merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen!"

Transkriptio

1 Nº8/ 2011 joulukuu merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF M/s Alppila Suomen lipun alle: Kivihiiltä ja kuivarahtia Suomeen! Energiakuljetukset ovat merkittävä osa huoltovarmuutta ERIKOISIA työpisteitä KIIKARISSA perheelliset NYA KOLLEKTIVAVTALEN för sjöfarten TILL SJÖSS 1 över jul

2 Kuva: Marja Mattila, Suomen merimuseo pääkirjoitus: 4 sisältö: 4 ESL Shippingin kalusto uusiutuu 8 Kansinosturikuskia ei huimaa! 10 Säälimätöntä sukellusvenesotaa Nº8/ Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset 42 Jouluterveiset PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2011, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / 8 12 Etelä-Suomen osasto 25 vuotta! 15 Merimieskuvia.net-sivusto saavutti suosion ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT (2012) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort yt-matruusi mauri holm & esl shipingin kuivarahtialus alppila. Kannen kuvassa: Yt-matruusi Mauri Holm ja talousapulainen Jenna Nylund. MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2012 Majakat syttyvät Suomen merimuseossa Kotkassa Merikeskus Vellamossa sijaitsevan Suomen merimuseon päänäyttelyssä Heikki Helmisen yksitoista kehystettyä puolimallia Suomen rannikon majakoista. no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Urakkakilpailussa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee turvallisuuden ja laadun? Vasta kaksi vuotta toiminut valtionyhtiö, Meritaito Oy, ilmoitti aloittavansa 16. marraskuuta 90 henkeä koskevat yt-neuvottelut säästöohjelman seurauksena. Ovatko entisten valtion virastojen eriyttämiset ja yhtiöittämiset parantaneet tuottavuutta toivotulla tavalla? Pakkokilpailutuksessa hinta ratkaisee, mutta kuka määrittelee laadun? Entisestä Merenkulkulaitoksesta muodostettiin kolme uutta valtion yhtiötä vuoden 2010 alussa: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (luotsaus) ja Meritaito Oy. Tielaitos yhtiöitettiin jo aiemmin Destia Oy:ksi ja vuonna 2010 siitä eriytettiin vielä omaksi yhtiökseen Suomen Lauttaliikenne Oy (FinFerries). Muodostetut osakeyhtiöt ovat sataprosenttisesti valtion omistamia. Ne tuottavat perusinfraan kuuluvia palveluita, kuten ylläpitävät väyliä, huolehtivat jäänmurrosta ja hoitavat yhteysalusliikennettä. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Entisten liikelaitosten yhtiöittämisten taustalla on muun muassa EU:n päätös liikelaitosmallin soveltuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla, jonka mukaan liikelaitos ei voi tehdä konkurssia ja nauttia verovapaista eduista. Niinpä entiset valtion liikelaitokset, kuten Merenkulkulaitos, ovat historiaa. Entisen yhden ja yhtenäisen viraston asioita hoidetaan nyt useiden yhtiöiden ja viranomaistahojen alaisuudessa ympäri Suomen. Esimerkiksi merimiesasioita hoidetaan tulevaisuudessa jopa Rovaniemellä saakka, jonne ollaan aikeissa siirtää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin merimiesrekisteri, joka myöntää merimiehille muun muassa seilaustodistuksen, eli merimiesrekisteriotteen. Valtionvirastojen hajauttamisten ja yhtiöittämisten taustalla vaikuttaa vahvasti myös vuonna 2003 perustettu valtion tuottavuusohjelma, jota ammattiliitot ovat vastustaneet alusta lähtien. Nyt ohjelman karu totuus alkaakin paljastua: tuhannet ovat saaneet lähteä eikä eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia. Työt ja urakat on kilpailutettava. Tuotantojen eriyttämisellä on menetetty synergiaetuja, joilla saatiin aikoinaan luontaista säästöä. Tällä hetkellä kilpailuttajille vain hinta on ratkaiseva tekijä, eikä laadusta ja turvallisuudesta olla valmiita maksamaan. Aika näyttääkin, millaista jälkeä tehokkuuspolitiikka pitkällä tähtäimellä tuottaa: syntyykö lopulta säästöä vai lisälaskua.

3 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Tummanpuhuva kuivarahtialus on jylhä näky satamassa. Alppilassa on kolme lastiruumaa ja kannella komeilee kolme nosturia. Kuivarahtialus M/s Alppila jatkaa varustamon perinteikkäällä tiellä Kotimainen rahtialustonnisto on kasvanut kuluneen vuoden aikana kuudella uudella aluksella. Keväällä kiinalaiselta telakalta valmistuivat Finnlinesin M/s Finnbreeze ja M/s Finnsea. Kesällä Bore-varustamon M/s Bore Sea ja M/s Bore Song laskettiin vesille saksalaiselta telakalta. Loppuvuodesta liikenteessä aloitti Intiassa rakennettu ESL Shippingin M/s Alppila. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu ESL Shippingin M/s Alppila rantautui kotikaupunkiinsa Helsinkiin 9. marraskuuta. Alppilan omistaa SEB Leasing, jolta ESL Shipping on vuokrannut aluksen käyttöönsä pitkäaikaisella sopimuksella. Suomen lipun alle saapuneella aluksella työskentelee 15-henkinen suomalaismiehistö. Saimme vielä kannelle yhden puolimatruusin lisää omasta pyynnöstämme, ytmatruusi Mauri Holm kertoo tyytyväisenä. Telakan jättiläinen Alppila rakennettiin Intiassa Suratin kaupungissa ABG Shipyard Ltd:n telakalla. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2006, mutta valmistuminen venähti kolmisen vuotta. Konepäällikkö Jarmo Kuronen oli mukana telakkatöissä ensi metreistä lähtien. Telakalla oli kyllä aikamoinen kuhina, kun siellä rakennettiin yhtä aikaa noin 20 alusta. Alppila oli Suratissa telakan jättiläinen. Valtaosa telakalla rakenteilla olevista aluksista olivat selvästi pienempiä kuin Alppila, jolla on pituutta 156 metriä ja sen dead weigth on mt. Maksimisyväys täydessä lastissa on 9,4 metriä. Alppila on suurin Suratin telakalla ikinä rakennettu laiva tähän mennessä, Kuronen kertoo. Viisi vuotta Intiassa Surat sijaitsee Intiassa Gujaratin osavaltiossa Intian valtameren rannalla. Kaupungissa asuu tilastojen mukaan hieman alle viisi miljoonaa ihmistä. Paikkakunta on kovan talouskasvun keskus ja yksi Intian nopeimmin kasvavista kaupungeista, mutta Kurosen mielikuva seudusta on silti syrjäkylä Intian mittapuulla. Surat on eristäytynyt paikka, eikä siellä näy paljon turismia. Ihmisten tuloerot keskenään ovat hurjat ja elintasoerot korostuvat. Telakalla kuuli monia murteita, joita Intiasta löytyy roppakaupalla. Vain lukeneempi väki puhui englantia, Kuronen kuvailee telakalla kuullutta puheen sorinaa. Kuronen työskenteli Intiassa lähes viiden vuoden ajan vuorottelun puitteissa, eli ei yhtä soittoa. Tuona aikana Suomen ja Intian väliä tuli lennettyä kymmeniä kertoja. Yksi talvi Intiassa oli Kurosen mukaan kylmä, silloin Delhissä satoi lunta. Alppila arvioinnissa Alppilaan tehtiin Hietalahden telakalla korjaustöitä. Telkkarit saadaan, ne tulevat tässä ihan lähiaikoina, messissä tiedettiin kertoa. Miehistö pani merkille ensimmäisen merimatkan aikana aluksen seinien vahvuuden: äänet kantautuvat suoraan läpi viereiseen hyttiin. Äänieristys on huono ja seinät ohkaiset. Konehuoneessa Alppilaa pidetään ihan passelina pelinä. Laivan pääkone on MANin B&W ja apukoneet Wärtsilän meridieseleitä. Kone käy todella tasaiseen, eikä suurempia jytkytyksiä ole havaittavissa. Alppila jatkaa ESL:n perinteikästä kuivarahtialusten sarjaa. Alppila kuuluu varustamon niin sanottuun Eira-luokkaan, joka on suunniteltu operoimaan erityisesti Itämeren matalissa satamissa. Alppila kykenee operoimaan kaikkein pohjoisimmissakin satamissa, sillä sen jääluokka on korkein 1A Super. 4 5

4 [ ESL Shippingin kalusto uusiutuu ] Vartijat matkassa merirosvoalueilla Alppilan matka Intiasta kohti kotimaata alkoi syyskuussa. Laiva seilasi Intian valtamereltä Punaisellemerelle Egyptin edustalle. Laivassa oli mukana vartijat, koska alus liikkui merirosvoalueilla. Välimereltä Alppilan tie vei Puolaan, josta se saapui ensimmäistä kertaa Suomeen marraskuun alussa. Alppila tulee liikennöimään ESL:n muiden alusten tavoin Euroopan liikenteessä. Yt-matruusi Mauri Holm. Ensimmäinen törni Rauman merikoulusta viime keväänä laivakokiksi valmistunut Jenna Nylund, 19, työskentelee Alppilalla talousapulaisena. Töihin hän halusi nimenomaan rahtialukseen. Työyhteisö on pieni, kuin perhe, Jenna toteaa motiiveistaan. Helsingin merityönvälityksessä haettiin rahtilaivalle talousapulaista. Jenna ei empinyt kauaa ja Alppilan kyytiin hän nousi Puolasta. Poikaystävälle sanoin, että nyt lähden sitten rahtilaivalle kuukaudeksi. Selvä, hän vastasi takaisin huumorintajuinen Jenna nauraa. Freelancer Holm Yt-matruusi Mauri Holm hymähtelee taustalla messissä käytävälle keskustelulle. Mauri oli yhtä lailla nuori sälli kuin Jenna nyt lähtiessään merille vuonna -73. Olen vaan tällainen freelancer, Mauri myhäilee partaansa. Työttömyyden kouriin joutuminen ei ole suuremmin huolettanut vanhaa merikarhua. Pitkän meriuran aikana on tullut seilattua niin Suomen kuin mukavuuslippujen, kuten Panaman, Gibraltarin ja Maltan lipun alla. Töitä on ollut tähän päivään mennessä tarjolla niin paljon kuin niitä on vain jaksanut tehdä. ESL:llä olen työskennellyt vuodesta 2004 ja kiertänyt kaikki eri alukset aina puskijoita myöten. On kuitenkin yksi asia, joka vetää Maurin hieman mietteliääksi. Mies pitää harkitsevan tauon. On varmaan vaikeaa saada jokaisessa varustamossa suomalaista porukkaa laivalle töihin, kun niitä ei kerran ole. Osa valmistuvista suoraan maihin töihin Alppilan 15-henkinen miehistö on täysin suomalainen. Kotimaisten merimiesten riittävyys puhuttaa laivoilla. Onko työvoimaa ja uusia tulijoita riittävästi vai onko pelko työvoiman riittävyydestä turhaa? Elämänsä ensimmäistä työtörniä seilaavaa Jennaa työpaikan löytäminen ei ole huolettanut. Koulussa hän huomasi kuitenkin erään ilmiön, jota hän kertoo pohtineensa. Osa talouspuolen luokkakavereista siirtyi suoraan maihin töihin. Jennalle itselleen merikouluun meno on tarkoittanut alusta alkaen meriuraa. Ei ole ollut ennakkoluuloja laivatyötä kohtaan. Raumalla omista kavereistakin löytyy paljon merimiehiä. Talousapulainen Jenna Nylund. Katso lisää kuvia: > nettijutut > M/s Alppila sekä > nettijutut > M/s Pasila 6 7

5 Nosturissa Helsingin yllä Mustaa kivihiilivuorta ylös ja alas ajavat kauhukuormaajat näyttävät yläilmoista lelutraktoreilta. Kuivarahtialuksen kansinosturista levittäytyy huikea panoraama Helsingin ylle - ja suora pudotus mustana alla väijyvään ruumaan. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Michael Välikangas puosu, M/s Pasila ESL:n palveluksessa 2001 alkaen törnin pituus keskimäärin 4 6 viikkoa Sörnäisten sataman kivihiilivuori on valtava. Hiiltä haetaan pääosin Venäjältä, mutta tämä lasti on tuotu Riikasta. ASPO-konserniin kuuluva ESL Shipping on kotimaan huoltovarmuuden kannalta merkittävä toimija, sillä se on tällä hetkellä ainoa varustamo, joka kuljettaa kivihiiltä Suomeen. M/s Pasilan puosu Michael Välikangas kävelee kohti työkohdettaan: 24 metrin korkeuteen kohoavaa kansinosturia. Pasilassa on kolme lastiruumaa ja kolme kraanaa. Kansinostureita ajavat varustamossa kaikki, jotka ovat käyneet nosturin ajoon tarvittavan koulutuksen. Ylös kraanaan kiivetään pystyjyrkkiä metallitikkaita pitkin. Askelmat on pultattu suoraan seinään kiinni. Laivan kannelta ylöspäin katsoessa tikkaat näyttävät vain jatkuvan ja jatkuvan. Mieleen tulee, kuinka Jaakko kiipesi pavunvartta pitkin taivaisiin. Tikas tikkaalta ylöspäin kohti korkeuksia alkaa kavuta nyt myös Michael. Metalliputkilo on ahdas ja tikkaista on otettava tiukka ote. Alhaalla nousua vastaan pistää maan vetovoima, joten harha-askel voisi olla kohtalokas. Kivihiilivuoren valtavuuden hahmottaa toden teolla vasta yläilmoista: mitkä näkymät! Helsinki levittäytyy katsojan silmien eteen upeana panoraamana. Musta kivihiilivuori on peittänyt taakseen Kallion kirkon. Kellotorni näyttää vajonneen mustaan kivihiilivuoreen ja kasan takaa pilkottaa esiin enää vain pieni pala kirkon kupolin kattoa. Keltaiset kauhakuormaajat näyttävät pieniltä lelutraktoreia, kun ne ajavat vauhdilla ylös ja alas mustaa hiilivuoren rinnettä ja kuljettavat voimalaitokselle energiaa. Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitoksen kitaa on ruokittava säännöllisesti. Michael istuu nosturin ohjaamoon ja laskee aluksen suuren kauhan alas ruumaa kohti. Pudotusta suoraan alaspäin on useita metrejä. Kauha lohkaisee lastista suuren kimpaleen ja alkaa hilata lastia ylöspäin kohti hiilikasaan. Nosturikoppi on kuin raja ylisen ja alisen maan välillä suuren ruuman yllä. Työvirettä ylläpitää radio. Nosturia ajetaan yleensä yhtä menoa noin tunnin verran, jonka jälkeen on puoli tuntia vapaata. Suuren kauhan kyytiin mahtuu kerrallaan noin 12,5 kuutiota tavaraa ja aluksen purkuun kuluu keskimäärin noin vuorokausi riippuen lastin koosta. [ Erikoisia työpisteitä ] Ylhäältä nosturista näkee kauas. Jos talot eivät olisi tiellä, silmä siintäisi ehkä jopa Pasilaan saakka, jonka mukaan alus on nimetty. Puosu Michael Välikangas nosturikopissa Helsingin yllä. 8 9

6 Upotussodan alussa saksalaiset sukellusvenekipparit leikkivät herrasmiestä Laiva pohjaan, kuitti kipparille Niin säälimätöntä ja tuhoavaa kuin toisen maailmansodan sukellusvenesota olikin, sodan alussa saksalaisten sukellusveneiden päälliköiden toimissa oli nähtävissä jonkinlaisia herrasmieselkeitä. Nordström-varustamon s/s Martti- Ragnarin ja Baltic Lloydin s/s Walman päälliköt pyysivät ja saivat upotetuista laivoistaan upottajalta, saksalaiselta sukellusvenekipparilta kuitin! Suomen lipun alla purjehtivat Martti-Ragnar ja Walma upotettiin räjäyttämällä Skagerrakissa ennen talvisodan alkua syyskuussa Ne olivat puolueettoman maan aluksia ja upotukset uutisoitiin näyttävästi Suomen ja koko maailman lehdistössä. Ennen näitä oli jo yksi suomalainen laiva, nelimastoparkki Olivebank, ajanut miinaan ja tuhoutunut. Sota koetteli alusta lähtien julmasti suomalaista merenkulkua. Upotus selluloosalastin takia Kemin Ajoksesta selluloosalastissa Englannin Ellesmere Portia kohti lähtenyt John Söderblomin kipparoima Martti-Ragnar (2260 brt) eteni verkkaisesti Ruotsin rannikkoa myötäillen etelään. Pimeässä ajaessaan alus käytti voimakkaita valonheittimiä havaitakseen mahdolliset miinat, vaikka niitä ei pitänyt täällä olla. Tarkoitus oli Ruotsin aluevesien jälkeen jatkaa matkaa Norjan rannikon tuntumassa ennen Pohjanmeren ylitystä. Sää oli hyvä ja kaikki edellytykset onnistuneelle merimatkalle näyttivät olevan olemassa. Skagerrakiin tultaessa tilanne muuttui. Perämies havaitsi klo 23 Norjan Arendalin kohdalla pintakulussa ajavan sukellusveneen, joka lähestyi pahaenteisesti Teksti: Joni Skiftesvik Valokuvat: Joni Skiftesvikin kokoelma suomalaisalusta. Sukellusveneestä huudettiin stop engine -käsky ja Martti-Ragnar pysähtyi. Sukellusveneestä tiedusteltiin, mikä laiva ja mikä lasti, mihin matkalla. Kapteeni Söderblomin vastattua kysymyksiin hänen käskettiin ottaa lastiasiakirjat ja muut tarpeelliset dokumentit mukaansa ja tulla sukellusveneeseen. Söderblom ja toinen perämies siirtyivät sinne matruusin soutamalla veneellä. Käytös saksalaisessa sukellusveneessä oli suomalaisia kohtaan asiallista, jopa kohteliasta. Söderblom kertoi aluksensa lastista ja määränpäästä. Ellesmere Port ei ollut tuttu kaupunki saksalaisille ja sen sijaintia selviteltiin. Keskustelun päätteeksi suomalaiskipparille ilmoitettiin, että Englantiin menossa oleva selluloosa oli sotakieltotavaraa, koska siitä voitaisiin valmistaa räjähdysaineita ja sen takia Martti-Ragnar upotettaisiin. Söderblom pani tiukasti hanttiin. Vastaan hangoittelu oli kuitenkin turhaa ja miehistön käskettiin poistua aluksesta mahdollisimman pikaisesti. Kapteenille kirjoitettiin todistus s/s Martti-Ragnarin asiakirjojen takavarikoinnista ja aluksen upotuksesta. Pettynyt Söderblom palasi laivaan noutamaan tavaroitaan ja valvomaan miehistön lähtöä. Toinen pelastusvene laskettiin veteen ja väki alkoi siirtyä siihen. Mukaansa kukaan ei ehtinyt ottaa juuri muuta kuin päällään olevat vaatteet. Saksalaiset asensivat jo räjähdyspanoksia. Väen poistuttua aluksesta se räjähti ja upposi. Martti-Ragnarin uppoamisajasta on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa tietoa. Saksalaislähteissä kerrotaan kolmen panoksen räjähtäneen laivassa klo Suomalaistietojen mukaan aluksen keskiosassa, ilmeisesti konehuoneessa räjähti klo Saksalaisten mukaan laiva pysyi räjähdyksen jälkeen pinnalla pari tuntia, suomalaiset sanovat sen uponneen parissakymmenessä minuutissa. Martti-Ragnarin koko henkilökunta 24 miestä pelastui. Sukellusvene, tunnukseltaan U-4 ja päällikkönään kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt hinasi pelastusveneitä lähemmäksi Norjan rannikkoa. U-veneen irrotettua hinausköyden suomalaiset soutivat viitisen tuntia, kunnes heidät pelastettiin norjalaiseen kalastusalukseen. Martti-Ragnar (ex. Nordstjernen) oli laskettu vesille Nordströmillä oli myöhemmin kaksi samannimistä alusta. Walma (ex. Driva, Lennart, Aina) oli ostettu Suomeen Ruotsista Myös Walman upotus kuitattiin Saksalaissukellusvene jatkoi risteilyään Skagerrakissa. Seuraavaksi se pysäytti amerikkalaisaluksen, joka sai kuitenkin tarkastuksen jälkeen jatkaa matkaansa. Päivän valjettua sukellusvene havaitsi taas suomalaislaivan. Helsinkiläinen Walma (1360 brt) oli lähtenyt selluloosalastissa Viipurista määränpäänään sama englantilainen satamakaupunki Ellesmere Port Liverpoolin lähellä kuin Martti-Ragnarilla. Walma sai pysähtymiskäskyn ja päällikön, merikapteeni E. Söderlöfin käskettiin siirtyä sukellusveneeseen lastiasiakirjoineen. Viisi miestä souti päällikön sukellusveneeseen. Papereita tutkittiin U-veneessä perusteellisesti monen miehen voimin kohteliaaseen, mutta määrätietoiseen tapaan. Sukellusveneen päällikkö Harro von Klot-Heydenfelt vaati saada nähdä lisää asiapapereita. Vene lähti noutamaan niitä, Söderlöfin oli jäätävä sukellusveneeseen. Seuraavaksi saksalaiset halusivat siirtää Walmaa. Aluksen koneet käynnistettiin ja se ajoi jonkin aikaa itään päin saksalaisten valvonnassa. Kapteenille ilmoitettiin, että alus upotettaisiin, koska se kuljetti sotakieltotavaraa. Kapteeni protestoi jyrkästi vastaan painottaen, että kyse oli puolueettoman maan lipun alla purjehtivasta laivasta, jonka lasti oli sodan käynnin kannalta vaaratonta. Upotuspäätös oli kuitenkin ehdoton ja Söderlöf sai kouraansa todistuksen s/s Walman upottamisesta. Räjäytyskomennuskunta aloitti työnsä laivassa. Ruumien luukut avattiin nopean uppoamisen varmistamiseksi ja räjähdyspanoksia sijoitettiin eri puolille laivaa, erityisesti laipioihin. Miehistön käskettiin siirtyä pelastusveneisiin. Kapteenin sallittiin noutaa laivasta tavaroitaan. Heti laivanväen poistuttua Walmassa räjähti ja se upposi noin kymmenessä minuutissa. Sukellusvene otti suomalaisaluksen pelastusveneet hinaukseen ja kiskoi niitä perässään Ruotsin rannikkoa kohti. Noin viiden mailin päässä rannikosta se irrotti hinaustouvin ja jätti veneet. Loppumatkan veneitä hinasi ruotsalainen kalastusalus. Koko laivanväki, 15 miestä ja kolme naista pelastui. Lyhytikäinen sukellusvenekippari Seuraavana päivänä U-4 upotti puutavaralastissa Englannin Bristoliin matkalla olleen ruotsalaisen s/s Gertrud Brattin (1519 brt). Räjähteet olivat sukellusveneestä loppuneet ja ruotsalaislaivaa ammuttiin torpedoilla sen jälkeen, kuin miehistö oli poistunut aluksesta. Kaksi ensimmäistä yritystä epäonnistuivat. Vasta kolmas torpedo räjähti ruotsalaisaluksen kyljessä ja se upposi. U-4:n päällikkö, Riiassa 1911 syntynyt kapteeniluutnantti Harro von Klot-Heydenfelt teki lyhyen uran sukellusvenekipparina. U-4:n lisäksi hän ehti olla päällikkönä U-20:ssä ja U-102:ssa. Hän upotti yksitoista kauppa-alusta (26118 brt). Englantilaishä- Kahden suomalaislaivan upottaminen sai runsaasti palstatilaa kotimaan ja ulkomaiden lehdistössä. vittäjä HMS Vansittart upotti von Klot-Heydenfeltin päälliköimän U-102:n Biskajanlahdella, ja suomalaisille upotustodistuksia kirjoittanut saksalainen sukellusvenekippari menehtyi. Natsi-Saksan ulkoministeriö: "Ritarillista toimintaa" U-veneiden upotettua selluloosalastissa kuljettaneita aluksia Skagerrakissa Saksan ulkoministeriö antoi lausunnon, jossa se ihmetteli, etteivät suomalaiset ja ruotsalaiset varustamot tienneet selluloosan olevan sotakieltotavaraa. Saksan ulkoministeriö totesi: Selluloosa on aine, jota mitä suurimmassa määrin käytetään räjähdysaineiden valmistamiseen. Saksan sukellusveneiden päällystö on sen vuoksi menetellyt vain velvollisuuksiensa mukaisesti estääkseen selluloosalastien viennin Englantiin, sillä täältä se olisi tullut räjähdysaineena takaisin saksalaisia sotilaita vastaan käytettäväksi. Merisotaoikeuksien säännöksien ja Saksan sotalaivaston ritarillisten perinteiden mukaisesti on mitä huomaavaisimmin kohdeltu upotettujen laivojen miehistöä, jotka kaikki on pelastettu

7 osastouutisia: Osasto ja MEPA järjestivät kulttuurisiemauksen Juorupiiri-näytelmään Helsingin Tervasaareen. Kiikarissa nuoret ja kiireisiä ruuhkavuosia elävät Mari Ikonen vapputunnelmissa. Keväinen tutustumisretki Merikeskus Vellamoon. Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa, jotka muodostavat Unionin toiminnan perustan. Oman osaston kokous on paras paikka kuulla tuoreet ja suorat uutiset Unionista sekä eri varustamoista. Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Mari Ikonen, Mikko Ervast ja Saana Lamminsivu Nyt potkua kehiin ja nuoria sekä uusia kasvoja mukaan toimintaan! Etelä-Suomen osasto täytti marraskuun 18. päivä 25 vuotta. Puheenjohtaja Rauno Mutkan mielestä jatkuvuus on ay-toiminnassa tärkeää. Haastavinta on tavoittaa kiireisiä ruuhkavuosia eläviä työssäkäyviä perheellisiä. Osaston toimisto sijaitsee Katajanokalla osoitteessa Linnankatu 13. Sääntömääräiset kokoukset pidetään keväällä ja syksyllä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa. Osaston kokouksessa käydään joka kerta lävitse tuoreet ja suorat uutiset Merimies-Unionin hallituksesta ja muista liitossa meneillään olevista asioista, Mutka painottaa osaston kokousten tarjoavan todellista tietoa puskaradioon verrattuna. Osallistu kuule vaikuta! Mielikuva ay-toiminnasta on monelle nykypäivänä hieman vanhahtava ja kokouksiin osallistumista arkaillaan. Käytettävissä olevasta vapaa-ajasta käydään kova kilpailu, etenkin kun merimies haluaa tunnetusti olla vapaa-ajallaan totaalisen vapaalla kaikista merikuvioista. Monet kokouksessa käsiteltävät asiat koskevat suoraan merimiehen työtä: miten hoitaa se ja se asia jollakin laivalla, Mutka kannustaa osallistumaan. Etelä-Suomen osastoon kuuluu tällä hetkellä vajaa jäsentä. Työpaikat vaihtelevat matkustajavarustamoista rahtivarustamoihin ja kaikkeen siltä väliltä. Osaston toiminnassa on aina pyritty antamaan tilaa nuorille ja uusille osaajille, kun kiinnostuneita on ilmaantunut. Osaston hallitus vaihtui viime marraskuussa, jolloin vanhan hallituksen jäsenistä vajaa puolet vaihtui. Messilä oli menestys Merenkulkijoiden yhteistyö yli ammattiosasto- ja järjestörajojen nousi vahvasti esiin Etelä-Suomen osaston jäänmurtaja Urholla järjestetyllä juhlavastaanotolla. Tilaisuudessa olivat läsnä muun muassa Merimieseläkekassa (MEK) ja Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Turva, joiden kanssa Etelä-Suomen osastolla on ollut jo pitkään tiivistä yhteistyötä. Erityisen tärkeäksi ammattiosastoissa koetaan tällä hetkellä eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa elävien saaminen mukaan toimintaan. Unionin ammattiosastojen viime keväänä järjestämät country-henkiset kevätpäivät olivat menestys ja vastaavanlaista tilaisuutta on ehditty jo toivoa monelta suunnalta. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti perheellisille ja Hollolan Messilään saapuikin runsaasti uusia kasvoja, joiden osallistumismahdollisuus liiton toimintaan on arkena haasteellista. Makupaloja Etelä-Suomen osaston toiminnasta: Etelä-Suomen osasto on järjestänyt yhdessä Merimiespalvelutoimiston (MEPA) kanssa liikuntakursseja Pajulahden liikuntakeskuksessa sekä Messilässä. Monena vuonna on käyty myös Vermon raveissa. Ammattiosastojen yhteinen toimintapäivä jälleen ensi syksynä! Ensi syksynä uusi suurtapahtuma! Merimies-Unionin ammattiosastot aikovat laittaa ranttaliksi jälleen ensi syksynä edustajakokouksen mentyä. Tapahtumasta ilmoitellaan lähempänä Merimies-lehdessä ja Unionin kotisivuilla. Ajatuksia ja ideoita tapahtuman luonteesta voi laittaa myös suoraan tilaisuuden vastuuhenkilö Rauno Mutkalle: Toukokuun country-päivillä Etelä-Suomen osaston jäsen Sami Kivi sekä Turvan vakuutusedustaja Johanna Kovero. Etelä-Suomen osasto on osallistunut reippaasti vuosittaiseen vappumarssiin. Tässä SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön lippua kantaa Etelä-Suomen osaston aktiivivoimiin vuosien ajan lukeutunut Matti Rasa, joka jäi jäänmurtajilta kesällä eläkkeelle ja kehumansa mukaan nyt ne kiireet vasta alkoivatkin

8 osastouutisia: Merimieskuvia.net -sivustolla jo yli 5500 merenkulkuaiheista valokuvaa! KUVAT: Pyry Ukkosen kokoelmasta Laajennus jäsenetuihin Viihdeammattilaisilla on yleensä ollut niin sanottu kesäetuus käytössään. Jäsenet ovat voineet itse päättää käyttävätkö etunsa teatteriin, musikaaliin, konserttiin tai johonkin vastaavaan viihteeseen. Nyt jäsenetu on päätetty laajentaa ympärivuotiseksi siten, että vuosi on jaettu kahteen osaan. Tukea voi hakea 40 syyskuusta maaliskuuhun ulottuvalta talvikaudelta sekä 40 kesäkaudelta, joka on huhtikuusta elokuuhun. Tapahtumien kuitit tulee lähettää Nina Peltolalle kauden loppuun mennessä osoitteella: Nina Peltola, Koulukatu 4, Huittinen. Hyvitys lipusta maksetaan suoraan pankkitilille, joten kuitin lisäksi hakemuksessa tulee olla mukana nimi, pankkitilin numero, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Luvassa Show & Dinner Casino Helsingissä Ensi kevääksi osasto suunnittelee Show & Dinner -tapahtumaa Casino Helsinkiin. Seuraava kevätkokous on tutussa ja turvallisessa Hotelli Ellivuoressa torstaina Molemmista tilaisuuksista tiedotetaan lähempänä tarkemmin Merimies-lehdessä sekä osaston kotisivuilla. Viihdeammattilaiset visiitillä hansakaupungissa Laivan Viihdeammattilaiset päättivät tällä kertaa pitää syyskokouksensa aivan uudenlaisessa paikassa, joten virkistysja kokousmatka suunnattiin Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Teksti ja kuvat: Nina Peltola Matkalle sekä kokoukseen lähti pieni, mutta sitäkin innokkaampi kahdeksan hengen ryhmä, kertoi osaston sihteeri Nina Peltola kokousreissusta. Torstaiaamupäivästä matkaajat kokoontuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle ja jo vajaan tunnin lennon jälkeen he olivat Latviassa. Kentällä ryhmää oli vastassa pikkubussi, johon olisi hyvin mahtunut vielä toinen mokoma iloisia laivan viihdeammattilaisia. Riika on vuonna 1201 perustettu ihastuttava vanha hansakaupunki, jossa voit melkein kuulla historian lehtien havinaa. Yöpyminen oli keskeisellä paikalla sijaitsevassa hotelli Rigassa, josta oli lyhyt matka Riikan vanhankaupungin nähtävyyksiin. Torstaiaamu ja -iltapäivä vierähtivät kokouksessa, mutta torstai-ilta sekä perjantai vietettiinkin rennommissa merkeissä ja Riikaan tutustuen. Osastolle uusi hallitus Reissun virallisessa osuudessa, eli syyskokouksessa, valittiin ammattiosastolle hallitus seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Lisäksi pohdittiin tulevia tapahtumia ja jäsenasioita. Hallituksen kokoonpanoon tuli muutamia muutoksia. Edeltävä puheenjohtaja Mikael Ahlfors lähti haistelemaan uusia tuulia. Uuden hallituksen kokoonpano: puheenjohtaja Kalle Peltola, varapuheenjohtaja Perttu Nurmi, sihteeri Nina Peltola, hallituksen muut jäsenet Sari Sagulin ja Marika Viitala-Nykänen sekä varajäsenet Mika Nykänen, Sarah Gref ja Alexander Ruzza. Merimieskuvia.net -sivusto täyttää reilun kuukauden kuluttua 2 vuotta Ajatus sivuston luomisesta syntyi keskustelupalstoilla käytyjen ajatustenvaihtojen seurauksena. Sivuston perustaja, entinen merimies Timo Haipus rekisteröi domainnimen, vuokrasi palvelintilaa ja loi bittiavaruuteen merimieskuvia-sivuston. Tavoitteena oli koota laivoissa otettuja valokuvia, tarinoita ja muisteluja vanhoilta sekä nykyisiltäkin merimiehiltä. Alkuun sivustolle ladattiin omat ja veljen kuvat ja sitten alkoi kuvamateriaalia tulla muiltakin, Haipus kertoo. Sivuston toiminta lähti hyvin käyntiin ja Haipukselle alkoi saapua materiaalia tasaisesti eri puolilta Suomea. Sana sivustosta levisi ja jonkin ajan kuluttua sivuston ylläpitäjälle alkoi tulla kyselyitä omien laivakuvien ja juttujen lisäämisestä sivustolle myös Suomen ulkopuolelta. Yhteydenottoja alkoi tulla ympäri maailmaa siellä eläkevuosiaan viettäviltä merimiehiltä. Tänä päivänä Merimieskuvia -sivustolta löytyy jo yli 5500 valokuvaa! Suurin osa niistä on merimiesten laivoissa tai satamissa ottamia. Laivakuvaajien ottamia ja myymiä laivakorttikuvia on sivustolla noin 500 kpl maailman eri kolkilta. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Sivustolta löytyy myös sähköinen Verkkolehti Ruuppari Ensinumero ilmestyi viime jouluna, toinen numero kesällä. Uusi joulunumero on parastaikaa työn alla, Haipus kertoo jouluaskareistaan. Sivustolta löytyy myös taideosio, jossa on runsaasti maalauksia, piirroksia, pienoismalleja ja puhdetöitä, joista enemmistö on vanhojen skönöjen tekemiä. Myös merenkulkua ja merimiehiä koskevia lehtileikkeet ovat osa sivuston sisältöä, unohtamatta merimiesten maailmalta lähettämiä postikortteja! Merimieskuvia.net-sivuston yhteydessä toimii myös suosittu keskustelufoorumi Messin jutut, jossa keskusteluihin on osallistunut runsaasti niin vanhoja kuin nykyisiäkin merimiehiä. Miten sivustoa ylläpidetään? Sivuston suuri suosio ja ylläpitäminen käyvät työstä, eikä ylläpito ole enää yhden miehen työ, Timo Haipus pohtii. Kuva- ja juttuaineiston tuottamiseen on osallistunut yli 250 vanhaa merimiestä eri puolilta Suomea ja maailmalta. Sivustolla on oma toimikunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Toimikunnassa on jäseniä kone-, täkki- ja byssäpuolelta. Haipuksen mukaan toiminta tapahtuu harrastuspohjalta sopuisasti ja sitä ohjaa yhteinen näkemys ja tahto. Sivuston toimintaan voi osallistua lähettämällä sinne valokuvia, tarinoita yms. Messin jutut -keskusteluihin voi myös ottaa osaa ja vanhojen partojen pärinän joukkoon toivotaankin lisää nuoria, seilaavia skönömanneja!, Haipus lähettää jouluterveiset Merimies-lehden lukijoille. Merimiesten kirjoittamia muistelmia ja tarinoita sivustolta löytyy puolestaan jo yli 100 kappaletta. Osasto kiittää Mikkeä hyvästä puheenjohtajakaudesta ja toivottaa hänelle paljon onnea uuteen työhön! 14 15

9 Kuljetusalan Työttömyyskassa Työttömyyskassa tiedottaa: Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki 1. Minulle maksettiin työsuhteeni päättyessä lomakorvausta ja tukipaketti. Miten nämä vaikuttavat päivärahaani? Kokoaikatyöstä ansaitut lomakorvaukset ja tukipaketit jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Lomakorvauksen ja tukipaketin yhteissumma jaksotetaan viimeisimmän työsuhteesta lasketun päiväpalkan mukaan. Samalla periaatteella jaksotetaan kaikki työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset, esim. kultainen kädenpuristus, kertakorvaus, yms. 2. Määräaikainen työsuhteeni päättyi. Tarvitaanko siitä joku todistus? Toimita kassalle hakemuksesi kanssa kopio työsopimuksesta ja työtodistuksesta. Näistä käy ilmi, että työsuhde on päättynyt määräaikaisuuden vuoksi ja minkä alan työehtosopimusta on noudatettu. 3. Miten kotihoidon tuki vaikuttaa päivärahaani ja voinko saada samanaikaisesti päivärahaa sekä kotihoidontukea? On mahdollista saada kotihoidontukea ja päivärahaa samanaikaisesti. Jos kotihoidontuki on myönnetty hakijalle, kotihoidon tuki vähennetään hakijan päivärahasta. Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) Peruspäivärahaan tasokorotus vuoden alusta Peruspäivärahan hallitusohjelman mukainen tasokorotus tulee voimaan lukien. Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansioon suhteutettuja etuuksia eli kassan maksamaa ansiopäivärahaa, koska ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Usein kysyttyä: Korotuksen määrä riippuu päivärahan perusteena olevan palkan suuruudesta. Tasokorotuksen määrä on noin 120 euroa kuukaudessa. Kassa maksaa automaattisesti tasokorotukset päivärahoihin, jotka kohdistuvat aikaan lukien. Tarkempaa tietoa ei tässä vaiheessa ole olemassa, koska lehden ilmestymiseen mennessä ei Jos kotihoidontuki on myönnetty puolisolle, kotihoidontuki vähennetään seuraavasti: a. puoliso on työtön: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi puolison päivärahaan b. puoliso hoitaa itse lasta kotona (esim. hoitovapaalla): vähennystä ei tehdä c. puoliso työssä / opiskelee / työkyvytön / yms.: kotihoidontuki vaikuttaa vähentävästi hakijan päivärahaan d. jos lapsi on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin ulkopuolella, kotihoidontuki vähennetään päivärahan saajalta Muista toimittaa kotihoidontukipäätös kassalle, myös silloin kun kotihoidontukeen tulee muutoksia! 4. Mikä on karenssi, omavastuu, lomakorvaus? Karenssi on TE-toimiston asettama ajanjakso, jolta päivärahaa ei makseta (poikkeuksena tepalvelut). Karenssi on 30, 60 tai 90 päivää. 90 päivän karenssin voi saada esimerkiksi silloin, kun on itse irtisanonut itsensä työstä ilman pätevää syytä. Omavastuuaika on seitsemää työtöntä työpäivää vastaava aika. Jos olet kokonaan työtön, omavastuu on seitsemän arkipäivää. Työttömyyskassa asettaa omavastuuajan aina, kun 500 päivän enimmäisajan maksaminen alkaa alusta. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuun ajalta ei ole oikeutta päivärahaan (poikkeuksena te-palvelut). Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Arkipäivisin klo (syys huhtikuu) asiasta annettua lakiesitystä ole välttämättä vielä vahvistettu. Muilta osin vuodenalun mahdolliset muutokset kassan maksamissa työttömyysetuuksissa ovat riippuvaisia pitkälti siitä, mitä tapahtuu ns. työmarkkinoiden raamisopimukselle. Lomakorvaus on korvausta pitämättömistä lomista. Jos työsuhde on ollut yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, lomakorvaus jaksotetaan ensimmäisestä työttömästä päivästä alkaen. Lomakorvauksen jaksotuksen ajalta ei ole oikeutta päivärahaan. 5. Minulle on tarjottu osa-aikatyötä. Kannattaako työ ottaa vastaan ja miten se vaikuttaa päivärahaani? Työttömyyskassa maksaa soviteltua päivärahaa osa-aikaisen sekä satunnaisen työn ajalta. Pääsääntöisesti puolet ansaitsemastasi työtulosta vaikuttaa vähentävästi päivärahaasi. Sovitellussa päivärahassa on rajoituksia, jotka voit käydä tarkastamassa kassan kotisivuilla: tai osoitteesta tai pyydä kassaa lähettämään sinulle infoa sovitellusta päivärahasta. Työstä kieltäytyminen voi johtaa TE-toimiston antamaan karenssiin. 6. Milloin työssäoloehtoni täyttyy? Työssäoloehto täyttyy, kun on työskennellyt työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana 34 kalenteriviikkoa niin, että jokaisena viikkona on ollut vähintään 18 tuntia työtä. Ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevalla on myös oltava jäsenyyttä vähintään 34 viikkoa. 7. Miten voin ilmoittaa kassalle uuden tilinumeron? Tilinumeron voi ilmoittaa kassalle vain kirjallisena. Myös kassan verkkopalvelun kautta tulevat tilinumerot hyväksytään. Aimo Myräkkä Aimon joulupakina Ja tapahtui niinä päivinä, että Jotenkin näin se alkoi, muistelee Aimo. Tällä Aimo tarkoittaa joulun rauhallista aikaa. Aimo on vuosien aikana kirjoittanut monta joulupakinaa. Aina on ollut jotain sanomista. Milloin on tapeltu, milloin on merimiehiä kohdeltu kaltoin tavalla tai toisella. On ollut irtisanomisia, ulosliputuksia ja palkanalennuksia. Joka joulu on toivottu parannusta tähän maailmaan, mutta aika harvoin saatu. Nytkin on taas tehty järjenvastaisia toimia kuluneen vuoden aikana. Väylämaksuja on korotettu, josta Aimokin kertoi taannoin. Merimiesten asema on monin tavoin käynyt ahtaammaksi ja samalla vaatimukset ovat kasvaneet alalla. Rikinkatkuisia asioita on näköpiirissä. Minne menee Suomen ja maailman merenkulku? Suurta epävarmuutta leijuu ilmassa. Ketkä liikennöivät tulevaisuudessa maailman merillä, millä kalustolla ja miten? Vaan hii-o-hoi! Toisaalta, harvoin on maailmassa ja meillä tilanne ollut näin rauhallinen. Ei ole viime aikoina toimitus- tai muutkaan johtajat kiukutelleet laivoilla. Lakkoja ei ole näköpiirissä eikä ulosliputtamisia taida olla ihan heti tulossa. Lisäksi Suomen tonnisto on hieman kasvanut, mikä on sekin hyvä asia. Merenkulkuun liittyy jotenkin olennaisesti sekin, että uusia laivoja tulee vesille. Vaikka Suomeen ennustetaan lamaa ja taantumaa, niin silti on tilattu suomalaiselta telakalta uusia erikoisaluksia. Huoltolaivoja, jotka ovat samalla jäänsärkijöitä. Ja onhan se vielä hyvässä muistissa, että meiltähän ne maailman komeimmat ja suurimmat risteilyalukset ovat lähteneet. Ei sekään tietotai- to ole maailmassa hukassa. Kyllä taas jonain päivänä Perniölläkin telakan ovea kolkutetaan. Suomi tulee aina tarvitsemaan kauppalaivastoa. Toivoa sopii, että niiden miehistö olisi niin ikään suomalaista. Vanhemman polven väistyessä eläkkeelle tai ikävä kyllä myös tyynemmille vesille johonkin merimiesten taivaaseen, jossa heistä tulee albatrosseja, olisi hyvä saada uutta ja innokasta nuorta polvea merenkulun piiriin. Ehkäpä niin käykin, onhan merenkulku edelleen jotain hieman erikoisempaa, kuin yhdeksästä viiteen työskentely konttorissa. Tällä hetkellä Suomen kauppalaivaston reitit eivät ole enää sitä, mitä ne joskus takavuosina olivat, mutta näin hyvän tahdon ja rauhan aikana voisivat nekin elpyä. Näistä voisi helposti tehdä joulun jälkeisen uuden vuoden lupauksia. Valtiovalta voisi panostaa uusien merimiesten ja -naisten koulutukseen. Voisi toimia. Perinne jatkuisi. Niinpä Aimo voi kerrankin jättää herjaamiset sikseen ja olla aidosti iloinen ja tyytyväinen. Aimo toivoo, että tämän perinteinen hiljentymisen ja rauhan aika jatkuisi ja muutkin kuin itämaan viisaat tietäjät näkisivät taivaalla semmoisen tähden, joka nostaisi Suomen kaikenkaltaisen laivaliikenteen uuteen uskoon ja antaisi meriväelle töitä Suomen lipun alla. Hii-o-hoi! Harvoinpa on näin rauhallinen joulupakina tullut kirjoitettua! Ja sitten lopuksi siteeraus jostain asiaankuuluvasta laulusta (tai olikohan se sittenkin iso kirja?): Ja maassa oli rauha ja ihmisillä hyvä tahto Oliko noin? Kysyy Aimo Myräkkä Merellä 16 17

10 Merenkulkuun raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset Merimies-Unioni solmi työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välisen raamisopimuksen mukaiset työehtosopimukset marraskuun lopulla. Uudet työehtosopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa saakka. Neuvottelutuloksia muissa varustamoissa Niin sanotun raamin mukaiset sopimukset on lisäksi solmittu muun muassa Suomen Lauttaliikenteen losseille ja vapaasti kulkeville lautoille, Arctia Shippingin aluksille, Rannikko- ja sisävesiliikenteeseen, kotimaan matkustaja-aluksille, Viking Linen maahenkilöstölle sekä Meritaidon väylänhoitajille ja väyläaluksille. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 43 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 54,50 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 2,4 % kuitenkin vähintään 48 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 2,4 %. Palkankorotus Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus Taulukkopalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 35 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Eri sopimusaloilla ja varustamoissa sovellettavien takuupalkkojen korotukset toteutetaan aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti. Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 45 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus Takuupalkkoja korotetaan 1,9 % kuitenkin vähintään 39 euroa. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1,9 %. Kertakorvaus Ulkomaanliikenteen työehtosopimusten soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus tai sen jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä raamisopimuksen mukaisesti. Kertakorvaus maksetaan niille työntekijöille, joiden työsopimussuhde on jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta ennen erän maksuajankohtaa. Osa-aikaiselle työntekijälle maksettava kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa alempi. Muutamilla aloilla, kuten kotimaan matkustaja-alusliikenteessä, 150 euron kertaerä maksetaan purjehduskauden alusta ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Pääsopimukset ovat voimassa Luontoisetujen tarkistaminen Luontoisetukorvauksia tarkistetaan entisen käytännön mukaisesti , ja Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevia muutoksia: Ulkomaanliikenteen työehtosopimuksiin tehtiin muutoksia, jotka koskevat palkanmaksua työsuhteen päättyessä ja päihdepolitiikkaa koskevaa hoitoonohjausta. Myös pääluottamusmiehille maksettavia korvauksia tarkistettiin. Tämän lisäksi täyden palkan määritelmä kirjattiin osaksi työehtosopimuksia. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimukseen tehtiin vuosilomaa koskeva muutos. Kaikkiin merenkulkua koskeviin työehtosopimuksiin tehtiin lepoaikoja koskeva muutos. Työryhmät Lähes kaikille työehtosopimusaloille asetettiin erilaisia työryhmiä. Muun muassa Merimies-Unionin ja Suomen Varustamoiden välille perustettiin työryhmät, joissa selvitetään voidaanko matkustaja-alussopimuksessa määritelty vuosiloma muuttaa 35 päivän sijaan 36 päiväksi sekä tutkitaan, voidaanko matkustaja-alusten autokansilla tapahtuvasta lastauksesta suorittaa korvausta. Raamisopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. Työehtosopimusten voimassaolon päättäminen kesken sopimuskauden Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat yhdessä, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan ja sopimaan poikkeavan kehityksen vaikutuksista sopimuskorotuksiin ja/tai sopimuksen voimassaoloon. Mikäli maan hallitus lupauksistaan huolimatta päättää kohdistaa hallitusohjelmaan sisältyvän 20 miljoonan euron säästötavoitteen merenkulun miehistökustannustukiin, kumpikin osapuoli voi irtisanoa niiden väliset työehtosopimukset osittain tai kokonaan päättymään yhden kuukauden irtisanomisajalla. Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot sopivat jatkavansa niiden välillä voimassa oleviksi sovittujen ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimuksen, ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen ja ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen voimassaoloa saakka ottaen huomioon työmarkkinajärjestöjen allekirjoittaman raamisopimuksen. Osaamista lisäävä koulutus Työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen välillä solmitun raamisopimuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta. Työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus käyvät yhdessä läpi uutta koulutusjärjestelmää mennessä. Työehto-osapuolet ovat sopineet, että koulutusta koskeva lisäys toteutetaan työehtosopimuksiin samanaikaisesti uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä ottaen huomioon merenkulun erityispiirteet. Koulusta koskevan järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2013 alusta

11 Liikenneministeriö : Kohti arktisten alueiden tulevaisuutta: Fennicalle ja Nordicalle merkittävä rahtaussopimus Alaskaan Eduskunta esittää väylämaksuihin nyt 9,5 prosentin korotusta Arctia Offshore Oy on allekirjoittanut merkittävän sopimuksen koskien monitoimimurtajiensa Fennican ja Nordican rahtausta Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella. Kansainvälinen öljyjätti Shell rahtaa alukset kolmena seuraavana vuonna öljyn- ja kaasuntuotannon tukitehtäviin Alaskan pohjoisrannikolle. Työskentelyalueena ovat Chukchin ja Beaufortin meret. Vuosina 2012, 2013 sekä 2014 Fennica ja Nordica ovat Shell Offshoren palveluksessa keväästä loppusyksyyn. Sopimus kattaa työskentelykauden sekä mobilisointi- että demobilisointikulut. Käytännössä Fennica ja Nordica pitävät huolta siitä, että arktiset jäät eivät uhkaa öljynporauslauttoja. Näiden ns. Ice Management -tehtävien lisäksi alukset ovat täydessä toimintavalmiudessa mahdollisten erityistilanteiden varalta, liiketoimintajohtaja Lauri Bäckman kertoo. Väylämaksuja on puitu kuluneen syksyn aikana useaan otteeseen eduskunnassa. Alkuperäisessä lakiesityksessä väylämaksuihin ehdotettiin 12 prosentin korotusta. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa nyt, että väylämaksujen hinnoittelua pudotetaan 2,5 prosenttiyksikköä, jolloin väylämaksun suuruudeksi jäisi 9,5 prosenttia. Osa opposition kansanedustajista on jo aiemmin tehnyt vastalauseen lakiesitystä vastaan. Eduskunta käsittelee lakiesitystä vielä loppuvuodesta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta Strategisena tavoitteenamme on ollut pitkän aikavälin rahtaussopimukset kaikilla liiketoiminta-alueilla. Jäänmurrossa tämä tavoite on jo toteutunut ja tämä rahtaus täyttää tavoitteen offshoren osalta. Olemme nyt vahvasti mukana myös arktisten alueiden tulevaisuudessa, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste. Fennican ja Nordican pääkoneisiin asennetaan tulevan talven aikana katalysaattorit ja hapetuskatalysaattorit sekä tehdään erittäin vähärikkisen polttoaineen (Ultra Low Sulphur Diesel) käytön vaatimat muutostyöt. Arctia Offshore Oy on tilannut projektin kokonaistoimituksena Wärtsilältä. Töiden valmistuttua alusten pakokaasupäästöt täyttävät Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) herkille arktisille alueille asettamat päästönormit. Lähde: Arctia Shipping Ruotsalainen jäänmurtaja Frej murtamaan jäitä Suomeen Jäänmurtaja Frej:n käytöstä Suomen jäänmurtopalveluissa Pohjanlahdella. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan Frej on turvaamassa jäänmurtopalveluita Pohjanlahdella viisi seuraavaa talvea. Samaan aikaan suomalainen monitoimimurtaja Botnica jäi ilman jäänmurtosopimusta. Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä Marko Lappalainen jatkaa Eckerö Linen pääluottamusmiehenä kauden Työryhmä selvittämään Merenkurkun liikenteen turvaamista Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus siitä, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Suomen ja Ruotsin välillä Merenkurkussa järjestetään kestävällä tavalla. Työryhmän toimikausi on Työryhmän asettaminen perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus tukee Merenkurkun laivaliikenteen jatkamista ja laatii yhdessä Ruotsin ja Merenkurkun edustajien kanssa pitkäjänteisen strategian liikenteen turvaamiseksi. Työryhmältä odotetaan ehdotusta niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä toteuttaa laivaliikenteen turvaamiseksi vuoden 2013 alkuun mennessä. Näistä toimista työryhmältä odotetaan väliraporttia huhtikuun loppuun mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on laatia pitkän tähtäimen strategia ja toimenpide-ehdotukset henkilö- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Merenkurkussa. Merenkurkussa on liikennöinyt autolautta jo lähes 50 vuotta. EU-jäsenyyden myötä verovapaa myynti päättyi vuonna 1999, joka johti matkustajamäärien erittäin voimakkaaseen vähenemiseen. Sekä Suomen valtio että alueviranomaiset niin Ruotsin kuin Suomen puolella ovat tukeneet vuodesta 2010 Vaasan ja Uumajan välistä matkustajaliikennettä. Tuki päättyy vuoden 2012 lopussa. ABB:n ruoripotkurilla jopa yli 20 prosentin polttoainesäästöt Suomalaisella tuotekehitysosaamisella on saatu ABB:n Azipodruoripotkurijärjestelmään uusia ominaisuuksia, jotka parantavat merenkulun energiatehokkuutta ja säästävät polttoainekustannuksia sekä laskevat hiilidioksidipäästöjä. Isossa risteilijässä polttoainesäästöjä voi kertyä yli euroa vuodessa. Azipod-järjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna. Maailmassa on Azipod-ruoripotkurijärjestelmällä liikennöiviä aluksia yli sata: muun muassa jäänmurtajia, luksusluokan jättiristeilijöitä, ro-ro-aluksia ja tankkereita. Jouluna merellä Tyyni, aurinkoinen jouluaattoaamu Atlantilla. Laiva on matkalla Kanadasta Etelä-Amerikkaan. Näen jo kaukaa delfiiniparven lähestyvän laivaa. Innosta pomppien suuri lauma saavuttaa aluksen keulan ja jää bulbin ympärille kisailemaan pitkäksi aikaa. Se joulu on jäänyt pysyvästi mieleen. Laivan stuertti piti gourmet-aterioillaan miehistön enemmän kuin tyytyväisenä arkenakin, mutta sinä jouluna tuntui, että jopa hänkin ylitti itsensä. Sen seitsemän sorttia ei riitä alkuunkaan kuvaamaan niitä joulupöydän antimia. Joulupäivällisellä kaikki byssan tasot notkuivat toinen toistaan herkullisempia annoksia. Annoksista ei puuttunut mitään meille niin tuttuja, perinteisiä jouluruokia ja lisäksi oli tarjolla myös eksoottisempia herkkujakin. Se päivällinen sai miehistön jokaisen jäsenen unohtamaan koti-ikävän ja sulamaan tyytyväiseen, hartaaseen hymyyn. Hauskaa oli, kun intialaisen konepäällikön mielestä parempaa jälkiruokaa ei ole, kuin suomalainen lanttulaatikko. Päivällistä nautittiin kiireettömästi. Kun kaikki olivat saaneet syötyä kyllikseen, siirryttiin päivähuoneeseen lahjojen jakoon. Merimieskirkko oli taas muistanut paketilla meitä kaukana kotoa olevia. Illan kruunasi konemestarin äidin lähettämä paketti. Hän oli laittanut kaikille miehistön jäsenille paketin salmiakkia. Kyllä sitä äitiä ajateltiin lämmöllä! Monta joulua on mennyt laivalla. Joulumieli on mahdollista löytää sielläkin. Turha ylimainostaminen ei häiritse tunnelmaa vaan se syntyy kuin itsestään yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Tämän joulun vietän maissa mieheni kanssa. Olemme vuokranneet mökin korvesta, jonne vetäydymme joulunviettoon viikoksi. Luvassa on ulkoilua, yhdessäoloa, saunomista ja täydellistä rauhallisuutta. Vaikka en mikään virtuoosikokki olekaan, täytyy kuitenkin omat sinappisilakat tehdä kinkun ja laatikoiden lisäksi. Toivotan hyvää joulua ahkerille kokeille, jotka jaksavat tehdä jouluaatosta meille erityisen sekä kaikille muille merimiehille, niin merelle kuin maihinkin. Mimosa Kuva: ABB 20 21

12 Hyvää joulua Taas on joulu tullut ja kuusta kannetaan ja lumiukko poikineen sen koristella saa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2012! God Jul och Gott Nytt År 2012! Merimies-Unionin henkilökunta toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! On kaksi pientä lasta toisessa päässä kiinni ja itse ukko partoineen liitää kinoksiin Metsän laidassa pieni mökki oottaa tulijoita Äiti katsoo ikkunasta on ihanainen näky vastas voi pikku pipanoita Naama on kun Aurinkon ja siinä voita päällä kissa syö jo puuroansa sääntöjä ei täällä Marjatta 2011 Sjömans-Unionens personal önskar alla sina medlemmar och samarbetspartner en God Jul och ett Gott Nytt År! Ledare: Priset avgör vid en entreprenadtävling, men vem bestämmer säkerheten och kvaliteten? Det statliga bolaget Meritaito Oy, som bara funnits i två år, meddelade att de inlett samarbetsförhandlingar för 90 personer den 16 november till följd av ett besparingsprogram. Har separeringen och bolagiseringen av de tidigare statliga verken förbättrat produktiviteten på önskat sätt? Priset avgör vid en tvångskonkurrensutsättning, men vem bestämmer kvaliteten? I början av 2010 ombildades det tidigare Sjöfartsverket till tre nya statliga bolag: Arctia Shipping Oy, Finnpilot Oy (lotsning) och Meritaito Oy. Vägverket hade redan bolagiserats till Destia Oy och separerades år 2010 till det egna bolaget Finlands Färjetrafik Ab (Fin- Ferries). De nya aktiebolagen ägs till hundra procent av staten. De producerar infrastrukturella tjänster som att underhålla leder, sköta isbrytningen och ta hand om förbindelsefartygstrafiken. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Bakgrunden till bolagiseringen av de tidigare affärsverken är bland annat EU:s beslut om affärsverksmodellens tillämplighet på EU:s inre marknad, enligt vilket ett affärsverk inte kan gå i konkurs eller åtnjuta skattefria förmåner. Därmed är de tidigare statliga affärsverken, som Sjöfartverket, historia. Det tidigare enda och enhetliga verkets ärenden sköts nu av flera bolag och myndighetsorgan runt om i Finland. Sjömansärenden till exempel kommer i framtiden att skötas ända borta i Rovaniemi, dit man har för avsikt att flytta Trafiksäkerhetsverket Trafis sjömansregister som beviljar sjömän bland annat seglingsintyg, d.v.s. ett utdrag ur sjömansregistret. En annan stark anledning till att de statliga verken decentraliserades och bolagiserades är också statens produktivitetsprogram från 2003 som fackförbunden motsatte sig ända från början. Nu börjar den bistra sanningen bakom programmet skönjas: tusentals har fått lämna sina jobb och de som har gått i pension har inte ersatts med ny personal. Arbetena och entreprenaderna ska konkurrensutsättas. Genom att separera produktionerna har man förlorat synergifördelar som en gång i tiden gav naturliga besparingar. För närvarande är det bara priset som avgör vid en konkurrensutsättning, och ingen är beredd att betala för kvalitet och säkerhet. Tiden får utvisa vilka följder effektivitetspolitiken har på lång sikt: leder det till besparingar eller extra utgifter? innehåll: 24 ESL Shippings utrustning förnyas 28 I en kran ovanför Helsingfors 34 Södra Finlands avdelning 25 år! 37 Merimieskuvia.net! 38 Ramavtalsenligt förhandlingsresultat för sjöfarten 42 Julhälsningar 22 23

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 2016 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Säännöllinen työaika 2-viikkojaksossa säännöllinen työaika on 80 tuntia. Lyhyemmästä kuin 4

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 id150488 1(7) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N HALLITUKSEN KOKOUS AIKA ke klo 8.00-9.56 PAIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metsolan kampus, neuvottelutila C2010 Pääskysentie 1

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 KANNUKSEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 12.12.2012 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 1 SOVELTAMISALA Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Liite K / / Kuntalain mukainen valitusosoitus (33 36 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka

Lisätiedot

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS

SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS SUOMEN MUUSIKKOJEN 1-IITON JA VANTAAN ORKESTERI RY:N VALINEN VANTAAN VIIHDEORKESTERIA KOSKEVA TYOEHTOSOPIMUS 19 Soveltamisala Tämä sopimus koskee Vantaan Viihdeorkesterin määräaikaisia muusikoita silloin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET HALLINTOSÄÄNNÖN - - LUKU Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016 xx Voimassa 1.6.2017 lukien 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Pielaveden seurakunnan seurakuntaneuvosto

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Pielaveden seurakunnan seurakuntaneuvosto Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Seurakuntaneuvoston kokous Aika maanantaina 13.6.2016 klo 15 - Paikka Seurakuntatalo, Pappilantie 11, 72400 Pielavesi Osallistujat: Osallistujat Jäsenet Varajäsenet

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ

KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) PALKKIOSÄÄNTÖ KITEEN KAUPUNGIN KITEEN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 2 (5) Hyväksytty KV 16.12.2013 126 Voimaantulo 1.1.2014 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala 1 2 Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014 MaRa 1.2.2012 1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014 1. Yleistä Työehtosopimuskausi on 1.4.2012 30.4.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot