Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit Koonnut: Kauko Karjalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde: Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaalit 8.2.2015 Koonnut: Kauko Karjalainen"

Transkriptio

1 Pekka Kustulan asettaman riistakameran ottama kuva hirvestä nuolukivellä. Riistakameran asettamiseen maastoon tarvitset maanomistajalta luvan (myös valtionmaille) Metsästystutkinto koulutus Osa 2 - riistaekologia ja riistanhoito - metsästysmuodot - hyvät metsästäjätavat - haavoittuneen riistanhaku ja saaliinkäsittely Päivitetty ajan tasalle Palaute tästä koulutuspaketista sähköpostilla ka.karjalainen(ät)pp.inet.fi 1

2 RIISTAEKOLOGIA JA RIISTANHOITO Riistaekologia Yleistä: käsittelee riistaeläinten ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita (ei sairauksia) riistaeläimiin kuuluu 26 lintulajia ja 34 nisäkäslajia riistaeläintä tulee metsästää kestävän käytön periaatteella metsästyksen tulee jäljitellä luontaisten kuolevuustekijöiden toimintaa luonnossa metsästys painotettava yksilöihin, joiden menestymismahdollisuudet ovat muita heikommat Riistaeläinten sopeutuminen: sopeutuminen ympäristötekijöihin: lumi, pakkanen, vähäravinteinen talviravinto, talvivarastojen kerääminen, talviuni, lisääntymistapahtumien ajoittuminen sopeutuminen toisiin lajeihin: kasvit ja kasvisyöjät, peto saalistussuhde, erikoistuminen saaliskohteisiin kilpailu ravintokohteista, pesä ja suojapaikoista luonnonvalinta: poistaa heikoimmin menestyviä yksilöitä Riistakantojen tiheys: syntyvyys > tulomuutto <> kuolevuus > lähtömuutto = oltava tasapainossa riistalaskennat - käytetään apuna metsästystä suunniteltaessa (yksilömäärä, kannan rakenne, tiheys, sukupuolijakauma) riistakolmiolaskenta (talvi, kesä) lasketaan kesällä metsäkanalintuja ja talvella lisäksi muidenkin riistaeläimien lumijäljet hirvilaskennat: maa- ja lentolaskenta, sekä metsästäjien havaintokortit vesilintujen pistelaskenta suurpetoseuranta (suurpetoyhdyshenkilöverkosto) Riistakantojen vaihtelut luonnon aiheuttama vaihtelu ihmisen aiheuttama vaihtelu Luonnonvaihtelu: pohjoisilla alueilla suuria jaksottaisia vaihteluja metsäkanalinnuilla vesilintuja selväpiirteisempi muutaman vuoden välein (6-7 v) toistuva jaksottainen kannanvaihtelu metsäkanalintujen lisääntymisteho on parhaimmillaan kannanvaihtelun nousuvaiheen aikana lintujen ja nisäkkäiden sukupuolijakauma on syntymähetkellä muutaman prosentin verran koiras- / urosvoittoinen esim kuoriutuneesta metsonpojasta on seuraava keväänä jäljellä enää 150 yksilöä myyräkantojen huippu kolmen neljän vuoden välein > monet pienpedot ja petolinnut osoittavat samaa jaksottaisuutta yleispätevää selitystä ei ole, mahdollisia syitä (ravinnon määrä, laatu, pedot, sairaudet) Populaatio tiheys ilmoittaa yksilöiden lukumäärän / pinta-alaa kohden Metsäkanalintujen kannanvaihtelu Metsäkanalinnuilla kannan vaihtelun väli 6-7 vuotta Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana) Hirvikannan vaihtelu - ihminen säätelee hirvikantaa - suurpedoilla on paikallista vaikutusta Selvitä kannanvaihtelu diasta (dia ei tässä ole kuvana) 2

3 Riistakanta: saman lajin tietyllä alueella elävät yksilöt muodostavat populaation= kyseisen lajin paikallisen riistakannan populaatiotiheys = ilmoittaa yksilöiden lukumäärän pinta-alaa kohden Riistanhoito (lisätään riistan tuottoa) 1. Pitkävaikutteiset toimenpiteet: elinympäristön säilyttäminen ja parantaminen - vesilinnut, metsänriista ja peltoriista - siirtoistutukset 2. Lyhytvaikutteiset toimenpiteet: - riistapellot, riistan ruokinta, riistaistutukset, pesimälaitteet, tarhakasvatus/istutukset - pienpetojen- ja varislintukantojen säätely, metsästysjärjestellyt Vesilintujen elinympäristö ja hoito avovesi, ravintokasvit (-eläimet), suoja vaatimukset erilaisia puoli- ja kokosukeltajilla ja hanhilla vedenpinnan nosto umpeenkasvaneiden vesialueiden aukotus (vesilintujen viihtyvyyden parantaminen, pesimäolosuhteinen parantaminen ja ravinnonsaannin helpottuminen) savenottokuoppien kunnostus turvetuotantoalueiden jälkikäyttö pienpeto- ja varislintukantojen säätely - minkkiloukut, varishäkit ja muut pyyntilaitteet pesimälaitteet esim. telkän pönttö tarhaus ja istutus ruokinta - lepo- ja ruokintalautat - rantariistapellot esim. sorsalle ohraa metsästysjärjestelyt Metson elinympäristö ja hoito Metsolle tärkein puulaji on mänty (syö talvella männyn hakoja) Havupuuvaltaiset varttuneet (vanhat) metsät ja suot. Soidinpaikka on yleensä keski-ikäisessä tai, sitä vanhemmassa havupuu valtaisissa metsissä. Elinympäristö vaihtelee vuodenaikojen ja sukupuolen mukaan uroslinnusta käytetään nimeä metso ja naaraslinnusta myös nimiä koppelo sekä naarasmetso soidinpaikkojen varovainen käsittely metsähakkuissa Hakomis mäntyjen ja haaparyhmien säilyttäminen talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Teeren elinympäristö ja hoito Teerelle tärkein puulaji on koivu (syö talvella koivun urpuja) Reuna-alueet (vesistöt, hakkuuaukot, suot, pellot) nuoret ja keski-ikäiset mänty koivusekametsät (koivua vähintään %) soidin paikat soilla, pelloilla tai järven jäällä koivuryhmiä elin-, soidin- ja ruokintapaikkojen reuna-alueille turvataan talviravinnon saanti (koivun urpujen ja silmujen saanti) 3

4 katajien säästäminen talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Pyyn elinympäristö ja hoito Pyyn tärkeimmät puulajit ovat kuusi ja leppä Leppää kasvavat kuusivaltaiset tai mänty koivumetsät (myös pihlaja tärkeä), nuoret ja keski-ikäiset metsät, sekä vesistöjen ja purojen läheisyys leppien ja pihlajien säästäminen metsien käsittelyssä rantojen ja puronvarsien leppien säästäminen ja pihlajaa mahdollisiin aukkopaikkoihin talviruokinta vilja ja sora (ruokintapaikka kerää myös petoja alueelle) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Riekon elinympäristö ja hoito Pohjois-Suomessa tunturialueet ja suot, muualla myös havupuumetsät, hakkuualueet, nuoret taimikot ja soiden reuna-alueet kiiltolehtisten pajujen, hies-, raudus- ja vaivaiskoivujen suosiminen metsänhoidossa soidinpaikkojen turvaaminen ja rajoitettu ojitus talviruokinta turvaaminen (pajukoiden vesominen, lehtipuiden kaato) pienpetopyynti, metsästysjärjestelyt Jäniksen elinympäristö ja hoito Vesistöjen varret, pajukkoiset korvet, soiden ja peltojen reunat, vesakkoiset taimikot, nuoret metsät sekä kesanto- ja pakettipellot raidan, haavan, pihlajan ja pajujen säilyttäminen sekä pajukoiden vesominen ja taimikoiden viivästelty perkaus lisäravinnon tarjoaminen (riistapellot, heinäntarjonta, viljaruokinta, haapojen kaato, suola/nuolukivet ja lehtikerput) haittaeläin kantojen säätely puiden kaatamiseen oltava maanomistajan lupa metsästysjärjestelyt Hirven elinympäristö ja hoito kesä- ja talvilaitumet kosteat korpimaat, taimikot, vesistöjen rannat, metsäautoteiden varret ja ojitusalueet halutuimmat ravintopuut: pihlaja, pajut, haapa, kataja, koivu ja mänty lehtipuuston säästäminen mahdollisuuksien mukaan riistapellot, nuolukivet, pajukoiden vesominen metsästysjärjestelyt valikoiva metsästys, vasoja, uroksia ja naaraita sopivassa suhteessa Pienten hirvieläinten elinympäristö ja hoito viljelysten lähialueet ja rehevät metsät 4

5 siirtoistutukset (kantojen luonti), ravinto- ja suojakasvillisuuden säästäminen ja lisääminen syys- ja kevätravinto riistapelloista (ruis, rehukaali, maa-artisokka, ) talviravinnon turvaaminen tukiruokinnalla (vilja, heinä, kerput, peruna, juurekset, vihannekset ja hedelmät) sekä suola- ja nuolukivet metsästysjärjestelyt laskennat ja sopiva kaatomäärä valikoiva metsästys tuottavat eläimet säästetään Peltoriistan elinympäristö ja hoito (rusakko, fasaani, peltopyy) peltoalueet ja niiden reunat, joutomaa- alueet (ojanvarret, savenottokuopat, kumpareet, sähkölinjat), Luonnonpellot kesantopellot sekä suojavyöhykkeet (rajoitettu lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö) joutomaa- alueiden suoja- ja ravintokasvi-istutukset riistapellot, talviruokinta, tarhakasvatus ja istutus haittaeläinkantojen kurissapito metsästysjärjestelyt Riistaeläinten aiheuttamat vahingot (RVL) suurpetovahingot suurpedon aiheuttama henkilövahinko korvataan tämän lain mukaan suurpedon aiheuttamana: 1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko 2) eläinvahinkona korvataan kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille aiheutunut vahinko 3) irtaimistovahinkona korvataan muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle elottomalle irtaimistolle aiheutunut vahinko 4) porovahinkona korvataan porolle poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella aiheutunut vahinko Riistaeläimen aiheuttamat vahingot (RVL) hirvieläinvahingot hirvieläimen (pois lukien metsäkauris) aiheuttamana: 1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko 2) eläinvahinkona korvataan kotieläimille aiheutunut vahinko 3) metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko M E T S Ä S T Y S M U O D O T Metsästys koiraa käyttäen Metsästys haukkuvilla lintukoirilla metsäkanalintujen metsästystä (metso, koppelo, teeri,) käytetään pääasiassa pystykorvaisia lintukoiria (Suomen pystykorva, pohjanpystykorva, ) koira etsii riistan ja karkotettuaan sen puuhun alkaa haukkua sitä metsästäjä hiipii haukulle saaliin etsiminen tunnistaminen riistalaukaus ei tiheitten oksien läpi pystykorvilla voidaan metsästää myös oravaa, näätää, hirveä, fasaania, Metsästys ajavilla koirilla yleisimmät rodut: suomenajokoira, beagle, dreeveri, mäyräkoirat Suomenajokoira on eniten Suomessa käytetty ajavakoira koira etsii riistan jälkien perusteella, karkotettuaan ajaa sitä haukkuen metsästäjä hakeutuu passipaikkaan passipaikka valittava niin, että ampujalla on esteetön näköala tulevaan riistaan pensaan takana, kiven tms. päällä jänis ja kettu eivät huomaa korkealla olevaa ampujaa pasissa on seisottava hiljaa, jopa joskus pitkäänkin 5

6 Älä ammu luvatta vieraan koiran ajosta (koskee kaikkia metsästysmuotoja) Metsästys luolakoirilla yleisimmät rodut: terrierit, mäyräkoirat,.. rabiesrokotus joka vuosi, pahimmat raivotaudin levittäjät ovat kettu ja supikoira luolakoira tunkeutuu luolan sisälle, etsii riistan ja karkottaa sen metsästäjän ulottuville (kettu, supikoira, mäyrä, näätä,..) metsästyspaikat: rakennuksen alustat, maaluolat, kallioluolat, louhikot, kivien alustat luolien kaivamiseen tai lattioiden purkamiseen on oltava omistajan lupa jäljet korjataan passitus: suunnitelma etukäteen hiljaa passissa passitus niin ettei eläin näe ampujaa huomioitava koiran ja ampujien turvallisuus menoreikä koiramies tarkistaa muut reiät tukitaan / jätetään auki Metsästys seisovilla koirilla Eri kanakoirarodut (setterit, seisojat, ym.) Suomessa on eniten käytössä karkeakarvaisia ja lyhytkarvaisia saksanseisojia peltopyyn, fasaanin, metsäkanalintujen ja lehtokurpan metsästystä vaatii yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä. Koira hakee ohjattuna etumaastossa, kulkeminen vastatuuleen saatuaan vainun koira lähestyy riistaa lähelle sen pakoetäisyyttä koira naulaa linnut lymyämään = seisonta käskystä koira ajaa linnut ylös ja jää paikalleen riistalaukauksen jälkeen koiralle noutolupa Älä ammu parveen, eikä emolintuja, ammu yksittäisiä lintuja kanakoiria käytetään myös noutajina kanakoirat voivat myös tiedottaa riistasta isännälleen ja viedä seisonnalle Metsästys noutavilla koirilla Labradorinnoutajat ja kultaiset noutajat yleisempiä vesilintujen metsästyksessä, myös muun riistan etsimisessä esim. verijälkien ajaminen koira odottaa metsästäjän vieressä odottaen noutokäskyä Metsästys liikkeelle ajavilla koirilla Spanielit ja noutajat yleisimpiä Koira risteilee haulikon kantaman etäisyydellä ja paikannettuaan riistan ajaa sen liikkeelle riistalaukauksen jälkeen noutaa ammutun riistaeläimen käskystä Metsästys ilman koiraa Metsästys jäljittämällä on seurataan äänettömästi riistaeläimen jälkiä talvikelillä onnistuu parhainten vaatii riistaeläinten elintapojen tuntemista metsäjäniksen, rusakon, ketun, supikoiran, näädän, minkin ja kärpän metsästystä Metsästys hiipimällä on vaatii hyvää kuulo- ja näköhavainnointia tiedettävä riistan olinpaikat tunnettava riistan elintavat hiipimällä voidaan metsästää metsäkanalintuja, kyyhkyjä ja vesilintuja Metsästys vahtimalla on torneista tai lavoilta tunnettava riistan elintavat ja maasto (ruokailupaikat, lento- ja kulkureitit, lepo- ja oleskelupaikat) voidaan metsästää: kaikkia hirvieläimiä, villisikaa, kyyhkyjä, lehtokurppaa, vesilintuja, jänistä, kettua ja supikoiraa minkkiä vahtiminen tapahtuu lentoreiteiltä, ruokailupaikoilta yms. paikoilta metsästyslava: riistapellon, orasmaan tai muun ruokailupaikan tuntumaan 2-3 metrin korkeudelle katettu koju ampuma-aukolla, näkyvyys hyvä lisää turvallisuutta mahdollistaa saliin valikoinnin suunnitelman mukaan otollisin vahtimisaika iltapäivä ja iltahämärä tähtäinkiikarin käyttö suositeltavaa Tornit ja lavat lisäävät turvallisuutta, koska niistä ammutaan alaspäin luoti menee nopeasti maahan Suurriista kiväärin luodin kantama useita kilometrejä, jopa 5 km 6

7 Haaskalta ampuminen on ketun, mäyrän ja supikoiran metsästykseen (kielletty karhun metsästyksessä) vahtipaikka: riihi, sauna tai lämmitettävä kettukorsu ota huomioon lähinaapurit haaska: kala- tai teurasjätteistä haaskanpidosta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille haaskana käytettävä naudan ruho tai sen osa tulee olla tarkastettu sopivalle etäisyydelle vahtipaikasta haaskan teko sulan maan aikana kaivetaan maahan 0,5-1 m syvyyteen ja peitetään peitteet poistetaan pakkasten tultua metsästys: vahtiminen aloitetaan, kun todetaan eläinten alkaneen käydä haaskalla, lumi maassa vahtipaikkaan iltahämärissä kuutamolla hyvä näkyvyys alkutalvesta saattaa tulla alkuillasta haulikko 3,5 4 mm haulit kiikarikivääri Karhun pyynti haaskalta kielletty karhun ajaminen tai ampuminen pesältä kielletty (MA 13 ) karhun ampuminen haaskalta tai pellolta ja ravintohoukuttimen käyttö kielletty (MA 13 ) Kuvilta ampuminen kyyhkyt: kuvista tehty parvi kyyhkyjen ruokailupellolle jos sato ei korjattu, omastajan lupa kyyhkyt istuvat mielellään reunapuihin metsästäjä piiloutuu puiden alle, ojaan tai kojuun paras lentoaika aamulla ja iltapäivällä ei ammuta yksin lentäviä voivat olla vielä pesiviä vesilinnut: kuvat ankkuroidaan veteen parvena paikoilleen hanhenkuvat maalle oleskelu- ja ruokailupaikoille metsästäjä kätkeytyy paras lentoaika varhain aamulla ja myöhään illalla paras tulos syysmuuton aikana kuvat ampujasta metrin päähän mieti ampumamatkat etukäteen sopiva ampumamatka metriä Myös metsäkanalintuja voidaan ampua kuvilta, sopii parhainten teerelle (säästä kuitenkin parhaat teerikukot) Varislinnut houkuttimena huuhkajan tai kanahaukan kuva kuva näkyvälle paikalle ennen auringonnousua, ampuja vahtikojussa siirrettävä käyttökelpoinen (koju telttakankaasta, suojaverkosta tms.) varikset aktiivisia aamuvarhaisella saatu hyöty moninkertainen varislintujen vähentäminen on riistanhoitoa mahdollisuus käyttää noutavaa koiraa Muista varislintujen pesintärauhoitus ja nyt ei enää saa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta Äänihoukuttelu soveltuu parhaiten pyyn metsästykseen yksinäisen metsästäjän metsästysmuoto jäljitellään pyypillillä pyyn vihellystä pyy tulee häätämään tunkeilijaa reviiriltään metsästäjän osattava maastoutua, vahinkojen välttämiseksi syytä käyttää värikästä päähinettä paras pillitysaika aamuvarhainen ja ilta ketun houkuttelu metsäniityiltä ja pelloilta, joissa esiintyy hiiriä ja myyriä hiiren vikinää muistuttavalla äänellä kettu houkutellaan ampumaetäisyydelle haulikkorihla käyttökelpoinen ase myös sorsia, teeriä ja variksia voidaan houkutella paikalle pillillä tai ääntä matkimalla ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää apuna hirvieläinten, riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen eikä hallin metsästyksessä. Eikä myöskään enää rauhoittamattomien lintujen ja eläinten pyynnissä (muuttui ) Ajoketjumetsästys Seuruemetsästystä suunniteltava ennakkoon passipaikat ja ampumasektorit passipaikat arvotaan ajoketju ajaa ääntä pitäen riistan passiketjussa odottavien metsästäjien lähettyville ajomiehillä oltava maastosta erottuva vaatetus ajon alkaminen, eteneminen ja loppuminen voidaan ilmoittaa metsästystorvella soveltuu metsäjäniksen, rusakon, fasaanin, ketun ja hirvieläinten metsästykseen 7

8 Metsästys lippusiimalla Ketun ja suden pyyntiin lippusiima: nailonsiimasta sitomalla n. 60 senttimetrin välein ohuita kangassuikaleita liput värikkäitä erottuvat lumisesta maastossa siiman pituus 2-3 km tehon parantamiseksi voidaan hajustaa kelalle tai reppuun metsästys: kettu kierretään jälkien perusteella ensin laajaan kierrokseen (tiet, peltoaukeat, ladut) kierros pienennetään katkomalla ja kierretään siimalla kaksi metsästäjää samasta pisteestä eri suuntiin siima kiinnitetään puihin, risuihin tms. passipaikat tuulen alta ja tulojäljiltä jäjittäjä ajaa ketun ylös ampujien saataville Elävä pyydystävät laitteet ilveksen, majavien, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen loukun tai muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa ja rakenteeltaan sellainen, että eläin ei voi vahingoitaa siinä itseään Loukut: puiset (riuku, lauta), metalliset (tarhaverkko) Häkit: varishäkki (kana/ullakko- tai tarhaverkko) saa käyttää Riistakeskuksen luvalla koettava ainakin kerran vuorokaudessa loukussa oleva eläin lopetettava ampumalla aivoihin (niskalaukaus) ei savukaasulla tai hukuttamalla lopettamiseen käy myös pistooli, vaikka sillä ei saa varsinaisesti metsästää Jalkanarupyynti Ketun pyyntiin maaston ollessa lumipeitteinen jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauennena olla vähintään 30 mm asennetaan ketun jälkijonoon yksittäiseen jälkeen ja naamioidaan hyviä pyyntipaikkoja kettujen luontaiset kulkureitit, haaskat Koettava ainakin kerran vuorokaudessa Rauta- ja ansapyynti Vain rautojen, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman (hetitappavien) rautojen käyttö on sallittu Maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin, läpimitta max. 20 cm Veden alla majavien, minkin ja piisamin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyyntiin, läpimitta max. 30 cm Ketun ja Supikoiran pyynnissä kielletty (muuttui alkaen) eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille, kotieläimille eivätkä rauhoitetuille eläimille (huom. suojaus) pienille petoeläimille raudat koteloidaan joko puusta, laudasta tai minkkiverkosta tehtyyn suojukseen Rautapyynti vaatii ammattitaitoa hanki tieto ensin voidaan kokea metsästäjän harkinnan mukaan, koska tappavat turkiseläimen heti ansapyynti on sallittu vain riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa Piisamin metsästys Pyyntivälineet: hetitappavat raudat, haulikko tai pienoiskivääri merta ja polkuraudat kiellettyjä hetitappavat raudat asennetaan piisamin kulku käytäviin, peitetään päältäpäin johdeaita puista, risuista tms. ampuminen kyttäämällä piisamien pesä- ja ruokailupaikkojen läheisyydessä 8

9 Hirvieläinten metsästys Jos hirvieläimestä 50 % on ihmisravinnoksi kelpaamatonta, myöntää Suomen riistakeskus uuden pyyntiluvan Ennen hirvenmetsästyksen aloittamista tehdään ilmoitus johtajasta ja varajohtajasta rhy:lle Jos hirvieläin kaatuu toisen alueelle, ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle Hirvenmetsästys koiraa käyttäen sopivia ovat pystykorvarodut (Norjan harmaahirvikoira, jämtlannin pystykorva, karjalankarhukoira, eri laikarodut, käy myös Suomen pystykorva, pohjanpystykorva..) koira ja ohjaaja lähtevät vastatuuleen kytketty koira, pysäyttävä, ajava koira säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm pysäyttävä koira haukkuu paikallaan olevaa tai kävelevää hirveä passitus alueen reunoille Hirvieläinten ajometsästys sopii myös peuran ja pienriistan metsästysmuodoksi osa metsästäjistä muodostaa ajoketjun passitus alueen reunoille ampujien varottava ajomiehiä ampumasektorit määrättävä (merkintä) ajon pituus ei leveyttä suurempi yhteydenpitoon radiopuhelimet tai metsästystorvet Hirvieläinten metsästys ajavaa koiraa käyttäen säkäkorkeudeltaan enintään 28 cm metsäkaurista saa metsästää syyskuun viimeisestä lauantaista tammikuun loppuun (ajavalla koiralla) sopii valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästykseen passitus eläinten käyttämille poluille ja muille kulkureiteille lyhyt ampumaetäisyys voidaan käyttää haulikon ns. täyteistä (ei hirvelle) metsäkauriilla myös haulipatruuna Vahtiminen onnistuu parhainten ruokailupaikoilla (pellot ja niiden reunamat) ruokintapaikat metsästyslavat, tornit tai erikseen vahtimismetsästykseen tarkoitetut passikopit metsästyslava tai torni on hyvä passipaikka lisää turvallisuutta luoti menee nopeasti maahan Äänihoukuttelua käytetään nykyisin myös hirvenpyynnissä esim. metsästäjä matkii naarashirven ääntä Hirvieläimen metsästyksessä käytettävät varusteet (MA 22 ) Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta (esim. valkohäntäpeuran metsästys vahtimalla tornista). Aikaisemmin käytössä ollutta punaista päähinettä ja vaatetta käyttää 31 päivään tammikuuta 2014 saakka. HYVÄT METSÄSTÄJÄTAVAT, HAAVOITTUNEEN RIISTAN HAKU JA SAALIIN KÄSITTELY Hyvät metsästystavat Metsästäjä on harrastuksensa mainosmies käyttäytyminen Metsästyksen perusasiat ja säännöt on tunnettava eettisiä ohjeita metsästäjille: 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille. 9

10 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi. 5. Pidä huolta turvallisuudesta. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin. 7. Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat. 8. Kunnioita muita metsästäjiä. Haavoittunut riista Haavoittunut riistaeläin on pyrittävä löytämään aikaa ja vaivaa säästämättä etsinnöissä on koira korvaamaton apu älä tietoisesti haavoita riistaa Älä ammu! summittaisesti parveen liian kauas (haulikolla max 35 m) liian hämärässä tai pimeässä esteiden (risut, heinät) läpi riistan haavoittamista välttääksesi pidä yllä ampumataitoasi kohdista aseet ennen metsästyksen aloittamista ja käy ampumalla kokeilemassa sopivat panokset aseesi Haavoittuneen vesilinnun osumamerkit lintu putoaa myttynä > hyvä osuma lintu kieppuu ilmassa ennen putoamista > siipiosuma, lintu voi sukeltaa tai piiloutua lintu menettää hitaasti korkeuttaan tai nostaa korkeuttaan juuri enen putoamista > huono osuma Haavoittuneen vesilinnun etsiminen putoamispaikka paikallistettava ja merkittävä, putoamispaikan lähellä irtohöyheniä haavoittunut vesilintu pyrkii usein rantaan tai maalle jos lintu elossa, ammutaaan viivyttelemättä uudelleen turvallisuus huomioiden (muut metsästäjät ja koira) koira paikalle tuulen alta -> koiralle työskentelyrauha -> lintu voi olla kaukanakin putoamispaikasta tehokas tapa etsiä haavoittunutta on kulkea rantaa ketjussa koiraa apuna käyttäen Haavoittuneen kanalinnun etsiminen osuma merkit kuten vesilinnut lentoon ammuttaessa, lisäksi jos ammut esim. kiväärillä puuhun takaosuman (suolisto) saanut lintu lähtee nousemaan ylöspäin, ottaen korkeutta ja sitten tulee vinosti alaspäin maahan -> lintu voi piiloutua etsi se aikaasi säästämättä huomioidaan lentosuunta ja arvioidaan putoamispaikka, huomioi mahdolliset höyhenet merkitään sekä ampumispaikka että oletettu putoamispaikka selvästi maasto haravoidaan putoamissuunnan molemmin puolin kuulostellaan linnun mahdollista rapistelua ja liikkumista kanalinnut myös piiloutuvat haavoittuessa koira jälleen arvokas apu Haavoittunut hirvieläin Ampujan tehtävät: havainnoi osumamerkit, jos: 1. eläin nytkähtää (pienet hirvieläimet) ja lähtee mataloituvaan pakolaukkaan -> yleensä hyvä osuma 2. eläin köyristää selkäänsä -> suolisto-osuma 3. eläin kaatuu, mutta lähtee etenemään ontuen -> raajaosuma 4. eläin kaatuu paikalleen -> säkä- tai selkärankaosuma. Toimittava nopeasti, eläin voi karata lisäksi ampuja toteaa eläimen pakosuunnan merkitsee ampumapaikan ja eläimen paikan ampumahetkellä välttää ja estää muita sotkemasta verijälkiä ilmoittaa tapahtuneesta metsästyksen johtajalle haavoittuneen hirvieläinten etsimisessä koira hyvä apulainen (korvaamaton) pysäyttävä tai verijälkeä ajava koira Saaliin käsittely Lähtökohta riistaeläin on otettava talteen saalista on käsiteltävä kunnioittain ja arvokkaasti ja niin että se säilyy siistinä ja käyttökelpoisena huolehdi, että jätät teurastuspaikan siistiksi -> huomioi muut luonnossakulkijat 10

11 Eläimen lopettaminen nopeasti ja kivuttomasti (EL 32 ) hukuttamalla tai tukehduttamalla lopettaminen kielletty pienriista lopetetaan ampumalla päähän tai niskaan kohdistetulla voimakkaalla iskulla ase ei ole lyöntiväline hirvieläimille ja muille suurikokoisille riistaeläimille ammutaan armonlaukaus niskaan ammu niin etteivät esim. sarvet rikkoonnu ota koirat kiinni ennen armolaukausta ja huolehdi ettei aseen ääni lyö koiraa suoraan korville Hirvieläimen pistäminen hirvieläin pistetään heti kaadon jälkeen = veri lasketaan pois lihaksista, jotta lihan laatu ei heikentyisi veri tulisi ottaa talteen hirvieläin pistetään kaulakuopan kohdalta, josta katkaistaan suuret kaulaverisuonet. Ruokatorven puhkaisemista on vältettävä -> puukko upotetaan kaulakuoppaan kohti säkää ja puukkoa liikutellaan poikkisuuntaisesti veri valuu paremmin pois, jos takapään saa ylemmäs verenlaskun jälkeen eläin suolistetaan, poistetaan rapamaha (älä puhkaise), sisäelimet ja keuhkot, ota virtsarakko varovasti pois -> käännä sitten eläin mahalleen jäähtymään Pienriistan käsittely Linnut sisäelimet poistetaan, maksa, sydän ja kivipiira puhdistettuna talteen tai koiralle linnun annetaan jäähtyä ja saalis kääritään ennen reppuun panemista esim sanomalehteen (ei muovipussiin) Saalis voidaan myös kantaa vyöllä lintulenkissä lintua riiputetaan lihan mureuttamiseksi (säästä riippuen 1 vrk:sta 2 viikkoon) kärpästen pääsy saaliiseen estetään verkkopussilla (ei muovi) lintu voidaan joko nylkeä tai kyniä. Kynitystä linnusta saa maukkaamman paistin raajat katkaistaan nivelistä, jolla vältetään teräviä luunsiruja ruoassa vesilinnuista kokosukeltajia ei yleensä riiputeta eikä kynitä Älä anna koiralle teräviä linnunluita Jänikset tyhjennetään virtsarakko avataan lantio, poistetaan suolet ja muut sisäelimet vatsaan tehdyn pitkittäisviillon kautta veri valutetaan rintaontelosta pois ja sinne työnnetään kuusen tai katajan oksia jänistä riiputetaan säistä riippuen jopa kolmeen viikkoon saakka (suojattava kärpäsiltä) jänis nyljetään tuppeen. Nahka irroitetaan takajaloista ja vedetään pään yli jänis paloitellaan ennen ruoaksi laittamista Turkisriista Muinaissuomalaisten tärkein turkiseläin oli orava Taana turkiseläimen kuivatukseen puusta valmistettu kuivauslauta (taana), joka on eri kokoinen eri turkiseläimille taana estää nahan kutistumisen kuivauksen aikana - Yleensä vain talvinen turkis on käyttökelpoinen Nahkan käsittely ja nylkeminen 1. Loukussa oleva eläin lopetetaan ampumalla (saa käyttää myös pistoolia) 2. Verinen ja likainen eläin pestään ja kuivataan 3. Eläin ripustetaan toisesta takajalasta roikkumaan nylkemistä varten opettele nylkeminen metsästäjän kanssa joka sen hallitsee 4. Rasva kaavitaan nahasta kaapimistukin ja kaapimen avulla 5. Nahka rummutetaan lehtipuupurujen seassa, jolloin loputkin rasvasta imeytyy puruihin 6. Nahka vedetään ns. taanan päälle ja annetaan kuivaa C asteen lämmössä 2 3 vrk 7. Kotioloissa kuivatus, siten että ensimmäinen vuorokausi karvapuoli taanalla sisälläpäin (on valmiina, koska eläin nyljetään tuppeen) ja sitten käännetään karvapuoli ulospäin - Nahka voidaan säilyttää 10 asteen lämmössä ja kuivassa tilassa pitkäänkin 11

12 Riistasaaliin hyödyntäminen (periaate, ettei mitään laiteta hukkaan)nahkat talteen esim saa hyviä vaatteita (myös hirvien nahkat maastosta pois muista nahkan suolaus) 1. Teurasjätteet saa hyviä haaskoja ketun, supikoiran ja mäyrän haaskapyyntiin 2. Sarvista yms. saa metsästysmuistoja 3. Lintujen höyheniä voidaan käyttää perhojen valmistukseen, myös turkiseläimen karvoja. Muista kuitenkin eläimet joiden kauppa on kielletty 4. Lihat otetaan talteen ja valmistetaan ruoaksi 5. Osa sisäelimistä käy myös parhaalle metsästyskaverillesi, elikkä koiralle (ei hirven keuhkot) 6. Turkiseläimen turkiksesta saa mainioita lakkeja, liivejä, käsineitä yms. Hautaa ruho syvälle tai polta se, niin estät trikiinin leviämisen haaskan. Haaskan käyttö voi levittää trikiiniä. Elävän riistan ohjeellisia arvoja (MMM asetus elävän riistaeläimen ohjeellisista arvoista 241/2010) Elävän riistan ohjeellinen arvo Jänikset Vesilinnut Metsäkanalinnut Hirvieläimet Turkiseläimet Peltolinnut Suurpedot Hylkeet Metsäkauriin saalilsilmoitus Metsästysasetuksen (666/1993) 44 :n mukaan metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella tai osoitteessa UUDET METSÄSTÄJÄT TERVETULOA HYVÄN HARRASTUKSEN PARIIN!!! 12

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v ) Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Metsästysasetus» 12.7.1993/666

Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Metsästysasetus» 12.7.1993/666 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivänä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Lietson Erä ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Metsästysalue Kiteen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Havukainen Mika Heikkinen Kaija

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA Ry TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet sijaitsevat Laukaan kunnassa, Leppäveden kylässä HALLINTO JA JÄSENET Hallitus Puheenjohtaja

Lisätiedot

SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA

SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA Sivuja: 1(7) SORKKAELÄINTEN METSÄSTYKSEN TOTEUTUS 2017-2018 VASKION METSÄSTYSSEURAN ALUEELLA Metsästyksen johtaja Väinö Koli 0443424000 Varajohtaja Kalle Mäkinen 0445448288 Nämä ohjeet ja liitteet voit

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET

Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.

Lisätiedot

HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta

HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2018 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Kiteen ja Tohmajärven kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Metsästysajat Merihanhi ja kanadanhanhi peltoalueella maanomistajan luvalla 10.8. klo 00.00 kauden loppuun. Merihanhi ja kanadanhanhi 20.8 klo 12.00 kauden

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Ohjeita villisian metsästykseen

Ohjeita villisian metsästykseen Ohjeita villisian metsästykseen Metsästysmuodot Villisikaa metsästetään pääasiassa kyttäämällä tai ajojahdilla. Villisika on kaikkiruokainen, joten ruokinnalla voi käyttää esimerkiksi perunaa, viljaa tai

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET

Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET Pienten hirvieläinten metsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Kiinnitä huomiota aseen turvalliseen käsittelyyn. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pyhä-Saukko ry Metsästysseura TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Pelkosenniemen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan

Lisätiedot

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta. MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto

Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2018-2019 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan

Lisätiedot

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen. KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Tietoisku jousella metsästyksestä

Tietoisku jousella metsästyksestä Tietoisku jousella metsästyksestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Esityksen sisältö 1. Jousella metsästyksestä, maailmalla ja Suomessa 2. Jousimetsästysvälineet ja

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella

Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella Ohjeita metsästyksenjohtajille hirvenmetsästyksen järjestämisestä metsästyslain 8 :n alueella Suomen riistakeskus 2016 1. Metsästyksenjohtajan tehtävät lainsäädännössä Hirvieläinten metsästyksessä on oltava

Lisätiedot

POLAMK , Tampere

POLAMK , Tampere POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta LUONNOS 13.2.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 5 ja 41 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsästyslakia muutettavaksi siten, että naakka (Corvus

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

OHJEET JAHTIPÄÄLLIKÖILLE JA HIRVENMETSÄSTAJÄLLE

OHJEET JAHTIPÄÄLLIKÖILLE JA HIRVENMETSÄSTAJÄLLE OHJEET JAHTIPÄÄLLIKÖILLE JA HIRVENMETSÄSTAJÄLLE Turvallisuus hirvijahdissa edellyttää, että kaikkia vaatetuksesta, aseen käsittelystä ja jahdissa käyttäytymisestä annettuja ohjeita noudatetaan. Metsästysalue

Lisätiedot

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja 24.2.2019 TALVIKOKOUS Aika: 23.2.2019 klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan koulutus

Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtaja ML 28 hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ilmoitus johtajista kirjallisena rhy:lle ennen metsästystä metsästykseen osallistuva

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain ja metsästyslain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa Suomen riistakeskus riistapäällikkö Keijo Kapiainen 5.9.2012 10.9.2012 Suomen riistakeskus 1 ML 41 a :n 1 momentti: Edellytykset eräiden riistaeläinlajien

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005

HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005 HIRVENMETSÄSTYKSEN JOHTAJIEN KOULUTUS SAARENKYLÄ 6.9 / 8.9.2005 YLEISTÄ: Pyyntiluvan saaja nimeää metsästyksen johtajan. (ML 28 ) - jokaisella seurueella yhteisluvassa oma johtaja - muodollisesti nimeää

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän.

1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän. KESÄKOKOUS Aika: 20.07.2017 klo 18 19.10 Paikka: Kalimen maja Läsnä: Yhteensä 44 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän.

Lisätiedot

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat)

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat) Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 210 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20

Lisätiedot

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 13:00 Paikka: Pyhän Asteli

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 13:00 Paikka: Pyhän Asteli Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja 24.2.2018 TALVIKOKOUS Aika: 24.2.2018 klo 13:00 Paikka: Pyhän Asteli 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli

Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja TALVIKOKOUS Aika: klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli Pyhä-Saukko ry Pöytäkirja 28.2.2016 TALVIKOKOUS Aika: 28.2.2016 klo 12:00 Paikka: Pyhän Asteli 1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Puheenjohtajaksi

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019 Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Sääntöjensä mukaisesti seuran tarkoituksena on harjoittaa 1) järkiperäistä

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinten metsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinten metsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinten metsästyksen johtaminen Metsästyksen johtaja Metsästyslaki 30 velvoittaa pyyntiluvan saajan nimeämään metsästyksen johtajan. Tunnettava metsästäjien kyvyt

Lisätiedot

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä

Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä Suositus erilaisten kärkien käyttämisestä SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Taustaa Metsästysasetuksessa metsästyksessä käytettävälle jouselle on määritelty minimissään

Lisätiedot

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 METSÄSTYSAIKA+A31A4:A33A4:A35A4:A37A4:A39B2A4:A4:A29 23.2. - 15.3. 2015. VARUSTUS ASEET HÄLYTYS JAHTIIN JAHTIIN TULO Oranssi päähine pakollinen, liivit pakolliset

Lisätiedot

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

HE 286/2018 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 286/2018 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain 8 ja 16 :n ja metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 1 Keskeiset säännökset METSÄSTYSLAKI 51 : Koiran kiinnipitovelvollisuus Maaliskuun 1 päivästä

Lisätiedot

Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys

Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys Janne Artell Jani Pellikka Kysymyksiä Onko metsästyskulttuuri muuttumassa suuntaan joka tukisi metsästyspalveluiden kehittämistä? Kysyntä kuka, mitä,

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Vahdon Metsämiehet ry Esityslista 1 (5)

Vahdon Metsämiehet ry Esityslista 1 (5) Vahdon Metsämiehet ry Esityslista 1 (5) Kesäkokous Paikka Vahdon metsästysmaja Aika 6.8.2017 klo 17.00 Läsnä 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan koulutus

Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtajan koulutus Metsästyksen johtaja ML 28 hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ilmoitus johtajista kirjallisena rhy:lle ennen metsästystä metsästykseen osallistuva

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat)

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (metsästyslain 41 c :n mukaiset poikkeusluvat) Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 210 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Metsä voi vaikuttaa kaikessa hiljaisuudessaan autiolta, mutta oletko katsonut tarkemmin ympärillesi? Metsän eläimiä

Lisätiedot

ML 49 A POIKKEUSLUPAHAKEMUS HIIRIEN, ROTTIEN JA MYYRIEN PYYNTIVÄLINEITÄ JA PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ

ML 49 A POIKKEUSLUPAHAKEMUS HIIRIEN, ROTTIEN JA MYYRIEN PYYNTIVÄLINEITÄ JA PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 310 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot s 4 ja kilpailutulokset ja muut liitteenä, sivut 5-9)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot s 4 ja kilpailutulokset ja muut liitteenä, sivut 5-9) Petäjämäen-Laitilanniemen Metsästysseura ry:n TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot s 4 ja kilpailutulokset ja muut liitteenä, sivut 5-9) Metsästysalueet Leppävirran kunnassa ja Suonenjoen kaupungissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA r.y TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Seuran hallituksen kokous pidettiin 19.01.2015 Pertti Parkkosella. Toimintavuoden 2015 vuosikokous

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Koulutuksen sisältö Metsästyksen johtaja ja tehtävät Metsästysajat ja tavat Turvallinen metsästys Aseen kuljettaminen Metsästys yleisen

Lisätiedot

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin. VAPO (5) METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Vuokranantaja VAPO Oy (jäljempänä yhtiö) Vuokralainen Teerilammen Jahtimiehet Ry Yhteyshenkilöt Vuokranantaja: Jari Mikkonen, PI 38, 9000 Oulu, 0079593 jari.mikkonen@vapo.fi

Lisätiedot

Metsästystutkinto koulutus

Metsästystutkinto koulutus Muista aseiden ja patruunoiden turvallinen säilytys Metsästystutkinto koulutus Ase ja patruuna-asiat Päivitetty 4.7.2013 Palaute tästä monisteesta pekka.kustula(ät)suomi24.fi 1 AMPUMA-ASEET JA NIIDEN KÄYTTÖ

Lisätiedot

Metsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtaminen Metsästyksenjohtajan perustaidot Metsästyksen johtaminen Sami Tossavainen & Ohto Salo Metsästyksenjohtaja Metsästyslaki 30 velvoittaa pyyntiluvan saajan nimeämään metsästyksenjohtajan. Tunnettava metsästäjien

Lisätiedot

1982 vp. n:o 75. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1982 vp. n:o 75. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1982 vp. n:o 75 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö Nykyinen metsästyslaki on peräisin vuodelta 1962. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtuneen

Lisätiedot

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen

Metsästyksen johtajan perustaidot. Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Metsästyksen johtajan perustaidot Hirvieläinmetsästyksen johtaminen Koulutuksen sisältö Metsästyksen johtaja ja tehtävät Metsästysajat ja tavat Turvallinen metsästys Aseen kuljettaminen Metsästys yleisen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Osastopäällikkö Juha Niemelä VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Osastopäällikkö Juha Niemelä VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Osastopäällikkö 23.5.2019 Juha Niemelä VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Tasavallan presidentti on vahvistanut lait vieraslajeista

Lisätiedot

Sivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen.

Sivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen. Sivu 1 / 5 KELLON METSÄSTYSSEURA Ry KESÄKOKOUS Aika; Paikka; Läsnä; 19.07.2018 klo:00 Kalimen maja Paikalla 43 jäsentä, liite 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Suomen riistakeskuksen merkinnät: 200, 202, 203, 204 206

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

1981 vp. n:o 204. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 204. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1981 vp. n:o 204 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Nykyinen metsästyslaki on peräisin vuodelta 1962. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtuneen

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake

Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake Tässä dokumentissa: Metsästäjäliiton ansiomerkkisäännöt ja ansiomerkkiesityslomake Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkkisäännöt ja riistanhoidon ansiomerkkiesityslomake Metsästäjäliiton ansiomerkkisäännöt

Lisätiedot