I Lausuntopyyntö. II Tiivistelmä lausunnoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I Lausuntopyyntö. II Tiivistelmä lausunnoista"

Transkriptio

1 I Lausuntopyyntö Voimakeinojen käyttöä siviilikriisinhallinnassa koskevan hankkeen (SM040:00/2012) tavoitteena on selkiyttää siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistuvien asiantuntijoiden oikeudellista asemaa voimankäyttövälineiden kantamisen, voimakeinojen käytön ja hätävarjelun osalta. Tätä varten hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat muutokset lakiin siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin. Hankkeessa hyödynnettiin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden oikeudellista asemaa pohtineen työryhmän loppuraporttia Sisäasiainministeriö pyysi hallituksen esityksen luonnoksesta lausunnot 29 viranomaiselta, organisaatiolta ja järjestöltä ajalla Lausunnon antoivat yhteensä 18 tahoa. Lisäksi 2 tahoa ilmoitti, että niillä ei ole lausuttavaa. Ja yksi lausunto tuli taholta, jolta lausuntoa ei ollut erikseen pyydetty. Lausunnot ovat haettavissa lyhentämättöminä valtioneuvoston hankerekisterin julkisilla Internet-sivuilla (http://www.hare.fi). II Tiivistelmä lausunnoista Asian valmistelu Hallituksen esitystä on valmisteltu virkamiestyönä ja kuulemalla valmistelun aikana eri viranomaistahoja ja järjestämällä kokouksia. Asian valmistelusta lausuneet ovat olleet tyytyväisiä siihen, miten heidän valmistelun aikana esittämät näkökohdat on otettu huomioon. Lainmuutosten tarpeellisuus Yleisesti ottaen lausunnossa pidettiin hyvänä, että siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden asemaa selvennetään hallituksen esitysluonnoksessa esitetyllä tavalla. Ne selkeyttävät operaatioihin osallistuvan henkilöstön oikeusasemaa ja parantavat henkilöstön oikeusturvaa. Ulkoasiainministeriö katsoo, että siviilikriisinhallintatehtävät tulisi pääsääntöisesti jatkossakin toteuttaa asiantuntijatehtävinä siten, että asiantuntijoita ei aseisteta. Tällöin aseistamista koskevia kysymyksiä tulisi pitää asiantuntijoiden valintaprosessissa poikkeuksellisina tilanteina, ja tämä tulisi huomioida myös niiden valintaprosessien menettelytavoissa, jotka koskevat tällaisia poikkeustapauksia. Esimerkiksi asetettaessa tehtäviä hakuun, tulisi pyrkiä toimimaan niiden tietojen ja vaatimusten mukaisesti, jotka operaation toteuttama organisaatio on ilmoittanut julistaessaan kyseisen tehtävän avoimeksi. Sisäasiainministeriön poliisiosasto kiinnittää huomiota esityksen yleisperustelujen kirjaukseen, jonka mukaan "Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti pidättyväisesti voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallintaoperaatioissa." Poliisiosaston näkemyksen mukaan tässä kappaleessa menevät siviilihenkilöstön aseistamiseen liittyvät perustelut sekaisin. Ensinnäkin, jos Suomi on valmis lähettämään asiantuntijoita sellaisiin operaatioihin, joissa on toimenpaneva oikeus, ei Suomi voi tällöin suhtautua lähtökohtaisesti pidättyväisesti voimakeinojen käyttöön, koska voimakeinojen käyttö saattaa olla osa mission päivittäistä toimintaa. Poliisiosasto haluaa muistuttaa, että voimakeinot ovat paljon muutakin kuin ampuma-aseiden käyttöä, esimerkiksi käsirautojen käyttämistä. Poliisiosasto esittää, että esityksen sivulla 3 neljännen

2 kappaleen rakennetta korjataan ja siinä erotetaan missiolle varustaminen ja voimankäyttöoikeus sekä mission sisäiset turvallisuusjärjestelmät. Poliisiosasto pitää tärkeänä, että Suomi varustaa kaikki missioille lähtevät poliisimiehet itse ja tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että tämä hallituksen esitys toteutuu ja siinä myös huomioidaan kenelle kuuluu päätös millaisilla voimankäyttövälineillä asiantuntijat varustetaan ja kuka vastaa kustannuksista. Nyt nämä kaksi asiaa puuttuu hallituksen esityksestä. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan poliisin pitäisi osallistua pääasiassa sellaisiin missioihin, joissa ei ole toimeenpanevia (executive) tehtäviä. Poliisin tehtävänä olisi "competence building". Tällöin voimankäyttöä ei tarvittaisi työtehtävien toteuttamisessa. Kuitenkin sekä toimeenpanevilla missioilla että ei-toimeenpanevilla missioilla voi tulla eteen tilanteita, joissa asiantuntija voi joutua voimankäyttötilanteen kaltaiseen tilanteeseen. Tällaisten tapahtumien oikeudellisen sääntelyn selventämiseksi lakiehdotus on kannatettava. Rikosseuraamuslaitoksen kannanotto on, että eksekutiivisten voimakeinojen käyttöä mahdollisesti sisältävien rikosseuraamusalan tehtävien avoimeksi laittamiseen ja virkamiesten tällaiseen tehtävään lähettämiseen tulisi edelleen suhtautua pidättyväisesti ja varauksella, vaikkakin myös näihin tehtäviin osallistuminen lainmuutoksella mahdollistetaan. Rikosseuraamusalan osalta ei ole syytä muuttaa painopistettä sen osalta, millaisiin tehtäviin ensisijaisesti virkamiehiä tulevaisuudessa lähetetään: suotavaa ja toivottavaa on rikosseuraamusalan asiantuntijoiden lähettäminen kohdemaan viranomaisten mentorointi- ja kouluttamistehtäviin. Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry tarkastelee lausunnossaan myös voimankäyttövälineiden ja erityisesti aseen kantamisen negatiivisia vaikutuksia siviilikriisinhallintaoperaatiossa. Yhdistys kuitenkin toteaa, että aseen kanto-oikeus tulisi olla suomalaisilla asiantuntijoilla niissä operaatioissa, joissa aseenkanto-oikeus on muiden maiden asiantuntijoilla. Hallituksen esityksessä lähtökohtana onkin, että aseen ja muiden voimankäyttövälineiden kanto-oikeus annettaisiin vain jos operaation suunnitteluasiakirjat ja kyseisen asiantuntijan tehtäväkenttä sitä edellyttävät. Osallistumispäätös Valtiovarainministeriö painottaa, että Tullin eri henkilöstöryhmien voimankäyttöön liittyviin valmiuksiin, koulutukseen ja kokemukseen liittyvät merkittävät erot on otettava huolellisesti huomioon kun Suomi valitsee ja lähettää tulliasiantuntijoita ns. toimeenpaneviin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Oikeusministeriö ehdottaa, että tulevassa päätöksentekomenettelyssä olisi perusteltua, että sisäasiainministeriö kuulisi eri hallinnonaloja vaadittavasta varustuksesta sekä voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käyttökoulutuksesta. Olisi myös tärkeää, että rikosseuraamusalaa koskevissa asioissa kuultaisiin aina erikseen Rikosseuraamuslaitosta, ei pelkästään oikeusministeriötä. Rikosseuraamuslaitos tähdentää, että lähetettäessä asiantuntija operaation toimeenpanevaan tehtävään on käytännössä aina tarkasteltava operaation edellyttämien asetyyppien ja muun

3 varustuksen ja toisaalta suomalaisen kansallisen lainsäädännön oikeuttamien välineiden yhteneväisyys ja eroavaisuus. Rikosseuraamuslaitos tuo esiin myös, että on tärkeää, että ennen tehtävän vastaanottoa ja ennen operaatioon lähtemistä virkamiehen tiedossa on, missä laajuudessa, millaisin käskyvaltasuhtein ja millä välinein voimakeinojen käyttöä hänen tehtävissään edellytetään, ja miten ja missä laajuudessa koskemattomuus suhteessa kohdevaltioon on järjestetty. Näiltä osin Rikosseuraamuslaitos tukee hallituksen esityksessä (s. 13 ja 15) esitettyä liittyen asiantuntijan tehtävän avaamiseen liittyvästä päätöksentekomenettelyn täsmentämisestä ja tehtävien luonteen ilmoittamisesta jo rekrytointivaiheessa. Ulkoasiainministeriö yhtyy siihen esityksessä ilmaistuun näkemykseen, että esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa nykyistä siviilikriisinhallintatehtävään lähettämistä koskevaa päätöksentekomenettelyä, vaan noudatettavia käytäntöjä pyritään tehostamaan. Tämä huomioon ottaen esityksessä ei tulisi esittää menettelyjä esimerkiksi operaation käsittelyä suunnitteluvaiheessa tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa, jos operaatiolla on toimeenpaneva mandaatti (esityksen jakso 2.4). Ulkoasiainministeriön mukaan esityksestä ei käy riittävällä tavalla ilmi, että Suomen osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon on merkittävä ero suhteessa siviilikriisinhallintaoperaatioon. Eroavuus koskee paitsi päätöksentekomekanismia, myös osallistumistapaa. Sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa Suomi päättää sotilaiden osallistumisesta operaatioon, kun taas siviilioperaatiossa Suomi esittää yksittäisiä kansallisia asiantuntijoita ehdokkaiksi avoinna oleviin tehtäviin operaatiossa. Valintapäätöksen tekee operaation toimeenpanija. Edellä olevan johdosta ulkoasiainministeriö esittää, että esityksessä ei käytettäisi terminologiaa, jonka mukaan Suomi tekee osallistumispäätöksen, vaan että tekstissä käytettäisiin kautta linjan johdonmukaisesti ilmaisua lähettämispäätös silloin, kun puhutaan operaatioon valittujen asiantuntijoiden osallistumisesta siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry toi lausunnossaan esiin, että ehdotettujen uusien säännösten ei tule ei tule merkitä siirtymistä aiemman aseettoman siviilikriisinhallintakäsitteen mukaisesta toiminnasta lisääntyvissä määrin "aseelliseen siviilikriisihallintaan". Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota poliisiasiantuntijan turvallisuuteen. Operaation toimeenpanijan ensisijainen vastuu voimakäytöstä operaatiosta Ulkoasiainministeriö pitää tärkeänä, että esityksen perusteluista ja ehdotettavista säännöksistä käy selkeästi ilmi se, että vastuu operaation turvallisuusjärjestelyistä kuuluu ensisijaisesti operaation toimeenpanijalle ja perustuu operaatioasiakirjoihin, joissa operaation päällikölle on annettu kokonaisvaltainen vastuu. On tärkeää, ettei nyt esillä olevan lainmuutoksen yhteydessä anneta tämän osalta perusteita väärinkäsityksille. Kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa on vakiintuneena järjestelynä se, että valtiot lähettävät yksittäisiä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita toimimaan osana monikansallista operaatiota. Asiantuntijat toimivat operaation päällikön alaisuudessa ja ohjeistuksessa. Kunkin operaation henkilöstön turvallisuus on pääsääntöisesti järjestetty operaation yhteisin ratkaisuin, perustuen operaation asiakirjoihin ja operaation päällikön johtorooliin. Sekä riskiarvioiden että

4 turvallisuusjärjestelyjen kehittämisessä tärkeänä lähtökohtana on operaation yhteisten järjestelyjen tarkastelu ja tehostaminen. Suomikin ajaa toiminnan kehittämistä tämän mukaisesti, muun muassa EU-tasolla käytävissä keskusteluissa. Ulkoasiainministeriö kiinnittää tässä yhteydessä sisäasianministeriön huomiota myös esityksen jaksoon Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö, jossa on selostettu EUPOL Afganistan operaatiota. EUPOL Afghanistan -operaatiossa keskeinen rooli henkilökunnan aseistamisesta päätettäessä ja myös aseiden varastointia ja käyttöä operaatiossa koskevista ratkaisuista on operaation päälliköllä, perustuen operaatioasiakirjoihin. EUPOL Afghanistan - operaatio sallii lähetetyn henkilökunnan aseistamisen, mutta rajaa aseiden käytön ainoastaan itsepuolustukseen, jolloin asetta voi käyttää vähimmän mahdollisen voimankäytön ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Mahdollinen aseen kantaminen ja käyttö edellyttää aina operaation päällikön hyväksyntää mahdolliset kansalliset varaumat huomioon ottaen. Lisäksi ulkoasiainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että asiantuntijan tehtävänkuva saattaa vaikuttaa hänen varustamiseensa voimankäyttövälineillä sekä toimeenpanevissa operaatioissa voimakeinojen käyttöön kulloisenkin operaation operaatioasiakirjojen ohella. Oikeus kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeus käyttää voimakeinoja - oikeuden antaminen Useat lausunnonantajat (oikeusministeriö, rajavartiolaitos, poliisiosasto, poliisihallitus, Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry) kiinnittävät huomiota esityksen kohtaan (lakiehdotus 6a :n alku ja perustelut), jossa mainitaan, että valtio työnantajana antaisi tarvittaessa oikeuden kantaa voimankäyttövälineitä ja käyttää voimakeinoja, jos operaation mandaatti ja operaation suunnitteluja ohjausasiakirjat siihen oikeuttavat ja se arvioitaisiin tarkoituksenmukaiseksi. Tässä kohtaa on syytä määrittää tarkemmin, mitä työnantaja tarkoittaa. Onko kyseessä mission aikainen työnantaja eli julkisoikeudelliseen palvelusuhteeseen ottava taho vai asiantuntijan taustaviran työnantaja? Oikeusministeriö ehdottaa, että jatkovalmistelussa pohdittaisiin, tulisiko valtuuksien myöntämistä koskeva päätösvalta keskittää yhdelle (voimankäyttövaltuuksien asiantuntija-) viranomaiselle vai pitäisikö sisäasiainministeriön asema valtuuksien tarvearvioinnissa vahvistaa säännösperusteisesti. Poliisiosasto katsoo, että perusteluissa tulisi kuvata miten siviilikriisinhallintamissioiden voimankäyttövälineisiin liittyvä päätöksenteko tehdään ja kuka vastaa mistäkin. Esimerkiksi 6 a pykälän työnantajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä Kriisinhallintakeskusta (CMC:tä). Kuitenkin päätös, millaisilla voimankäyttövälineillä asiantuntija lähetetään missiolle, tulee kuulua asiantuntijan taustatyönantajalle esimerkiksi poliisille tai rajavartiolaitokselle. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan kyseeseen voi tulla vain asiantuntijan taustaviran työnantaja. Poliisimiehelle voidaan näitä oikeuksia antaa vain poliisihallinnosta. Oikeus kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeus käyttää voimakeinoja - kenelle oikeus annetaan Puolustusministeriö toteaa, että vaikka ammattisotilastaustaiset henkilöt eivät siviilikriisinhallintaoperaatioissa palvelisikaan sellaisissa tehtävissä, joiden tehtävänkuvaan kuuluisi voimakeinojen käyttö, ehdotettu rajaus voi rajoittaa heidän mahdollisuuttaan tehokkaasti käyttää

5 hätävarjeluoikeutta. Puolustusministeriö esittää harkittavaksi, tulisiko lakiehdotuksen 5a :ään lisätä voimankäyttövälineiden kantamiseen oikeutetuiksi henkilöiksi myös muut sellaiset henkilöryhmät, joilla on ammattinsa puolesta koulutus voimankäyttövälineiden käyttöön. Poliisihallitus kiinnittää huomiota siihen, että lakiesityksen mukaan kyseessä olisi poliisi-, rikosseuraamuslaitos-, tulli- ja rajavartioviranomaisten tavanomaisista virkatehtäviin kuuluvista voimankäyttövälineistä ja voimakeinojen käyttö- tai hätävarjelutilanteista, joihin kullakin virkamiesryhmällä on hänen työtehtäviään vastaava koulutus kotimaassa. Poliisihallitus toteaa, että, poliisin osalta kyse voisi missioilla olla voimankäyttövälineenä myös erityisaseiksi luokitelluista aseista, jotka eivät ole tavanomaiseen käyttöön tarkoitettuja. Voimankäyttövälineet Rajavartiolaitos tuo lausunnossaan esiin, että vaikka erityislainsäädännöstä käy ilmi voimakeinojen tarkempi sisältö sekä toimivaltuudet niiden käyttöön, valmistelijoiden arvioitavaksi jätetään se, tulisiko esitykseen kirjata, miten voimankäyttö ja voimankäyttövälineet tässä laissa määritellään. JUKO ry lausunnossa todetaan, että kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten tulee voida ottaa käyttöön tehtävässä vaadittavat voimankäyttövälineet, jotka mahdollistavat virkamiehen työturvallisuuden sekä tehtävien tarkoituksenmukaisen hoitamisen. Voimankäyttövälineiden repertuaari ei saa riippua siitä, mitä virkakuntaa virkamies edustaa Suomessa, määräävä tekijä tulisi olla virkamiehen asema ulkomaan tehtävässä. Voimankäyttövälineiden kirjo asettaisi virkamiehet erilaiseen asemaan oikeusturvan ja työturvallisuuden kannalta. Voimankäyttövälineiden kantamisen periaatteet Rajavartiolaitos kiinnittää huomioita ehdotettuun uuteen 6 a :ään, jossa mainitaan työnantajan oikeudesta antaa julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen otetulle henkilölle oikeus kantaa voimankäyttövälineitä ja käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa asiasta on vielä tarkemmin kirjattu, että oikeus voidaan antaa, jos operaation mandaatti ja operaation suunnittelu- ja ohjausasiakirjat siihen oikeuttavat ja se arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi. Mikäli edellä mainittu katsotaan myös voimankäyttövälineiden kantamisen edellytykseksi kuten voimakeinojen käytönkin tapauksessa, lienee perusteltua siirtää kirjaus myös itse säännökseen. JHL ry tuo lausunnossaan esiin, että siviilikriisinhallintatehtävissä voimankäyttövälineiden kantaminen tulee sallia ainoastaan erikseen nimetyissä operaatioissa. Ehdoton edellytys voimankäyttövälineiden kantamiselle tulee olla myös se, että jos operaatio on nimetty sellaiseksi, jossa voimankäyttövälineet ovat käytössä, niin ne ovat sitten käytössä kaikilla siihen osallistuvilla henkilöillä. Hätävarjelu Oikeusministeriö kiinnittää huomiota ehdotettuun n 6 a :n 2-4 momenttien muotoiluun, jotka noudattavat pitkälti sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 27 :n 2 momentin ja

6 uuden poliisilain (872/2011) 2 luvun 17 :n 2 ja 5 momentin sanamuotoja. Ehdotetun, hätävarjelua koskevan 3 momentin osalta voidaan kuitenkin todeta, että momentin viimeinen virke hätävarjeluoikeuden puolustettavuudesta jää tarkoitukseltaan epäselväksi (samalla tavoin kuin uuden poliisilain 2 luvun 17 :n 2 momentin kohdalla), sillä rikoslain 4 luvun 4 :n kriteereihin kuuluu jo sinällään puolustajan henkilön ja muiden olosuhteiden huomioon ottaminen arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta. Virke ei voi myöskään syrjäyttää po. rikoslain säännöstä joten voisi olla paikallaan tarkentaa virkettä seuraavasti: "Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on lisäksi otettava huomioon ". Rikoslain hätävarjelusäännös on soveltamisalaltaan yleinen, joten poliisilakiin on ilmeisesti tämän vuoksi otettu tarkentava säännös poliisin toimimisesta virkavastuulla myös hätävarjelutilanteessa. Tällainen ehdotus voisi olla myös ehdotetussa momentissa tarpeen. Poliisiosasto kysyy, onko sen seuraava käsitys oikea: Poliisiosaston näkemyksen mukaan myös missioilla, joilla on toimeenpaneva oikeutus, voi syntyä tilanteita, joissa asiantuntijat voivat joutua hätävarjelutilanteisiin. Poliisiosaston käsityksen mukaan voimankäyttöoikeus rajoittuu toimeenpanevilla missioilla vain virkatehtäviin. Mikäli asiantuntija joutuu oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi esimerkiksi ajaessaan työpaikalle tai mission leiriin tehdään hyökkäys, voi tällöin syntyä tilanne, missä asiantuntija saa puolustaa itseään ja toisia hätävarjelusäännösten nojalla. Poliisiosaston näkemyksen mukaan oikeus ja päätös hätävarjelusta kuuluu vain ja ainoastaan henkilölle itselleen, eikä sitä siksi voi sitoa palvelustehtävään. Tärkeämpää on huolehtia siitä, että tällä lailla mahdollistetaan voimankäyttövälineen kantaminen myös hätävarjelutilanteiden varalta, koska Suomessa poliisimies ei voi kantaa voimankäyttövälineitä ilman asianmukaista koulutusta hätävarjelutilanteiden varaltakaan. Poliisihallitus painottaa, että missioalueilla vallitsevien olosuhteiden takia on tärkeää, että esityksessä on mainittu myös hätävarjeluoikeus. Esityksen 6a :ssä todetaan, että palvelussuhteeseen otetuilla on palvelustehtävässään oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain (39/1889) 4 luvun 4 :ssä säädetään. Poliisihallitus toteaa esityksen 6a :n olevan selvä palvelustehtävän osalta mutta jos ei lue yksityiskohtaisia perusteluita, voi saada käsityksen, että hätävarjeluoikeuden piirissä eivät olisikaan palvelustehtävän ulkopuolella sattuvat tilanteet, joissa tietysti myös on oltava oikeus hätävarjeluun. Jos tekstin palvelustehtävä-sana tarkoittaa koko missioaikaa, niin ongelmaa ei ole mutta silloin asian voisi kirjoittaa selvemmin. Myös toimeenpanevilla missioilla voi tulla tilanteita, jolloin kyseessä ei juuri sillä hetkellä ole yksittäinen palvelustehtävä mutta hätävarjelutarve syntyy. Poliisiammattikorkeakoulu katsoo, että ehdotukseen tulisi sisällyttää, että poliisimiehet toimivat virkavastuulla myös hätävarjelutilanteessa operaatiossa toimiessaan. Tämä vastaisi uuden poliisilain säännöstä. JUKO ry:n mukaan Rajavartiolaitoksen lakiuudistus tulee huomioida myös voimankäyttösäännösten osalta. Hätävarjelun osalta rajavartiomiehen voimankäyttösääntely eroaa poliisista. Sääntelyssä tulisi viitata uuteen lakiin, joka on valmistelussa ja jossa asia on huomioitu. Pardia katsoo, että ehdotetun 6 a :n 4 momentin kohta "Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon palvelussuhteeseen otetulle oman toimialansa

7 koulutuksen ja kokemuksen perusteella asetettavat vaatimukset. " on kohtuuton ja asettaa henkilöstön eriarvoiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. Rikoslain hätävarjelua koskeva muotoilu ottaa riittävästi huomioon tilanteen yllättävyyden ja voimankäytön riittävän tason tilanteen uhkaavuuteen nähden. Voimankäyttövälineiden kantamisen sekä voimankäyttövälineiden ja voimankäytön koulutus Rajavartiomiehet Rajavartiolaitos tuo esiin, että rajavartiomiehillä on voimakeinojen käyttöön vaadittava koulutus ja viranhaltijoina myös velvollisuus ylläpitää voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käyttötaitojaan. Esityksessä todetaan, että työnantajalla on vastuu huolehtia, että voimakeinojen käyttöön on vaadittava koulutus, mutta voimakeinojen käyttökoulutuksen valvomisesta ja tietyin väliajoin suoritettavien testien valvomisesta ja vastuutahosta suoritusten seuraamiseen ei ole kuitenkaan mainittu esityksessä. Tullin palveluksessa olevat Valtiovarainministeriö ja Tulli painottavat lausunnossaan, että voimankäyttövälineiden käyttöön koulutettuja ja kouluttautumistaan ylläpitäneitä ovat Tullissa lähinnä rikostorjunnan operatiivisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt. He ovat saaneet myös ampuma-aseiden käyttökoulutuksen ja heillä on oikeus tehtävissään kantaa muiden voimankäyttövälineiden ohella ampuma-asetta. Tullin ns. valvonnallisissa tehtävissä toimivat joitakin ampuma-aseen kantamiseen oikeutettujen ryhmien henkilöitä lukuun ottamatta ovat saaneet koulutuksen vain ampuma-asetta lievempien voimakeinojen käyttämiseen. Tullin muilla toimialoilla toimivilla ei ole systemaattista voimankäyttöön tai voimankäyttövälineisiin liittyvää koulutusta. Tällaisia henkilöitä toimii Tullissa esimerkiksi erilaisissa tullaus- ja verotustehtävissä. Jos tällaisissa tehtävissä toimivia henkilöitä nimetään siviilikriisinhallintaoperaation asiantuntijatehtäviin, tulisi heille järjestää erityisesti kohdennettu voimakeinonkäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutus, jotta heille voitaisiin antaa ehdotetun 6 a :n mukaiset oikeudet. Näiden henkilöryhmien tulisi osallistua asiantuntijatehtävässään vain sellaisiin operaatioihin, joilla ei ole toimeenpanevaa mandaattia. Tällaisissa operaatioissa oikeus voimankäyttöön olisi vain hätävarjelutilanteessa. Tästä huolimatta näille henkilöille tulisi Tullin puolesta antaa riittävä voimankäyttövälineiden myös ampuma-aseiden ja voimakeinojen käyttökoulutus. Muutoin henkilö ei täyttäisi ehdotetussa 6 a :ssä säädettyjä voimankäyttöoikeuden ja voimankäyttövälineiden kantamisen edellytyksiä. Tällaisesta koulutuksesta aiheutuvien kustannusten suuruus riippuu siitä, kuinka laajasti operaatioihin nimetään Tullin tällaisten henkilöryhmien jäseniä. Tässä vaiheessa voitaneen kuitenkin arvioida, ettei tämä kustannuskysymys aiheuta Tullissa ongelmia. Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevat Rikosseuraamuslaitos pitää tärkeänä, että on selkeää, että suomalaisen lähetetyn asiantuntijan voimakeinojen käytön valtuudet ja välineet eivät voi missään tapauksessa ylittää sitä, mitä on kansallisesti asiasta säädetty. Rikosseuraamusalan virkamiehen osalta vankeuslaki ja vankeusasetus

8 määrittävät ne tilanteet, joissa voimakeinojen käyttö voi tulla kyseeseen: suhteellisuusperiaate, yksityiskohtaisesti luetellut sallitut voimankäyttövälineet, tehtävät, joissa voimakeinojen käyttö voi tulla kyseeseen, koulutus voimakeinojen käyttöön. Säännökset ovat vankeuslain 18 luvun 6 :ssä ja vankeusasetuksen :ssä. Edelleen on määritelty se, missä virkatehtävässä oleva on oikeutettu päättämään mistäkin voimakeinon käytöstä ja missä tilanteessa. Rikosseuraamusalan henkilöstö noudattaa vankeuslaissa ja vankeusasetuksessa asetettuja määräyksiä myös operaatiossa operaation omien sääntöjen rinnalla. Poliisimiehet Poliisihallitus tähdentää, että on itsestään selvää, että koulutus ja tasokokeet on oltava voimassa. Voimankäyttövälineiden lisäksi poliisimiehen on suoritettava hyväksytysti myös fyysisen voimankäytön koulutus. Poliisiammattikorkeakoulu katsoo, että Kriisinhallintakeskuksen tehtävänä on varmistaa mahdollisia voimankäyttötilanteita sisältäviin tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden tehtävien edellyttämä voimankäyttövälineiden ja voimakeinojenkäytön koulutus. Poliisikoulutuksesta annetun lain mukaan Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisin valtakunnallisen koulutuksen järjestämisestä ja katsoo, että mahdollisia voimankäyttötilanteita sisältäviin siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden voimankäyttökoulutuksen järjestämisvastuu tulee olla Poliisiammattikorkeakoululla. Myös palveluksen aikana suoritettavat tasokokeet ja ylläpitokoulutus tulisi suorittaa Poliisiammattikorkeakoulun järjestämänä. Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että hallituksen esityksen perusteluissa käsitellään voimankäyttövälineistä ainoastaan ampuma-aseita, mutta lakiin asia on kirjattu voimankäyttövälineinä ja niiden käyttönä. Poliisilla aseen lisäksi muita voimankäyttövälineitä ovat muun muassa patukka, kaasu, etälamautin ja koira. Näitäkin voimankäyttövälineitä tulisi käsitellä hallituksen esityksen perusteluissa. Lisäksi yhdistys huomauttaa, että poliisimiehillä on velvollisuus käyttää lievintä keinoa. Lievemmän voimankäyttövälineen käyttäminen edellyttää, että poliisimies on niillä varustettu aivan vastaavalla tavalla, kuin Suomessa työskentelevät poliisimiehet. Mikäli tätä varustusta ei ole tai sitä ei käytetä asianmukaisesti, voi poliisimies syyllistyä voimakeinojen käytön liioitteluun tai hätävarjelun liioitteluun. Vastuu varustamisesta ja kouluttamisesta kohdistuu työnantajaan. Mikäli operaatioille lähtevät varustetaan ampuma-asein, tulee heidät sekä varustaa että kouluttaa käyttämään myös lievempiä voimankäyttövälineitä. Yhdistys tuo myös esiin huolensa siitä, että onko niillä poliisimiehillä, jotka eivät Suomessa työskentele kentällä, riittävästä osaaminen tukiaseiden käyttöön operaatiotilanteessa. Nämä poliisimiehet suorittaisivat käytännössä ennen operaatioon lähtemistä tukiaseen lisenssiammunnat. JHL ry:n lausunnossa todetaan, että voimankäyttövälineiden käyttöön liittyvää koulutusta tulee vahvistaa. Asia on mainittu lain perusteluissa, mutta ei riittävällä laajuudella. Peruskoulutuksen lisäksi voimankäyttövälineiden käyttökoulutus tulee jatkossa kerrata myös ennen kriisinhallintatehtäviin siirtymistä. Lisäksi perusteluihin tulee lisätä vaatimus voimankäyttövälineiden lisäkoulutuksesta myös operaation aikana, mikäli operaatiossa palvelus jatkuu pidempään kuin puoli vuotta.

9 Voimankäyttövälineiden kantaminen varsinaisen työajan ulkopuolella Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry:n näkemys on, että mikäli voimankäyttövälineitä operaatiolla edellytetään tai kannetaan henkilökohtaisen itsesuojeluntarpeen perusteella, tulee poliisimiehille antaa mahdollisuus kantaa niitä mukana myös vapaa-ajalla. Voimankäyttövälineiden säilyttäminen Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry edellyttää, että voimankäyttövälineiden säilyttämistä koskevat menettelyt tulee ratkaista. Menettelyjen tulee kattaa myös loma-ajat. Aseellinen voimankäyttö JUKO ry kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, miten päällystöön kuuluvan virkamiehen päätös aseellisesta voimankäytöstä pitkittyneessä tilanteessa tulkitaan kansainvälisessä operaatiossa. Usein on vaikea löytää toisen valtion viranomaisesta henkilöä, joka olisi suoraan rinnastettavissa päällystöön kuuluvaksi esimieheksi. Rajavartiomiehen osalta LRVL (ehdotus) on erittäin haasteellinen, koska esiupseeriksi rinnastettavaa virkamiestä tuskin on saatavilla käynnissä olevassa tilanteessa päättämään voimankäytöstä. Kustannukset Taloudellisten vaikutusten osalta ulkoasiainministeriö esittää perusteluita täsmennettäväksi maininnalla, että lisäkustannuksia saattaa aiheuttaa operaatiossa palvelevien henkilöiden voimankäyttövälineiden ja voimakeinojenkäytön käyttökoulutuksen ylläpidosta sekä soveltuvalla voimankäyttövälineistöllä varustamisesta, tapauksessa, jossa valittavan henkilön virka-aseen mukaan ottaminen ei tulisi kyseeseen. Sisäasiainministeriön poliisiosasto kiinnittää huomiota hallituksen esityksen kohtaan 4.1 Taloudelliset vaikutukset, jossa mainitaan, että: Esityksellä ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Poliisiosasto ei voi yhtyä tähän näkemykseen. Jo pelkästään Afganistaniin EUPOL operaatioon suunniteltujen H&K G36C kivääreiden hankinta on arvioitu maksavan noin euroa. Vaikkakin nämä kustannukset olisivat epäsuoria poliisiosasto esittää, että taloudellisten vaikutusten kohdassa tulee selkeästi käydä ilmi se, että tällä hetkellä Poliisihallitus ei ole laskuttanut siviilikriisinhallinnasta aiheutuneista kustannuksista voimankäyttövälineiden osalta. Tarkoitus on että voimankäyttövälineiden osalta poliisi alkaa laskuttaa siviilikriisinhallinnan kulumomentilta voimankäyttövälineistä ja niiden huoltamisesta sekä koulutuksesta aiheutuvista kuluista viimeistään tämän hallituksen esityksen tultua voimaan. Muussa tapauksessa ollaan edelleen samassa tilanteessa, missä ollaan oltu Afganistanin operaation pitkien aseiden osalta vuodesta 2010 lähtien. Poliisiosasto esittää lisäksi, että kohtaan kirjataan, että poliisi laskuttaa voimankäyttövälineisiin liittyvistä kustannuksista esimerkiksi missiokohtaisesti kerran vuodessa. Poliisihallitus pitää tärkeänä, että lakiesityksessä tai sen perusteluissa osoitetaan kaikkien tarvittavien voimankäyttövälineiden hankinnasta ja muista voimankäyttövälineistä aiheutuvista kuluista huolehtiva taho, joka lainsäädännön perusteella on Kriisinhallintakeskus. On syytä huomata, että erityisesti ampuma-aseiden käyttäjäkoulutus, harjoitukset ja tasokokeet vaativat runsaasti ammuksia, joiden hankkimisesta kertyy vuosittain merkittävä summa aseiden hankkimisen ja huollon lisäksi. Poliisiammattikorkeakoulu painottaa, että Kriisinhallintakeskuksen on varmistettava, että mahdollisia voimankäyttötilanteita - ja hätävarjelutilanteita - sisältäviin tehtäviin lähetettyjen asiantuntijoiden tehtävien edellyttämä voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutus on kunnossa. Kriisinhallintakeskus vastaa tästä aiheutuvista kustannuksista.

10 Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisin valtakunnallisesta voimankäytön koulutuksesta. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan mahdollisia voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteita sisältäviin siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien poliisin asiantuntijoiden voimankäyttökoulutuksen käytännön järjestämisvastuu olisi oltava Kriisinhallintakeskuksen kustantamana Poliisiammattikorkeakoululla. Järjestämisvastuulla tarkoitetaan opetussuunnitelmia sekä koulutuksen järjestämispaikan valintaa poliisin voimankäyttökoulutusjärjestelmän mukaisesti. Koulutusjärjestelmän on tuotettava sellainen tosiasiallinen osaamistaso, jonka avulla mahdollisiin voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteisiin voidaan varautua yleisen hyväksyttävyyden, seurauksiltaan ennustettavan ja suoritusvarmuuden periaatteiden mukaisesti. Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan poliisit ry katsoo, että säännösten toteutuessa lisäkustannuksia syntyy ainakin kotimaan valmiuksien nostamisesta, aseiden kuljetuksesta, aseiden ylläpidosta ja toimialueella työskentelynaikana tapahtuvasta pakollisesta koulutuksesta. Mikäli henkilöllä on henkilökohtainen ampuma-ase ja tukiase, tarkoittaa tämä vuodessa kahden tasoammunnan suorittamista ja vähintään neljää harjoituskertaa. Tarkasteltaessa kustannuksia muidenkin voimankäyttövälineiden, kuin esityksessä käsitellyn ase-kysymyksen osalta, kustannusvaikutus on kasvava. Rikosseuraamuslaitos kiinnittää huomiota siihen, että Rikosseuraamusalan virkamiehillä ei ole kotimaassa käytössään henkilökohtaisia voimankäyttövälineitä. Mikäli virkamiehen edellytetään operaatiossa kantavan voimankäyttövälineitä, on varustuksesta huolehtiminen hallituksen esityksessä (s. 13) todetun mukaisesti sisäasiainministeriön vastuulla. Koskemattomuus Rikosseuraamuslaitos kiinnittää huomiota rikosoikeudellista koskemattomuutta koskevan sääntelyn tärkeyteen ja korostaa, että merkitystä on myös sillä, millä taholla on toimivalta ja minkä säännösten nojalla ratkaistaan esimerkiksi voimankäyttötilanteesta mahdollisesti seuraavat vahingonkorvauskysymykset. Kriisinhallintakeskuksen tehtävät Kriisinhallintakeskus toteaa lausunnossaan, että se voi esityksen edellyttämällä tavalla tehdäö asiantuntijan nimittämiskirjaan merkinnän siitä edellyttääkö avoinna oleva tehtävä voimankäyttövälineiden kantamista tai voimankeinojen käyttöä. Tämä tieto voidaan merkitä sen pohjalta, mitä operaatio ja CPSS ovat tehtävänkuviin määrittäneet. Kriisinhallintakeskus ei voi olla tässä vastuullisessa roolissa, vaan vastuu lepää operaation ja CPCC:n harteilla. Esityksen mukaan Kriisinhallintakeskuksen tulisi varmistaa, että palvelussuhteeseen otettavalla henkilöllä on tehtävän edellyttämä voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutus." Kriisinhallintakeskuksen mukaan tämä asia ei voi jäädä yksin Kriisinhallintakeskuksen vastuulle, vaan tehtävään hakevan henkilön tulee toimittaa kriisinhallintakeskukselle asiasta poliisin myöntämä todistus. Oikeusministeriö suosittelee, että jatkovalmistelussa tulisi esityksen perusteluissa tarkentaa, mikä kotimainen taho opastaa yksittäistä operaation asiantuntijaan voimakeinojen sääntelyn soveltamiskysymyksissä, Pelastusopisto vai ao. hallinnonala (esim. Rikosseuraamuslaitos). Rikosseuraamuslaitos korostaa Kriisinhallintakeskuksen tärkeää roolia virkamiehen tukena ennen operaatioon lähettämistä Kriisinhallintakeskuksen antaman koulutuksen ja perehdytyksen puitteissa. Lisääntyvä merkitys on myös Kriisinhallintakeskuksen tuella virkamiehelle tiimiin jo ollessa operaatiossa erityisesti, kun on kyse sen tulkitsemisesta, mitä tarkoittaa käytännön toiminnassa kansallisen lainsäädännön määräykset verrattuna operaation voimakeinojen käyttösäännöksiin. Yksittäisen virkamiehen vastuulle ei voi jättää tulkinnan tekemistä siitä, onko operaation sääntöjen ja

11 kansallisen lainsäädännön välillä mahdollisesti ristiriitaa. Nämä tilanteet olisi pyrittävä kartoittamaan ja tutkimaan mahdollisimman tarkoin jo ennakolta. Esitys rajavartiolain hallinnosta annetun lain muutoksesta Rajavartiolaitos ehdottaa, että yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättäisiin myös, että ollessaan määrättynä rajavartiomiehen tehtävään seuraa tästä virkavapaudesta huolimatta operaatioon myös rajavartiomiehen velvollisuudet, joihin kuuluu muun muassa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 20 :ssä säädetty käyttäytymisvelvoite. Poliisihallitus pitää hyvänä, että lakia rajavartiolaitoksen hallinnosta muutetaan niin, että rajavartiomiesten asema siviilikriisinhallintatehtävissä saatetaan samalle tasolle poliisin kanssa. Kansainvälisillä järjestöillä on usein vaatimuksena se, että valtioiden lähettämät asiantuntijat ovat vakituisessa virassa lähettävässä organisaatiossa. Lakiehdotuksen tekstit Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun 6 b :n luetelmakohdat tulisi numeroida. Lisäksi erityislakeihin kohdistuvissa viittauksissa tulisi käyttää ilmaisua "sen nojalla annetuissa säännöksissä. Ehdotettuihin pykäliin tulisi myös lisätä otsikot. Lisäksi ehdotetussa 6 a :n 2 momentissa on oikolukuvirhe. Oikeusministeriö kiinnittää huomiota myös siihen, että lakiehdotukseen ei sisälly siirtymäsäännöksiä ja ehdottaa, että uudet säännökset tulisivat sovellettavaksi vain lain voimaantulon jälkeen rekrytoitaviin henkilöihin Poliisihallitus esittää, että ehdotetun 6a 1 kohtaa selkeytettäisiin seuraavasti: poliisimies, joka on suorittanut hyväksyttävästi poliisilaissa ( ) sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun voimakeinojen ja voimakeinojen käytön välinekohtaisen koulutuksen. Poliisiammattikorkeakoulu selkeyttäisi lainkohtaa kirjaamalla " joka on suorittanut hyväksyttävästi poliisilaissa ( ) sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitetun voimakeinojen käytön laji- ja tyyppikohtaisen koulutuksen." Poliisiammattikorkeakoulu tuo myös esiin, että esityksen 6a :n 1 kohta ei nykyisessä kirjoitusasussaan selkeästi ilmaise sitä, että henkilöllä on oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä vain, jos hän on saanut kyseisen voimankäyttövälineen käyttöön koulutuksen ja käyttöoikeus on voimassa. Poliisiosasto ehdottaa täsmennettäväksi, 6 a seuraavasti Työnantaja voi antaa julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen otetulle henkilölle oikeuden kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeuden käyttää virkatehtävän suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina välttämättömiä voimakeinoja. Edellytyksenä oikeuden antamiselle on, että palvelussuhteeseen otettu henkilö suorittaa poliisi-,rajaturvallisuus-, rikosseuraamusalan- tai tullin tehtäviä ja on:. Sekä 4 momenttia seuraavasti: Lisäksi palvelussuhteeseen otetuilla on toimialueella palvelustehtävässään oikeus, hätävarjelutilanteiden varalta kantaa voimankäyttövälineitä, joihin hän on saanut edellä mainitun koulutuksen ja oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain (39/1889) 4 luvun 4 :ssä säädetään. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon palvelussuhteeseen otetulle oman toimialansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella asetettavat vaatimukset. Puolustusministeriö kiinnittää lausunnossaan huomiota esityksen perusteluihin ja toteaa, että käsittelyssä olevassa laissa säädetään vain siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan.

12 Sotilastaustaisten henkilöiden lähettäminen tämän lain perusteella on mahdollista, jos nämä ovat virkavapaalla tai muuten vapautettuna tehtävästään, mutta silloin he eivät varsinaisesti liene "sotilasasiantuntijoita" kuten perusteluissa sanotaan. Ulkoasiainministeriö esittää seuraavat konkreettiset muutokset lakiin siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan (muutokset alle- ja yliviivattuina): Uusi 6 a Työnantaja voi antaa julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen otetulle henkilölle oikeuden kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeuden käyttää välttämättömiä voimakeinoja siviilikriisinhallintaoperaatiossa operaatioasiakirjojen tätä edellyttäessä. Edellytyksenä oikeuden antamiselle on, että palvelussuhteeseen otettu henkilö suorittaa poliisi-, rajaturvallisuus-, rikosseuraamusalan- tai tullin tehtäviä ja on: (--). Perustelut muutokselle: Ulkoasiainministeriö katsoo, että voimankäyttövälineen kanto- ja käyttöoikeus on rajattava tässä laissa vain siviiliriisinhallintaoperaatioihin ja sidottava työnantajan harkinta voimankäyttövälineen kanto- ja käyttöoikeudesta myös kansainvälisen tason operaatioasiakirjoihin. 6 b Edellä 6 a :ssä säädettyihin voimankäyttövälineisiin, voimakeinojen käytön edellytyksiin ja rajoihin, sekä vaadittavaan voimakeinojen käyttökoulutukseen sovelletaan sen lisäksi, mitä operaatioasiakirjoissa määrätään: (--). Perustelut muutokselle: Ulkoasiainministeriö pitää tärkeänä, että lain 6 b :stä ilmenee se keskeinen seikka, että voimankäyttövälineen käytön edellytykset ja rajoitteet eivät tule pelkästään kansallisesta lainsäädännöstä vaan myös kansainväliseltä tasolta, kuten operaatiosuunnitelmasta ja mahdollisesti henkilön tehtävänkuvasta (operaatioasiakirjat). Pykäliin esitettyjen muutosten tulisi heijastua myös pykälien perusteluista. Yhdenvertaisuusvaikutukset Yhdenvertaisuus- ja sukupuolivaikutusten arviointia kuvaavaan kohtaan (4.3) Rajavartiolaitos esittää pohdittavaksi kirjauksen lisäämistä siitä, että sukupuolijakauma operaatioon lähetettävistä poliisi-, rajavartio-, Tullin ja mahdollisesti Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevista virkamiehistä painottunee enemmän miespuolisten virkamiesten osallistumiselle. Näin ollen oikeuksien ja sitä myöten myös velvollisuuksien täsmentäminen koskee voittopuolisesti miehiä. Riippuvuus muista esityksistä Rajavartiolaitos kiinnittää huomiota esityksen kohtaan 6 (Riippuvuus muista esityksistä), jossa on mainittu eduskunnan käsiteltäväksi tulossa oleva hallituksen esitys rajavartiointia koskevan lainsäädännön sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tässä esityksessä esitetään muutosta rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 :ään, jota ehdotetaan muutettavaksi myös tässä esityksessä. Huomiota tulee kiinnittää siihen, viitataanko nyt lausunnolla olevassa esityksessä

13 voimassaolevaan säännökseen, jolloin ehdotettava muutos tulisi merkitä uudeksi 4 momentiksi, mikäli edellä mainittua hallituksen esitystä rajavartiointia koskevaksi lainsäädännöksi ei ole hyväksytty ennen tämän esityksen eduskuntakäsittelyä. Terminologia Rajavartiolaitos kiinnittää huomiota terminologiaan. Esityksen sivulla 3 ja ehdotetun saannoksen 6 a :ssä sekä sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s.1 7) mainitaan "rajaturvallisuus" yhtenä suoritettavista tehtävistä. Vakiintuneempana sanamuotona on käytetty "rajavalvonta", joka lienee kuvaavampi ja tarkoituksenmukaisempi termi myös tässä yhteydessä. Poliisiosasto huomauttaa, että sivulla kolme viimeisessä kappaleessa puhutaan siviilikriisinhallintaoperaatioiden vastuutahosta. Poliisiosaston näkemyksen mukaan vastuutaho tulisi aukaista ja kirjoittaa mitä tai ketä vastuutaholla tarkoitetaan. Sivulla 12 kohdassa 2.4 Nykytilan arviointi ensimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavaa: Toimintaympäristö saattaa muuttua nopeasti rauhallisesta vaativaksi. Poliisiosasto esittää lausetta muutettavaksi rauhallisesta väkivaltaiseksi tai rauhattomaksi, sillä tilanne voi olla vaativat vaikka se olisi rauhallinen. Poliisiosasto esittää kohtaan 2.4. myös lisättäväksi sen tosiasian, että nykyisin YK ja EU ovat myös kapinallisten tai muiden toimijoiden suorien hyökkäysten kohteita ja eivät enää nauti samanlaista koskemattomuutta kuin ehkä vielä 10 vuotta sitten. Muiden maiden lainsäädäntö Ulkoasiainministeriö on osana Kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät lain-säädännön muutostarpeet -työryhmän työtä tehnyt kyselyn Suomen edustustoille Alankomaiden, Irlannin, Itävallan, Kanadan, Norjan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan lainsäädännöstä koskien mm. voima-keinojen käyttöä siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Vastauksista käy ilmi, että vain puolessa näistä maista siviilikriisinhallintaa on säännelty erikseen lainsäädännöllä, eikä missään maassa ole lainsäädäntöä koskien nimenomaisesti voimankäyttöä siviilikriisinhallinnassa. Ulkoasiainministeriö pitää tärkeänä, että muiden maiden lainsäädännön vertailu -kohtaa esityksessä täydennetään saatujen vastausten mukaisesti. Koko aineisto ja sen yhteenveto on toimitettu myös sisäasiainministeriölle. Rikosseuraamuslaitos kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä ei ole vertailua eri maiden vastaavien säännösten kesken (HE s. 12). Rikosseuraamuslaitoksen saaman tiedon mukaan esimerkiksi Ruotsi ei lähetä vankeinhoidon henkilöstöä sellaisiin tehtäviin, jotka voivat edellyttää voimakeinojen käyttöä tehtävän suorittamiseksi. Mikäli useimmat siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistuvat maat eivät aseista vankeinhoidon henkilöstöään, voi tulla eteen tilanne, jossa vain muutamat maat voivat tarjota virkamiehiä tällaisiin tehtäviin. Tuolloin voi syntyä paineita Suomen lähettää voimakeinojen käyttöön pystyvää rikosseuraamusalan henkilöstöä. Tällaista kehitystä ei ole pidettävä suotavana ja Rikosseuraamuslaitos korostaa hallituksen esityksessä todettua, ettei lain muutoksella ole tarkoitus lisätä asiantuntijoiden voimankäyttövälineitä tai voimakeinojen käyttöä operaatioissa.

14 Sivuun 6 liittyen poliisiosasto esittää seuraavat huomiot: Sivula kuusi kohdassa Suomen lähettämät asiantuntijat toisessa kappaleessa mainitaan seuraavaa: Suurin osa suomalaisista toimi EULEX Kosovossa ei -toimeenpanevissa tehtävissä, jolloin voimakeinojen oikeutettu käyttö rajoittuu hätävarjelutilanteisiin. Mikäli tässä yhteydessä puhutaan poliisiasiantuntijoista, koska siviilihenkilöillä ei liene voimankäyttövälineitä eikä -oikeutta, niin tieto hallituksen esityksessä on väärä. Poliisiosaston tietojen mukaan suurin osa suomalaisista poliiseista toimii nimenomaisesti toimeenpanevissa tehtävissä. Mikäli kappaleessa tarkoitetaan suomalaisia yleisellä tasolla, ei lauseessa ole järkevää puhua voimakeinojen käytöstä lainkaan. Edelleen hallituksen esityksen sivulla 6 kuudennessa kappaleessa puhutaan G36C- mallisesta tukiaseesta. Poliisiosasto esittää, että sekä MP5 että G36C aseiden eteen laitettaisiin valmistajan nimi eli H&K MP5 ja H&K G36C. Siirtymäsäännökset Ulkoasianministeriö pitää myös tärkeänä, että esityksen valmistelussa kiinnitettäisiin huomiota myös sellaisten asiantuntijoiden asemaan, jotka ovat lakimuutoksen tullessa voimaan operaatiossa, jossa he kantavat asetta. Näiden asiantuntijoiden osalta on huolehdittava siitä, ettei kansallinen sääntely vaikuta heidän aseenkanto-oikeuteensa ja mahdolliseen voimankäyttöoikeuteensa operaatiossa muutoin kuin tarjoamalla niille lain voimaantultua asianmukaisen oikeudellisen perustan. Ulkoasiainministeriö esittää tämän vuoksi harkittavaksi, tulisiko lakiin sisällyttää tältä osin erityinen siirtymäsäännös. Muita huomioita Jakson 2.3 lopussa viitataan EU-tason keskusteluun siviilikriisinhallintaoperaatioiden voimankäyttösäännöistä. Ulkoasiainministeriö katsoo, että myös EU:n tasolla tehtävällä työllä on liittymäkohtia tähän esitykseen ja esittää, että työn sisältöä ja tavoitetta olisi hyvä selostaa hallituksen esityksessä. Ulkoasianministeriö kiinnittää sisäasiainministeriön huomiota siihen, ettei esityksessä ole käsitelty aseen kuljettamista operaatioon ja pois sieltä sekä aseen säilyttämistä operaation aikana. Näitä kysymyksiä ja niihin liittyvää sääntelyä olisi hyvä avata esityksen perusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa ehdotettuun lakimuutokseen viitaten, että siviilikriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden oikeusturvan varmentamiseksi on tärkeää huomioida nyt käsiteltävän lain perusteluosassa niiden henkilöiden mahdollinen tarve pitkäaikaiseen hoitoon, sellaisissakin seurauksissa, jotka eivät ole tulkittu kuuluvan tapaturma- tai ammattitautilain säädännön piiriin. Tällainen voi olla esimerkiksi posttraumaattinen stressihäiriö. Rajavartiolaitos kiinnittää lausunnossaan huomiota EU-lainsäädäntöä kuvaavaan kohtaan (2.3), jossa on tuotu yhtenä esimerkkinä esille Frontexin koordinoimat nopeat rajainterventioryhmät ja RABITmekanismi. Myös osa Frontexin koordinoimista jäsenmaiden yhteisistä rajavalvontaoperaatioista on siviilikriisinhallintaa, tai siviilikriisin hallinnan omaista toimintaa. Frontexin koordinoimiin operaatioihin osallistutaan Frontex-asetuksen ((EY) 2OO7/2004 ja nopeista rajainterventioryhmistä annetun asetuksen (RABIT-asetus) ((EY) 863/2007) nojalla.

15 Frontexin koordinoimiin operaatioihin osallistuvien rajavartijoiden (vierailevien virkamiesten) voimankäyttöoikeuksista säädellään EU-tasolla ((EY) 2007/2004) ja (EY) 863/2007)). Jos operaatio tai sen osa toteutetaan kolmannen maan alueella, voimankäytöstä ja muista toimivaltuuksista tulee sopia kyseisen kolmannen maan kanssa. Suomi on osallistunut Frontexin koordinoimiin jäsenmaiden yhteisiin operaatioihin vuodesta 2005 lahtien. Operaatioihin osallistuvilla rajavartiomiehillä on kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion suostumuksella sekä vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden läsnä ollessa ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltaansa käyttäessään oikeus voimankaytt66n, mukaan lukien virka-aseiden, ammuksien ja varusteiden käyttöön. Frontexin koordinoimissa operaatioissa virkaaseita, ammuksia ja varusteita voidaan käyttää oikeutettuun itsepuolustukseen sekä ryhmien jäsenten tai muiden henkilöiden oikeutettuun puolustamiseen vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ulkoasiainministeriö esittää, että esityksessä käsitellyt Frontexin koordinoimat nopeat rajainterventioryhmät poistettaisiin esityksen jaksosta 2.3, koska joukot toimivat EU:n alueen sisäpuolella, eikä kyseessä ole siviilikriisinhallinta. Mikäli sisäasiainministeriö kuitenkin katsoo tarpeellisiksi säilyttää osuuden tekstissä, tulisi tekstissä selkeästi todeta, että kyseessä ei ole siviilikriisinhallinta ja että asiaa käsitellään tässä yhteydessä vain vertailun vuoksi EU:n sisäisinä operaatioina.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 105/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Poliisiasetus 8.9.1995/1112

Poliisiasetus 8.9.1995/1112 Poliisiasetus 8.9.1995/1112 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/95) 6, 33 ja 54 :n sekä poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta

Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta PÄÄTÖS 04.06.2013 Dnro OKV/19/50/2010 Poliisihallitus Poliisiylijohtaja PL 302 00101 Helsinki 1/6 ASIA Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta ASIAN VIREILLETULO Suomen Tallinnan suurlähetystöön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen

Lisätiedot

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 19.12.2013 Katriina Laitinen

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 19.12.2013 Katriina Laitinen SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos 19.12.2013 Katriina Laitinen VALTIONEUVOSTON ASETUS POLIISISTA Yleistä Poliisiasetuksessa (1112/1995) säädetään muun muassa päällystöön, alipäällystöön

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot