva laadittavasta asemaaavan muutosesta. KUVA 1. Havainneuva orttelin 7 asemaaavan muutosesta (suunnitelma ). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (5) 126-P Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätösen VNp 993/1992 muaiset melutason ohjearvot. Tauluossa 1 on esitetty yseiset ohjearvot ulona. Tauluo 1: Yleiset melutasojen ohjearvot Ulona (VNp 993/1992) L Aeq, lo 7-22 L Aeq, lo 22-7 Asumiseen äytettävät alueet, viristysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä seä hoito- tai oppilaitosia palvelevat alueet Loma-asumiseen äytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulopuoliset viristysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja ooontumistilat 35 db - Liie ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo uitenin 45 db. 2) Oppilaitosia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti äytetä oleseluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen äytettävillä alueilla taajamassa voidaan uitenin soveltaa asumiseen äytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) 3 Lähtötiedot 3.1 Maastoaineisto Uudella alueella taroitetaan pääsääntöisesti vähintään orttelin ooista, aavaa laadittaessa raentamatonta aluetta, joille luodaan uutta infrasuuuria ja jolla laajennetaan aavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulintaan vaiuttaa lisäsi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Tässä meluselvitysessä Vanhan Turuntien varressa sijaitsevat iinteistöt on tulittu täydennysraentamisesi eli vanhoisi alueisi, joiden yöajan ohjearvo on 50 db. Alueen maastomalli laadittiin äyttäen Kauniaisten aupungin maastoaineistoa. Malliin lisättiin Turuntien varteen ja Venevalamantien eteläpuolelle raenteilla olevat tai jo valmistuneet uudet raennuset. Näiden raennusten oreus arvioitiin ertomalla errosluu 3 m:llä ja lisäämällä tuloon 1 m. Turuntien varteen mallinnettiin oo matalle meluaita, oreus 3m. Asemaaava-alueen ja Turuntien välissä olevat meluesteet mallinnettiin 2,4 m oreina. Lisäsi asemaaava-alueelle sijoitettiin uudet raennusmassat. Raennusmassoittelusta tutittiin olmea vaihtoehtoa, joissa errostalon sijainti muuttui lähemmäsi tietä; havainneuvan muainen tilanne, 4m päässä tontin lounaisreunan rajasta ja 6m päässä tontin lounaisreunan rajasta. Kaiissa tutituissa tilanteissa muut raennusmassat olivat samat. Koordinaatti- ja oreusjärjestelmä on VVJ/N60. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (5) 126-P Liiennemäärät Liiennemäärinä äytettiin samoja liiennemääriä uin Pöyry Oy:n laatimassa Kauniaisten Teollisuustien asemaaavan meluselvitysessä. Liiennemäärät on esitetty tauluossa 2. Tauluo 2: Kesimääräiset vuoroausiliiennemäärät (KVL) tie tieosa nopeus KVL KVL rasaat yön osuus Turuntie länteen Koo osuus % Turuntie Itään Koo osuus % Vanha Turuntie länteen Koo osuus % Vanha Turuntie itään Koo osuus % Lippjärventie Koo osuus % 4 Melumallinnusmenetelmä 5 Tuloset Melulasennat tehtiin CadnaA 4.2-melulasentaohjelmalla. Ohjelma äyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista tieliiennemelun lasentamallia. Melulasennoissa on otettu huomioon 1 heijastus. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Koo tuotantolaitosen alue äsiteltiin ääntä heijastavana, eli maaerroin G=0. Tuuliolosuhteista johtuvaa sääorjausta ei tehty. Lasennoissa melutasot lasettiin pisteisiin, jota sijaitsevat 5 mein välein tarasteltavalle alueelle sijoitetussa ruuduossa. Meluäyrät muodostetaan lasentaruuduoon lasettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle lasettiin esiäänitasot. Lasentapisteiden oreus oli pohjoismaisen mallin muaisesti asi meiä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin lasennan tulosten perusteella päiväajan, eli lo 7-22, esiäänitasovyöhyeet 5 db välein välille db. 5.1 Havainneuvan muainen massoittelu Melualueartassa 1 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 2 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 3 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kahden asuinraennusen (tontti nro 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (5) 126-P Kerrostalo 4m etäisyydellä tontin rajasta Melualueartassa 4 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 5 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 6 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kolmen asuinraennusen (tontit nro 13 & 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. 5.3 Kerrostalo 6m etäisyydellä tontin rajasta Melualueartassa 7 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 8 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 9 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kolmen asuinraennusen (tontit nro 13 & 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (5) 126-P Johtopäätöset Ennustetilanteessa tieliienteen melu ei ylitä asemaaava-alueella uusien raennusten oleselualueilla päiväajan ohjearvoa 55 db ja yöajan ohjearvoa 50 db missään tutituista tilanteista. Jos errostalo sijaitsee havainneuvan muaisessa ohdassa, eivät errostalon julisivut tarvitse ääneneristävyysvaatimusia. Tällöin ahden muun raennusen (tontti nro 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän ääneneristävyydesi suositellaan 30 dba. Jos errostalo sijoitetaan 4 tai 6 m etäisyydelle tontin lounaisreunan rajasta, tulee myös errostalon (tontti nro13) lounaispuolen julisivulle suositella 30 dba:n ääneneristävyyttä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Hyväsynyt: Mauno Aho projeipäälliö, insinööri Laatinut: Matti Manninen ympäristöasiantuntija, DI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, Helsini Puh , fax , Y-tunnus Kotipaia Helsini

25 KAUNIAISEN VENEVALKAMANTIEN LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Teijä: Teemu Virtanen

26 1 Johdanto Menetelmät Tuloset Yhteenveto... 4 Lähteet

27 1 JOHDANTO Kauniaisten aupuni tilasi eväällä 2013 Ympäristötutimus Yrjölä Oy:ltä liito-oravaselvitysen Venevalamantien ja Vanhan Turuntien väliin sijoittuvalle asemaaavamuutosalueelle. Selvitys osi myös em. alueen eteläpuolella sijaitsevaa aupungin omistamaa maa-aluetta ( ). Selvitettävän alueen oonaispinta-ala oli noin 10 hehtaaria. Tässä raportissa esitellään selvitystyön tuloset ja suosituset alueen maanäyttöä varten. Liito-oravametsään liittyy termejä, joilla uvataan alueen meritystä liito-oravalle. Elinpiirisi soveltuva alue taroittaa uloisten merien perusteella määriteltyä aluetta, jolla liito-oravan voidaan olettaa elävän. Elinpiiri on se soveltuvan elinympäristön osa, jota yseinen liito-orava ysilö äyttää elinaianaan. Ydinalue on liito-oravan elinpiirin usein pienehö osa, jolla se viettää suurimman osan ajastaan. Elinpiiriä ei äytännössä voida määrittää uin pitäestoisessa telemeiatutimusessa, jossa ysittäistä liito-oravaa seurataan radiolähettimen avulla. Myös ydinalueen tararajainen määrittäminen voi olla vaieaa, mutta metsiön soveltuvuuden, papanalöydösten ja pesäpuiden avulla voidaan useimmiten perusteltu rajaus tehdä. Oleellista on, että säilytettäväsi taroitetulla alueella naaras selviää talven yli ja yenee lisääntymään. Kuva 1, Liito-oravametsää araerisoivia termit 3 MENETELMÄT Liito-oravalle soveltuvien elinympäristöjen arviointi tehtiin n. asiantuntija-arviona, jossa metsiön soveltuvuuden arviointi perustui artoittajan oemuseen liito-oravametsistä, seä radiopantaseurannoista saatuihin tutimustulosiin. Käytössä oli myös viimeaiaista tutimustietoa liito-oravan elinympäristöistä ja äyttäytymisestä aupuniympäristössä. Kartoitus tehtiin ahdella artoitusäynnillä huhtiuussa ja tououussa Alueen suurten uusten (halaisija yi 30 senttiä) alta etsittiin liito-oravan ulostepapanoita, jota ovat varmin meri alueella elävästä liito-oravasta. Papanoita etsittiin myös haapojen (halaisija yli 15 senttiä) alta. Samassa yhteydessä etsittiin mahdollisia oloja haavoista seä tavallisen oravan risupesiä uusista. 4 TULOKSET Kartoitusalueella havaittiin papanoita ahden uusen ja yhden haavan juurella. Kolopuita tai risupesiä ei havaittu. Elinympäristösi soveltuvaa aluetta oli Venevalamantien eteläpuolella rinteen alla ja se jatui 3

28 oilliseen yhtyen Espoon puolella suurempaan elinympäristösi soveltuvaan alueeseen. Papanahavainnot ja soveltuvan alueen rajaus on esitetty uvassa 1. Kartoitusalueen eteläisempi osa ( ) osoittautui liito-oraville soveltumattomasi elinympäristösi ja on pääosin männiöä. Kuva 1, Kartoitusalue ja tehdyt havainnot,. (Maanmittauslaitosen Maastotietoannan 5/2013 aineistoa) 5 YHTEENVETO Tehdyt liito-oravaan viittaavat havainnot liittyvät todennäöisesti oillisessa ja pohjoisessa Lippajärven rannalla sijaitsevaan esiintymään. Selvitysalueen ulopuolella oillisessa sijaitsevan puron varressa havaittiin useita olopuita ja alue vaiutti muutenin liito-oravalle hyvin soveltuvalta ympäristöltä. Aluetta ei artoitettu tarasti, mutta ilmeisesti esiintymän ydinalue sijaitsee juuri tässä puronvarsiuusiossa. Nyt selvitetyllä alueella ei pesäpuita havaittu eiä niitä välttämättä alueella sijaitse. Liito-oravat näyttävät äyttävän aluetta uitenin ruoailuun ja liiumiseen. Liito-orava pystyy äyttämään myös raennettua ympäristöä osana elinpiiriään, miäli säästyvä puusto on tarpeesi tiheää ja järeää. Yhtenäisen uluyhteyden turvaamisesi alueen läpi oillisesta lounaaseen suositellaan säästettäväsi vähintään ymmenen meiä oreita puita enintään oreutensa päässä toisistaan. Säästettävisi puisi suositellaan järeimpiä haapoja ja uusia, mutta liito-orava voi äyttää uluyhteytenään myös muita puita esimerisi mäntyjä. Kartoitetun alueen eteläosan ( ) maanäyttöä ei ole tarvetta ohjata liito-oravien huomioimisesi. 4

29 LÄHTEET Kauniaisten aupuni 2012: Asemaaavan muutos ortteli 1052 osa Luonnonsuojelulai /1096 Ympäristötutimus Yrjölä Oy, 2008: Liito-oravaselvitys Kauniainen