JÄÄLIN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENTAMINEN JÄÄLIN MONITOIMITALOKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄÄLIN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENTAMINEN JÄÄLIN MONITOIMITALOKSI"

Transkriptio

1 Oulun kaupunki JÄÄLIN KOULUN PERUSKORJAUS JA LAAJENTAMINEN JÄÄLIN MONITOIMITALOKSI HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitteluryhmä Rehtori Markku Väisänen, opetuspalvelut Kirjastonhoitaja Eeva Mäkinen, kirjastopalvelut Palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö, Sivistyspalvelut, työryhmän sihteeri Tilaajajohtaja Juha Aho, sivistyspalvelut Rakennuttajamestari Jarmo Järvelä, Oulun Tilakeskus, työryhmän puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila, Oulun kaupungin keskushallinto Suunnittelija Rami Tuominen, Oulun kaupungin opetustoimi

2 TIIVISTELMÄ Jäälin koulu on vuonna 1977 valmistunut puurunkoinen, tiiliverhoiltu koulurakennus, johon on tehty laajennusosa Rakennuksessa on kosteusteknisiä ongelmia vesikatossa, alapohjassa ja perustuksissa. Rakenteet eivät vastaa tiiviydeltään ja lämmöneristävyydeltään nykyvaatimuksia. Alkuperäisen vesikaton kermikerrokset uusittiin 1994 laajennuksen yhteydessä. Vesikaton ongelmia on korjattu mutta laajoja korjauksia ei ole tehty. Kuntotutkimuksissa on löytynyt laajoja kosteusvaurioita. Erityisesti rakennuksen keskellä, liikuntasalin ja laajennusosan välisellä osalla rakennus on käyttöikänsä päässä. Liikenteellisesti koulun sijainti on vaikea. Henkilöautoliikenne kulkee pientaloalueen asuntokatuja pitkin ja huoltoliikenne käyttää pyörätietä. Kiimingin kunta perusti tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyöryhmän Jäälin monitoimitalon hankesuunnittelua varten. Prosessin ensimmäinen osa on tarveselvitys joka valmistui Sen mukaan Jäälin koululla on perusteltuja lisätilatarpeita. Koulu peruskorjataan ja laajennetaan monitoimitaloksi johon tulee koulutilojen lisäksi Jäälin lähikirjasto ja mahdollisesti muitakin julkisia palveluja. Hankesuunnitelma noudattaa tekeillä olevan Oulun palveluverkkoselvityksen mukaisia linjauksia. Käsillä oleva hankesuunnitelma on prosessin päätösasiakirja, jossa on tutkittu toimeksiannon mukaisesti monitoimitalon vaihtoehtoiset ratkaisumallit. Vaihtoehdot ovat nimeltään VE1, VE2 ja VE3. - Vaihtoehto VE1: koulussa vuosiluokkien 0-4 alakoulu + mukautetun opetuksen tilat (POMO) + Jäälin aluekirjasto / koulukirjasto (ns. kombikirjasto). Oppilaita n.380 ja henkilökuntaa n Vaihtoehto VE2: koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu (vuosiluokat 0-9) + POMO:n ja kombikirjaston tilat. Oppilaita n.410 ja henkilökuntaa n Vaihtoehto VE3: koulu toimii aluksi vuosiluokkien 0-4 alakouluna (mukana POMO ja kombikirjasto) ja rakennetaan myöhemmin yhtenäisperuskouluksi. Tämä vaihtoehto todettiin niin vaikeaksi arvioida, että siitä ei ole laadittu erillistä huonetilaohjelmaa. Sen sijaan on annettu tarveselvityksessä määritelty optiohinta-arvio, jota on kuitenkin pidettävä lähinnä suuntaa antavana. Hankesuunnittelutyöryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Monipuolinen, ongelmakohtiin paneutunut keskustelu on ohjannut viitesuunnitelmia ja huonetilaohjelmia oikeaan suuntaan. Esillä oli useita erilaisia ratkaisuja monitoimitalon rakentamiseksi edellä mainittujen vaihtoehtojen pohjalta: - Uudisosan rakentaminen liikekeskuksen puoleiseen päähän. Peruskorjaus. - Purkaminen keittiö-ravintola-liikuntasali- kokonaisuutta lukuun ottamatta ja laajan uudisosan rakentaminen liikekeskuksen puoleiseen päähän. Peruskorjaus. - Huonokuntoisimman keskiosan purkaminen ja korvaaminen uudis- ja laajennusosalla. Peruskorjaus. Hankesuunnittelua päätettiin jatkaa viimeksi mainitun vaihtoehdon pohjalta. Monitoimitalon sisäisen toimivuuden kannalta uudisosan sijainti keskellä rakennusta on edullinen. Sen sijaan rakennuksen liikenteellinen saavutettavuus tulee olemaan edelleen ongelmallinen. Vaikeudet voidaan kuitenkin ratkaista kohtuullisesti kaavallisin keinoin sekä huolellisella liikennesuunnittelulla. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti aluekirjaston saavutettavuus liikekeskuksen suunnasta. Monitoimitalohankkeen toteuttaminen edellyttää voimassaolevan asemakaavan muutosta ja liittyy olennaisesti Jäälin liikekeskuksen kehittämiseen. Asemakaavan muutostarpeet tutkitaan muun Jäälin keskusta-alueen asemakaavoituksen yhteydessä asuntoalueen, liikekeskuksen ja koulun muodostaman kokonaisuuden maankäytöllisten ja liikenteellisten ratkaisujen yhteensovittamiseksi. Jos Jäälin sivukirjasto sijoitetaan koulun yhteyteen, on nykyisille tiloille saatava vuokralainen tai tilat on laitettava myyntiin. Mikäli kirjasto jää nykyiselle paikalleen, laajennettuna ja uudelleen kalustettuna, ei hankesuunnittelukohteen rakennuksesta voida enää käyttää käsitettä monitoimitalo, vaan puhutaan Jäälin koulusta.

3 Huonetilaohjelmissa (VE1 ja VE2) on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön palvelutasoa heikentämättä. Hankesuunnitelmaa havainnollistavat viitesuunnitelmat (VE1 ja VE2) on tehty käyttösuunnitelmatasoisina. Tavoitehinta-arviot on laadittu huonetilaohjelmien mukaisesti, hintatasona syyskuu 2012: - VE1 (luokat 0-4): (ALV 0%), ei aiheuta muutostöitä Laivakankaan koululla - VE2 (luokat 0-9): (ALV 0%) + Laivakankaan koulun muutostyöt (ALV 0%) - VE3 (luokat 0-4 =>5-9): (ALV 0%) + Laivakankaan koulun muutostyöt (ALV 0%) Liitteet: 1-2 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet 3-4 Huonetilaohjelmat VE1 ja VE2 5-6 Käyttösuunnitelmat VE1 ja VE2 7 Hankeaikataulu 8 Tavoitehinta-arvio 9 Rakennushistoriaselvitys 10 Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto 11 Sisäilmaoirekartoitus 12 Tarveselvitys

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Sisäilmaoirekartoitus JOHDANTO Työryhmän toimeksianto Työryhmän työskentelystä TAUSTAA Hankkeen perusteet ja tarveselvitys Rakennuksen tekninen kunto Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen laajuus ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN MITOITUSTIEDOT Henkilömäärät TILATARPEET Koulutilat Oppilashuolto Kirjastopalvelut Ateriapalvelut Asukastupa ja yhteispalvelupiste Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Vahtimestaripalvelut Muu ilta- ja viikonloppukäyttö Väestönsuojien mitoitus TOIMINNALLISET RATKAISUT Toiminta-ajatus Huonetilaohjelmat Viitesuunnitelmat Hankeaikataulu ja vaiheistus TAVOITEHINTA-ARVIOT Tavoitehinta-arviot kolmelle eri vaihtoehdolle, tiivistelmä Sisäisten vuokrien arviot Jäälin kirjaston sisäinen vuokra-arvio Irtaimistohankinnat HANKESUUNNITTELURYHMÄN ESITYS...21 Liite 1 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet VE1 22 Liite 2 Viikkotuntiarviot ja opetustilatarpeet VE2 23 Liite 3 Huonetilaohjelma VE Liite 4 Huonetilaohjelma VE2 26 Liite 5 Käyttösuunnitelma VE1. 29 Liite 6 Käyttösuunnitelma VE2. 30 Liite 7 Hankeaikataulu 31 Liite 8 Tavoitehintalaskelma. 32 Liite 9 Rakennushistoriaselvitys.. 33 Liite 10 Pohjois-Pohjanmaan museon lausunto.. 53 Liite 11 Sisäilmaoirekartoitus.. 54 Liite 12 Tarveselvitys

5 1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän toimeksianto Jäälin monitoimitalon hankesuunnittelun toimeksianto perustuu Kiimingin kunnanjohtaja Jukka Weisellin viranhaltijapäätökseen Jäälin monipalvelukeskuksen tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyöryhmien asettamisesta. Hankesuunnittelua tukeva tarveselvitys valmistui Hankesuunnitelman edellytetään olevan ristiriidaton valmisteilla olevan Oulun palveluverkkoselvityksen kanssa. Toimeksianto edellyttää, että erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin asioihin: - Perustoimintojen analysointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen - Asiakkaan näkökulmasta toimivan monipalvelukeskusratkaisun toteutukseen (mm. EHA, ap/ip, joustava esi- ja alkuopetus, kirjasto-, terveys-, liikunta-, sähköiset palvelut jne.) - Liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin - Tilamäärien optimointiin ja tilankäytön tehokkuuteen - Rakennettavan ruokalan tilantarpeeseen - Mahdollisiin yläkoulun muutostöihin - Toteutusaikatauluihin ja mahdollisiin tilapäisjärjestelyihin - Kustannussuunnitteluun ja ohjaukseen - Henkilökunnan informointiin, kuulemiseen ja osaamisen hyödyntämiseen - Tietomallisuunnittelun hyödyntämiseen suunnittelussa. Jäsenet: Hankesuunnitteluryhmään kuuluivat rakennuttajamestari Jarmo Järvelä, Liikelaitos Oulun Tilakeskuksesta (pj.), tilaaja- ja sivistysjohtaja Juha Aho Kiimingin hyvinvointipalveluista, palvelujohtaja Pasi Mäkikyrö (siht.) Kiimingin hyvinvointipalveluista, suunnittelija Rami Tuominen Oulun kaupungin opetustoimen tukipalveluista, rehtori Markku Väisänen ja hänen sijaisensa vararehtori Rauli Sorri Jäälin koulusta, kirjastonhoitaja Elina Kauppila Jäälin kirjastosta. Lisäksi työryhmän toimintaan ovat osallistuneet rakennuttajapäällikkö Mika Huhtala Oulun Tilakeskuksesta, Kiimingin vastuualueen kaavoitusarkkitehti Suvi Korpinen Oulun kaupungin asemakaavoituksesta, tekninen isännöitsijä Hannu Kuusela Oulun Tilakeskuksesta ja controller Lasse Siekkinen Oulun kaupungin talous- ja konsernipalveluista Toimeksiannon mukaan työryhmällä on ollut oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja täydentää puheenjohtajan toimesta työryhmää tarpeen mukaan. Pääsuunnittelun ja arkkitehtisuunnittelun asiantuntijana on toiminut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy, suunnittelijana arkkitehti Hannu Tuomela. Rakennusteknisestä kuntotutkimuksesta on jatkotutkimusten osalta vastannut kuntoarvion ja kuntotutkimuksen tekijä ISS-Proko Oy, vastuullisena tutkijana DI Esko Pyhtilä. Puheenjohtaja on kiinnittänyt liikennesuunnittelukonsultiksi Ramboll Oy:n, vastaavana suunnittelijana Seppo Parantala. Tavoitehintalaskelman on laatinut Miro Kivioja Prodeco Oy:stä. 1.2 Työryhmän työskentelystä Hankesuunnittelun ensimmäinen kokous, joka oli myös järjestäytymiskokous, pidettiin Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Aluksi oli harkinnassa hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja. Kuntotutkimuksen tulosten selvittyä päädyttiin tutkimaan, miten monitoimitalohanke on ratkaistavissa rakennuksen keskiosalle sijoittuvalla uudis- ja laajennusosalla. Työryhmän alaisuudessa järjestettiin kaksi pienempää neuvottelua, joista toisessa käsiteltiin liikennesuunnittelua ja toisessa käytiin tilantarpeet ja huonetilaohjelma läpi kohta kohdalta.

6 2 TAUSTAA 2.1 Hankkeen perusteet ja tarveselvitys o o Kunnanjohtaja Jukka Weisellin, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän sekä tilaaja- ja sivistystoimenjohtaja Juha Ahon kesken käydyn neuvottelun perusteella työryhmän toimeksiannon mukaisia vaihtoehtoja tarkastellaan opetuspalveluiden osalta tarveselvityksessä ja tulevassa hankesuunnitelmassa kahtena vaihtoehtona seuraavasti: Alakouluvaihtoehto VE1 Jäälin koulu toimii vuosiluokkien 0-4 kouluna (400 opp.), jossa toimii myös koillisen alueen POMO- luokat (vsl 0-9 / 4 por., syksy oppilasta). POMO-luokat sisältyvät kokonaisoppilasmäärään. Kokonaisoppilasmäärästä 380 oppilasta on Jäälin koulussa ja 20 oppilasta Välikylän toimipisteessä. Hankesuunnitteluvaiheessa tuodaan esille lisäksi erillinen optiohinta Jäälin koulun muuttamisesta myöhemmin vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluksi. Yhtenäisperuskouluvaihtoehto VE2 Jäälin koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu (vsl 0-9 / 430 oppilasta sisältäen POMO- luokat (vsl 0-9 / 4 por.). Kokonaisoppilasmäärästä 410 oppilasta opiskelee Jäälin koulurakennuksessa ja 20 oppilasta opiskelee Välikylän toimipisteessä. Tässä palvelurakenneselvityksen mukaisessa ratkaisussa myös Laivakankaan koulu toimii yhtenäisenä peruskouluna. Alaluokkien sijoittaminen edellyttää jonkin verran investointeja Laivakankaan koululle. Laivakankaan koululla järjestetään lisäopetusta tarvittaessa (5 opp.) ja esiopetusryhmä siinä tapauksessa, että kotieskareita riittää kahteen ryhmään. Muussa tapauksessa esiopetusryhmä toimii Jäälin koulun yhteydessä. Kombikirjasto Kummassakin vaihtoehdossa koulun yhteydessä tulee toimimaan kirjasto. Se toteutetaan ns. kombikirjastona, eli se tulee olemaan sekä koulun kirjasto että yleisön käyttöön tarkoitettu lähikirjasto. Hankkeen nimeksi Jäälin monitoimitalo Jäälin monipalvelukeskuksesta (koulu, kirjasto ym.) on sovittu jatkossa käytettävän nimitystä monitoimitalo Oulun kaupungin yhtenäisen termistön mukaisesti (tarveselvitysmuistio ). Monitoimitalon investointi sijoittuu nykyiseen Jäälin kouluun (1-4 lk:t + EHA 0-9) ja sisältää koulun perusparannuksen ja laajentamisen monitoimitaloksi, johon sijoitetaan koulun ja siihen liittyvien tukipalveluiden lisäksi myös kombikirjasto sekä mahdollisesti hyvinvointikioski, yhteispalvelu ja asukastupa. Tarveselvityksestä Vaihtoehtoisten ratkaisujen VE-1 (Jäälin koulu toimii vuosiluokkien 0-4 kouluna) ja VE-2 (Jäälin koulusta muodostetaan yhtenäinen peruskoulu 0-9) selvittely todettiin haasteelliseksi. Vaihtoehtoon VE1 sisältyvä optio siitä että Jäälin koulu voitaisiin muuttaa vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluksi, todettiin niin vaikeaksi arvioida, että siitä voidaan antaa korkeintaan tarveselvityksessä määritelty optiohinta-arvio. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa ei voida tarkastella luotettavasti siksi, että koulun muutos ala-asteen koulusta yhtenäiskouluksi edellyttää aineluokkia, joiden mitoitus- ja tekninen vaatimustaso poikkeaa oleellisesti normaaliopetustiloista. Muuntojoustavaa suunnittelua rajoittaa myös se, että ennakkoon ei ole tiedossa, minkälainen rakennuslainsäädäntö määräyksineen on voimassa mahdollisessa muutosvaiheessa. 2.2 Rakennuksen tekninen kunto Alkuperäinen rakennus Jäälin koulu on valmistunut Jo piakkoin valmistumisen jälkeen koululla todettiin vesikattovuotoja, joiden syyksi todettiin liian tuore vesikattoponttilaudoitus. Laudoituksen haristuessa myös silloinen kermikerros on päässyt repeytymään. Tasakaton arkkitehtonista ilmettä parantamaan suunnitellut reunakorotukset ulosheittäjineen eivät myöskään toimineet suunnitellulla tavalla sulanpitolämmityksestä huolimatta, vaan katolle muodostui pintaa rikkovaa paannejäätä.

7 7 Laajennus Koulua laajennettiin Samassa yhteydessä alkuperäisen rakennuksen vesikaton reunakorotukset purettiin ja kattoon asennettiin uusi kermikate. Samalla eniten haristuneita aluslaudoituksia uusittiin. Kuntoarvio 2011 Koulusta julkaistun, lähinnä aistinvaraisen, kuntoarvion mukaan todettiin rakennusteknisesti kiireisimmäksi korjaustoimenpiteiksi alkuperäisen rakennusosan kattokupujen uusinta sekä keittiön ja liikuntasalin välisen seinäalueen kosteusvauriokorjaus. Kuntoarviossa havaittiin myös valesokkelin ja anturan halkeamat ja seinien viereen kasautuneet lumikerrokset. Rakennuksen vanhemman osan ikkunat todettiin huonokuntoisiksi. Kuntoarviossa ei kuitenkaan tuolloin todettu rakenteellisia riskitekijöitä. Sisäilman riskit arvioitiin henkilökunnan haastattelun perusteella, havainnoilla ja rakennuksen paine-eromittauksen antamilla tiedoilla. LVI-tekninen arviointi toi esille, että alkuperäisen rakennuksen LVI-tekniikka alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Varsinkin alkuperäiset ilmanvaihtokoneet ovat jo vaihtokuntoisia. Niiden teknistä käyttöaikaa on jatkettu varustamalla ohjaukset digitaalipohjaiseksi rakennusautomaatiojärjestelmäksi. Koneiden kammioissa todettiin olevan myös lasikuitupohjaisia vaimennusmateriaaleja. Sähkötekniset järjestelmät ovat kohtuullisessa kunnossa, eikä niille todettu välitöntä uusintatarvetta. Materiaalinäytteiden suoraviljelytutkimus Henkilöstön kokeman oireilun johdosta tehtiin koulun rakenteista materiaalinäytteiden suoraviljelytutkimus. Tutkittavissa tiloissa oli todettu normaalista poikkeavaa hajua ja/tai todettu tyypillisiä sisälimahaitan oireita. Tehdyssä tutkimuksessa todettiin puolessa näytteenottopisteistä vahva viite vaurioon. Esiintyvinä sienilajeina löytyi kosteusvaurioiden yhteydessä yleisesti havaittuja indikaattorilajikkeita. Vaurioituneita rakenteita Kiimingin tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela antoi ISS-Proko Oy:lle tehtäväksi laatia vielä sisäilmatutkimuksia, joiden yhteydessä tehtiin 12 kpl rakenneavauksia ja otettiin 28 kpl materiaalinäytettä. Selvityksen mukaan vaurioalueet näyttäisivät keskittyvän niille alueille koulua, joilla on suuri ulkopuolinen kosteusrasite. Nämä alueet ovat laajennusosan sisäkulman ulkoseinärakenteet, päärakennuksen ruokalan puoleisen luokan ulkoseinäalueen alapohjarakenteet sekä liikuntasalin keittiön ja pesuhuoneen puoleisten tilojen alapohjarakenteet. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu lattiapinnoitteiden hajoamisen vaikutuksia otettujen ilmanäytteiden avulla. Tutkimuksessa todettiin myös, että laajennusosan teräspoimulevyrakenteisen yläpohjan tuulettuvuus on heikko ja räystäsosalla ulkoseinän ja katon liittymäkohdalla on lämpövuotoja. Viimeksi mainittu aiheuttaa talvisin paksun paannejään muodostumisen, joka tekee loivasta vesikatosta keväisin käytännössä kaukalon. Yläpohjan lämmöneristekerros on vain 18 cm. Yläpohja ja kattorakenteet tulee uusia räystäälliseksi. Ongelmia ilmanvaihdossa Merkittävin havainto oli, että koulun ilmanvaihdon painesuhteet ovat säätämättä, niitä ei ole tehty koululla toteutetun iv-kanaviston ja koneiden puhdistuksen yhteydessä, vaikka velvoite on kirjattu työselosteeseen. Kesällä 2011 tehdyn kanavapuhdistuksen yhteydessä puhdistus suoritettiin ja sen jälkeen ilmamäärät säädettiin suunnitellulle tasolle. Säädöille suoritettiin valvontatarkastus. Käyttäjät ovat aistineet ilmanlaadun parantuneen toimenpiteen johdosta. Toimenpideluettelo ja kustannusarvio Puheenjohtaja antoi pidetyssä kuntotutkimuksen raportointitilaisuudessa ISS-Proko Oy:lle tehtäväksi laatia sisäilmatutkimukset-raporttiin perustuvan toimenpideluettelon ja kustannusarvion mennessä hankesuunnittelutyöryhmän käyttöön. Kustannusarviossa edellytettiin korjausasteen arviointia. Raporttia ja kustannusarviota ei kuitenkaan saatu sovittuun määräaikaan mennessä. ISS-Proko Oy:n edustajien kanssa käydyn keskustelun perusteella ilmeni kuitenkin, että koulun alkuperäinen, luokkatilat sisältävä, rakennusosa on teknisen käyttöikäkaarensa loppupäässä. Keskustelussa johtopäätös oli, että korjausaste ko. rakennusosalla niin korkeaksi, että korjausta ei pidetä taloudellisesti kannattavana. Syitä ovat: - Rakenteiden tiiveyden korjaaminen ongelmallista ilman laajaa purkamista - Vesikattovuodoista muodostuneet kasvustot vesikaton eristeissä

8 - Kasvustot seinävilloissa ja lattian eristeissä edellyttävät laajaa purkua - Rakennusosan ns. valesokkelirakenne vaurioitunut ja heikosti korjattavissa - Ikkunat huonokuntoiset ja lämpöä vuotavat - Seinä-, ylä- ja alapohjaeristeet nykymääräyksiin verrattuna heikot - Ilmanvaihtojärjestelmät riittämättömät - Lämmön talteenotto puuttuu - Ulkopuolen maanpinta tasainen ja lähes lattiakorkeudessa - Sadevesi- ja salaojaverkostot heikot ja pienitehoiset - Vesi- ja lämpöjohdot sekä lämmönluovuttimet säätimineen uusimisen tarpeessa. 8 ISS- Proko Oy on ottanut vielä lisänäytteitä liikuntasaliosan alapohjasta ja itse salin lattiarakenteesta. Oulun Tilakeskuksen toimenpide-ehdotukset Kuntoarviossa mainittujen toimenpiteiden lisäksi tilapalvelut ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: - Vanhan osan kaikkien tilojen lattia-, seinä- ja kattopintojen uudistaminen - kiintokalusteiden uusiminen - vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen - kaikkien vanhojen ikkunoiden uusiminen - kaikkien metallisten ulko-ovien uusiminen - ilmanvaihtolaitoksen ja tähän liittyvän putkituksen uudistaminen - sähkö- ja valaisinjärjestelmien uudistaminen - lämmitysverkon putkien sekä mahdollisesti myös radiaattorien uusiminen 2.3 Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen laajuus Hankesuunnittelun tilannearvio Koska rakennuksen keskiosaa ei kannata korjata vaan se on purkukunnossa, on käyty keskustelua siitä, missä laajuudessa purkutyö tehdään ja mihin uudisosa sijoitetaan. Tässä yhteydessä tuotiin esille myös se, että rakennuksen purettavaksi määritellyt osat ovat rakenteellisesti hyvin samankaltaisia kuin peruskorjattaviksi ajatellut osat, joten myös niissä saattaa tulevaisuudessa ilmetä kosteusongelmia. Eräänä mahdollisuutena nähtiin jopa se, että rakennettaisiin kokonaan uusi monitoimitalo. Kuitenkin todettiin, että tämän vaihtoehdon käsittely ei sisälly työryhmän toimeksiantoon, joka lähtee siitä ajatuksesta että nykyinen koulu peruskorjataan ja lisäksi tehdään laajennusosa kirjastolle ja puuttuville koulu- ym. tiloille. Säilyttävä vaihtoehto Säilyttävässä vaihtoehdossa uudisosa tulisi liikuntasalin ja 90-luvulla rakennetun laajennusosan väliin, mahdollisesti useampikerroksisena massana. Tällöin koulun piha-alueet säilyisivät suunnilleen nykyisillä sijoillaan. Tämän ratkaisu tulee investointina mahdollisimman edulliseksi. Vähemmän säilyttävä vaihtoehto On esitetty myös ajatus että ainoastaan liikuntasalin, keittiön ja ravintolan muodostama kokonaisuus säilytettäisiin ja uudisosa rakennettaisiin liikekeskuksen puoleiseen päätyyn. Silloin 90-luvulla rakennettu laajennusosakin purettaisiin ja koulun piha-alueet sijoittuisivat pääosin rakennuksen eteläpuolelle. Ratkaisun hyvinä puolina pidettiin mm. kirjaston hyvää saavutettavuutta, piha-alueiden yhtenäisyyttä ja mahdollisuutta pitää koulua toiminnassa rakennustyön aikana. Myös kirjaston sijoittuminen kaupunkirakenteessa, huolto- ja henkilöautoliikenteen järjestäminen ja pysäköinti on ratkaistavissa paremmin kuin säilyttävässä vaihtoehdossa. Jatkosuunnittelun pohjaksi säilyttävä vaihtoehto Hankesuunnittelua päätettiin jatkaa säilyttävän vaihtoehdon pohjalta. Monitoimitalon sisäisen toimivuuden kannalta uudisosan sijainti keskellä rakennusta on edullinen. Sen sijaan rakennuksen liikenteellinen saavutettavuus tulee olemaan edelleen ongelmallinen. Vaikeudet voidaan kuitenkin ratkaista kohtuullisesti kaavallisin keinoin sekä huolellisella liikennesuunnittelulla. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon erityisesti aluekirjaston saavutettavuus liikekeskuksen suunnasta.

9 3 ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN MITOITUSTIEDOT Henkilömäärät Mitoitusoppilasmäärä, VE1: o esiopetus 20 o luokka-asteet o luokka-asteet (POMO-ryhmä) o yht. 380 Mitoitusoppilasmäärä, VE2: o esiopetus 20 o luokka-asteet o luokka-asteet (josta POMO-ryhmässä 20 opp.) o yht. 410 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan mitoituslapsimäärät: o VE1: n. 66 lasta / 2 ryhmää + POMO-luokkien ap/ip- ryhmä o VE2: n. 33 lasta / 1 ryhmä + POMO-luokkien ap/ip- ryhmä Mitoitushenkilöstömäärä, VE1: o opettajat 22 o rehtori 1 o erityisopettajat 3 o koulunkäyntiavustajat 10 o ap/ip- ohjaajat 2 o kouluterveydenhoitaja 1 o koulupsykologi 0.5 o koulukuraattori 0.5 o mikrotuki 1 o kombiikirjasto 3 o ateriapalvelut 3 o siivouspalvelut 2 o vahtimestaripalvelut 1 (mitoitus ei vaikuta tilankäyttöön) yht. 50 Mitoitushenkilöstömäärä, VE2: o opettajat 30 o rehtori 1 o erityisopettajat 4 o koulunkäyntiavustajat 10 o ap/ip- ohjaajat 1 o kouluterveydenhoitaja 1 o koulupsykologi 1 o koulukuraattori 1 o mikrotuki 1 o kombi-kirjasto 3 o ateriapalvelut 3 o siivouspalvelut 3 o vahtimestaripalvelut 1 (lisää henkilöresurssitarvetta) yht. 60 Tiivistelmä monitoimitalon käyttäjäryhmistä VE1 (vuosiluokat 0-4): - oppilaat opetushenkilökunta 36 - muu henkilökunta 14 yht. 430 VE2 (vuosiluokat 0-9): - oppilaat opetushenkilökunta 46 - muu henkilökunta 14 yht. 470

10 4 TILATARPEET Koulutilat Varsinaiset koulutilat Koulutiloja tarvitaan em. mitoitusoppilas- ja henkilöstömäärille. Hankesuunnitelman liitteenä on arvio Jäälin koulun mitoitusoppilasmäärän ja opetussuunnitelman mukaisista viikkotuntikertymistä ja opetustilatarpeista (ks. Liitteet 1 ja 2). Ne on huomioitu huonetilaohjelmassa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaa varten ei osoiteta muita omia tiloja kuin pieni kotipesä. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään koulun yhteiskäyttöisissä tiloissa; pääosin lk. 1-2 tiloissa, joista toiminta tarvittaessa laajenee koulun muihin vapaina oleviin tiloihin. Liikunta- ja juhlasali Liikunnan sisäopetus tapahtuu nykyisessä liikuntasalissa. Salin vieressä oleva ruokasali voidaan liittää saliin esim. siirtoseinillä. Suurempia yleisötilaisuuksia varten salin koko ei riitä vaikka ruokasali on liitetty. Juhlatilaisuuksiin otetaan vuorotellen eri lasten vanhempia. Liikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö Liikuntavirasto koordinoi koulujen sisä- ja ulkoliikuntatilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä, jonka tarpeet huomioidaan Jäälin monitoimitalon liikuntatiloissa. Ulkoliikuntatilat Liikuntapaikkaselvityksen 2009 mukaisesti Jäälintien pohjoispuolelle sijoittuva urheilukenttä poistuu käytöstä ja uusi rakennetaan Laivakankaan koulun lähelle. o VE1: vuosiluokkien 0-4 pääasiallinen ulkoliikunta tapahtuu piha-alueen pallokentällä joka jäädytetään talvisin. o VE2: vuosiluokkien 0-4 pääasiallinen ulkoliikunta tapahtuu piha-alueen pallokentällä joka jäädytetään talvisin. Vuosiluokkien 5-9 ulkoliikunta tapahtuu Laivakankaan koulun eteläpuolelle rakennettavalla uudella liikunta-alueella, jossa on mm. jääkiekkokaukalo. 4.2 Oppilashuolto Koulupsykologi ja -kuraattori Koulupsykologi ja kuraattoripalvelut järjestetään sekä ala- että yläluokkien oppilaille. Tarvitaan yhteinen työhuone kokopäiväistä käyttöä varten peruskoulun psykologille ja kuraattorille. Kouluterveydenhuolto Peruskoulun oppilaita varten tarvitaan tilat terveydenhoitajaa sekä koululääkärin vastaanottoa varten. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon mahdollinen terveyskioskitoiminnan käynnistyminen. 4.3 Kirjastopalvelut Jäälin monitoimitaloon varataan tilat lähikirjastolle, joka toimii samalla koulukirjastona. Suunnittelun päämääriä ovat esteettömyys, tilojen muunneltavuus ja avaruus. Kirjastohyllyt tulevat olemaan pyörillä, jolloin tilaa voidaan tarvittaessa käyttää pienten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Kirjaston sisääntulon tulee olla selkeästi havaittavissa. Julkisivusuunnittelussa pyritään siihen että kirjasto tulee esille rakennuksen hahmossa ja julkisivussa. Ajoneuvoliikenne ja paikoitus suunnitellaan siten, että kirjasto on hyvin saavutettavissa ja sen käyttö turvallista. Kirjaston saavutettavuuden tulee olla yhtä hyvä kuin nykyisillä kirjastotiloilla, jotka sijaitsevat läheisessä liikekeskuksessa.

11 11 Kirjastotilojen yhteyteen (tai niistä käsin) on mahdollista sijoittaa myös muita toimintoja yhteispalvelupisteen mallin mukaisesti. Synergiaetujen vuoksi tulee ottaa huomioon tilojen ja toimintojen mahdollinen yhdistäminen (esim. kirjasto + asukastupa + yhteispalvelupiste). Hankesuunnittelutyöryhmä ei ole kuitenkaan saanut asukastupaa ja yhteispalvelupistettä varten sitovaa kannanottoa konsernipalveluista. Riippumatta siitä onko kyseisille toiminnoille osoitettu omia tilavarauksia, on muistettava että niiden järjestämisestä aiheutuu kuitenkin käyttötalousmenoja. 4.4 Ateriapalvelut Ateriapalveluiden järjestämisessä huomioidaan käynnissä oleva uuden Oulun keittiöselvitys, jossa määritellään ateriapalveluiden järjestäminen koko uuden Oulun alueella. Alustavan suunnitelman mukaan Jäälin monitoimitalon keittiö on ns. jakelukeittiö, joka varustetaan ottamaan vastaan keitä & jäähdytä- menetelmällä (cook & chill) muualla tuotettua ruokaa. Monitatoimitalon rakentamiseksi valittava vaihtoehto ei vaikuta toimintatapaan. Koska päivittäiset ruokailijamäärät vaihtelevat hieman vaihtoehdoissa, on valittavassa vaihtoehdossa huomioitava ruokailutilan koko asiakasmäärän mukaisesti. Ruokala tulee palvelemaan koko monitoimitalon asiakaskuntaa. VE 1: Jäälin monitoimitaloon varustetaan jakelukeittiö 430 henkilölle, joista eri-ikäisiä lapsia on noin 380 ja aikuisia noin 50. VE 2: Jäälin monitoimitaloon varustetaan jakelukeittiö 470 henkilölle, joista eri-ikäisiä lapsia on noin 410 ja aikuisia noin 60. Jakelukeittiössä kuumennetaan valmiita ruokia ja valmistetaan energialisäkkeitä (peruna, riisi, pasta, viljavalmisteet) ja salaatteja. Kuumennettava ruoka valmistetaan keittiöverkon mukaisessa valmistusyksikössä. Jakelukeittiön toiminnot: - tavaran vastaanotto - tavaran varastointi: neutraalit, kylmät ja pakasteet - ruoan kuumennus - energialisäkkeiden valmistus - salaatinvalmistus - ruoan jakelu - astiapalautus - astiahuolto ja säilytys - tila kuljetuslaatikoille - kuljetuslaatikoiden säilytys - työpiste Lisäksi on huomioitava jätehuolto. Serviisiltä saadun tiedon mukaan keittiöhenkilökunnan puku- ja pesutilat voivat olla samoissa tiloissa monitoimitalon muun henkilökunnan kanssa ja keittiöhenkilökunnan wc-tila voi olla myös muualla kuin keittiön yhteydessä, kuitenkin keittiön läheisyydessä. Suunnittelussa on huomioitava Oulun ympäristötoimen jakelukeittiöiden suunnitteluohjeet ja logistiikan vaatimukset. 4.5 Asukastupa ja yhteispalvelupiste Jäälin alueen asukastupaa varten ei ole varattu erillisiä tiloja tilaohjelmaan. Tavoitteena on suunnitella yhteiskäyttöiset tilat siten että asukastupatoimintaa on mahdollista järjestää uusissa tiloissa. Vaikka siis tilaohjelmaan ei sisälly omia tiloja asukastuvalle, tavoitehintaarviossa annetaan kuitenkin erillishinta mahdollisia itsenäisiä asukastupatiloja varten. Jäälin monitoimitaloon mahdollisesti perustettava yhteispalvelupiste tulisi sisältämään etäpalvelupisteen, jonka kautta Jäälin asukkaat voisivat olla yhteydessä esim. Kiimingin keskustan yhteispalveluun ja muihin uuden Oulun järjestämiin etäpalveluihin. Hankesuunnittelutyöryhmä ei ole saanut asukastupaa ja yhteispalvelupistettä varten sitovaa kannanottoa konsernipalveluista. Riippumatta siitä onko kyseisille toiminnoille osoitettu omia

12 tilavarauksia, hankesuunnittelutyöryhmä muistuttaa että niiden järjestämisestä aiheutuu kuitenkin erilaisia käyttötalousmenoja. (tilakustannukset, toiminnan menot) Siivouspalvelut Siivousta varten varataan yksi isompi siivouskeskus ja pienempiä siivoustiloja rakennuksen eri puolille tilaohjelman mukaan. Puku- pesu- ja wc-tilat voivat olla yhteiset koulun muun henkilöstön kanssa. 4.7 Kiinteistönhoitopalvelut Kiinteistönhuolto tarvitsee sisä- ja ulkovarastotilat. Monitoimitalon suunnittelussa on huomioitava kiinteistön hyvä ylläpidettävyys. 4.8 Vahtimestaripalvelut Tarvitaan työhuone vahtimestarille sekä logistinen välivarasto monitoimitaloon saapuvalle tavaralle; jatkosuunnittelussa on huomioitava toimivat sisä- ja ulkoyhteydet ja huoltoliikenne. 4.9 Muu ilta- ja viikonloppukäyttö Monitoimitalon tiloja voidaan käyttää pääkäyttäjän harkinnan mukaan erilaiseen kerho-, asukas-, yleisö- yms. toimintaan. Näille toiminnoille ei ole esitetty tilaohjelmassa omia tilavarauksiaan, lukuun ottamatta oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan kotipesää (ks kohta 4.1) Väestönsuojien mitoitus Väestönsuojatiloihin sijoitetaan suunnitteluratkaisusta riippuen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, esimerkiksi teknisen työn tilat ja muut aineopetustilat. Myös puku-, pesu- ja wc- tilat soveltuvat väestönsuojaan, samoin kuin erilaiset varastotilat. Väestönsuojat mitoitetaan rakennuksessa olevan henkilömäärän mukaan. On otettava huomioon, että kaikki monitoimitalon käyttäjät eivät ole samanaikaisesti paikalla, vaan henkilömäärä vaihtelee normaalin arkipäivän aikana paljon. Suurimmillaan käyttö on n. klo 10-13, jolloin vaihtoehdossa 1 on rakennuksessa yhteensä n. 400 henkilöä ja 440 henkilöä vaihtoehdossa 2. Aamulla ja iltapäivällä käyttäjiä on huomattavasti vähemmän ja illalla vain muutamia kymmeniä. Pääasiallisen käyttöajan (n. klo 8-19) aikana VE1:ssä on rakennuksessa keskimäärin n. 270 henkilöä ja n. 300 henkilöä VE2:ssa. Näin iso suoja-ala on määräysten mukaan jaettava kahdeksi erilliseksi väestönsuojaksi omine sisääntulo- ja poistumisreitteineen. Väestönsuojat voivat kuitenkin sijaita tarvittaessa vierekkäin.

13 5 TOIMINNALLISET RATKAISUT Toiminta-ajatus 5.2 Huonetilaohjelmat Jäälin monitoimitalon pääkäyttäjät ovat Jäälin koulu ja kirjasto. Lisäksi monitoimitalolla on muuta käyttöä, esim. liikuntaviraston koordinoima ilta- ja viikonloppukäyttö ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot. Toiminta-ajatus Jäälin monitoimitalo on lähialueen asukkaiden oppimis- ja toimintakeskus sekä keskitettyjen palvelujen osalta laajemminkin Jäälin alueen asukkaita palveleva. Se tarjoaa perusopetustilat, lähikirjaston sekä mahdollisuuksia kulttuuri- ja liikuntapalveluille (kuntalaisten ilta- ja viikonloppukäyttö). Palvelukuvaus Perusopetuksen kehittämisen lähtökohtana on oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä ehyt ja yksilöllinen oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Koulutiloissa annetaan esiopetusta lähialueen lapsille. Vaihtoehdossa VE1 opetusta annetaan luokka-asteille 0-4 ja vaihtoehdossa VE2 luokka-asteille 0-9. Kummassakin vaihtoehdossa annetaan perusopetuksen mukautettua opetusta (POMO) Kiimingin koillisen alueen lapsille. Kirjasto toteutetaan kombikirjastona, eli koulukirjaston ja lähikirjaston yhdistelmänä. Näin se palvelee sekä koulun että Jäälin alueen asukkaiden tarpeita. Nuorisopalvelut tulee järjestämään monitoimitalossa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. VE1:ssä arvioidaan olevan kaksi ryhmää ja VE2:ssa yksi ryhmä (toinen toimisi Laivakankaan koulussa). Talon sisäinen toimintaympäristö Useista työyhteisöistä lähtöisin olevalle henkilöstölle tarjoutuu uudessa toimintaympäristössä mahdollisuus muokata toimintakulttuuria sekä omaksua uusia toimintatapoja. Monitoimitalossa on johtotiimi, jossa on kaikkien käyttäjien edustajat. Johtotiimissä sovitaan yhteiset pelisäännöt. Yhteistoimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään. Tilankäyttötavoite Monitoimitalossa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön (tilatarpeiden minimointi, korkeat käyttöasteet, päällekkäisyyksien poisto) eri käyttäjien omien tilojen, yhteiskäyttöisten tilojen ja erilaisten yhteisten tukitoimintojen osalta. Huonetilaohjelmat Huonetilaohjelmissa on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön palvelutasoa heikentämättä. Tarkastelussa on huomioitu sekä eri käyttäjien omat että yhteiskäytössä olevat tilat. Kunkin huonetilan oikealla puolella on sarake johon on merkitty punaisella numerolla huonealat kaikista tiloista (sekä peruskorjattavat että uudis/laajennusosan tilat). Sivun oikeassa reunassa on pohjaväriltään vihreä sarake Uudisrak, johon on merkitty uudis / laajennusosaan tulevat tilat. Erityishuomioita - sarakkeessa annetaan ohjeita mm. tiloille asetetuista vaatimuksista ja tilojen välisistä yhteystarpeista. Sijainti - sarakkeessa on annettu suositus siitä, mihin kerrokseen tila tulisi sijoittaa. - Huonetilaohjelma VE1 (0-4 + POMO 1-9), ks. liite 3 - Huonetilaohjelma VE2 (0-9 + POMO 1-9), ks. liite 4 Esimerkkejä tilojen yhteiskäytöstä ja sen avulla saavutetuista eduista: - Tavalliseen koulukirjastoon verrattuna lähikirjasto tarjoaa koululle kattavampaa tietoa ja lisäksi informaatikon palvelut. Kombikirjastotoiminta aiheuttaa kirjastolle tarpeen lisähenkilölle, jonka kustannukset jaetaan toimialojen kesken. - Yhteiset sosiaalitilat opettajille, kirjastotyöntekijöille, keittiöhenkilökunnalle, siivoojille ja muulle henkilökunnalle - Yhteiset ateria-, siivous-, kiinteistönhuolto- ja vahtimestaripalvelut eri käyttäjille. - Synergiaedut kiinteistön rakennus- ja LVIS-tekniseen toimintaan liittyvissä teknisissä tiloissa ja järjestelmissä.

14 - Monitoimitalon johtamisjärjestelmä mahdollistaa toimialojen henkilöstön yhteiskäytön Viitesuunnitelmat Viitesuunnitelmat ovat hankesuunnitelman liitteinä, ks. liite 5 ja liite 6. Toimeksiannon mukaisesti viitesuunnitelma käsittää käyttösuunnitelmatasoiset suunnitelmat. Varsinaiset pohjapiirrostason tarkastelut tehdään vasta rakennussuunnitteluvaiheessa. Liikekeskuksen kohdalle tulee muodostaa normaali katu (Keskuspisto) jonka molemmin on kevyen liikenteen väylä. Pyörätien alku muotoillaan siten että muodostuu visuaalinen este autoliikenteelle, joka ohjautuu monitoimitalolle suuntautuvalle väylälle. Liikenteen järjestelystä on käyttösuunnitelmissa esitetty kaksi ratkaisua. VE1:ssä yleisöpysäköinti ja saattoliikenne on ulotettu kaksisuuntaisena kirjaston sisäänkäynnin läheisyyteen siten että ajoyhteyttä ei ole Keskuspistosta Rivitielle vaan pysäköintialueen perällä on kääntöpaikka. VE2:ssa liikenne asiakaspysäköinnissä ja saattoliikenteessä on yksisuuntainen ja muodostuu ajoyhteys Keskuspistosta Rivitielle. Vaihtoehtoiset liikenneratkaisut eivät ole sidoksissa käyttösuunnitelmavaihtoehtoihin vaan ovat valittavissa koska VE1 ja VE2 ovat perusratkaisuina samanlaiset, erot ovat keskiosan kerroskorkeuksissa. Kummassakin vaihtoehdossa keittiön huoltoliikenne tapahtuu pysäköintialueen kautta. Pyörätien ylityksen kohdalla on hidasteet sekä ajoväylälle että pyörätielle. Ajoesteet ja korokkeet estävät autoilun pyörätiellä. Seuraavaksi kuvataan esimerkinomaisesti sitä, miten tilaohjelman mukaiset tilat ja toiminnot kannattaisi sijoittaa toisiinsa nähden viitesuunnitelmien mukaisissa kokonaisratkaisuissa. On huomattava, että rakennussuunnitteluvaiheen ratkaisut voivat mm. rakennussuunnitteluvaiheessa tarkentuvan suunnittelun ja valittavan pääsuunnittelijan yksilöllisten ratkaisujen johdosta hyvinkin poiketa tässä kuvatusta. Vaihtoehto VE1 Rakennuksen keskiosalla purettavan rakennusalueen kohdalla sijaitseva uudisosa on osittain 1- ja osittain kaksikerroksinen. Tilaohjelman mukaan 1-2- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat peruskorjattavassa siivessä. Pienryhmätilat, erityisopetuksen tilat ja eriytystilat sijaitsevat pääosin uudisosan ensimmäisessä kerroksessa. Kaikkien vuosiluokkien kotiluokat tulee olla yhdistettävissä pareittain leveillä ääneneristysovilla tai siirtoseinillä. Kotiluokkapareihin tulee järjestää eriytysmahdollisuus esimerkiksi siirtoseinin. Perusopetuksen mukautettu opetus (POMO) jää nykyisiin tiloihin, jotka peruskorjataan. Uusi apuvälinevarasto saadaan huonetilajärjestelyllä viereisistä tiloista. Teknisen työn tilat sijaitsevat välituntipihan puolella 1. kerroksessa, mielellään lähellä ravintolaa järkevän huoltoliikenteen mahdollistamiseksi. Tekstiili- ja kuvataideluokat sijoitetaan uudisosan toiseen kerrokseen. Musiikkiluokka voidaan pitää nykyisellä paikallaan. Liikuntasali aputiloineen peruskorjataan. Oppilaiden puku- ja pesutilat on melko vasta peruskorjattu, niiden osalta voidaan harkita kevyempää kunnostamista mikäli se on teknisesti järkevää. Esiintymistilanteissa tarvittava näyttämö tehdään koottavana salin pukuhuonesivulle. Voimisteluvälineiden, näyttämöelementtien ja tuolien varastointi vaatii huonetilajärjestelyjä. Nykyinen näyttämö ja nykyiset terveydenhoitajan tilat voidaan hyödyntää mainittuihin varastotarpeisiin. Juhlatilanteissa salin takaseinä avataan siirtoseinin ravintolaan. Siirtoseinän ääneneristyksen tulee olla riittävä jotta liikuntasalin melu ei häiritse ravintolaa ja muita tiloja. Ravintola- ja keittiötilat peruskorjataan. Cook&chill- keittiön tilantarve on todennäköisesti pienempi kuin nykyisen valmistuskeittiön, ylijäävä tila liitetään ravintolatilaan. Keskeiselle paikalle uudisosaan sijoittuvat kombikirjasto, yleisöaula, vahtimestarin tila ja terveydehuollon tilat. Ne suunnitellaan synergisesti siten että tilojen yhteiskäyttö on mahdollisimman joustavaa. Mikäli esimerkiksi terveydenhoitotilat sijoitetaan toiseen

15 kerrokseen, huolehditaan siitä että porrasyhteys alakertaan on toimiva. Hissi ja porrashuone sijoitetaan keskeiselle paikalle yleisöaulan läheisyyteen. 15 Opettajien ja muun henkilökunnan tilat sijaitsevat pääosin uudisosan toisessa kerroksessa. Vaihtoehto VE2 Rakennuksen keskiosalla purettavan rakennusalueen kohdalla sijaitseva uudisosa on osittain 2- ja osittain kolmikerroksinen. Tilaohjelman mukaan 1-4- vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa vuosiluokkien kotiluokat sijaitsevat osittain peruskorjattavassa siivessä, osittain uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Pienryhmätilat, erityisopetuksen tilat ja eriytystilat sijaitsevat pääosin uudisosan ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Alakoulun vuosiluokkien kotiluokat tulee olla yhdistettävissä pareittain leveillä ääneneristysovilla tai siirtoseinillä. Kotiluokkapareihin tulee järjestää eriytysmahdollisuus esimerkiksi siirtoseinin. Perusopetuksen mukautettu opetus (POMO) jää nykyisiin tiloihin, jotka peruskorjataan. Uusi apuvälinevarasto saadaan huonetilajärjestelyllä viereisistä tiloista. Teknisen työn tilat sijaitsevat välituntipihan puolella 1. kerroksessa, mielellään lähellä ravintolaa järkevän huoltoliikenteen mahdollistamiseksi. Tekstiili- ja kuvataideluokat sijoitetaan uudisosan toiseen kerrokseen. Musiikkiluokka voidaan pitää nykyisellä paikallaan. Luonnontieteen aineopetustilat sekä tekstiilityön ja kuvataiteen tilat ovat kolmannessa kerroksessa. Liikuntasali aputiloineen peruskorjataan. Oppilaiden puku- ja pesutilat on melko vasta peruskorjattu, niiden osalta voidaan harkita kevyempää kunnostamista mikäli se on teknisesti järkevää. Esiintymistilanteissa tarvittava näyttämö tehdään koottavana salin pukuhuonesivulle. Voimisteluvälineiden, näyttämöelementtien ja tuolien varastointi vaatii huonetilajärjestelyjä. Nykyinen näyttämö ja nykyiset terveydenhoitajan tilat voidaan hyödyntää mainittuihin varastotarpeisiin. Juhlatilanteissa salin takaseinä avataan siirtoseinin ravintolaan. Ravintola- ja keittiötilat peruskorjataan. Cook&chill- keittiön tilantarve on todennäköisesti pienempi kuin nykyisen valmistuskeittiön, ylijäävä tila liitetään ravintolatilaan. Keskeiselle paikalle uudisosaan sijoittuvat kombikirjasto, yleisöaula, vahtimestarin tila ja terveydehuollon tilat. Ne suunnitellaan synergisesti siten että tilojen yhteiskäyttö on mahdollisimman joustavaa. Mikäli esimerkiksi terveydenhoitotilat sijoitetaan toiseen kerrokseen, huolehditaan siitä että porrasyhteys alakertaan on toimiva. Hissi ja porrashuone sijoitetaan keskeiselle paikalle yleisöaulan läheisyyteen. Opettajien ja muun henkilökunnan tilat sijaitsevat pääosin uudisosan toisessa kerroksessa. Piha-alueet Koska uudis/laajennusosa sijoittuu purettavalle keskiosalle useampikerroksisena, piha-alue tulee säilymään periaatteessa pitkälti nykyisellään. Pelikenttä jää nykyiselle paikalleen ja tulee palvelemaan jäädytettynä alaluokkien luistelukenttänä talvisin. Varsinainen jääkiekkokaukalo rakennetaan uuteen liikuntakeskukseen lähelle Laivakankaan koulua. Koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen sisältyy leikkipihojen pintojen kunnostus, leikkivälineiden uusiminen/kunnostus ja ulkokatosten uusiminen. Piha-alueen vedenpoiston kunnostuksen ja salaojituksen rakentamisen yhteydessä rakennukseen rajoittuvien piha-alueiden kallistukset ja pinnat tullaan uusimaan. Rakennuspaikan sijainti taajamarakenteessa Rakennuspaikka sijaitsee Kiimingin kunnassa, Jäälin taajaman keskeisellä keskusta-alueella. Jäälistä on Ouluun on noin 14 kilometriä ja Kiimingin keskustaan noin 6 kilometriä. Jääli on rakentunut suhteellisen tiiviiksi ja pientalovaltaiseksi taajamaksi 1970-luvulta alkaen. Jäälin

16 16 asukasluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja kasvun oletetaan edelleen jatkuvan vahvana. Jäälin koulun koillispuolelle sijoittuu Jäälin liikekeskuksen alue. Liikekeskuksen koillissivuitse sijoittuvan Jäälintien pohjoispuolella ovat jäähalli sekä urheilukenttä Urheilukenttä tulee poistumaan käytöstä Jäälin taajaman kaakkoisosaan, Laivakankaalle, rakennettavan uuden urheilukentän valmistumisen myötä. Pohjoispuolella sijaitsevan Jäälinjärven rantaan on etäisyyttä n. 500 m. Itä- ja länsipuolilla on pien- ja rivitaloasutusta, ja lounaispuolella seurakuntakoti. Koulun länsipuolelle on toteutettu lasten leikkipaikka. Länsipuolelle sijoittuvalle Kuusamontielle on etäisyyttä n. 500 m. Jäälin koulu sijoittuu hankalasti tonttikatujen muodostaman liikenneyhteyden varaan. Jäälin koululle saavutaan henkilöautoilla asutusalueen läpi, Pitkätien ja Rivitien kautta. Koulutontin edustalla, luoteispuolelle sijoittuvan Rivitien varressa, on koulun ja seurakuntakodin käyttöön tarkoitettu paikoitusalue koulun saattoliikennetoimintoineen. Paikoitusalue on uusittu kesällä Jäälin koulun tontin luoteisrajalle sijoittuu Jäälin keskustaa halkova, pitkittäisakselin muodostava kevyen liikenteen väylä. Huoltoajoneuvoliikenne Jäälin koululle tapahtuu ostoskeskuksen kautta, käyttäen osin kevyen liikenteen väylää. Pohjaratkaisultaan pääosin suorakaiteen muotoinen koulurakennus sijoittuu pitkittäin koillislounaissuuntaisen kevyen liikenteen väylän varteen. Rakennuksen eteläosassa on poikittaissuuntainen rakennusosa. Välituntipihat sijoittuvat tontin etelä- ja kaakkoisosiin. Koulun tontin pohjoisosassa oleva pallokenttä toimii myös välituntipihana. Koulurakennuksen pohjoispuolella, varastorakennuksen päädyssä sijainnut Oulun Energian kaukolämpökeskus on purettu keväällä Ostoskeskuksen ja koulun muodostaman aluekokonaisuuden merkittävät liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat johtuvat henkilöautojen määrän kasvusta ja rakennuksen sijainnista. Koulurakennusta ei nykyään enää toteutettaisi olevalle paikalleen, eikä pohjaratkaisultaan pitkänä suorakaiteen muotoisena rakennuksena luvulla henkilöautoliikennettä oli huomattavasti nykyistä vähemmän. Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutos Jäälin koulun, seurakuntakodin, koulun ja seurakunnan pysäköintialueen, lasten leikkipaikan ja Jäälin ostoskeskuksen alueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1976, 1977 ja Varsinkin alueen vanhimpia asemakaavoja voidaan pitää sisältönsä puolesta vanhentuneina. Korttelin 38 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (Yo) sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueella (Yk), pysäköimisalueella (Lp) sekä näiden väliin sijoittuvalla yleiselle jalankululle varatulla alueella on voimassa Jäälinkylän rakennuskaavan muutos (lääninhallitus ). Alueet on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Korttelin 41 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (Yo) on voimassa Jäälinkylän rakennuskaavan muutos (lääninhallitus ). Korttelialue on pääosin rakentamaton; alueelle on toteutettu lasten leikkipaikka. Kortteleiden 28 ja 43 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla (AL), niiden väliin osoitetulla katualueella (Keskuspisto) sekä Jäälintien varteen osoitetuilla puistoalueilla (VP) on voimassa Jäälin rakennuskaavan muutos (lääninhallitus ). Ostoskeskus uusine liikerakennuksineen on toteutettu asemakaavan mukaisesti. Asemakaavassa ostoskeskuksen halkaisevaa Keskuspisto-nimistä katua ei kuitenkaan ole toteutettu. Monitoimitalon rakennuspaikka muodostaa Jäälin asemakaava-alueella korttelin 38 tontin 1. Kunnan omistamalle, kokonaispinta-alaltaan m2:n suuruiselle tontille 1 (tila , Uusikoulu ) on rakennettu Jäälin koulu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Monitoimitalohankkeen toteuttaminen edellyttää voimassaolevan asemakaavan muutosta. Monitoimitalon suunnittelu liittyy olennaisesti Jäälin ostoskeskuksen kehittämiseen. Monitoimitalon aiheuttamat asemakaavan muutostarpeet on syytä tutkia muun Jäälin keskusta-alueen asemakaavoituksen yhteydessä mm. asuntoalueen, ostoskeskuksen ja koulun muodostaman aluekokonaisuuden maankäytöllisten ja liikenteellisten kokonaisratkaisujen yhteensovittamiseksi. Koko uuden Oulun kaupungin aluetta koskevassa kaavoituskatsauksessa (Kaupunki rakentaa 2012 tiedote) on esitetty Jäälin keskusta-alueelle sijoittuva nk. Jäälin

17 17 vanhan urheilualueen asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos kohdistuu alustavan rajauksen mukaan urheilukentän alueen lisäksi mm. sen pohjoispuolella sijaitsevaan Jäälin majan ja uimarannan alueeseen sekä eteläpuolella sijaitseviin Jäälin ostoskeskuksen alueeseen ja Jäälin koulun alueeseen lähiympäristöineen; nykyisen urheilukentän itäpuolella oleva jäähalli jäänee nykyiselle paikalleen. Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutos on todettu tarpeelliseksi mm. urheilukenttäkäytöstä poistuvan maa-alueen vapautumisen, maankäytön tehottomuuden, kaupallisten palvelujen riittämättömyyden ja pienasuntojen rakentamiseen varautumisen vuoksi. Myös alueen julkisten palvelujen tilantarpeita on todettu tarpeelliseksi tarkastella asemakaavaa muutettaessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuus kaupallisten toimintojen, palvelujen ja asumisen toteuttamiseksi. Tarkoituksena on kehittää mm. Jäälin keskustan palvelurakennetta, asumis- ja virkistystoimintoja, liikenteellisiä ratkaisuja, taajamakuvaa ja viihtyisyyttä yhtenäisenä kokonaisuutena asemakaavallisin keinoin. Jäälin keskusta-alueen suunnittelussa otetaan soveltuvin osin huomioon myös arkkitehtiopiskelijoille vuonna 2008 järjestetty ideakilpailu Jäälin keskustan kehittämiseksi. Kilpailun tarkoituksena oli tutkia Jäälin keskustan saavutettavuuden, maankäytön, toimintojen ja taajamakuvan kehittämistä. Lähtökohtana oli, että suunnittelualue on jatkossakin Jäälin tärkein palvelukeskittymä, jossa on myös asumista. Jäälin koulu, Jäälihalli ja seurakuntakeskus tuli säilyttää; ostoskeskuksen sai tarvittaessa korvata osittain tai kokonaan uudella. Alueelle tuli osoittaa vähintään nykyinen määrä lähipalvelutiloja. Lisäksi alueelle sai ideoida uutta liike- ja toimitilaa sekä keskustamaista asumista. Rakentamisen määrä ja sijainti sekä rakennusten korkeudet olivat vapaasti harkittavissa, myös tielinjauksia oli mahdollista muuttaa. Kilpailun tulokset eivät sellaisenaan sovellu asemakaavoituksen pohjaksi. Mahdollisuutta keskustatoimintojen alueen laajentamiseksi sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja tiivistämiseksi on tarkasteltu uuden Oulun yleiskaavatyöhön liittyvässä Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksessä (Arkkitehtiasema Oy, ). Selvitys palvelee osaltaan myös asemakaavoitusta, ja sen perusteella voidaan määritellä Jäälin keskusta-alueen asemakaavan muutoksen taajamakuvaa ja eheyttämistä koskevia tavoitteita. Ostoskeskuksen alueelle on valmistunut uusi market-rakennus vuonna 2011 voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Tämä muodostaa oman haasteensa alueen asemakaavan muutoksen suunnitteluun ja toimintojen sijoitteluun. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuonna Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tehdään selvitys alueen kaupallisten palvelujen mitoituksesta ja sijoituksesta. Parhaillaan laadittavaa uuden Oulun yleiskaavaa varten tarvitaan maakuntakaavan taustatietoja tarkempi selvitys, jossa määritellään kaupallisten palvelujen alueelliset tarpeet ja sijainnit vuoden 2013 alusta muodostettavan uuden Oulun kaupungin alueelta. Kaupallinen selvitys on yksi yleiskaavan perusselvityksistä, jonka pohjalta yleiskaavaluonnos on alustavan aikataulun mukaan tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2013 lopulla. Kaupallinen selvitys palvelee osaltaan myös Jäälin keskusta-alueen asemakaavoitusta. Jäälin keskusta-alueen asemakaavoitus käynnistetään tavoiteaikataulun mukaan vuonna Aluksi on tarkoitus tehdä kokonaisvaltainen maankäyttöä ja liikennettä koskeva kehittämissuunnitelma asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalta tarkastelualueelta. Kaavoitusprosessi kestää vähintään vuoden, ja asemakaava vahvistuu tavoiteaikataulun mukaan vuonna Alueen suunnittelu edellyttää kuitenkin mm. runsaasti neuvotteluja toimijoiden kanssa, millä saattaa olla vaikutusta asemakaavoituksen aikatauluun. Taajamakuva Uuden Oulun yleiskaavatyöhön liittyvän Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksen (Arkkitehtiasema Oy, ) mukaan Jäälin koulun ja ostoskeskuksen ympäristössä on nykyisellään taajamakuvallisia ongelmia, kuten kulkuyhteyksien takaperoisuus, huoltopihojen suuntaus ja pysäköintijärjestelyjen jäsentymättömyys, ja monitoimitalohankkeen todetaan hankaloittavan tilannetta entisestään. Selvityksen mukaan Jäälin ostoskeskus muodostaa tiiviin, umpikorttelimaisen kaupallisen toimintaympäristön, jossa rakennusten rajaamia pihatiloja käytetään lähes yksinomaan asiointipysäköintiin. Selvityksessä todetaan, että Jäälin koulun ympäristön taajamakuvaa latistaa eniten Rivitien varren pysäköintialue; julkisen rakennuksen päälähestymissuuntana Rivitien katualueen, rivitalojen kulkujärjestelyjä sekä koulun ja seurakunnan pysäköintialueen ratkaisuja ei pidetä riittävän onnistuneina.

18 Täydennysrakentamis- ja taajamakuvaselvityksessä (Arkkitehtiasema Oy, ) ehdotetaan taajamakuvallisena ja toiminnallisena ratkaisuna asemakaavassa osoitetun Keskuspisto-nimisen kadun toteuttamista. Selvityksessä esitetään myös, että nykyisen leikkikentän kohdalle toteutettaisiin uusi paikoitusalue mm. monitoimitalon ja ostoskeskuksen käyttöön. Selvityksen mukaan alueelle tarvitaan kulku- ja pysäköintijärjestelyjä sekä täydennysrakentamismahdollisuuksia koskeva ja ympäristön viihtyisyyttä lisäävä kokonaissuunnitelma. Liikenteellinen ratkaisu Monitoimitalon liikenteelliset ongelmat johtuvat lähinnä siitä että autotie ei jatku liikekeskuksen suunnasta monitoimitalolle. Tieyhteys Jäälintieltä koulun pysäköintipaikalle kulkee hankalasti kiertäen pientaloalueen asuntokatuja pitkin. Tämän vuoksi esiintyy jatkuvasti henkilöautoliikennettä liikekeskuksesta kevyen liikenteen väylää (jatkossa käytetään termiä pyörätie) pitkin koulun ovien eteen. Myös huoltoajo keittiölle tapahtuu pyörätietä käyttäen. Lisäksi pyörätie muodostaa vauhdikkaan väylän kevyelle liikenteelle ihan koulun vierestä mikä on omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita koululaisille. Liikenteellinen ratkaisu on vanhaa säilyttävä siinä mielessä että vasta peruskorjattu henkilökunnan pysäköintialue säilyy nykyisellä paikallaan. Rivitalojen autokatosten turvallisuutta voidaan parantaa jatkosuunnittelussa rakenteellisilla keinoilla ja tielinjauksilla siten, että katoksista ei enää peruutettaisi suoraan tielle. Liikennesuunnitelman tavoitteena on ollut luoda liikekeskuksen suunnasta turvallinen tieyhteys kevyen liikenteen väylän rinnalle. Uuden tieyhteyden päätteenä on kääntöpaikka saattoliikenteelle. Saattoliikenteen odotuspaikat ovat tien ja pyörätien välissä. Uusi tieyhteys tekee mahdolliseksi rakentaa lisää pysäköintitilaa nykyiseen puistikkoon, mahdollisesti heti liikekeskuksen viereen. Monitoimitalon uusien pysäköintipaikkojen tarve on vähäinen, lähinnä niitä tarvitsee kirjasto. Olennaista kirjaston kannalta on, että asiakkaat voivat saapua liikekeskuksen suunnasta. Kohdassa 5.3 viitesuunnitelmat on tarkempi selostus monitoimitalon uudesta tieyhteydestä Hankeaikataulu ja vaiheistus Hankkeen aikataulu riippuu mm. kaavoitustyön etenemisestä ja kunnallisen päätöksenteon ripeydestä. Teoriassa nopeimmalla mahdollisella aikataululla monitoimitalon rakennustyö voitaisiin aloittaa kesäkuussa 2014 väistötilojen rakentamisella ja tontin kuivatusteknisillä töillä (mm. salaojituksen rakentaminen). Huonokuntoisimman keskiosan purkutyöt alkavat elokuun aikana ja uudis- / laajennusosan rakennustyöt syyskuun alussa. Keittiön ja ravintolan peruskorjaus- ja muutostyöt sekä pihatyöt tehdään seuraavana kesänä (2015). Uudis- / laajennusosaan otetaan käyttöön elokuussa Syksyn 2015 aikana peruskorjataan rakennuksen loppuosa eli eteläsiipi, joka otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Sen jälkeen väistötilat voidaan purkaa. Käytännössä nopein mahdollinen aikataulu lienee kuitenkin (mm. asemakaavamuutosprosessin vaatimasta ajasta johtuen) sellainen, että hanke toteutuisi vuosina Hankesuunnitelmasta ja hankkeen lopullisesta aikataulusta päättää kaupunginvaltuusto. Yksityiskohtaisempi aikataulu ja vaiheistus tulee tarkistaa sen perusteella. Evakkojärjestelyjen osalta tulee jatkossa tarkistaa erikseen myös mahdolliset muut (toteutusajankohtana käytettävissä olevat) vaihtoehdot. Liitteenä oleva hankkeen aikataulun vaiheistus on viitteellinen ja riippuu hankkeen toteutusaikataulusta. Katso liite 7.

19 19 6 TAVOITEHINTA-ARVIOT 6.1 Tavoitehinta-arviot kolmelle eri vaihtoehdolle, tiivistelmä VE1 (luokat 0-4) Hankkeen tavoitehinta-arvio on (ALV 0%) - Ei muutostöitä Laivakankaan koululla VE2 (luokat 0-9) Hankkeen tavoitehinta-arvio on (ALV 0%) - Laivakankaan koulun muutostyöt 5-9 koulusta 0-9 kouluksi (ALV 0%) VE3 (1.vaiheessa luokat 0-4, 2.vaiheessa luokat 5-9) Hankkeen tavoitehinta-arvio on (ALV 0%) - Laivakankaan koulun muutostyöt 5-9 koulusta 0-9 kouluksi (ALV 0%) Arvio on tehty hintatasoon syyskuu Arvioihin ei sisälly käyttäjän irtaimisto- ja laitehankintoja - Arvioihin ei sisälly väistötilakustannuksia - Mikäli väistötilat sijoitetaan vuokrattaviin tilaelementteihin, vuokrakustannukset ovat arviolta (alv 0%). Väistötila-asia ja mahdolliset muut vaihtoehdot tulee tutkia myöhemmin erikseen. - Laskelmiin sisältyy lähikirjasto. kirjastotilojen laajuus on yhteensä 366 m2. Investointikustannusero verrattuna 100 m2 koulukirjastoon on (alv. 0 %) - Tontin ulkopuolisten liikennejärjestelyjen osuus laskelmissa on noin Lisähinnat (laskelmiin sisältymättömät): - Lisähinta 10 m2 kokoiselle yhteispalvelupisteelle on Lisähinta 60 m2 kokoiselle asukastuvalle on Täydellinen tavoitehintalaskelma on liitteenä, ks. liite Sisäisten vuokrien arviot Nykyinen koulu 4017 hum /kk /v VE1 (luokat 0-4) peruskorjataan 2199 hum2 uudisrakennus 2145 hum2 yhteensä 4344 hum /kk /v VE2 (luokat 0-9) peruskorjataan 2151 hum2 uudisrakennusosa 3045 hum2 yhteensä 5196 hum /kk /v Lisäksi on huomioitava Laivakankaan koulun muutostöiden vaikutus sisäisiin vuokriin.

20 6.3 Jäälin kirjaston sisäinen vuokra-arvio 20 Sekä nykyisistä kirjastotiloista Jäälin liikekeskuksessa että koulun yhteydessä olevasta kombikirjastosta muodostuu sisäisiä vuokria. Kombikirjaston osalta tilavuokrat tulee jyvittää eri käyttäjien kesken. Nykyinen toimitilaosake 248 hum /kk /v Lisätila 1 58 hum2 908 /kk /v Lisätila 2 60 hum2 944 /kk /v Yhteensä 366 hum /kk /v 15,25 /m2/kk Vertailuvuokra uudisrakennuksessa 366 hum /kk /v 16,36 /m2/kk Pohdintaa Jäälin lähikirjaston tulevaisuuden näkymistä Hankesuunnittelutyöryhmä on tietoinen siitä että kirjastotilojen siirtyminen monitoimitalon yhteyteen merkitsee samalla sitä että nykyiselle toimitilaosakkeelle täytyy saada uusi vuokralainen tai se menee myyntiin. Liikekeskuksen uuden kaavoitusratkaisun ja yleisen taloustilanteen aiheuttama epävarmuus saattavat kuitenkin merkitä sitä että tilat jäävät epämääräiseksi ajaksi tyhjilleen ja aiheuttavat kunnalle ylimääräisiä käyttötalousmenoja. Työryhmä on keskustellut myös vaihtoehtoisesta skenaariosta, jossa kirjasto jäisi nykyisiin tiloihin. Tällöin olisi hankittava tarvittavat lisätilat, tehtävä tilamuutosten aiheuttamat peruskorjaustyöt ja uusittava nykyiset kalusteet (ks. edellä esitellyt tilavuokralaskelmat). Mikäli niin päätettäisiin, kirjasto voisi jatkaa nykyisissä tiloissa vielä hyvän aikaa. Kaavamuutoksen myötä on kuitenkin näköpiirissä että liikekeskus uudistuu jossakin vaiheessa ja nykyiset rakennukset mahdollisesti puretaan uutta K-kauppaa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä ei tiedetä, millaisella aikataululla kirjaston nykyisistä tiloista olisi pakko luopua. Lähikirjasto voisi siinä tapauksessa sijoittua uusiin, liikekeskuksessa sijaitseviin lähikirjastotiloihin. Huomattakoon että liitteenä olevan tarveselvityksen sivulla 5 on virheellinen tieto nykyisten kirjastotilojen iästä. Kyseinen liikekiinteistö on valmistunut 1980-luvun lopussa eikä luvulla kuten tarveselvityksessä lukee. Toiminnallisesti tässä vaihtoehtoisessa ratkaisussa olisi etuna kirjastopalvelujen parempi sijainti ja saavutettavuus; haittapuolena taas se, että tällöin ei Jääliin syntyisi monitoimitaloa vaan koulu ja kirjasto sijaitsisivat nykyiseen tapaan erillään. Vaihtoehtoinen ratkaisu olisi investointikustannuksiltaan edullisempi kuin yksikään hankesuunnitelmassa esitetyistä vaihtoehdoista VE1, VE2 ja VE3. Mikäli kirjasto jatkossa sijoittuisi uusiin liikekeskustiloihin, ei tämä välttämättä tarkoittaisi kaupungin omaa erillisinvestointia vaan mahdollisesti vuokratiloja. Niiden tarve ja niistä aiheutuvat vuosittaiset käyttötalousmenot tulisi arvioida siinä vaiheessa erikseen sen mukaan, mitä Jäälin kirjaston mahdollisesta jatkosta tuolloin päätetään, minkälaisia toimintoja ja tiloja lähikirjastolta tuolloin odotetaan sekä mitä muita muutoksia toimintaympäristössä siihen mennessä tapahtuu. Kirjaston toimiminen myös koulukirjastona (kombikirjasto) edellyttää opetustoimen panostusta ½ informaatikon palkkauskustannuksiin. 6.4 Irtaimistohankinnat Irtaimistohankinnat sisältävät sekä investointiin sisältyvät irtaimistokustannukset, että hallintokuntien omat irtaimistokustannukset, jotka ovat yhteensä n. 10% rakennuskustannuksista. Irtaimistokustannukset tulee jakaa koulun ja kirjaston kesken. VE1 (luokat 0-4) Hankkeen irtaimistohankinnat, arvio (ALV 0%) - Ei irtaimistohankintoja Laivakankaan koululla

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus

TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus 1(3 TILAOHJELMA Esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus Toiminnan järjestäjä Osoite Puhelin(vaihde Telekopionumero Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Puhelin Gsm Oppilaitos Osoite Hanke Yhteishanke Päivämäärä

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

KIIMINKIJOEN PÄIVÄKODIN JA KIIMINKIJOEN KOULUN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

KIIMINKIJOEN PÄIVÄKODIN JA KIIMINKIJOEN KOULUN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 1(9) KIIMINKIJOEN PÄIVÄKODIN JA KIIMINKIJOEN KOULUN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA Rakennuttajamestari Jarmo Järvelä 17.11.2010 2(9) KIIMINKIJOEN PÄIVÄKODIN JA KIIMINKIJOEN KOULUN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA...3

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot

TÄYTETÄÄN AINOASTAAN SARAKE

TÄYTETÄÄN AINOASTAAN SARAKE Opetushallitus 2006 Liite TILANTARVESELVITYS TÄYTETÄÄN AINOASTAAN SARAKE 1) Nykyiset tilat KUNTA:Pyhäranta Mitoitusperuste (oppilasmäärä ja ryhmien määrä): KOULU Ihode vuosiluokat 1-6: 68 4 > 76 (5) vuosiluokat

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5. 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 5 2681/10.03.02/2015 148 Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh. 043 825

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen TOIMITILAT Riihenmäen yhtenäiskoulu Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen Aikataulu: Rakentamisen aloitus 11/2015 Budjetti: 15 300 000 Nykyisen koulurakennuksen yhteyteen rakennetaan laajennusosa,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 Kristiina Strömmer 25.1.2013 VASTINEET 1 (8) SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 LUONNOSVAIHEEN VASTINEET Asemakaavamuutosluonnos ja siihen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y YPPÄRIN KOULU PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y YPPÄRIN KOULU PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y YPPÄRIN KOULU PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS A R K K I T E H T I T O I M I S T O P E K K A L U K K A R O I N E N O Y Kuvaus hankkeen sisällöstä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Kimpisen koulukeskus Toiminnot ja turvallisuus

Kimpisen koulukeskus Toiminnot ja turvallisuus Kimpisen koulun suunnittelutilanne INFO henkilöstölle Kimpisen koulun suunnittelutilanteesta -tilat, pihat, liikenneturvallisuus yleisellä tasolla -hallintomalli -henkilöstösuunnitelman valmisteluprosessi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

M A L M I N H A U T A U S M A A HUOLTORAKENNUS K57 JA VEDENPUMPPAUSASEMA H A N K E S U U N N I T E L M A 23.1.2013

M A L M I N H A U T A U S M A A HUOLTORAKENNUS K57 JA VEDENPUMPPAUSASEMA H A N K E S U U N N I T E L M A 23.1.2013 M A L M I N H A U T A U S M A A HUOLTORAKENNUS K57 JA VEDENPUMPPAUSASEMA H A N K E S U U N N I T E L M A 23.1.2013 ARKKITEHTITOIMISTO MATTI ROTKO JA PEKKA HYTÖNEN HIIHTOMÄENTIE 39, 00800 HELSINKI puh (09)727

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 19.8.2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Timo Ojanperä Marko Olli Työnumero 82129780 Ramboll Ruukintie

Lisätiedot

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA 8.2.2008 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS 2 LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLYN HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo Tiedot hankkeesta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi

Maunulan keskusta. Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Maunulan keskusta Arkkitehti Markku Hietala kaupunkisuunnitteluvirasto p. 169 4321 / markku.hietala@ksv.hel.fi Kaavaprosessi Nyt ollaan tässä Vireille tulosta ilmoitetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA/VÄLIRAPORTTI. Laukaan kunta, Tilapalvelu PL 6 41341 LAUKAA VUONTEEN ALUEKOULU. Tarvaalantie 22 41330 VIHTAVUORI

HANKESUUNNITELMA/VÄLIRAPORTTI. Laukaan kunta, Tilapalvelu PL 6 41341 LAUKAA VUONTEEN ALUEKOULU. Tarvaalantie 22 41330 VIHTAVUORI VUONTEEN ALUEKOULU HANKESUUNNITELMA/VÄLIRAPORTTI PVM 14.10.2014 Sivu 1/13 Tilaaja: Laukaan kunta, Tilapalvelu PL 6 41341 LAUKAA Hanke: VUONTEEN ALUEKOULU Tarvaalantie 22 41330 VIHTAVUORI Gummeruksenkatu

Lisätiedot

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA

LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA MUISTIO 1 (5) Tilaaja: Orimattilan kaupunki / tilapalvelu PL 46 16301 Orimattila Hanke: Orimattilan urheilutalo Uudisrakennus, 1. ja 2. vaihe LASKENTAMUISTIO, TAVOITEHINTALASKELMA 1. YLEISTÄ Laskelmat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 4462/10.02.03/2014 101 Karakallion keskusta, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 131609, 57. kaupunginosa Karakallio Valmistelijat

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Luokkatilat: Aineluokat: Teorialuokat: Erityisopetus: Aulat ja käytävät Liikuntatilat Muut tilat:

Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Luokkatilat: Aineluokat: Teorialuokat: Erityisopetus: Aulat ja käytävät Liikuntatilat Muut tilat: Liite 1 Tilaohjelma 4.2.2014 Nikkilän sydän, 1 vaihe Tilojen määrä hym2 (á) hym2 yhteensä Huom! Luokkatilat: Aineluokat: Musiikki 2 77,00 154 Tekstiilityö 2 92,50 185 Kuvataide 2 100,00 200 Fysiikka/kemia

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot