Alatyöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alatyöryhmän raportti"

Transkriptio

1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005 Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti

2 Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005

3 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005

4 PTS Tietoverkkopooli 4/ Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti 1. Johdanto Lyhenteet NGN-konsepti standardoinnissa Standardointiorganisaatiot ITU-T ja NGN Focus Group ETSI ja TISPAN NGN Projekti IETF GPP Muut foorumit NGN-standardointikohteet ITU-T NGN FG ETSI NGN Projekti IETF GPP Tilanne NGN-standardoinnissa ITU-T NGN FG ETSI NGN Projekti IETF GPP NGN-standardoinnin ratkaisua vaativat asiat Varautumisen kannalta erityisen tärkeät standardointikohteet Siirron varmistaminen Etuoikeutetut yhteydet Tietoturva SLA/QoS Numerointi ja osoitteistus Sanomanvälityspalvelut...26

5 PTS Tietoverkkopooli 4/ Johdanto Tässä raportissa käsitellään NGN (Next Generation Network) -standardointia aluksi yleisesti ja sen jälkeen esitellään muutamien varautumisen kannalta tärkeiksi arvioitujen alueiden standardointitilannetta tarkemmin. NGN-standardointi on maailmanlaajuista, ja sen vuoksi raportissa käsitellään eurooppalaisen standardoinnin lisäksi globaaleja standardointiorganisaatioita ja foorumeita. Lähtökohtana on se, että kansallisessa ja EU-tasoisessa varautumisessa joudutaan monilta osin viittaamaan globaalien organisaatioiden laatimiin standardeihin tai spesifikaatioihin. Standardien merkitystä korostaa myös EU:ssa käytössä oleva new approach-menettely, jonka mukaan direktiivien tulee sisältää vain olennaiset vaatimukset, ja teknisten yksityiskohtien osalta viitataan standardeihin. Raportin on laatinut NGN-projektin standardointialatyöryhmä, johon ovat kuuluneet: Timo Leppinen pj. Viestintävirasto Ari-Pekka Kanerva VTT Arvo Kukko TeliaSonera Finland Oyj Pekka Perätalo Eunet Finland

6 PTS Tietoverkkopooli 4/ Lyhenteet 3GPP API ARIB ATIS ATM CCSA DNS DSL EDGE EMC emlpp EN ENUM EPTS ES ETS ETSI FDD GPRS GSM ICT IEPREP IEPS IETF IMS IP IPR IPSEC ISDN ISUP ITU ITU-T ITU-R ITU-D MBMS MCC MMS MPLS NGN OCG QoS PKI PSTN RFC Third Generation Partnership Project Application Programming Interface Association of Radio Industries and Businesses (Japani) Alliance for Telecommunications Industry Solutions (USA) Asynchronous Transfer Mode China Communications Standards Association Domain Name Service Digital Subscriber Line Enhanced Data rates for GSM Evolution Electromagnetic Compatibility enhanced Multi-Level Precedence and Pre-emption European Norm E.164 Number Mapping Emergency Priority Telecommunications Service ETSI Standard Emergency Telecommunications European Telecommunications Standards Institute Frequency Division Duplex General Packet Radio Service Global System for Mobile Communications Information and Communications Technologies Internet Emergency Preparedness International Emergency Preference Scheme Internet Engineering Task Force IP Multimedia Subsystem Internet Protocol Intellectual Property Rights IP Security Integrated Services Digital Network ISDN User Part International Telecommunication Union ITU Standardisation Sector ITU - Radiocommunication Sector ITU - Development Sector Multimedia Broadcast/Multicast Service (MBMS) Mobile Competence Centre (ETSI) Multimedia Messaging Service Multi Protocol Label Switching Next Generation Network Operational Coordination Group (ETSI) Quality of Service Public Key Infrastructure Public Services Telephone Network Request for Comments (IETF)

7 PTS Tietoverkkopooli 4/ RSVP SDH SG SIP SLA SMS TDD TDR TISPAN TOS TS TTA TTC UMTS UTRA WLAN VOD WG Resource Reservation Protocol Synchronous Digital Hierarchy Study Group (ITU) Session Initiation Protocol Service Level Agreement Short Message Service Time Division Duplex Telecommunications Disaster Relief Telecommunications and Internet Converged Services and Protocols for Advanced Networking (ETSI) Type of Service Technical Specification (ETSI) Telecommunications Technology Association (Korea) The Telecommunication Technology Committee (Japani) Universal Mobile Telecommunications System UMTS Terrestrial Radio Access Wireless Local Area Network Video On Demand Working Group (ITU, ETSI, IETF)

8 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-konsepti standardoinnissa NGN määritellään ITU-T:ssa pakettipohjaiseksi verkoksi, joka hyödyntää useita laajakaistaisia palvelun laadun takaavia siirtoteknologioita ja jossa palveluihin liittyvät toiminnot ovat riippumattomia siirtoon liittyvistä toiminnoista. Muita NGN:n ominaispiirteitä ovat: erilliset ohjaustoiminnot siirtoyhteystasolla, puhelu/istuntotasolla sekä sovellus/- palvelutasolla laaja palvelu-, sovellus- ja toimintojoukon tuki yleiskäyttöisten palveluiden rakenneosien avulla yhteistoiminta perinteisten televerkkojen kanssa avointen liitäntöjen kautta rajoittamaton pääsy eri palveluntarjoajien palveluihin useita osoitteitusmenettelyjä, joista IP-väylöityksessä tarvittavat IP-osoitteet voidaan johtaa käyttäjälle samat ja yhdenmukaiset palvelut (kiinteän ja mobiilin konvergenssi) tuki kaikille regulatiivisille vaatimuksille, mm. hätäpuhelu ja tietoturva/tietosuoja.

9 PTS Tietoverkkopooli 4/ Standardointiorganisaatiot NGN:aa ja sen rakenneosia standardoidaan perinteisissä standardointiorganisaatioissa ITU-T:ssa ja ETSIssä sekä lukuisissa foorumeissa. ITU-T:ssa ja ETSIssä on perustettu NGN-standardointiin erityiset projektit. Näiden ITU- T:n ja ETSIn NGN-hankkeiden voi katsoa olevan eräänlaista systeemi-integrointia eli carrier-grade -tasoisen verkon standardoimista foorumeiden ja kyseisten organisaatioiden muiden työryhmien standardoimien rakenneosien pohjalta. Vastaavalla tavalla systeemi-integraattorina voidaan katsoa toimivan myös 3GPP:n, joka standardoi kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoja hyödyntäen mm. IETF:n laatimia standardeja. Foorumit on yleensä perustettu edistämään tiettyä teknologiaa eli niiden voi katsoa standardoivan NGN-rakenneosia (IETF - IP-tekniikka, DSL Forum - nopea tiedonsiirto tilaajajohdolla, TMF-verkonhallinta jne). Vaikka IETF:n työ onkin eräänlaista rakenneosien standardointia, sen tuottamat dokumentit muodostavat merkittävän pohjan kaikille NGN-standardointihankkeille. Jatkossa esitellään tarkemmin edellä NGN-standardoinnin kannalta tärkeimmiksi arvioidut ITU-T, ETSI, 3GPP ja IETF. Muut NGN-standardoinnin kannalta olennaiset foorumit luetellaan ja lisäksi kunkin kohdalla todetaan, onko sen toiminta erityisesti varautumisen kannalta olennaista. Pääosa NGN-projektien standardoinnista kohdistuu verkkotasolle, sen päällä toimiviin palvelu- ja sovellusalustoihin ja itse palveluihin ja sovelluksiin. Perinteisissä standardointiorganisaatioissa ja eräissä foorumeissa jatkuu tietysti edelleen ns. perinteisten asioiden standardointi (kaapelit, siirtojärjestelmät, EMC-asiat, sähkönsyöttö jne.). Vaikka ne eivät pääsääntöisesti olekaan mukana NGN-projektien työkohteina on selvää, että kehitys myös niillä aloilla tulee ottaa huomioon. Kyseiset teknologiat muodostavat perustan sekä nykyisille että tuleville verkoille. 4.1 ITU-T ja NGN Focus Group ITU-T International Telecommunication Union (ITU) on YK:n erityisjärjestö, jonka toiminnassa ovat hallintojen lisäksi mukana myös yksityisen sektorin yritykset ja organisaatiot merkittävällä panostuksella. Sveitsissä (Geneve) toimiva ITU jakaantuu kolmeen sektoriin: Radiocommunication (ITU-R), Telecommunication Standardization (ITU-T) ja Telecommunication Development (ITU-D).

10 PTS Tietoverkkopooli 4/ Tekninen työ tehdään tutkimusryhmissä ja työn tulokset dokumentoidaan pääasiassa suosituksina (Recommendation). NGN-standardoinnin kannalta olennaisin sektori on standardointisektori ITU-T, joskin myös radiotaajuuksista päättävällä radiosektorilla (ITU-R) ja kehitysmaiden teleasioihin keskittyvällä kehityssektorilla (ITU-D) on oma vaikutuksensa NGN-kehitykseen NGN Focus Group ITU-T perusti keväällä 2004 erityisryhmän (NGN Focus Group) edistämään NGN-standardointia. Ryhmä toimii erillään tutkimusryhmistä tavoitteenaan saada tuloksia nopeasti. Ryhmään on siirretty osa tutkimusryhmissä (mm. SG13 ja SG11) tehdystä NGN-standardoinnista. Syksyn 2004 WTSA-kokous teki päätöksen ITU-T:n uudesta organisaatiosta. Tutkimusryhmä SG13 nimettiin NGN-tutkimusryhmäksi, joka koordinoi koko NGN-standardointia ITU-T:ssa. Yhteistyö erityisesti tutkimusryhmien SG11 (merkinanto) ja SG19 (matkaviestinjärjestelmät) välillä todettiin NGN-alueella tärkeäksi. NGN Focus Group toimii tutkimusryhmän SG13 alaisuudessa, ja SG13 päättää, miten Focus Groupin ja tutkimusryhmien työnjako jatkossa hoidetaan. 4.2 ETSI ja TISPAN NGN Projekti ETSI European Telecommunications Standards Institute (ETSI) on riippumaton voittoa tuottamaton organisaatio, jonka missiona on tuottaa televiestinnän standardeja sekä tämän päivän että tulevaisuuden tarpeisiin. Ranskassa (Sophia Antipolis) toimiva ETSI on virallisesti vastuussa ICT (Information and Communication Technologies) -alueen standardoinnista Euroopassa. ETSIssä on yli 600 jäsenorganisaatiota 56 maasta sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta. ETSIn tekninen työ tehdään teknisissä komiteoissa ja projekteissa. Tulokset dokumentoidaan mm. spesifikaatioina (TS), ETSIn standardeina (ES) tai EN-standardeina TISPAN NGN Projekti TISPAN on ETSIn tekninen komitea, jonka vastuualueeseen kuuluvat kiinteät verkot ja erityisesti siirtyminen piirikytkentäisestä verkosta pakettikytkentäiseen verkkoon. TISPAN käsittelee NGN-aihealueita laajasti, mm. palveluita, arkkitehtuuria, merkinantoa, palvelun laatua, tietoturvaa ja mobiliteettia kiinteissä verkoissa. TISPANin sisällä NGN-asiat on organisoitu projektin muotoon. NGN projektilla on liitäntöjä useiden TISPANin työryhmien työhön, ja sen toiminnasta vastaa nimetty projektipäällikkö.

11 PTS Tietoverkkopooli 4/ IETF Internet Engineering Task Force (IETF) on kaikille henkilöille avoin foorumi, joka edistää internetin kehitystä. Liittyminen tapahtuu yksinkertaisesti ilmoittautumalla jollekin IETF:n lukuisista postituslistoista. Tekninen työ tehdään työryhmissä, jotka on organisoitu aiheen mukaan alueisiin. Pääosa työstä tehdään sähköpostien välityksellä, mutta IETF pitää myös kokouksen kolme kertaa vuodessa. Työ dokumentoidaan pääasiassa RFC (Request for Comments)-spesifikaatioina. IETF:n työ liittyy IP-protokollaan ja sen päällä toimiviin sovellusprotokolliin. Erityistä NGN-työtä IETF:ssa ei ole, mutta toisaalta lähes kaikkien valmiiden ja tekeillä olevien RFCdokumenttien voi katsoa liittyvän olennaisiin NGN-toteutusten rakenneosiin GPP Third Generation Partnership Project (3GPP) on joulukuussa 1998 useiden telekommunikaatioalan standardointiorganisaatioiden välillä allekirjoitettu yhteistyösopimus. 3GPP:n yhteisölliset jäsenet ovat ARIB, CCSA, ETSI, ATIS, TTA, ja TTC. Näiden lisäksi 3GPP:llä on yritysjäseniä (Market Representation Partners) ja tarkkailijajäseniä. Lisäksi projektin toimintaa tehostamaan on perustettu Mobile Competence Centre (MCC), joka toimii ETSI:n päämajassa Ranskan Sophia Antipoliksessa. MCC:n tehtävä on seurata kehitystä ja pitää 3GPP:n työ "ajan hermolla". 3GPP pyrkii tuottamaan maailmanlaajuisesti hyödynnettäviä teknisiä spesifikaatioita ja raportteja kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmälle, joka perustuu GSM-runkoverkkojen evoluutioon ja niiden hyödyntämiin radiotekniikoihin (eli UTRA sekä FDD että TDD-moodissa). Lisäksi (ja tästä johtuen) 3GPP:n tehtäviin kuuluu GSM-verkon spesifikaatioiden ylläpito ja kehittäminen, mm. GPRS ja EDGE. 4.5 Muut foorumit Tietotekniikan ja sähköisen viestinnän alueen (ICT) foorumeita arvioidaan lähteestä riippuen olevan Suuri osa foorumeista keskittyy edustamiensa teknologioiden edistämiseen jakamalla tietoa, järjestämällä seminaareja jne. Vain osa foorumeista laatii spesifikaatioita. Liitteen 1 luetteloon on koottu foorumeita, jotka ainakin jossain määrin laativat spesifikaatioita ja joilla on merkitystä NGN:n teknisen standardoinnin alueella. Foorumin kohdalle on erikseen merkitty sen päätoiminta-alue niissä tapauksissa, kun kyseisellä alueella nähdään olevan erityinen merkitys varautumisen kannalta.

12 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-standardointikohteet 5.1 ITU-T NGN FG ITU-T:n NGN Focus Groupilla on seuraavat työkohteet: General framework models for the NGN Functional architecture models for the NGN End-to-end Quality of Service (QoS) Service platforms (APIs) Network management Security Generalized mobility Network control architecture(s) and protocols Service capabilities and Service Architecture Interoperability of Services and Network in NGN Numbering, naming and addressing Routing Protocols 5.2 ETSI NGN Projekti ETSIn NGN-projektilla on tavoitteena tuottaa vuoden 2005 puoliväliin mennessä Release 1-spesifikaatiot, jotka mahdollistavat seuraavat palvelut: Real time conversational services (Voice, Videotelephony) Messaging (Instant Messaging, MMS) Content delivery (VOD, Video Streaming, TV-Channel distribution) Scenarios enabling legacy PSTN/ISDN migration towards NGN Reaaliaikaisten puhepalveluiden (istuntojen ohjaus SIPilla) osalta verkkoarkkitehtuurin pohjana on 3G/UMTS IMS-alijärjestelmä. Release 1 osalta painopiste on ADSL-liitännän tuki. 5.3 IETF IETF:n kaikkien standardointikohteiden voidaan katsoa liittyvän NGN:ään, koska IPprotokolla ja siihen liittyvät muut protokollat muodostavat NGN:n perustan. IETF:n standardointitoiminta kattaa IP-tekniikan hyvin laajasti, mutta ehkä tärkeimpinä edelleen käynnissä olevista työkohteista voidaan luetella seuraavat: presence- ja pikaviestipalvelu IPv6 mobiliteetti (IPv4 ja IPv6)

13 PTS Tietoverkkopooli 4/ MPLS tietoturva (mm. IPSEC, PKI infrastruktuuri) SIP 5.4 3GPP 3GPP:n työ on jaettu viiteen päätyöryhmään, joilla kullakin on omat alatyöryhmänsä. Nämä päätyöryhmät on muodostettu mobiiliverkon eri osakokonaisuuksien mukaan; runkoverkko, GSM-radioverkot, 3G-radioverkot, palvelut & järjestelmät sekä päätelaitteet. Koska nämä alatyöryhmät edustavat kukin mobiiliverkon toiminnan kannalta tärkeää osaaluetta voi jokaisen niistä katsoa myös liittyvän jollain tavoin NGN:ään. Erityisesti kuitenkin voitaneen tuoda esille Palvelut ja järjestelmät -työryhmän alatyöryhmä WG3 (Security), jonka harteilla on järjestelmän ja sen palveluiden turvaaminen.

14 PTS Tietoverkkopooli 4/ Tilanne NGN-standardoinnissa 6.1 ITU-T NGN FG ITU-T NGN Focus Groupin ensimmäinen kokous pidettiin Kokouksessa sovittiin seuraava työryhmäjaosta: WG WG 1 WG 2 WG 3 WG 4 WG 5 WG 6 WG7 Area SR (Service Requirements) Group FAM (Functional Architecture and Mobility) Group QoS Group CSC (Control and Signalling Capability) Group SeC (Security Capability) Group Evol (Evolution) Group FPBN (Future Packet-based Bearer Network) Group Toinen kokous oli Pääpaino kokouksessa oli määritellä NGN Release 1 sisältö. Lopputuloksena päädyttiin seuraavaan alustavaan luetteloon sisällön määrittelemiseksi: NGN Core Network NGN Interfaces Customer Premises Access Core Networks Other MM N/W (IMS) IP Data N/W TE Customer Network BB Access Network NGN Core Other G/W NGN SCT Access Network PSTN / ISDN Either one (not both) of links may be provided Session Control Interface (Signalling) Kuva 1 - NGN Interfaces

15 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN and 3GPP IMS Mobility PSTN/ISDN Emulation PSTN/ISDN Simulation Multi-media Services Data Services Interconnection Access Networks Customer networks NGN end user equipment Application Support Security Kolmas kokous pidettiin syyskuussa Kokouksessa oli muun muassa tarkoitus laatia luettelo spesifikaatioista, jotka määrittelevät NGN Release ETSI NGN Projekti TISPANin NGN-projekti on alkuvaiheissaan. Tärkeimpinä tuloksina tähän mennessä voidaan pitää TISPANin ja 3GPP:n yhteistä näkemystä niiden suhteesta NGN-standardoinnissa. 3GPP - ETSI TISPAN workshop pidettiin Workshopissa oli tarkoitus määritellä yhteistyösuhteet ja keskustella yhteisistä aktiviteeteista IP Multimedia CN Subsystem aiheesta (IMS) kolmannen sukupolven matkaviestinstandardoinnin ja seuraavan sukupolven kiinteiden verkkojen standardien tekijöiden välillä. Workshopin yhtenä päämääränä oli tarkastella korkean tason vaatimuksia xdsl -liitännän sovittamiseksi IMS-palvelumahdollisuuksiin. Workshopin tuloksia: tarvitaan IETF:n suorittamaa lisätyötä, jotta IMS vastaa NGN vaatimuksia TISPAN ottaa 3GPP rel 6:n pohjaksi työlleen määritelläkseen tarvittavat laajennukset. Suurin osa IMS:ään tarvittavista muutoksista odotetaan sisällytettävän osaksi 3GPP rel 7:ää, vaikkakin pieniä muutoksia on jo tehty rel 6:ssa. 3GPP ei määrittele NGN:ää, mutta se työskentelee TISPANin kanssa saavuttaakseen yhteisen näkemyksen mahdollistaakseen IMS:n NGN-alustana kiinteän verkon ja 3G mobiiliverkkojen palvelun laatuluokat ovat erilaiset ja yhteensopimattomat/ristiriitaiset 3GPP kehittää ja ylläpitää IMS-ydinspesifikaatioita TISPAN kehittää itsenäisen spesifikaatiosetin, jota ei lasketa IMS spesifikaation ytimeen.

16 PTS Tietoverkkopooli 4/ IETF Kohdassa 3.3 lueteltujen työkohteiden osalta tämän hetken tilannetta voidaan arvioida seuraavasti: presence- ja pikaviestipalvelu - työ tehty (spesifikaatiot vähintään I-D-tasolla) IPv6 - pääosa työstä tehty mobiliteetti (IPv4 ja IPv6) - IPv4 - työ tehty, - IPv6 - pääosa työstä tehty MPLS - pääosa työstä tehty tietoturva (mm. IPSEC, PKI infrastruktuuri) - IPSEC - työ tehty - PKI - pääosa työstä tehty SIP - pääosa työstä tehty, mutta lisää ominaisuuksia sisältäviä I-D:tä tulee jatkuvasti 6.4 3GPP 3GPP:n standardoima IMS muodostaa perustan NGN-standardoinnille. Tästä syystä ETSIn TISPANin ja 3GPP:n yhteistyö on tärkeää NGN-standardoinnissa. Yksi olennainen tapahtuma yhteistyön kannalta oli yhteinen workshop, jonka tuloksia esiteltiin tarkemmin kohdassa 6.2.

17 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-standardoinnin ratkaisua vaativat asiat NGN-standardointi kattaa hyvin suuren joukon asioita, joille kaikille tulee löytää ratkaisu jossain vaiheessa. Eri organisaatioiden standardointitilanteen tarkastelu osoittaa, että on kuitenkin muutamia erityisen kriittisiä asioita, joihin standardoinnissa tulee löytää ratkaisu ennen kuin teleyritykset ovat valmiita lähtemään laajamittaisiin NGN-toteutuksiin. Tällaisia kriittisiä asioita ovat: arkkitehtuuri - mitä erilaisia solmupisteitä verkossa tulee olemaan, mitkä eri operaattoreiden/palveluntarjoajien solmut liittyvät toisiinsa, mitä rajapintaa ja mitä protokollia käytetään, keskitetäänkö yhteenliittäminen yhteen/pariin paikkaan vai hajautetaanko se useisiin pisteisiin palvelut - nykyisten PSTN/ISDN-palveluiden toteutus NGN-verkoissa siten, että käyttäjä kokee palvelut entisenlaisina - uusien NGN-palveluiden toteutus käyttäjäystävällisesti siten, että niiden käyttö sekä kiinteiltä että mobiileilta päätelaitteilta on yksinkertaista ja mahdollisimman yhdenmukaista QoS - ITU-T:n ja 3GPP:n määrittelemien toisistaan poikkeavien laatuluokkien yhteistoiminta/sovittaminen - päästä-päähän QoS laatuluokkien signalointi verkon solmujen välillä ja haluttujen QoS -luokkien toteutus eri siirtokerroksilla tietoturva - sekä operaattoreiden sisäisissä verkoissa että operaattoreiden yhteenliittämisessä riittävä tietoturvataso (eli miten autentikoinnilla, salauksella ym. keinoilla varmistetaan vähintään vastaava luottamustaso kuin nykyisissä PSTN/ISDNverkoissa sekä tietoturvan että tietosuojan osalta) viranomaisvaatimukset - etuoikeusluokkien, hätäpuheluiden ohjauksen ja paikannuksen, telekuuntelun, televalvonnan ja muiden vastaavien viranomaistarpeiden toteuttaminen vaatimuksia vastaavalla tavalla IPR/patentit - kaikkien NGN-alueen standardien osalta tulee olla voimassa mm. ITUn ja ET- SIn patenttipolitiikan mukaiset periaatteet, eli kaikilla toimijoilla tulee olla saatavissa oikeudet standardien mukaisiin toteutuksiin liittyviin IPR:iin/patentteihin kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin.

18 PTS Tietoverkkopooli 4/ Varautumisen kannalta erityisen tärkeät standardointikohteet 8.1 Siirron varmistaminen ITU-T:n laatimista suosituksista löytyy vaatimuksia transportverkkojen teknologioiden varmistamiselle. Suosituksissa määritellään mm. mahdolliset varmistus-/kahdennusmenetelmät (esim. 1+1, n+1, n+m). Teknologiakohtaisia siirron varmistamiseen liittyviä vaatimuksia löytyy seuraavista valmiina tai tekeillä olevista suosituksista: SDH - G.784 Synchronous digital hierarchy (SDH) management ATM - I.630 ATM protection switching MPLS - Y.1720 Protection switching for MPLS networks Ethernet - Y.17ethps Ethernet Protections Switching 8.2 Etuoikeutetut yhteydet Kansallinen verkko Kansallisesti etuoikeustoiminto on määritelty standardissa SFS5774 Yleisen puhelinverkon keskukset. Toiminteet. Etuoikeutettu liittymä ja suunta. Viestintämarkkinalain 91 mukaan etuoikeustoiminto koskee ainoastaan kiinteän puhelinverkon liittymää Kansainvälinen verkko ITU-T ITU-T:ssa on määritelty kansainväliseen puhelinverkkoon (PSTN/ISDN) etuoikeustoiminto suosituksessa E.106 International Emergency Preference Scheme (IEPS) for disaster relief operations. Suositus on palvelumäärittely, jonka pohjalta kansainvälisen liitännän merkinantostandardit (mm. ISUP) on päivitetty palvelun tukemiseksi. Palvelun käyttöönotto maiden välillä edellyttää kahdenvälisiä sopimuksia. Käyttöönotto edellyttää mm. sen selvittämistä, miten kansainvälisen yhteyden etuoikeus liittyy kansalliseen etuoikeusluokitukseen, ja edellyttääkö käyttöönotto kansallisten merkinantostandardien muuttamista. Vastaava palvelumäärittely multimediaverkoissa (=IP-verkoissa) oli pitkään tekeillä suosituksena F.706, mutta työ sen osalta on lopetettu. Sen sijaan tutkimusryhmässä SG16 ollaan laatimassa kahta muuta suositusta, jotka tulevat sisältämään myös osia tekeillä olleen suosituksen F.706 sisällöstä. Suositukset ovat: TDR Requirements - TDR (Telecommunications Disaster Relief) aspects of multimedia applications and services, i.e., the use of multimedia capabilities of the interna-

19 PTS Tietoverkkopooli 4/ tional public telecommunication services and evolving networks by authorities for disaster relief operations. TDR System Framework - how network, service, and operational capabilities can be used to allow TDR communications originating from authorized users to have preferential access to network resources ETSI ETSI on päivittänyt omat ISUP-standardinsa tukemaan PSTN/ISDN-verkon IEPSpalvelua. ETSIssä on laadittu dokumentti EG Services Protocols and Advanced Networks (TISPAN); Definition of requirements on the functional architecture for supporting Emergency and Priority user services, jossa käsitellään vaatimustasolla hätäpuhelun ja etuoikeustoiminnon toteutusta. Dokumentti kattaa sekä piirikytkentäiset että pakettikytkentäiset verkot. Dokumentti käsittelee sekä hätäpuhelua (112), ETS (emergency telecommunications) - asioita (lähinnä viranomaisten etuoikeutetut yhteydet) että TDR (telecommunications disaster relief) -asioita (joita on mm. uusien tietoliikenneyhteyksien nopea rakentaminen hävinneiden tilalle). ETSIssä on laadittu kaksi dokumenttia, jotka koskevat etuoikeustoiminnon (EPTS = Emergency Priority Telecommunications Service) toteutusta NGN-verkoissa. Dokumentit ovat: TR Telecommunications and Internet Protocol Harmonization Over Networks (TIPHON) Release 4; Emergency Priority Telecommunications Service (EPTS); Part 1: Requirements analysis, ja TS Telecommunications and Internet Protocol Harmonization Over Networks (TIPHON) Release 5; Emergency Priority Telecommunications Service (EPTS); Part 2: System description for EPTS in TIPHON networks TR sisältää vaatimukset EPTS-toteutukselle ja TS sisältää vaatimusten pohjalta laaditun yleistason järjestelmäkuvauksen IETF IETF:ssä työryhmä IEPREP (Internet Emergency Preparedness) tutkii mm. sitä, miten VoIP-ympäristöstä lähtevien puheluiden tapauksessa voidaan siirtää tieto etuoikeusluokituksesta PSTN-yhdyskäytäviin. Toistaiseksi ryhmä on saanut valmiiksi neljä RFC-dokumenttia: RFC 3847 Requirements for Resource Priority Mechanisms for the Session Initiation Protocol (SIP) RFC 3523 Internet Emergency Preparedness (IEPREP)Telephony Topology Terminology

20 PTS Tietoverkkopooli 4/ RFC 3690 IP Telephony Requirements for Emergency Telecommunication Service RFC 3689 General Requirements for Emergency Telecommunication Service GPP 3GPP:ssa on laadittu mm. spesifikaatio TS rd Generation Partnership Project; Technical Specification Group Services and System Aspects; enhanced Multi-Level Precedence and Pre-emption service (emlpp) - Stage 1, jossa määritellään monitasoinen etuoikeuspalvelu 3G-verkkoihin. 8.3 Tietoturva ITU-T SG17 ITU-T:ssa tutkimusryhmä SG 17 on määritelty tietoturva-alueen johtavaksi tutkimusryhmäksi (lead study group), mikä tarkoittaa sitä, että se koordinoi kaikkien tutkimusryhmien tietoturva-alueen työtä. Koordinointi alueella on tarpeellista, koska tietoturvan standardointi on hajaantunut eri tutkimusryhmiin ja tapahtuu yleensä osana kunkin teknologian muuta standardointia. ITU-T on julkaissut joulukuussa 2003 tietoturvakäsikirjan "Security in telecommunications and information technology - An overview of issues and the deployment of existing ITU-T Recommendations for secure telecommunications." Se sisältää mm. luettelon ITU-T:n tietoturvaan liittyvistä suosituksista ETSI OCG Security ja TISPAN ETSIn tietoturva-alueen koordinointiryhmä OCG SEC perustettiin keväällä Ryhmän työ on pelkästään koordinointia, ja varsinaiset tietoturvastandardit laaditaan teknisissä komiteoissa ja projekteissa osana kunkin teknologian muuta standardointia. Yleisiä tietoturvaasioita sisältävät spesifikaatiot ja standardit hyväksytetään teknisessä komiteassa TISPAN. TISPANin tietoturvaryhmä WG7 on laatimassa spesifikaatiota NGN Security Requirements and Architecture. Siinä määritellään eri toimijoiden tarpeet tietoturvalle seuraavasti: Security is a critical factor for the success of NGN and therefore must be addressed in the business plan for NGN. The different stakeholders have different security needs: Customers/Subscribers need confidence in services relying on TISPAN specifications, e.g. correct billing. In addition Customers/Subscribers demand availability of services, fair competition and privacy protection.

21 PTS Tietoverkkopooli 4/ Network Operators/Service Providers/Access Providers themselves need security to safeguard their operation and business interests, to meet their obligations to the customers and the public. The Authorities demand security by Directives and Legislation in order to ensure availability of services. Muita WG7:ssa työn alla olevia tietoturvaspesifikaatioita ovat: DEG/TISPAN tech Security analysis of IPv6 application in telecommunications standards DTR/TISPAN TIPHON_R5 OSP Security DEG/TISPAN tech Guide to the application of countermeasures in service capabilities DEG/TISPAN tech Method and application of common criteria. RTS/TISPAN tech Methods and Protocols for Security Part 1: Threat Analysis RTS/TISPAN tech Methods and Protocols for Security Part 2: Counter Measures DTS/TISPAN tech Provision of Protection Profiles for TIPHON (TS ) DES/TISPAN tech Method and proforma for defining Protection Profiles; DES/TISPAN tech Method and proforma for defining Security Targets IETF Security Area IETF:n tietoturva-alueella on toiminnassa seuraavat 21 työryhmää: enroll idwg inch ipsec ipseckey ipsp kink krbwg ltans mobike msec openpgp pki4ipsec pkix Credential and Provisioning Intrusion Detection Exchange Format Extended Incident Handling IP Security Protocol IPSEC KEYing information resource record IP Security Policy Kerberized Internet Negotiation of Keys Kerberos WG Long-Term Archive and Notary Services IKEv2 Mobility and Multihoming Multicast Security An Open Specification for Pretty Good Privacy Profiling Use of PKI in IPSEC Public-Key Infrastructure (X.509)

22 PTS Tietoverkkopooli 4/ sacred sasl secsh smime stime syslog tls Securely Available Credentials Simple Authentication and Security Layer Secure Shell S/MIME Mail Security Secure Network Time Protocol Security Issues in Network Event Logging Transport Layer Security Kunkin työryhmän laatimat I-D:t ja RFC:t on lueteltu kyseisen ryhmän www-sivulla (linkki edeltävässä luettelossa) GPP Suuri osa 3GPP:n alatyöryhmän "SA WG3 security" tuottamista spesifikaatioista liittyy GSM ja UMTS -verkkojen käyttämiin salausalgoritmeihin ja televalvontaan (lawful interception). Muista mielenkiintoisista spesifikaatioista voitaneen mainita ainakin seuraavat: 3G security; Security threats and requirements Security Aspects 3G security; Security architecture Security Objectives and Principles 3G security; Wireless Local Area Network (WLAN) interwork- 3G Security; Security of Multimedia Broadcast/Multicast Service Guide to 3G security TS TS TS TS TS ing security TS (MBMS) TR SLA/QoS IP-verkkojen palvelulaadunhallinnan kaksi keskeisintä käsitteistöä ovat SLA, Service Level Agreement ja QoS, Quality of Service. Näistä SLA on pohjimmiltaan juridinen sopimus palvelun laadusta kahden osapuolen, palvelutarjoajan ja asiakkaan välillä, ja QoS käsittää säännöstöjä ja määrittelyitä, joilla verkon teknistä palvelutason hallintaa toteutetaan. Näennäisestä selkeydestä huolimatta termistöä ja käsitteitä saatetaan soveltaa huomattavasti erilaisistakin ympäristöistä lähtien, joten sovelluskohde tai sen viiteryhmä on syytä tuntea ja ymmärtää tarkoin.

23 PTS Tietoverkkopooli 4/ SLA SLA-määrittelytyötä tekee Tele Management Forum, joka on julkaissut käsikirjan SLA Handbook GB917. Forum määrittelee SLA:n seuraavasti: A service level agreement is contractual manifestation of a company s service commitment to its customers. It documents the common understanding of all aspects of the service, the roles and responsibilities of both parties from service ordering through service termination, and the consequences for a failure to perform. Käsikirja sisältää seuraavat konseptuaaliset tarkastelukulmat: liiketoiminnalliset end-to-end palvelutasot vastuualueet suorituskykyvaatimukset (liikenteenläpäisykyky) elinkaarilupaukset palvelun implementoinnin raportoinnin ja mittaamismenetelmät. Koska SLA on rakenteeltaan palvelutarjoajakohtainen, joskus jopa asiakaskohtainen sopimusjärjestelmä, ei sille ole olemassa yksikäsitteistä mallia. Sopimuksen luonne voi vaihdella teknologiakeskeisestä asiakas- ja liiketoimintakeskeiseen Ulkoistuksen yleistyessä kaikilla tasoilla on nähtävissä, että ainakin seuraavilla horisontaalisilla toimijoilla tulisi olla keskinäiset SLA-sitoumukset: loppuasiakas - palveluoperaattori palveluoperaattori - verkko-operaattori verkko-operaattori asennus/viankorjausurakoitsija. Sopimusten yleinen rakenne käsittää kuusi tarkastelukulmaa: osapuolten roolien ja maksuvelvoitteiden määrittely odotusarvojen määrittely ja hallinta toimitusten ja ylläpidon hallinta mittausarvojen tuottamien keskinäisen vuoropuhelun (laatuyhteistyön) mahdollistaminen tuottavuuden parantaminen QoS ITU-T:n NGN-työryhmä työskentelee NGN:n end-to-end QoS:n määrittelemiseksi. ITU- T:n suositus Y.1541 Network performance objectives for IP-based services määrittelee muun muassa

Next Generation Network

Next Generation Network Next Generation Network Tiedonsiirtotoimikunnan työryhmä TIVA-seminaari 10.11.2005 Kari Wirman NGN raportointityö Työryhmän kokouksia 8 Valmistelu alatyötyhmissä Palvelut (TR) Verkkotekniikka (TH) Standardointi

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

VIRVE-päivä 2011. Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto

VIRVE-päivä 2011. Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto VIRVE-päivä 2011 Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto 1.3.2011 Viranomaisten tarvitsemat palvelut Luotettava ja varma puheviestintä

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN)

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn tekijä: Tuomo Rostela Valvoja:Professori Raimo Kantola Ohjaaja:DI Pekka Nieminen Työn tavoitteena oli selvittää NGN-verkkojen

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun

Lisätiedot

ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN. Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi

ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN. Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi ALUEARKKITEHTUURI WEB PALVELUITA KÄYTTÄEN Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka niilo.saranummi@vtt.fi MISTÄ ALUETIETOJÄRJESTELMÄSSÄ ON KYSYMYS? Asiakkaan tietojen tulisi olla saatavissa vain niiden käyttöön,

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014

SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 SFS:n IT-standardisoinnin vuosiseminaari 16.12.2014 Tomi Dahlberg Tietohallinto ISO/IEC 20000 ISO/IEC 38500 Liiketoiminta Liiketoimintaprosessit ISO/IEC 30105 2 SFS:n seurantaryhmä SR 308 seuraa ISO/IEC

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia Suositus 1 (13) Finnish profile for SIP interworking n suosituksia Suositus 2 (13) Contents 1 Background and motivation... 4 2 Introduction... 4 3 Terminology and definitions... 4 4 General principles...

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Pilvilaskennan perusteet ja sanasto (ISO/IEC 17788) sekä jatkotyöstö. SFS SR-310 Pasi Mäkinen, Open Source Lead, Microsoft

Pilvilaskennan perusteet ja sanasto (ISO/IEC 17788) sekä jatkotyöstö. SFS SR-310 Pasi Mäkinen, Open Source Lead, Microsoft OPPILAITOSPORTAALI Pilvilaskennan perusteet ja sanasto (ISO/IEC 17788) sekä jatkotyöstö SFS SR-310 Pasi Mäkinen, Open Source Lead, Microsoft Sisältö Pilvilaskennan tausta Pilvilaskenta yleisesti Pilvilaskennan

Lisätiedot

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri Sami Repo Miksi? Energiansäästö Muut lämmitysmuodot korvautuvat lämpöpumpuilla Nollaenergiarakentaminen (ZEB) Sähköautot Lämmityskuormien ohjaaminen hinnan perusteella

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Cisco CallManager ja SER Kirjoittajat: Mika Mustikkamäki TYT/Wirlab Jouni Vuorela TYT/Wirlab Kuvaus: CallManagerin SIP-ominaisuudet ja SER-yhteys Tiedostonimi:

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari 5.9.2012 Terveydenhuollon tietotekniikka Seminaari 5.9.2012 Seminaarin ohjelma 13.00-13.30 Terveydenhuollon ohjelmistojen kansalliset laatuvaatimukset Teemupekka Virtanen, STM 13.30-14.00 Lääkinnällisten laitteiden

Lisätiedot

Standardisoinnin edut

Standardisoinnin edut Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000

Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000 Osavuosikatsaus 1-9/2000 17.10.2000 Comptel Oyj:n kasvu jatkui voimakkaana 1-9/00 Liikevaihto kasvoi 60%, 256,7 (160,7) Mmk Liikevoitto kasvoi 94%, 99,4 (51,4) Mmk Tulos rahoituserien jälkeen kasvoi 93%,

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques. Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000. Reijo Savola Johtava tutkija VTT SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Tietoturvallisuuden hallinta ISO/IEC 27000 Reijo Savola Johtava tutkija VTT FORUM 2013, 30.10.2013 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

Liiketoiminta verkkoympäristössä

Liiketoiminta verkkoympäristössä Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkina Liiketoimintamallit Caset Amazon,

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Nykyaikainen viestintäalusta

Nykyaikainen viestintäalusta Nykyaikainen viestintäalusta OSALLISTUMINEN TUOTTAVUUS Mitä viestintä ja milloin Milloin Ensi tapaaminen, tärkeä neuvottelu jne Menetelmä Henkilökohtainen Arvo / vaikutus Suurin vaikutus Päätöksentekoa

Lisätiedot

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Kristian Appel, Traficon Oy. EETS ja monipalvelu älyliikenteessä seminaari 31.5.2011

Kristian Appel, Traficon Oy. EETS ja monipalvelu älyliikenteessä seminaari 31.5.2011 Missä mennään EETS standardisoinnissa ja määrittelyissä Kristian Appel, Traficon Oy EETS ja monipalvelu älyliikenteessä seminaari 31.5.2011 Esityksen pääkohdat Yleistä standardisoinnista CEN TC 278 WG1

Lisätiedot

Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä. Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com

Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä. Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com Ohjelmistopohjainen puhelinviestintä Ari Auvinen Senior PTS ari.auvinen@microsoft.com Puheviestinnän evoluutio 1837 1876 1984 2007 Communicator Attendant Soittojen hallintakonsoli Esim. asiakaspalvelun

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Next Generation Networks (NGN) Telealan murrostekijät ja niistä selviäminen. Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Song

Next Generation Networks (NGN) Telealan murrostekijät ja niistä selviäminen. Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Song Next Generation Networks (NGN) Telealan murrostekijät ja niistä selviäminen Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Song 1 TDC Song lyhyesti TDC Song on pohjoismainen viestintäratkaisujen tarjoaja yrityksille,

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Samuli Pekkola Aki Alanne Taru Salmimaa Novi Research Center Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö tausta, motiivi ja konteksti

Lisätiedot

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved.

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved. Markku Suvanto, Myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: siemens.smartgrid@kuluttajanhyvaksi.fi Top 50 brands 2012 Source: interbrand Kuitenkaan mitään ei ole ilman energiaa ei

Lisätiedot

Making diversity manageable. Miradore. Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta. Tiistai 17.4.2012 Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta

Making diversity manageable. Miradore. Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta. Tiistai 17.4.2012 Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta Miradore Käytännön kokemuksia rahoituksen hakemisesta Tiistai Technopolis Vapaudenaukio / Lappeenranta Miradore Ltd Established in 2006, spin-off from UPM The story started already in 1995 from a burning

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Tietoliikenteen trendit

Tietoliikenteen trendit Tietoliikenteen trendit 7.4.2008 Tommi Rinnemaa Market-Visio Oy Mistä murroksessa on kyse? Tietoliikennekehityksen tausta Toimittajakentän muutos Suurimmat sudenkuopat 2005 Konvergenssi etenee Toimittajayritysten

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot

Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana. Ratkaisuna LDAP-hakemistot Käyttäjähallinta liiketoiminnan selkärankana Internet Expo 2000 24.8.2000 Jari Pirhonen Konsultti, CISSP AtBusiness Communications Oyj www.atbusiness.com Copyright 2000 AtBusiness Communications Oyj /

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Internet Governance Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Governance? MOT Collins English Dictionary governance ('gʌvənəns) n 1. government, control, or authority 2. the action, manner, or system of governing MOT

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014

SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 SUOMEN MAKSUNEUVOSTON EHDOTTAMAT TOIMENPITEET - MAKSAMISEN NYKYTILA JA TRENDIT 2014 1 TUNNISTAMINEN JA MAKSAMINEN VERKOSSA TÄYDENTÄÄ DIGITALISAATIOTA Dirty Money Banknotes are contaminated with an average

Lisätiedot

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho NBS projektin tilannekatsaus Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho Mieleenpalautus siitä mitä ollaan tekemässä... N B S V I S I O N NOW Common principles since Jan 1 2009: 2 balances Imbalance power pricing

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Contracts in Finnair. Ville Halonen 7.9.2015

Contracts in Finnair. Ville Halonen 7.9.2015 Contracts in Finnair Ville Halonen 7.9.2015 Content Who am I Contract Definition Scope of Contracts in Finnair Specialties in Airline Business Procurement Categories, Spend & Suppliers Objectives for Supplier

Lisätiedot

Comptel Corporation 2002 1

Comptel Corporation 2002 1 Information on this presentation contains forward-looking statements based on current expectations that involve a number of risks and uncertainties. The content of the presentation is only a summary of

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot