Esiselvitys kansallisesta paikkatietoportaalista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys kansallisesta paikkatietoportaalista"

Transkriptio

1 Esiselvitys kansallisesta paikkatietoportaalista Maa- ja metsätalousministeriö Tiina Jäppinen

2 i Sisällys 1. Johdanto Portaali tietoyhteiskunnan osana Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali Verkko tilana, mediana ja välineenä Portaalin määritelmä Paikkatietoportaali Paikkatietoportaali yhteisöviestinnän näkökulmasta Perustoimintojen tukeminen Profilointi Informointi Kiinnittäminen ja puskaradio Esimerkkejä paikkatietoportaaleista EU Geo-Portal eurooppalainen prototyyppi Yleistä EU Geo-Portal prototyypin sisältö EU GeoPortalin viestinnälliset funktiot EU Geo-Portalin yhteenveto Geodata.gov (USA) Yleistä Portaalin sisällön esittely Geodata.gov ja viestinnälliset funktiot Geodata.go yhteenveto GIgateway Yleistä Portaalin sisältö GIgateway ja viestinnälliset funktiot GIgateway yhteenveto Saksa GeoMIS.Bund Yleistä Portaalin sisältö GeoMIS.Bund ja viestinnälliset funktiot Yhteenveto GDI NRW -metatietohakemisto Yleistä CeGIn metatietohakemiston sisältö CeGI Geocatalog ja viestinnälliset funktiot Geocatalog yhteenveto Norjan paikkatietoportaali Australia (Uusi-Seelanti) XYZ Yleistä Sisältö... 34

3 ii xyz-portaali ja viestinnälliset funktiot Yhteenveto Kanada ja Atlas Teemaportaalit Portugali ja GEOCID EULIS EION Paikkatietoportaalien toteutusten arviointi Yleistä arviointia Paikkatietoportaalien toiminnot Portaalien viestinnälliset funktiot Paikkatiedon verkkopalveluita Suomessa Lounaispaikka Paikkatietolainaamo Paikkatietohakemisto Geokartta Karttapaikka Kuntien paikkatietoportaali Lahden Seutu-hanke POPGIS UKTJ Yhteenveto suomalaisista paikkatietoportaaleista Kansallisen paikkatietoportaalin toimintaympäristö Suomessa Tietoyhteiskunta Kansainväliset odotukset (INSPIRE) Yhteispalvelun ajatus Kansalainen, kuluttaja vaiko asiakas Verkkoasioinnin korit Julkisille verkkopalveluille esitettyjä vaatimuksia Käytettävyydestä Kysely kansallisesta paikkatietoportaalista Yleistä Kyselyn tulokset Verkkosovellukset Viestintä ja muut palvelut Markkinointiin ja monikanavaisuuteen liittyvät vastaukset Kansallinen ja samalla paikallinen Taustatiedot Vastaajien roolit Tietolähteiden merkitys Yhteenveto kyselyn tuloksista Yhteenveto esiselvityksestä Lähteet... 68

4 Johdanto 1 1. Johdanto Kansallisella paikkatietoportaalilla tarkoitetaan internetissä olevaa verkkopalvelua, jossa voi olla esimerkiksi karttaja metatietopalveluita sekä paikkatiedon testiaineistoja. Se voi toimia myös alan tiedotus- ja viestintäkanavana. Kansallisen paikkatietoportaalin ideana on luoda pysyvä yhteispalveluportaali kansallisella tasolla, joka palvelee paikkatietoyhteisön eri osapuolia ja edistää kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin toteutumista ja on samalla osa sitä. Vaikka palvelu on kansallinen, se voi palvella samalla myös paikallisia ja kansainvälisiä tarpeita. Kansallisen paikkatietoportaalin esiselvitys on tehty paikkatietoasiain neuvottelukunnan työn tueksi maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Esiselvitykselle on ilmennyt tarvetta useasta eri syystä. Paikkatiedosta on tullut keskeinen osa tietoyhteiskuntaa ja paikkatietojen hyödyntäminen on yleistynyt yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Keskeinen väline paikkatiedon hyödyntämisessä on internet- ja www-tekniikalla toteutetut palvelut, joita käytetään yhtälailla paikkatietojen esittämiseen, tarkasteluun, ylläpitoon kuin jakeluunkin. Niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla ja toisaalta toimialojen sisällä on toteutettu tai on tekeillä paikkatietojen yhteiskäyttöä edistäviä portaalihankkeita ja karttapalveluita. Verkkopalveluita on kehitetty etenkin viranomaisten välisen toiminnan tehostamiseksi ja palveluiden lisäämiseksi. Paikkatiedoista on kuitenkin huomattu olevan tärkeä apu myös silloin, kun välitetään tietoa suurelle yleisölle. Internetissä ovat lisääntyneet esimerkiksi paikkatietojärjestelmiin perustuvat kuntien karttapalvelut, liikenteen reitti- ja aikataulupalvelut, asuntojen välityspalvelut sekä erilaiset navigointi- ja mobiilipalvelut. Suomen kansallinen paikkatietostrategia valmistui syksyllä 2004, missä internet-portaalin määrittely, kehittäminen ja käyttöönotto on mainittu kiireelliseksi hankkeeksi. Siinä puhutaan myös yhteispalveluportaalin toteuttamisesta, joka kattaa kansalaisille tarkoitetun karttojen selailupalvelun, metatietopalvelun ja paikkatietolainaamon. Euroopan Yhteisössä on valmisteilla direktiivi paikkatietoinfrastruktuurin perustamisesta (INSPIRE). Sen mukaan jäsenvaltioiden olisi luotava ja ylläpidettävä tiedonsyöttöpalvelua, joiden avulla metatieto, paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut voidaan saattaa näkyville sitä varten luodussa verkkopalvelussa. Siihen kuuluisivat mm. paikkatietoaineistojen hakupalvelut, selailupalvelut, kopiointipalvelut ja muokkauspalvelut. Jäsenvaltioiden pitäisi luoda paikkatiedon verkkopalveluita, jotka voidaan liittää osaksi eurooppalaista paikkatiedon infrastruktuuria. Esiselvityksen aluksi paikkatietoportaalia tarkastellaan tietoyhteiskunnan, verkkoviestinnän ja yhteisöviestinnän käsitteiden kautta. Sen jälkeen on luotu katsaus erilaisiin Suomen ulkopuolella toteutettuihin kansallisiin, kansainvälisiin sekä teemakohtaisiin paikkatietoportaaleihin sekä esitelty lyhyesti esimerkkejä suomalaisista paikkatiedon verkkopalveluista. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan selvityksen lopuksi tehdyn kyselyn tuloksiin perustuvia paikkatietoalan ammattilaisten odotuksia ja toiveita kansallisesta paikkatietoportaalista. Selvityksen lopuksi on tehty yhteenveto kansallisen paikkatietoportaalin esiselvityksestä.

5 Portaali tietoyhteiskunnan osana 2 2. Portaali tietoyhteiskunnan osana Kansalliselta paikkatietoportaalilta odotetaan eri asioita riippuen siitä, kysytäänkö asiaa esimerkiksi kunnan, valtion tai EU:n virkamieheltä vaiko yrittäjältä, tutkijalta tai karttapalvelua käyttävältä kansalaiselta. Asiaa voidaan lisäksi tarkastella laajemmasta näkökulmasta eli asettaa portaali yksittäistä käyttötarvetta laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Nykypäivän yhteiskunnissa käsitteistä informaatio, tieto, verkostot, verkostoituminen, sisällöt, globalisaatio ja niihin liittyvistä ilmiöistä on tullut keskeinen elementti niin yhteiskuntatieteissä kuin suuren luokan politiikassa (Soramäki 2003, 12). Paikkatietoportaali liittyy ainakin Suomen paikkatietostrategian osalta hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja näin paikkatiedon verkkopalvelut voidaan nähdä osana poliittista tahtotilaa. Tietoyhteiskuntaohjelman mukaan tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan lisätä maamme kilpailukykyä, tuottavuutta, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua (Tietoyhteiskuntaohjelma). Sosiologi Manuel Castellsin ajatuksia on lainattu paljon myös suomalaisissa tietoyhteiskuntaa liittyvissä hankkeissa ja raporteissa. Hänen mukaansa muutokset informaatioteknologiassa, sen käytössä ja vaikutuksissa ovat niin suuria, että kyseessä on kokonaisen uuden informaatioteknologiaan liittyvän paradigman 1 synty. Uuden teknologian vaikutukset näkyvät kaikkialla, koska informaatio on olennainen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Uusi teknologia muovaa välittömästi yksilöllisen ja kollektiivisen olemassaolon kaikkia prosesseja. (Castells 2003, 9-10.) Euroopan komission direktiiviehdotus paikkatietoinfrastruktuurista ja Suomen kansallinen paikkatietostrategia näyttää myös nojaavan perusteluihin informaation ja uuden teknologian tuomiin myönteisiin vaikutuksiin. Direktiiviehdotusta perustellaan sillä, että hyvä toimintapolitiikka edellyttää korkealuokkaisia tietoja ja tietoon perustuvaa yleisön osallistumista. Ehdotuksen mukaan elämänlaatuun vaikuttavat kysymykset ovat monimutkaistuneet ja eri asiat ovat yhä enemmän sidoksissa toisiinsa, minkä takia tarvitaan uutta lähestymistapaa seurannan, raportoinnin ja tiedonhallinnon osalta sekä tiedon jakamiseksi hallinnon eri tasojen välillä. Paikkatiedoilla on tässä uudessa lähestymistavassa merkittävä rooli, koska paikkatietoa mahdollistaa esimerkiksi eri alojen tietojen yhdistämisen erityyppisiin käyttötarkoituksiin. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus..., 2) Ehdotuksessa sanotaan, että internetin käyttöönotto on mahdollistanut tiedon laajan ja huokean jakelun ja samalla uskotaan, että internet voi myös edistää tietoisuutta erilaisista poliittisista kysymyksistä ja niiden yleistä ymmärtämistä. (mt. 3.) Castells puhuu verkostoyhteiskunnan teknologisesta paradigmasta, mihin liittyy viisi erityistä ominaisuutta. Ensinnäkin uudet kehittyvät teknologiat koskevat informaatiota, joka on raaka-ainetta. Castells korostaa, että teknologiat vaikuttavat informaation eikä toisin päin. Castellsin mielestä verkostoyhteiskunnalle ei olekaan luonteenomaista (1) Paradigmalla tarkoitetaan eräänlaista tiedemaailmassa vallitsevaa konsensusta ja ajattelutapaa, jota ei kyseenalaisteta, missä kritiikki ja kriittinen tutkija usein torjutaan. Paradigmassa puhutaan myös tieteen ihannekäsityksessä ja maailmankuvasta. (Anttila 1999.)

6 Portaali tietoyhteiskunnan osana 3 tiedon ja informaation kriittinen rooli sinänsä, koska tieto ja informaatio ovat keskeisiä asioita kaikissa yhteiskunnissa. Sen sijaan verkostoyhteiskunnalle olennaista ovat informaatioteknologiat. (Soramäki 2003, 57.) Castellsia mukaillen tietoyhteiskunnan tilaa ei määritä tiedon tai informaation määrä tai rooli yhteiskunnassa, vaan käytettävät teknologiat, kuten tässä tapauksessa paikkatiedon verkkopalvelut eli ylipäänsä tiedon ja informaation käyttöön luodut infrastruktuurit. Castells on nostanut esiin myös verkoston käsitteen. Verkostot ovat sinänsä vanhoja organisaatioiden muotoja, mutta tietoyhteiskunnassa ne ovat saaneet uuden elämän informaatioverkostoina. (Soramäki, 62.) Etuina hän näkee joustavuuden, sopeutuvuuden ja muutokset. Haittoja ovat kyky koordinoida toimintoja, keskittää resursseja tiettyiin tarkoituksiin, vaikeus tulla toimeen tehtävän kompleksisuuden kanssa verkoston koon kasvaessa. (Soramäki, 63.) Inspire-direktiiviehdotuksessa viitattiin samankaltaisiin ongelmiin, kuten tarve vähentää päällekkäistä työtä, tarve yhdenmukaistaa tietoja eli vähentää kompleksisuutta, tarve helpottaa ja edistää tietojen laajempaa käyttöä jne. Verkoston tehokkaan hyödyntämisen esteenä nähtiin muun muassa erilaiset paikkatiedon tekniset ja sosioekonomiset erilaisuudet, joiden yhteensovittamiseksi Inspire tarjoaisi hallinnolliset mahdollisuudet. Toisaalta useat tutkijat ovat maininneet Castellsin ajattelun yhteyksistä teknologiseen determinismiin (Soramäki, 53). Sillä tarkoitetaan, että tekniikka nähdään keskeisenä tekijänä, joka muuttaa yhteiskuntaa, kulttuuria ja ihmisten elämisen ehtoja. Teknologian uskotaan määräävän yhteiskunnallista kehitystä jopa ainoana mainitsemisen arvoisena tekijänä. (Karvonen) Tällainen ajattelu voi heijastua myös verkkoportaalin toteutukseen, jolloin esimerkiksi teknisestä toteutuksesta tulee sisältöä tärkeämpää. Tätä voidaan yrittää välttää paikkatietoportaalin kohdalla, että pyritään aidosti ymmärtämään, mitkä ovat ne käyttäjien tarpeet, joihin portaalin pitäisi vastata.

7 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 4 3. Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 3.1 Verkko tilana, mediana ja välineenä Verkkoviestinnän määritelmät ovat usein hajanaisia ja monimerkityksisiä. Verkkoviestinnän professori Pekka Aula (Aula 2004) tarjoaa verkon ja verkkoviestinnän jäsentämisen avuksi kolmea toisiinsa kietoutunutta ulottuvuutta, joissa asiaa tarkastellaan yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa konteksissa. Aulan mukaan verkko voidaan nähdä tilana, mediana sekä välineenä. Pohdinta liittyy aiemmin Aulan, Maija-Leena Huotarin, Janne Matikaisen, Sinikka Sassin ja Mikko Villin välisiin keskusteluihin siitä, mitä on verkkoviestinnän ydinaines. Verkko tilana Kun verkko ajatellaan tilana, se ajatellaan uutena kommunikatiivisena tilana, jossa digitaaliset kytkennät toimivat erilaisten yhteisöllisyyden muotojen perustana. Se on fyysistä tilaa näkymättömämpi, mutta laajeneva toimintoympäristö, jossa ihmiset kommunikoivat toistensa ja teknologian kanssa. Viestinnän tutkimuksen kannalta verkko on sekä yksittäisten toimijoiden että yhteisöjen foorumi, jossa julkisuuden ja yksityisyyden rajat sekä toimijuuden ehdot muotoutuvat uudelleen. Verkko ja sen yhteydessä mobiilit mediat luovat uutta suhdetta paikkaan ja paikallisuuteen. (Aula 2004.) Kansallisen paikkatietoportaalin taustalla on ajateltu olevan löyhä paikkatietoalan yhteisö. Tälle yhteisölle esimerkiksi Suomen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisohjelmaan liitettyjen tavoitteiden toteuttaminen ilman verkkoviestintää olisi mahdotonta. Verkko tarjoaa yhteisölle "tilan" toimia ja olla olemassa sekä toteuttaa asettamaansa tavoitetta. Verkko tilana on myös verkko vuorovaikutuksen paikkana. Verkko mediana Aulan (2004) mukaan, verkko tarjoaa mahdollisuuden interaktiivisuuteen ja käyttäjän osallistumiseen sisällöntuotantoon. Joukkoviestinnän toimintatapana on perinteisesti ollut yhdeltä-monelle -ajatus, mutta nyt rinnalle on syntynyt monelta-monelle -toimintatapa. Lähettäjän ja vastaanottajan yhdistelmät voivat vaihdella tilanteen ja foorumin mukaan. Avoin julkaiseminen haastaa perinteisen journalismin ja siirtää määrittelyvaltaa ammattitoimittajalta tavallisille kansalaisille. Paikkatietoportaalin kohdalla tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voisi tuottaa sisältöä tai linkittää edustamansa organisaation, tuotteen tai palvelun sivuille. Paikkatietoportaalin toteutus on mahdollista tehdä hyvin avoimeksi ja interaktiiviseksi. Esimerkiksi Inspire-direktiiviehdotuksessa edellytetään tiedonsyöttöpalveluita, jotka tarjoavat ulkopuolisille eli muillekin kuin viranomaisille mahdollisuuden tallentaa tietoa omista paikkatietoaineistoistaan ja -palveluista sekä mahdollisuuden jakaa portaalin avulla aineistoja (Euroopan yhteisöjen komission ehdotus...,19). Kun verkkoa ajatellaan mediana, verkko kiinnostaa myös uutena mediana. Tällöin pohditaan paitsi edellä kuvattua lähettäjän ja vastaanottajan suhteen vaihdettavuutta myös sellaisia asioita kuin verkon visuaalisuus, moniaistillisuus ja monikanavaisuus. (Aula 2004.) Paikkatietoportaalissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, miten hyvin oma ala voidaan esittää visuaalisesti. Onko esillä tavallisen kartan lisäksi esimerkiksi näyttäviä karttaesityksiä ja virtuaalimalleja tai voidaanko paikkatietoaineistoja hyödyntää myös mobiilipäätteissä?

8 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 5 Perinteiseen viestintään verrattuna tietoverkoissa voidaan yhdistää kahta tai useampaa eri viestintävälineillä tuotettua ainesta yhdeksi multimediaesitykseksi, jota on kutsuttu myös mediaintegraatioksi. Yhdisteltäviä mediaelementtejä ovat esimerkiksi teksti, ääni, valokuva, grafiikka, animaatio, video, tietokanta ja online-yhteys. (Alamäki & Luukkonen 2002, ) Verkko välineenä Jos verkkoa ajatellaan välineenä, verkko käsitetään monisuuntaisena välineenä, jossa keskeistä on informaation välittäminen, jakaminen, hyödyntäminen, tallentaminen ja tuottaminen. Mielenkiinto kohdistuu sellaisiin asioihin kuin tehokkuus ja vaikuttavuus ja toimijoiden horisontaaliseen organisoitumiseen. Verkko nähdään ennen kaikkea viestinnän kanavana, missä korostuu käyttö-hyöty -näkökulma sekä teknologinen infrastruktuuri. (Aula 2004.) Paikkatietoportaali tuntuisi olevan lähellä tällaista verkko välineenä näkökulmaa, missä kiinnostuksen kohteena on muun muassa paikkatietoportaalin viestinnälliset funktiot. 3.2 Portaalin määritelmä Suomen kielen sanakirjassa portaali tarkoittaa monumentaalista, usein taideteoksin koristeltua sisäänkäyntiä 2. Kielitoimisto on suositellut käyttämään suomenkielessä sanaa palveluportti, mutta käytännössä portaali-nimitys on yleisempi. Portaaleille luodaan usein myös oma tuotekuva eli brandi, jotta ne erottuvat ja pystyvät kilpailemaan huomiostaan muiden verkkosivustojen ja verkkoportaalien kanssa internetin avaruudessa. Ensimmäiset verkkoportaalit syntyivät internet-yhteyksiä, hakupalveluja ja selaimia tarjoavien yritysten yhteistyön tuloksena. Yritykset huomasivat pyrkivänsä samoihin tavoitteisiin eli mainostulojen kasvattamiseen mahdollisimman suurten kävijämäärien ja mahdollisimman pitkään sivulla vietettävän ajan avulla. Yrityksen huomasivat, että aloitussivujen tulisi itsessään tarjota paljon palveluita ja kiinnostavaa tietoa, jotta käyttäjät eivät eksyisi aloitussivulta heti eteenpäin. Ensimmäiset www-verkkoportaalit syntyivät, kun sivustojen palveluihin keksittiin yhdistää sekä verkkohakemistoja että hakukoneita. (Green 1999, ) Sittemmin portaaleilla on tarkoitettu eri yleisöille suunnattuja palvelukokonaisuuksia. Portaali on tietylle yhteisölle suunnattu, vuorovaikutteinen verkkopalvelu, jonka sisältö määräytyy kohdeyleisön tarpeiden mukaan (Eerola 1999, 15). Portaali ei ole vain yksittäinen verkkosivu tai hakukone, vaan järjestelmä, joka yhdistää palvelujen tuottajat ja käyttäjät (mt. 5) ja tarjoaa käyttäjille paitsi pääsyn eri palveluihin myös omaa, kyseistä portaalia varten kehitettyä sisältöä. Suomessa keskustelu paikallisportaaleista alkoi 1990-luvun lopulla. Yhtä teemaa tai palvelualuetta tuottava vertikaalinen portaaliajattelu sai rinnalleen lisäksi horisontaalisen, alueelliselta pohjalta palveluja kokoavat paikallisportaalit, joita alkoi syntyä nopeasti. Puhuttiin seutuverkoista ja seudullisista tietoverkoista, joiden kehitystyötä vauhditti valtion ja kuntien kiinnostus sähköisiin asiointipalveluihin. (Maikkola 2001, 3.) Kyseisessä selvityksessä paikallisportaali määriteltiin laajasti digitaalisissa medioissa toimivana horisontaalisena asiointi- ja informaatiopalveluna, joka kattaa määritellyn alueensa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut, ja jonka kohteena ja käyttäjinä ovat muun muassa alueella asuvat ja vierailevat kansalaiset sekä alueella toimivat (2) Portaali - rak. monumentaalinen, us. taideteoksin koristettu sisäänkäynti. Kölnin tuomiokirkon portaali. CD-perussanakirja 1997, Kotimaisten kielten kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. ISBN , ISSN

9 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 6 julkisyhteisöt, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Palveluportaali haluttiin nähdä operaattoreista riippumattomana 3 palveluympäristönä, johon kaikilla palvelutarjoajilla on yhtäläinen oikeus päästä mukaan sovittujen kriteerien täyttyessä. (mts. 14.) 3.3 Paikkatietoportaali Portaaleiden historian valossa kansallisen paikkatietoportaalin tarkoituksena on toimia laaja-alaisena horisontaalisena asiointi- ja informaatiopalveluna sekä toisaalta teknisenä palveluportaalina. Paikkatietoportaalia voidaan tarkastella myös kulttuurisessa merkityksessä eli tarkastella sitä tilana, mediana ja välineenä. Verkko tilana tarjoaa virtuaalisen tilan ja paikan, jonka kautta paikkatietoalan yhteisö voi toimia, viestittää ja toteuttaa vuorovaikutusta eli olla jossain osoitteessa olemassa ja saavutettavissa. Verkko mediana tarjoaa paikkatietoalan yhteisölle mahdollisuuden kertoa asioistaan myös suurelle yleisölle. Jos verkkoa ajatellaan välineenä, verkko käsitetään monisuuntaisena välineenä, jossa keskeistä on informaation välittäminen, jakaminen, hyödyntäminen, tallentaminen ja tuottaminen. Tällöin mielenkiinto kohdistuu viestinnän tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen sekä toimijoiden horisontaaliseen organisoitumiseen. Tässä työssä paikkatietoportaalilla tarkoitetaan sellaista verkkosivustoista koostuvaa portaalia, joka toimii paikkatietopalveluita mahdollistavana yhteispalvelualustana ja/tai tarjoaa pääsyn erilaisiin paikkatietoihin, paikkatiedon hakemistoihin, paikkatietopalveluihin jne. Paikkatietoportaali luo edellytykset hajautetuille paikkatiedon palveluille. Paikkatietoportaali käsitetään paikkatiedon verkkopalvelujen metaportaalina, joka on toisaalta itsessään osa paikkatietoinfrastruktuuria. Paikkatietoportaali voi toimia paikkatietoalan yhteisön keskinäisenä foorumina, mutta myös mediana suurelle yleisölle. Viestinnällisessä mielessä portaali voi toimia paikkatietojen yhteiskäyttöä edistävänä palvelusivustona sekä alaa tukevana tiedotus- ja aktiviteettisivuna. (3) Selvityksen teki tuolloin Satama Interactive, joka toimii nyt eri teleoperaattoreiden verkkokapasiteetin jälleenmyyjänä.

10 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali Paikkatietoportaali yhteisöviestinnän näkökulmasta Leif Åberg on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu yhteisöviestinnän asiantuntija, joka on tutkinut paljon muun muassa sitä, kuinka viestintä tukee strategista päätöksentekoa ja tavoitteiden saavuttamista, miten visio viestitään sekä miten viestintää suunnitellaan, johdetaan ja organisoidaan. Åberg määrittelee työyhteisön laaja-alaisesti. Hänen mukaansa yhteisöviestintä on sellaista sanomien vaihdantaa työyhteisön osien välillä, mikä tekee mahdolliseksi eri tilanteissa työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteiden toteuttamisen. Viestintä on työyhteisön työkalu, liitäntätekijä, joka liittää työyhteisön osat toisiinsa ja koko työyhteisön ympäristöönsä. (Åberg 1997, 31.) Kansallisen paikkatietoportaalin taustalla toimii periaateessa "löyhä organisaatio", joka koostuu paikkatietoasiain neuvottelukunnan jäsenistä sekä muista paikkatietoalan ammattilaisista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Myös tällaisella yhden alan yhteisöllä on tavoitteita ja visioita, joiden toteuttamiseksi tarvitaan viestintää. Viestintä on yhteisön toiminnan ja prosessien olennaisimpia tekijöitä, jotta yhteisön määrittämiin tavoitteisiin voidaan päästä, vaikka kyseessä olisi ainoastaan yksittäisen verkkoportaalin toiminta. Vaikka yhteisön tavoitteita ei olisi määritelty tarkasti, ne voidaan havaita niistä asioista, mitä yhteisö hyväksyy ja toteuttaa. Paikkatietoalan yhteisön kohdalla ne ovat esimerkiksi paikkatietostrategiassa määritellyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, paikkatietoinfrastruktuurin tavoitetilat, ProGIS-yhdistyksen tavoitteet ja visio jne. Yhteisö tukee esimerkiksi paikkatietojen yhteiskäyttöjen edistämiseen tarkoitettujen standardien kehittämistä ja käyttöönottoa. Kansallisessa paikkatietoportaalissa on tärkeää tietää, millaisia viestinnällisiä tarpeita portaalin taustalla olevalla yhteisöllä on ja toisaalta millaisia viestinnällisiä asioita tarvitaan, jotta portaalille asetetut tavoitteet toteutuvat. Ei riitä, että verkkoon luodaan esimerkiksi metatieto- tai karttapalvelu, vaan tarvitaan esimerkiksi tietoa portaalin käytöstä, tietoa palvelussa olevista aineistoista, palvelujen päivityksistä jne. Yhteisön viestintäjärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu käyttöön otetuista viestintäkanavista, viestinnän järjestelyistä ja viestinnän säännöistä. Myös työyhteisön rakenne vaikuttaa viestintään ja organisaatio itsessään on viestintäverkko. Sen kautta yhteisön tavoitteet ja jäsenten motivaatio kytketään toimivaksi kokonaisuudeksi. (Åberg 1997, 31.) Toisaalta organisaatio myös rajoittaa viestintää, muuten kaikki puhuisivat ja viestisivät kaikesta mahdollisesta. Niinpä viestintää pyritään myös strukturoimaan (mt. 32). Verkkoportaaleita yleensä ja sen kautta paikkatietoportaalia tarkastellaan jatkossa Åbergin yhteisöviestinnän näkökulmasta hyödyntämällä Åbergin ns. pizzamallia. Åberg pääsee hyvin lähelle viestinnän käytäntöä, vastaamalla kysymykseen, miksi työyhteisössä viestitään sen mukaan, mitä tavoitteita ja funktiota kyseinen viestintätapahtuma toteuttaa. Sen sijaan, että tyydytään vain listaamaan, mitä ominaisuuksia esimerkiksi muissa maissa toteutetuissa paikkatietoportaaleissa on, voidaan pohtia, miksi ne ovat siellä ja minkälainen viestinnällinen rooli niillä kyseissä portaalissa näyttäisi olevan. Pizzamallista voidaan soveltaa verkkoportaaliin perustoimintojen tukemiseen, profilointiin, yleiseen informointiin sekä luotaukseen ja kiinnittämiseen liittyviä asioita. Seuraavassa esitellään Åbergin pizzamalli ja sovelletaan se

11 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 8 verkkopalveluun. Myöhemmin esimerkeiksi otettuja paikkatietoportaaleita ja niiden viestinnällisiä funktioita tarkastellaan näiden Åbergin käsitteiden avulla Perustoimintojen tukeminen Tärkein yhteisöviestinnän tehtävä on perustoimintojen tukeminen. Jos tämä viestintä ei toimi, yhteisö ei pysty toimimaan. Osa perustoimintojen tukemista on ulkoista ja osa sisäistä toimintaa. (Åberg 1993, ; 1997, 32.) Portaalissa perustoimintojen tukeminen tarkoittaa, että sivuilla kerrotaan selkeästi portaalin olemassaolon tarkoitus, taustat sekä esitellään portaalin tarjoamat palvelut ja tuotteet. Perustoimintoihin liittyvät myös verkkosivuston käyttöön liittyvät ohjeet, sivukartat, yhteystiedot jne. Perustoimintojen tuki verkkosivustoilla tarkoittaa edustamansa organisaation markkinointiviestintää väljästi ymmärrettynä. Sivuston hyvä arkkitehtuuri ja selkeä käytettävyys sekä käyttöä tukeva miellyttävä visuaalinen ilme tukevat sekä sivuston itsensä että sen taustalla olevan yhteisön perusviestintää. Tätä viestintää tukevat myös kaikki tiedon hakua helpottavat ratkaisut, kuten karttapalvelut tai satelliittikuvat ja virtuaalimallinnukset, jotka toimivat samalla paikkatietoalan markkinoijina. Perustoimintojen muodot ovat Åbergin (1997, 111) mukaan markkinointiviestintä ja muu ulkoinen työviestintä sekä operatiivinen työviestintä. Ulkoiseen viestintään kuuluvat markkinointiviestintä ja suhteet toisiin alan toimijoihin. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen sekä julkistaminen eli tekstimainonta. Ajatuksena on, että koskaan ei voi tietää, milloin voi vaikuttaa kauppojen syntymiseen. (Mt. 111.) Portaalissa näitä keinoja tuetaan kertomalla ja esittelemällä verkkoviestinnän keinoin näyttävästi yhteisön tarjoamia tuotteita ja palveluita. Markkinointiviestinnän tavoitteena on myös kehittää alansa markkinoita, vaikuttaa päättäjiin ja palveluiden käyttäjiin. Siihen tarvitaan mainontaa, jatkuvaa esilläoloa, myyntityötä ja julkisuutta. Verkkoviestin-

12 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 9 nässä keskeistä on, että kaikilla yhteisön kannalta merkityksellisistä lähteistä on pääsy yhteisön verkkosivuille, sähköpostilistoille jne. Ei riitä, että sivusto on olemassa vaan sen tekee olevaksi vasta sen kyky kytkeytyä olemassa olevaan paikkatietoalan verkostoon, kuinka helposti sivusto löytyy hakukoneilla jne. Muu ulkoinen työviestintä Muulla ulkoisella työviestinnällä Åberg tarkoittaa (mt. 111) esimerkiksi yhteydenpitoa alihankkijoihin, raakaainetoimittajiin, viranomaisiin ja työmarkkinajärjestöihin. Verkkoviestintä tukee perinteisellä viestinnällä tuettua yhteydenpitoa. Lisäksi portaalin kohdalla tällainen yhteydenpito tarkoittaa myös mahdollisuutta antaa palautetta sivujen toimivuudesta verkkosivujen teknisestä tuesta vastaavalle henkilölle. Laajemmassa mielessä kyse on myös yhteydenpidosta palvelun- ja sisällöntuottajien sekä ylipäänsä järjestelmän toimivuuden takana oleviin henkilöihin ja organisaatioihin sekä viranomaisiin (standardit, määrittelyt, julkisuus, tietoturva, paikalliset ja alueelliset yhteistyöhankkeet) jne. Sisäinen markkinointiviestintä Yrityksissä sisäinen markkinointi tukee ulkoisen markkinoinnin kampanjaa siten, että kaikilla organisaation jäsenillä on riittävästi etukäteen tietoa viestin välittymiseksi. Åberg (1997, 114) muistuttaa, ettei esimerkiksi pankin osakeanti myy itsestään, vaan jokaisessa pankissa on sitä varten työskentelevä markkinoija ja tiedottaja. Portaalissa sisäinen markkinointi toimii sekä avoimilla internet-sivuilla että suljetuilla intranet- tai ekstranet -sivuilla. Organisaation internet-sivut toimivat tietolähteenä myös omalle väelle. Lisäksi käytössä voi olla intranet/ekstranet - sivustot, jonne laitetaan yhteisön sisäiseen käyttöön tarkoitettua markkinointiviestintää. Operatiiviset työohjeet Kun sisäinen markkinointiviestintä tukee yhteisön perustoimintoja, niin operatiiviset työohjeet liittyvät toiminnallisuuteen. Operatiivisella työviestinnällä Åberg tarkoittaa (1997, 112) sitä viestintää, jota tarvitaan työyhteisön jäsenten tehtävien hoitamiseksi. Portaalissa tällaista ovat palvelun kautta jaettavien palvelujen ylläpitoon ja käyttöön liittyvä ohjeistus. Operatiivinen työviestintä on myös verkostoitumista. Kun työyhteisössä on jollain ongelma, henkilö voi tuoda sen esiin kahvipöytäkeskustelussa ja saa siihen vastauksen parhaimmassa tapauksessa samalla kertaa. Portaalissa verkostoituminen tarkoittaa esimerkiksi suljettua vain yhteisön sisäiseen käyttöön tarkoitettuja keskustelusivuja sekä virtuaalisia työtiloja. Verkkoviestinnän keinot mahdollistavat teknisesti monitasoisen operatiivisen työviestinnän välineet Profilointi Toinen Åbergin (1993,69-94) määrittelemä yhteisöviestinnän tehtävä on profilointi. Sillä tarkoitetaan tuote- tai palveluprofiilin rakentamista ja tutkimusta, mutta toisaalta myös yritys- tai johtajaprofiilin rakentamista. Käytännössä se on tekojen, viestien ja ilmeen yhteensovittamista.

13 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 10 Profilointi toteutuu Åbergin mukaan kolmessa muodossa, joita hän kutsuu työyhteisön luottamuspääomaksi, mitä pitää hoitaa ja kartuttaa. Niitä ovat teot (mitä teemme ja miten), viestit (mitä sanomme ja miten) sekä ilme (miltä näytämme). Portaalissa tämä tarkoittaa, että verkkoviestintä kulkee samassa linjassa yhteisön muun viestinnän ja toiminnan kanssa. Jos yhteisö lupaa, että sillä on laadukkaat verkkopalvelut, pitää verkkopalvelun tekniikka toimia ja sivujen latautua hyvin sekä ohjeistuksen oltava kunnossa. Jos yritys myy maaleja, todennäköisesti sivustolla on eri värimalleja, eikä sivusto voi olla pelkkää tekstiä mustalla taustalla Informointi Kolmas Åbergin (1997, ) määrittelemä yhteisöviestinnän funktio on informointi, johon sisältyvät niin ulkoinen kuin sisäinen tiedotus, yhteystoiminta ja luotaus. Kun perustoimintojen tuki on portaalin palveluja ja tuotteita koskevaa viestintää niin informointi on koko yhteisöä koskevaa toimintaa. Viestintää tarvitaan kertomaan yhteisön tapahtumista niin omalle väelle kuin ulkopuolisellekin. Informoinnin muotoina ovat tiedotus- ja yhteystoiminta. Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisella tiedottamisella Åberg tarkoittaa suurelle yleisölle tai vaikkapa suuremmalle ammattiryhmälle kohdistettua viestintää, jota pyritään toteuttamaan välitetyn viestinnän avulla. Tavoitteena on saada joukkoviestintä kiinnostumaan yhteisön tapahtumista ja yhteisön asioista. Keinoina ovat lehdistötiedotteet, -tilaisuudet, esitteet jne. Portaalissa tämä tarkoittaa esimerkiksi omaa lehdistösivustoa, jossa ovat uutiset ja uutisarkisto sekä lehdistön käyttöön ladattavat kuvat. Se voi myös tarkoittaa lehdistölle suunnattua omaa sähköpostilistaa. Kun joukkoviestimet eli lehdet, radio ja tv sekä niiden verkkomediat, kiinnostuvat yhteisön asioista, saadaan viesti välitetyksi tehokkaasti suurille massoille. Toisaalta kenen tahansa sivusto on julkinen ja periaatteessa myös suuren yleisön saavutettavissa. Internetissä portaali itsessään on suuren yleisön saavutettavissa ilman joukkoviestimiäkin. Tällöin tiedottamisen keinoina ovat uutisten lisäksi myös ilmoitustaulut ja tapahtumakalenterit. Jos yhteisön ulkoinen tiedottaminen kuitenkin jätetään verkkoportaalin varaan, kuinka suuri yleisö lopulta löytää yksittäiselle verkkosivulle. Sivuston oleminen saatavilla ei vielä tarkoita, että sinne osataan tulla ja että se saavutetaan. Verkkoviestinnässä tiedottamiseen liittyy myös tiedottaminen verkkosivustostaan itsestään ja olemassaolostaan sekä sen varmistaminen, että sivustolle on olemassa linkit niin monelta sivustolta kuin mahdollista, ja että sivusto löytyy eri hakukoneilta. Toisaalta pitää osata myös luoda mahdollisimman hyvin yhteisöä kuvaava domainnimi ja rekisteröidä se sekä suomeksi että englanniksi, jos on kyse kansainvälisestä portaalista. Sisäinen informointi Sisäinen informointi kohdistuu yhteisöön itseensä. Yhteystoiminta perustuu Åbergin (1997, 115) mukaan henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen, kuten tapaamiseen, puheluun, kirjeeseen tai muuhun arkipäivän huomaavaisuuteen. Ideana on, että yhteydenpito vahvistaa me-henkeä ja muotoina voivat olla myös vapaa-ajan tapahtumat ja juhlatilaisuudet sekä erilaiset alaan liittyvät tapaamiset.

14 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 11 Portaalissa se voidaan toteuttaa suljetuilla intranet- tai ekstranet-sivustoilla ja esimerkiksi sisäisillä virtuaalisilla ryhmätyötiloilla ja kalentereilla sekä chatti-keskustelualueilla. Ulkoisen yhteystoiminnan piiriin Åberg (mt. 115) määrittelee yhteisön tärkeimmät ulkoiset vaikuttajat (ns. TOP 50 - lista), joihin yhteisön on pakko olla yhteydessä, jotta tavoitteet saavutetaan. Heillä on mielipiteitä alasta ja he tekevät päätöksiä ja vaikuttavat siihen, saavutetaanko tavoitteet. Perinteisesti ulkoisen yhteystoiminnan keinoja ovat esimerkiksi henkilökohtainen tutustuminen ihmisiin, puhelinsoitto, kirje, avointen ovien päivät, merkkipäivien muistaminen tai aivan tavallinen arkipäivän huomaavaisuus. Portaali ei toteuta henkilökohtaista ulkoista yhteystoimintaa. Silti verkkopalvelussakin voidaan toteuttaa sivuston personointia eli käyttäjä näkee verkkosivulle tullessaan vain häntä kiinnostavat asiat. Tällöin palvelun käyttäjät saa näkyville lähinnä vain itseään kiinnostavat asiat. mahdollisuus käyttää henkilö. Sähköpostin välityksellä kohderyhmälle voidaan silti lähettää (automatisoituna) vaikkapa merkkipäivä- tai nimipäiväonnitteluja sekä tarjota esimerkiksi jotain yksilöityä verkosta imuroitavia palveluita. Luotaus Luotauksen avulla yhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin ehditään ryhtyä. Muutoksia on Åbergin (1997, ; 1995) mukaan kolmea lajia. Ensimmäisenä ovat trendit, jotka kohdistuvat samalla tavalla kaikkiin alalla toimiviin ja toisena ovat satunnaismuutokset, jotka ovat ohimeneviä ilmiöitä. Kolmatta lajia edustavat yhteisöön vaikuttavat olennaiset muutokset ovat jo olennaisesti yhteisöön vaikuttavia toimia, jotka aiheutuvat usein omista toimenpiteistä. Ne voivat olla sekä uhkia tai mahdollisuuksia. Perinteisesti luotaus voi olla esimerkiksi markkinatutkimusten tekoa, uutisseurantaa sekä erilaista alaan liittyvää lainsäädännön, standardien ja poliittisen päätöksen teon systemaattista seurantaa. Portaali tukee perinteisiä luotauksen keinoja. Portaalin avulla voidaan tuottaa luotaukseen tarvittavaa tietoa esimerkiksi verkkokyselylomakkein, tutkimalla sivustojen kävijämääriä ja tutkimalla aineistohakujen määriä eri lähteistä. Toisaalta verkkosivuille voidaan laittaa linkkejä luotauksen tueksi tarkoitettujen viranomaisten ja muiden yhteisöjen verkkosivuille Kiinnittäminen ja puskaradio Neljäs Åbergin (1997, ) mainitsema viestinnän funktio on perehdyttää yhteisön palveluksessa tai ydintehtävissä olevat henkilöt työhönsä ja työyhteisöönsä. Kiinnittämisellä on tärkeä merkitys esimerkiksi silloin, kun alalla on paljon muutoksia, kuten uusien työtapojen ja tekniikoiden käyttöönottoa. Kiinnittäminen voi tarkoittaa joko yhteisöön tai työtehtävään tapahtuvaa perehdyttämistä. Portaalissa yhteisöön kiinnittäminen tarkoittaa esimerkiksi alan esittelyä mielenkiintoisella tavalla hyödyntämällä verkkoviestinnän multimediaalisia ominaisuuksia. Uusille "taloon" tulijoille ja verkkosivujen vierailijoille oma talo tai toimiala voidaan vaikkapa multimediaesityksen kautta.

15 Verkkoviestintä ja paikkatietoportaali 12 On olemassa myös sellaisia viestinnän osa-alueita, jotka eivät ole työyhteisön hallinnassa, kuten henkilöverkosto, puskaradio ja satunnaisverkko. Satunnaisverkolla Åberg tarkoittaa sattumanvaraista kohtaamista, joka ei todennäköisesti toistu. Internet on luonteeltaan sellainen, että se mahdollistaa jatkuvasti satunnaisia kävijöitä yhteisön sivuilla. Osa kävijöistä voi olla sellaisia, joita yhteisön tuotteet tai palvelu voivat kiinnostaa. Lähiverkot On laskettu, että tavallisen ihmisen lähiverkko noin 25 henkilöä. Pienessä tai keskisuuressa kaupungissa toimivan suuren työyhteisön henkilökunnan yhteenlaskettu lähiverkko tavoittaa lähes kaikki kaupunkilaiset. Lähiverkko voi toimia passiivisesti, reaktiivisesti ja aktiivisesti. Siihen kuuluvat perheenjäsenet, ystävät, sukulaiset, harrastus- ja opiskelukaverit, naapurit, kampaaja, lähikauppias jne. (Åberg 1997, 120.) Vaikka ihmiset eivät varsinaisesti puhu työasioistaan, he edustavat sitä tavalla tai toisella myös hiljaa olemalla. Tätä lähiverkon muotoa Åberg kutsuu passiiviseksi eli hiljaiseksi. Jos työyhteisön palveluksessa olevalta kysytään työyhteisön asioista ja hän vastaa, kyseessä on reaktiivinen eli kysyvä lähiverkko. Jos työyhteisön jäsenet kertovat oma-aloitteisesti työyhteisön asioista, tätä voidaan kutsua aktiiviseksi lähiverkoksi. Lähiverkkoja ei voi suoraan ohjata, mutta ne voidaan Åbergin mukaan ottaa kuitenkin huomioon. Ne ovat uskottavuutensa takia tehokkaampia kuin jos uutinen luetaan esimerkiksi sanomalehdestä. Voidaan sanoa kääntäen, että sisäinen tiedotus ei ole koskaan pelkästään sisäinen asia, vaan asioista puhutaan myös "sisäpiirien" ulkopuolella. Verkkoviestintä on tuonut myös lähiverkon toiminnalle uusia piirteitä. Sähköposti voi muuttaa lähiverkkoon tarkoitetun viestin nopeasti ryhmä- tai joukkopostituskirjeeksi. Viestit voivat levitä suurellekin rajatulle joukolle tai hallitsemattomasti sadoista tuhansiin ja edelleen miljooniin kohteisiin. Toisaalta verkkoviestinnässä myös hyödynnetään lähiverkkojen toimintaa ja esimerkiksi yritysten uutis- ja tuotesivuilla löytyy usein toiminto: "kerro tästä sivustosta kaverille", joka lähettää linkin kyseiseen sivulle automaattisesti haluttuun "kaverin" sähköpostiin.

16 Esimerkkejä paikkatietoportaaleista Esimerkkejä paikkatietoportaaleista Paikkatietoalan verkkopalveluiden ja -hankkeiden kirjo on laaja ja ulottuu yhteiskunnan eri tasoille ja sektoreille. Valtion julkishallinnon lisäksi kunnat, kaupungit sekä alueelliset tai paikalliset yhteistyöelimet sekä yritykset ovat kehittäneet verkkopalveluja, joiden tarkoituksena on edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä ja karttapalveluita omista lähtökohdistaan. Usein nämä erilliset hankkeet ovat tavalla tai toisella kytköksissä toisiinsa. Palvelussa käytössä olevat aineistot tulevat samoista paikoista, aineistojen jakelussa käytetään samanlaista tekniikka ja menetelmiä, joita määrittävät myös hankkeiden taustalla olevat eri tasoilla kehitettävät paikkatietoinfrastruktuurin hankkeet. Tässä esitellyt paikkatietoportaalit voidaan lähtökohdiltaan jakaa karkeasti kansainvälisiin, kuten Euroopan alueen kattaviin, kansallisiin ja paikallisiin sekä teemakohtaisiin portaaleihin. Internet on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että portaalit ja niiden eri elementit voivat samaan aikaan olla yhtä lailla globaaleja ja paikallisia kuin osa alue- ja teemaportaaleita. Alueellisissa portaaleissa esitellään EU Geo-Portal, joka on prototyyppi ja pilottihanke. Kokeilun ideana on, että kyseisessä portaalissa palvelut tuotetaan ja suunnataan paitsi EU:n jäsenmaille myös muille Euroopan alueen valtioille. Geodata.gov on yhdysvaltalainen paikkatietoportaali, joka on periaatteessa kansallinen, mutta laajuudessaan se voidaan luokitella myös kansainväliseksi portaaliksi. Kansallisten portaalien palvelut ovat yleensä valtion rajoja kattavia kansallisia palveluportaaleita. Paikalliset portaalit voivat olla hallinnollisten rajojen mukaan määräytyneitä, kuten kunnan, kaupungin, osavaltion tai maakunnan alueelta tuotettu palveluportaali tai kuntayhtymän palvelu. Paikallinen paikkatietoportaali voi olla myös jokin muu kuin hallinnollisia rajoja edustava kansallista portaalista rajatumpi palvelu. Portaaleissa on monen eri aihepiirin tietoa, mutta portaaleissa tietoa on voitu jaotella myös teemakohtaisesti. Esimerkkeinä esitellään Gigateway, GeoMIS.Bund, GDI NRW ja Norjan paikkatietoportaali. Mukana myös austraalialainen xyz, joka ei ole edellisten kaltainen paikkatietoportaali, vaan toimii esimerkkinä paikkatietoelinkeinon luomasta edellisiä markkinalähtöisemmästä portaalista. Teemaportaalit ovat eri sektoreiden paikkatietoportaaleja, joissa tietoa haetaan ja hallitaan kartta- ja/tai metatietopalveluilla. Portaali voi olla yhtä lailla alueellinen, kansallinen kuin paikallinen. Teemaportaali voi olla myös kansalaisille tai matkailijoille kohdistettu paikkatietopohjainen verkkopalvelu, jossa on suurta yleisöä kiinnostavaa tietoa esimerkiksi myrskyistä, säästä, tulvista, matkailukohteista, patikkareiteistä, kala- ja marjapaikoista, maankäytöstä jne. Teemaportaalien esimerkkeinä ovat CEOCID, EULIS ja EION. 4.1 EU Geo-Portal eurooppalainen prototyyppi

17 Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 14 Kuvan lähde: Yleistä EU Geo-Portal on INSPIREn (Infrastructure for Spatial Information in Europe) aloitteesta luotu prototyyppi mahdollisesta sellaisesta verkkoportaalista, jonka tarkoituksena on edistää eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä ja hyödyntämistä. Euroopan komission edellä esitellyssä paikkatietoinfrastruktuurin perustamiseen liittyvässä direktiiviehdotuksessa sanotaan, että Euroopan komissio perustaa yhteisön paikkatietosivuston ja ylläpitää sitä, joten pilotin tarkoituksena on selvittää, voisiko Geo-Portal olla tällainen Euroopan yhteisön virallinen paikkatietosivusto. INSPIREn tarkoituksena on tarjota tarkoituksenmukaisia, yhdenmukaisia ja laadukkaita paikkatietoja yhteisön lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. EU Geo-Portal toimii näiden tavoitteiden pohjalta. Geo-Portalin tarkoituksena olisi olla monipuolinen EU:n jäsenmaiden ja muiden alueen maiden ja organisaatioiden sekä erilaisten paikkatietoa tuottavien hankkeiden yhteinen paikkatiedon haku- ja etsintäportaali, mutta samalla eurooppalaisen paikkatietoalan näyteikkuna. EU Geo-Portal tehtävänä olisi tukea ja vakiinnuttaa eurooppalaisia, kansainvälisiä ja teollisuuden luomia standardeja ja määrittelyitä (ISO, CEN, OGC ja W3C) sekä näiden ympärillä käytävää kehitystyötä.

18 Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 15 Tällä hetkellä verkossa on portaalin prototyyppi eli kokeilu- ja malliversio, jota on tarkoitus kehittää edelleen yhdessä alueen paikkatietoalan eri toimijoiden kanssa. Nykyinen portaali on kuvaus siitä, millainen eurooppalainen yhteinen geoportaali eli paikkatietoportaalin tulisi olla. Portaalin ensimmäinen toiminnallinen versio pitäisi olla käytössä joulukuussa 2006 (Dufourmont, 2004). Tavoitteena on, että EU Geo-Portalin kautta voitaisiin julkaista ja käyttää alueen erilaisia paikkatietoaineistoja. Sen tehtävänä olisi itse toteuttaa INSPIRE suosittamia kansainvälisiä standardeja ja määrittelyitä. Geo-Portal toimisi porttina jo olemassa oleviin eri toimialojen paikkatietoon perustuviin tietokantoihin ja palveluihin, silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Lähtökohtana on, että myös nämä Geo-Portalia ympäröivät paikkatietoalan sivustot ja palvelut perustuvat INSPIREn suosittelemiin standardeihin ja määrittelyihin. Geo-Portalin tarkoituksena ei olisi kuitenkaan varastoida tai ylläpitää tietoaineistoja eikä toimia paikkatietojen palvelimena vaan tukea paikkaan sidotun tiedon julkaisemista ja välittämistä. Sitä vastoin eri puolella Eurooppaa on toteutettu niin kansallisia, temaattisia kuin paikallisiakin paikkatietojen verkkopalvelimia. Geo-Portalin tarkoituksena olisi myös auttaa ymmärtämään karttaportaalien käyttäjien tarpeita ja tunnistaa mahdolliset ongelmat sekä määritellä paikkatietoa hyödyntäville verkkopalveluille standardeihin perustuvat tekniset toimintakehykset. Käytännössä rekisteröityneet käyttäjät voisivat julkaista ja ylläpitää omiin paikkatietoaineistoihinsa liittyviä karttapalveluita ja tietoa suoraan verkon ylitse on-line toimintana. Portaalin käyttäjällä olisi taas mahdollista verkkoon kehitetyllä paikkatietojärjestelmän avulla katsella, tehdä hakuja ja ladata tai saada muulla tavoin tarvitsemiaan maantieteellisiä tai muita paikkaan sidottuja tietoaineistoja. Käyttäjä saa portaalin kautta myös alaan liittyvää tietoa esimerkiksi EU:n suosittamista standardeista EU Geo-Portal prototyypin sisältö Tiedon julkaisua EU Geo-Portalin verkkosivuston tarkoituksena olisi tarjota mahdollisuuden rekisteröityneelle käyttäjälle julkaista omia paikkatietoaineistojaan ja hallita niihin liittyvää sekä muuta tietoa verkon ylitse omilla tunnuksillaan on-line - toimintoina. Tiedon julkaisija voisi liittää aineistonsa Geo-Portalin karttapalveluun. Portaalin kautta hän voisi julkaista erilaiset www-sivujen kautta ladattavat aineistot, verkon ylitse toimivat paikkatietopalvelut ja -sovellukset, asiakirjat esimerkiksi aineistojen kuvailutiedoista tai raportteja sekä tietoa alan liittyvistä tapahtumista. Tiedon katselua EU GeoPortalin prototyypissä on paikkatietojärjestelmän karttanäyttö (Map View), jonka kautta käyttäjä voi hakea maantieteellistä tietoa, katsella sitä sekä verrata ja tarkastella eri aineistoja keskenään. Karttaliittymässä käyttäjä voi tarkastella yhdellä karttanäytöllä yhden tai useiden eri tietokannoista tulevia paikkatietoaineistoja. Karttanäytössä on tarkastelua helpottavia toimintoja, kuten että eri aineistojen näkyvyyden voimakkuutta voidaan säätä, eri tietotasoja voidaan piilottaa ja tuoda esiin. Karttanäytöllä käyttäjä voi etsiä kohteita myös paikannimien mukaan ja järjestelmä tukee myös navigointia.

19 Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 16 Tiedon etsintää ja käyttöä Varsinainen tiedon haku- ja etsintäsivusto (Geo-Portal Search) olisi tarkoitus olla erikseen. Sivustolla tietoa voi hakea paitsi tietosisällön myös tiedon tuottajan tai tarjoajan mukaan, tietotyypin ja formaatin sekä paikkatiedon temporaalisin ominaisuuksin. Aineistoja etsitään määrittelemällä mitä haetaan, miltä alueelta haetaan sekä aikaan liittyvillä kriteereillä. Tietoa voidaan hakea esimerkiksi yksittäisellä avainsanalla tai lausekkeella ns. perushakuna. Portaalin olennainen ominaisuus olisi kuitenkin, että tietoa voidaan etsiä kategorisesti eli luokittain, jolloin aineistot ovat luokiteltu valmiiksi ja nämä luokat löytyvät alasvetovalikosta. Lisäksi jokaiselle paikkatietoaineistojen pääkategorialle olisi oma sivustonsa, jolla on kuvailtu tarkasti, minkälaista tietoa kyseinen kategoria sisältää. Näin Geo-Portalin olisi tarkoitus tarjota pääsy paikkatietoaineistoihin myös teemasivujen kautta. Tietosisällön lisäksi haun kriteerinä voi olla tietoa tiedon tuottajasta, kuten onko kyseessä eurooppalainen, kansallinen, paikallinen, julkinen, yksityinen vaiko yliopiston aineisto. Aineistoa voidaan hakea myös kartan mittakaavan mukaan, aineistotyypin ja formaatin mukaan. Haun kriteerinä voi olla myös tiedon jakelumuoto eli onko se saatavissa esimerkiksi verkon ylitse, digitaalisena CD-rompulla vaiko paperituotteena. Tietoa voidaan hakea myös sen mukaan, onko aineistosta saatavissa staattisia kuvakarttoja tai aineistoon liittyviä metatietoja. Tietoa voidaan hake myös paikannimien ja alueiden mukaan tai antamalla kohteelle koordinaatit. Haun kriteerinä voi olla myös, milloin aineisto on julkaistu tai päivitetty tai miltä aikaväliltä aineisto on. Muuta Geo-Portal esittelee verkkoportaalin toimintaa ja tavoitteita. Myöhemmin sivustolle on tarkoitus tulla myös FAQsivusto. Sivustolla esitellään yhteiskumppanit ja alaan liittyvät keskeiset organisaatiot. Omana kokonaisuutena sivustolla on ns. paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvä tietous. Näiden sivujen kautta käyttäjä saa tietoa muun muassa standardeista ja määrityksistä sekä työn alla olevista standardointihankkeista. Sivustoilta voi ladata aiheeseen liittyviä julkaisuja ja sivuston kautta pääsee eri maiden ja yhteisöjen paikkatietoinfrastruktuuriohjelmiin. Sisällön yhteenveto Geo-Portalin sisältö painottuu voimakkaasti tiedonhallintaan. Geo-Portalin on tarkoitus olla ensisijaisesti tietopalvelukanava, joka välittää paikkaan sidottua maantieteellistä, ympäristö- ja muuta paikkaan sidottua tietoa. Tiedon jakamisessa hyödynnetään verkkoon sovellettua paikkatiedon karttapohjaista julkaisutekniikkaa. Jotta paikkatietoaineistoihin liittyvät palvelut voidaan toteuttaa verkossa, pitää taustalla oleva tekniikka olla hyvin valmistelua. Siihen liittyvät sellaiset asiat kuin metatiedot, standardit, tietoliikenneyhteydet, ohjelmasovellukset jne. Geo-Portalin ideana on jakaa tietoa myös näistä asioita. Geo-Portalissa tietoa voidaan hakea myös alaan liittyvistä tapahtumista ja hakukriteerit ovat periaatteessa samat kuin paikkatiedonkin haut eli tietoa alan aktiviteeteista voidaan hakea yhtä hyvin kartan kuin yksittäisen asian tai teeman mukaan. Tässä mielessä portaali tukee myös paikkatietoalaan liittyvää toimintaa ja asioita toimien näiden asioiden ilmoitustauluna.

20 Esimerkkejä paikkatietoportaaleista 17 Geo-Portaliin rahoittajat ja toteuttajat Geo-Portal toimii Euroopan komission ympäristöohjelmaan kuuluvan INSPIREn alaisuudessa. Geo-Portalia tukevat EU:n sisällä: DG Joint Research Centre, INC eli Yleisen tutkimuskeskuksen Ympäristö- ja kestävän kehityksen instituutti (http://www.ei.jrc.it/), DG Environment G4 eli Ympäristöasioiden pääosaston kestävän kehityksen tuotantoon ja kulutukseen erikoistunut osasto/direktoraatti G.4 (http://europa.eu.int/comm/dgs/environment/directory.htm), EUROSTAT (Statistical Office of the European Communities) eli Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto sekä European Environment Agency (EEA) eli Euroopan Ympäristökeskus, Inspire Expert Group eli INSPIREn asiantuntijaryhmä, jossa on edustettuina komission, EEAn sekä jäsenmaiden ympäristö- ja paikkatieto -alojen yhteisöjä sekä asiantuntijoita (http://inspire.jrc.it/about/expert.cfm). Geo-Portaalin ensimmäistä prototyyppiä ovat olleet lisäksi kehittämässä ja tukemassa paikkatietoalan yrityksiä (esimerkiksi ESRI ja TeleAtlas), UNEP-WCMC eli YK:n ympäristöohjelman yhteyteen perustettu maailman luonnonsuojelun valvontakeskus (UNEP, United Nations Environment Programme ja WCMC, World Conservation Monitoring Centre) sekä erilaisia kansallisia ja paikallisia organisaatioita ja hankkeita (Zaragozan yliopisto ja Zaragozan kaupunki Espanjassa), Norjan kansallinen karttainstituutio (Norwegian Mapping Authority) ja Iso-Britanian MAGIC-hanke (Multiagency Geographic Information for the Countryside) EU GeoPortalin viestinnälliset funktiot Ohessa sivustoa on tarkasteltu Åbergin viestinnällisten funktioiden kautta. Monet sivuista, kuten SDI Toolbox on yhtä lailla markkinointiviestintää kuin operatiivista työviestintäänkin. Sivustot on kuitenkin pyritty jakamaan eri kohtiin niiden painotuksen mukaan eli onko kyseessä esimerkiksi enemmän markkinointi- kuin työviestintää. "Portaalin tarkoituksena on edistää eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä ja hyödyntämistä. Portaalin tarkoitus on olla paitsi näyteikkuna myös hankkeessa mukana olevien yhteinen paikkatiedon haku- ja etsintäportaali." Perustoimintojen tuki: Home - kertoo sivuston idean, pääsivulta linkit suoraan karttapalveluun ja eri aineistokategorioihin (markkinointiviestintää) Publish Information - tietoa, miten aineistoja voi julkaista sivustolla; samalla mainostaa, että tietojen julkaiseminen on mahdollista (operatiivista työviestintää) SDI Toolbox - standardit, määrittelyt ja niihin liittyviä hyödyllisiä linkkejä; samalla painottaa, että nämä asiat ovat tärkeitä (operatiivista työviestintää) INSPIRE Intiative - ohjelman taustaa ja esittely; virallisia ohjeita (markkinointiviestintää) FAQ - alaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia (operatiivista työviestintää) Map Online (Create Your Map) - selkeä ja näyttävä karttaliittymä (markkinointiviestintää) Quick Links - ohjeet karttapalvelun ja karttahaun käyttöön (operatiivista työviestintää) Application Areas - teemasivustot (markkinointiviestintää) Search - eri lähestymistapoja tiedon etsintään sekä linkit kansallisiin ja teemaportaaleihin (operatiivista työvies-

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija

Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan. OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Katsaus L-SP:n viestintästrategiaan OHJAAJATAPAAMINEN 3.11.2012 Maija Piirin viestintästrategia Valmistuu joulukuun piirihallitukseen Pohjautuu SP:n viestintästrategiaan. Sisältää L-SP:n viestinnän kehittämiselle

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA

TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA [Select "Insert > Header & Footer" and add footer text] TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA 9/26/2014 1 AGENDA Part 1 AKTIVOINTIPALVELUT Part 2 AKTIVOINTIPROJEKTI Part 3 VERKKOLASKU

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 22.9.2015 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Olipa yhdistyksen asia, kohderyhmä tai kanava mikä tahansa, viestinnässä keskeistä on yhdenmukaisuus: - yhtenäisyys

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGISSM Online Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGIS Online on yhteisöllinen, pilvipohjainen alusta karttojen, sovellusten ja paikkatietoaineistojen tekemiseen ja jakamiseen. ArcGIS Online on Esrin

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi.

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. MAINEENHALLINTA KUNTOON SOSIAALISESSA MEDIASSA. OSALLISTU JA JOHDA KESKUSTELUA BRÄNDISI YMPÄRILLÄ.

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Kirjastot ja muistiorganisaatiot: palvelut ja asiakkaat tulevissa palvelunäkymissä. Marko Latvanen Suomi.fi-ryhmä Valtiokonttori / kansalaispalvelut

Kirjastot ja muistiorganisaatiot: palvelut ja asiakkaat tulevissa palvelunäkymissä. Marko Latvanen Suomi.fi-ryhmä Valtiokonttori / kansalaispalvelut Kirjastot ja muistiorganisaatiot: palvelut ja asiakkaat tulevissa palvelunäkymissä Marko Latvanen Suomi.fi-ryhmä Valtiokonttori / kansalaispalvelut Mikä on palvelunäkymä? Palvelunäkymät = yksi roolipohjaisesti

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN

ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN ENTERPRISE EUROPE NETWORKIN PALVELUT KANSAINVÄLISTYMISEEN Janne Koivisto 1.4.2011 European Commission Enterprise and Industry Enterprise Europe Network EU:n komission CIP ohjelma 48 maata 600 partneriorganisaatiota

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä. opettaja Pasi Lankinen (huone 2.118) pasi.lankinen@metropolia.fi

Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä. opettaja Pasi Lankinen (huone 2.118) pasi.lankinen@metropolia.fi Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä opettaja Pasi Lankinen (huone 2.118) pasi.lankinen@metropolia.fi Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Ennakkovaatimus: Tekniikan suomi ja viestintä suoritettu

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Julkaisun jälkeen maailma valmiina?

Julkaisun jälkeen maailma valmiina? Julkaisun jälkeen maailma valmiina? Ylläpitoon siirtymisen ABC Kela-seminaari 22.1.2014 Päivi Bergman Kehittämispäällikkö, Viestinnän verkkotiimi Saitin jatkuvan kehittämisen periaate Määrittele strategia,

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot