3 Sauna on kaikki, Raili Vihavainen. 4 Saunojen seitsemän sukupolvea, Pekka Tommila. 10 Vienan musta kyly, Markku Nieminen. 14 Vipukirves, Esko Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Sauna on kaikki, Raili Vihavainen. 4 Saunojen seitsemän sukupolvea, Pekka Tommila. 10 Vienan musta kyly, Markku Nieminen. 14 Vipukirves, Esko Mäkelä"

Transkriptio

1 2/2008

2 l S I S Ä L L Y S 3 Sauna on kaikki, Raili Vihavainen 4 Saunojen seitsemän sukupolvea, Pekka Tommila 10 Vienan musta kyly, Markku Nieminen 14 Vipukirves, Esko Mäkelä 15 Suomen pienin kiuas, Veikko Pirkonen 16 Hevonenkin on saunan ystävä, Raili Vihavainen 18 Oulun rantasaunaseuran ensilöylyt, Sipi Hintsanen Messujen ennakkokatsaus: 20 Porin reposaaren lomamessut, Lisa Mäkelä 23 Vaasan asuntomessut, Lisa Mäkelä 24 Kipolliset, toim. Raili Vihavainen 26 Kesän remontit, Marketta Forsell 27 Talkoot, Marketta Forsell 28 Toiminnanjohtajan terveiset, Uusi toiminnanjohtaja esittäytyy, Merja Hedman 30 Maailmalle aito sauna, Hilkka Heimonen 32 Kv-saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 34 Uudet jäsenet 62. vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh fax Toimituskunta Pekka Laaksonen, pj Mikko Meronen,vpj Aki Arjola Tuomas M.S. Lehtonen Lisa Mäkelä Seppo Pukkila Raili Vihavainen Merja Hedman, siht. Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Ilmoitukset Pekka Alhojärvi Mesenaatinkuja 9 D Helsinki Etukansi Maailman kaunein maisema toukokuussa 2008 Kuva Raili Vihavainen Sauna-lehti 3/2008 aineistopäivä ilmestyy viikolla 39 Painopaikka: PRIIMUS Paino Oy ISSN Saunaseuran vuosikertomus Aukioloajat 41 Yhteystiedot 42 Mediakortti Sauna 2/2008 2

3 Sauna on kaikki Joitakin aikoja sitten eräs saunasisko ilmestyi Vaskiniemeen pitkän taon ja vaikean sairauden jälkeen hymy huulillaan kertoen saaneensa jatkoajan ja uuden elämän: Nyt todella osaan nauttia tästä maailman ihanimmasta paikasta ja jokaisesta löylystä ja sen jälkeisen vilvoittelun tuomasta hyvänolontunteesta maailman kauneimman maiseman edessä. Vielä nytkin hänen onnellinen, valoisa hymynsä kirkastaa pimeimmänkin päivän ja saa kaikki hyvälle tuulelle. Kun minulle tärkeä ihminen, lapsuuteni saunapoluilla kanssani kulkenut sisareni lähti tuonpuoleisiin löylyihin, oli paikka, missä lohduttautua. Lempeän lämpöisessä, savulta tuoksuvassa saunassa kyyneleetkin huuhtoutuivat löylyn hikeen. Saunassa ollessani tulevat yhteiset - etenkin saunamuistot - mieleen. Niin kuin sekin muisto, joka nyt jo naurattaa. Kylpiessämme nuorina neitoina eräänä uuden vuoden aattona, sisareni vettä ämpäriin kaataessaan onnistui kumartumaan niin, että kankku hipaisi tulikuuman kiukaan kylkeä. Siitä tuli monen asteen palovamma, ja uudenvuoden tanssit oli siltä erää tanssittu, eikä sisareni voinut istua kunnolla moneen viikkoon. Sauna on kaikki - ainakin meille suomalaisille. Pekka Tommila kirjoittaa tässä lehdessä olevassa jutussaan Saunojen seitsemän sukupolvea`: Koko sinä aikana, kun nykyinen Suomi on ollut asuttavassa tilassa jääkauden päättymisen jälkeen, on täällä myös saunottu! Ja maailman kaikista runsaasta 10 miljoonasta saunasta lähes kolme miljoonaa on juuri täällä vähäväkisessä Suomessa. On jännää, että kun Pekka toteaa, että esivanhempiemme metsästys- ja kalastuskulttuurin liikkuvaan elämäntapaan ja jatkuvaan asuinpaikan vaihtoon sopi hyvin helposti siirrettävä ja nopeasti pystytettävä maakuoppasauna, niin tässä lehdessä Kipollisissa` kerrotaan tänä keväänä markkinoille tulleesta siirrettävästä ulkosaunasta, jonka liikkuva voi ottaa mukaansa, sinne minne on menossa. Näin ympyrä sulkeutuu. Silloin ei vielä ilmeisesti viety kotieläimiä saunaan, mutta senkin suomalaiset ovat sittemmin keksineet ja huomanneet, että sauna vaikuttaa hikoilevaan hevoseen samalla tavoin kuin ihmiseen: aineenvaihdunta vilkastuu ja lihakset pehmenevät ja rentoutuvat. Hevosihmiset muistavat isiensä tarinoita ajoilta, jolloin hevosia kylvetettiin isoissa maa- ja savusaunoissa, ja sota-aikana korsusaunoissa. Koira ja kissa eivät haihduta lämpöä hikoilemalla, joten näistä eläinystävistämme emme todennäköisesti saa saunan ystävää. Aina ilmastonmuutoksesta puhuttaessa syntyy myös keskustelua saunan tulevaisuudesta. Etlan tutkijoiden ennustukset, joiden mukaan vielä sadan vuoden kuluttua "suomalaisen tapaa kesämökin saunan edustalta auringonlaskua ihailemasta", tuntuvat lohduttavilta. On helppo uskoa ennusteeseen saunan pysymisestä. On vain yksi ehto: että maailmassa 21. vuosisadalla elää vielä suomalaisia! Myös Saunaseuran johdossa tapahtuu. Toiminnanjohtajamme Hilkka muuttaa ulkomaille ja uusi toiminnanjohtajamme Merja on jo tarttunut ohjaksiin. Hilkalle onnea maailmalle, levitä tietoa oikeasta suomalaisesta saunasta! Ja tervetuloa Merja, myös naistensaunaan! Saunanlämpöiset Onnittelut jo 17 vuotta seuraamme luotsanneelle puheenjohtajallemme Lasse Viinikalle 60-vuotispäivän johdosta! RAILI VIHAVAINEN Sauna 2/2008 3

4 TEKSTI JA PIIRROKSET PEKKA TOMMILA ARKKITEHTI SAUNANIEKKA Jo lähes vuotta monipuolista suomalaista saunakulttuuria saunojen seitsemän sukupolvea Saunan sukupuu Suomi on edelleen todellinen Saunakulttuurin Suurvalta, vaikka sauna ei alun perin supisuomalainen keksintö olekaan. Onhan sauna säilynyt Suomessa Kivikauden päivistä lähtien ja kehittynyt vuosituhansien kuluessa alkeellisesta maakuoppasaunasta nykyiseksi monipuolisella high-tech`illa varustetuksi kotikylpyläksi. Ja onhan maailman kaikista runsaasta 10 miljoonasta saunasta lähes 3 miljoonaa juuri täällä vähäväkisessä Suomessa! Sauna 2/2008 4

5 Kivikautisesta maakuoppasaunasta kaikki alkoi Meidän suomalaisten kokemuksemme saunoista on valtavan pitkä, mahdollisesti jopa noin vuotta. Eli koko sinä aikana, kun nykyinen Suomi on ollut asuttavassa tilassa Jääkauden päättymisen jälkeen, on täällä myös saunottu! Sillä on ilmeistä, että jo ensimmäiset rohkeat esi-isämme ja esiäitimme tunsivat jonkinlaisen hikoilukylvyn ja toivat siis saunaidean mukanaan vaeltaessaan tänne Suomen niemelle jostain tuolta eteläkaakon suunnalta. Ja kun he asettuivat tänne asumaan, rakensivat he tuota pikaa yksinkertaisen ja nopeasti rakennettavan maakuoppasaunan. Se oli eräänlainen telttasauna, joka oli helppo siirtää asuinpaikan ja metsästysmaiden muuttuessa. Nykyisin tätä maakuoppasaunaa voidaan oikeutetusti kutsua muinaissaunaksi, koska se on meidän maastamme täysin hävinnyt. Kuitenkin se tunnetaan vielä muutamien luonnonkansojen keskuudessa lähinnä telttamaisena hikimajana. Maakuoppasaunassa oli kuoppakiuas Itse maakuoppasauna on äärimmäisen yksinkertainen ja helppo rakentaa. Isohkon pyöreän maakuopan pohjalla poltetaan kivikasan sisään ladottuja puita. Tätä rakennelmaa voidaan kutsua hienosti kuoppakiukaaksi. Toinen vaihtoehto on ollut kuumentaa kivet viereisessä nuotiossa ja nostaa ne hehkuvina saunakuopan keskelle. Tämä versio on nimeltään vaikkapa siirtokiuas! Kun kiuas eli kivinen kuuma kasa on valmis, taivutetaan sopivan ohuet puusalot vaikkapa pajua tai haapaa kaarelle maakuopan yli ja niiden varaan levitetään eläinten taljoista koottu huppumainen teltta. Sitten vaan vaatteet pois, vesirove mukaan, taljan alle ja kuopan reunalle istumaan sekä hikoilemaan! Maakuoppasaunaa voidaan sen alkeellisuudesta huolimatta kutsua ensimmäisen sukupolven saunaksi, vaikkei se mikään huonemainen tila vielä olekaan. Onhan siellä kuitenkin se kivinen kuuma kasa kiukaana ja löylynheitto mahdollista eli kylpijän itse säätelemät kosteus- ja lämpöolosuhteet. Parempi telttasaunan hikoilukylpy on kuin pelkällä juoksemisella saavutettu hiki! Maasauna kertoo asutuksen vakiintumisesta Kivikaudella kehitys - ja myös saunan kehitys - oli kuitenkin äärimmäisen hidasta. Niin kauan kuin esi-isämme ja esiäitimme elättivät itsensä metsästyksellä, kalastuksella ja keräilyllä, oli elämäntapa liikkuvaa. Ja siihen jatkuvaan asuinpaikan vaihtoon sopi hyvin myös helposti siirrettävä ja nopeasti pystytettävä maakuoppasauna. Mutta kun elämäntapa vähitellen rauhoittui alkeellisen maanviljelyn ja pienkarjanhoidon alkamisen myötä Kivikauden lopulla, asetuttiin asumaan pysyvämmin pieniin kotaryhmiin. Tällöin myös sauna alkoi vakiintua, asettua yhteen paikkaan. Kun kota oli osoittautunut huonoksi saunaksi - sieltähän löyly karkaa oitis taivaan tuuliin -alkoi saunankin muutospaineet kasvaa. Viimeistään silloin, kun savuruukun tekotaito vesiastiana tuli Suomeen kaakosta tuotujen uusien emäntien mukana, oivalsivat saunaisännät uutta; saviruukku teki mahdolliseksi lämmittää suurempia määriä pesuvettä, mutta suippopohjainen ruukku oli hankala käsitellä maakuoppasaunassa. Tarvittiin siis tasainen hiekkamaapohja, johon ruukku voitiin kaivaa sen verran maan sisään, että se pysyi itsestään pystyssä! Ja kun maapohja oli tasainen, oli luontevaa tehdä saunatilastakin huoneen muotoinen eli nelinurkkainen kammio. Maasaunassa oli jo tasainen maapohja Jotta kaikki lämpö ei kuitenkaan karkaisi, kaivauduttiin enemmän maan sisään ja jossain vaiheessa kehitystä - taisi olla jo Pronssikausi menossa - huomattiin rinnemaaston edullisuus; kun kaivettiin kolme seinää maan sisään, niin tarvitsi rakentaa vain yksi ulkoseinä - se oviseinä - ja kalteva katto kyhättiin muutaman puunrungon varaan ladotuista tuohista ja turpeista. Ovensuun nurkkaan ladottiin kivistä jonkinlainen kotakiuas tai kekokiuas eräänlainen umpinuotio ja kun vielä peräseinälle kiinnitettiin tukinpuolikas Sauna 2/2008 5

6 penkintapaiseksi lauteeksi, oli toisen sukupolven sauna syntynyt. Tätä saunaa voidaan nykyisin luontevasti kutsua alkusaunaksi, koska se on selvästi kaikkien uudempien saunojen esiäiti. Maasauna on ollut muinaissuomalaisilla niin tunnettu ja niin pitkään käytössä, että muutamista joen rantatörmään rakennetuista saunoista löytyy jopa ikivanhoja kirjallisia mainintoja. Tällöin on ollut kyseessä juuri Maasaunan rinneversio Törmäsauna. Mökkisavusauna nousee rautakaudella maan pinnalle Seuraavan mullistuksen muinaissuomalaisten sauna koki joskus Rautakauden puolivälissä eli Sauna 2/2008 6

7 vähän ajanlaskumme alun jälkeen. Tällöin sauna nousi lopullisesti ja pysyvästi maan pinnalle, kun Rautakausi toi mukanaan kehittyneemmän hirsirakennustaidon ja erityisesti rautasahalla tehdyn suoran nurkkasalvoksen. Ensin asuinrakennukset rakennettiin nelinurkkaisiksi suoraseinäisiksi taloiksi ja aikanaan myös saunat muuttuivat maanpäälisiksi mökeiksi. Kiuas sen sijaan pysyi periaatteeltaan lähes entisen kaltaisena sisään savuavana kivikasakiukaana, jota myös rauniokivikiukaaksi kutsutaan. Saunojen kolmas sukupolvi alkoi hirsirakennustaidon kukoistuksen myötä. Näitä taidokkaasti veistettyjä hirsimökkejä voidaan kutsua kaikkien nykyisten saunojen äidiksi, koska ne täyttävät erinomaisen hyvin suomalaisen kantasaunan tunnusmerkit: o hirsinen nelinurkkainen huone ja loiva harjakatto o savukivikiuas ovensuun nurkassa o peräseinällä lauteet o sopiva ilmanvaihto, kun räppänä liki lakea o hyvä löyly ja ilmeisesti vielä o tuttu saunatonttukin saunan suojelijana. Tämä Kantasauna on ollut vallitseva saunatyyppi puolitoista tuhatta vuotta. Vielä 1930-luvulla noin puolet Suomen saunoista edusti juuri tätä tyyppiä. Eli nimitys Kantasauna on erittäin osuva! Savusauna koki suosionsa taantuman sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, mutta se löydettiin uudelleen 1980-luvun puolivälissä. Nykyisin arvioidaan massamme olevan runsaat käytössä olevaa savusaunaa eli se vastaa enää noin 1% koko saunakannastamme. Savupiippu tuli ensimmäiseksi mallassaunoihin Seuraavan mullistuksen sauna koki Uuden ajan alussa, kun keskiajalla asuin-rakennuksissa yleistynyttä savupiippua alettiin hyödyntää myös pihapiirin saunoissa. Oltiin huomattu, että tavallinen savusauna oli harmillisen palovaarallinen rakennus, koska siinä oli sisään savuava kiuas, kun taas savupiipulla varustettu muurattu uunikiuas oli selvästi paloturvallisempi. Erityisesti länsi-suomen viljanviljelyalueilla alettiin 1600-luvun jälkipuoliskolla rakentaa mallassaunoihin ulossavuavia uunikiukaita ja samalla sauna tuli osaksi pihapiiriä. Tämä neljännen sukupolven sauna oli oikeastaan jo monikäyttöinen talousrakennus, jota voidaan hieman yleistäen kutsua myös pihasaunaksi. Muurattu uunikiuas oli edelleen kertalämmitteinen, mutta se oli muuten kovasti kehittynyt Rautakauden ajan ladotusta kivikiukaasta. Se oli luonnonkivistä tai myöhemmin tiilistä muurattu, aikaisempia korkeampi, lämpöä pitempään varaava ja usein erityisellä löylyluukulla varustettu - ja mikä tärkeintä - omalla savupiipulla varustettu ulossavuava kiuas. Mallassaunojen jälkeen savupiippu alkoi yleistyä kaupunkien ja tiiviisti rakennettujen kylien Pihasaunoissa. Aivan Ruotsinvallan lopulla 1700-luvun ja1800-luvun taitteessa alkoi savusaunojen rakentaminen kaupungeissa olla kokonaan kiellettyä määräämällä kaupunkisaunoihin holvatut kiukaat. Tämä tarkoitti käytännössä juuri tiilistä muurattua uunikiuasta, jossa oli oikea muurattu savupiippu. Pihasauna oli vielä luvulla arkipäivää Pihasaunakulttuuri oli elinvoimaista lähes 500 vuotta ensin maaseudun kylissä ja pihapiireissä ja 1800-luvulta lähtien myös kaupunkien laitamilla. Vielä 1900-luvun puolivälissä rakennettiin pihasaunoja kaupunkienkin omakotialueille. Kun omakotitonttien koko alkoi 1960-luvun asemakaavoituksessa vähitellen pienentyä, loppui pihasaunojenkin rakentaminen yksinkertaisesti tilanpuutteeseen tontilla luvun pula-aika tuotti jatkuvalämmitteisen kamiinakiukaan Pihasaunakulttuurin kukoistaessa kehittyi kiuas kin. Muuratun uunikiukaan rinnalle tuli ensimmäisen maailmasodan aikoihin peltikuorinen pönttökiuas, joka kyllä oli edelleen kertalämmitteinen, mutta edellistä kevyempi ja hieman taloudellisempi polttopuun kulutuksen suhteen. Jälkeenpäin on arvioitu, että peltisen pönttökiukaan keksimisen myötä alkoi korkealaatuisen saunakulttuurin rappio. Perusteluina tälle alamäelle ovat hehkuvat rautaosat, jotka pilasivat Sauna 2/2008 7

8 tai valurautakuoren läpi kivitilaan. Enää ei siis savustettu kiviä, vaan vain kuumennettiin niitä siirtoenergialla. Oli taas alkanut saunojen uusi sukupolvi, nyt järjestyksessä jo viides. helposti löylyn miellyttävyyden ja nautittavuuden varsinkin silloin, kun löylyvesi osui suoraan hehkuvan kuumaan rautaan. Sodanjälkeisen pula-ajan alussa oivallettiin todellinen puunsäästökeino; jatkuvalämmitteinen kamiinamainen peltirunkoinen kiuas. Vaikka sekin oli jo tuttua ulossavuavaa tyyppiä, uutta - ja ehkä vallankumouksellista - oli se, että tulta voitiin polttaa paitsi etukäteen myös saunomisen aikana. Eli löylyä riitti nyt teoriassa rajoittamattoman kauan kunhan vain lisäsi puita tulipesän! Keksinnön ydin oli se, että polttopuiden savukaasut eivät enää menneet kiuaskivien läpi ja aromatisoineet niitä vaan tuli paloi omassa kammiossaan ja lämpö siirtyi paksun pellin Nopea lämmittää ja puita säästää, mutta Tämä kamiinakiuas oli nopea lämmittämään sauna kylpykuntoon - parhaimmillaan vain puoli tuntia - ja puun kulutus on vain murto-osa kertalämmitteisiin kiukaisiin verrattuna. Mutta löylyn laatu kärsi kyllä romahduksen ei enää luontevaa savun aromia eikä hitaasti hiipuvia jälkilöylyjä - vaan kovaa ja kohisevaa löylyä, hehkuvia rautaosia sekä tyrmääviä rautaoksidiryöppyjä ja väsyttäviä ionipurkauksia. Mutta pula-aikana ei juuri uskallettu valittaa, sillä säästäähän piti vaikka hampaat irvessä - joskus kirjaimellisesti. Kyllä jotkut haikailivat vanhojen hyvien aikojen perään, mutta silti ei valitettu. Tärkeintähän oli, että oli ylipäänsä oma sauna! 1940-luvun pula-aika toi asuntosaunan Toisen maailmasodan jälkeinen pula-aika heijastui myös saunakulttuuriin. Materiaalipulan vuoksi saunat siirrettiin usein pois erillisistä piharakennuksista varsinaisen asuinrakennuksen kellariin tai päätalon siipirakennukseen. Piharakennus siis jätettiin aluksi kokonaan rakentamatta tai siitä tuli vain lämmittämätön liiteri-varasto. Näin syntyi asuntokohtainen kylpemö eli lyhyesti asuntosauna. Kiuas oli vielä pula-ajan Sauna 2/2008 8

9 alussa puilla lämmitettävä energiapihi jatkuvalämmitekiuas, mutta vähitellen saunoja alettiin 1950-luvun jälkipuoliskolla varustaa silloisella teknisellä uutuudella eli sähkökiukaalla. Vaivaton sähkökiuas syrjäytti monta puukiuasta Aivan 1930-luvun lopulla vähän ennen Talvisotaa keksittiin puolivahingossa sähkölämmitteinen kiuas - olihan keittiön sähköliesi vasta muutaman vuoden ikäinen ja sen ideaa haluttiin soveltaa korkeatasoisen kaupunkipientalon kylpyhuoneen yhteydessä olevaan pikkusaunaan. Rakennuttajan rouva kun ei halunnut raahata roskaavia polttopuita yläkerran saunaan, vaati hän vaivatonta kiuasta ja sai sähkökiukaan. Ensimmäiset sähkökiukaat olivat luontevasti jatkuvalämmitteisiä kuten sähköliedetkin mutta ne oli helppo kytkeä pois päältä heti saunomisen päätyttyä. Toinen etu puukiukaisiin verrattuna oli savupiiputtomuus se salli sijoittaa sähkösaunan varsin vapaasti minne tiloihin ja kerroksiin vain. Tästä alkoi saunojen kuudes sukupolvi. Kun sähkökiukaiden teollinen massatuotanto alkoi 1950-luvulla, valloitti tämä ns. hehkukiuas ensin pientaloasunnot; kellarin tai siipirakennuksen saunan puukiuas korvattiin sillä tai uuteen pientaloon rakennettiin heti sähkösauna. Innostuksen syynä oli ennen kaikkea vaivattomuus, ei tarvittu erillistä lämmitysrituaalia eikä tullut puun roskia ollenkaan. Sen kun käänsi säätönupista tehot päälle ja odotti vajaan tunnin niin johan pääsi hikoilemaan! Sähkökiukaan myötä hävisi viimeinenkin savunaromi saunasta ja tilalle saatiin vain tukahduttava kuivuus. Mutta olipahan niin modernia että! Sauna nousee kerrostaloon Varsinainen sähkökiukaiden vyöry alkoi vasta 1970-luvun alussa, kun muuan nokkela grynderi keksi sijoittaa sähkösaunan jokaiseen uuteen rakentamaansa kerrostaloasuntoon. Se oli suorastaan myyntivaltti ja nykyisin tällainen kylpyhuoneen yhteydessä oleva huoneistosauna on kerrostalotuotannossa vakiovaruste pienimpiä yksiöitä myöten. Näitä pieniä kuumioita on kaikkiaan, vanhoihin kerrostaloasuntoihin jälkeenpäin rakennetut saunat mukaan lukien, arviolta noin puoli miljoonaa. Varaava sähkökiuas aloitti uuden aikakauden Kun kansan tyytymättömyys kaupunkisaunojen sähkökiukaiden tylyyn löylyyn vain jatkui ja haikailtiin yhä useammin perinteisten mummolansaunojen perään, syntyi kiuas-teollisuudessa vihdoin 1980-luvun puolivälissä jonkinmoinen tekninen uutuus. Se oli sähkökiukaan ja perinteisen pönttökiukaan yhdistelmä. Tämä massiivinen kiuas sai nimekseen osuvasti varaava sähkökiuas ja siihen yhdistettiin alusta alkaen aimo annos uusinta high tech`ia eli tietokonetekniikkaa. Pian todettiin, että uusi aikakausi on todella alkamassa saunakulttuurissakin ja tämä jälleen uusi saunasukupolvi sai järjestysnumerokseen seitsemän. Tekniset ratkaisut vaihtelivat muhimisvastuksista kiertoilmauunin sovelluksiin ja edullisen yösähkön käytön ajastimiin. Kaikille oli ominaista varata sähköllä tuotettua lämpöä hyvin lämpöeristettyyn suureen kivitilaan ja lämmittää sen avulla itse saunahuone nopeasti. Parhaimmat älykiukaat lämmittävät saunan sisäilman kyllä muutamassa minuutissa, mutta itse saunan rakenteiden siis seinien, sisäkaton ja lauteiden lämpiäminen vaatii edelleen yhtä paljon aikaa kuin ennenkin eli noin tunnin. Kotikylpylää kerrakseen Tämän vuosituhannen alun saunakulttuurin nopea kehitys on osoittanut, että älykiukaat ovat saaneet aikaan koko kotisaunomisen muutoksen. Saunan tilat ovat kasvaneet 1970-luvun Arava-asunnon ahtaista mitoista melkein yksiön kokoiseksi saunaosastoksi, jossa usein on älykiukaan rinnalla perinteinen puukiuas, suihkujen ohella joko poreamme tai vilpolan puolella juuri nyt suuressa suosiossa oleva uppokamiinalla lämmitettävä kylpytynnyri eli eräänlainen ihmispata ja erillinen pukuhuone on varustettu sekä takalla että pienoiskeittiöllä, joskus jopa solarium-laitteella. Valitettavaa on vain se, että kovin usein löylyn laatu jää varsinaisten teknisten hienouksien ja kotikylpylässä tapahtuvan innokkaan seurustelun varjoon. Sauna 2/2008 9

10 MARKKU NIEMINEN Vienan musta kyly Paanajärven kylän pelastajana Paanajärven kylämaisemaa. Paanajärven kylä Vienan Karjalassa kuuluu koko maailman yhteiseen kulttuuriperintöön. Se on ainutlaatuinen puuarkkitehtoninen muistomerkki. Voimala-altaaseen hukuttamisuhan takia se oli vuosina World Monuments Watchin Maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla. Paanajärven kylälle myönnettiin vuoden 2005 Europa Nostra -mitali, mikä on korkein eurooppalainen tunnustus kulttuuriperinteen säilyttämistyöstä. Se oli myös ensimmäinen koskaan Venäjälle myönnetty Europa Nostra -palkinto. Kylän pelastamiseksi ja kunnostamiseksi Juminkeko-säätiö aloitti siellä vuonna 1998 restaurointikoulutuksen. Aluksi rahoitus saatiin WMW:n kautta Amerikasta. Myöhemmin hyödynnettiin Suomen lähialueyhteistyövaroja mm. rakentamalla kylään sahalaitos ja jatkamalla kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtäävää koulutusta. Kirvesmies- ja veneentekokoulutuksen lisäksi kylän naisille järjestettiin monipuolisia tekstiilialan kursseja, joissa palautettiin kylän vanha kirjontaperinne sekä matonkudonta- ja huovutustaito. Kun Suomen Kulttuurirahasto myönsi suuren apurahan Paanajärven pelastamiseksi ja lisärahoitusta saatiin myös EU:n TACIS-ohjelman kautta, koko kylää varten on tehty restaurointisuunnitelma ja tähän mennessä valtaosa kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi luokitelluista rakennuksista on restauroitu. Tärkeää on myös se, että Venäjän valtio osallistuu kylän suojelutoimenpiteisiin. Vuonna 2007 Karjalan kulttuuriministeriö myönsi ensi kerran varoja Paanajärven säilytystoimenpiteisiin tilaamalla kylän kirkon restaurointisuunnitelman. Kulttuuriministeriö on myös aloittanut toiminnan Paanajärven kylän hakemiseksi UNESCO:n Maailmanperintöluetteloon. Sauna 2/

11 Musta kyly Kemijoen rannassa Paanajärven kylässä. Tässä saunassa kulttuurimatkailijat voivat testata, millaiset löylyt vienalainen savusauna antaa. Jotta kylä säilyisi elävänä, Juminkeko-säätiö on EU:n Naapuruusohjelman kautta järjestänyt siellä yrittäjyyskoulutusta, jonka tavoitteena oli perustaa firma, joka työllistäisi kylän käsityöläiset - niin miehet kuin naisetkin. Viime vuonna tämä yritys syntyi. Sille annettiin nimi Musta kyly, joka tarkoittaa savusaunaa. Se organisoi käsitöiden tekemisen kylässä, ostaa kaikki kyläläisten tekemät tuotteet ja myy ne joko kotimaahansa tai Suomeen. Tuotelistalla ovat vienalaisen perinteen mukaisesti tehdyt savusaunat, veneet, matot, kirjonta- ynnä muut tekstiilikäsityöt. Musta kyly -firma työllistää käytännössä kaikki kylän työikäiset ja -haluiset asukkaat. Kuten kylän yrityksen nimi kertoo, sen päätuotteena on savusauna. Malliksi on otettu kylässä vielä olemassa olleet mustat kylyt. Paanajärven myyntituotteet ovat siis aitoja vienalaisia savusaunoja. Niitä voi ostaa Suomeen. Saunapakettiin kuuluu myös kylän naisten tekemät sau- Sauna 1/

12 Professori Pekka Laaksonen tarkastelee, miten Suomeen myytäviä perinteenmukaisia savusaunoja eli mustia kylyjä rakennetaan Paanajärven kylässä. natekstiilit: eteisen eli sintson ikkunaverho sekä lattiamatto ja penkinpäällyspoppanat. Paanajärven mustia kylyjä ja vienalaisia puuveneitä tällä puolen rajaa myy Suomeen perustettu yritys Paanajärven puusta Oy (www.paanajarvi. fi ). Kylän naisten tekstiilitöitä voi ostaa Juminkeosta (www.juminkeko.fi ). Jokainen, joka ostaa Paanajärven kylän tuotteita, tukee samal- Vanha savusauna Paanajärven kylässä. Se on antanut mitat myyntiin valmistettaville mustille kylyille. Sauna 2/

13 la ainutlaatuisen myös suomalaiseen kulttuurin Kalevalan kautta perustavasti vaikuttaneen vienankarjalaisen kulttuuriperinnön säilymistä. Toinen mahdollisuus tukemiseen on tehdä matka Vienan runokyliin. Niitä järjestää karjalainen Arhippa Perttusen säätiö yhteistyössä Juminke- Vienalainen vene ja musta kyly. on kanssa. Tietoja Vienan matkoista saa Juminkeosta tai internetistä osoitteesta: keko.fi /viena. Kirjailija Markku Nieminen sai Samuli-palkinnon vuonna 1999 vianankarjalaisen kulttuurin elvyttäjänä. Musta kyly lämpiää. Sauna 2/

14 ESKO MÄKELÄ VIPUKIRVES -esittelyssä suomalainen keksintö Tavanomainen kirves halkaisee puun kiilamaisella muodollaan, mutta terä voi myös harmillisesti juuttua pöllin sisään, josta se pitää temppuilla ulos uutta lyöntiä varten. Keksijä Heikki Kärnä alkoi pohtia, miten halkaisuvoimaa voisi kehittää. Heureka syntyi Heikin raivatessa Sipoon palstallaan kiviä kangella. Suuretkin kivet liikkuvat kangen vipuvoimaa käyttäen, siispä vipuvoima avuksi myös puun halkaisuun. Kehitystyö vei aikansa, mutta vähitellen tuloksena oli toimiva prototyyppi. Nyt vipukirves on teollisessa valmistuksessa. Vipuvaikutus on saatu aikaan terän muotoilulla. Vipukirveen osuessa puuhun terä samalla kääntyy oikealle ja iskukohtaan syntyy vääntö, joka irrottaa pilkkeen pöllistä. Iskun loppuvaiheessa pilkkojan otteen kirveen varresta tulee olla sen verran löysä, että varsi pääsee kiertymään. Pilkkominen aloitetaan pöllin vasemmasta sivusta. Vipukirves on tavanomaista kirvestä turvallisempi, se ei lipsahda sivuun, koska liike pysähtyy terän kääntyessä. Autonrengas on hyvä apuväline estämään pilkkeiden leviämisen maastoon. Heikki Kärnä kävi Vaskiniemessä esittelemässä vipukirvestään. Koepilkkoessamme saunapuita yhdessä lämmittäjä Pekka Turusen kanssa totesimme vipukirveen toimivan varsin hyvin. Mökkiläiselle vipukirves voisi olla mieluisa työkalu. Nettiosoitteessa on lähempiä tietoja ja kuvia. Vipukirvestä ei ole saatavana rautakaupoista. Haluttaessa se on tilattava em. nettiosoitteen kautta, jolloin se toimitetaan postitse. Hinta postituksineen on 199. Keksijä Heikki Kärnä kävi Vaskiniemessä esittelemässä vipukirveskeksintöään. Lämmittäjämme Pekka Turunen kokeilemassa vipukirveen tehoa. Kirves toimi ja pilkkeitä syntyi. Sauna 2/

15 RAILI VIHAVAINEN Miniatyyrikiuas Topi Suomen pienimmän toimivan kiukaan luonut Veikko Pirkonen kertoo: Miniatyyrikiuas Topin tekemisen kipinä syntyi seuraavasti. Olimme kylässä tuttavien luona, televisiosta tuli ohjelma nimeltä Paljonko on paljon,` jossa esiteltiin parin kenkälaatikon kokoista kiuasta. Tuttavaperheen rouva sanoi, että pystyisin varmasti parempaan, joten ryhdyin suunnitteluhommiin. Kiukaassa on kaikki osat kuten oikeassakin kiukaassa eli luukussa (tulipelti) kaksoispellitys, valurauta arina, tuhkaluukku ja muutenkin osiin purettavissa oleva kokonaisuus. Eli ennen kaikkea toimiva kokonaisuus. Valmistumisvuosi on Materiaalina on ruostumaton teräs. Kiukaan kanssa on tullut matkustettua erilaisissa tapahtumissa. Erään kerran lentokentällä tullivirkailija luuli Topia kaasukeittimeksi, eikä millään uskonut sen olevan kiuas, kunnes olan takaa toinen virkailija päivitteli oi kuinka pieni saunan kiuas`, jolloin sain luvan jatkaa matkaani. Topi on ollut näyttelyissä esimerkiksi Oulun Tietomaassa noin vuoden sekä Vääksyn kiuasmuseossa. Pääosin Topi on toimittanut tyttäreni nukkekodin saunan kiukaan virkaa ja ollut aina koko perheemme ylpeyden aihe. Topi -kiuas on todettu Suomen pienimmäksi toimivaksi kiukaaksi 1989 Guinnesin ennätysten kirjassa. Oikealla kuva kirjasta. (Kuvat Veikko Pirkonen) Sauna 2/

16 RAILI VIHAVAINEN Hevonenkin on saunan ystävä Me saunan ystävät tiedämme, että sauna tuo meille sekä henkistä että fyysistä hyvänoloa ja helpottaa vaivojamme. Mutta kokemuksen mukaan myös hevonen hyötyy näistä saunan hyvistä vaikutuksista. Sauna 2/ hevosta saunotettu ennenkin Jouko Tarvainen Saarijärveltä on hevossaunaidean uranuurtaja. Kun TV2 pari vuotta sitten esitteli Tarvaisen hevossaunan, ohjelmasta otti oppia sittemmin moni hevostalli ja nyt hevossaunoja alkaa olla siellä täällä. Jouko Tarvaisen isoisä kertoi tarinoita ajoilta, jolloin hevoset kylvetettiin korsu- ja riihisaunoissa tai isoissa maa- ja savusaunoissa. Vanhan kansan oppien mukaan ennen vanhaan oli luonnollista viedä hevonen saunaan.". Niinpä hevossauna oli ollut jo pitempään Tarvaisen mielessä, mutta ajatus toteutui vasta kymmenkunta vuotta sitten Tarvaalan hevoshoitolassa. Hevonen haihduttaa lämpöä hikoilemalla kuten ihminenkin, ja sauna vaikuttaa hevoseen samalla tavoin kuin ihmiseen: aineenvaihdunta vilkastuu ja lihakset pehmenevät ja rentoutuvat. Saunassa käynnillä näyttää olevan aineenvaihdunnan lisäksi muitakin vaikutuksia. "Näyttää että se vaikuttaa happimajan tai korkean paikan leiri tavoin. Kun lämpöä ja rasitusta nostetaan, se lisää punasolujen määrää. Tietenkin aluksi sauna on hevoselle vieras paikka. Se kaikuu ja on luolamainen. Mutta kun polle pikkuhiljaa tottuu saunaan ja huomaa sen vaarattomaksi, se suorastaan nuokkuu siellä. Hevosista on helposti luettavissa, miten lämpöhoidolla on laukaiseva ja rauhoittava vaikutus. Muutaman saunomiskerran jälkeen ihohuokosten ihra, suola ja kuona-aineet alkavat poistua ja aineenvaihdunta toimia, minkä jälkeen alkaa vasta kunnon hikoilu. Saunan kostea löyly hyväilee ja lämmittää kovia ja rasittuneita lihaksia. Tärkeää on, että lämmitysvaiheen on oltava rauhallinen ja pitkä. Löylyveteen pirskotat tervatipat auttavat avaamaan hengitystiet. Hevonen rentou tuu saunassa, eikä laita pahakseen edes vastomista, kun se tehdään pehmeästi. Hevosta silitellään ja esitellään sille koivuvasta. Kun se on tutustunut vastaan vaikka maistamalla sitä, voi vastomisen aloittaa hellästi. Ensin hevonen pestään niin lämpimällä vedellä kuin mahdollista ja sitten viedään saunaan reiluksi kymmeneksi minuutiksi c lämpöön. Löylyä ei heitetä, jotta eläimen elimistö pikkuhiljaa tottuisi saunan lämpöön. Kovimpia löylynottajia pidetään puolikin tuntia asteisessa saunassa. Hevoset ovat kuitenkin yksilöitä siinä, kuinka ne kestävät löylyä ja haluavat olla saunassa. Kun mitta alkaa tulla täyteen, ne käyvät levottomiksi. Eikä hevostakan pidä viedä saunaan väkisin. Jos hevonen ei saunaan halua, ei vastahakoinen saunaan vieminen tuota myöskään positiivisia tuloksia. Eläinsuojelullisesti lämpöhoidon antamisessa ei ole ollut ongelmia. Asiasta on keskusteltu eläinlääkärienkin kanssa, mutta saunassa pitää kuitenkin seurata tarkoin hevosen sykettä ja hengitystä. Saunan lisäksi lihaksia pyritään pehmentämään hieronnalla. Hevosten hieronta on saunan lailla vanha perinteinen menetelmä. (Hevoskuntoutus Tuula ja Jouko Tarvainen ) sauna aukoo hengitysteitä Hevostallin omistaja Elina Rauhalan mielestä hevossauna sopii kaikille hevosille. Kaikki hevoset, jotta on viety saunaan ovat pitäneet siitä. Hevosen omistaja kuitenkin päättää viedäänkö hevonen saunaan. Chevalux-tallin m 2 kokoisen saunan lämpötila on c ja hevosta saunotetaan kerrallaan noin minuuttia. Elinan mukaan saunomisella voidaan helpottaa hengitystiesairauksia potevien hevosten oloa ja nostaa niiden vastustuskykyä näitä sairauksia vastaan. Noin viisikymmenasteisen saunan lämmön tiedetään helpottavan hevosen vaivoja lämpötilanvaihtelun avulla. Kyllä sen ih-

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1

PIHAPIIRI SUOMALAISTEN PIHARAKENNUKSET. www.kimara.fi 1 www.kimara.fi 1 Kimara mallisto on laajentunut kattamaan myös hieman kevyemmistä hirsistä toteutetut piharakennukset. Tyylikkäät ja laadukkaat rakennukset on suunniteltu nimenomaan isompien Kimara rakennusten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Uunin rakentaminen helpommaksi

Uunin rakentaminen helpommaksi Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Tervetuloa mukavuusvyöhykkeelle

Tervetuloa mukavuusvyöhykkeelle Tervetuloa mukavuusvyöhykkeelle harvia.fi Kesän mukavin piha Nauti modernista mökkitunnelmasta ja vietä rentouttava kesä. Rakenna oma, erityisen viihtyisä mukavuusvyöhykkeesi kesäkeittiöineen, paljuineen

Lisätiedot

Made by Narvi Finland NAUTINNON TARJOAA AITO.

Made by Narvi Finland NAUTINNON TARJOAA AITO. Made by Narvi Finland NAUTINNON TARJOAA AITO. On kiukaita ja Aitokiukaita. Aito tarjoaa vastakohdan nykyajan meluisalle ja kiireiselle elämänmenolle. Aito on vahva ja luotettava. Se on hiljainen ja rauhallinen.

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TILHENKATU 23, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+erill.wc+kph+eteinen+las.parv., 75 m, 115 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10 MALLISTO CITY 2 HB Kivitalojen kivitalomallisto on syntynyt tarpeista kehittää kivitalokonsepti, joka vastaa suomalaisen perheen tarpeita hyvin suunnitellusta, energia- ja kustannustehokkaasta sekä sopivan

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) Johtokunta Suomenlinna C53 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO OHJE 1 (5) SUOMENLINNAN UPSEERIKERHON SAUNAN SÄÄNNÖT 1. YLEISTÄ Suomenlinnan upseerikerhon saunalla on käytössä jäsenten yhteisvuoro, tilaussauna sekä perhesauna. Arkiviikon maanantait

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty

HELMI-vapaa-ajantalot 2007. Unelmista tehty HELMI-vapaa-ajantalot 2007 Unelmista tehty 21 Helmi Sisällysluettelo Helmi 68..... s. 4 Helmi 99.... s. 14 UUTUUS Helmi 69..... s. 6 Helmi 111... s. 16 Helmi 63..... s. 8 Kärkimallit.......s. 18 Toimitussisällöt...s.

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE KAARINA, RIVITALO 2 5h+k+kph+s+vh+2erill.wc+2v+lasitettu patio, 103 m, 207 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011. Yhteisesitys ryhmävieraille

Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011. Yhteisesitys ryhmävieraille Asuntomessut Kokkolassa 15.7. 14.8.2011 Yhteisesitys ryhmävieraille Asuntomessut on suurtapahtuma Suomen suurin maksullinen yleisötapahtuma Viime vuonna kävijöitä oli 158 344 (levikintarkastus) 98 % aikuisväestöstä

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Ulkoporealtaan ostajan opas

Ulkoporealtaan ostajan opas Ulkoporealtaan ostajan opas 1.Ulkoporealtaan valinta 2.Ulkoporealtaan sijoituspaikka 3.Ulkoporealtaan perusta 4.Ulkoporealtaan toimitus 5.Ulkoporealtaan käyttöönotto 6.Ulkoporealtaan vedenhoito Ulkoporealtaan

Lisätiedot

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923.

Wanha Karhunmäki. No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Wanha Karhunmäki No terve! Aikahan on se vakiotiistai, 15.5. klo 11.00. Paikka Wanha Karhunmäki Lapualla, osoite Karhunmäentie 923. Netistäkin Wanha Karhunmäki sivut löytää, ja siellä on ajo-ohjekin. Ohjelma

Lisätiedot

LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4-5h, avok., uima /saunaosasto, kphx2, wcx4, autot., khh, var., 338 m, 590 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen

Vähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE TURKU, MÖKKI TAI HUVILA 2 tupakeittiö+alk+makuutila+wc+vh, saunarakennus, 0 m, 150 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot

Lapponia-saunamökit 06-07. Paras paikka kesäihmisille

Lapponia-saunamökit 06-07. Paras paikka kesäihmisille Lapponia-saunamökit 06-07 Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä

Lisätiedot

PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. PORAKUJA 1, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 oh-rh+k+4mh+takkah+vh+kph+saunaos.+uima-allas, 328 m, 347 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU

MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU MYYDÄÄN KARTANOHOTELLI RADANSUU IITTI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Urajärventie 483, 47400 Kausala Myyntikohde: Myyntikohde käsittää kolme eri kiinteistöä, yksi rakentamaton 8,7 ha tontti ja kaksi kiinteistöä,

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

KARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI

KARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI KARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI KUN SAAVUT KÄMPÄLLE (KARHUKOLO) -Kytke palovaroittimien patterit ja tarkista että ne toimivat -tarkista että sammuttimet

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot