Otsikko Sivu. 23 ( ) 234 Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus AIKA kello 15:00-17:42 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 226 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastus Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumota 11 kaupunginvaltuuston tekemä päätös, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta 230 Lausunnon antaminen Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja 15 ympäristökeskukselle Teuvo ja Marita Hännisen esityksestä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämiseksi Kuhnamon jääpeitteisellä alueella Kierälahden edustalla 231 Puun myynti v. 2015/ Lausunto Laukaan kunnan rakennemallista Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen 23 ( ) 234 Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen 24 (siirtolapuutarhatontti nro 23) 235 Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen 25 (siirtolapuutarhatontti nro 1) 236 Lausunto Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvioesityksestä 26 vuodelle Äänekosken kaupungin ruokapalveluiden elintarvikehankintojen 29 hankintasopimusten jatkaminen 238 Greenwatt Honkakangas Oy Ab:n suunnittelutarveratkaisuhakemus Äänekosken kaupungin suhtautuminen alaikäisten pakolaislasten 36 vastaanottamiseen Keski-Suomen Opiston tiloihin Suolahteen 240 Kuntalaisaloite: Ei turvapaikanhakijoiden majoitusta Keski-Suomen 39 Opistolle, Äänekoski 241 Äänekosken Sos.dem valtuustoryhmän valtuustoaloite: Äänekosken 42 kaupungille on perustettava poikkisektorinen työryhmä koordinoimaan tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia vähän liikkuvien ikäihmisten hyväksi 242 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien valtuustoaloite: 47 Äänekosken kaupungille on laadittava turvallisuussuunnitelma 243 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat 55

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-17:42 puheenjohtaja Halttunen Jari 15:00-17:42 jäsen Kainu Keijo 15:00-17:42 jäsen Lindell Leila 15:00-17:42 2. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 15:00-17:20 1. varapuheenjohtaja poissa Martins Sirpa 15:00-17:42 jäsen Närhi Merja 15:00-17:42 jäsen Piilonen Pentti 15:00-17:42 jäsen Tuominen Marke 15:00-17:42 jäsen MUU Tiusanen Matti 15:00-17:42 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-17:42 valtuuston 1. varapuh.joht. Leppänen Pekka 15:00-17:42 valtuuston 2. varapuh.joht. Tani Jaana 15:00-17:42 valtuuston 3. varapuh.joht. poissa 239, 244 Tuononen Matti 15:00-17:42 vs. kaupunginjohtaja Kurkela Jouni I 15:00-17:42 va. hallintojohtaja Kinnunen Olli 15:00-15:35 kaavoituspäällikkö poissa ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Keijo Kainu Marke Tuominen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 226 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH 227 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 18. päivänä syyskuuta 2015 klo 15 mennessä ja tarkastetun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 21. päivänä syyskuuta 2015 klo 9-12 Ää ne kosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Keijo Kainu ja Marke Tuominen. Päätös: Hyväksyttiin.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta 345/ /2015 KH Ääneseudun Kehitys Oy ja Äänekosken kaupunki ovat laadituttaneet Ää ne kos ken ydinkeskustan kehittämisvision, jonka tarkoituksena on täs men tää kaupunginvaltuuston hyväksymän yleis suun nitel man "Äänekosken keskustan kehittäminen " maankäyt töä ja toimia tavoitteellisena lähtökohtana alueen asemakaavan muut ta mi ses sa. Suunnittelualue käsittää Viiskulman-Kauppakadun-Torikadun- Työskin tien-ää ne kos ken tien rajaaman alueen, mutta suunnitelmassa on eh do tuk sia myös suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolisille alueille. Suun nit te lu työs tä on vastannut Ramboll ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kji sik. Työn ohjausryhmässä on mukana kehitysyhtiön ja kau pungin edustajien lisäksi alueella toimivia yrittäjiä. Suunnittelun tavoitteena on yhteisen kehittämisvision luomisen ja alu eel la toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisen lisäksi kehittää alu een maankäyttöä kaupallisia palveluja ja keskusta-asumista parem min tukevaksi. Suunnitelmassa selvitetään myös keskustaan mah dol li ses ti sijoittuvan uuden kaupallisen ankkurihankkeen to teutta mis edel ly tys ten luominen. Tavoitteena on arkkitehtoonisesti ja mai se mal li ses ti korkeatasoinen ja kiinnostava kävelypainotteinen kau pun ki kes kus ta, joka on saavutettavissa kaikilla lii ken ne muo doilla. Ohjausryhmä on valinnut alueelle laadituista luonnoksista jat ko ke hitys tä varten kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan mm. torin ja matkakeskuksen sijoituksen sekä asuin- ja liikerakentamisen toteut ta mis ta van osalta: Arkadikäytävät (VE1) ja Etelätori (VE2). "Arkadikäytävät"-vaihtoehdossa Äänekosken uusi tori sijoittuu lä helle Citymarketia. Tori liittyy kaupungintalon edustan Keskusaukioon uu den kävelykadun avulla. Katu voi olla katettu ja sen varrelta löytyy lii ke ti lo ja. Keskeiset kulkureitit keskustassa on tehty säältä suo ja tuiksi arkadikäytävien avulla, jotka liittävät keskustaan myös Ää ne kosken tien varteen suunnitellun matkakeskuksen. Citymarketin ja Tokmannin väliin sijoittuu kookas liike-, toimisto- ja asuin ra ken nus ten kortteli (krs-luku liiketilat I-II, muut osat IV-VIII), uut ta rakentamista on myös nykyisen seurakuntatalon paikalla (krs-lu ku IV-VII) sekä valtion virastotalon tontilla (II-V krs). Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on k-m2.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus "Etelätori"-vaihtoehdossa uusi tori sijoittuu Kauppakadun varrelle tavoit tee na vahvistaa Kauppakadun ja Keskusaukion ve to voi mai suutta. Matkakeskus sijoittuu torin etelälaidalle linja-autoliikenteen ta pahtues sa lenkkinä Työskintieltä Kauppakadulle ja Viiskulmaan. Torin ja Viis kul man välisellä alueella on liike-, toimisto- ja asuinrakentamista (krs-lu ku IV-VIII) ja myös torin muille sivuille on suunniteltu liike- ja asuin ra ken ta mis ta (krs-luku II-V). Torista pyritään luomaan Ää nekos ken kaupallinen solmukohta ja sisääntuloportti. Asuntorakentamista esitetään pienehköinä tornitaloina (krs-luku IV) seu ra kun ta ta lon ja valtion virastotalon väliselle alueelle. Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on k-m2. Molemmissa vaihtoehdoissa esitetään pysäköintilaitoksen ra ken tamis ta Mercurian-Citymarketin pysäköintialueelle sekä nykyisen torin ta ka osaan (Kauppakadun ja Sammonkadun kulmaus). Lisäksi Hallintokatu esitetään liitettäväksi osaksi Keskusaukiota, jolloin Kauppakadun ja kaupungintalon-kirjaston välinen kulkuyhteys jär jes tyi si aukion eteläosasta kaksisuuntaiseksi muutettavan Wessman nin ka dun kautta. Koskikeskus liittyisi nykyistä kiinteämmin Keskus au ki oon, jolle olisi mahdollista sijoittaa mm. terasseja, skeit ti aluei ta, konserttilava ym. toimintoja. Yhtenä suunnittelun lähtökohtana on pidetty vuonna 2012 hy väk sytyn yleissuunnitelman mukaisesti Rantapuiston nykyistä tiiviimpää liit tä mis tä ydinkeskustaan. Kauppakatua kavennettaisiin Kes kus aukion kohdalla ja alueesta voitaisiin mahdollisesti muodostaa yh teinen tila ("Shared Space") ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen se kä mahdollisten muiden toimintojen tarpeet huomioon ottaen. Vaihtoehdot on esitelty Äänekosken kaupungintalolla työpa ja tyyp pi ses sä tapahtumassa, johon osallistui noin 30 asukasta. Ta pah tu maan osallistuneiden kommentit ohjaavat osaltaan jat kosuun nit te lua. Tarkoituksenmukaista on saattaa ke hit tä mis vaih to ehdot yleisesti nähtäville ja lausuntokierrokselle mielipiteiden esit tämis tä varten ennen jatkosuunnittelua. Lausunnonantajilta pyydetään kannanottoa jatkosuunnittelun pohjak si valittavasta vaihtoehdosta ja ydinkeskustan suunnittelussa erityi ses ti korostettavista näkökohdista. Nähtävilläolon jälkeen oh jausryh män johdolla laaditaan yksi kehittämisvisio, joka tuodaan ta voi teai ka tau lun mukaan hyväksymismenettelyyn vuoden 2015 loppuun men nes sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh )

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan Äänekosken ydin keskus tan vaihtoehtoiset kehittämisvisiot asetetaan nähtäville. Pyy detään lausunnot kasvun ja oppimisen lautakunnalta, pe rus tur va lau takun nal ta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta sekä Ääne kos ken yrittäjät ry:ltä. Päätös: Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle. KH Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan Äänekosken ydin keskus tan vaihtoehtoiset kehittämisvisiot asetetaan nähtäville. Pyy detään lausunnot kasvun ja oppimisen lautakunnalta, pe rus tur va lau takun nal ta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta sekä Ääne kos ken yrittäjät ry:ltä. Päätös: Hyväksyttiin. KH Suunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtävillä Ennen nähtävilläoloa järjestettiin kaupungintalolla maankäyttövisioiden esit te ly ti lai suus, johon osallistui suunnittelijoiden lisäksi kol mi senkym men tä henkilöä. Varsinaisena suunnitelmien nähtävilläoloaikana ei kaupungille kuitenkaan toimitettu yh tään asukkaiden mielipidettä. Pyy de tyt kahdeksan lausuntoa on saatu ja ne toi mi te taan esi tys listan liitteenä. Lausunnonantajista neljä piti vaihtoehtoa "Etelätori" suositeltavana jat ko suun nit te lua varten, kahdessa lausunnossa ei otettu asiaan kan taa. Kasvun ja oppimisen lautakunta näkee tärkeänä, että valitun kaa vavaih to eh don toteuttamisessa kiinnitetään huomiota elementteihin, jot ka lisäävät nuorten viihtyvyyttä. Lautakunta ei ota kantaa jat kosuun nit te lun pohjaksi valittavaan vaihtoehtoon.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta toteaa mm., että ikäihmisten määrä kasvaa mer kit tä väs ti Äänekosken taajamassa. Tä män vuoksi tulee kiinnittää huo mio ta palvelujen sijoittumiseen niin, että ne tukevat ikäihmisten ko to na asumista mahdollisimman pit kään. Tulee huomioida kau punki kes kus tan painopisteen mah dol li nen siirtyminen ja siinä yh tey dessä se, miten palvelut jatkossa si joit tu vat suhteessa ikäihmisille so veltu vien hissillisten kerrostalojen si jain tiin. Lautakunnan tärkeiksi kokemat asiat on lautakunnan mielestä mahdol lis ta huo mioi da molemmissa esitetyissä vaihtoehdoissa. Pe rustur va lau ta kun ta toivoo, että vaihtoehtoja esiteltäisiin vielä tarkemmin val tuus ton iltakoulussa. Teknisen lautakunnan mielestä aluetta voidaan alkaa rakentamaan jär ke vis sä kokonaisuuksissa tarvittaessa nopeastikin. Toinen vaih toeh dois ta antaa paremman mah dol li suu den tehdä aluetta eri suu ruisis sa kokonaisuuksissa, kus tan nuk sil taan suurempina hankkeina tai tar vit taes sa vähäisempinä sekä pie nem pi nä ja suhteellisen no peasti kin toteutettavina hankkeina. Lau ta kun ta esittää, että Äänekosken kau pun gin keskustaa kehitetään vaih to eh to "Etelätori" pohjalta. Ympäristölautakunta toteaa mm., että luonnontaloudellisen kes tävyy den ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskustaajamien suun nit te lus sa on olennaista järjestää asuminen ja palvelut lyhyiden etäi syyk sien päähän toisistaan ja mahdollistaa liikkuminen ydin keskus tan ulkopuolelta palveluiden äärelle julkisilla kulkuneuvoilla. Vaihto eh to "Etelätori", jossa matkakeskus sijaitsee aivan ytimessä torin lai dal la tukee vaihtoehtoa "Arkadikäytävät" paremmin tätä ta voi tet ta. To rin sijainti lähellä Keskusaukiota ja Kaup pa ka dun kivijalkaliikkeitä tun tuu luontevammalta kuin vaihtoehdossa, jos sa tori sijoittuu lähem mäk si market-aluetta. Vapaa-aikalautakunnan lausuntoehdotuksessa esitetään, että suun nit te lun toteuttamisen lähtökohtana tulee olla keskustan an tamat mahdollisuudet eri-ikäisten ihmisten aktiivisiin toimintoihin ja eri tyyp pi seen yritystoimintaan. Keskustassa tulee olla mahdollisuus erilai siin aktiivisiin toimintoihin ottaen huomioon kaikenikäiset (mm. par kour, skeitti, kiinteä esiintymislava, petankki). Parempana torin sijoi tus paik ka na lautakunta pitää "ehkä" vaihtoehtoa "Arkadikäytävä". Suun nit te lun edetessä tulee huomioida Äänekosken Taidemuseon pal ve lut ja tuoda nykyistä paremmin esille keskustassa olevat veistok set (Paperipuu ui, Kauppiasmuistomerkki ja Kalle Piilosen patsas). Äänekosken nuorisovaltuusto näkee keskustan ke hit tä mis suun ni telmat erinomaisena asiana paikkakunnan kehittämiseksi entistä vah-

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: vem mak si osaksi pohjoisen Keski-Suomen keskuspaikkana. Ää nekos ken keskustan nykyinen rakennuskanta ei vastaa te hok kuu deltaan käyttäjien tarpeita ja on toisaalta laajalle levittäytynyt. Mo lemmat suunnitelmat kehittäisivät kes kus taa aiempaa kompaktimpaan suun taan. Kokonaisuutena nuorisovaltuusto näkee, että Ar ka di käytä vät olisi vaihtoehdoista toimivampi: vaihtoehdosta löytyy so pi vassa suhteessa kaupallisia palveluita, toriympäristöä ja vir kis täy ty miseen soveltuvia alueita. Vanhusneuvosto esittää, että keskustaa kehitetään vaihtoehdon "Ete lä to ri" pohjalta siten, että tori säilyy nykyisellä paikalla ja sen viih tyi syy teen panostetaan. Vanhusneuvosto pitää tärkeänä, että suun nit te lus sa huomioidaan liikkumisympäristön esteettömyys ja riittä vä valaistus. Lisäksi vanhusneuvosto esittää yleisö-wc:n ra ken tamis ta keskustaan esimerkiksi torille. Yrittäjät pitävät hyvänä, että kaupunki aktiivisesti visioi tulevaisuuden ydin kes kus taa. "Etelätoria" pidetään parempana vaihtoehtona. Torin tu li si olla vähintään samankokoinen kuin nykyään ja uuden torin ympä ril tä voisi jatkosuunnittelussa poistaa maisemaa peittäviä ja tarpeet to mia rakennuksia. Jatkosuunnittelussa tulisi jättää riittävästi asioi ta avoimeksi periaatteella "enemmän mahdollistava kuin ra jaava". Yrittäjät kannustavat kaupunkia viemään hanketta aktiivisesti eteen päin: vision olemassaolo vaikuttaa kiinteistöjen omistajien kehit tä mis suun ni tel miin ja ikävää on jos hanke jää vain visioksi. Lausunnoissa esille tuotujen näkökohtien sekä suunnitelman vai heittai sen toteuttamisen korostamisen johdosta ohjausryhmä esittää, että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan VE2 "Etelätori". Keskustan maan käy tön kehittämistä tulisi käsitellä osana kaupunginvaltuuston il ta kou lua, jossa käsiteltäisiin myös kaupungin strategista suun nit telua ja Äänekoski 2030 osayleiskaavatyötä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto "Etelätori". Päätös: Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle. Evästykseksi asiaa seuraavaan kokoukseen tuotaessa annettiin se, että liitteeksi laitetaan vapaa-aikalautakunnan hyväksytystä

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus pöytäkirjasta otettava lausunto ydinkeskustan kehittämisestä, ei ehdotuksesta ja liitetään pykälän tekstiin ja liitteisiin myös nyt läpikäyty vammaisneuvoston kokouspäivänä saatu asiaa koskeva lausunto. KH 228 Vaihtoehdoista saadut lausunnot on liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Vammaisneuvoston mielestä keskustaa tulee kehittää turvalliseksi ja toi mi vak si liikkumisympäristöksi, jossa otetaan huomioon myös erityis ryh mien tarpeet. Vammaisneuvosto mukailee vanhusneuvoston nä ke mys tä siinä, että suunnittelussa otettaisiin huomioon myös nykyi sen torin kehittäminen ja ylläpito. Nykyisen torin sijaintia pidetään hy vä nä. Ydinkeskustan kehittämisvisioksi valittava vaihtoehto on oi keus vaiku tuk se ton ja sen tarkoitus on ohjata asemakaavahankkeiden laa timis ta vastaavalla tavalla kuin oikeusvaikutukseton ke hit tä mis suun nitel ma on ohjannut esimerkiksi Länsiportin alueen asemakaavoitusta. Ydin kes kus tan kehittämisvisio määrittelee maankäytön kannalta kes keis ten toimintojen sijainnin ja toteuttamisperiaatteen (tori, matka kes kus, asuminen/liiketilat, liikkuminen, pysäköinti), mutta yk si tyiskoh dat esimerkiksi rakennusten kerrosluvun ja/tai kerrosalan osalta täs mentyvät asemakaavoituksen yhteydessä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydin kes kustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto "Etelätori". Vs. kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta, kh

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kumota kaupunginvaltuuston tekemä päätös, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta 677/ /2013 KH Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Äänekosken kaupunginvaltuuston , 18 tekemään päätökseen tehdyistä valituksista. (Päätösnumero15/0106/2) Dnro 00771/14/5212 ja Dnro 00797/14/5212. Kaupunginvaltuusto poisti päätöksellään Kirppulan alueen ( 44) tehdyn päätöksen mukaisesta Suolahden Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta. Kaupunginvaltuuston perusteluna oli se, että alueen jätevesien käsittely voidaan hoitaa kiinteistönomistajien toimesta kiinteistökohtaisesti kohtuullisin kustannuksin ilman vesiosuuskunnan toimita-alueeseen kuulumista ja ilman ympäristön pilaantumisen vaaraa. Päätöksestä valittivat Keski-Suomen ELY -keskus ja Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunta. Valittajien mukaan päätös tuli kumota mm. siksi, että päätös oli vesihuoltolain vastainen. Hallinto-oikeus päätti kumota kaupunginvaltuuston päätöksen. Samalla hallinto-oikeus päätti, että se ei tutki, toimivaltaansa kuulumattomana, Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunnan vahingonkorvausvaatimusta ja hylkää vesiosuuskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Perustelut kumoamispäätökseen tulevat vesihuoltolain 6-10 perusteella. Äänekosken kaupunginvaltuuston päätöstä poistaa Kirppulan alue Suolahden - Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta ei tule kumota vesihuoltolain 6-10 :n perusteella, kuten hallinto-oikeus on päätöstään perustellut. Äänekosken kaupunginhallitus toteaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavaa: 1. Hallinto-oikeus toteaa, että alueen liittäminen vesihuoltolaitokseen on tarpeen asutuksen tai siihen rinnastettavan elinkeino ja vapaa-ajantoiminnan määrän vuoksi. Nykyisen vesihuoltolain 6 :n mukaan kunnan velvollisuus vesihuollon järjestämiseen aktualisoituu, jos suurehkon asukasjoukon tarve niin vaatii. Alueen 13 kiinteistöä ei muodosta tällaista suurehkoa asukasjoukkoa. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon ensisijainen järjestämisvelvollisuus on aina kiinteistön

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: omistajalla tai haltijalla. ELY-keskuksen valituksen mukaan vesihuoltolain 7 :n säännöksen tarkoituksena on edistää sitä, että vesihuoltoverkosto ulotetaan kunnassa kaikille alueille, joilla sitä pidetään tarpeellisena. Säännös koskee toiminta-alueita kunnan näkökulmasta eikä yksittäisen laitoksen tai toiminta-alueen näkökulmasta, yksittäisten kiinteistöjen näkökulmasta puhumattakaan. Kirppulan alueella on toiminnassa Äänekosken Energia Oy:n vesijohtoverkosto. Hallituksen esityksen mukaan toiminta-alueeseen pitäisi sisällyttää kaikki sellaiset alueet, joilla vesihuolto on parhaiten järjestettävissä liittämällä kiinteistöt vesihuoltolaitoksen verkostoon. Tällä alueella jätevesihuolto on parhaiten järjestettävissä nimenomaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Vesihuoltolain 7 :n tarkoituksena on nimenomaan edistää vesihuoltoa kiinteistöjen näkökulmasta. 2. Hallinto-oikeus toteaa johtopäätöksessään, että Kirppulan aluetta voidaan pitää taajamatyyppisenä alueena. Käsite taajama nykyisessä vesihuoltolaissa viittaa yhdyskuntajätevesidirektiivin taajama käsitteeseen (mikä löytyy myös valtioneuvoston päätöksestä 365/1994). Direktiivin 2 artiklan 4 kohdan mukaan "taajamalla" tarkoitetaan aluetta, jossa on niin tiheä asutus ja/tai niin runsaasti yritystoimintaa, että jätevedet on viemäröitävä ja johdettava jätevedenpuhdistamoon tai purkupaikkaan. Alueella sijaitsevat 13 kiinteistöä eivät muodosta tällaista taajamaa. Kaupunginvaltuusto on tehnyt oikean päätöksen poistaessaan Kirppulan alueen vesiosuuskunnan toiminta-alueesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymis- ja muuttamispäätös kuuluu kunnan päätäntävaltaan. Kunta on tehnyt päätöksensä vesihuoltolain 8 :n mukaisessa järjestyksessä ja on ollut toimivaltainen kyseisen päätöksen tekemään. 1. Kaupunginhallitus päättää valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä (Päätösnumero15/0106/2, ) korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2. Kaupunginhallitus pyytää korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen (15/0106/2, ), ja palauttamaan samalla Äänekosken kaupunginvaltuuston ( , 18) tekemän päätöksen, jossa Kirppulan alue poistettiin Suolahden Sumiaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueesta, voimaan. Perustelut Hämeenlinnan

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiseksi on esitetty tämän pykälän esittelytekstissä. Käsittely: Päätös: Asiasta käydyn keskustelun yhteydessä Jani Salo esitti, että kaupunki ei valita Hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jani Salon tekemä päätösehdotus jäi ilman kannatusta. Hyväksyttiin vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisena. Jani Salo jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. KH 229 Korkein hallinto-oikeus varasi Äänekosken kaupungille tilaisuuden vastaselityksen antamiseen Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan vastineisiin. Vastineet koskivat kaupungin ja Timo Raitasen ym. tekemiä valituksia Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla oikeus kumosi Äänekosken kaupunginvaltuuston , 18 tekemän päätöksen. Kumotulla päätöksellään kaupunginvaltuusto poisti Kirppulan alueen Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toimialueesta. Alustavasti vastaselitys pyydettiin antamaan mennessä. Vastaselitykselle pyydettiin ja saatiin lisäaikaa saakka. Liitteenä olevassa vastaselityksessä on aikaisemmin esitettyjen asioiden lisäksi keskitytty toisaalta Kirppulan alueen väitettyyn taajamaisuuteen ja siihen, että Suolahden kaupunki määräsi alueen aikoinaan suunnittelutarvealueeksi, jonka perusteella aluetta on pidetty taajama-alueen luontoisena ja siten myös alueen tulisi olla vesiosuuskunnan toimialueena. Vastineessa osoitetaan, että laatiessaan Suolahti 2020 osayleiskaavan (hyväksytty ) Äänekosken kaupunki on esittänyt alueen uudet käyttötarkoitukset ja myös tulevat suunnittelun suuntaviivat ja käytännössä samalla kumonnut vanhan päätöksen suunnittelutarvealueeksi määräämisestä. Osayleiskaavaa ei ulotettu Äänekoskentien koillispuoliselle alueelle lainkaan. Tämä siitä syystä, että kaupungilla ei ole alueelle minkäänlaisia kaavallisia tai muita suunnitelmia. Alue säilyy maa- ja metsätalousvaltaisena haja-asutusalueena. Toisaalta vastaselityksessä on keskitytty siihen seikkaan, että alueella ei ole todellista tarvetta vesiosuuskunnalle, koska osayleiskaava-alueen kiinteistöt kuuluvat jo Äänekosken Energia

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Oy:n asiakkaina yhtiön omistaman vesijohdon piiriin. Mikäli Kirppulan osayleiskaava-alueen rakentamattomat tontit joskus rakennetaan ja asutetaan voidaan myös ne liittää jo olemassa olevaan verkkoon ja samalla Äänekosken Energia Oy:n asiakkaiksi. Kun osayleiskaava-alueen ulkopuolelle, Äänekoskentien koillispuolelle, mahdollisesti rakennettavien kiinteistöjen on mahdollista saada vesihuoltolain 11 :n mukainen vapautus liittymisestä vesiosuuskunnan verkostoon on toiminta-alueen supistamista koskeva kaupunginvaltuuston tekemä päätös sekä vesihuoltolain 7 :n että 8 :n mukainen. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu va.hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Äänekosken kaupunginhallitus antaa vastaselityksenään Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tämän pykälän liitteenä olevan selityksen liitteineen ja pyytää, että Korkein hallinto-oikeus kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen (päätösnumero 15/0106/2). Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 Vastaselitys ja karttaliitteet, kh

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle Teuvo ja Marita Hännisen esityksestä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämiseksi Kuhnamon jääpeitteisellä alueella Kierälahden edustalla 514/ /2015 YMPL ELY-keskus pyytää Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnalta lausuntoa Teuvo ja Marita Hännisen maastoliikennelain (1710/1995) mukaisesta esityksestä moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämiseksi Kuhnamon jääpeitteisellä alueella Kuhnamossa Kierälahden edustalla. Lausuntoa pyydetään mennessä. Lausunnossa pyydetään ympäristölautakunnalta erityisesti tietoa yleisöilmoituksista ja mahdollista havainnoista, jotka koskevat häiritsevää ajamista alueella. Keski-Suomen ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa erikseen kaupunginhallitukselta sekä hakemuksesta että hakemuksesta mahdollisesti annetuista muistutuksista. Muistutukset esityksen johdosta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitettuina toimitettava kunnanhallitukselle 14 päivän kuluessa kuulutusajan päättymisestä. Kuulutusaika päättyy Vireillepanijat esittävät, että moottoriajoneuvoilla ajaminen Kielletään Kuhnamo-järven alueella Kierälahden edustalla vuosittain välisenä aikana ja kielto määrätään toistaiseksi voimassa olevana. Esityksen mukaan kaupungin tulisi voida kiellon estämättä tehdä moottorikelkalla hiihtolatuja rantoja myöten. Vireillepanijat perustelevat esitystä sillä, että alueella on häiritsevää ajoa lähes joka päivä iltamyöhään asti, mikä estää asukkaiden liikkumisen alueella. Ajaminen tapahtuu 15 metrin päässä rannasta ja keväällä ja syksyllä ajetaan rantaviivassa kiinni. Kaupunki tai kalastuskunta ei ole antanut lupaa radalle. --- Esitys on rajattu koskemaan jääaluetta Kierälahdessa rantatonttien kohdalla Kotakennäänsalmen ja Kierälahden perukan välisellä alueella, noin kilometrin matkalla. Kieltoalue-esitys on rajattu ulottumaan rannasta arviolta metrin päähän vesistöön. Vaasantien ja Kierälahdentien rannassa alueella on esityksen tekijän mukaan 18 taloa. Karttatarkastelun perusteella rajatulla alueella on taloja yli 20. Jäällä ajo on maastoliikennettä, jota säännellään maastoliikennelailla ja -asetuksella. Jääpeitteinen vesialue määritellään laissa maastoksi niiltä osin, kun se ei ole tieliikenteelle

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus tarkoitettu jäätie. Moottoriajoneuvolla (esim. moottorikelkka, mopo, moottoripyörä, auto, mönkijä) ajaminen jääpeitteisellä vesialueella on lähtökohtaisesti sallittua, mutta toimintaa ohjaavat erilaiset säännöt ja suositukset. Moottoriajoneuvolla jäällä ajettaessa on maastoliikennelain mukaan noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta tarpeettoman haitan välttämiseksi mm. luonnolle, ympäristölle, asutukselle, kalastukselle ja yleiselle virkistyskäytölle. Jäällä ajo perustuu yleiseen kulkuoikeuteen ja tarkoituksena on on, että kohteesta toiseen pääsee liikkumaan jäätä pitkin moottorivoimin. Toistuvaan moottoriajoneuvoilla tapahtuvaan harjoitus- tai kilpa-ajoon auratulla jääradalla sen sijaan tulee hakea lupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Luvanvaraisuus ei riipu ajajien iästä tai ajoneuvojen määrästä, vaan siitä, että ajo on toistuvaa ja samassa paikassa tapahtuvaa. Hallinto-oikeus on edellyttänyt luvan haettavaksi mm. tapauksessa, jossa yksityiset rannanomistajat ovat auranneet kotirannan jäälle ajoradan omia perheenjäseniään varten. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedot asiassa Teuvo Hänninen on ollut useana talvena yhteydessä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiseen moottoriajoneuvojen käytöstä talonsa edustalla aiheutuvan häiriön johdosta. Muilta ranta-asukkailta ei ole tullut asiassa yhteydenottoja. Ajajat ovat olleet kerrotun mukaan pääasiassa alaikäisiä poikia ja ajo on tapahtunut ns. crossipyörillä. Ajoa varten on aurattu rata rantaan talorivin edustalle. Ympäristötarkastajat ovat käyneet toistuvasti paikalla, mutta tuolloin (arkisin, päivällä) ajo ei ole ollut käynnissä. Kohteessa on kuitenkin ollut nähtävissä aurattu rata ja runsaasti "piikkipyörän" jälkiä. Poliisi on tiettävästi käynyt joskus paikalla radan ollessa käytössä. Käyttö ajoittunee erityisesti iltoihin ja viikonloppuihin. Kyseessä olevassa tapauksessa ajoa harrastava joukko lienee osin alan yhdistykseen kuuluvia, osin ranta-asukkaita. Vahvistettua tietoa radan ylläpitäjästä ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole käytössä, joten se ei ole voinut kehottaa laittamaan vireille hakemusta jääradasta. Maastoliikennettä jäällä koskevista säädöksistä on tiedotettu talvella 2015 kaupungin kotisivuilla ja paikallislehdessä (Sisä-Suomen Lehti ) on ollut asiaa koskeva laaja artikkeli. Tämän perusteella moottorilajien harrastajat ovat todennäköisesti saaneet tiedon lupatarpeesta. Jääradalle pitää saada lupa myös vesialueen omistajalta eli yleisimmin osakaskunnalta. Luvattoman ajon jääradalla voi keskeyttää poliisi. Ympäristönsuojeluviranomainen on talvella 2013 tiedustellut

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristöpäällikön ehdotus: Äänekosken osakaskunnalta, onko se antanut luvan jääradalle. Lupaa ei ole, mutta ajamista ei myöskään ole lähdetty kieltämään, vaan odotettu, että kaupunki on asiassa aktiivinen. Hakemuksen ELY-keskukselle alueellisen ajokiellon tai rajoituksen asettamisesta voivat tehdä yksityiset henkilöt, yhteisöt ja vesialueen omistajat, joille jäällä ajosta aiheutuu haittaa. Kaupungilla ei ole ollut tarvetta hakea ajokieltoa tai rajoitusta ELY-keskukselta, koska vain yhden kiinteistön omistajat ovat ilmoittaneet kokevansa haittaa. Kunta (kaupunginhallitus) harkinnee yleensä rajoitusten hakemista lähinnä yleisen edun, ei yhden yksityisen kiinteistön edun nimissä. Ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa ei ole, kuinka paljon Kierälahden ranta-asukkaat käyttävät moottorikelkkaa talvikalastuksen yhteydessä. Moottoriajoneuvojen käyttökielto jääpeitteisellä alueella estäisi rannasta jäälle ajamisen rajoitusalueella. Esityksen mukaan kaupungin tulisi voida kiellon estämättä tehdä moottorikelkalla hiihtolatuja rantoja myöten. Ympäristönsuojeluviranomaisen käsityksen mukaan kaupunki (vapaa-aikatoimi) ei ole aurannut latuja kieltoesityksen tarkoittamalle alueelle. (Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Oheisaineistona esityslistan mukana jaetaan hakemukseen liitetty kartta, johon ajokieltoalue on rajattu. Muu aineisto on nähtävänä kokouksessa. Ympäristölautakunta päättää antaa lausuntona Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä esittää tiedoksi kaupunginhallitukselle seuraavaa: Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytöstä Kuhnamon jääpeitteisellä alueella Kierälahden edustalla voi olla asutukselle hakijakiinteistöä laajemmin haittaa. Aurattu rata on aivan rannan tuntumassa pientaloasutukselle kaavoitetulla alueella, joten melu ja pakokaasut pääsevät esteettä leviämään tonteille. Ajo voi myös aiheuttaa haittaa yleiselle virkistyskäytölle, kuten jalan ja hiihtäen jäällä liikkumiselle. Kuhnamon jää on monin paikoin heikkoa virtauksen vuoksi, mistä syystä talvikäyttö keskittyy suppealle alueelle lähelle rantaa. ELY-keskuksen pyytämät tiedot yleisöilmoituksista ja mahdollista häiritsevää ajamista alueella koskevista havainnoista ilmenevät

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus valmisteluosasta. Olisi toivottavaa, että asukkaat ottaisivat asiaan kantaa kuulutusaikana, jolloin yleinen mielipide saataisiin esille. Kaupungin puolesta vesialueen osaomistajana ja joidenkin tonttien kohdalla Kierälahden rannan vesijätön omistajana asiaan ottanee kantaa kaupunginhallitus lausunnossaan. Myös vapaa-aikatoimen näkemystä kaupungin hiihtolatujen ylläpitäjänä olisi hyvä tiedustella. Päätös: Merkittiin, että ympäristölautakunnalle osoitettuna toimitettiin kokouspäivänä kirje, jossa Kierälahden ranta-asukkaat ovat lähes kattavasti ottaneet kantaa jäälläajokieltoa koskevaan esitykseen siten, että pienimuotoinen harrastusajo ei ole häirinnyt muita asukkaita kuin esityksen tehneitä Hännisiä. Ympäristölautakunta päätti antaa ympäristöpäällikön esityksen mukaisen lausunnon ELY-keskukselle. Lisäksi lautakunta päätti siirtää ranta-asukkaiden kirjeen hallintosäännön 25 :n mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle (Keski-Suomen elinkeino- ja liikenneja ympäristökeskus), jolle muistutukset tuli osoittaa, sekä toimittaa kirjeen kaupunginhallitukselle, jonka tulee lähettää se edelleen ELY-keskukselle sen jälkeen, kun on antanut hakemuksesta ja muistutuksesta oman lausuntonsa. KH 230 Äänekosken ympäristölautakunnalle saapuneen Kierälahden ranta-asukkaiden yhteisen kirjeen jälkeen on yksi Kierälahden ranta-asukkaista (Ilkka Öhman) toimittanut ELY -keskukselle vastineen Teuvo ja Marita Hännisen esityksen johdosta. Keski-Suomen ELY -keskus on puolestaan välittänyt sen Äänekosken kaupungin kirjaamoon Vastine ei siten ole ollut ympäristölautakunnan käytettävissä lautakunnan antaessa ELY -keskukselle omaa lausuntoaan. Muistutuksen laatija kertoo auraanneensa ajouran omalle pojalleen sekä kahdelle naapurin pojalle (Piilonen) siten, että pojat pääsevät omilta pihoiltaan jäätä myöten toistensa luokse kylään. Myös muilta osin aurattu ajoura kulkee rantaviivan suuntaisesti jään keston kannalta turvallisella alueella, joissakin paikoin lähempänä ja joissakin taas kauempana rantaviivasta. Muistutuksessa kiistetään se että sillä ajomäärällä, mitä talvisin on ajamista harjoitettu tai voitu harjoittaa, voisi olla todellista haittaa kieltohakemuksen laatijoille (vastine on liitetty asiaa koskevien muiden asiakirjojen joukkoon ja tämän pykälän liitteeksi). Äänekosken kaupungilla ei ole vesialueen osakkaana, vesijättömaan omistajana tai muutenkaan, esimerkiksi kaupungin

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: ylläpitämien talvisten latu-urien vuoksi, tiedossa käyttöä kyseiselle vesialueelle. (valmistelu va.hallintojohtaja Jouni Kurkela, puh ) Äänekosken kaupunginhallitus katsoo, että asian käsittelyn yhteydessä annettujen selvitysten (esitys moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön kieltämiseksi kyseisellä alueella, alueen asukkaiden antama yhteinen vastine asiaan ja Ilkka Öhmanin antama vastine) perusteella kaupunginhallitus ei pidä moottorikäyttöisille ajoneuvoille annettavaa ajokieltoa vesialueelle tarpeellisena. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että vähäisessä käytössäkin olevien ajourien auraamiseen tulisi hankkia vesialueen omistajan hyväksyntä ja ura tulisi suunnata siten, että sen käytöstä ei tule liiallista melu- tai hajuhaittaa eikä vaaraa muille vesialueen mahdollisille käyttäjille eikä ranta-asukkaille. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Lausunnon antaminen K-S ELY-keskukselle, kh

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Puun myynti v. 2015/2 117/ /2015 KH 231 Tonttipalvelut on metsänhoitoyhdistyksen kanssa suunnitellut vuodelle puun myyntiä Hirvaskankaalle (harvennus ja avohakkuu) ja Saarikkaalle (ensiharvennus, harvennus ja ylispuiden poisto). Yhteenlaskettu arviotu puumäärä 1980 m3:ä ja tuloarvio euroa. Kustannuksina ennakkoraivaukset 1800 euroa sekä muokkaus ja istutus 4100 euroa. Kartat liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu: tonttipäällikkö, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy suunnitellut puukaupat ja valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan puukaupat. Kaupunginhallitus valtuuttaa tonttipäällikön hyväksymään tarjoukset sekä allekirjoittamaan kauppakirjat. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Puun myynti v. 2015/2, kh

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Lausunto Laukaan kunnan rakennemallista KH 232 Laukaan kunta pyytää lausuntoa nähtävillä olleesta ra ken ne mal li ehdo tuk ses ta Viuhkamalli. Rakennemallin laatiminen kytkeytyy Laukaan uuteen kuntastrategiaan. Sillä muodostetaan kunnan maankäy tön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maan käy tön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle ke hit tä mi selle. Rakennemallin tavoitevuosi on 2040, jolloin kunnan väestötavoite on asukasta. Lähtökohtana rakennemalliehdotuksen valinnalle on ollut kolme raken ne mal li vaih to eh toa (Helminauha, Herneenpalko ja Järvikolmio), jois ta rakennemalliehdotuksen pohjaksi on valittu Herneenpalko. Lop pu tu lok se na on syntynyt yhdistelmämalli, joka on saanut ni mekseen Viuhkamalli. Viuhkamallissa suurin osa asumisen kasvusta osoitetaan taa jama-alueil le: Laukaan kirkonkylän, Lievestuoreen, Vihtavuoren ja Lep pä ve den nykyistä rakennetta tiivistetään, eheytetään ja ym pä ristö jä kehitetään (viihtyvyyttä parannetaan). Kasvavina kylinä on osoitet tu Vehniä, Kuusa, Vuontee, Savio ja Äijälä. Vehniän kylää ke hi tetään dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi. Kehitystä edes aut ta vat Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, Vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tik ka kosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittäminen. Rakennemalli kasvattaa liikennettä erityisesti Laukaan kirkonkylän ja Jy väs ky län välisellä tieosuudella. Liikenteen osalta todetaan myös, ett ei malli sulje pois mahdollisuutta henkilöraideliikenteen ke hit tä misel tä. Palvelut keskittyvät Laukaan kirkonkylän ja Lievestuoreen taajamiin, mut ta palveluja haetaan merkittävästi myös Jyväskylästä ja Ää nekos kel ta. Yritysalueet kehittyvät erityisesti Vt 4:n varrella (Vehniä), Laukaan kir kon ky län ja Jyväskylän välisellä tieosuudella sekä Vt 9:n varrella (Lie ves tuo re). Ehdotuksen mukaan Äänekosken biotuotelaitoksen ra ken ta mi nen ja tuotanto aktivoi uutta rakentamista, kuljetuksia ja ali han kin taa (biotalous, uudet energiainnovaatiot). Vesistöjä hyödynnetään enemmän matkailussa ja virkistyksessä. Kun nan vesireitit kytkeytyvät maakunnallisesti merkittävään Päi jänne-kei te le vesiyhteyteen. Äänekosken kaupunki pitää omien kokemustensa perusteella myös Lau kaan kunnassa käyttöönotettua oikeusvaikutuksetonta ra ken ne-

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: mal li tyyp pis tä suunnittelua erittäin hyvänä pohjana kunnan ke hit tämi sel le ja maankäytön suunnittelulle. Tavoitteeksi on Laukaassa ase tet tu erittäin suuri väestönkasvu, jonka toteuttamiseksi tarvitaan mer kit tä vät resurssit palvelujen järjestämisen, maankäytön suun nitte lun ja kaavataloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen toi minnan kannalta. Rakennemallia tarkemmassa yleiskaavatasoisessa suun nit te lus sa tulee selvittää mm. vesihuollon järjestämiseen liit tyvät to teut ta mis ku viot: tällä hetkellä osa Äijälän suunnan ve si huol losta to teu te taan Äänekosken puolelta rakennetun verkoston kautta. Ehdotettu rakennemalli tukee ja vahvistaa Jyväskylä-Äänekoski - ke hi tys käy tä vän merkittävyyttä maakunnan keskeisenä pal ve lu aluee na ja parantaa koko Jyväskylän kaupunkiseudun asemaa isojen kau pun ki seu tu jen keskuudessa. Malli vahvistaa myös Jyväskylän poh jois puo li sen alueen asemaa asumisen ympäristönä. Jy väs kylä-lau kaa-ää ne kos ki - radan varteen suunniteltu kasvu mahdollistaa ra dan sähköistyksen myötä henkilöliikenteen käynnistymisen 2020 lu vul la henkilöliikenteen tulessa vapaan kilpailun piiriin. Yritysalueiden osalta Jyväskylä-Äänekoski - käytävän toiminnot tulisi si joit taa eri risteysalueiden läheisyydessä siten, että kohteisiin raken tuu mahdollisimman monipuolinen tarjonta ja vältetään selkeästi pääl lek käi siä toiminta-alueympäristöjä. Näin saadaan paras mah dolli nen hyöty yksittäistä kuntaa laajemman alueen elinvoiman ke hit tymi ses sä. Risteysalueiden kehittämisessä ja teemoittamisessa suo sitel laan yhteistyötä eri kuntien kesken. Kanavareitin varsi on viuhkamallissa merkitty kehittyväksi mat kai lurei tik si. Laukaan kuntaan rajoittuva Äänekosken puolella sijaitseva Ka peen kos ken koskikalastuspaikka ja retkeilyalue tukee osaltaan kun ta ra jois ta riippumattomien matkailukohteiden kehittämistä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus antaa Laukaan kunnan rakennemallista edellä olevan lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen ( ) KH 233 Äänekosken kaupunki on myynyt Juha Kouhialle kiinteistön Kauppakirjan mukaan tontille rakennettavan asuinrakennuksen oli oltava tonttipäällikön myöntämä jatkoaika mukaanlukien käyttöönottovalmiudessa mennessä. Kiinteistölle rakennettavan omakotitalon valmiusaste on 60 % ja autotalli on käyttöönotettu. Kiinteistön omistaja hakee jatkoaikaa velvoitteen täyttämiseen saakka. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kauppakirjan mukainen sopimussakko on euroa. (valmistelu: tonttipäällikkö, puh ) Kaupunginhallitus myöntää rakentamisvelvoitteen täyttämiseen jatkoaikaa saakka. Päätös: Hyväksyttiin.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen (siirtolapuutarhatontti nro 23) KH 234 Äänekosken kaupunki on vuokrannut siirtolapuutarhatontin nro allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Jouni Häkkinen on ostanut tontilla olevan keskeneräisen rakennuksen ja vuokraoikeuden vuonna Tonttipäällikkö on myöntänyt jatkoaikaa rakentamisvelvoitteen täyttämiseen saakka. Rakennus on edelleen keskeneräinen ja sen omistaja hakee jatkoaikaa asti. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Vuokrasopimuksen ehdoissa ei ole sopimussakkoa velvoitteen täyttämättä jättämisestä. Sen sijaan vuokrasopimus on mahdollista purkaa laiminlyönnin takia. Koska mökin rakentaminen on kesken, olisi vuokrasopimuksen purkaminen kohtuutonta. (valmistelu: tonttipäällikkö, puh ) Kaupunginhallitus myöntää jatkoaikaa rakentamisvelvoitteen täyttämiseen asti. Päätös: Hyväksyttiin.

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Rakentamisvelvollisuutta koskevan määräajan jatkaminen (siirtolapuutarhatontti nro 1) KH 235 Äänekosken kaupunki on vuokrannut siirtolapuutarhatontin nro allekirjoitetulla vuokrasopimuksella Harri ja Mirva Pohjalaiselle. Tonttipäällikkö on myöntänyt jatkoaikaa rakentamisvelvoitteen täyttämiseen saakka. Mökin rakentaminen on kesken ja vuokralaiset hakevat jatkoaikaa velvoitteen täyttämiseen asti. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Vuokrasopimuksen ehdoissa ei ole sopimussakkoa velvoitteen täyttämättä jättämisestä. Sen sijaa vuokrasopimus on mahdollista purkaa laiminlyönnin takia. Koska mökin rakentaminen on kesken, olisi vuokrasopimuksen purkaminen kohtuutonta. (valmistelu: tonttipäällikkö, puh ) Kaupunginhallitus myöntää jatkoaikaa rakentamisvelvoitteen täyttämiseen asti. Päätös: Hyväksyttiin.

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus Lausunto Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvioesityksestä vuodelle / /2015 KH 236 Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta on päättänyt lä het tää vuoden 2016 talousarvioesityksen kuntiin lausunnolle. Lausun toa pyydetään mennessä. Pelastuslaitokselle on il moitet tu, että kaupunginhallitus käsittelee lausuntoasian kokouksessaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnet to muuk sien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua on net to muus ti lan teis sa kaikissa olosuhteissa. Sen toimintaa oh jaavat erikseen vahvistettava pelastuslain 79 :n mukainen, riskien arvioin tiin perustuva valvontasuunnitelma, jossa määritellään tar kastus vuo ros sa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut val von tatoi men pi teet, palvelutasopäätös vuosille , tuot ta vuus ohjel ma, valmiussuunnitelmat ja sopimukset kuntien ja yh teis työ vi ranomais ten kanssa. Ensihoidosta vastaa Keski-Suomen sai raan hoi topii ri, joka on tehnyt sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa siten, että lai tos tuottaa pääosan maakunnan esihoidosta ja en si vas te toi minnas ta. Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,7 M vuonna lii kevaih dos ta pelastustoimen osuus on noin 23.2 milj.euroa ja en si hoidon osuus noin 7,5milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liike vaih to nousee vuoden 2016 esityksessä 2,5 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Pelastustoimessa kuntien mak suosuu det nousevat 2,6 %. ja ovat Keski-Suomessa yhteensä euroa ( euroa vuonna 2015). Tässä lausunnossa otetaan kantaa vain pelastustoimen ta lous ar vioon. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Pe ruste lu na alijäämäiselle talousarvioille on pelastuslaitoksen taseessa vuo den 2014 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kun tien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ot taa huomioon seuraavien vuosien talousarviossa. Vuoden 2016 ta lous ar vio esi tyk sen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioi tu vuoden 2014 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä si ten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä nollautuu suun ni tel ma vuoden aikana. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntin maksuosuuksiin euroa. Palveluhinnaston mukaisten tulojen suuruudeksi on arvioi tu euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu euroa. Lisäksi tuloihin (tuet ja avustukset) on budjetoitu työ ter veys huol-

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/ Kaupunginhallitus lon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljynsuojarahastolta hae tut avustukset, yhteensä euroa. Pelastustoimen menoista suurin osa on henkilöstömenoja, joihin on bud je toi tu euroa. Henkilöstömenot laskevat vuoden 2015 talousarviosta 2 prosenttia. Pelastustoimi pyrkii tuot ta vuus ohjel man mukaisesti tehostamaan toimintaansa jatkamalla ko men to toimis ton avulla taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista työ vuo ro suun nit te lua. Pelastustoimen asiakaspalvelujen ostoon (VPK:n palkat) on varattu euroa ja muiden palvelujen ostoon euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu euroa ja VPK-yhdistysten avustuksiin euroa. Investointisuunnitelmassa on vuodelle 2016 varattu raskaille ajo neuvoil le euron ja pienkaluston ja muun kaluston hankinnoille yh teen sä euron ja erikseen öljyntorjuntakalustolle eu ron ja koulutuskalustolle euron määräraha. (Ensihoidon inves toin nit ovat , jolla hankitaan kolme ambulanssia). Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asu kas lu kupe rus tei ses ti. Pelastustoimen maksuosuudeksi Äänekoskella on vuo del le 2016 esitetty euroa, kun se vuonna 2015 oli euroa. Lisäystä vuoden 2015 maksuosuuteen nähden on si ten euroa eli noin 1,7 %. Suurimmat prosentuaalinen muutos kuntaosuuksissa on Muu ra mella (4,0 %) ja Jyväskylällä (3,4 %). Miinusmerkkinen muutos on ainoas taan Kannonkoskella (-0,5 %). Pelastustoimen kuntaosuus on vuo des ta 2007 alkaen sisältynyt Äänekoskella ym pä ris tö lau ta kunnan talousarvioon. Vuonna 2016 taloutta rasittavat erityisesti Laukaan paloasemahanke ja Hankasalmen paloaseman peruskorjaus. Arvioitu vuokrien nettokasvu on euroa (Laukaan paloasema, Hankasalmen paloaseman peruskorjaus, varautuminen Äänekosken paloaseman korjaukseen ja muiden asemien vuokrien nousu) Pelastustoimen vuoden 2016 investoinneista kohdistuisi erityisesti Ää ne kos kel le johtoauton hankkiminen sekä osa kiinteän väes tö hä lytys jär jes tel män kriittisistä täydennysinvestoinneista. Kehittämistarve liit tyy biotuotetehtaan lisääntyviin kemikaalikuljetuksiin. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää lausuntonaan, että sillä ei ole huomau tet ta vaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvioesityksestä 2016.