merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!"

Transkriptio

1 Nº8/ 2011 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF M/s Alppila Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Energiakuljetukset ovat merkittävä osa huoltovarmuutta ERIKOISIA työpisteitä KIIKARISSA perheelliset NYA KOLLEKTIVAVTALEN för sjöfarten TILL SJÖSS 1 över jul

2 Kuva: Marja Mattila, Suomen merimuseo pääkirjoitus: 4 sisältö: 4 ESL Shippingin kalusto uusiutuu 8 Kansinosturikuskia ei huimaa! 10 Säälimätöntä sukellusvenesotaa Nº8/ Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset 42 Jouluterveiset PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / 8 12 Etelä-Suomen osasto 25 vuotta! 15 Merimieskuvia.net-sivusto saavutti suosion ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2012) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort yt-matruusi mauri holm & esl shipingin kuivarahtialus alppila. Kannen kuvassa: Yt-matruusi Mauri Holm ja talousapulainen Jenna Nylund. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2012 Majakat syttyvät Suomen merimuseossa Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevan Suomen merimuseon päänäyttelyssä Heikki Helmisen yksitoista kehystettyä puolimallia Suomen rannikon majakoista. no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Urakkakilpailussa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee turvallisuuden ja laadun? Vasta kaksi vuotta toiminut valtionyhtiö, Meritaito Oy, ilmoitti aloittavansa 16. marraskuuta 90 henkeä koskevat yt-neuvottelut säästöohjelman seurauksena. Ovatko entisten valtion virastojen eriyttämiset ja yhtiöittämiset parantaneet tuottavuutta toivotulla tavalla? Pakkokilpailutuksessa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee laadun? Entisestä Merenkulkulaitoksesta muodostettiin kolme uutta valtion yhtiötä vuoden 2010 alussa: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (luotsaus) ja Meritaito Oy. Tielaitos yhtiöitettiin jo aiemmin Destia Oy:ksi ja vuonna 2010 siitä eriytettiin vielä omaksi yhtiökseen Suomen Lauttaliikenne Oy (FinFerries). Muodostetut osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ne tuottavat perusinfraan kuuluvia palveluita, kuten ylläpitävät väyliä, huolehtivat jäänmurrosta ja hoitavat yhteysalusliikennettä. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Entisten liikelaitosten yhtiöittämisten taustalla on muun muassa EU:n päätös liikelaitosmallin soveltuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla, jonka mukaan liikelaitos ei voi tehdä konkurssia ja nauttia verovapaista eduista. Niinpä entiset valtion liikelaitokset, kuten Merenkulkulaitos, ovat historiaa. Entisen yhden ja yhtenäisen viraston asioita hoidetaan nyt useiden yhtiöiden ja viranomaistahojen alaisuudessa ympäri Suomen. Esimerkiksi merimiesasioita hoidetaan tulevaisuudessa jopa Rovaniemellä saakka, jonne ollaan aikeissa siirtää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin merimiesrekisteri, joka myöntää merimiehille muun muassa seilaustodistuksen, eli merimiesrekisteriotteen. Valtionvirastojen hajauttamisten ja yhtiöittämisten taustalla vaikuttaa vahvasti myös vuonna 2003 perustettu valtion tuottavuusohjelma, jota ammattiliitot ovat vastustaneet alusta lähtien. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Tuotantojen eriyttämisellä on menetetty synergiaetuja, joilla saatiin aikoinaan luontaista säästöä. Tällä hetkellä kilpailuttajille vain hinta on ratkaiseva tekijä, eikä laadusta ja turvallisuudesta olla valmiita maksamaan. Aika näyttääkin, millaista jälkeä tehokkuuspolitiikka pitkällä tähtäimellä tuottaa: syntyykö lopulta säästöä vai lisälaskua.

3 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Tummanpuhuva kuivarahtialus on jylhä näky satamassa. Alppilassa on kolme lastiruumaa ja kannella komeilee kolme nosturia. Kuivarahtialus M/s Alppila jatkaa varustamon perinteikkäällä tiellä Kotimainen rahtialustonnisto on kasvanut kuluneen vuoden aikana kuudella uudella aluksella. Keväällä kiinalaiselta telakalta valmistuivat Finnlinesin M/s Finnbreeze ja M/s Finnsea. Kesällä Bore-varustamon M/s Bore Sea ja M/s Bore Song laskettiin vesille saksalaiselta telakalta. Loppuvuodesta liikenteessä aloitti Intiassa rakennettu ESL Shippingin M/s Alppila. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu ESL Shippingin M/s Alppila rantautui kotikaupunkiinsa Helsinkiin 9. marraskuuta. Alppilan omistaa SEB Leasing, jolta ESL Shipping on vuokrannut aluksen käyttöönsä pitkäaikaisella sopimuksella. Suomen lipun alle saapuneella aluksella työskentelee 15-henkinen suomalaismiehistö. Saimme vielä kannelle yhden puolimatruusin lisää omasta pyynnöstämme, ytmatruusi Mauri Holm kertoo tyytyväisenä. Telakan jättiläinen Alppila rakennettiin Intiassa Suratin kaupungissa ABG Shipyard Ltd:n telakalla. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2006, mutta valmistuminen venähti kolmisen vuotta. Konepäällikkö Jarmo Kuronen oli mukana telakkatöissä ensi metreistä lähtien. Telakalla oli kyllä aikamoinen kuhina, kun siellä rakennettiin yhtä aikaa noin 20 alusta. Alppila oli Suratissa telakan jättiläinen. Valtaosa telakalla rakenteilla olevista aluksista olivat selvästi pienempiä kuin Alppila, jolla on pituutta 156 metriä ja sen dead weigth on mt. Maksimisyväys täydessä lastissa on 9,4 metriä. Alppila on suurin Suratin telakalla ikinä rakennettu laiva tähän mennessä, Kuronen kertoo. Viisi vuotta Intiassa Surat sijaitsee Intiassa Gujaratin osavaltiossa Intian valtameren rannalla. Kaupungissa asuu tilastojen mukaan hieman alle viisi miljoonaa ihmistä. Paikkakunta on kovan talouskasvun keskus ja yksi Intian nopeimmin kasvavista kaupungeista, mutta Kurosen mielikuva seudusta on silti syrjäkylä Intian mittapuulla. Surat on eristäytynyt paikka, eikä siellä näy paljon turismia. Ihmisten tuloerot keskenään ovat hurjat ja elintasoerot korostuvat. Telakalla kuuli monia murteita, joita Intiasta löytyy roppakaupalla. Vain lukeneempi väki puhui englantia, Kuronen kuvailee telakalla kuullutta puheen sorinaa. Kuronen työskenteli Intiassa lähes viiden vuoden ajan vuorottelun puitteissa, eli ei yhtä soittoa. Tuona aikana Suomen ja Intian väliä tuli lennettyä kymmeniä kertoja. Yksi talvi Intiassa oli Kurosen mukaan kylmä, silloin Delhissä satoi lunta. Alppila arvioinnissa Alppilaan tehtiin Hietalahden telakalla korjaustöitä. Telkkarit saadaan, ne tulevat tässä ihan lähiaikoina, messissä tiedettiin kertoa. Miehistö pani merkille ensimmäisen merimatkan aikana aluksen seinien vahvuuden: äänet kantautuvat suoraan läpi viereiseen hyttiin. Äänieristys on huono ja seinät ohkaiset. Konehuoneessa Alppilaa pidetään ihan passelina pelinä. Laivan pääkone on MANin B&W ja apukoneet Wärtsilän meridieseleitä. Kone käy todella tasaiseen, eikä suurempia jytkytyksiä ole havaittavissa. Alppila jatkaa ESL:n perinteikästä kuivarahtialusten sarjaa. Alppila kuuluu varustamon niin sanottuun Eira-luokkaan, joka on suunniteltu operoimaan erityisesti Itämeren matalissa satamissa. Alppila kykenee operoimaan kaikkein pohjoisimmissakin satamissa, sillä sen jääluokka on korkein 1A Super. 4 5

4 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Vartijat matkassa merirosvoalueilla Alppilan matka Intiasta kohti kotimaata alkoi syyskuussa. Laiva seilasi Intian valtamereltä Punaisellemerelle Egyptin edustalle. Laivassa oli mukana vartijat, koska alus liikkui merirosvoalueilla. Välimereltä Alppilan tie vei Puolaan, josta se saapui ensimmäistä kertaa Suomeen marraskuun alussa. Alppila tulee liikennöimään ESL:n muiden alusten tavoin Euroopan liikenteessä. Yt-matruusi Mauri Holm. Ensimmäinen törni Rauman merikoulusta viime keväänä laivakokiksi valmistunut Jenna Nylund, 19, työskentelee Alppilalla talousapulaisena. Töihin hän halusi nimenomaan rahtialukseen. Työyhteisö on pieni, kuin perhe, Jenna toteaa motiiveistaan. Helsingin merityönvälityksessä haettiin rahtilaivalle talousapulaista. Jenna ei empinyt kauaa ja Alppilan kyytiin hän nousi Puolasta. Poikaystävälle sanoin, että nyt lähden sitten rahtilaivalle kuukaudeksi. Selvä, hän vastasi takaisin huumorintajuinen Jenna nauraa. Freelancer Holm Yt-matruusi Mauri Holm hymähtelee taustalla messissä käytävälle keskustelulle. Mauri oli yhtä lailla nuori sälli kuin Jenna nyt lähtiessään merille vuonna -73. Olen vaan tällainen freelancer, Mauri myhäilee partaansa. Työttömyyden kouriin joutuminen ei ole suuremmin huolettanut vanhaa merikarhua. Pitkän meriuran aikana on tullut seilattua niin Suomen kuin mukavuuslippujen, kuten Panaman, Gibraltarin ja Maltan lipun alla. Töitä on ollut tähän päivään mennessä tarjolla niin paljon kuin niitä on vain jaksanut tehdä. ESL:llä olen työskennellyt vuodesta 2004 ja kiertänyt kaikki eri alukset aina puskijoita myöten. On kuitenkin yksi asia, joka vetää Maurin hieman mietteliääksi. Mies pitää harkitsevan tauon. On varmaan vaikeaa saada jokaisessa varustamossa suomalaista porukkaa laivalle töihin, kun niitä ei kerran ole. Osa valmistuvista suoraan maihin töihin Alppilan 15-henkinen miehistö on täysin suomalainen. Kotimaisten merimiesten riittävyys puhuttaa laivoilla. Onko työvoimaa ja uusia tulijoita riittävästi vai onko pelko työvoiman riittävyydestä turhaa? Elämänsä ensimmäistä työtörniä seilaavaa Jennaa työpaikan löytäminen ei ole huolettanut. Koulussa hän huomasi kuitenkin erään ilmiön, jota hän kertoo pohtineensa. Osa talouspuolen luokkakavereista siirtyi suoraan maihin töihin. Jennalle itselleen merikouluun meno on tarkoittanut alusta alkaen meriuraa. Ei ole ollut ennakkoluuloja laivatyötä kohtaan. Raumalla omista kavereistakin löytyy paljon merimiehiä. Talousapulainen Jenna Nylund. Katso lisää kuvia: > nettijutut > M/s Alppila sekä > nettijutut > M/s Pasila 6 7

5 Nosturissa Helsingin yllä Mustaa kivihiilivuorta ylös ja alas ajavat kauhukuormaajat näyttävät yläilmoista lelutraktoreilta. Kuivarahtialuksen kansinosturista levittäytyy huikea panoraama Helsingin ylle - ja suora pudotus mustana alla väijyvään ruumaan. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Michael Välikangas puosu, M/s Pasila ESL:n palveluksessa 2001 alkaen törnin pituus keskimäärin 4 6 viikkoa Sörnäisten sataman kivihiilivuori on valtava. Hiiltä haetaan pääosin Venäjältä, mutta tämä lasti on tuotu Riikasta. ASPO-konserniin kuuluva ESL Shipping on kotimaan huoltovarmuuden kannalta merkittävä toimija, sillä se on tällä hetkellä ainoa varustamo, joka kuljettaa kivihiiltä Suomeen. M/s Pasilan puosu Michael Välikangas kävelee kohti työkohdettaan: 24 metrin korkeuteen kohoavaa kansinosturia. Pasilassa on kolme lastiruumaa ja kolme kraanaa. Kansinostureita ajavat varustamossa kaikki, jotka ovat käyneet nosturin ajoon tarvittavan koulutuksen. Ylös kraanaan kiivetään pystyjyrkkiä metallitikkaita pitkin. Askelmat on pultattu suoraan seinään kiinni. Laivan kannelta ylöspäin katsoessa tikkaat näyttävät vain jatkuvan ja jatkuvan. Mieleen tulee, kuinka Jaakko kiipesi pavunvartta pitkin taivaisiin. Tikas tikkaalta ylöspäin kohti korkeuksia alkaa kavuta nyt myös Michael. Metalliputkilo on ahdas ja tikkaista on otettava tiukka ote. Alhaalla nousua vastaan pistää maan vetovoima, joten harha-askel voisi olla kohtalokas. Kivihiilivuoren valtavuuden hahmottaa toden teolla vasta yläilmoista: mitkä näkymät! Helsinki levittäytyy katsojan silmien eteen upeana panoraamana. Musta kivihiilivuori on peittänyt taakseen Kallion kirkon. Kellotorni näyttää vajonneen mustaan kivihiilivuoreen ja kasan takaa pilkottaa esiin enää vain pieni pala kirkon kupolin kattoa. Keltaiset kauhakuormaajat näyttävät pieniltä lelutraktoreia, kun ne ajavat vauhdilla ylös ja alas mustaa hiilivuoren rinnettä ja kuljettavat voimalaitokselle energiaa. Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksen kitaa on ruokittava säännöllisesti. Michael istuu nosturin ohjaamoon ja laskee aluksen suuren kauhan alas ruumaa kohti. Pudotusta suoraan alaspäin on useita metrejä. Kauha lohkaisee lastista suuren kimpaleen ja alkaa hilata lastia ylöspäin kohti hiilikasaan. Nosturikoppi on kuin raja ylisen ja alisen maan välillä suuren ruuman yllä. Työvirettä ylläpitää radio. Nosturia ajetaan yleensä yhtä menoa noin tunnin verran, jonka jälkeen on puoli tuntia vapaata. Suuren kauhan kyytiin mahtuu kerrallaan noin 12,5 kuutiota tavaraa ja aluksen purkuun kuluu keskimäärin noin vuorokausi riippuen lastin koosta. [ Erikoisia työpisteitä ] Ylhäältä nosturista näkee kauas. Jos talot eivät olisi tiellä, silmä siintäisi ehkä jopa Pasilaan saakka, jonka mukaan alus on nimetty. Puosu Michael Välikangas nosturikopissa Helsingin yllä. 8 9

6 Upotussodan alussa saksalaiset sukellusvenekipparit leikkivät herrasmiestä Laiva pohjaan, kuitti kipparille Niin säälimätöntä ja tuhoavaa kuin toisen maailmansodan sukellusvenesota olikin, sodan alussa saksalaisten sukellusveneiden päälliköiden toimissa oli nähtävissä jonkinlaisia herrasmieselkeitä. Nordström-varustamon s/s Martti- Ragnarin ja Baltic Lloydin s/s Walman päälliköt pyysivät ja saivat upotetuista laivoistaan upottajalta, saksalaiselta sukellusvenekipparilta kuitin! Suomen lipun alla purjehtivat Martti-Ragnar ja Walma upotettiin räjäyttämällä Skagerrakissa ennen talvisodan alkua syyskuussa Ne olivat puolueettoman maan aluksia ja upotukset uutisoitiin näyttävästi Suomen ja koko maailman lehdistössä. Ennen näitä oli jo yksi suomalainen laiva, nelimastoparkki Olivebank, ajanut miinaan ja tuhoutunut. Sota koetteli alusta lähtien julmasti suomalaista merenkulkua. Upotus selluloosalastin takia Kemin Ajoksesta selluloosalastissa Englannin Ellesmere Portia kohti lähtenyt John Söderblomin kipparoima Martti-Ragnar (2260 brt) eteni verkkaisesti Ruotsin rannikkoa myötäillen etelään. Pimeässä ajaessaan alus käytti voimakkaita valonheittimiä havaitakseen mahdolliset miinat, vaikka niitä ei pitänyt täällä olla. Tarkoitus oli Ruotsin aluevesien jälkeen jatkaa matkaa Norjan rannikon tuntumassa ennen Pohjanmeren ylitystä. Sää oli hyvä ja kaikki edellytykset onnistuneelle merimatkalle näyttivät olevan olemassa. Skagerrakiin tultaessa tilanne muuttui. Perämies havaitsi klo 23 Norjan Arendalin kohdalla pintakulussa ajavan sukellusveneen, joka lähestyi pahaenteisesti Teksti: Joni Skiftesvik Valokuvat: Joni Skiftesvikin kokoelma suomalaisalusta. Sukellusveneestä huudettiin stop engine -käsky ja Martti-Ragnar pysähtyi. Sukellusveneestä tiedusteltiin, mikä laiva ja mikä lasti, mihin matkalla. Kapteeni Söderblomin vastattua kysymyksiin hänen käskettiin ottaa lastiasiakirjat ja muut tarpeelliset dokumentit mukaansa ja tulla sukellusveneeseen. Söderblom ja toinen perämies siirtyivät sinne matruusin soutamalla veneellä. Käytös saksalaisessa sukellusveneessä oli suomalaisia kohtaan asiallista, jopa kohteliasta. Söderblom kertoi aluksensa lastista ja määränpäästä. Ellesmere Port ei ollut tuttu kaupunki saksalaisille ja sen sijaintia selviteltiin. Keskustelun päätteeksi suomalaiskipparille ilmoitettiin, että Englantiin menossa oleva selluloosa oli sotakieltotavaraa, koska siitä voitaisiin valmistaa räjähdysaineita ja sen takia Martti-Ragnar upotettaisiin. Söderblom pani tiukasti hanttiin. Vastaan hangoittelu oli kuitenkin turhaa ja miehistön käskettiin poistua aluksesta mahdollisimman pikaisesti. Kapteenille kirjoitettiin todistus s/s Martti-Ragnarin asiakirjojen takavarikoinnista ja aluksen upotuksesta. Pettynyt Söderblom palasi laivaan noutamaan tavaroitaan ja valvomaan miehistön lähtöä. Toinen pelastusvene laskettiin veteen ja väki alkoi siirtyä siihen. Mukaansa kukaan ei ehtinyt ottaa juuri muuta kuin päällään olevat vaatteet. Saksalaiset asensivat jo räjähdyspanoksia. Väen poistuttua aluksesta se räjähti ja upposi. Martti-Ragnarin uppoamisajasta on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa tietoa. Saksalaislähteissä kerrotaan kolmen panoksen räjähtäneen laivassa klo Suomalaistietojen mukaan aluksen keskiosassa, ilmeisesti konehuoneessa räjähti klo Saksalaisten mukaan laiva pysyi räjähdyksen jälkeen pinnalla pari tuntia, suomalaiset sanovat sen uponneen parissakymmenessä minuutissa. Martti-Ragnarin koko henkilökunta 24 miestä pelastui. Sukellusvene, tunnukseltaan U-4 ja päällikkönään kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt hinasi pelastusveneitä lähemmäksi Norjan rannikkoa. U-veneen irrotettua hinausköyden suomalaiset soutivat viitisen tuntia, kunnes heidät pelastettiin norjalaiseen kalastusalukseen. Martti-Ragnar (ex. Nordstjernen) oli laskettu vesille Nordströmillä oli myöhemmin kaksi samannimistä alusta. Walma (ex. Driva, Lennart, Aina) oli ostettu Suomeen Ruotsista Myös Walman upotus kuitattiin Saksalaissukellusvene jatkoi risteilyään Skagerrakissa. Seuraavaksi se pysäytti amerikkalaisaluksen, joka sai kuitenkin tarkastuksen jälkeen jatkaa matkaansa. Päivän valjettua sukellusvene havaitsi taas suomalaislaivan. Helsinkiläinen Walma (1360 brt) oli lähtenyt selluloosalastissa Viipurista määränpäänään sama englantilainen satamakaupunki Ellesmere Port Liverpoolin lähellä kuin Martti-Ragnarilla. Walma sai pysähtymiskäskyn ja päällikön, merikapteeni E. Söderlöfin käskettiin siirtyä sukellusveneeseen lastiasiakirjoineen. Viisi miestä souti päällikön sukellusveneeseen. Papereita tutkittiin U-veneessä perusteellisesti monen miehen voimin kohteliaaseen, mutta määrätietoiseen tapaan. Sukellusveneen päällikkö Harro von Klot-Heydenfelt vaati saada nähdä lisää asiapapereita. Vene lähti noutamaan niitä, Söderlöfin oli jäätävä sukellusveneeseen. Seuraavaksi saksalaiset halusivat siirtää Walmaa. Aluksen koneet käynnistettiin ja se ajoi jonkin aikaa itään päin saksalaisten valvonnassa. Kapteenille ilmoitettiin, että alus upotettaisiin, koska se kuljetti sotakieltotavaraa. Kapteeni protestoi jyrkästi vastaan painottaen, että kyse oli puolueettoman maan lipun alla purjehtivasta laivasta, jonka lasti oli sodan käynnin kannalta vaaratonta. Upotuspäätös oli kuitenkin ehdoton ja Söderlöf sai kouraansa todistuksen s/s Walman upottamisesta. Räjäytyskomennuskunta aloitti työnsä laivassa. Ruumien luukut avattiin nopean uppoamisen varmistamiseksi ja räjähdyspanoksia sijoitettiin eri puolille laivaa, erityisesti laipioihin. Miehistön käskettiin siirtyä pelastusveneisiin. Kapteenin sallittiin noutaa laivasta tavaroitaan. Heti laivanväen poistuttua Walmassa räjähti ja se upposi noin kymmenessä minuutissa. Sukellusvene otti suomalaisaluksen pelastusveneet hinaukseen ja kiskoi niitä perässään Ruotsin rannikkoa kohti. Noin viiden mailin päässä rannikosta se irrotti hinaustouvin ja jätti veneet. Loppumatkan veneitä hinasi ruotsalainen kalastusalus. Koko laivanväki, 15 miestä ja kolme naista pelastui. Lyhytikäinen sukellusvenekippari Seuraavana päivänä U-4 upotti puutavaralastissa Englannin Bristoliin matkalla olleen ruotsalaisen s/s Gertrud Brattin (1519 brt). Räjähteet olivat sukellusveneestä loppuneet ja ruotsalaislaivaa ammuttiin torpedoilla sen jälkeen, kuin miehistö oli poistunut aluksesta. Kaksi ensimmäistä yritystä epäonnistuivat. Vasta kolmas torpedo räjähti ruotsalaisaluksen kyljessä ja se upposi. U-4:n päällikkö, Riiassa 1911 syntynyt kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt teki lyhyen uran sukellusvenekipparina. U-4:n lisäksi hän ehti olla päällikkönä U-20:ssä ja U-102:ssa. Hän upotti yksitoista kauppa-alusta (26118 brt). Englantilaishä- Kahden suomalaislaivan upottaminen sai runsaasti palstatilaa kotimaan ja ulkomaiden lehdistössä. vittäjä HMS Vansittart upotti von Klot-Heydenfeltin päälliköimän U-102:n Biskajanlahdella, ja suomalaisille upotustodistuksia kirjoittanut saksalainen sukellusvenekippari menehtyi. Natsi-Saksan ulkoministeriö: "Ritarillista toimintaa" U-veneiden upotettua selluloosalastissa kuljettaneita aluksia Skagerrakissa Saksan ulkoministeriö antoi lausunnon, jossa se ihmetteli, etteivät suomalaiset ja ruotsalaiset varustamot tienneet selluloosan olevan sotakieltotavaraa. Saksan ulkoministeriö totesi: Selluloosa on aine, jota mitä suurimmassa määrin käytetään räjähdysaineiden valmistamiseen. Saksan sukellusveneiden päällystö on sen vuoksi menetellyt vain velvollisuuksiensa mukaisesti estääkseen selluloosalastien viennin Englantiin, sillä täältä se olisi tullut räjähdysaineena takaisin saksalaisia sotilaita vastaan käytettäväksi. Merisotaoikeuksien säännöksien ja Saksan sotalaivaston ritarillisten perinteiden mukaisesti on mitä huomaavaisimmin kohdeltu upotettujen laivojen miehistöä, jotka kaikki on pelastettu

7 osastouutisia: Osasto ja MEPA järjestivät kulttuurisiemauksen Juorupiiri-näytelmään Helsingin Tervasaareen. Kiikarissa nuoret ja kiireisiä ruuhkavuosia elävät Mari Ikonen vapputunnelmissa. Keväinen tutustumisretki Merikeskus Vellamoon. Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa, jotka muodostavat Unionin toiminnan perustan. Oman osaston kokous on paras paikka kuulla tuoreet ja suorat uutiset Unionista sekä eri varustamoista. Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Mari Ikonen, Mikko Ervast ja Saana Lamminsivu Nyt potkua kehiin ja nuoria sekä uusia kasvoja mukaan toimintaan! Etelä-Suomen osasto täytti marraskuun 18. päivä 25 vuotta. Puheenjohtaja Rauno Mutkan mielestä jatkuvuus on ay-toiminnassa tärkeää. Haastavinta on tavoittaa kiireisiä ruuhkavuosia eläviä työssäkäyviä perheellisiä. Osaston toimisto sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Linnankatu 13. Sääntömääräiset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa. Osaston kokouksessa käydään joka kerta lävitse tuoreet ja suorat uutiset Merimies-Unionin hallituksesta ja muista liitossa meneillään olevista asioista, Mutka painottaa osaston kokousten tarjoavan todellista tietoa puskaradioon verrattuna. Osallistu kuule vaikuta! Mielikuva ay-toiminnasta on monelle nykypäivänä hieman vanhahtava ja kokouksiin osallistumista arkaillaan. Käytettävissä olevasta vapaa-ajasta käydään kova kilpailu, etenkin kun merimies haluaa tunnetusti olla vapaa-ajallaan totaalisen vapaalla kaikista merikuvioista. Monet kokouksessa käsiteltävät asiat koskevat suoraan merimiehen työtä: miten hoitaa se ja se asia jollakin laivalla, Mutka kannustaa osallistumaan. Etelä-Suomen osastoon kuuluu tällä hetkellä vajaa jäsentä. Työpaikat vaihtelevat matkustajavarustamoista rahtivarustamoihin ja kaikkeen siltä väliltä. Osaston toiminnassa on aina pyritty antamaan tilaa nuorille ja uusille osaajille, kun kiinnostuneita on ilmaantunut. Osaston hallitus vaihtui viime marraskuussa, jolloin vanhan hallituksen jäsenistä vajaa puolet vaihtui. Messilä oli menestys Merenkulkijoiden yhteistyö yli ammattiosasto- ja järjestörajojen nousi vahvasti esiin Etelä-Suomen osaston jäänmurtaja Urholla järjestetyllä juhlavastaanotolla. Tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa Merimieseläkekassa (MEK) ja Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Turva, joiden kanssa Etelä-Suomen osastolla on ollut jo pitkään tiivistä yhteistyötä. Erityisen tärkeäksi ammattiosastoissa koetaan tällä hetkellä eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien saaminen mukaan toimintaan. Unionin ammattiosastojen viime keväänä järjestämät country-henkiset kevätpäivät olivat menestys ja vastaavanlaista tilaisuutta on ehditty jo toivoa monelta suunnalta. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti perheellisille ja Hollolan Messilään saapuikin runsaasti uusia kasvoja, joiden osallistumismahdollisuus liiton toimintaan on arkena haasteellista. Makupaloja Etelä-Suomen osaston toiminnasta: Etelä-Suomen osasto on järjestänyt yhdessä Merimiespalvelutoimiston (MEPA) kanssa liikuntakursseja Pajulahden liikuntakeskuksessa sekä Messilässä. Monena vuonna on käyty myös Vermon raveissa. Ammattiosastojen yhteinen toimintapäivä jälleen ensi syksynä! Ensi syksynä uusi suurtapahtuma! Merimies-Unionin ammattiosastot aikovat laittaa ranttaliksi jälleen ensi syksynä edustajakokouksen mentyä. Tapahtumasta ilmoitellaan lähempänä Merimies-lehdessä ja Unionin kotisivuilla. Ajatuksia ja ideoita tapahtuman luonteesta voi laittaa myös suoraan tilaisuuden vastuuhenkilö Rauno Mutkalle: Toukokuun country-päivillä Etelä-Suomen osaston jäsen Sami Kivi sekä Turvan vakuutusedustaja Johanna Kovero. Etelä-Suomen osasto on osallistunut reippaasti vuosittaiseen vappumarssiin. Tässä SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön lippua kantaa Etelä-Suomen osaston aktiivivoimiin vuosien ajan lukeutunut Matti Rasa, joka jäi jäänmurtajilta kesällä eläkkeelle ja kehumansa mukaan nyt ne kiireet vasta alkoivatkin

8 osastouutisia: Merimieskuvia.net -sivustolla jo yli 5500 merenkulkuaiheista valokuvaa! KUVAT: Pyry Ukkosen kokoelmasta Laajennus jäsenetuihin Viihdeammattilaisilla on yleensä ollut niin sanottu kesäetuus käytössään. Jäsenet ovat voineet itse päättää käyttävätkö etunsa teatteriin, musikaaliin, konserttiin tai johonkin vastaavaan viihteeseen. Nyt jäsenetu on päätetty laajentaa ympärivuotiseksi siten, että vuosi on jaettu kahteen osaan. Tukea voi hakea 40 syyskuusta maaliskuuhun ulottuvalta talvikaudelta sekä 40 kesäkaudelta, joka on huhtikuusta elokuuhun. Tapahtumien kuitit tulee lähettää Nina Peltolalle kauden loppuun mennessä osoitteella: Nina Peltola, Koulukatu 4, Huittinen. Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille, joten kuitin lisäksi hakemuksessa tulee olla mukana nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Luvassa Show & Dinner Casino Helsingissä Ensi kevääksi osasto suunnittelee Show & Dinner -tapahtumaa Casino Helsinkiin. Seuraava kevätkokous on tutussa ja turvallisessa Hotelli Ellivuoressa torstaina Molemmista tilaisuuksista tiedotetaan lähempänä tarkemmin Merimies-lehdessä sekä osaston kotisivuilla. Viihdeammattilaiset visiitillä hansakaupungissa Laivan Viihdeammattilaiset päättivät tällä kertaa pitää syyskokouksensa aivan uudenlaisessa paikassa, joten virkistysja kokousmatka suunnattiin Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Teksti ja kuvat: Nina Peltola Matkalle sekä kokoukseen lähti pieni, mutta sitäkin innokkaampi kahdeksan hengen ryhmä, kertoi osaston sihteeri Nina Peltola kokousreissusta. Torstaiaamupäivästä matkaajat kokoontuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle ja jo vajaan tunnin lennon jälkeen he olivat Latviassa. Kentällä ryhmää oli vastassa pikkubussi, johon olisi hyvin mahtunut vielä toinen mokoma iloisia laivan viihdeammattilaisia. Riika on vuonna 1201 perustettu ihastuttava vanha hansakaupunki, jossa voit melkein kuulla historian lehtien havinaa. Yöpyminen oli keskeisellä paikalla sijaitsevassa hotelli Rigassa, josta oli lyhyt matka Riikan vanhankaupungin nähtävyyksiin. Torstaiaamu ja -iltapäivä vierähtivät kokouksessa, mutta torstai-ilta sekä perjantai vietettiinkin rennommissa merkeissä ja Riikaan tutustuen. Osastolle uusi hallitus Reissun virallisessa osuudessa, eli syyskokouksessa, valittiin ammattiosastolle hallitus seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Lisäksi pohdittiin tulevia tapahtumia ja jäsenasioita. Hallituksen kokoonpanoon tuli muutamia muutoksia. Edeltävä puheenjohtaja Mikael Ahlfors lähti haistelemaan uusia tuulia. Uuden hallituksen kokoonpano: puheenjohtaja Kalle Peltola, varapuheenjohtaja Perttu Nurmi, sihteeri Nina Peltola, hallituksen muut jäsenet Sari Sagulin ja Marika Viitala-Nykänen sekä varajäsenet Mika Nykänen, Sarah Gref ja Alexander Ruzza. Merimieskuvia.net -sivusto täyttää reilun kuukauden kuluttua 2 vuotta Ajatus sivuston luomisesta syntyi keskustelupalstoilla käytyjen ajatustenvaihtojen seurauksena. Sivuston perustaja, entinen merimies Timo Haipus rekisteröi domainnimen, vuokrasi palvelintilaa ja loi bittiavaruuteen merimieskuvia-sivuston. Tavoitteena oli koota laivoissa otettuja valokuvia, tarinoita ja muisteluja vanhoilta sekä nykyisiltäkin merimiehiltä. Alkuun sivustolle ladattiin omat ja veljen kuvat ja sitten alkoi kuvamateriaalia tulla muiltakin, Haipus kertoo. Sivuston toiminta lähti hyvin käyntiin ja Haipukselle alkoi saapua materiaalia tasaisesti eri puolilta Suomea. Sana sivustosta levisi ja jonkin ajan kuluttua sivuston ylläpitäjälle alkoi tulla kyselyitä omien laivakuvien ja juttujen lisäämisestä sivustolle myös Suomen ulkopuolelta. Yhteydenottoja alkoi tulla ympäri maailmaa siellä eläkevuosiaan viettäviltä merimiehiltä. Tänä päivänä Merimieskuvia -sivustolta löytyy jo yli 5500 valokuvaa! Suurin osa niistä on merimiesten laivoissa tai satamissa ottamia. Laivakuvaajien ottamia ja myymiä laivakorttikuvia on sivustolla noin 500 kpl maailman eri kolkilta. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Sivustolta löytyy myös sähköinen Verkkolehti Ruuppari Ensinumero ilmestyi viime jouluna, toinen numero kesällä. Uusi joulunumero on parastaikaa työn alla, Haipus kertoo jouluaskareistaan. Sivustolta löytyy myös taideosio, jossa on runsaasti maalauksia, piirroksia, pienoismalleja ja puhdetöitä, joista enemmistö on vanhojen skönöjen tekemiä. Myös merenkulkua ja merimiehiä koskevia lehtileikkeet ovat osa sivuston sisältöä, unohtamatta merimiesten maailmalta lähettämiä postikortteja! Merimieskuvia.net-sivuston yhteydessä toimii myös suosittu keskustelufoorumi Messin jutut, jossa keskusteluihin on osallistunut runsaasti niin vanhoja kuin nykyisiäkin merimiehiä. Miten sivustoa ylläpidetään? Sivuston suuri suosio ja ylläpitäminen käyvät työstä, eikä ylläpito ole enää yhden miehen työ, Timo Haipus pohtii. Kuva- ja juttuaineiston tuottamiseen on osallistunut yli 250 vanhaa merimiestä eri puolilta Suomea ja maailmalta. Sivustolla on oma toimikunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Toimikunnassa on jäseniä kone-, täkki- ja byssäpuolelta. Haipuksen mukaan toiminta tapahtuu harrastuspohjalta sopuisasti ja sitä ohjaa yhteinen näkemys ja tahto. Sivuston toimintaan voi osallistua lähettämällä sinne valokuvia, tarinoita yms. Messin jutut -keskusteluihin voi myös ottaa osaa ja vanhojen partojen pärinän joukkoon toivotaankin lisää nuoria, seilaavia skönömanneja!, Haipus lähettää jouluterveiset Merimies-lehden lukijoille. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Osasto kiittää Mikkeä hyvästä puheenjohtajakaudesta ja toivottaa hänelle paljon onnea uuteen työhön! 14 15

9 Kuljetusalan Työttömyyskassa Työttömyyskassa tiedottaa: Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki 1. Minulle maksettiin työsuhteeni päättyessä lomakorvausta ja tukipaketti. Miten nämä vaikuttavat päivärahaani? Kokoaikatyöstä ansaitut lomakorvaukset ja tukipaketit jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Lomakorvauksen ja tukipaketin yhteissumma jaksotetaan viimeisimmän työsuhteesta lasketun päiväpalkan mukaan. Samalla periaatteella jaksotetaan kaikki työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset, esim. kultainen kädenpuristus, kertakorvaus, yms. 2. Määräaikainen työsuhteeni päättyi. Tarvitaanko siitä joku todistus? Toimita kassalle hakemuksesi kanssa kopio työsopimuksesta ja työtodistuksesta. Näistä käy ilmi, että työsuhde on päättynyt määräaikaisuuden vuoksi ja minkä alan työehtosopimusta on noudatettu. 3. Miten kotihoidon tuki vaikuttaa päivärahaani ja voinko saada samanaikaisesti päivärahaa sekä kotihoidontukea? On mahdollista saada kotihoidontukea ja päivärahaa samanaikaisesti. Jos kotihoidontuki on myönnetty hakijalle, kotihoidon tuki vähennetään hakijan päivärahasta. Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Peruspäivärahaan tasokorotus vuoden alusta Peruspäivärahan hallitusohjelman mukainen tasokorotus tulee voimaan lukien. Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansioon suhteutettuja etuuksia eli kassan maksamaa ansiopäivärahaa, koska ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Usein kysyttyä: Korotuksen määrä riippuu päivärahan perusteena olevan palkan suuruudesta. Tasokorotuksen määrä on noin 120 euroa kuukaudessa. Kassa maksaa automaattisesti tasokorotukset päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan lukien. Tarkempaa tietoa ei tässä vaiheessa ole olemassa, koska lehden ilmestymiseen mennessä ei Jos kotihoidontuki on myönnetty puolisolle, kotihoidontuki vähennetään seuraavasti: a. puoliso on työtön: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi puolison päivärahaan b. puoliso hoitaa itse lasta kotona (esim. hoitovapaalla): vähennystä ei tehdä c. puoliso työssä / opiskelee / työkyvytön / yms.: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi hakijan päivärahaan d. jos lapsi on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin ulkopuolella, kotihoidontuki vähennetään päivärahan saajalta Muista toimittaa kotihoidontukipäätös kassalle, myös silloin kun kotihoidontukeen tulee muutoksia! 4. Mikä on karenssi, omavastuu, lomakorvaus? Karenssi on TE-toimiston asettama ajanjakso, jolta päivärahaa ei makseta (poikkeuksena tepalvelut). Karenssi on 30, 60 tai 90 päivää. 90 päivän karenssin voi saada esimerkiksi silloin, kun on itse irtisanonut itsensä työstä ilman pätevää syytä. Omavastuuaika on seitsemää työtöntä työpäivää vastaava aika. Jos olet kokonaan työtön, omavastuu on seitsemän arkipäivää. Työttömyyskassa asettaa omavastuuajan aina, kun 500 päivän enimmäisajan maksaminen alkaa alusta. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuun ajalta ei ole oikeutta päivärahaan (poikkeuksena te-palvelut). Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) asiasta annettua lakiesitystä ole välttämättä vielä vahvistettu. Muilta osin vuodenalun mahdolliset muutokset kassan maksamissa työttömyysetuuksissa ovat riippuvaisia pitkälti siitä, mitä tapahtuu ns. työmarkkinoiden raamisopimukselle. Lomakorvaus on korvausta pitämättömistä lomista. Jos työsuhde on ollut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, lomakorvaus jaksotetaan ensimmäisestä työttömästä päivästä alkaen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. 5. Minulle on tarjottu osa-aikatyötä. Kannattaako työ ottaa vastaan ja miten se vaikuttaa päivärahaani? Työttömyyskassa maksaa soviteltua päivärahaa osa-aikaisen sekä satunnaisen työn ajalta. Pääsääntöisesti puolet ansaitsemastasi työtulosta vaikuttaa vähentävästi päivärahaasi. Sovitellussa päivärahassa on rajoituksia, jotka voit käydä tarkastamassa kassan kotisivuilla: tai osoitteesta tai pyydä kassaa lähettämään sinulle infoa sovitellusta päivärahasta. Työstä kieltäytyminen voi johtaa TE-toimiston antamaan karenssiin. 6. Milloin työssäoloehtoni täyttyy? Työssäoloehto täyttyy, kun on työskennellyt työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa niin, että jokaisena viikkona on ollut vähintään 18 tuntia työtä. Ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevalla on myös oltava jäsenyyttä vähintään 34 viikkoa. 7. Miten voin ilmoittaa kassalle uuden tilinumeron? Tilinumeron voi ilmoittaa kassalle vain kirjallisena. Myös kassan verkkopalvelun kautta tulevat tilinumerot hyväksytään. Aimo Myräkkä Aimon joulupakina Ja tapahtui niinä päivinä, että Jotenkin näin se alkoi, muistelee Aimo. Tällä Aimo tarkoittaa joulun rauhallista aikaa. Aimo on vuosien aikana kirjoittanut monta joulupakinaa. Aina on ollut jotain sanomista. Milloin on tapeltu, milloin on merimiehiä kohdeltu kaltoin tavalla tai toisella. On ollut irtisanomisia, ulosliputuksia ja palkanalennuksia. Joka joulu on toivottu parannusta tähän maailmaan, mutta aika harvoin saatu. Nytkin on taas tehty järjenvastaisia toimia kuluneen vuoden aikana. Väylämaksuja on korotettu, josta Aimokin kertoi taannoin. Merimiesten asema on monin tavoin käynyt ahtaammaksi ja samalla vaatimukset ovat kasvaneet alalla. Rikinkatkuisia asioita on näköpiirissä. Minne menee Suomen ja maailman merenkulku? Suurta epävarmuutta leijuu ilmassa. Ketkä liikennöivät tulevaisuudessa maailman merillä, millä kalustolla ja miten? Vaan hii-o-hoi! Toisaalta, harvoin on maailmassa ja meillä tilanne ollut näin rauhallinen. Ei ole viime aikoina toimitus- tai muutkaan johtajat kiukutelleet laivoilla. Lakkoja ei ole näköpiirissä eikä ulosliputtamisia taida olla ihan heti tulossa. Lisäksi Suomen tonnisto on hieman kasvanut, mikä on sekin hyvä asia. Merenkulkuun liittyy jotenkin olennaisesti sekin, että uusia laivoja tulee vesille. Vaikka Suomeen ennustetaan lamaa ja taantumaa, niin silti on tilattu suomalaiselta telakalta uusia erikoisaluksia. Huoltolaivoja, jotka ovat samalla jäänsärkijöitä. Ja onhan se vielä hyvässä muistissa, että meiltähän ne maailman komeimmat ja suurimmat risteilyalukset ovat lähteneet. Ei sekään tietotai- to ole maailmassa hukassa. Kyllä taas jonain päivänä Perniölläkin telakan ovea kolkutetaan. Suomi tulee aina tarvitsemaan kauppalaivastoa. Toivoa sopii, että niiden miehistö olisi niin ikään suomalaista. Vanhemman polven väistyessä eläkkeelle tai ikävä kyllä myös tyynemmille vesille johonkin merimiesten taivaaseen, jossa heistä tulee albatrosseja, olisi hyvä saada uutta ja innokasta nuorta polvea merenkulun piiriin. Ehkäpä niin käykin, onhan merenkulku edelleen jotain hieman erikoisempaa, kuin yhdeksästä viiteen työskentely konttorissa. Tällä hetkellä Suomen kauppalaivaston reitit eivät ole enää sitä, mitä ne joskus takavuosina olivat, mutta näin hyvän tahdon ja rauhan aikana voisivat nekin elpyä. Näistä voisi helposti tehdä joulun jälkeisen uuden vuoden lupauksia. Valtiovalta voisi panostaa uusien merimiesten ja -naisten koulutukseen. Voisi toimia. Perinne jatkuisi. Niinpä Aimo voi kerrankin jättää herjaamiset sikseen ja olla aidosti iloinen ja tyytyväinen. Aimo toivoo, että tämän perinteinen hiljentymisen ja rauhan aika jatkuisi ja muutkin kuin itämaan viisaat tietäjät näkisivät taivaalla semmoisen tähden, joka nostaisi Suomen kaikenkaltaisen laivaliikenteen uuteen uskoon ja antaisi meriväelle töitä Suomen lipun alla. Hii-o-hoi! Harvoinpa on näin rauhallinen joulupakina tullut kirjoitettua! Ja sitten lopuksi siteeraus jostain asiaankuuluvasta laulusta (tai olikohan se sittenkin iso kirja?): Ja maassa oli rauha ja ihmisillä hyvä tahto Oliko noin? Kysyy Aimo Myräkkä Merellä 16 17

10 Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset Merimies-Unioni solmi työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välisen raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset marraskuun lopulla. Uudet työehtosopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa saakka. Neuvottelutuloksia muissa varustamoissa Niin sanotun raamin mukaiset sopimukset on lisäksi solmittu muun muassa Suomen Lauttaliikenteen losseille ja vapaasti kulkeville lautoille, Arctia Shippingin aluksille, Rannikko- ja sisävesiliikenteeseen, kotimaan matkustaja-aluksille, Viking Linen maahenkilöstölle sekä Meritaidon väylänhoitajille ja väyläaluksille. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 43 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 54,50 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 48 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 35 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 45 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 39 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Kertakorvaus Ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus tai sen jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä raamisopimuksen mukaisesti. Kertakorvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden työsopimussuhde on jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen erän maksuajankohtaa. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettava kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa alempi. Muutamilla aloilla, kuten kotimaan matkustaja-alusliikenteessä, 150 euron kertaerä maksetaan purjehduskauden alusta ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Pääsopimukset ovat voimassa Luontoisetujen tarkistaminen Luontoisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti , ja Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevia muutoksia: Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksiin tehtiin muutoksia, jotka koskevat palkanmaksua työsuhteen päättyessä ja päihdepolitiikkaa koskevaa hoitoonohjausta. Myös pääluottamusmiehille maksettavia korvauksia tarkistettiin. Tämän lisäksi täyden palkan määritelmä kirjattiin osaksi työehtosopimuksia. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimukseen tehtiin vuosilomaa koskeva muutos. Kaikkiin merenkulkua koskeviin työehtosopimuksiin tehtiin lepoaikoja koskeva muutos. Työryhmät Lähes kaikille työehtosopimusaloille asetettiin erilaisia työryhmiä. Muun muassa Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoiden välille perustettiin työryhmät, joissa selvitetään voidaanko matkustaja-alussopimuksessa määritelty vuosiloma muuttaa 35 päivän sijaan 36 päiväksi sekä tutkitaan, voidaanko matkustaja-alusten autokansilla tapahtuvasta lastauksesta suorittaa korvausta. Raamisopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. Työehtosopimusten voimassaolon päättäminen kesken sopimuskauden Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat yhdessä, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan ja sopimaan poikkeavan kehityksen vaikutuksista sopimuskorotuksiin ja/tai sopimuksen voimassaoloon. Mikäli maan hallitus lupauksistaan huolimatta päättää kohdistaa hallitusohjelmaan sisältyvän 20 miljoonan euron säästötavoitteen merenkulun miehistökustannustukiin, kumpikin osapuoli voi irtisanoa niiden väliset työehtosopimukset osittain tai kokonaan päättymään yhden kuukauden irtisanomisajalla. Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot sopivat jatkavansa niiden välillä voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen ja ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen voimassaoloa saakka ottaen huomioon työmarkkinajärjestöjen allekirjoittaman raamisopimuksen. Osaamista lisäävä koulutus Työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välillä solmitun raamisopimuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus käyvät yhdessä läpi uutta koulutusjärjestelmää mennessä. Työehto-osapuolet ovat sopineet, että koulutusta koskeva lisäys toteutetaan työehtosopimuksiin samanaikaisesti uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ottaen huomioon merenkulun erityispiirteet. Koulusta koskevan järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2013 alusta

11 Liikenneministeriö : Kohti arktisten alueiden tulevaisuutta: Fennicalle ja Nordicalle merkittävä rahtaussopimus Alaskaan Eduskunta esittää väylämaksuihin nyt 9,5 prosentin korotusta Arctia Offshore Oy on allekirjoittanut merkittävän sopimuksen koskien monitoimimurtajiensa Fennican ja Nordican rahtausta Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella. Kansainvälinen öljyjätti Shell rahtaa alukset kolmena seuraavana vuonna öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin Alaskan pohjoisrannikolle. Työskentelyalueena ovat Chukchin ja Beaufortin meret. Vuosina 2012, 2013 sekä 2014 Fennica ja Nordica ovat Shell Offshoren palveluksessa keväästä loppusyksyyn. Sopimus kattaa työskentelykauden sekä mobilisointi- että demobilisointikulut. Käytännössä Fennica ja Nordica pitävät huolta siitä, että arktiset jäät eivät uhkaa öljynporauslauttoja. Näiden ns. Ice Management -tehtävien lisäksi alukset ovat täydessä toimintavalmiudessa mahdollisten erityistilanteiden varalta, liiketoimintajohtaja Lauri Bäckman kertoo. Väylämaksuja on puitu kuluneen syksyn aikana useaan otteeseen eduskunnassa. Alkuperäisessä lakiesityksessä väylämaksuihin ehdotettiin 12 prosentin korotusta. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa nyt, että väylämaksujen hinnoittelua pudotetaan 2,5 prosenttiyksikköä, jolloin väylämaksun suuruudeksi jäisi 9,5 prosenttia. Osa opposition kansanedustajista on jo aiemmin tehnyt vastalauseen lakiesitystä vastaan. Eduskunta käsittelee lakiesitystä vielä loppuvuodesta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta Strategisena tavoitteenamme on ollut pitkän aikavälin rahtaussopimukset kaikilla liiketoiminta-alueilla. Jäänmurrossa tämä tavoite on jo toteutunut ja tämä rahtaus täyttää tavoitteen offshoren osalta. Olemme nyt vahvasti mukana myös arktisten alueiden tulevaisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste. Fennican ja Nordican pääkoneisiin asennetaan tulevan talven aikana katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit sekä tehdään erittäin vähärikkisen polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Arctia Offshore Oy on tilannut projektin kokonaistoimituksena Wärtsilältä. Töiden valmistuttua alusten pakokaasupäästöt täyttävät Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) herkille arktisille alueille asettamat päästönormit. Lähde: Arctia Shipping Ruotsalainen jäänmurtaja Frej murtamaan jäitä Suomeen Jäänmurtaja Frej:n käytöstä Suomen jäänmurtopalveluissa Pohjanlahdella. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan Frej on turvaamassa jäänmurtopalveluita Pohjanlahdella viisi seuraavaa talvea. Samaan aikaan suomalainen monitoimimurtaja Botnica jäi ilman jäänmurtosopimusta. Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä kauden Työryhmä selvittämään Merenkurkun liikenteen turvaamista Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus siitä, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkussa järjestetään kestävällä tavalla. Työryhmän toimikausi on Työryhmän asettaminen perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus tukee Merenkurkun laivaliikenteen jatkamista ja laatii yhdessä Ruotsin ja Merenkurkun edustajien kanssa pitkäjänteisen strategian liikenteen turvaamiseksi. Työryhmältä odotetaan ehdotusta niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä toteuttaa laivaliikenteen turvaamiseksi vuoden 2013 alkuun mennessä. Näistä toimista työryhmältä odotetaan väliraporttia huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia pitkän tähtäimen strategia ja toimenpide-ehdotukset henkilö- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Merenkurkussa. Merenkurkussa on liikennöinyt autolautta jo lähes 50 vuotta. EU-jäsenyyden myötä verovapaa myynti päättyi vuonna 1999, joka johti matkustajamäärien erittäin voimakkaaseen vähenemiseen. Sekä Suomen valtio että alueviranomaiset niin Ruotsin kuin Suomen puolella ovat tukeneet vuodesta 2010 Vaasan ja Uumajan välistä matkustajaliikennettä. Tuki päättyy vuoden 2012 lopussa. ABB:n ruoripotkurilla jopa yli 20 prosentin polttoainesäästöt Suomalaisella tuotekehitysosaamisella on saatu ABB:n Azipodruoripotkurijärjestelmään uusia ominaisuuksia, jotka parantavat merenkulun energiatehokkuutta ja säästävät polttoainekustannuksia sekä laskevat hiilidioksidipäästöjä. Isossa risteilijässä polttoainesäästöjä voi kertyä yli euroa vuodessa. Azipod-järjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna. Maailmassa on Azipod-ruoripotkurijärjestelmällä liikennöiviä aluksia yli sata: muun muassa jäänmurtajia, luksusluokan jättiristeilijöitä, ro-ro-aluksia ja tankkereita. Jouluna merellä Tyyni, aurinkoinen jouluaattoaamu Atlantilla. Laiva on matkalla Kanadasta Etelä-Amerikkaan. Näen jo kaukaa delfiiniparven lähestyvän laivaa. Innosta pomppien suuri lauma saavuttaa aluksen keulan ja jää bulbin ympärille kisailemaan pitkäksi aikaa. Se joulu on jäänyt pysyvästi mieleen. Laivan stuertti piti gourmet-aterioillaan miehistön enemmän kuin tyytyväisenä arkenakin, mutta sinä jouluna tuntui, että jopa hänkin ylitti itsensä. Sen seitsemän sorttia ei riitä alkuunkaan kuvaamaan niitä joulupöydän antimia. Joulupäivällisellä kaikki byssan tasot notkuivat toinen toistaan herkullisempia annoksia. Annoksista ei puuttunut mitään meille niin tuttuja, perinteisiä jouluruokia ja lisäksi oli tarjolla myös eksoottisempia herkkujakin. Se päivällinen sai miehistön jokaisen jäsenen unohtamaan koti-ikävän ja sulamaan tyytyväiseen, hartaaseen hymyyn. Hauskaa oli, kun intialaisen konepäällikön mielestä parempaa jälkiruokaa ei ole, kuin suomalainen lanttulaatikko. Päivällistä nautittiin kiireettömästi. Kun kaikki olivat saaneet syötyä kyllikseen, siirryttiin päivähuoneeseen lahjojen jakoon. Merimieskirkko oli taas muistanut paketilla meitä kaukana kotoa olevia. Illan kruunasi konemestarin äidin lähettämä paketti. Hän oli laittanut kaikille miehistön jäsenille paketin salmiakkia. Kyllä sitä äitiä ajateltiin lämmöllä! Monta joulua on mennyt laivalla. Joulumieli on mahdollista löytää sielläkin. Turha ylimainostaminen ei häiritse tunnelmaa vaan se syntyy kuin itsestään yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Tämän joulun vietän maissa mieheni kanssa. Olemme vuokranneet mökin korvesta, jonne vetäydymme joulunviettoon viikoksi. Luvassa on ulkoilua, yhdessäoloa, saunomista ja täydellistä rauhallisuutta. Vaikka en mikään virtuoosikokki olekaan, täytyy kuitenkin omat sinappisilakat tehdä kinkun ja laatikoiden lisäksi. Toivotan hyvää joulua ahkerille kokeille, jotka jaksavat tehdä jouluaatosta meille erityisen sekä kaikille muille merimiehille, niin merelle kuin maihinkin. Mimosa Kuva: ABB 20 21

12 Hyvää joulua Taas on joulu tullut ja kuusta kannetaan ja lumiukko poikineen sen koristella saa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2012! God Jul och Gott Nytt År 2012! Merimies-Unionin henkilökunta toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! On kaksi pientä lasta toisessa päässä kiinni ja itse ukko partoineen liitää kinoksiin Metsän laidassa pieni mökki oottaa tulijoita Äiti katsoo ikkunasta on ihanainen näky vastas voi pikku pipanoita Naama on kun Aurinkon ja siinä voita päällä kissa syö jo puuroansa sääntöjä ei täällä Marjatta 2011 Sjömans-Unionens personal önskar alla sina medlemmar och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År! Ledare: Priset avgör vid en entreprenadtävling, men vem bestämmer säkerheten och kvaliteten? Det statliga bolaget Meritaito Oy, som bara funnits i två år, meddelade att de inlett samarbetsförhandlingar för 90 personer den 16 november till följd av ett besparingsprogram. Har separeringen och bolagiseringen av de tidigare statliga verken förbättrat produktiviteten på önskat sätt? Priset avgör vid en tvångskonkurrensutsättning, men vem bestämmer kvaliteten? I början av 2010 ombildades det tidigare Sjöfartsverket till tre nya statliga bolag: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (lotsning) och Meritaito Oy. Vägverket hade redan bolagiserats till Destia Oy och separerades år 2010 till det egna bolaget Finlands Färjetrafik Ab (Fin- Ferries). De nya aktiebolagen ägs till hundra procent av staten. De producerar infrastrukturella tjänster som att underhålla leder, sköta isbrytningen och ta hand om förbindelsefartygstrafiken. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Bakgrunden till bolagiseringen av de tidigare affärsverken är bland annat EU:s beslut om affärsverksmodellens tillämplighet på EU:s inre marknad, enligt vilket ett affärsverk inte kan gå i konkurs eller åtnjuta skattefria förmåner. Därmed är de tidigare statliga affärsverken, som Sjöfartverket, historia. Det tidigare enda och enhetliga verkets ärenden sköts nu av flera bolag och myndighetsorgan runt om i Finland. Sjömansärenden till exempel kommer i framtiden att skötas ända borta i Rovaniemi, dit man har för avsikt att flytta Trafiksäkerhetsverket Trafis sjömansregister som beviljar sjömän bland annat seglingsintyg, d.v.s. ett utdrag ur sjömansregistret. En annan stark anledning till att de statliga verken decentraliserades och bolagiserades är också statens produktivitetsprogram från 2003 som fackförbunden motsatte sig ända från början. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Genom att separera produktionerna har man förlorat synergifördelar som en gång i tiden gav naturliga besparingar. För närvarande är det bara priset som avgör vid en konkurrensutsättning, och ingen är beredd att betala för kvalitet och säkerhet. Tiden får utvisa vilka följder effektivitetspolitiken har på lång sikt: leder det till besparingar eller extra utgifter? innehåll: 24 ESL Shippings utrustning förnyas 28 I en kran ovanför Helsingfors 34 Södra Finlands avdelning 25 år! 37 Merimieskuvia.net! 38 Ramavtalsenligt förhandlingsresultat för sjöfarten 42 Julhälsningar 22 23

merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!

merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Nº8/ 2011 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF M/s Alppila Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Energiakuljetukset ovat merkittävä

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY

TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY TERVETULOA JÄSENEKSI! SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY Muista allekirjoittaa jäseneksiliittymislomake heti työsuhteen alussa! Suomen Merimies-Unioni SMU ry perustettiin vuonna 1916. Unionin jäsenet työskentelevät

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Körpäkkäsanomat 1/2006

Körpäkkäsanomat 1/2006 Körpäkkäsanomat 1/2006 Taustaa Puuveneiden perinneseura Körpäkkä on vuonna 2003 rekisteröity yhdistys, jonka toimintatarkoituksena on puuveneiden perinteiden vaaliminen. Alun perin yhdistyksen perustana

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot