Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille

Transkriptio

1 Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

2 Tämä aineisto on tarkoitettu opettajan käyttöön oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin rinnalle. Se sisältää kysymysten vastaukset ja lisäohjeita sekä vinkkejä tehtäviin. Jokaisen viikonpäivän kohdalla on myös tarvikelista. Tehtäväpaketit on suunniteltu niin, että niissä hyödynnetään päivän lehteä. 1. -luokkalaisten sanomalehtiviikon tarkoituksena on tuoda lehti tutuksi materiaalina ja esineenä. Ensimmäisenä oppilaat pääsevätkin tunnustelemaan sanomalehteä konkreettisesti: Paljonko se painaa? Miltä se tuoksuu? Viikon pääprojekti on tehdä sanomalehdestä kaukoputki, jolla tutkitaan uutismaailmaa. Kaukoputkea koristellaan lehden kuvilla ja kirjaimilla. Viidentenä päivänä sillä seurataan toimittaja Simo Siiven lentoa luokassa. Tehtävät on jaettu viidelle päivälle maanantaista perjantaihin ja niiden tekemiseen voi varata 1 2 oppituntia päivässä. Nopeimmat oppilaat voivat siirtyä lisä- tai kotitehtäviin. Kotitehtävät on suunniteltu tehtäväksi erilliselle paperille tai vihkoon. Opettajan kannattaa tulostaa jokaiselle oppilaalle oma tehtäväpakettinsa. Toivotamme sinulle ja oppilaillesi innostavaa sanomalehtiviikkoa! Alma Median maakuntalehdet Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Satakunnan Kansa

3 MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti mielestäsi painaa? Kuinka monta sivua päivän lehdessä on? Painaako se yhtä paljon kuin a) 1 litran maitopurkki, b) lyijykynä vai c) suklaalevy? Kirjoita sivumäärä tähän:? 3. Repäise nyt sanomalehdestäsi irti kaksi sivua. Jätä toinen sivuista pulpetille ja rutista toinen hitaasti palloksi korvasi lähellä. a) Minkälaista ääntä paperista kuuluu, kun sitä rutistaa? b) Suorista rypistetty sivu. Minkälaiselta paperi tuntuu sormissa? c) Pulpetillasi on nyt suora ja ryppyinen sanomalehden sivu. Heiluta niitä vuorotellen korvasi vieressä. Miten äänet eroavat toisistaan? LISÄTEHTÄVÄ: Miksi sormet muuttuvat tummemmiksi sanomalehteä rutistellessa? KOTITEHTÄVÄ: Tuo huomiseksi kouluun yksi talouspaperirullan hylsy tai kaksi vessapaperirullan hylsyä.

4 MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. OPETTAJALLE Päivän aiheena on tutustua lehteen aistien kautta. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Päivän tehtäviä varten on ennakkoon tarkistettava lehden sivumäärä 1. Oikea vastaus: c) Tarkistaessanne oikeaa vastausta keskustelua voi jatkaa kysymällä oppilaiden arvioita sanomalehden keskivertopainosta grammoina tai kiloina. Lehden sivumäärä kannattaa tarkastaa ennen oppitunnin alkua. Huomioikaa, että sanomalehden sivuista lasketaan molemmat puolet. Sivumäärän voi tarkistaa lehden yläreunasta. Sanomalehti painaa keskimäärin 200 g. Tämän painoisessa sanomalehdessä on noin 44 sivua. Useimmat Suomessa ilmestyvät sanomalehdet ovat broadsheet-kokoisia. 3. Tehtävä onnistuminen on kiinni siitä, että oppilaat ovat riittävän rauhallisia ja hiljaisia kuunnellakseen paperiaan. Tehtävään tarvitaan kaksi sanomalehden sivua. Opettaja voi näyttää luokan edessä esimerkkiä repäisemisestä. Tehtävä kannattaa edetä vaihe kerrallaan yhdessä. Siihen, miltä sanomalehti kuulostaa, ei ole oikeaa vastausta. Keskustelussa voidaankin kannustaa oppilaita miettimään vastaavia ääniä ja kuvaamaan ääniä eri tavoin. Oppilaat voivat laittaa silmät kiinni keskittyäkseen kuunteluun. LISÄTEHTÄVÄ Oikea vastaus: Sormet mustuvat, koska painoväri ei koskaan kuivu sanomalehtipaperilla kokonaan. Se toki asettuu pikkuhiljaa, mutta jos sormet ovat vähänkin kosteat tai rasvaiset, väri tarttuu niihin helposti. Painomuste on suurimmaksi osaksi nokea. Värikuviin ja otsikoihin käytetään painoväriä. Se koostuu keinotekoisesta pigmentistä, vernissasta, öljyistä ja sidosaineista. KOTITEHTÄVÄ Oppilaiden kotitehtävänä on tuoda kotoaan yksi talouspaperirullan hylsy tai kaksi vessapaperirullan hylsyä. Niitä käytetään seuraavana päivänä askarreltavan kaukoputken vahvikkeena. Talouspaperirullan hylsy on paras vaihtoehto. Hylsyn voi korvata rullatulla pahviarkilla.

5 TI Tänään askartelemme sanomalehdestä kaukoputken. 1. Askartelutehtävä: Tee kaukoputki! a) Ota esille paperirullan hylsy. b) Irrota sanomalehdestäsi kaksi arkkia. Aseta ne tarkasti päällekkäin, taita keskeltä kahtia ja vielä kerran kahtia. Tarkista, että kulmat ovat kohdakkain. 3. Katso nyt sanomalehteä kaukoputkellasi. Mitä näet? Jutelkaa luokan kesken. Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. Laita kaukoputki varovasti talteen pulpettiisi. c) Sivele nyt liimaa päällimmäisen sivun päälle. d) Aseta rulla toiseen reunaan ja pyöritä rullaa hiljalleen eteenpäin. Kun rulla on valmis, voit vielä tarkistaa, tarvitaanko jonnekin lisää liimaa. e) Näytä kaukoputkea opettajalle. Hän vahvistaa sen kahdella paperiniitillä ja lisää kaukoputkeesi myös kiinnityslenkin. ASIA KERRALLAAN Sanomalehdessä on tarkka suunnitelma. Ei juttuja ja kuvia voi vain räiskiä joka puolelle ihan miten vaan. Tsirp! Harakatkin sille nauraisivat! Saman aiheen jutut kerätään yhteen omaan osastoonsa. Tunnistat varmasti esimerkiksi urheilusivut. KOTITEHTÄVÄ: Tarkastele kotisi sanoma- ja aikakauslehtiä. Millaisia kuvia ja värejä niissä käytetään? Minkä kokoisia kirjaimia niissä on? Tunnistatko niistä eri osastoja?

6 TI Tänään askartelemme sanomalehdestä kaukoputken. OPETTAJALLE Päivän aikana jokainen oppilas valmistaa itselleen talous- tai wcpaperirullan hylsyn, sanoma-lehtiarkkien ja liiman avulla kaukoputken, jolla voi tarkkailla sanomalehden pintaa ja eri osia. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Jokaisella oppilaalla tulisi olla kotitehtävänä tuotu paperirullan hylsy. Jos näin ei ole, hylsyn voi korvata rullatulla pahviarkilla Wc-paperirullan hylsyjä tarvitaan kaksi, talouspaperirullan hylsyjä yksi Nitoja Lankalenkkejä, joiden toisessa päässä on isohko solmu Yksi per oppilas. Langaksi käy esimerkiksi pakkausnaru tai vahva puuvillalanka Liimaa (Erikeeper tms.) Kyniä 1. Kun oppilaat ovat rullanneet kaukoputkensa, opettaja kiertää luokassa tarkistaen oppilaiden työt ja varmistaen ne paperinitojalla molemmista päistä. Kaukoputken toiseen päähän kiinnitetään myös lankalenkki, josta kaukoputket voi viikon lopuksi laittaa roikkumaan luokan seinälle. Lenkin voi kiinnittää samalla paperiniitillä, jolla kaukoputki vahvistetaan. Keskustelkaa sanomalehdessä käytetyistä kirjaimista, väreistä, kuvista ja teksteistä. Tarkoitus on, että oppilas keskittyy tutkimaan sanomalehden pintaa ja näkee sen kenties eri tavoin kuin aikaisemmin. Mitä värejä kaukoputken läpi näkyy? Miksi osa tekstistä on isommalla kuin toinen? Missä osassa lehteä on erityisen paljon värejä? Voitte käydä lehteä läpi myös osasto kerrallaan. Mistä löytyy osaston nimi? Millaisia osastoja lehdissä on? (Kotimaa, ulkomaat, talous, kulttuuri, urheilu, sarjakuvat ja sää, tv-ja radiosivut) Mitä esimerkiksi urheilusivuilta löytyy? Entä tv-sivuilta? Oppitunnin lopuksi kaukoputket laitetaan talteen seuraavan päivän tehtävää varten. KOTITEHTÄVÄ Seuraavana päivänä oppilailta voi kysellä, miten aikakauslehti ja sanomalehti eroavat toisistaan? Materiaalit? Entä värit? Mitä muuta oppilaat huomasivat?

7 KE Tänään koristelemme kaukoputkea sanomalehden kuvilla. 1. Askartelutehtävä: Koristele kaukoputki! a) Leikkaa sanomalehdestä irti hauskoja ja mielenkiintoisia kuvia. Mistä löysit lehden isoimmat ja värikkäimmät kuvat? Jutelkaa luokan kesken. Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. b) Liimaa kuvia kaukoputkeesi. Paina varovasti, ettei putki painu kasaan. Ei haittaa, vaikka kuvat menevät päällekkäin. Tee juuri sellainen kaukoputki kuin haluat. c) Etsi lehdestä oman nimesi kirjaimet ja liimaa ne putken kylkeen. Tee ensin etunimesi, sitten sukunimesi, jos ehdit. 3. Millaisia kuvia lehdessä oli? Olivatko ne maisemakuvia vai kuvia ihmisistä? Jutelkaa luokan kesken. Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. KUVAAJAA KUVAA JA GRAAFIKKO PIIRTÄÄ Lehdessä työskentelee sekä valokuvaajia että graafikoita. Lehtikuvaajan tehtävä on ottaa lukijoille kuvia oikeista tapahtumista, eli todellisuudesta. Jos jossain on esimerkiksi tulipalo, kuvaaja voidaan lähettää paikalle kuvaamaan paloautoja ja liekkejä. Graafikko taas tekee piirroksen asioista, joita ei voi tai kannata kuvata kameralla. Tällainen kuva voi antaa esimerkiksi lisätietoa. Graafikoita sanotaan myös kuvittajiksi. Tulipalosta kertovaan juttuun graafikko voi piirtää vaikka ilmakuvan siitä, kuinka paloautot ovat asettuneet tulipalon ympärille. Tsirp! Onkohan minut kuvattu vai kuvitettu? KOTITEHTÄVÄ: Vastaa seuraaviin kysymyksiin. 1. Mikä on lempilehtesi? Miksi? Mikä on äitisi, isäsi, siskosi tai veljesi lempilehti? Kirjoita kysymykset muistiin erilliselle paperille tai vihkoon.

8 KE Tänään koristelemme kaukoputkea sanomalehden kuvilla. OPETTAJALLE Päivän aiheena ovat sanomalehtikuvat. Tehtävät sivuavat lehtimainontaa, johon tutustutaan lisää seuraavana päivänä. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Saksia Liimaa (Erikeeper tms.) Millaisia kuvia oppilaat halusivat kaukoputkiinsa laittaa ja miksi? Löytyivätkö kuvat etusivulta, uutissivuilta vai sarjakuvasivuilta? Mistä värikkäimmät ja parhaimmat kuvat löytyivät? Kuinka moni käytti mainoskuvia? 3. Olivatko ne maisemakuvia vai kuvia ihmisistä? Olivatko ne hauskoja vai tylsiä kuvia? Millainen on hieno valokuva? Millaisia kuvia mainoksissa on? KOTITEHTÄVÄ Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti on hyvä säilyttää koulussa. Kysymykset voikin kirjoittaa ylös erilliselle paperille tai vihkoon, johon kotitehtävän voi kotona tehdä.

9 TO Tänään tutustumme uutisten ja mainosten eroihin. 1. Etsi lehdestä: a) Uutinen Liimaa se tai osa siitä tähän: Ovatko väittämät oikein vai väärin? Vastaa sarakkeeseen. a) Jokainen sanomalehdessä oleva uutinen on jonkun ihmisen kirjoittama. Oikein Väärin b) Mainoksia ei huomaa lehdestä. b) Mainos Liimaa se tai osa siitä tähän: c) Uutinen on mahdollisimman tiiviiseen tilaan pakattua tietoa. d) Kaikki, mitä mainoksissa sanotaan, on totta. e) Uutisissa kerrotaan vanhaa tietoa. f) Mainoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, mitä ihmiset ostavat. LISÄTEHTÄVÄ: Etsi lehdestä sarjakuva. Liima se tai osa siitä tähän: KOTITEHTÄVÄ: Valitse kotoasi yksi aikakaustai sanomalehti. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Mikä on lempisarjakuvasi? Kuka siinä seikkailee? 1) Mikä lehti se on? 2) Laske mainokset. Montako mainosta löysit? 3) Mitä siinä eniten mainostetaan? Kirjoita kysymykset muistiin erilliselle paperille tai vihkoon.

10 TO Tänään tutustumme uutisten ja mainosten eroihin. OPETTAJALLE Päivän aiheena on mediakriittisyys. Oppilaat tutustuvat uutisten ja mainonnan eroihin. Oppilaille voi jakaa viikolla valmistetut kaukoputket, joilla tarkastella lehtiä. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Saksia Liimaa (Erikeeper tms.) 1. Luokassa voidaan keskustella siitä, mistä uutisen tai mainokset helposti löytää. Tavoitteena on, että nostamalla uutisen ja mainoksen samaan tilaan ja vierekkäin oppilaiden on helpompi vertailla niitä. a) OIKEIN. Sanomalehteen kirjoittavaa ihmisistä kutsutaan toimittajaksi. b) VÄÄRIN. Useimmat mainokset ovat värikkäitä nimenomaan ihmisten huomion saadakseen. Ihmisen silmä huomaa erityisesti keltaisen ja punaisen yhdistelmän, siksi sitä käytetään esimerkiksi liikenteessä. Tarkastelkaa mainosten värejä. Voitte keskustella luokassa myös mainosten kuvista. Mitä ne esittävät? Millaisia ne ovat? c) OIKEIN. Uutinen on sanomalehden perusjuttutyyppi. Siinä aihe esitellään mahdollisimman tiivistetysti ja asiallisesti. d) VÄÄRIN Voitte keskustella luokassa mainosten sanavalinnoista. Millaisia ne ovat? Minkälaisia sanoja mainosten yhteydessä käytetään? e) VÄÄRIN. Uutisissa pyritään nimenomaan kertomaan uutta tietoa. Tärkeimmät asiat kerrotaan jutun alussa. Mitä pidemmälle teksti etenee, sitä vähempiarvoista tieto on. KOTITEHTÄVÄ Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti olisi hyvä säilyttää koulussa. Kysymykset voikin kirjoittaa ylös erilliselle paperille tai vihkoon, johon kotitehtävän voi tehdä. f) OIKEIN Mainoksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten ostokäyttäytymiseen. Keskustelkaa luokassa: Miksi mainoksia tehdään? Minkälaisia sanoja mainosten yhteydessä käytetään (korostaminen, liioittelu)? Mitä tietoa mainoksesta saa?

11 PE Tänään kiikaroimme toimittaja Simo Siipeä sen lennellessä ympäri luokkaa. 1. Leikkiä: Mitä Simo Siipi kysyy haastatteluissa? a) Leikkaa sanomalehdestä kaksi kuvaa ihmisistä. b) Kun opettaja antaa luvan, kiinnitä kuvia sinitarralla eri puolille luokkahuonetta. c) Istu paikallesi. Ota aikaisemmin viikolla tekemäsi hieno kaukoputki esiin. d) Jokainen saa vuorollaan lennättää toimittaja Simo Siipeä yhden kuvan luokse. Muut seuraavat linnun lentoa kaukoputkillaan. e) Kun lintu on laskeutunut, voit ehdottaa sille kysymystä: Mitä Simo Siipi voisi ihmiseltä kysyä? Mitä itse haluaisit kysyä? LISÄTEHTÄVÄ: Vastaa Simo Siiven kysymykseen. Kuvittele, että olet kuvan esittämä henkilö.

12 PE Tänään kiikaroimme toimittaja Simo Siipeä sen lennellessä ympäri luokkaa. OPETTAJALLE Sanomalehtiviikon viimeisenä päivänä oppilaat pääsevät leikkimään toimittajaa, kun tehtäväpaketista tuttu toimittaja Simo Siipi lennätetään haastattelusta toiseen. Haastateltavat leikataan lehden kuvista ja kiinnitetaan luokkaluoneen pinnoille sinitarralla. Jokainen saa vuorollaan kuljettaa linnun yhden haastateltavan luo muiden seuratessa lintua kaukoputkillaan. Kun lintu on pysähtynyt jonkun henkilön luo, oppilaat voivat ehdottaa tälle esitettävää kysymystä. Simo Siipeä lennättävä oppilas esittää toimittajaa. Toimittaja Simo Siiven kuva on leikattavissa tällä sivulla. Lintu on valmistettava ennen oppitunnin alkua: Liimaa paperin taustalle pahvi, ja leikkaa vahvennettu lintu irti reunoja pitkin. Kontaktimuovilla päällystäminen lisää linnun kestävyyttä. Tarvitaan: Simo Siiven askarteluun: tuloste Simo Siivestä, liimaa, pala pahvia, joka kiinnitetään kuvan taakse vahvikkeeksi. Linnun suojaksi voi laittaa kontaktimuovia Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Saksia Palanen sinitarraa jokaiselle oppilaalle kuvien kiinnitykseen seinille Aikaisemmin viikolla valmistetut kaukoputket