Ylivieskan kaupunginhallituksen lausunto

Transkriptio

1 1 Aimo Piiraisen ja Ahti Törmälän valitus (388/15/4102) sekä Aimo Visurin ja hänen asiakumppaneidensa valitus (00420/15/4102) Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätöksestä Ylivieskan kaupunginhallituksen lausunto Aimo Piirainen ja Ahti Törmälä ovat jättäneet Pohjois-Suomen hallintooikeudelle valituksen Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätöksestä , koskien Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä. Valituksessaan he tuovat esiin seuraavat asiasisällöt, joihin vastineet ohessa: a) Viittaus kaavaehdotuksesta jätettyyn muistutukseen ja sen perusteluihin: 5 pienkiinteistön kohtalo olisi ratkaistava ennen osayleiskaavan hyväksymistä, kaavaehdotus tulisi valmistella uudelleen vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeen ja ennen kaavan hyväksymistä tulisi tehdä lunastusratkaisut. Osayleiskaavoitus on yleispiirteistä eikä sen yhteydessä käsitellä korvauskysymyksiä. Mahdolliset lunastustoimenpiteet ratkaistaan rakentamisen toteutusta ohjaavassa asemakaavoituksessa. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Maakuntavaltuustossa Maakuntakaavassa on alueelle osoitettu Logistiikka-alue merkinnällä lo (Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät eri liikennemuotoja yhdistävät tavaraliikenteen terminaaliasemat). Alpuminkankaan osayleiskaava 2030 on Maakuntavaltuustossa hyväksytyn maakuntakaavan mukainen. Kaavoitusprosessia valvova viranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus totesi kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Alpuminkankaan osayleiskaava voidaan hyväksyä ennen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamista (liite 1, s. 3). b) Kaavoitukselta menee pohja yhdistettyjen kuljetusten heikon kannattavuustilanteen takia. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan radan uudistamistyössä ei terminaalialuetta ole huomioitu eikä läheistä siltatyömaatakaan ole huomioitu vastineissa. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä yleispiirteinen yleiskaava ei ota kantaa yksittäisten toimialojen hetkellisiin suhdannevaihteluihin. Alpuminkankaan osayleiskaava 2030:ssa on LTA, TAVARALIIKENTEEN TERMINAALIALUE varattu tavaraliikenteen terminaalitoiminnalle. Merkintä mahdollistaa yhdistettyjen kuljetusten terminaalitoiminnot, mutta alueelle saa sijoittaa myös muuta, erityisesti terminaalitoimintaa tukevaa teollisuus- ja varastotoimintaa. LTA - alue on jo voimassa olevassa hyväksytyssä ja valitusten jälkeen Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa asemakaavassa osoitettu suurimmalta osaltaan Tavaraliikenneterminaalin korttelialueeksi (LTA) sekä Rautatieliikenteen terminaalialueeksi (LRA) (ks. liite 9, asemakaavakartta). Osayleiskaavan TP-1 -alueen osalta tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä yleiskaava mahdollistaa siten monenlaista toimintaa Alpuminkankaan osayleiskaava-alueelle.

2 2 Alpuminkankaan osayleiskaavassa ei käsitellä Liikenneviraston hallinnoiman Pohjanmaan radan uudistamistyön etenemistä. Liikennevirasto on antanut lausuntonsa yleiskaavaluonnokseen sekä -ehdotukseen, eikä sillä ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta (liite 1, s. 5). Aimo Visuri ja hänen asiakumppaninsa ovat jättäneet Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätöksestä koskien Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 hyväksymistä, vaatien Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 kumoamista ja palauttamista Ylivieskan kaupungille uuteen käsittelyyn. Valituksessaan he tuovat esiin seuraavat asiasisällöt, joihin vastineet ohessa: Väite 1: Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain, Suomen perustuslain sekä hallintolain vastainen (väitettä käsitellään tarkemmin alakohdissa 1 a - 1 d): - 1a: MRL 39 viitaten väitetään, että kaavan sisältövaatimukset kaavoituksella on luotava edellytykset terveelliselle turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä kaavaa laadittaessa ei maanomistajalle saa aiheutua kohtuutonta haittaa eivät toteudu. Kiinteistöjen arvon väitetään romahtaneen kaavoituksen vuoksi. Kaavoituksen väitetään lisäksi tuovan alueelle merkittävää meluhaittaa. (s. 2-4) Osayleiskaavaprosessi on viety läpi MRL 8 luvun mukaisesti. Kaavoitusprosessia valvovalla viranomaisella, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa kaavaprosessin laillisuudesta. Nimenomaan MRL 39 mukaisen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön turvaamiseksi on kaavaprosessin yhteydessä huomioitu ja laadittu useita selvityksiä. Selvitykset eivät tue Alpuminkankaan alueen kehittämistä pientaloalueena. Maanomistajat voivat kuitenkin edelleen käyttää kiinteistöjään nykyisen mukaisesti, kunnes alueen mahdolliset uudet toimijat ovat tiedossa ja TP-1 -merkinnällä osoitetun työpaikka-alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Tällöin myös määräytyy alueen kiinteistöjen tarkempi arvonmuodostus sekä suoritetaan mahdolliset lunastusmenettelyt. Kaupungille jättämänsä myyntitarjouksen yhteydessä valituksen allekirjoittaneet pientalokiinteistöjen omistajat ovat teettäneet kiinteistönvälittäjillä kiinteistöjen käypään hintaan perustuvat arviokirjat, joiden perusteella kiinteistöjen arvo ei suinkaan ole romahtanut osayleiskaavaprosessin takia, kuten väitetään. (liite 13) Osayleiskaavan selostuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan Alpuminkankaan pientalot sijaitsevat jo nyt rautatien ja kantatie 86 (Oulun tien) välisellä melualueella, josta aiheutuu niille meluhaittaa. Mahdollisten terminaalitoimintojen tulo lisää meluhaittaa, mutta ei aiheuta merkittävää melun lisäystä (liite 2, s ). Meluongelma on syntynyt liikennemäärien lisääntymisen myötä pitkän ajan kehityksen tuloksena eikä tämän osayleiskaavaprosessin myötä. Osayleiskaavalla pyritään edesauttamaan tulevaisuuden ympäristöä, jossa terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys on huomioitu. Kiinteistöjä voidaan

3 3 käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla eikä osayleiskaava aiheuta maanomistajille kohtuutonta haittaa. - 1 b: MRL 6 ja 62 viitaten väitetään, että riittävää vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa ei ole tapahtunut. (s. 4) Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on noudatettu Maankäyttö- ja rakennuslakia sekä - asetusta. Yleiskaavan vuorovaikutus on noudattanut tästä annettua lakia, mikä käy ilmi mm. yleiskaavan selostuksesta (liite 2, kohta 1.4 Laatimisvaiheet). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin valituksen allekirjoittaneiden henkilöiden pyynnöstä ylimääräinen neuvottelu , jossa paikalla oli Alpuminkankaan asukkaita, kaupungin edustajat sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) arkkitehti Liisa Ranto- Oikari. ELY-keskuksen kannanotto oli, että Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siinä lueteltujen selvitysten ja vaikutusten arviointien laajuus on riittävä. Tilaisuudesta laadittiin muistio. Ennen osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamista järjestettiin ylimääräinen keskustelu- ja tiedostustilaisuus , johon myös valituksen allekirjoittaneet osallistuivat. Kaavaprosessi on edennyt lainmukaisesti ja sen yhteydessä tapahtunut vuorovaikutus on ollut laajempaa kuin lain kirjain olisi edellyttänyt. - 1 c: Väitteessä osayleiskaavan Suomen perustuslain vastaisuudesta viitataan Suomen perustuslain 15. Väitettä perustellaan sillä, että kaupunki ei ole suostunut ostamaan kiinteistöjä valituksen allekirjoittaneiden vaatimaan hintaan. (s. 4-6) Suomen perustuslain 15 mukaan jokaisen omaisuus on turvattu sekä edelleen Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Osayleiskaavalla ei pyritä lunastamaan omaisuutta yleiseen tarpeeseen. Yleiskaavoitus on yleispiirteistä eikä sen yhteydessä käsitellä lunastus- ja korvauskysymyksiä, paitsi jos maa on yleiskaavan rajoitusten vuoksi osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan, eikä maan omistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan (MRL 101 ). Mahdolliset lunastustoimenpiteet ratkaistaan rakentamisen toteutusta ohjaavassa asemakaavoituksessa, jolloin kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös asemakaavassa osoitettava rakennusoikeus. - 1 d: Suomen perustuslain 6 sekä Hallintolain 6 viitaten väitetään kaavaprosessin olevan niiden vastainen koska tasapuolisuus ei ole toteutunut. Väitettä perustellaan sillä, että kaupunki on tehnyt Alpuminkankaan alueella maakaupan muun kuin valituksen allekirjoittaneiden kanssa. (s. 6-7):

4 Valituksessa mainittu Alpuminkankaan kiinteistö, kahdesta palstasta koostuva Vähäkankaantie 5, on ostettu kaupungille vuonna 2000 (liite 10). Kaupunki on ennen tätä ja tämän jälkeen tehnyt lukuisia vapaaehtoisia maakauppoja palstan ollessa sopivasti tarjolla ja hinnan ollessa kohtuullinen. Joissakin maakaupoissa osapuolena on saattanut olla kaupungin entinen tai nykyinen työntekijä. Ylivieskan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti kaavoituksen pohjaksi pyritään ensisijaisesti hankkimaan raakamaata kaupungin kasvusuunnilta, mutta maakauppoja on myös tehty toimijan jo ollessa tiedossa. Maankäyttö ja rakennuslaissa ns. kaavoitusmonopoli on säädetty kunnille. Tähän liittyy myös päätösvalta kaavoituksen pohjaksi toteutettavien maakauppojen suhteen. 4 Väite 2: Kaavoitukseen liittyy useita epäkohtia (väitettä käsitellään tarkemmin alakohdissa 2 a - 2 d): - 2 a: Pohjois-Pohjanmaan ELY:n vaatimia selvityksiä ja vaikutusten arviointia ei ole tehty. (s. 7-9) Väitteessä viitataan kaavan valmisteluvaiheessa annettuun ELY:n lausuntoon. Kaavaehdotuksesta annetussa ELY:n lausunnossa todetaan: Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon ne täydennykset ja tarkennukset, joista ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa huomauttanut. Kaavan melu- ja tärinäselvitykset on lisätty kaavaselostukseen, kaavan vaikutuksia melun määrän lisääntymiseen on arvioitu ja kaavan vaikutuksia alueen rakennuskannan käyttöön sekä alueiden asukkaisiin on arvioitu riittävällä tavalla. (liite 8, s. 3) - 2 b: Tavaraliikenteen terminaalialueen liittymäraiteen sijaintia ja luvallisuutta ei ole riittävästi selvitetty, jonka vuoksi osayleiskaava ei perustu MRL:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin. Väitettä perustellaan VR-Yhtymä OY:n kaavaehdotuksesta jättämällä lausunnolla. (s. 9-12) Alpuminkankaan osayleiskaavassa 2030 Tavaraliikenteen terminaalialueeksi (LTA) osoitettu alue on jo voimassa olevassa hyväksytyssä ja Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamassa asemakaavassa osoitettu suurimmalta osaltaan Tavaraliikenneterminaalin korttelialueeksi (LTA) sekä Rautatieliikenteen terminaalialueeksi (LRA) (liite 9). Asemakaavan selvityksissä on jo tehty terminaalialueen tarve- ja raiteistoselvitykset. VR- Cargo ja Ratahallintokeskus (nykyisin Liikenneviraston yhteydessä) olivat osallisina selvityksissä (liite 11, Ylivieskan yhdistettyjen kuljetusten terminaalin tarveselvitys sekä liite 12, Raiteistoselvitys). Osayleiskaavaehdotuksesta antamassaan VR-Yhtymä Oy:n lausunnossa ei lausunnon allekirjoittaja ole ollut selvillä jo vahvistettua asemakaavaa varten tehdyistä selvityksistä ja suunnitelmista. Lausunnossa todetaan kuitenkin: Liikennevirastolla on asiassa päätäntävalta. (Liite 8, s. 5). Pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä yleispiirteinen Alpuminkankaan osayleiskaava mahdollistaa

5 5 monenlaista kuljetuslogistiikkaan liittyvää toimintaa, eikä ota kantaa yksittäisten toimijoiden hetkellisiin suhdannevaihteluihin. Ottaen huomioon osayleiskaavaehdotuksesta annetun Liikenneviraston lausunnon, jossa todetaan, että Liikenneviraston luonnosvaiheen lausunto on otettu huomioon kaavatyössä, eikä sillä ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, voidaan todeta, että osayleiskaava on toteuttamiskelpoinen. Mahdollisen yhdysraiteen paikka on jo ratkaistu voimassa olevan asemakaavan yhteydessä (liitteet 9 ja 12) ja tarkka sijainti osoitetaan yksityiskohtaisemman toteutussuunnittelun yhteydessä. - 2 c: Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lausunnossa nähty kaavoituksen puute koskien kemikaalikuljetuksien turvallisuutta. (s ) Valituksessa viitataan Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 valmisteluvaiheessa Jokilaaksojen pelastuslaitokselta pyydettyyn lausuntoon, jossa pohditaan kemikaalikuljetusten määrää ja laatua sekä niiden aiheuttamaa mahdollista turvallisuusuhkaa. Kaavoittajan vastineessa todettiin: Kun asemakaavaa lähdetään toteuttamaan alueelle, jolle on jo hyväksytty asemakaava, on rakennuslupavaiheessa, kun toiminnan luonne on tiedossa, esitettävä terminaalialueen riskienhallintasuunnitelma. Asemakaavoituksen edetessä kaavattomalle alueelle tulee asemakaavavaiheessa tai kun asemakaavaa lähdetään toteuttamaan - rakennuslupavaiheessa, esittää terminaalialueen riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelma laaditaan toteutettavan hankkeen ja sen toiminnan laatuun perustuen. (liite 2, s. 48) Kaavaehdotukseen ei Jokilaaksojen pelastuslaitos jättänyt lausuntoa. - 2 d: Meluselvitys koetaan puutteelliseksi ja kaavoituksen väitetään aiheuttavan asuinalueille annettujen meluarvojen ylittymisen. (s ) Valituksen allekirjoittajien pyynnöstä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestetyn ylimääräisen neuvottelun jälkeen ELY-keskuksen kannanotto oli, että Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja siinä lueteltujen selvitysten ja vaikutusten arviointien laajuus on riittävä. Kaavaehdotuksesta annetussa ELY:n lausunnossa todetaan: Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon ne täydennykset ja tarkennukset, joista ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa huomauttanut. Kaavan melu- ja tärinäselvitykset on lisätty kaavaselostukseen, kaavan vaikutuksia melun määrän lisääntymiseen on arvioitu ja kaavan vaikutuksia alueen rakennuskannan käyttöön sekä alueiden asukkaisiin on arvioitu riittävällä tavalla. (liite 8, s. 3) Meluselvityksen melumallinnosten perusteella jo nykyinen Ouluntien sekä raideliikenteen synnyttämä liikennemelu ylittää asuinalueille annetut ohjearvot Alpuminkankaan osayleiskaava-alueella sijaitsevien viiden pientalokiinteistön pihoilla. Terminaalitoiminnot tulevat lisäämään melua, mutta eivät merkittävästi. (liite 2, s ). Valituksessa siteeratussa rakennetun ympäristön arvioinnissa (liite 2, s. 29) asia on ilmaistu epäselvästi, kuten valittaja toteaa. Kuiten-

6 kin, asuinalueille annetut meluarvot tulevat arvioiden perusteella edelleen ylittymään kaava-alueella myös suunnitellun maankäytön myötä. Alpuminkankaan osayleiskaavassa 2030 ei käsitellä Hollihaan tai Kiviojan alueiden kaavoitusta, mutta meluselvityksen melumallinnosten perusteella terminaalin melu ei lisää Hollihaan ja Kiviojan asuinalueiden melutasoa. Nykyinen liikennemelu voi joidenkin, alueiden reunoilla tien ja radan läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla aiheuttaa meluarvojen ylittymistä (liite 2, s ). 6-2 e: Yleiskaavan liitteistä puuttuva päästöselvitys koetaan arvoitukselliseksi. (s ) Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 selostuksen sivulla 17 mainittu päästöselvitys viittaa 2009 hyväksytyn terminaalialueen asemakaavan yhteydessä laadittuun selvitykseen, kuten kaavaselostuksen tekstissä mainitaan. Kaavaselostukseen on koottu keskeiset päätelmät ao. selvityksestä sekä liikennemääräarvioihin perustuva suojavyöhyke, joka on esitetty kuvassa 25. Itse päästöselvitys on vuonna 2009 hyväksytyn asemakaavan liiteaineistossa ja löytyy Ylivieskan kaupungin internet -sivuilta: livieskawwwstructure/17195_paastolausunto.pdf - 2 f: Osayleiskaavaluonnoksesta ehdotusvaiheeseen muuttunut kaavaselostuksen kohta 6.3, jota Pohjois-Pohjanmaan liittokin piti hyvänä, ihmetyttää. (s ) Alpuminkankaan osayleiskaavan 2030 selostuksen kohdassa 6.3 käsitellään rakentamisrajoitusta sekä lunastus- ja korvausvelvollisuutta. Valmisteluvaiheessa kaavaselostuksessa kyseisessä kohdassa viitattiin MRL:n 43 2 momenttiin (rakentamisrajoitus). Ehdollinen rakentamisrajoitus katsottiin kuitenkin paremmin alueelle sopivaksi, koska suurimmalle osalle Alpuminkankaan osayleiskaavan aluetta on jo voimassa oleva asemakaava, joka ohjaa alueen rakentumista, eikä muulle osin aluetta kohdistu uudisrakentamispaineita. Osayleiskaavan valmisteluvaiheesta on moni muukin seikka muuntunut hyväksymisvaiheeseen tultaessa ja muutokset on kirjattu kaavaselostukseen. Luonnosvaiheen muoto ei olisi edellyttänyt kiinteistöjen lunastamista, koska niitä voi edelleen käyttää lain edellyttämällä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla esimerkiksi nykyiseen tapaan asumiseen tai toimistotiloina. Hyväksytyn osayleiskaavan ja ehdotusvaiheen selostuksessa todetaan, että Alpuminkankaan osayleiskaavaa koskee Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 43 1 momentti, jonka mukaan: Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin,

7 tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. (liite 2, s. 34) Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ei luonnoksesta antamassaan lausunnossaan ottanut kantaa kummankaan rakentamisrajoitusmuodon paremmuuteen, vaan totesi lausunnossaan neutraalisti: Kaavaselostuksessa on käsitelty myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lunastus- ja korvausmenettelyjä (liite 2, s. 50). 7-2 g: Teknisten palveluiden lautakunnan kokouksessaan määräämiä toimenpiteitä (kohdat 6. ja 7.) ei tehty ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä, jonka takia päätöksenteossa olisi menetelty lain sekä hallintosäännön vastaisesti. (s ) Teknisten palveluiden lautakunta (TekLa) käsitteli kokouksessaan Alpuminkankaan osayleiskaavan nähtävillä ollutta valmisteluaineistoa sekä siitä tullutta palautetta ja kirjasi ehdotusvaiheeseen tehtäviä lisäyksiä sekä tarkennuksia mukaan lukien valituksessa mainitut kohdat 6 ja 7. Kohtaan 6 viitaten: Osayleiskaavaehdotuksen (sekä hyväksytyn osayleiskaavan) selostuksen kohdassa liikenne, Raideliikenne/tavaraliikenne todetaan: Tavaraliikenteen terminaalialueeksi (LTA) on osoitettu uusi tavaraliikenteen terminaalialue. Alue sijaitsee kaava-alueen pohjoisosassa Ouluntien (kt 86) ja Seinäjoki-Oulu -radan välissä ja soveltuu sijaintinsa ja kokonsa puolesta hyvin kyseiseen toimintaan. Alueen jatkosuunnittelussa on huomioitava Liikenneviraston ohjeet raideliikenteelle uudelle terminaalialueelle mm. alueelle johtavan vaihteen osalta. Mahdollisen yhdysraiteen sijainti ratkaistaan asemakaavasuunnittelun ja yksityiskohtaisemman toteutussuunnittelun yhteydessä. (liite 2, s.14) Liikenneviraston lausunnossa kaavaehdotuksesta todetaan: Liikennevirasto on antanut lausunnon osayleiskaavan valmisteluaineistosta , joka on huomioitu kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annettuun lausuntoon. (liite 8, s. 5) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tulee olla ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Alpuminkankaan osayleiskaava-alueella on jo suurimmalla osalla voimassa hyväksytty ja Korkeimman hallintooikeuden vahvistama asemakaava, jossa osayleiskaavan LTA-alue on osoitettu suurimmalta osaltaan Tavaraliikenneterminaalin korttelialueeksi (LTA) sekä Rautatieliikenteen terminaalialueeksi (LRA) (liite 9). Asemakaavan selvityksissä on jo tehty terminaalialueen tarve- ja raiteistoselvitykset. VR- Cargo ja Ratahallintokeskus (nykyisin Liikenneviraston yhteydessä) olivat osallisina selvityksissä (liite 11, Ylivieskan yhdistettyjen kuljetusten terminaalin tarveselvitys sekä liite 12, Raiteistoselvitys).

8 On totta, että kaavoitustilanne, missä jo hyväksytyn asemakaavan alueelle laaditaan jälkijättöisesti asemakaavassa osoitettua toimintaa tukeva osayleiskaava, voi aiheuttaa tulkinnallista epäselvyyttä. Se ei kuitenkaan tee osayleiskaavaprosessista laitonta. Kohtaan 7 viitaten: Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Maakuntavaltuustossa Alpuminkankaan osayleiskaava 2030 on Maakuntavaltuustossa hyväksytyn maakuntakaavan mukainen. Kaavoitusprosessia valvova viranomainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus totesi kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että Alpuminkankaan osayleiskaava voidaan hyväksyä ennen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamista (liite 8, s. 3). Tämän mukaisesti on kaavaprosessia viety eteenpäin. 8-2 h: Vedotaan, että kaavoitustilanne Alpuminkankaan neljän pientalokiinteistön osalta pitäisi palauttaa vuoden 1982 osayleiskaavan mukaiseksi AP - alueeksi. (s ) Kunnilla on oikeus ja velvollisuus tarkastella kaavojen ajanmukaisuutta vallitsevan tilanteen ja kehitysnäkymien valossa. Vuoden 1982 tilanteeseen verrattuna moni asia Ylivieskassa on muuttunut. Aluetta koskee vuonna 2000 hyväksytty oikeusvaikutukseton Keskustan osayleiskaava 2030, jossa alue on osoitettu merkinnällä TY RES, ympäristöhäiriötä tuottamattoman teollisuuden reservialue (liite 2, s ). Aluetta suurimmalta osalta koskeva vuonna 2009 hyväksytty ja Korkeimman hallinto-oikeuden 2012 vahvistama asemakaava sekä nyt valituksen kohteena oleva kaupunginvaltuuston hyväksymä Alpuminkankaan osayleiskaava 2030 jäsentävät ja tarkentavat edelleen Alpuminkankaalle osoitettavien teollisten toimintojen sijoittumista. Kaavoituksen yhteydessä tehdyt selvitykset eivät tue alueen kehittämistä pientaloalueena. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat todenneet omissa lausunnoissaan, että Alpuminkankaan osayleiskaava voidaan hyväksyä ja on näin toteuttamiskelpoinen. Näin on todettu myös muissa viranomaislausunnoissa. Ylivieskan kaupunginhallitus katsoo, että Ylivieskan kaupunginvaltuuston päätöksestä koskien Alpuminkankaan osayleiskaavaa 2030 tehdyt valitukset ovat aiheettomia.