Alatyöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alatyöryhmän raportti"

Transkriptio

1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005 Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti

2 Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005

3 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori Tietoverkkopooli 4/2005

4 PTS Tietoverkkopooli 4/ Next Generation Networks (NGN) -standardointi Alatyöryhmän raportti 1. Johdanto Lyhenteet NGN-konsepti standardoinnissa Standardointiorganisaatiot ITU-T ja NGN Focus Group ETSI ja TISPAN NGN Projekti IETF GPP Muut foorumit NGN-standardointikohteet ITU-T NGN FG ETSI NGN Projekti IETF GPP Tilanne NGN-standardoinnissa ITU-T NGN FG ETSI NGN Projekti IETF GPP NGN-standardoinnin ratkaisua vaativat asiat Varautumisen kannalta erityisen tärkeät standardointikohteet Siirron varmistaminen Etuoikeutetut yhteydet Tietoturva SLA/QoS Numerointi ja osoitteistus Sanomanvälityspalvelut...26

5 PTS Tietoverkkopooli 4/ Johdanto Tässä raportissa käsitellään NGN (Next Generation Network) -standardointia aluksi yleisesti ja sen jälkeen esitellään muutamien varautumisen kannalta tärkeiksi arvioitujen alueiden standardointitilannetta tarkemmin. NGN-standardointi on maailmanlaajuista, ja sen vuoksi raportissa käsitellään eurooppalaisen standardoinnin lisäksi globaaleja standardointiorganisaatioita ja foorumeita. Lähtökohtana on se, että kansallisessa ja EU-tasoisessa varautumisessa joudutaan monilta osin viittaamaan globaalien organisaatioiden laatimiin standardeihin tai spesifikaatioihin. Standardien merkitystä korostaa myös EU:ssa käytössä oleva new approach-menettely, jonka mukaan direktiivien tulee sisältää vain olennaiset vaatimukset, ja teknisten yksityiskohtien osalta viitataan standardeihin. Raportin on laatinut NGN-projektin standardointialatyöryhmä, johon ovat kuuluneet: Timo Leppinen pj. Viestintävirasto Ari-Pekka Kanerva VTT Arvo Kukko TeliaSonera Finland Oyj Pekka Perätalo Eunet Finland

6 PTS Tietoverkkopooli 4/ Lyhenteet 3GPP API ARIB ATIS ATM CCSA DNS DSL EDGE EMC emlpp EN ENUM EPTS ES ETS ETSI FDD GPRS GSM ICT IEPREP IEPS IETF IMS IP IPR IPSEC ISDN ISUP ITU ITU-T ITU-R ITU-D MBMS MCC MMS MPLS NGN OCG QoS PKI PSTN RFC Third Generation Partnership Project Application Programming Interface Association of Radio Industries and Businesses (Japani) Alliance for Telecommunications Industry Solutions (USA) Asynchronous Transfer Mode China Communications Standards Association Domain Name Service Digital Subscriber Line Enhanced Data rates for GSM Evolution Electromagnetic Compatibility enhanced Multi-Level Precedence and Pre-emption European Norm E.164 Number Mapping Emergency Priority Telecommunications Service ETSI Standard Emergency Telecommunications European Telecommunications Standards Institute Frequency Division Duplex General Packet Radio Service Global System for Mobile Communications Information and Communications Technologies Internet Emergency Preparedness International Emergency Preference Scheme Internet Engineering Task Force IP Multimedia Subsystem Internet Protocol Intellectual Property Rights IP Security Integrated Services Digital Network ISDN User Part International Telecommunication Union ITU Standardisation Sector ITU - Radiocommunication Sector ITU - Development Sector Multimedia Broadcast/Multicast Service (MBMS) Mobile Competence Centre (ETSI) Multimedia Messaging Service Multi Protocol Label Switching Next Generation Network Operational Coordination Group (ETSI) Quality of Service Public Key Infrastructure Public Services Telephone Network Request for Comments (IETF)

7 PTS Tietoverkkopooli 4/ RSVP SDH SG SIP SLA SMS TDD TDR TISPAN TOS TS TTA TTC UMTS UTRA WLAN VOD WG Resource Reservation Protocol Synchronous Digital Hierarchy Study Group (ITU) Session Initiation Protocol Service Level Agreement Short Message Service Time Division Duplex Telecommunications Disaster Relief Telecommunications and Internet Converged Services and Protocols for Advanced Networking (ETSI) Type of Service Technical Specification (ETSI) Telecommunications Technology Association (Korea) The Telecommunication Technology Committee (Japani) Universal Mobile Telecommunications System UMTS Terrestrial Radio Access Wireless Local Area Network Video On Demand Working Group (ITU, ETSI, IETF)

8 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-konsepti standardoinnissa NGN määritellään ITU-T:ssa pakettipohjaiseksi verkoksi, joka hyödyntää useita laajakaistaisia palvelun laadun takaavia siirtoteknologioita ja jossa palveluihin liittyvät toiminnot ovat riippumattomia siirtoon liittyvistä toiminnoista. Muita NGN:n ominaispiirteitä ovat: erilliset ohjaustoiminnot siirtoyhteystasolla, puhelu/istuntotasolla sekä sovellus/- palvelutasolla laaja palvelu-, sovellus- ja toimintojoukon tuki yleiskäyttöisten palveluiden rakenneosien avulla yhteistoiminta perinteisten televerkkojen kanssa avointen liitäntöjen kautta rajoittamaton pääsy eri palveluntarjoajien palveluihin useita osoitteitusmenettelyjä, joista IP-väylöityksessä tarvittavat IP-osoitteet voidaan johtaa käyttäjälle samat ja yhdenmukaiset palvelut (kiinteän ja mobiilin konvergenssi) tuki kaikille regulatiivisille vaatimuksille, mm. hätäpuhelu ja tietoturva/tietosuoja.

9 PTS Tietoverkkopooli 4/ Standardointiorganisaatiot NGN:aa ja sen rakenneosia standardoidaan perinteisissä standardointiorganisaatioissa ITU-T:ssa ja ETSIssä sekä lukuisissa foorumeissa. ITU-T:ssa ja ETSIssä on perustettu NGN-standardointiin erityiset projektit. Näiden ITU- T:n ja ETSIn NGN-hankkeiden voi katsoa olevan eräänlaista systeemi-integrointia eli carrier-grade -tasoisen verkon standardoimista foorumeiden ja kyseisten organisaatioiden muiden työryhmien standardoimien rakenneosien pohjalta. Vastaavalla tavalla systeemi-integraattorina voidaan katsoa toimivan myös 3GPP:n, joka standardoi kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoja hyödyntäen mm. IETF:n laatimia standardeja. Foorumit on yleensä perustettu edistämään tiettyä teknologiaa eli niiden voi katsoa standardoivan NGN-rakenneosia (IETF - IP-tekniikka, DSL Forum - nopea tiedonsiirto tilaajajohdolla, TMF-verkonhallinta jne). Vaikka IETF:n työ onkin eräänlaista rakenneosien standardointia, sen tuottamat dokumentit muodostavat merkittävän pohjan kaikille NGN-standardointihankkeille. Jatkossa esitellään tarkemmin edellä NGN-standardoinnin kannalta tärkeimmiksi arvioidut ITU-T, ETSI, 3GPP ja IETF. Muut NGN-standardoinnin kannalta olennaiset foorumit luetellaan ja lisäksi kunkin kohdalla todetaan, onko sen toiminta erityisesti varautumisen kannalta olennaista. Pääosa NGN-projektien standardoinnista kohdistuu verkkotasolle, sen päällä toimiviin palvelu- ja sovellusalustoihin ja itse palveluihin ja sovelluksiin. Perinteisissä standardointiorganisaatioissa ja eräissä foorumeissa jatkuu tietysti edelleen ns. perinteisten asioiden standardointi (kaapelit, siirtojärjestelmät, EMC-asiat, sähkönsyöttö jne.). Vaikka ne eivät pääsääntöisesti olekaan mukana NGN-projektien työkohteina on selvää, että kehitys myös niillä aloilla tulee ottaa huomioon. Kyseiset teknologiat muodostavat perustan sekä nykyisille että tuleville verkoille. 4.1 ITU-T ja NGN Focus Group ITU-T International Telecommunication Union (ITU) on YK:n erityisjärjestö, jonka toiminnassa ovat hallintojen lisäksi mukana myös yksityisen sektorin yritykset ja organisaatiot merkittävällä panostuksella. Sveitsissä (Geneve) toimiva ITU jakaantuu kolmeen sektoriin: Radiocommunication (ITU-R), Telecommunication Standardization (ITU-T) ja Telecommunication Development (ITU-D).

10 PTS Tietoverkkopooli 4/ Tekninen työ tehdään tutkimusryhmissä ja työn tulokset dokumentoidaan pääasiassa suosituksina (Recommendation). NGN-standardoinnin kannalta olennaisin sektori on standardointisektori ITU-T, joskin myös radiotaajuuksista päättävällä radiosektorilla (ITU-R) ja kehitysmaiden teleasioihin keskittyvällä kehityssektorilla (ITU-D) on oma vaikutuksensa NGN-kehitykseen NGN Focus Group ITU-T perusti keväällä 2004 erityisryhmän (NGN Focus Group) edistämään NGN-standardointia. Ryhmä toimii erillään tutkimusryhmistä tavoitteenaan saada tuloksia nopeasti. Ryhmään on siirretty osa tutkimusryhmissä (mm. SG13 ja SG11) tehdystä NGN-standardoinnista. Syksyn 2004 WTSA-kokous teki päätöksen ITU-T:n uudesta organisaatiosta. Tutkimusryhmä SG13 nimettiin NGN-tutkimusryhmäksi, joka koordinoi koko NGN-standardointia ITU-T:ssa. Yhteistyö erityisesti tutkimusryhmien SG11 (merkinanto) ja SG19 (matkaviestinjärjestelmät) välillä todettiin NGN-alueella tärkeäksi. NGN Focus Group toimii tutkimusryhmän SG13 alaisuudessa, ja SG13 päättää, miten Focus Groupin ja tutkimusryhmien työnjako jatkossa hoidetaan. 4.2 ETSI ja TISPAN NGN Projekti ETSI European Telecommunications Standards Institute (ETSI) on riippumaton voittoa tuottamaton organisaatio, jonka missiona on tuottaa televiestinnän standardeja sekä tämän päivän että tulevaisuuden tarpeisiin. Ranskassa (Sophia Antipolis) toimiva ETSI on virallisesti vastuussa ICT (Information and Communication Technologies) -alueen standardoinnista Euroopassa. ETSIssä on yli 600 jäsenorganisaatiota 56 maasta sekä Euroopasta että Euroopan ulkopuolelta. ETSIn tekninen työ tehdään teknisissä komiteoissa ja projekteissa. Tulokset dokumentoidaan mm. spesifikaatioina (TS), ETSIn standardeina (ES) tai EN-standardeina TISPAN NGN Projekti TISPAN on ETSIn tekninen komitea, jonka vastuualueeseen kuuluvat kiinteät verkot ja erityisesti siirtyminen piirikytkentäisestä verkosta pakettikytkentäiseen verkkoon. TISPAN käsittelee NGN-aihealueita laajasti, mm. palveluita, arkkitehtuuria, merkinantoa, palvelun laatua, tietoturvaa ja mobiliteettia kiinteissä verkoissa. TISPANin sisällä NGN-asiat on organisoitu projektin muotoon. NGN projektilla on liitäntöjä useiden TISPANin työryhmien työhön, ja sen toiminnasta vastaa nimetty projektipäällikkö.

11 PTS Tietoverkkopooli 4/ IETF Internet Engineering Task Force (IETF) on kaikille henkilöille avoin foorumi, joka edistää internetin kehitystä. Liittyminen tapahtuu yksinkertaisesti ilmoittautumalla jollekin IETF:n lukuisista postituslistoista. Tekninen työ tehdään työryhmissä, jotka on organisoitu aiheen mukaan alueisiin. Pääosa työstä tehdään sähköpostien välityksellä, mutta IETF pitää myös kokouksen kolme kertaa vuodessa. Työ dokumentoidaan pääasiassa RFC (Request for Comments)-spesifikaatioina. IETF:n työ liittyy IP-protokollaan ja sen päällä toimiviin sovellusprotokolliin. Erityistä NGN-työtä IETF:ssa ei ole, mutta toisaalta lähes kaikkien valmiiden ja tekeillä olevien RFCdokumenttien voi katsoa liittyvän olennaisiin NGN-toteutusten rakenneosiin GPP Third Generation Partnership Project (3GPP) on joulukuussa 1998 useiden telekommunikaatioalan standardointiorganisaatioiden välillä allekirjoitettu yhteistyösopimus. 3GPP:n yhteisölliset jäsenet ovat ARIB, CCSA, ETSI, ATIS, TTA, ja TTC. Näiden lisäksi 3GPP:llä on yritysjäseniä (Market Representation Partners) ja tarkkailijajäseniä. Lisäksi projektin toimintaa tehostamaan on perustettu Mobile Competence Centre (MCC), joka toimii ETSI:n päämajassa Ranskan Sophia Antipoliksessa. MCC:n tehtävä on seurata kehitystä ja pitää 3GPP:n työ "ajan hermolla". 3GPP pyrkii tuottamaan maailmanlaajuisesti hyödynnettäviä teknisiä spesifikaatioita ja raportteja kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmälle, joka perustuu GSM-runkoverkkojen evoluutioon ja niiden hyödyntämiin radiotekniikoihin (eli UTRA sekä FDD että TDD-moodissa). Lisäksi (ja tästä johtuen) 3GPP:n tehtäviin kuuluu GSM-verkon spesifikaatioiden ylläpito ja kehittäminen, mm. GPRS ja EDGE. 4.5 Muut foorumit Tietotekniikan ja sähköisen viestinnän alueen (ICT) foorumeita arvioidaan lähteestä riippuen olevan Suuri osa foorumeista keskittyy edustamiensa teknologioiden edistämiseen jakamalla tietoa, järjestämällä seminaareja jne. Vain osa foorumeista laatii spesifikaatioita. Liitteen 1 luetteloon on koottu foorumeita, jotka ainakin jossain määrin laativat spesifikaatioita ja joilla on merkitystä NGN:n teknisen standardoinnin alueella. Foorumin kohdalle on erikseen merkitty sen päätoiminta-alue niissä tapauksissa, kun kyseisellä alueella nähdään olevan erityinen merkitys varautumisen kannalta.

12 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-standardointikohteet 5.1 ITU-T NGN FG ITU-T:n NGN Focus Groupilla on seuraavat työkohteet: General framework models for the NGN Functional architecture models for the NGN End-to-end Quality of Service (QoS) Service platforms (APIs) Network management Security Generalized mobility Network control architecture(s) and protocols Service capabilities and Service Architecture Interoperability of Services and Network in NGN Numbering, naming and addressing Routing Protocols 5.2 ETSI NGN Projekti ETSIn NGN-projektilla on tavoitteena tuottaa vuoden 2005 puoliväliin mennessä Release 1-spesifikaatiot, jotka mahdollistavat seuraavat palvelut: Real time conversational services (Voice, Videotelephony) Messaging (Instant Messaging, MMS) Content delivery (VOD, Video Streaming, TV-Channel distribution) Scenarios enabling legacy PSTN/ISDN migration towards NGN Reaaliaikaisten puhepalveluiden (istuntojen ohjaus SIPilla) osalta verkkoarkkitehtuurin pohjana on 3G/UMTS IMS-alijärjestelmä. Release 1 osalta painopiste on ADSL-liitännän tuki. 5.3 IETF IETF:n kaikkien standardointikohteiden voidaan katsoa liittyvän NGN:ään, koska IPprotokolla ja siihen liittyvät muut protokollat muodostavat NGN:n perustan. IETF:n standardointitoiminta kattaa IP-tekniikan hyvin laajasti, mutta ehkä tärkeimpinä edelleen käynnissä olevista työkohteista voidaan luetella seuraavat: presence- ja pikaviestipalvelu IPv6 mobiliteetti (IPv4 ja IPv6)

13 PTS Tietoverkkopooli 4/ MPLS tietoturva (mm. IPSEC, PKI infrastruktuuri) SIP 5.4 3GPP 3GPP:n työ on jaettu viiteen päätyöryhmään, joilla kullakin on omat alatyöryhmänsä. Nämä päätyöryhmät on muodostettu mobiiliverkon eri osakokonaisuuksien mukaan; runkoverkko, GSM-radioverkot, 3G-radioverkot, palvelut & järjestelmät sekä päätelaitteet. Koska nämä alatyöryhmät edustavat kukin mobiiliverkon toiminnan kannalta tärkeää osaaluetta voi jokaisen niistä katsoa myös liittyvän jollain tavoin NGN:ään. Erityisesti kuitenkin voitaneen tuoda esille Palvelut ja järjestelmät -työryhmän alatyöryhmä WG3 (Security), jonka harteilla on järjestelmän ja sen palveluiden turvaaminen.

14 PTS Tietoverkkopooli 4/ Tilanne NGN-standardoinnissa 6.1 ITU-T NGN FG ITU-T NGN Focus Groupin ensimmäinen kokous pidettiin Kokouksessa sovittiin seuraava työryhmäjaosta: WG WG 1 WG 2 WG 3 WG 4 WG 5 WG 6 WG7 Area SR (Service Requirements) Group FAM (Functional Architecture and Mobility) Group QoS Group CSC (Control and Signalling Capability) Group SeC (Security Capability) Group Evol (Evolution) Group FPBN (Future Packet-based Bearer Network) Group Toinen kokous oli Pääpaino kokouksessa oli määritellä NGN Release 1 sisältö. Lopputuloksena päädyttiin seuraavaan alustavaan luetteloon sisällön määrittelemiseksi: NGN Core Network NGN Interfaces Customer Premises Access Core Networks Other MM N/W (IMS) IP Data N/W TE Customer Network BB Access Network NGN Core Other G/W NGN SCT Access Network PSTN / ISDN Either one (not both) of links may be provided Session Control Interface (Signalling) Kuva 1 - NGN Interfaces

15 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN and 3GPP IMS Mobility PSTN/ISDN Emulation PSTN/ISDN Simulation Multi-media Services Data Services Interconnection Access Networks Customer networks NGN end user equipment Application Support Security Kolmas kokous pidettiin syyskuussa Kokouksessa oli muun muassa tarkoitus laatia luettelo spesifikaatioista, jotka määrittelevät NGN Release ETSI NGN Projekti TISPANin NGN-projekti on alkuvaiheissaan. Tärkeimpinä tuloksina tähän mennessä voidaan pitää TISPANin ja 3GPP:n yhteistä näkemystä niiden suhteesta NGN-standardoinnissa. 3GPP - ETSI TISPAN workshop pidettiin Workshopissa oli tarkoitus määritellä yhteistyösuhteet ja keskustella yhteisistä aktiviteeteista IP Multimedia CN Subsystem aiheesta (IMS) kolmannen sukupolven matkaviestinstandardoinnin ja seuraavan sukupolven kiinteiden verkkojen standardien tekijöiden välillä. Workshopin yhtenä päämääränä oli tarkastella korkean tason vaatimuksia xdsl -liitännän sovittamiseksi IMS-palvelumahdollisuuksiin. Workshopin tuloksia: tarvitaan IETF:n suorittamaa lisätyötä, jotta IMS vastaa NGN vaatimuksia TISPAN ottaa 3GPP rel 6:n pohjaksi työlleen määritelläkseen tarvittavat laajennukset. Suurin osa IMS:ään tarvittavista muutoksista odotetaan sisällytettävän osaksi 3GPP rel 7:ää, vaikkakin pieniä muutoksia on jo tehty rel 6:ssa. 3GPP ei määrittele NGN:ää, mutta se työskentelee TISPANin kanssa saavuttaakseen yhteisen näkemyksen mahdollistaakseen IMS:n NGN-alustana kiinteän verkon ja 3G mobiiliverkkojen palvelun laatuluokat ovat erilaiset ja yhteensopimattomat/ristiriitaiset 3GPP kehittää ja ylläpitää IMS-ydinspesifikaatioita TISPAN kehittää itsenäisen spesifikaatiosetin, jota ei lasketa IMS spesifikaation ytimeen.

16 PTS Tietoverkkopooli 4/ IETF Kohdassa 3.3 lueteltujen työkohteiden osalta tämän hetken tilannetta voidaan arvioida seuraavasti: presence- ja pikaviestipalvelu - työ tehty (spesifikaatiot vähintään I-D-tasolla) IPv6 - pääosa työstä tehty mobiliteetti (IPv4 ja IPv6) - IPv4 - työ tehty, - IPv6 - pääosa työstä tehty MPLS - pääosa työstä tehty tietoturva (mm. IPSEC, PKI infrastruktuuri) - IPSEC - työ tehty - PKI - pääosa työstä tehty SIP - pääosa työstä tehty, mutta lisää ominaisuuksia sisältäviä I-D:tä tulee jatkuvasti 6.4 3GPP 3GPP:n standardoima IMS muodostaa perustan NGN-standardoinnille. Tästä syystä ETSIn TISPANin ja 3GPP:n yhteistyö on tärkeää NGN-standardoinnissa. Yksi olennainen tapahtuma yhteistyön kannalta oli yhteinen workshop, jonka tuloksia esiteltiin tarkemmin kohdassa 6.2.

17 PTS Tietoverkkopooli 4/ NGN-standardoinnin ratkaisua vaativat asiat NGN-standardointi kattaa hyvin suuren joukon asioita, joille kaikille tulee löytää ratkaisu jossain vaiheessa. Eri organisaatioiden standardointitilanteen tarkastelu osoittaa, että on kuitenkin muutamia erityisen kriittisiä asioita, joihin standardoinnissa tulee löytää ratkaisu ennen kuin teleyritykset ovat valmiita lähtemään laajamittaisiin NGN-toteutuksiin. Tällaisia kriittisiä asioita ovat: arkkitehtuuri - mitä erilaisia solmupisteitä verkossa tulee olemaan, mitkä eri operaattoreiden/palveluntarjoajien solmut liittyvät toisiinsa, mitä rajapintaa ja mitä protokollia käytetään, keskitetäänkö yhteenliittäminen yhteen/pariin paikkaan vai hajautetaanko se useisiin pisteisiin palvelut - nykyisten PSTN/ISDN-palveluiden toteutus NGN-verkoissa siten, että käyttäjä kokee palvelut entisenlaisina - uusien NGN-palveluiden toteutus käyttäjäystävällisesti siten, että niiden käyttö sekä kiinteiltä että mobiileilta päätelaitteilta on yksinkertaista ja mahdollisimman yhdenmukaista QoS - ITU-T:n ja 3GPP:n määrittelemien toisistaan poikkeavien laatuluokkien yhteistoiminta/sovittaminen - päästä-päähän QoS laatuluokkien signalointi verkon solmujen välillä ja haluttujen QoS -luokkien toteutus eri siirtokerroksilla tietoturva - sekä operaattoreiden sisäisissä verkoissa että operaattoreiden yhteenliittämisessä riittävä tietoturvataso (eli miten autentikoinnilla, salauksella ym. keinoilla varmistetaan vähintään vastaava luottamustaso kuin nykyisissä PSTN/ISDNverkoissa sekä tietoturvan että tietosuojan osalta) viranomaisvaatimukset - etuoikeusluokkien, hätäpuheluiden ohjauksen ja paikannuksen, telekuuntelun, televalvonnan ja muiden vastaavien viranomaistarpeiden toteuttaminen vaatimuksia vastaavalla tavalla IPR/patentit - kaikkien NGN-alueen standardien osalta tulee olla voimassa mm. ITUn ja ET- SIn patenttipolitiikan mukaiset periaatteet, eli kaikilla toimijoilla tulee olla saatavissa oikeudet standardien mukaisiin toteutuksiin liittyviin IPR:iin/patentteihin kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin.

18 PTS Tietoverkkopooli 4/ Varautumisen kannalta erityisen tärkeät standardointikohteet 8.1 Siirron varmistaminen ITU-T:n laatimista suosituksista löytyy vaatimuksia transportverkkojen teknologioiden varmistamiselle. Suosituksissa määritellään mm. mahdolliset varmistus-/kahdennusmenetelmät (esim. 1+1, n+1, n+m). Teknologiakohtaisia siirron varmistamiseen liittyviä vaatimuksia löytyy seuraavista valmiina tai tekeillä olevista suosituksista: SDH - G.784 Synchronous digital hierarchy (SDH) management ATM - I.630 ATM protection switching MPLS - Y.1720 Protection switching for MPLS networks Ethernet - Y.17ethps Ethernet Protections Switching 8.2 Etuoikeutetut yhteydet Kansallinen verkko Kansallisesti etuoikeustoiminto on määritelty standardissa SFS5774 Yleisen puhelinverkon keskukset. Toiminteet. Etuoikeutettu liittymä ja suunta. Viestintämarkkinalain 91 mukaan etuoikeustoiminto koskee ainoastaan kiinteän puhelinverkon liittymää Kansainvälinen verkko ITU-T ITU-T:ssa on määritelty kansainväliseen puhelinverkkoon (PSTN/ISDN) etuoikeustoiminto suosituksessa E.106 International Emergency Preference Scheme (IEPS) for disaster relief operations. Suositus on palvelumäärittely, jonka pohjalta kansainvälisen liitännän merkinantostandardit (mm. ISUP) on päivitetty palvelun tukemiseksi. Palvelun käyttöönotto maiden välillä edellyttää kahdenvälisiä sopimuksia. Käyttöönotto edellyttää mm. sen selvittämistä, miten kansainvälisen yhteyden etuoikeus liittyy kansalliseen etuoikeusluokitukseen, ja edellyttääkö käyttöönotto kansallisten merkinantostandardien muuttamista. Vastaava palvelumäärittely multimediaverkoissa (=IP-verkoissa) oli pitkään tekeillä suosituksena F.706, mutta työ sen osalta on lopetettu. Sen sijaan tutkimusryhmässä SG16 ollaan laatimassa kahta muuta suositusta, jotka tulevat sisältämään myös osia tekeillä olleen suosituksen F.706 sisällöstä. Suositukset ovat: TDR Requirements - TDR (Telecommunications Disaster Relief) aspects of multimedia applications and services, i.e., the use of multimedia capabilities of the interna-

19 PTS Tietoverkkopooli 4/ tional public telecommunication services and evolving networks by authorities for disaster relief operations. TDR System Framework - how network, service, and operational capabilities can be used to allow TDR communications originating from authorized users to have preferential access to network resources ETSI ETSI on päivittänyt omat ISUP-standardinsa tukemaan PSTN/ISDN-verkon IEPSpalvelua. ETSIssä on laadittu dokumentti EG Services Protocols and Advanced Networks (TISPAN); Definition of requirements on the functional architecture for supporting Emergency and Priority user services, jossa käsitellään vaatimustasolla hätäpuhelun ja etuoikeustoiminnon toteutusta. Dokumentti kattaa sekä piirikytkentäiset että pakettikytkentäiset verkot. Dokumentti käsittelee sekä hätäpuhelua (112), ETS (emergency telecommunications) - asioita (lähinnä viranomaisten etuoikeutetut yhteydet) että TDR (telecommunications disaster relief) -asioita (joita on mm. uusien tietoliikenneyhteyksien nopea rakentaminen hävinneiden tilalle). ETSIssä on laadittu kaksi dokumenttia, jotka koskevat etuoikeustoiminnon (EPTS = Emergency Priority Telecommunications Service) toteutusta NGN-verkoissa. Dokumentit ovat: TR Telecommunications and Internet Protocol Harmonization Over Networks (TIPHON) Release 4; Emergency Priority Telecommunications Service (EPTS); Part 1: Requirements analysis, ja TS Telecommunications and Internet Protocol Harmonization Over Networks (TIPHON) Release 5; Emergency Priority Telecommunications Service (EPTS); Part 2: System description for EPTS in TIPHON networks TR sisältää vaatimukset EPTS-toteutukselle ja TS sisältää vaatimusten pohjalta laaditun yleistason järjestelmäkuvauksen IETF IETF:ssä työryhmä IEPREP (Internet Emergency Preparedness) tutkii mm. sitä, miten VoIP-ympäristöstä lähtevien puheluiden tapauksessa voidaan siirtää tieto etuoikeusluokituksesta PSTN-yhdyskäytäviin. Toistaiseksi ryhmä on saanut valmiiksi neljä RFC-dokumenttia: RFC 3847 Requirements for Resource Priority Mechanisms for the Session Initiation Protocol (SIP) RFC 3523 Internet Emergency Preparedness (IEPREP)Telephony Topology Terminology

20 PTS Tietoverkkopooli 4/ RFC 3690 IP Telephony Requirements for Emergency Telecommunication Service RFC 3689 General Requirements for Emergency Telecommunication Service GPP 3GPP:ssa on laadittu mm. spesifikaatio TS rd Generation Partnership Project; Technical Specification Group Services and System Aspects; enhanced Multi-Level Precedence and Pre-emption service (emlpp) - Stage 1, jossa määritellään monitasoinen etuoikeuspalvelu 3G-verkkoihin. 8.3 Tietoturva ITU-T SG17 ITU-T:ssa tutkimusryhmä SG 17 on määritelty tietoturva-alueen johtavaksi tutkimusryhmäksi (lead study group), mikä tarkoittaa sitä, että se koordinoi kaikkien tutkimusryhmien tietoturva-alueen työtä. Koordinointi alueella on tarpeellista, koska tietoturvan standardointi on hajaantunut eri tutkimusryhmiin ja tapahtuu yleensä osana kunkin teknologian muuta standardointia. ITU-T on julkaissut joulukuussa 2003 tietoturvakäsikirjan "Security in telecommunications and information technology - An overview of issues and the deployment of existing ITU-T Recommendations for secure telecommunications." Se sisältää mm. luettelon ITU-T:n tietoturvaan liittyvistä suosituksista ETSI OCG Security ja TISPAN ETSIn tietoturva-alueen koordinointiryhmä OCG SEC perustettiin keväällä Ryhmän työ on pelkästään koordinointia, ja varsinaiset tietoturvastandardit laaditaan teknisissä komiteoissa ja projekteissa osana kunkin teknologian muuta standardointia. Yleisiä tietoturvaasioita sisältävät spesifikaatiot ja standardit hyväksytetään teknisessä komiteassa TISPAN. TISPANin tietoturvaryhmä WG7 on laatimassa spesifikaatiota NGN Security Requirements and Architecture. Siinä määritellään eri toimijoiden tarpeet tietoturvalle seuraavasti: Security is a critical factor for the success of NGN and therefore must be addressed in the business plan for NGN. The different stakeholders have different security needs: Customers/Subscribers need confidence in services relying on TISPAN specifications, e.g. correct billing. In addition Customers/Subscribers demand availability of services, fair competition and privacy protection.

21 PTS Tietoverkkopooli 4/ Network Operators/Service Providers/Access Providers themselves need security to safeguard their operation and business interests, to meet their obligations to the customers and the public. The Authorities demand security by Directives and Legislation in order to ensure availability of services. Muita WG7:ssa työn alla olevia tietoturvaspesifikaatioita ovat: DEG/TISPAN tech Security analysis of IPv6 application in telecommunications standards DTR/TISPAN TIPHON_R5 OSP Security DEG/TISPAN tech Guide to the application of countermeasures in service capabilities DEG/TISPAN tech Method and application of common criteria. RTS/TISPAN tech Methods and Protocols for Security Part 1: Threat Analysis RTS/TISPAN tech Methods and Protocols for Security Part 2: Counter Measures DTS/TISPAN tech Provision of Protection Profiles for TIPHON (TS ) DES/TISPAN tech Method and proforma for defining Protection Profiles; DES/TISPAN tech Method and proforma for defining Security Targets IETF Security Area IETF:n tietoturva-alueella on toiminnassa seuraavat 21 työryhmää: enroll idwg inch ipsec ipseckey ipsp kink krbwg ltans mobike msec openpgp pki4ipsec pkix Credential and Provisioning Intrusion Detection Exchange Format Extended Incident Handling IP Security Protocol IPSEC KEYing information resource record IP Security Policy Kerberized Internet Negotiation of Keys Kerberos WG Long-Term Archive and Notary Services IKEv2 Mobility and Multihoming Multicast Security An Open Specification for Pretty Good Privacy Profiling Use of PKI in IPSEC Public-Key Infrastructure (X.509)

22 PTS Tietoverkkopooli 4/ sacred sasl secsh smime stime syslog tls Securely Available Credentials Simple Authentication and Security Layer Secure Shell S/MIME Mail Security Secure Network Time Protocol Security Issues in Network Event Logging Transport Layer Security Kunkin työryhmän laatimat I-D:t ja RFC:t on lueteltu kyseisen ryhmän www-sivulla (linkki edeltävässä luettelossa) GPP Suuri osa 3GPP:n alatyöryhmän "SA WG3 security" tuottamista spesifikaatioista liittyy GSM ja UMTS -verkkojen käyttämiin salausalgoritmeihin ja televalvontaan (lawful interception). Muista mielenkiintoisista spesifikaatioista voitaneen mainita ainakin seuraavat: 3G security; Security threats and requirements Security Aspects 3G security; Security architecture Security Objectives and Principles 3G security; Wireless Local Area Network (WLAN) interwork- 3G Security; Security of Multimedia Broadcast/Multicast Service Guide to 3G security TS TS TS TS TS ing security TS (MBMS) TR SLA/QoS IP-verkkojen palvelulaadunhallinnan kaksi keskeisintä käsitteistöä ovat SLA, Service Level Agreement ja QoS, Quality of Service. Näistä SLA on pohjimmiltaan juridinen sopimus palvelun laadusta kahden osapuolen, palvelutarjoajan ja asiakkaan välillä, ja QoS käsittää säännöstöjä ja määrittelyitä, joilla verkon teknistä palvelutason hallintaa toteutetaan. Näennäisestä selkeydestä huolimatta termistöä ja käsitteitä saatetaan soveltaa huomattavasti erilaisistakin ympäristöistä lähtien, joten sovelluskohde tai sen viiteryhmä on syytä tuntea ja ymmärtää tarkoin.

23 PTS Tietoverkkopooli 4/ SLA SLA-määrittelytyötä tekee Tele Management Forum, joka on julkaissut käsikirjan SLA Handbook GB917. Forum määrittelee SLA:n seuraavasti: A service level agreement is contractual manifestation of a company s service commitment to its customers. It documents the common understanding of all aspects of the service, the roles and responsibilities of both parties from service ordering through service termination, and the consequences for a failure to perform. Käsikirja sisältää seuraavat konseptuaaliset tarkastelukulmat: liiketoiminnalliset end-to-end palvelutasot vastuualueet suorituskykyvaatimukset (liikenteenläpäisykyky) elinkaarilupaukset palvelun implementoinnin raportoinnin ja mittaamismenetelmät. Koska SLA on rakenteeltaan palvelutarjoajakohtainen, joskus jopa asiakaskohtainen sopimusjärjestelmä, ei sille ole olemassa yksikäsitteistä mallia. Sopimuksen luonne voi vaihdella teknologiakeskeisestä asiakas- ja liiketoimintakeskeiseen Ulkoistuksen yleistyessä kaikilla tasoilla on nähtävissä, että ainakin seuraavilla horisontaalisilla toimijoilla tulisi olla keskinäiset SLA-sitoumukset: loppuasiakas - palveluoperaattori palveluoperaattori - verkko-operaattori verkko-operaattori asennus/viankorjausurakoitsija. Sopimusten yleinen rakenne käsittää kuusi tarkastelukulmaa: osapuolten roolien ja maksuvelvoitteiden määrittely odotusarvojen määrittely ja hallinta toimitusten ja ylläpidon hallinta mittausarvojen tuottamien keskinäisen vuoropuhelun (laatuyhteistyön) mahdollistaminen tuottavuuden parantaminen QoS ITU-T:n NGN-työryhmä työskentelee NGN:n end-to-end QoS:n määrittelemiseksi. ITU- T:n suositus Y.1541 Network performance objectives for IP-based services määrittelee muun muassa

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi

Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi PASTORI-SUNTIO info 28.1.2011 ecall tilannekatsaus Anu Laurell Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi ITS Direktiivin ensisijaiset toimet 1. EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalveluiden

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-06-29 1(5) SK 34 VALAISIMET S202-12 Energy performance of lamp controlgear. Part 2: Controlgear for high intensity discharge lamps (excluding fluorescent lamps). Method of measurement to

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

Liiketoiminta verkkoympäristössä

Liiketoiminta verkkoympäristössä Liiketoiminta verkkoympäristössä Sakari Luukkainen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sisältö Teletoimialan rakenteen kuvaus Suomen tietoliikennemarkkinatilastoja Liiketoimintamallit Caset

Lisätiedot

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques

SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques SR307 Tietoturvatekniikat ISO/IEC JTC 1/SC 27 IT Security Techniques Reijo Savola Principal Scientist VTT IT-standardisoinnin vuosiseminaari 18.12.2012 SISÄLTÖ Työohjelma ja organisaatio Tuloksia ja tilastoja

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI)

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Prof. Petri Pulli Tietojenkäsittelytieteiden laitos Infotech Oulu University of Oulu 1 Mobiilialueen tutkimuksen valmistelu

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN)

Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn nimi: Numerointi ja reititys operaattoritasoisessa hybridiverkossa (NGN) Työn tekijä: Tuomo Rostela Valvoja:Professori Raimo Kantola Ohjaaja:DI Pekka Nieminen Työn tavoitteena oli selvittää NGN-verkkojen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa Toimisto 2012-11-30 1(5) CENELEC TC 9X Rautateiden sähkö- ja elektroniikkalaitteet S380-12 Safety (RAMS). Part 1: Generic RAMS process Esikuva: pren 50126-1:2012 S381-12 Safety (RAMS). Part 2: Systems

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia Suositus 1 (13) Finnish profile for SIP interworking n suosituksia Suositus 2 (13) Contents 1 Background and motivation... 4 2 Introduction... 4 3 Terminology and definitions... 4 4 General principles...

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi

FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi FPGA-piirien käyttökohteet nyt ja tulevaisuudessa Tomi Norolampi ESITYKSEN SISÄLTÖ Flexibilis Oy lyhyesti FPGA FPGA-teknologian nykytilanne ja tulevaisuus Kaupallinen näkökulma Uudelleenkonfiguroinnin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(11) pren ISO 15223-1 rev Medical devices - Symbols to be used with medical device labels, labelling and information to be supplied - Part 1: General requirements Kansainvälinen valmisteluvaihe: 90/385/EEC,

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A7900 Telecommunications

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change Risto Kauppi, CEO Rugged Tooling 2013. Subject to change Experience of multicore network processors SW programming Deep expertise of IP network testing solutions: 1. load testing 2. deviation and error

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa 1(14) FprEN ISO/IEC 13273-1 Energy efficiency and renewable energy sources. Common international terminology. Part 1: Energy efficiency (ISO/IEC 13273-1:2015) ISO/IEC 13273-1:2015 Lausuntoaika päättyy:

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016

TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016 TULEVAISUUDEN DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTURVA JA RISKIT LOGY CONFERENCE 2016 Harri Koponen, CEO 1 29 January 2016 SECRET SSH Communications Security AGENDA 1 2 3 4 Digitaalisuuden muutos Tietoturvan

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Contracts in Finnair. Ville Halonen 7.9.2015

Contracts in Finnair. Ville Halonen 7.9.2015 Contracts in Finnair Ville Halonen 7.9.2015 Content Who am I Contract Definition Scope of Contracts in Finnair Specialties in Airline Business Procurement Categories, Spend & Suppliers Objectives for Supplier

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tehosta toimintaasi oikealla tiedonhallinnalla Helsinki, TIVIAn tapahtuma Jussi Salmi

Tehosta toimintaasi oikealla tiedonhallinnalla Helsinki, TIVIAn tapahtuma Jussi Salmi Tehosta toimintaasi oikealla tiedonhallinnalla 5.4.2016 Helsinki, TIVIAn tapahtuma Jussi Salmi Minkälaista tietoa organisaatioissa on? Prosessit R&D Talous Tuote Myynti Laatu XYZ Rakenteellinen tieto Ei-rakenteellinen

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008

Internet Governance. Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Internet Governance Yrjö Länsipuro 11.12.2008 Governance? MOT Collins English Dictionary governance ('gʌvənəns) n 1. government, control, or authority 2. the action, manner, or system of governing MOT

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Rekisterinpitäjä. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa. Rekisterin nimi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Rekisteriseloste. Rekisterinpitäjä. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa. Rekisterin nimi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus Rekisteriseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10. Rekisterinpitäjä Anders Manager Oy Aurakatu 12 B 20100 Turku Y-tunnus: 1024785-9 Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Matias Mäenpää +358 (0)45

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Viestintäviraston EPP-rajapinta

Viestintäviraston EPP-rajapinta Viestintäviraston EPP-rajapinta EPP - Extensible Provisioning Protocol EPP on XML- pohjainen protokolla EPP:llä tarkoitetaan RFC-dokumenteissa määriteltyä tapaa liittyä rekisterin (registry) ylläpitäjän

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.3001

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

Tech Conference Office 365 tietoturvan heikoin #TechConfFI

Tech Conference Office 365 tietoturvan heikoin #TechConfFI Tech Conference 28.-29.5.2015 Office 365 tietoturvan heikoin lenkki? @NestoriSyynimaa #TechConfFI Puhujasta Senior-konsultti Nestori Syynimaa, PhD MCT, MCSA (Office 365) www.linkedin.com/in/nestori Luennon

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen

Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Tutkija Tapani Ryynänen,

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy

Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy t Office 2013 ja SQL Server 2012 SP1 uudet BI toiminnallisuudet Marko Somppi/Invenco Oy Agenda 1. Office Excel 2013 2. SharePoint 2013 3. SQL Server 2012 SP1 4. SharePoint 2013 BI-arkkitehtuuri 5. Kunta-analyysi

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC.

Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC. Ubisecuren palvelut Katsohyödyntäjille UBISECURE SOLUTIONS, INC. AGENDA Ubisecure lyhyesti Katso-liittyminen Integraatiomodulit Oma IDP Palvelut Suunnittelu, toteutus, tuki Tulevia ominaisuuksia Company

Lisätiedot

Seminaariaiheet. Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi

Seminaariaiheet. Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi Seminaariaiheet Tietoturvaseminaari, kevät 03 Lea Viljanen, Timo Karvi 1. BS7799 / ISO 17799 Perustava tietoturvastandardi Kaksiosainen Mikä on BS7799 / ISO17799? Mihin se antaa vastaukset? Mihin se ei

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Euroopan laajuiset paikkatiedot käyttöön Suomessa

Euroopan laajuiset paikkatiedot käyttöön Suomessa Euroopan laajuiset paikkatiedot käyttöön Suomessa -ELF muuttaa tiedon saatavuuden Antti Jakobsson 4.11.2014, Paikkatietomarkkinat Miksi ELF? Authoritysourcing = ELF Crowdsourcing Joukkoistaminen Taustaa

Lisätiedot

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta

Flowbased Capacity Calculation and Allocation. Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Flowbased apacity alculation and Allocation Petri Vihavainen Markkinatoimikunta Miksi flowbased? Nykyinen AT/NT- malli on yksinkertainen ja toimiva Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa: A- verkko silmukoituu

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013

Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013 Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013 t SC Orchestrator 2012 SP1 Harri Puupponen 5.3.2013 t 2012 Microsoft Corporation. All rights reserved. Sisältö Yleistä Arkkitehtuuri Uudet ominaisuudet Demoja

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA 20.01.2004 Sisältö Kolmas teollinen vallankumous Tietotekniikan diffuusiovaihe Tietoliikenteen näkymät Suomesta johtava soveltaja? Johtopäätökset

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot