Merkitys ja tavoitteet
|
|
- Asta Tamminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluverkkojen käyttö Merkitys ja tavoitteet Asiakkaat: Alhaiset hinnat noin 50 % sähköenergian verottomasta loppuhinnasta tulee jakeluprosessista Hyvä käyttövarmuus ja jännitteen laatu yli 80 % asiakkaiden kokemista keskeytyksistä peräisin kj-verkon vioista jännitteen laatu määräytyy kj- ja pj-verkon ominaisuuksien mukaan Asiakaspalvelu asiakaspalvelu (ei kuluttajapohjainen ajattelu) 1
2 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluverkkojen käyttö Tavoitteet tehokkuus - kustannusminimointi laatu - jännite, käyttövarmuus turvallisuus asiakaspalvelu TALOUDEL- LISUUS min F KÄYTTÖ- VARMUUS TURVAL- LISUUS reunaehtojen puitteissa. 2
3 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluverkkojen käyttö Käyttötoiminnan apuvälineet Muut sähköyhtiön tietojärjestelmät Verkkotietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmä Käytöntukijärjestelmä 110/20 kv Sähköasema -automaatio SCADA Suojareleet RTU Tietoliikenneyksiköt Asiakasautomaatio Verkostoautomaatio RTU TIEDONSIIRTO 20 / 0.4 kv 3
4 Sähkönjakelutekniikka Scada-käytönvalvontajärjestelmä Sähkönjakelun reaaliaikainen valvonta (prosessiautomaatio) Toiminnot: tapahtumatiedot kytkinlaitteiden kytkentätilat vianilmaisimien toiminta suojareleiden toiminta käämikytkimen toiminta kauko-ohjaukset sähköasemien kytkinlaitteet kauko-ohjattavat verkon erotinasemat asiakkaiden sähkölaitteet asiakaspalvelu (esim. lämmitykset, kiuas) asiakkaiden sähkökuormat - kuormitusohjaus 4
5 Sähkönjakelutekniikka Scada-käytönvalvontajärjestelmä kaukomittaukset sähköaseman kiskojännite ja lähtöjen virrat suojareleiden mittaamat vikavirrat, asetteluarvot verkossa olevien vianilmaisimen läpimennyt virta (harvoin) asiakkaiden vuosienergiat (harvoin) kaukoasettelut suojareleiden asetteluparametrit raportointi; käyttäjän määrittelemät raportoinnit verkon kytkentätilan hallinta - topologian hallinta 5
6 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluautomaatio Tiedonsiirto: valvomo sähköasema linkki valokuitu kiinteä yhteys valvomo verkko radiopuhelinverkko pakettiradioverkko valvomo asiakas DLC (distribution line carrier) puhelin 6
7 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluautomaatio Pakettiradioverkon toimintaperiaate Tiedonsiirto askel kerrallaan yleensä ennalta määrätyt reitit useita vaihtoehtoisia reittejä Viestin kuluaika riippuu askelien määrästä erotinohjauksen tyypillinen vasteaika muutamia sekunteja 7
8 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluautomaatio Tiedonsiirto jakeluverkon kautta DLC-tiedonsiirtoyhteys viesti moduloidaan 50 Hz siniaaltoon (4825 Hz, 3025 Hz) vaatimaton kapasiteetti, 50 baudia Toimintoja: mittareiden kaukoluku, tariffiohjaukset, kuormien ohjaus kuormitustutkimus, asiakaspalvelu, lämmityksen päällepano ymv. 8
9 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluautomaatio MELKO - järjestelmäkaavio MELKO KESKUS- ASEMA VALVOMOTASO MELKO ALA-ASEMA SÄHKÖASEMATASO PÄÄTE- YKSIKÖT SÄHKÖNKÄYTTÄJÄTASO 9
10 Sähkönjakelutekniikka Automaatiojärjestelmä Sähköasema-automaatio Tiedonsiirto Relesuojaus ja hälytykset keskinäinen kommunikointi - lukitukset Kytkentäsekvenssit päämuuntajan kytkennät usean muuntajan sähköasemilla Käämikytkimen ohjaus jännitteen vakiointi - kuormituksen kompoundointi Paikallis-SCADA reletoimintojen tarkistus releasettelujen muuttaminen 10
11 Sähkönjakelutekniikka Automaatiojärjestelmä Verkostoautomaatio Kauko-ohjatut erotinasemat Vianilmaisimet vikavirran havainnointi, osoitus ja tiedonsiirto vikavirran mittaus Viallisen haaran automaattinen erottaminen 11
12 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Verkon käyttötoiminnan älykäs apuväline hakee tietoja useasta tietolähteestä, myös kokemus yhdistelee analysoi laskee, päättelee, optimoi Kertoo verkon käyttäjälle selkokielisiä toimintaohjeita. Ohjaa tarvittaessa verkon kytkinlaitteita automaattisesti SCADAn kautta. 12
13 Sähkönjakelutekniikka Sähkönjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Toiminnan ja käytön taustavaatimukset yhteydet sähköyhtiön muihin tietojärjestelmiin VTJ, ATJ, SCADA, GIS, puhelinvastaaja, GPS, salamanpaikannus, kuormitusmallit mittaustiedot kuormitukset jännitteet vikavirrat laskenta-algoritmit 13
14 Sähkönjakelutekniikka Käytöntukijärjestelmä Tietojen integrointi ja älykkäitä sovelluksia TYÖASEMAT KÄYTÖNTUKI- JÄRJESTELMÄ KÄYTÖNVALVONTA Paikallisverkko Tietoliikenne KULUTTAJA T TIETOKANNAT - verkkotiedot - asiakastiedot - kuormitusmallit - taustakartat MUUT TIETO- KONEVERKOT ETÄKÄYTTÖ SÄHKÖASEMAT JAKELUVERKKO TYÖRYHMÄT SATELLIITTI -PAIKANNUS 14
15 Sähkönjakelutekniikka Käytöntukijärjestelmä KÄYTTÖLIITTYMÄ Graagiset näytöt ja ohjaukset Ikkunointi VERKON TILASEURANTA Kytkentätilan hallinta Sähkötekninen tila Miehistön sijainti SOVELLUKSET VIKATILANTEET Vian paikannus Varasyöttöjen käyttö Raportointi Asiakaspalvelu KÄYTÖN SUUNNITTELU Työkeskeytysten suunnittelu Jänniteoptimointi Kytkentätilan optimointi MALLINNUS- JA LASKENTAMENETELMÄT Verkkomalli Sähkötekninen laskenta Topologianalalyysi Kuormitusten mallinnus, estimointi and ennustaminen Keskeytyskustannusten mallinnus ja luotettavuuslaskenta TIETOJÄRJESTELMÄLIITYNNÄT Liityntäohjelmat Välitystiedostot ODBC TCP/IP TIETOLÄHTEET JA MUUT JÄRJESTELMÄT VTJ Kartat SCADA Puhelinvastaaja ATJ GPS Kuormitusmallit Tiestön mallinnus and reittioptimointi Sääasemat Salaman paikannus 15
16 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä HYÖDYT - yhdessä muun automaation kanssa Varma jännitetason laatu normaalitilassa hälytykset ennen ongelmia kytkentämuutosten tarkistus ennen toteutusta Parempi käyttövarmuus vikojen nopeampi erottaminen vikojen ennaltaehkäisy varasyöttöjen nopea ja tehokas käyttö Käyttökustannusten vähentäminen lyhemmät vika-ajat - pienemmät palkkakulut miehistön tehokas käyttö häviöiden minimointi Sähköasema- ja verkkoinvestointien vähentäminen verkon kapasiteetin täysmääräinen hyödyntäminen 16
17 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Jakeluverkon normaalitilan seuranta ja simulointi Verkon tila juuri tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa Kytkentätilan seuranta ja ylläpito nuppineulataulun korvaaminen näytöllä Verkon sähköteknisen tilan seuranta/valvonta tehot, virrat, häviöt, jännitteet vikavirrat, suojauksen toimivuus Miehistön käyttö miehistön sijainti ajo-ohjeet 17
18 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan hallinta (topologia) - kj- ja pj-verkko OPERAATTORI tilatiedot kytkentätilanteen esitys Käsin ohjatut kytkinlaitteet DMS MIEHISTÖ toiminta ohjeet kauko ohjaus SCADA remote status data tilatiedot kytkentä operaatiot JAKELUVERKKO Huomautukset silmukoista ja jännitteettömistä verkon osista 18
19 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Verkon sähköteknisen tilan seuranta ja simulointi Reaaliaikainen tehonjaon ja vikavirtojen laskenta Edellytykset: täydellinen verkkomalli ja kytkentätila asiakastiedot ja niihin liitetyt kuormitusmallit sähköasematason kuormitusmittaukset säätiedot - lämpötila lyhyen aikavälin kuormitusennusteet - kuormitusestimointi 19
20 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Kuormitusten estimointi ja ennustaminen KUORMITUS MALLI SÄÄTILA ENSIMMÄINEN ESTIMOINTI VERKKO TIEDOT TEHON- JAKO VIRTA- MITTAUKSET TOINEN ESTIMOINTI HISTORIA- TIEDOT TEHOJAKO TULOKSET KUORMITUS ENNUSTEET KÄYTÖN SUUNNITTELU 20
21 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Kuormitusten estimointi ja ennustaminen Kuormitusmallien lämpötilakorjaukset Kuormitusmallien jänniteriippuvuudet Sähköasemamittaukset epäkelvollisten mittausten suodatus ottaen huomioon mittauksiin liittyvä epätarkkuus (hajonta) erikoispäivien suodatus (vertaus edellisten viikkojen kuormiin) kytkentätilan oikeellisuuden tarkistus Kuormitusmallien ja jakelumuuntamoiden kuorman korjaus mittausten perusteella korjaukset hajontojen suhteessa 21
22 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä Tehonjaon laskenta Säteittäisen verkon tehonjaon laskentamenetelmät Lyhyen aikavälin laskelmat lasketaan kaikki tunnit läpi häviöt, suurimmat virrat ja jännitteenalenemat Pitkän aikavälin laskelmat syöttöpisteelle lasketaan kaikki tunnit solmuväleille lasketaan oletetut huipputunnit (asiakasryhmien huiput) häviöt estimoidaan em. tietojen perusteella (yleensä virhe hyvin pieni) 22
23 Sähkönjakelutekniikka Sähköjakeluverkon käytöntukijärjestelmä 23
24 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi reunaehdot KYTKENTÄTILAN OPTIMOINTI min häviöt keskeytyks et x( t) X k j t T k K j J C C C u% < u j % max j J Ik < Ik max k K I f < I f < I f max k K asettelu where x(t) =verkon kytkentätila (aikavälillä t) x X X = verkon kaikki kytkentätilavaihtoehdot t = aikajakso T = kaikkien aikajaksojen joukko C = johdon k häviöt lossesk K = kaikki johdot C outagej = keskeytyskustannusten odotusarvo kuormitussolmulle j J = kaikki kuormitussolmut C = työkustannukset work u = jännitteenalenema solmussa j %j u = suurin sallittu jännitteenalenema %max I = johdon k kuormitusvirta k I = johdon k kuormitettavuus kmax I = suojareleen havahtumisvirta fset I = vikavirta johdolla k fk k työ VERKKO MALLI TEHONJAKO VIKAVIRRAT KYTKENTÄTILAN OPTIMOINTI KUORMITUS MALLIT LUOTETTAVUUS LASKENTA 24
25 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Kytkentätilan optimointi Mahdollisia kytkentätilanteita on matemaattisesti lähes ääretön määrä. Normaalisti jakorajat kauko-ohjatuilla erotinasemilla vaihtoehtojen määrä vähenee - silti paljon. Matemaattiset optimointialgoritmit hitaita ja kaikkia reunaehtoja vaikea ottaa huomioon. Heuristiset (epämatemaattiset) ratkaisumenetelmät ovat osoittautuneet hyviä tuloksia antaviksi. 25
26 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Heuristinen ratkaisumalli Etsitään yksi kerrallaan erotinpari, joka aikaansaa suurimman häviösäästön LÄHTÖ 1 LÄHTÖ 2 VYÖHYKE STO STC 1) Lasketaan kaikille avoimille erottimille (STC, swicth to close) jännitteet kummallekin puolelle ja valitaan puoli, jossa jännite on matalampi. 2) Tästä suunnasta otetaan ensimmäinen erotin mahdolliseksi avattavaksi (STO) erottimeksi 3) Lasketaan mahdollinen häviösäästö, joka olisi saavutettavissa muuttamalla jakoraja erottimelta STC erottimelle STO 4) Valitaan erotin, jolla saadaan suurin häviösäästö 5) Mennään kohtaan 1 kunnes ei löydy kohteita, joissa kytkentätilan muutoksella voidaan aikaansaada häviösäästöjä 26
27 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Kytkentätilan optimointi Esimerkki - häviöiden minimointi kaukoohjatuilla erottimilla, häviöt alussa 217 kw 8_2 PRIMARY SUBSTATION CLOSED BREAKER CIRCUIT BREAKER OPEN REMOTE CONROLLED DISCONNECTOR CLOSED REMOTE CONROLLED DISCONNECTOR 5174E2 Suljetaan Avataan Tulos Häviöt /kw 5174E2 8_2 kelvollinen E1 3177E2 kelvollinen E4 5178E1 kelvollinen E2 2140E1 kelvollinen E2 8143E1 epäkelpo E3 6037E4 epäkelpo E4 5178E1 3177E2 3177E1 2140E1 2140E2 27
28 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Kytkentätilan optimointi kokeiluja optimoinnissa onnistuneita kokeiluja laskenta-aika häviöiden minimointi kaikilla erottimilla häviöiden minimointi kaukoerottimilla luotettavuuden maksimointi, kaukoerottimet häviöt / kwh keskeytyskustannukset / FIM/h alkutila häviöminimointi, kaikki erottimet häviöminimointi, kaukoohjatut erottimet luotettavuuden maksimointi, kauko-ohjatut
29 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Kytkentätilan optimointi Kokemuksia: Normaali kytkentätila kannattaa optimoida muutaman kerran vuodessa. Jatkuva (päivittäinen) optimointi ei ole yleensä kannattavaa. Normaalissa poikkeavissa kytkentätilanteissa (työkeskeytykset ymv.) kytkentätila kannattaa optimoida aina etukäteen. 29
30 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Kytkentätilan optimointi Optimointimenetelmien vertailu: Kytkentätilanteen optimointiin kehitettiin myös geneettistä algoritmia soveltava menetelmä. DMS GENEETTINEN ALGORITMI VERKKO- MALLI KOODAUS DEKOODAUS VERKON KYTKENTÄ- TILAN ESITYS BINÄÄRIVEKTORINA TEHONJAKO- LASKELMAT HYVYYSFUNKTIO 30
31 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Kytkentätilan optimointi Heuristisen menetelmän ja geneettisen algoritmin vertailu Alkutilan häviöt / kw Optimointi tulos /kw Laskentaaika Heuristic algorithm < 5 sekuntia GA + tavanomainen minuuttia mutaatio GA +satunnaismutaatio ,5 päivää GA + sekoitettu mutaatio hr. 20 min Geneettistä algoritmia voisi käyttää pitkän aikavälin suunnittelussa, mutta ei käyttötoiminnan sovelluksissa (liian hidas) 31
32 Sähkönjakelutekniikka Käytöntukijärjestelmä - vikatilanteiden hallinta Vikatilanteiden hallinnan kehittäminen Kj-verkko on merkittävä sähkön laatuun vaikuttava tekijä 80% asiakkaiden keskeytysajasta aiheutuu kj-verkosta Keskeytysaikoihin ja -määriin voidaan vaikuttaa verkon oikealla suunnittelulla Sähköjakeluautomaation vaikutus keskeytysaikoihin kauko-ohjattavat erottimet mikroprosessorireleet vianilmaisimet Tietotekniikan mahdollistamilla uusilla menetelmillä voidaan keskeytysaikoja edelleen lyhentää tietojärjestelmien integrointi älykkäät sovellukset häiriötallentimen tuottaman informaation hyödyntäminen 32
33 Sähkönjakelutekniikka Käytöntukijärjestelmä - vikatilanteiden hallinta Vikatilanteen hallintaan liittyviä tietojärjestelmätoimintoja ovat: tapahtuma-analyysi laskennallinen vikapaikan määritys kytkentöjen suunnittelu automaattinen puhelinvastaaja työryhmien hallinta vikaraportointi Käytöntukijärjestelmän toiminta perustuu sähköteknisten mittaustietojen, verkkotietojen, laskentamallien ja kokemusperäisen tietämyksen yhdistämiseen 33
34 Sähkönjakelutekniikka, vikatilanteiden hallinta Käytöntukijärjestelmä - vikatilanteiden hallinta RELETOIMINNOT SCADA KÄYTÖNTUKIJÄRJESTELMÄ automaattinen vikapaikan määritys automaattinen vikapaikan erotus ja jakelun palautus automaattinen puhelinvastaaja 34
35 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, tapahtuma-analyysi Tapahtuma-analyysi Päätehtävänä selvittää onko suojaus toiminut oikein vian sijainti (sähköasema / viallinen lähtö) vikatyyppi Vianilmaisimien toiminnan analysointi Useamman samanaikaisen vian huomioiminen Ohimenevät / pysyvät viat jälleenkytkentöjen tilastointi Määrittää käytettävissä olevan informaation laatu virheellisyys, ristiriitaisuus, puutteellisuus esim. päivitetyn kytkentätilan oikeellisuus 35
36 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, oikosulkuvikojen paikannus Maastotiedot Verkkomalli Vian etäisyys Vikaherkät alueet Vikaherkät komponentit Ylikuormitus Laskennallinen vikapaikan määritys Vianilmaisintiedot Säätiedot Mittaustiedot (esim. U 0 ) Mahdolliset oikosulkujen vikapaikat perustuen käytettävissä olevaan informaatioon 36
37 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, oikosulkuvikojen paikannus Oikosulkuvian etäisyyden laskenta Releen rekisteröimän oikosulkuvirran vertaaminen vikavirtalaskennan tuloksiin johtolähtökohtainen mittaus mittaus syöttökennosta Viallisen lähdön jokaisessa solmuvälissä lasketaan oikosulkuvirta Theveninin menetelmällä (R f = 0) useita mahdollisia vikapaikkoja eri johtohaaroissa Laskentamenetelmän tarkkuus käytännössä muutama sata metriä 37
38 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, oikosulkuvikojen paikannus Oikosulkuvian etäisyyden laskenta Laskennan tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä mittalaitteiden ominaisuudet esim. vikatyypin määrittäminen verkon komponenttien impedanssien vaihtelu syöttävän verkon oikosulkuimpedanssi lämpötilan vaikutus johdon resistanssiin vikaresistanssi todellisuudessa vika lähempänä sähköasemaa mitattuun vikavirtaan kerrostunut kuormitusvirta todellisuudessa vika laskettua kauempana kuormitus muuttuu vian aikana johtuen jännitteen putoamisesta kuormitusvirran kompensointi erityisen tärkeätä, jos käytössä vain yksi mittaava rele sähköaseman syöttökennossa 38
39 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, maasulkuvikojen paikannus Maasulkuvikojen laskennallinen paikantaminen ei vielä onnistu maasulkuvirta ei riipu vikapaikasta Maasulkuvikojen paikantamiseen on kokeiltu ja on kehitteillä monia erilaisia menetelmiä transienttiin perustuva etäisyyden laskenta, toimii hyvin vain, kun vikaresistanssi on hyvin pieni (alle 50 ohm) viallisen lähdön kytkentä renkaaseen I 0 ja U 0 -muutoksiin perustuva etäisyyden laskenta toimii teoriassa mutta käytännön toteutus ongelmallista 39
40 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä,vikatilanteiden hallinta Maasulkuvikojen paikannus rengaskytkennän avulla 40
41 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, kytkentöjen suunnittelu Kytkentöjen suunnittelu Tehtävät: vian paikantaminen ja erottaminen sähkönjakelun palauttaminen Tavoitteena keskeytyskustannusten minimointi Vaiheittain etenevä prosessi vian erotus / jakelun palautus kauko-ohjattavat / käsinohjattavat erottimet Lähtötietoina ovat mm: mahdolliset vikapaikat todellista kuormitustilannetta vastaavat asiakkaiden keskeytyskustannukset työryhmän siirtymisiin kuluva aika Interaktiivinen / automaattinen toiminta 41
42 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, kytkentöjen suunnittelu Kytkentöjen suunnittelu, kauko-ohjattavat kytkennät Vian paikantaminen ja erottaminen: mahdollisten vikapaikkojen hyödyntäminen vian etäisyys ja vianilmaisintiedot yksinkertaista erotinvyöhykkeittäin tapahtuva vyörytys esim. maasulut (vian etäisyyttä ei ole tiedossa) katkojen minimointi terveen verkonosan palautus kokeilukytkentöjen yhteydessä, mikäli mahdollista 42
43 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, kytkentöjen suunnittelu Kytkentöjen suunnittelu, kauko-ohjattavat kytkennät Sähkönjakelun palauttaminen palautettavan alueen ja varayhteyksien analysointi palautus suurimman kapasiteetin omaavalla varayhteydellä alueen jakaminen osiin ja useamman varayhteyden käyttö viereisten lähtöjen kevennys (kuormitusten vyöryttäminen) vähiten tärkeiden asiakkaiden palauttamatta jättäminen teknisten reunaehtojen tarkastaminen jännitteenalenema kuormitettavuus suojauksen toimivuus KTJ tekee kytkentämuutokset verkkomalliin ja suorittaa tehonjako- ja vikavirtalaskennan ja reunaehtojen tarkastamisen ennen kytkentäsekvenssin esittämistä tuloksena 43
44 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, kytkentöjen suunnittelu Kytkentöjen suunnittelu, käsin ohjattavat kytkennät Vian paikantaminen ja erottaminen: puolittamiseen perustuva malli asiakkaille aiheutuvien keskeytyskustannusten minimointi vaihtoehtoisten kytkentäsekvenssien kustannukset päätöspuun soveltaminen Sähkönjakelun palauttaminen palautettavan alueen ja varayhteyksien analysointi työryhmän siirtymiseen kuluvan ajan huomioiminen palautus nopeimmalla riittävällä varayhteydellä nopeimman varayhteyden kevennys kauko-ohjauksella teknisten reunaehtojen tarkastaminen jännitteenalenema, kuormitettavuus, suojauksen toimivuus 44
45 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, jakelun palautus Jakelun palautus min x X reunaehdot j J C keskeytys j I f < I < I asettelu f k f max k < k Ik I max k % j < % u u max j missä x = kytkentäsekvenssi x X X = kaikkien mahdollisten kytkentäsekvenssien joukko C keskeytysj = kuormituspisteen j keskeytyskustannukset u %j = jännitteenalenema solmussa j u %max = suurin sallittu jännitteenalenema I k = johdon k kuormitusvirta I kmax = johdon k kuormitettavuus I fset = suojareleen havahtumisvirta I fk = johdon k vikavirta = johdon k suurin sallittu vikavirta I fmax 45
46 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, jakelun palautus VERKKO- MALLI MIEHISTÖN HALLINTA KUORMI- TUS MALLIT KYTKENTÄ- SUUNNITTELU VIAN PAIKANNUS SÄHKÖTEKNI- NEN LASKENTA LUOTETTAVUUS LASKENTA 46
47 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, jakelun palautus Eri vaiheet vika-analyysi kauko-ohjattujen varasyöttöjen käyttö korjausmiehistön hankkiminen vian erottaminen ja varasyöttöjen kytkeminen käsin ohjatuilla erottimilla vian korjaaminen paluu normaalitilaan 47
48 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Heuristinen kytkentäsuunnittelumalli Kauko-ohjattujen vyöhykkeiden analyysi PALAUTETTAVIA VYÖHYKKEITÄ EI KAUKO- OHJAUKSEN SEKVENSSI TULOSTUS YES TÄRKEIMMÄN VYÖHYKKEEN PALAUTUS VARASYÖTÖLLÄ, JOSSA SUURIN KAPASITEETTI Keskeytysalueiden analyysi NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ PALAUTETTAVIA ALUEITA YES NO KÄSIN- OHJAUKSEN SEKVENSSI YES PALAUTUS USEAA VARASYÖTTÖÄ KÄYTTÄEN JA KUORMITUSSIIRROILLA TÄRKEIMMÄN VYÖHYKKEEN PALAUTUS KÄYTTÄEN NOPEINTA VARASYÖTTÖÄ, JOLLA ON RIITTÄVÄ KAPASITEETTI TULOSTUS NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ YES YES OSITTAINEN PALAUTUS KUORMIEN SIIRTO KAUKO-OHJAUKSELLA NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ YES OSITTAINEN PALAUTUS 48
49 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Esimerkki Heuristinen varasyöttöjen käyttö 2_9 1_11 2_7 AVOIN KATKAISIJA 4710E1 SULJETTU KATKAISIJA AVOIN KAUKO-OHJATTU EROTIN 4702E1 SULJETTU EROTIN 4009E1 4009E2 4009E4 Toiminto Kytkinlaite 4115E2 4115E1 AVAA 4009E1 (kauko-ohjaus) SULJE 4115E2 (kauko-ohjaus) AVAA 4710E1 SULJE 2_7 (kauko-ohjaus) AVAA 4702E1 SULJE 4009E1 (kauko-ohjaus) 49
50 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Heuristinen varasyöttöjen käyttö, esimerkkejä 5175E2 8_2 AVOIN KATKAISIJA 5175E4 5175E3 5174E2 5174E1 SULJETTU KATKAISIJA AVOIN KAUKO-OHAJTTU EROTIN 5183E2 6_6 6_4 6_5 6_3 6_7 SULJETTU KAUKO-OHAJATTU EROTIN 5178E2 5_1 2_11 2_13 Jatkuu 50
51 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu 8_2 Toiminto Kytkinlaite 5175E4 5174E2 AVAA 5175E4 5183E2 6_6 6_4 6_5 6_3 6_7 5174E1 AVAA 6_4 AVAA 6_7 AVAA 5174E2 SULJE 8_2 5178E2 5_1 SULJE 5174E1 SULJE 5178E2 AVOIN KATKAISIJA Muuta releasettelu SUÖJETTU KATKAISIJA I> asettelu kennossa 2_11 2_11 2_13 AVOIN KAUKO-OHJATTU EROTIN SULJETTU KAUKO-OHJATTU EROTIN SULJE 5183E2 51
52 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Automaattiset kytkennät Erotinasemien automaattinen ohjaus (käytöntukijärjestelmä ohjaa) 1_11 AVOIN KATKAISIJA SULJETTU KATKAISIJA 3748E1 3748E4 AVOIN KAUKO-OHJATTU EROTIN SULJETTU KAUKO-OHJATTU EROTIN 4115E2 4115E1 Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuskysymyksiin odottamattomiin tapahtumiin (toinen vika, tiedonsiirron hitaus, ymv.) Jatkuu 52
53 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Automaattiset kytkennät TOIMINTO KYTKIN OHJAAJA Huomautus AVAA 3748E1 KTJ SULJE 1_11 KTJ Ensimmäinen yritys ODOTA => Ei laukaisua AVAA 4115E1 KTJ SULJE 3748E1 KTJ Toinen yritys ODOTA => Laukaisu AVAA 1_11 Rele Laukaisu viasta AVAA 3748E1 KTJ SULJE 1_11 KTJ Vian yläpuolen palautus SULJE 4115E2 KTJ Vian alapuolen palautus 53
54 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Työkeskeytysten suunnittelu KESKEYTYSALUEIDEN ANALYYSI HUOMIOIDEN VAIN KUORMAN KYTKENTÄÄN SOVELTUVAT EROTTIMET KYTKETTÄVIÄ VYÖHYKKEITÄ NO TULOSTA KAUKO-OHJAUS KYTKENNÄT TÄRKEIMMÄN ALUEEN KYTKENTÄ KAUKO-OHJATULLA VARASYÖTÖLLÄ, JOLLA ON SUURIN KAPASITEETTI NO YES REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ KYTKETTÄVIEN ALUEIDEN ANALYYSI KYTKETTÄVIÄ VYÖHYKKEITÄ YES NO TULOSTA KÄSINOHJAUK- SEN KYTKENNÄT YES KAPASITEETIN LISÄYS KUORMIEN SIIRROLLA TÄRKEIMMÄN ALUEEN KYTKENTÄ NOPEILLA VARASYÖTÖLLÄ, JOLLA ON RIITTÄVÄ KAPASITEETTI NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ YES YES ALUEELLE EI OLE VARASYÖTTÖÄ KUORMIEN SIIRTO KAUKO-OHJAUKSELLA NO REUNAEHTOJEN YLITYKSIÄ YES ALUEELLE EI OLE VARASYÖTTÖÄ 54
55 Sähkönjakelutekniikka, kytkentäsuunnittelu Esimerkki Työkeskeytysten suunnittelu Pylvään vaihto tietyllä johtovälillä 1_11 Tulokset 3748E1 3748E4 3737E1 4701E1 4115E2 4115E1 AVOIN KATKAISIJA SULJETTU KATKAISIJA AVOIN KUORMANEROTIN SULJETTU KUORMANEROTIN AVOIN EROTIN SULJETTU EROTIN 55
56 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta Reaaliaikainen salamanpaikannus Käytetään ukkosrintamien indikointiin Työturvallisuus Varautuminen häiriöihin Ilmatieteenlaitoksen järjestelmän tarkkuus muutama kilometri Paikallinen salamanpaikannus Storm Tracker ukkostutka ukkosrintaman etenemisen seuranta (3 viimeisintä tuntia) 56
57 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta Automaattinen puhelinvastaaja Asiakkaiden häiriöilmoitusten käsittely tyypillisesti häiriöilmoitukset eivät sisällä lisäinformaatiota vian tarkasta sijainnista merkitsee ylimääräistä työtä päivystäjälle ensimmäiset 5 minuuttia ovat rauhallisia asiakkaat tarvitsevat informaatiota vastaaminen tärkeää asiakaspalvelun kannalta Puhelinvastaajana toimii äänikortilla varustettu PC Vastaa rinnakkain useaan samanaikaiseen puheluun 57
58 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta Automaattinen puhelinvastaaja Vastaajan viesti muodostetaan vikatilanteesta riippuen yhdistämällä useita lyhyitä etukäteen nauhoitettuja puheenpätkiä KTJ ohjaa puhelinvastaajan toimintaa lähiverkon (LAN) kautta perusinformaatio muodostetaan automaattisesti päivystäjä tarkentaa vastaajan viestiä vianselvityksen edetessä KTJ:n käyttöliittymän kautta 58
59 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta Automaattinen puhelinvastaaja Asiakas kuulee todellisen äänen vastaavan: mitä osaa verkosta vika koskee sähköaseman ja viallisen lähdön maantieteellisen nimen loppuvaiheessa sähköttä olevat jakelumuuntajat miten vian selvitys etenee mitä päivystäjä ja työryhmät ovat tekemässä odotettavissa oleva korjausaika 59
60 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta Hyvää päivää. Tämä on Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n automaattinen puhelinvastaaja. Meillä on tiedossa suurjänniteverkon vika Inhan sähköaseman Pihlajaveden lähdöllä, joka syöttää Ähtärin kaupungin eteläpuolella olevia Salmenkylän ja Peränteen kyliä. Päivystäjä on keräämässä työryhmää. Oletettu korjausaika on 3 tuntia. Mikäli tiedätte vian tarkan sijainnin, soittakaa seuraavaan numeroon Kiitos soitostanne 60
61 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, pj-verkot PJ-verkon vikatilanteiden hallinta Asiakashaku Vian paikannus PJ-verkossa asiakkaiden häiriöilmoitusten yhdistäminen vikaa edeltävän sulakkeen määritys Häiriöilmoitusten käsittely Keskeytysraportointi 61
62 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, työryhmien hallinta Työryhmien hallinta Operatiivisen toiminnan ohjaaminen reaaliajassa valvomosta käsin työryhmien hallinta kokoonpano sijainti reitin optimointi GPS:n hyödyntäminen työryhmän sijainnin määrittämisessä Tiedonsiirto valvomoon automaattisesti esim. riittävän siirtymän jälkeen Yksittäisen työryhmän paikannus paikallisesti paikallistuntemuksen väheneminen 62
63 Sähkönjakelutekniikka, käytöntukijärjestelmä Vikatilanteiden hallinta, keskeytysraportit Keskeytysraportoinnin kehittäminen Energiamarkkinaviraston vaatimukset Asiakaskohtaiset sähkön laadun tunnusluvut KTJ määrittää muuntamokohtaisesti (kj-verkon keskeytykset) keskeytysten lukumäärä (vika ja työkesk. erikseen) myös PJK:t ja AJK:t keskeytysajat (vika ja työkesk. erikseen) asiakashaun yhteydessä yksittäisen asiakkaan osalta esitetään em. tunnusluvut PJ-verkon keskeytysraportointi Vaikutukset verkostosuunniteluun 63
64 Sähkönjakelutekniikka, vikatilanteiden hallinta Käytöntukijärjestelmä - Esimerkkitoteutuksia 1,4 1,2 Keskimääräinen häiriönkestoaika / vika Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:ssä 1 0,8 0,6 0,4 0,
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
LisätiedotBL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus
BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,
LisätiedotSähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
Lisätiedot5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS
5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS Automaation käyttö on lisääntynyt voimakkaasti myös sähkö- ja voimayhtiöissä. Niiden henkilökuntien avuksi on kehitetty useita automaatiojärjestelmiä. Yksi merkittävimmistä
LisätiedotEQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille
EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka
LisätiedotSähkölaitostekniikka. Pekka Rantala
Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto
LisätiedotSähkövoimatuotteet ja -järjestelmät. Älykkäät sähkönjakeluratkaisut Vyöhykekonsepti
Sähkövoimatuotteet ja -järjestelmät Älykkäät sähkönjakeluratkaisut Vyöhykekonsepti Toimitusvarmuutta sähkönjakeluun ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät
LisätiedotÄlykkään vesihuollon järjestelmät
Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(
LisätiedotSähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista
Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotÄlykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto
Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotPitkäikäinen ja luotettava ratkaisu. Ensto Auguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin
Pitkäikäinen ja luotettava ratkaisu Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste SF6-eristetty ilmajohtojen kuormanerotin Ensto uguste kuormanerotin on suunniteltu enintään 630 :n
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotRelion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta
Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
LisätiedotKAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA
Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotTulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotEVE-seminaari 6.11.2012
EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon
LisätiedotREAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotJanne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa
LisätiedotSähköverkkojen käytöntuki- ja käytönvalvontajärjestelmien käyttöönotto
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Kandidaatintyö 15.12.2011 Jari Miettinen 0280751 Säte N Sähköverkkojen käytöntuki- ja käytönvalvontajärjestelmien käyttöönotto PL 20, 53851 LAPPEENRANTA,
LisätiedotFingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä
Onni Härmä, Kantaverkkopalvelut Verkkotoimikunnan kokous 21. helmikuuta 2019 Fingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä Sähkön laatu Jännitteen laatu Jännitetaso, jännitteen yliaallot, jännite-epäsymmetria,
Lisätiedotseppo.vehviläinen@electrix.fi
moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset
LisätiedotJakeluverkko myrskyn silmässä
Jakeluverkko myrskyn silmässä Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Finlandia-talo, Helsinki Jorma Myllymäki Käyttöpalvelujohtaja Vattenfall Verkko Oy 1 J. Myllymäki 2.12.2010 Asiakas avainroolissa Asiakas Verkkoyhtiöt
LisätiedotKulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen
Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden
LisätiedotANTTI KOTO TIETOJÄRJESTELMIEN VÄLISET RAJAPINNAT SÄHKÖNJAKELUVERKON KÄYTTÖTOIMINNASSA. Diplomityö
ANTTI KOTO TIETOJÄRJESTELMIEN VÄLISET RAJAPINNAT SÄHKÖNJAKELUVERKON KÄYTTÖTOIMINNASSA Diplomityö Tarkastaja: yliopistonlehtori Sami Repo Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotÄlykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa
Älykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa Tehtävienhallintaan ja optimointiin erikoistunut ohjelmistotoimittaja Teemu Mustonen Kehitysjohtaja www.ecomond.com 1 Agenda Ecomond Oy TCS-järjestelmä
LisätiedotKehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotSijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä
Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha
LisätiedotVERSA. monipuolinen hälytinkeskus. Versa
VERSA monipuolinen hälytinkeskus VERSA on nykyaikainen hälytinkeskus. Edullinen VERSA soveltuu suurenkin kohteen järjestelmäksi. Keskukseen sopii laaja valikoiman langattomia ilmaisimia. Hälytyksensiirto
LisätiedotTuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia
Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia 2009 9.6.2009 1 AMR-mittarit ja laatumittausvaatimukset Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (mittausasetus) Yli
LisätiedotS Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT. Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta
S Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta 2 T U L E VA I S U U D E N S Ä H KÖ V E R K KO D I G I TA A L I S U U S T U O TO I M I N
LisätiedotHSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy
HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy Esityksen sisältö: 1. HSV yhtiönä 2. HSV:n jakeluverkon rakenne 3. Muuntamoautomaation taustoja
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotAsiakkaan energiatalouden optimointi
Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS Ville Tiesmäki 9.10.2012 Siemensin suojauksen tuoteportfolio Generation Transmission Distribution Industry 7UM6, 7VE6 7UT6, 7SA6, 7SD5, 7SS52, 7VK6, 6MD6 7SJ6, 6MD6,
LisätiedotNiko Seppänen. Käyttökeskuksen järjestelmien käyttö verkon vianselvityksessä ja keskeytyksissä
Niko Seppänen Käyttökeskuksen järjestelmien käyttö verkon vianselvityksessä ja keskeytyksissä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 19.3.2012 Alkulause
LisätiedotYlivuotojen raportointi
Ylivuotojen raportointi Ylivuotojen raportointi fcgsmart.fi Turun seudun puhdistamo Oy Turun seudun puhdistamo Oy on kymmenen kunnan omistama jätevedenpuhdistuspalvelua tuottava yhtiö Yhtiö käsittelee
LisätiedotVIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen
VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Vianilmaisufunktiot (FPI, Fault Passage Indication) Yksivaiheinen maasulku, kaksoismaasulku Katkeilevat maasulut
LisätiedotVaravoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet
LisätiedotÄlykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotStandalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille
Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja
LisätiedotSuperkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna
Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotKeskijännitekojeis ton esisuunnittelu
Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotMittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy
Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen
LisätiedotElenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua
Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua Turo Ihonen, Käyttöpäällikkö Kuuleeko kansalainen? Seminaari myrskytiedottamisen kehittämiseksi 11.9.2013 Tampere Sähköverkko Suomessa Tuotantoyhtiöt Fingrid
LisätiedotROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotINCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen
INCA - INteractive Customer gateway - Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa INCA tutkimusprojekti - yleistä
LisätiedotRAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN
1 (57) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN TEKIJÄ: Tanja Nousiainen 2 (57) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotJanne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013
Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013 HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ Mäki, Janne Satakunnan ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2013
LisätiedotMikko Rautio. Sähkötekniikan opinnäytetyö Tuotantopainotteinen sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK)
Tornionlaakson Sähkö Oy:n 20 kv keskijänniteverkon kaukoohjattavien erottimien ja maastokatkaisijoiden toimivuus sekä johtolähtöjen vika-alttiuden selvittäminen Mikko Rautio Sähkötekniikan opinnäytetyö
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Hakala KAUKOKÄYTETTÄVIEN KOHTEIDEN VALINTA HELSINGIN KESKIJÄNNITEVERKOSSA Diplomityö, joka on jätetty
LisätiedotModerni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj
Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee
LisätiedotKriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta. Antti Nieminen Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja 18.9.
Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja Paikallaan on junnattu jo pitkään Turku Energia Sähköverkot Oy (TESV) ei ole mikään
LisätiedotAvain palveluiden toimintavarmuuteen
Avain palveluiden toimintavarmuuteen - loogisten verkkotietojen hallinta Kirmo Uusitalo Teknologiajohtaja, Keypro Oy Kirmo.uusitalo@keypro.fi 1 Verkkotiedot? Tiedot Verkon Teletiloista Laitteista Kaapeleista
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotSähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)
LisätiedotAjankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotMUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia
LisätiedotDIGITRAFFIC - Yleisesittely
DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotKiinteistön sähköverkko
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä
LisätiedotHannu Hiltunen OPTIMAALINEN VARASYÖTTÖ SÄHKÖASEMAKESKEYTYKSEN AIKANA
Hannu Hiltunen OPTIMAALINEN VARASYÖTTÖ SÄHKÖASEMAKESKEYTYKSEN AIKANA Tekniikka 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä Hannu Hiltunen Opinnäytetyön nimi Optimaalinen varasyöttö
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotAsiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotKai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA
Kai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA Tekniikka ja liikenne 2012 ALKUSANAT Tämä insinöörityö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun sähkötekniikan
LisätiedotPÄIVITETTY 30.6.2010
PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko
LisätiedotSANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö
SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta
LisätiedotSähkövoimajärjestelmä
Erkki Antila 28.1.2008 1 INFORMAATIOTEKNIIKKA SÄHKÖVOIMAJÄRJESTELMISSÄ Virkaanastujaisesitelmä 28.1.2008 Herra rehtori, arvoisat professorit, hyvät naiset ja herrat! Sähkö on nykyajan ihmisille itsestäänselvyys,
Lisätiedot15. SÄHKÖNJAKELUVERKON AUTOMAATIO
15. SÄHKÖNJAKELUVERKON AUTOMAATIO 15.1. Yleistä Luku 15: Sähkönjakeluverkon automaatio Sähkönjakeluverkon automaatiolla eli jakeluautomaatiolla ( DA, Distribution Automation ) tarkoitetaan yleisesti erilaisten
Lisätiedot