Saadaanko tukki liikkeelle?

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 12 / Saadaanko tukki liikkeelle? Puun saaminen liikkeelle metsästä on takkuillut tänä vuonna. Miten tulevaisuudessa päästäisiin tasaiseen ja kaikkia osapuolia tyytyttävään puukauppaan, pohdittiin Suomen Sahat ry:n järejestämässä Sidosryhmäpäivässä viime viikolla. Yleisesti myönnettiin, että erityisesti viime kesänä sahateollisuus jäi kemiallisen puolen tiedottamisen jalkoihin. Syksyn mittaan tukkikauppa on kuitenkin virinnyt. Sahateollisuuden edustajat ovat nyt huolissaan tulevan alkuvuoden puukauppatilanteesta: verohuojennus puolittuu ja samalla maailmalta kuuluu uutisia sahatavaran kysynnän laantumisesta. Se ei lisää teollisuuden puustamaksukykyä. Kauppaa väärin päin Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta nosti esiin nykytilanteen nurinkurisuuden sahurien kannalta ja peräsi lisää avoimmuutta leimikkotietoihin. Sahoilla joudutaan odottamaan tarjouspyyntöjä, siellä ei tiedetä, missä on puuta myynnissä. Lisäksi tarvittaisiin eettiset ohjeet, jotta tarjouspyynnöt olisivat aitoja tarjouksia ja joissa olisi kaikki tavaralajit mukana. Nyt energiapuu saattaa olla eroteltu leimikosta. Hintatilastoihin tarvitaan yhteistyötä Kattavia puukaupan hintatilastoja kaivataan puheissa yleisesti alalle. Ylijohtaja Aarne Reunala Maa- ja metsätalousministeriöstä ei nähnyt tilastojen tekemistä ainakaan valtion asiana. Metlan tilastot ovat rapautuneet pikkuhiljaa, kun puun ostajat eivät toimita sinne hintatietoja joko lainkaan tai sitten liian isolla aluejaolla. Kyllä Metla pystyy tilastot tekemään, mutta jos jokinen pitää omia tilastojaan, ei asia etene. Kyllä tämä vaatii teiltä kaikilta osapuolilta yhteistä viestiä, jotta yhteinen hintatilasto saadaan aikaan, ryöpytti Reunala. MTK on pitänyt omaa hintatilastoaan Metlan lisäksi. Ohjelmajohtaja Juha Ojala TEMistä kertoi juuri valmistuneesta Pöyry Consultingin ja Metsäntutkimuslaitoksen tekemästä selvityksestä puumarkkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi. Ehdotuksena on verkossa toimiva tietopalvelu, joka tarjoaisi kaikille puukaupan osapuolille tuoretta puumarkkinainformaatiota. Portaalissa olisi paitsi puun hintatietoja, mahdollisesti myös tietoja lopputuotemarkkinoista. Selvityksessä esitettiin myös perustettavaksi keskustelufoorumi, joka toimisi kilpailulainsäädännön puitteissa. Myös sähköisen kauppapaikan perustamista tulisi selvittää. Lopputuotteen ostaja maksaa tukin Yleisökeskustelu virisi heti, kun puhuttiin tukin hinnasta ja sen vaikutuksesta myyntihalukkuuteen. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen piti luonnollisena, että niin kauan kuin on voimakkaita hintapiikkejä, ne vaikuttavat puunmyyntikäyttäytymiseen. Puun myynti tapahtuu myyjän omista lähtökohdista kuten kaikki muutkin kaupat. Ja niin kauan kuin on korkeita hintapiikkejä, jatkuu tilanne: hanat auki, hanat kiinni, muistutti Hakkarainen. Yleisöstä tulikin useita kommentteja, että puun myyjille pitäisi selvittää, kuka loppujen lopuksi tukista maksaa. Se ei ole saha, vaan sahan asiakkaalta rahat tulevat. Kaavailtu portaali lopputuotteiden hintatietoineen olisi näin varmasti tervetullut apu lisäämään markkinatietoisuutta. Metsänomistaja 2000 tutkimus Metsäjohtaja Hakkarainen esitteli juuri valmistuneen Metsänomistaja tutkimuksen tuloksia. Sen mukaan 80/20 -sääntö pätee: metsänomistajista 80 prosentilla on alle 50 hehtaaria metsää, 20 prosentilla on isommat tilat. Niistä kertyy puolet vuotuisesta markkinapuusta. Jos pienet metsänomistajat unohdetaan, jää se toinen puoli markkinahakkuista tekemättä. Nykyinen metsärakenne säilyy vuotta, tehtiin mitä tahansa metsätilakokojen kasvattamiseksi, muistutti Hakkarainen. Tutkimuksen mukaan puukaupan todennäköisyys ja koko riippuu tilan koosta. Se, kuinka tehokkaasti metsiä hyödynnetään, ei ole riippuvainen pinta-alasta. Myös pienet metsät voivat olla tehokkaassa käytössä ja isot tehottomassa. Julkisuudessa on paljon puhuttu, että kaupunkimetsänomistajat eivät myy puuta. Selvityksen mukaan he myyvät metsiään muita tehokkaammin ja kauppakoko on suurempi kuin maaseudulla,. Merkittävä ero on siinä, että kaupunkilaiset myyvät metsiään harvemmin. Maija-Liisa Saksa Sahatavaramarkkinoilla varovaista toiveikkuutta Sahatavaran hinnat eivät määrity ainoastaan yhdessä maassa, eivätkä pelkästään kysynnän mukaan. Myös tarjonta ja varastotasot vaikuttavat hintoihin, finanssikriisinkin aikoina. Se meidän jokaisen on syytä muistaa, korosti myyntijohtaja Esa Mikkonen Havesa Timber Oy:stä Suomen Sahateollisuusmiehet ry:n vuosikokouksessa. Oasis of the Seas Lokakuun viimeisenä päivänä lähti STX Europen Turun telakalta Suomen kaikkien aikojen suurin yksittäinen vientituote, Royal Caribbean Internationalin tilaama Oasis of the Seas risteilijä. Puusepänteollisuus Virossa Sivu 6 Sivu 13 Sivu 15 Puuteollisuusyrittäjät ry:n syyspäivät järjestettiin tänä vuonna eteläisessä naapurimaassamme Virossa. Yritysvierailujen ja messukäynnin lisäksi runsaat 40 osanottajaa kokoontuivat Tallinnassa iltapäiväseminaariin tarkastelemaan puualaa Virossa. Siirtovoimaa

2 2 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Puuteollisuus yrittäjät ry teettää jäsenistöllään suhdannekyselyn puolivuosittain, keväällä ja syksyllä. Tänä vuonna kysely tehtiin huhtikuussa ja nyt lokakuussa. Tilauskannan kasvuodotukset lisääntyneet Huonekalu- ja puusepänteollisuuden yritysten tilauskannat ovat huhtikuun kyselystä enemmistöllä edelleen pienentyneet ikkuna- ja ovivalmistajia lukuun ottamatta. Ikkuna- ja ovivalmistajista osa on päässyt hyvin mukaan elvytystoimin tuettuun saneerausrakentamiseen. Suurin huolenaihe on, että elvytystoimia ei valtiovallan toimesta edelleen jatketa. Voimakkainta tilauskantojen lasku on ollut keittiökaluste- ja erikoiskalusteyrityksissä. Keittiövalmistuksessa vaikuttaa voimakkaasti uudisrakentamisen matala taso. Erikoiskalustajilta on risteilijätilausten tultua toimitetuksi hävinnyt iso osa tilauskantaa. Kannattavuus vaihtelee Kyselystä käy ilmi, että pääosalla huonekalu- sekä ikkuna- ja oviyrityksiä kannattavuus on pysynyt samalla tasolla kuin huhtikuussakin, joskin on muistettava, että se on laskenut pikkuhiljaa vuoden 2008 kesästä lähtien. Sen sijaan keittiö- ja erikoiskalusteyrityksillä kannattavuuden heikkeneminen on jatkunut. Valtaosa yrityksistä uskoo kannattavuuden pysyvän samalla tasolla tai paranevan vuoden 2010 keväällä. Toisaalta keittiökalusteja erikoiskalusteyrityksistä kolmannes uskoo kannattavuuden edelleen heikkenevän. Vientiä useimmilla Kyselyyn vastanneista yrityksistä on huonekaluvalmistajilla suurin viennin osuus liikevaihdosta. Näistä yrityksistä 80 %:lla on vientiä. Tämä tuli esiin myös äskettäin julkistetussa alan toimialakatsauksessa. Tämä herättää toisaalta kysymyksen huonekalukaupan ketjujen vaikutuksesta kotimaan kauppaan. Keittiökalusteyrityksistä alle 50 % harjoittaa vientiä. Ikkuna-, ovi- ja porrasvalmistajista puolestaan runsaalla kolmanneksella on vientiä. Valoa tunnelin päässä Positiivista Puuteollisuusyrittäjät ry:n suhdannekyselyssä on, että vaikka ikkunavalmistajia lukuun ottamatta yritysten tilauskannat ovat edelleen laskeneet huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana, odotukset tilauskannan voimakkaasta kasvusta vuoden 2010 huhtikuuhun mennessä ovat voimistuneet merkittävästi. kj Vanhaan ei enää paluuta Puuteollisuusyrittäjät ry:n syyspäivillä Tallinnassa pidetyssä seminaarissa valotti TEM:n neuvotteleva virkamies Reima Sutinen maamme suhdannekehitystä lähivuosina. Kuluvana vuonna arvioidaan Sutisen mukaan maailman bkt:n supistuvan kaksi prosenttia, mutta verkkaista elpymistä on odotettavissa jo vuosina Suomen kannalta on tietenkin huolestuttavaa, että maailmankauppa vähenee tänä vuonna noin 13 %. Ensi vuonna maailmankaupan kasvu jää vaatimattomaksi ja perustuu valtaosin kehittyvien talouksien eli Brasilian, Intian, Venäjän ja Kiinan kysynnän voimistumiseen, Sutinen tarkensi. Vienti hitaasti liikkeelle Positiivinen seikka taantumassa on, että se jää odotettua kapea-alaisuus sekä se, että elpyminen ei enää kanavoidu Suomessa sijaitsevan vientiteollisuuden kysynnäksi entiseen malliin. Mutta kun maailman kauppa alkaa elpyä, Suomi seuraa imussa mukana. Jos yritysten ja kotitalouksien luottamus suhdannekäänteeseen samalla vahvistuisi, myös kotimainen kysyntä voisi elpyä nopeammin, hän lisäsi. Sutinen kuitenkin painotti, että vaikka investoinnit muualla maailmassa käynnistyisivät, ei ole selvää, että niiden rakenne on sama kuin aikaisemmin. Tai että silloin kysyttäisiin samoja suomalaisia tuotteita kuin mitä me valmistimme vuosina 2006 ja Maailmantalouden murroksilla on taipumus nopeuttaa rakennemuutosta, mikä edellyttää valmiutta rakennemuutoksiin myös kolyhyemmäksi ja voimakkain vaihe on jo ohitettu. Suomessa taantuman syvimmäksi vaiheeksi näyttää jäävän tämän vuoden toinen neljännes. Tänä vuonna maamme tuotanto jää alemmalle tasolle kuin vuonna Eli käytännössä meillä on hukattu yli kolmen vuoden talouskasvu, eikä talouskriisiä edeltänyttä tuotannon määrää saavuteta vielä vuoden 2011 loppuun mennessäkään, Reima Sutinen totesi. Hän muistutti viennistä riippuvaisen Suomen kokeneen maailmankaupan romahduksen erityisen voimakkaasti. Koska Suomi on erikoistunut investointitavaroiden Kannattaa muistaa, että meillä on käytössämme ylivoimaisesti paras materiaali kestävyyden ja muuttuvuuden kannalta, huomautti TEM:n neuvotteleva virkamies Reima Sutinen. tuotantoon, vientimme kärsi, kun investointisuunnitelmat pantiin jäihin. Hyvin pitkälle tästä syystä vientimme lähteekin kasvuun myöhemmin kuin vientimarkkinat yleensä, ja maamme talous elpyy myöhemmin ja hitaammin kuin monen muun maan. Ja tämä puolestaan saa aikaan sen, että kotimainen kysyntä elpyy vasta viennin jälkeen, Sutinen selvitti, mutta rauhoitteli samalla, että nyt puhutaan kuitenkin vain parista vuodesta. Niiden yritysten ja yksityisten, joilla on varaa, olisi ehdottomasti pitänyt kuluttaa enemmän vuosi sitten. Lähtökohdat elpymiselle hyvät Maailmantalouden kasvun käynnistymiseen liittyy Reima Sutisen arvion mukaan useita epävarmuustekijöitä mm. mittavien talouspoliittisten elvytystoimien tehosta ja vaikutusten aikajänteestä sekä pankkisektorin kyvystä toipua riskisijoituksistaan ja talouden heikkenemisen mukanaan tuomista luottotappioista. Suomen kohdalla riskitekijöitä on vientiteollisuutemme timaassa. Paluuta vanhaan maailmaan ei yksinkertaisesti enää ole! Puuala tulevaisuudessa Tarkastellessaan suomalaisen puualan mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa Reima Sutinen painotti tiedonhankintaa ulkomaalaisen loppukäyttäjän tarpeista. Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa on tarjottava asiakkaalle sopivia valmiita ratkaisuja. Me tarvitsemme pitkälle jalostettuja ja innovatiivisia puutuotteita. Puutuotteiden laatukäsitykseen ja brändäykseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Koko puutuotealaa ajatellen meidän on löydettävä uusia toimintamalleja ja kehitettävä liiketoimintaosaamistamme. Kimmo Janas Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Toimitus Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) fax (09) toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas kimmo.janas@puutekniikka.fi puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo puh. (09) maija-liisa@sana-saku.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09) jouko.savolainen@adverbi.fi Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Levikki: Yli kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi CD tai DVD: Puu & Tekniikka -lehti, PL 4, Espoo

3 numero 12/2009 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Tuhannen taalan paikka tarjolla Kimmo Janas Päätoimittaja kimmo.janas@puutekniikka.fi Helsinki on valittu maailman design-pääkaupungiksi vuodeksi Kovassa kisassa peittosimme 45 muuta kaupunkia 26 eri maasta. Aikaisemminhan kyseistä titteliä ovat hyödyntäneet Tokio ja Torino. Tunnustus tulee tuomaan Helsinkiin vuonna 2012 runsaasti muotoilualan tapahtumia sekä tietenkin medianäkyvyyttä kiitettävästi ympäri maailmaa. Toivoa vain sopii, että puutuoteala ei nyt nuku onnensa ohitse. Puuta hyödyntävän suomalaisen muotoilun on tultava ehdottomasti näkyvästi esille vuoden 2012 tapahtumissa. Puuala ja puudesign eivät saa jäädä pors liinivaasien ja metalliviritelmien varjoon! * * * Suomalaista osaamista tarvitaan Baltiassa edelleen niin teknologian kehittämisessä, prosessien tehostamisessa kuin tuottavuuden parantamisessa eri toimialoilla myös puusepänteollisuudessa. Puuteollisuusyrittäjät ry onkin käynnistämässä yhteistyöohjelmaa virolaisten puualan yrittäjien kanssa. Toki edelleenkin tullaan kilpailemaan keskenään niin Suomen kuin Vironkin markkinoilla, mutta nyt on selvästi molemminpuolinen tahtotila löytää yhteinen sävel lähteä etsimään yhteisiä voimavaroja ja valloittamaan kolmansia maita. Venäjän talouden arvellaan lähtevän ensi vuonna jo ylöspäin, joten myös sieltä on avautumassa suomalaiselle puusepänteollisuudelle uusia markkinoita. Miksi ei niiden avaamiseen voisi käyttää virolaisten kolleegojen venäjätietämystä ja kielitaitoa? Yksi mielenkiintoinen piirre erilaisia yhteishankkeita ajatellen on Virossa vallitseva palkkajousto, joka ainakin suomalaisten ay-aktivistien mielestä on täysin mahdoton ajatus. Tänä vuonna on kuulemma jokainen palkkatyötä tekevä virolainen joutunut tyytymään prosenttia aikaisempaa pienempään palkkapussiin. Toki lomautuksia on ollut, mutta myös joustoa löytyy palkkatoiveista, kun tosipaikka on edessä. Toisaalta palkkaakin maksetaan vain työssäolopäivistä, ei ole arkipyhäkorvauksia tai lomaltapaluurahoja eikä pekkaspäivistä pelkoa. * * * Tässä yhteydessä haluan myös kiittää koko toimituksen puolesta niin lukijoita kuin ilmoittajiammekin kuluneesta vuodesta ja toivottaa teille kaikille oikein rauhallista joulunaikaa. Muistakaa levätä perheen parissa ja nautiskella joulupöydän antimista! Jatketaan tammikuussa taas uutta intoa täynnä luottaen kevään auringon tuovan lisäpiristystä myös maamme puutuoteteollisuuteen. Ekohell sai Innosuomi-palkinnon! Nordautomation Oy:lle myönnettiin vastikään maakunnallinen Innosuomi-palkinto teknisiltä ratkaisuiltaan ainutlaatuisen bioenergialaitoksen kehittämisestä. Ekohell-voimala tuottaa lämpöä ja sähköä polttamalla mitä hyvänsä biomassaa. Sille kelpaavat turve, hake, olki, ruokohelpi - jopa kuivattu liete. Merkille pantavaa on, että polttoaineen ei tarvitse olla pelletteinä, briketteinä eikä missään muussakaan jalostetussa muodossa. Esimerkiksi irtoturve käy sellaisenaan. Arinaratkaisu Ekohellissä on täysin poikkeuksellinen. Se ei kaipaa kohennusmekanismeja eikä myöskään tukkeudu. Ekohell polttaa kaiken tehokkasti ja tarkasti, mikä merkitsee myös ekologisuutta. Ekohell minimoi paitsi energiakustannukset myös päästöt. Polttoaineen syöttö Ekohellissä hoidetaan jaksottaissyöttimellä, joka sietää ilman häiriöitä myös epäkuranttia polttoainetta - jopa palamatonta. Ei päästä vaan polttaa - kaiken. Ensimmäisestä viimeiseen hiukkaseen. Lisätietoja: Pauli Ojala Rune Bergström Ekohell on metsäteollisuudelle laitteistoja projektoivan Nordautomation Oy:n bioenergialaitoksiin erikoistunut yksikkö.

4 4 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Stora Enso haluaa mieluummin olla nykyistä pienempi, mutta kannattava. Puutuoteteollisuudessa keskitytään sahaamisen lisäksi jatkojalostukseen, erityisesti rakennus- ja sisustustuotteisiin, puun modifiointiin ja bioenergiaan. Stora Enso panostaa puutuotteisiin Kukaan ei liene jäänyt epätietoiseksi Stora Enson myllerryksistä puutuoteteollisuuden johtaja Hannu Kasurinen puhuu myrskystä yrityksen sisällä. Kun hän tuli reilu vuosi sitten nykyiseen tehtäväänsä, oli toimeksianto lyhyt ja ytimekäs: hoida tappiot pois. Tämän vuoden kolmannella neljänneksellä päästiin jo positiiviseen tulokseen. Myrskyn keskellä on samalla hahmotettu puutuoteryhmän tulevaisuuden strategiaa. Moni asia on vielä auki, esimerkiksi Varkauden integraatin ja sahan tulevaisuus. Lähtökohtana on, että mekaanisen puolen pitää itse löytää oma, kannattava liiketoiminta-alueensa selluteollisuuden Seuraava CLT-tehdas perustetaan maahan, josta löytyy riittävästi puurakentamisen yhteistyöverkosja suunnittelusta urakointiin, toteaa Hannu Kasurinen. hakkeentoimittajana oleminen ei riitä. Aikaa ja nöyryyttä Meillä on todella paljon mahdollisuuksia, mutta niiden toteuttaminen vie aikaa, vaatii kohdentamista ja myös nöyryyttä. Paperitehtaan pystyttämisen jälkeen pyörähtää heti liikkeelle usean sadan miljoonan liikevaihto. Me olemme kehittäneet komponenttituotantoa Pohjoismaissa kymmenkunta vuotta. Olemme markkinajohtaja ja liiketoiminta on kannattavaa, mutta sen liikevaihto on vain noin 50 miljoonaa euroa. Tämä antaa perspektiiviä asioille. Meillä pitää olla paljon pieniä liiketoiminta-alueita, paljon osaamista ja koko raaka-aineketju pitää optimoida. Tämä kaikki on tehtävissä, mutta se vie aikansa, muistuttaa Kasurinen. Mänty jatkojalostetaan Jo tehtyjen supistusten jälkeen Stora Enson sahauskapasiteetti on nyt 6,4 miljoonaa kuutiota, josta Suomen osuus on noin neljännes. Erityisesti mäntysahoilla on tulevaisuutta ajatellen yhtiössä selkeä konseptinsa. Veitsiluodon sahalla on vankka asema Pohjois-Afrikan markkinoilla, sillä on paljon integraattisynergioita ja saha on lisäksi tärkeä Pohjois-Suomen puumarkkinoille. Myös Honkalahden ja Uimaharjun sahat ovat mäntysahoja ja kummallakin on panostettu komponenttituotantoon Huomaatko eron? OPMES AX1 tukkiröntgen huomaa. Laitteet myy ja valmistaa: ja sitä kehitetään myös jatkossa. Kotkasta siirretään lämpöpuun tuotanto Uimaharjun sahan yhteyteen ja erityisesti ikkunakomponenteissa tullaan lisäämään lämpöpuun käyttöä. Tähän saakka lämpökäsiteltyä puuta on käytetty paljon pihakalusteisiin ja ulkoverhoiluun. Ikkunatuotteissa ja muissa teollisuuden komponenteissa saadaan lämpöpuun ominaisuudet entistä parempaan käyttöön, selvittää Kasurinen. Kuusisahat haasteellisia Varkaudessa ja Kiteellä sijaitsevien kuusisahojen tilanne on haastavampi. Raaka-ainetta kyllä riittää ympärillä, mutta Stora Ensolla on paljon kuusituotantoa myös Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Pyrimme löytämään niin hyvät liiketoimintamallit kuin mahdollista ja kaikkia vaihtoehtoja tarkastellaan. Kokonaisuudessaan meidän sahauskapasiteettimme vähenee ja jäljelle jäävien on oltava kilpailukykyisiä, muotoilee Hannu Kasurinen kuusisahojen tulevaisuuden näkymiä. Rakennuskomponentit Keski-Euroopasta Stora Enson puutuoteteollisuuden iso leipälaji on Japanin markkinoille myytävä liimapuu, jota valmistetaan Itävallassa ja Virossa. Tämän lisäksi useat sahat sekä Pohjoismaista että Keski-Euroopasta Stora Enso jatkojalostaa sahatavaraa erilaisiksi rakennuspuutuotteiksi. Itävallassa on aloittanut CLT-tehdas, joka valmistaa seinän kokoisia valiita rakennuselementtejä. toimittavat sahatavaraa Japaniin. Japanin kaupan kokonaismyynti on noin 250 miljoonaa euroa. Toinen tärkeä liiketoiminta-alue on KVH, Saksassa ja Tsekinmaassa valmistettavat standardoidut eurooppalaiselle rakennusteollisuudelle suunnatut insinööripuutuotteet. Suhteellisen uutta on ristiinliimattujen puulevyjen (CLT) valmistus Bad St Leonhardin tehtaalla Itävallassa. Levyn valmistukseen käytetään sahalta tulevat sivulaudat. Elementit ovat 3x16 m eli talon seinän kokoisia. Levyt aukotetaan asiakkaan tilauksen mukaan ja kaksikerroksinen talo saadaan parissa päivässä pystyyn. Olemme rakentaneet yhteistyöverkkoja arkkitehti- ja insinööritoimistojen kanssa ja pystymme tarjoamaan asiakkaalle valmiin rakenneratkaisun, selvittää Kasurinen toimintatapaa. CLT:stä on tähän mennessä rakennettu kaksikerroksisia taloja, mutta Kasurisen Inray Oy Patteristonkatu 2, Mikkeli puh mukaan mikään ei estä kerrostalorakentamista ja ala nähdäänkin yhtiössä erittäin mielenkiintoisena. Mihin seuraava CLT-tehdas? Stora Ensolla on lähtökohtana laajentaa CLT-tuotantoaan. Mahdollisen uuden tehtaan sijaintipaikkaan vaikuttaa koko tuleva toimintaympäristö. Jo Itävallan tehdasta suunniteltaessa myös Suomi ja Ruotsi olivat vaihtoehtoina, mutta Itävallan koko puurakentamisen kulttuuri osaavine suunnittelijoineen vei voiton. Toisen tehtaan kotipaikasta on usea maa kilpailemassa. Suomen puutuoteteollisuuden kehittämisen kannalta olisikin hyvä, jos tehdas sijoittuisi tänne. Alan puhallettava yhteen hiileen Suomen puurakentamisen saamiseksi todella käyntiin pitää alan pystyä näkemään keskinäisen kilpailun yli. On tärkeää, että joku pääsee eteenpäin, sillä se tukee kaikkia muita alalla toimijoita. Pienten yritysten on helpompi tulla perässä ja löytää oma alueensa. Alalla pitää olla useampi kuin yksi toimija, sillä rakennusliikkeille on äärettömän tärkeää, että ala on uskottava. Kaikki kunnia Finnforestille, he ovat menneet aidosti puurakentamisen ratkaisuihin. Heidänkin kannaltaan on hyvä, jos alalle tulee muita. Eivät rakennusliikkeet halua olla yhden toimittajan varassa, selvittää puurakentamisen tilannetta Hannu Kasurinen. Pelletit vahvoilla Ruotsissa Stora Enson pellettituotanto keskittyy Ruotsiin ja Venäjälle. Vuoden kuluttua tavoitteena on päästä tonnin tuotantoon ja se kaikki myydään Ruotsissa sekä voimalaitoksille että kasvavassa määrin suoraan kuluttajille. Kasurisen mukaan pellettituotanto on paitsi kannattavaa, myös positiivista yrityksen imagolle. Vaikka liikevaihto ei ole kovin suurta moneen muuhun liiketoimintaalueeseen verrattuna, tuo se kuitenkin ratkaisevaa tasoitusta sahojen syklisyyteen. Ruotsin ja Suomen välillä on mielenkiintoinen ero: Ruotsin sahojen kaikki purut menevät pellettitehtaille, Suomessa purut on kuljetettu Kotkaan laminaattitehtaalle. Stora Enson Kotkan tehtaat menivät syksyllä uudelleen myyntiin. Raaka-aineiden täsmäohjaus Hannu Kasurinen peräänkuuluttaa raaka-aineen täsmäohjauksen ja -hinnoittelun lisäämisen tarvetta. Meillä Suomessa maksetaan keskiarvohintaa keskiarvopuusta. Yrityksillä on maksukykyä, jos on hyviä oikeanlaisia leimikoita, huonoista leimikoista taas ei kannata maksaa. Toinen tulevaisuuden kannalta aivan oleellinen asia on raaka-aineen saannin tasaisuus. Teollisuuden pitää saada puuta koko ajan, ei vain sesonkihuippuina. Maija-Liisa Saksa

5 numero 12/2009 Puu&Tekniikka 5 UPM puutuoteteollisuudestaan: Koko ketjusta kilpailukykyinen Lyhyesti Tiedot tukista loppu tuotteeseen UPM:n metsä- ja sahaliiketoiminnan johtaja Tuomo Visanko korostaa perussahaamisen kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Sen pitää olla kunnossa, kannattavuutta ei jatkojalostuksella yksin paranneta. UPM:n sahauskapasiteetti on yhteensä 2,5 miljoonaa kuutiota, josta Suomessa sahataan 1,7-1,8 miljoonaa kuutiota. Kotimaahan tuotannosta jää noin 30 prosenttia. Suomessa UPM :llä on sahat Kaukaalla, Korkeakoskella, Kajaanissa, Heinolassa, Porissa ja Pietarsaaressa. Loppuvuodesta aloitetut yt-neuvottelut päättyvät vuoden vaihteessa, jonka jälkeen tehdään päätökset neuvottelun kohteena olevista asioista. Suomen lisäksi UPM:llä on Venäjällä kuution saha, jossa on myös jatkojalostusta. Itävallassa on kuutiota perussahatavaraa tuottava yksikkö integraatin yhteydessä. Pintakäsittelyyn panostettu Sahauksen kehittämisessä raaka-aineen saanto ja erityisesti sen arvon lisääminen ovat merkittäviä kohteita. Kehittynyt mittaustekniikka onkin tuonut paljon apua sahaus- ja jalostusprosessissa. Olemme panostaneet paljon jatkojalostamiseen. Lujuuslajittelun lisäksi valmistamme liimapuulevyä, sisustuverhoilutuotteita, lattialauotja ja ulkoverhoiluja. Erilaisia pinnoitteita ja pintakäsittelymenetelmiä, mm. harjauksia on kehitetty. Näillä saadaan puulle yksilöllistä ilmettä teollisessa mittakaavassa, selvittää Visanko nykytilannetta. vuoden vaihteessa. Tuotteiden suunnittelu ja valmistus tapahtuu Kiteellä nykyaikaisin menetelmin sekä vuosikymmenten kokemuksella ja ammattitaidolla! Venäjän markkinat nähdään UPM:ssä tulevaisuudessa hyvin kiinnostavina, kertoo Tuomo Visanko. Kehitys jatkuu UPM on investoimassa sekä vaneriettä sahateollisuuden jatkojalostukseen 25 miljoonaa euroa. Vaneriteollisuuden suunnitelmista ja näkymistä kerromme ensi vuoden ensimmäisessä Puu&Tekniikassa. Puutuotteet tärkeä osa Tuomo Visanko korostaa, että puutuotteilla on tulevaisuudessakin tärkeä osuus UPM:n toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että UPM ostaa ja käyttää kaikki puutavaralajit omassa tuotannossaan. Sivuotuotteiden osalta löytyy paljoon synergiaetuja konsernin sisältä esim. tulevaisuuden biopolttoaineista. UPM on voimakkasti mukana kehittämässä biopolttoaineita, mm. bioetanolia, -dieseliä sekä -öljyä, jota valmistava koelaitos aloitti toimintansa kesäkuusssa. Raaka-aineena siinä käytetään mm. sahanpurua ja hakkuutähteitä. Pellettituotantoon Suomi on ollut mukana kansainvälisessä Indisputable Key -projektissa, jossa on selvitetty RFIDin käyttöä sahateollisuudessa. RFID on radioaaltoihin perustuva tunnistusmenetelmä, jonka avulla yksittäinen tukki voidaan ohjata oikeaan käyttöön. Kolmivuotinen projekti on monikansallinen ja se on päättymässä Suomessa mm. Tampereen Teknillinen Yliopisto on ollut kehittämässä tukkiin ja sahatavaraan kiinnitettävää tunnistetta. Kehitystyö on ollut varsin haasteellista, sillä tunniste joutuu jo korjuuvaiheessa kovaan rasitukseen erilaisissa sääolosuhteissa. Sahauksen jälkeen tiedot siirretään järjestelmän kautta uudelleen yksittäisiin sahatavarakappaleisiin. Suomessa koeajot on tehty Raunion sahalla. Koeajovaiheet ovat osoittaneet, että tavoitteisiin on päästy siltä osin, että tieto saadaan kulkemaan tukista sahatavaraan. Tekniikkaa pitää kuitenkin kehittää, jotta menetelmästä saadaan oikeasti tuotannollinen apuväline. Testausvaiheessa kiilamaiset tunnisteet iskettiin tukkiin käsin yksitellen, samoin Sahateollisuuden tuotteita jatkojalostetaan UPM:n Muutamia tehtailla viime erityisesti vuosien sisustustuotteiksi ja ulkoverhouslaudoiksi. toimituksia: Dimensiolajittelu-rimoituslaitos, Iisalmen sahatavaraan Sahat Oy tulevat tunnisteet UPM ei ole monen muun puualan neeleiksi. Sahaan Tuomo syöttö, TDC, Visanko Uusi-Seelanti näkee Venäjän hyvin kiinnostavana. tyisesti lautojen osalta sopivan niitattiin lautoihin kiinni. Eri- yrityksen tavoin lähtenyt. Jatkojalostuksesta tulevat kutterinlastut on Käytännössä jo nyt markki- kiinnitysmenetelmän kehittä- Dimensiolajittelu-rimoituslaitos, Norlundfonden, Tanska käytetty tähän saakka polttoon. noimme Rimoituslaitoksen Venäjällä uusinta, tuotantoamme Stora Enso Timber, minen Varkaus on ollut varsin haasteellista, Uimaharju sillä tunnisteet irtosivat Biopolttoaineista UPM:ssä uskotaan muodostuvan merkittävää uut- talouden Rimoituslaitoksen jälleen elpyessä uusinta, Moskovan UPM-Kymmene, aluksi Kajaani lautojen pyöriessä kira- jatkojalostettuna. Rimoituslaitoksen Tulevaisuudessa, uusinta, Stora Enso Timber, ta liiketoimintaa. ja Pietarin Dimensio- markkinat ja rimoituslaitoksen ovatkin hyvin uusinta, Stora mossa. Enso Tukin Timber, tieto Impilahti on kuitenkin kiinnostavia Venäjä kiinnostaa Paketointilaitos, nykyistä Koskisen sahamme Oy, Järvelä sijaintia ajatellen. koko ajan, kertoo toimitusjoh- saatu hyvin pysymään mukana Paketointilaitos, Sefob, Ranska Venäjällä toimivan sahan yhteydessä on jatkojalostusta erilaisiksi pa- Rimoituslaitoksen Maija-Liisa uusinta, Saksa Metsäliitto osuuskunta, Soinlahti mlstaja Olli Raunio. Iivari Mononen Oy, Pylväslajittelulaitos Seuraava numero 1-10 tavoittaa talonrakennusteollisuuden ja kuntien teknisen toimen johtajat sekä rakennesuunnittelutoimistot. Varaa tilasi! Numero ilmestyy Aineistot 18.1.

6 6 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Sahatavaramarkkinoilla Varovaista toiveikkuutta Sahatavaran hinnat eivät määrity ainoastaan yhdessä maassa, eivätkä pelkästään kysynnän mukaan. Myös tarjonta ja varastotasot vaikuttavat hintoihin, finanssikriisinkin aikoina. Se meidän jokaisen on syytä muistaa, korosti myyntijohtaja Esa Mikkonen Havesa Timber Oy:stä Suomen Sahateollisuusmiehet ry:n vuosikokouksessa. Alkuvuoden aallonpohjan jälkeen hinnat ovat nousseet, mutta edelleen ollaan viimevuotisesta tasosta jäljessä. Tulevaisuuden ennustamisessa kaikki ovat varovaisia. Elvytyksen määrän taso vaikuttaa rakentamiseen niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Ihmisten luottamus talouden paranemiseen on lisääntynyt, tosin on vielä maita, joissa kysynnän uskotaan edelleen laskevan. Myyntijohtaja Mikkosen arvioiden mukaan esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa kurimus jatkuu, asuntojen hinnat jatkavat laskuaan. Optimistiset laivaajat Syksyllä virinnyt kysyntä on hiipunut viime viikkoina ja sahateollisuudessa suhtaudutaan varovaisesti tulevaisuuteen. Ylikapasiteettia on niin Suomessa kuin Euroopassakin, se ei ole supistuksista huolimatta purkautunut lähellekään tuotantomääriä. Epäilyjä lähiaikoina tapahtuvasta hintojen laskustakin on esitetty. Ensi vuoden esimmäisestä neljänneksestä Mikkonen ennusti edelleen vaikeaa, nykyisen hintatason hän toivoi säilyvän. Toisella neljänneksellä kysynnän odotetaan piristyvän ja tuovan hintoihin nousua. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin olemassa. Madridin pidetyn softwood-konferenssin ennusteiden mukaan vasta 2011 sahatavaran kulutus kääntyisi nousuun ja 2012 paranisi oleellisesti. Laivaajamaat olivat kuitenkin optimistisempia kuin tuojamaat, toppuutteli Mikkonen. Raaka-aineen hinnat nousseet Myrskypuut on sahattu ja tukista on ollut pulaa Suomen lisäksi muuallakin. Etelä-Ruotsiin on tukkeja tuotu Venäjältäkin ja tukin hinta on noussut euroa. Kun Holmen Timber vielä on käynnistämässä Norrköpingiin kuution sahaansa vuoden kuluttua, merkitsee se entistä suurempaa kilpailua ja tilaa ei tule olemaan kaikille nykyisille toimijoille. Myös Keski-Euroopassa tukista on pulaa ja hinnat ovat nousseet. Pöyryn tekemien selvitysten mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä kalleinta puu oli Itävallassa, jossa kuusen hinta tehtaalla on keskimäärin n. 70 euroa, Saksassa n. 65 euroa, Suomessa n. 58 ja Ruotsissa euroa. Itävallassa mäntykin oli kalleinta, n. 62 euroa, Suomessa hinta oli n. 58 euroa ja Ruotsissa euroa. Latviassa tehdashinnat havutukilla vaihtelivat 30 euron molemmin puolin. Suomi Ruotsi Ruotsin sahatavaran vienti on kuusen osalta laskenut vajaan neljä prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, männyn vienti on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Hinnat ovat romisseet ruotsalaisillakin, kuusella keskimäärin Esa Mikkonen ennusti ensi vuoden toisen neljänneksen tuovan valoa sahureille. 19 prosenttia ja männyllä 21 prosenttia. Suomen vienti kuusen osalta laski vajaan 7 prosenttia ja männyn n. 10 prosenttia. Kuusen hinta puolestaan laski vajaan 16 prosenttia ja männyn 17 prosenttia. Tärkeimmissä maissa suomalaiset ovat pystyneet saamaan kuusesta keskimäärin parempaa hintaa kuin ruotsalaiset, jotka ovat purkaneet poikkeuksellisen suuriksi kertyneitä varastojaan. Mäntyä ruotsalaiset ovat puolestaan myyneet sekä Britanniaan että Algeriaan suomalaisia kalliimmalla hinnalla. Egypti on ollut alkuvuodesta kummallakin maalla suurin männyn vientikohde, kasvua on molemmilla n. 60 prosenttia. Jos hinta vielä olisi edes keskimäärin sama kuin muilla vientimailla, olisivat sahurit varmasti tyytyväisempiä. Nyt hinta on ollut n. 30 euroa kuutiolta keskihintaa alhaisempi. Ruotsin havusahatavaran vienti oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä lähes 4 miljoonaa kuutiota, Suomen 2,5 miljoonaa kuutiota. Järjestelyjä Saksassa Saksassa tuotannon ennustetaan nousevan tämän vuotisesta n. 18 miljoonasta kuutiosta miljoonalla kuutiolla kotimaan kulutuksen pysyessä kuitenkin lähes tämän vuoden tasolla. Saksan sahateollisuudessa odotetaan ensi vuoden aikana tapahtuvan järjestelyjä, sillä ylikapasiteettia on reilusti. Alan uskotaan pääsevän hitaaseen nousuun vuonna Venäjän ei Esa Mikkonen uskonut juuri näkyvän Euroopan markkinoilla ennen kevättä. Sahausmäärät ovat laskeet ja venäläisten on vaikea toimittaa nykyisin vaadittavia pieniä asiakaslähtöisiä eriä. Myöskään Kanadasta ei näillä näkymin ole tulossa merkittävää tekijää Euroopassa alkuvuodesta. Kanadalaiset ovat myyneet voimakkaasti Kiinaan. Puurakentaminen kasvaa Britanniassa Puurakentamiselle on Britanniassa hyvä tilaus, sen sijaan juuri tällä hetkellä sisustusmuoti ei suosi skandinaavisia puulajeja. Asuntopula Britanniassa on iso, tavoitteena on rakentaa vuodessa asuntoa, tänä vuonna päästäneen hädin tuskin asuntoon. Markkinointijohtaja Mikkonen ennustikin, että kunhan talvi on mennyt, nousee sahatavaran kysyntä prosenttia. Kysyntää tulevaisuudessa on erityisesti puusepäntuotteille ja insinööripuutuotteille. Sen sijaan piharakentamisessa jalopuut ja komposiitit vievät markkinoita havupuilta. Merkittävää on myös se, että brittiläisten oma tuotanto on kasvanut ja se suuntautuu halpoihin tuotteisiin. Mikkosen mukaan hintaero ruotsalaisen ja brittiläisen rakennesahatavaran välillä on jopa 25 puntaa. Yhteistyötä tarvitaan Euroopassa tuotetaan nykyisin sahatavaraa, mikä kilpailee suomalaisten alhaisimpien laatujen kanssa, joten niiden myyminen tulee olemaan tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Esa Mikkonen korostikin, että nyt saha-alan on mietittävä yhteistyökumppanit entistä tarkemmin niin koko tuoteketjun osalta kuin myös toisten sahureiden kanssa. Markkinointipäässä on tapahtunut keskittymistä ja isot toimijat haluavat toimia toisten isojen kanssa. Suomalaisten kannattaakin miettiä yhteistyötä, miten pystytään tarjoamaan kokonaisia tuoteperheitä yksittäisten tuotteiden sijaan. Maija-Liisa Saksa Nyt Markkinatorin ilmoitukset tämän kokoisina! Hinta vain 75, sis.alv. Myyt tai ostat, käytä Markkinatoria! Jätä ilmoituksesi Lyhyesti Tervolan Saha ja Höyläämö takaisin Vuokiloille Tervolan Saha ja Höyläämön aiemmat omistajat Hannu ja Kalervo Vuokila sekä heidän lankonsa Juha Kokkonen ostivat aiemmin Ruukki Group Oy:lle myydyn sahansa takaisin. Kauppahinta oli 4.1 miljoonaa euroa, lisäksi TSH Lappipaneli Pölkylle Stora Enso Timber Oy Ltd:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Matti Mikkola on valittu puutuoteteollisuuden järjestön CEI-Bois:n (European Confederation of Woodworking Industries) puheenjohtajaksi vuosiksi Hän on ollut aikaisemmin CEI-Bois n hallituksen jäsen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on valittu Myydään Finnforest Oyj Tiwin valmistaman ja pinnoittaman melamiini lastulevyn loppuvarasto poistohintaan. Levykoko on 16x3660x1830. Värivaihtoehdot: tumma pähkinä, kirsikka, pyökki ja koivu. Ota yhteyttä mikko.kakkonen@tiwi.fi tai soita numeroon Ruukki Group on myynyt myös Lappipaneli Oy:n liiketoiminnat Pölkky Oy:lle. Pölkky Oy on kuusamolainen perheyhtiö jolla on saha- ja jatkojalostusliiketoimintaa Kuusamossa ja Taivalkoskella sekä painekyllästyslaitos Oulussa. Sahojen työnjako tullaan optimoimaan tukin koon ja puulajien suhteen. Nyt hankittava Kuusamon Ala-Kitkalla sijaitseva Lappipanelin saha ja Ulean saha Taimaksaa Ruukki Groupille osinkoa noin 3,7 miljoonaa euroa. Tervolan Saha ja Höyläämö Balance Consultingin listausten mukaan ollut Suomen kannattavimpia sahoja useina vuosina. valkoskella keskittyvät jatkossa tehokkaaseen pienpuun sahaukseen. Pölkky Oy:n Kuusamon sahalla voidaan keskittyä sahaamaan järeämpää tukkia aikaisempaa tehokkaammin Lappipanelin omaisuuserien yhteenlaskettu bruttokauppahinta oli 14,6 miljoonaa euroa. Osana liiketoimintakauppaa Lappipaneli Oy on antanut ostajille takuita mahdollisiin ympäristövastuisiin liittyen. Suomalaisia eurooppalaisten järjestöjen johtopaikoille paperiteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) varapuheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Pesonen toimii myös Metsäteollisuus ry:n varapuheenjohtajana. CEPI:n puheenjohtajaksi on valittu Sappin toimitusjohtaja Berry Wiersum. Timo Jaatisesta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry:n hallitus on valinnut VTM Timo Jaatisen, 41, järjestön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy metsäteollisuuteen Suomen Satamaliiton toimitusjohtajan tehtävistä alkuvuonna Timo Jaatisen vahva edunvalvontatausta, monipuolinen suomalaisen elin- keinoelämän ja yhteiskunnan tuntemus sekä kokemus EU-vaikuttamisesta ja toiminnasta eurooppalaisissa elinkeinoelämän järjestöissä antavat hänelle hyvät edellytykset toimia Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana, sanoo järjestön hallituksen puheenjohtaja, pääjohtaja Kari Jordan. MYYDÄÄN KÄYTETTYJÄ TRUKKEJA 12 ton. SVETRUCK dieseltrukki, vuosimalli 2001, 3 ton. HUBTEX nelitietrukki(diesel), vuosimalli 2006, 8 ton. KALMAR-IRION Kylkitrukki (diesel), vuosimalli 2002, 2,5 ton. YALE dieseltrukki, vuosimalli 1999, Myös muita trukkeja varastossa! Kysy lisää: +358 (0) Mikko Korkalainen

7 numero 12/2009 Puu&Tekniikka 7 Kolme kovaa syytä Miksi Puu&Tekniikkaan sijoitettu mainoseuro on oikeassa paikassa? 1 Puu&Tekniikassa mainostaminen tuo tulosta! 59 % on hankkinut lisätietoja Puu&Tekniikan ilmoituksen perusteella * 25 % on tehnyt hankintoja Puu&Tekniikan ilmoituksen perusteella * 2 Puu&Tekniikalla tavoitat alan päättäjät ja päätöksentekoon osallistujat 78 % osallistuu päätöksentekoon, lisäksi 9 % valmistelee päätöksiä* kappaleen levikki kattaa koko puuta jalostavan teollisuuden sekä arkkitehtija sisustus arkkitehti toimistot. Puurakentamiseen painottuvat numerot postitetaan myös kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajille sekä rakennesuunnittelutoimistoihin. 3 Puu&Tekniikkaa luetaan perusteellisesti 53 % lukee vähintään puolet lehdestä, lisäksi 43 % useamman artikkelin * 85 % käyttää yli 15 minuuttia Puu&Tekniikan lukemiseen * Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu * Lukijatutkimus lokakuu 2008, tekijä Focus Master Oy. Tutkimusraportti on luettavissa Varaa ensi vuoden mainospakettisi hyvissä ajoin, parhaat paikat ovat jo menossa! Ilmoitushinnat ovat sivuillamme: Muista! Puu&Tekniikalla tavoitat myös materiaalivalintojen tekijät alan ammatilaisten lisäksi. Ja kontaktihinta on puualan lehdistä edullisin! Nro Ilmestyy Aineistot Teema + jakelu Talo-, ikkuna- ja oviteollisuus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, Korjaus rakentamisen tulevaisuuspäivä 2010 (Helsinki 2.2.) Saha- ja rakennuspuutuoteteollisuus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonraken nusteollisuuden johtajat ja rakenne suunnittelutoimistot, Rakentaminen ja talotekniikka messut (Jyväskylä ) Huonekaluteollisuus, teollinen muotoilu, koulutus, lisäjakelu: Olo.Muoto 10 (Lahti ) Pintakäsittely, kalusteteollisuus Puuntyöstökoneet, lisäjakelu: Xylexpo (Milano ) Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely Huonekaluteollisuus, suunnittelu, lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, FinnBuild 2010 (Helsinki ) Puuntyöstökoneet, alihankinta, lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti ) Bioenergia, sahateollisuus, lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere ) Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot Soita Maija-Liisa Saksa, , maija-liisa@puutekniikka.fi Vedä myyntisi nousuun!

8 8 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Yleiseurooppalainen suunta: Korjausrakentaminen kasvaa Rakentaminen vähenee ensi vuonna edelleen, mutta alalla ei ole tulossa kuitenkaan 90-luvun alun kaltaista sukellusta, ennustaa VTT. Osin asiaan vaikuttaa korjausrakentamisen jatkuva lisääntyminen. Puumarkkinapäivillä marraskuussa puhuneen VTT:n asiakaspalvelupäällikkö Pekka Pajakkalan mukaan edessä on paluu viime vuotta normaalimpiin rakentamisen lukemiin. Asuntorakentamisen pohja kesällä Tämän vuoden rakentamisen vähenemiseksi VTT ennustaa 15 prosenttia ja ensi vuonna laskua olisi edelleen 5 7 prosenttia. Kuluttajien luottamus on viime aikoina noussut, myös lokakuussa, ja nyt ollaan Pajakkalan mukaan keskimääräisellä tasolla. Asuntorakentamisen pohjat on jo nähty kesällä, myös omakotirakentamisessa, toimitilarakentamisessa sen sijaan mennään edelleen alaspäin. Asuntorakentamisessa päästäneen loppuvuoden lisääntyneen rakentamisen myötä lähes asuntoon. Vuosittaiseksi tarpeeksi seuraavina vuotena on arvioitu asuntoa, mikä raja on ylitetty reippaasti vuodesta 2002 aina vuoteen 2007 asti. Loppuvuodesta rakentaminen lisääntyy erityisesti kerrostaloissa, jossa aloituksessa on yli ARAasuntoa. Kerrostalorakentamisessa ei kuitenkaan puun käyttö ole vielä kovin suurta. Myös omakotitalorakentamisessa on loppuvuodesta ollut piristymisen merkkejä. Tammi-elokuussa puisten omakotitalojen rakennusluvat vähenivät 33 prosenttia, betoni/kivirakenteisten 28 prosenttia. Lievää siirtymistä kivirakentamiseen on ollut havaittavissa useina vuosina. Aloitukset vähenivät yhteensä 30 prosenttia. Toimistorakennusten osalta on pudotus ollut rajuinta, aloituksia on vain neljännes viimevuotisesta. Asuinkerrostaloja korjaus lisääntyy Korjausrakentamisen markkinat ovat yhteensä noin 9 miljardia euroa vuodessa. VTT ennustaa lievää, prosentin laskua kummallekin vuodelle. Asuinkerrostalojen korjaaminen saattaa kasvaa jopa prosenttia, mutta kun niiden osuus koko korjausrakentamisesta on noin miljardin luokkaa, ei reipas lisäyskään riitä nostamaan kokonaisarviota plussan puolelle. Korjausrakentamisen määrä on kasvanut tasaisesti jo pitkään, vuodesta -85 korjausrakentamisen arvo on kaksinkertaistunut ja trendi jatkuu. Korjausrakentamisen merkitys puun kannalta tuleekin kasvamaan, sillä uudisrakentamisen suunta on pitkällä aikavälillä laskeva, lisäksi ala on voimakkaasti syklistä. Infran rakentaminen on perinteisesti ollut melko vakaata. Alalla rakennemuutos Pekka Pajakkala muistutti, että yritysten kannattaa varautua rakentamisen rakennemuutokseen: uudisrakentamisesta ollaan siirtymässä entistä voimakkaammin uudistamisen ja korjaamisen suuntaan. Puulla on mahdollisuudet sekä markkinaosuuksien että volyymien kasvattamiseen, kun yrityksissä panostetaan asiakaslähtöisyyteen ja varmistetaan yrityksen kehittyminen ja uudistuminen muuttuvan ympäristön mukaan. Yrityksissä tarvitaan tarkkaa seurantaa toimintaympäristön muutoksiin ja asioita pitää hallita entistä kokonaisvaltaisemmin. Puun käyttö laskevaa Koko uudistalorakentamisessa betoni on ollut runkojen osalta markkinajohtaja vuodesta 2007, puun osuus oli viime vuonna 35 prosenttia, edellisenä vuonna osuus oli vielä viisi prosenttiyksikköä enemmän. Julkisivujen osalta puu on selkeä markkinajohtaja koko uudistalorakentamisessa, osuus on kuitenkin pudonnut 45 prosenttiin toissa vuoden 48 prosentista. Omakotitaloissa puun markkinaosuus on kiistaton: rungoissa osuus oli viime vuonna 81 prosenttia ja julkisivuissa 74 prosenttia. Näissäkin luvuissa on prosentin parin lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentaminen Euroopassa Euroopassa rakentaminen oli miinuksella jo viime vuonna, tämän vuoden pudotukseksi arvioidaan 7,4 prosenttia puolet Suomen luvuista. Erityisen voimakkaasti on laskenut uusien asuntojen rakentaminen, sen sijaan infrarakentaminen on kasvanut tasaisesti eikä korjausrakentamisenkaan pudotus viime vuosina ole ollut kovin jyrkkää. Ensi vuonna rakentamisen odotetaan vielä kesimäärin laskevan yhden prosentin verran. Euroalueella asuntorakentamisen syöksy on päättynyt ja odotettavissa on lievää kasvua, toimitilarakentaminen sen sijaan pysyy miinuksella. Kesäkuisen Euroconstructin ja lokakuisten IFO:n ja IMF:n ennusteiden mukaan Saksassa bkt kasvaa 0 2 prosenttia ensi vuonna ja rakentaminen kokonaisuudessaan jää lähes tämän vuoden tasolle. Pientä nousua ennustetaan uusien asuntojen rakentamiseen sekä korjausrakentamiseen. Ranskan bkt:n ennustetaan kasvavan puolesta puoleentoista prosenttia ja rakentamisen pysyvän tämän vuoden tasolla. Uusien asuntojen rakentamisen odotetaan laskevan 3 5 prosenttia. Myös Iso-Britannian bkt:n odotetaan kasvavan 0 1 prosenttia, rakentamisessa laskua olisi vielä 2 5 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana asuntojen rakentamisen Britanniassa laski peräti 32 prosenttia, ensi vuodeksi odotetaan prosentin muutosta tähän vuoteen. Infran rakentaminen sen sijaan kasvoi voimakkaasti alkuvuonna, peräti 36 prosenttia. Venäjän bkt:n ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1 2 prosenttia, mutta rakentaminen laskee vielä 5 10 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Maija-Liisa Saksa Kannattavuus a ja o Suomalaisen ja pohjoisamerikkalaisen sahateollisuuden merkittävin ero on suhtautuminen kannattavuuteen. Pohjois-Amerikassa ei välttämättä katsota jalostusarvoa, vaan kaikki peilataan kannattavuuden kautta ja näin yrityksissä keskitytään siihen, mitä osataan tehdä hyvin. Erityisesti sikäläiset sahat korostavat raaka-aineen ostamisen merkitystä ja sen osaamista, selvitti maiden välisiä eroja johtaja Jussi Silventoinen Indufor Oy:stä puhuessaan Puumarkkinapäivillä Lahdessa. Yrityksen sisäistä subventointia? Kun jalostuksessa, esim. höyläyksessä, suurin yksittäinen KanadaSahateollisuus Kokonaistuottavuus maittain kustannus erä on raaka-aineen hinta, pitäisi yrityksessä aina miettiä, onko se oma saha paras raaka-aineen lähde jalostettavalle tuotteelle. Jos toisaalta jalostus on kannattavaa, mutta sahaus ei, voi aina kysyä, miksi ihmeessä sitten sahataan. Toki logistiikkakysymykset, tuotekokonaisuudet ym. ovat vaikuttamassa asiaan, mutta aina pitäisi miettiä myös sitä, onko oma jatkojalostus se maksukykyisin raaka-aineen ostaja vai subventoidaanko yrityksessä joitakin toimintoja. Yrityksissä voisi entistä enemmän miettiä ennakkoluulottomasti erilaisia ulkoistamisen vaihtoehtoja ja keskittyä omaan erityisosaamiseen, muistutti Silventoinen. Uusia markkinasegmenttejä Kannattavuutta voi löytää Silventoisen mukaan myös löytämällä uusia markkinasegmenttejä, joihin myytäessä tuotteesta voidaan saada lisähintaa erilaisin laatukriteerein, joita voisi olla esim. väri, lujuus nykyistä laajemmin ym. mls- Etu- vai takapihalla? Ilmari Ollila Symbioosi Parnters Oy:stä esitteli Puumarkkinapäivillä Metsäteollisuus ry:lle ja MSOlle tehtyä Etupihastrategiaselvitystä. Siinä on pyritty selvittämään, mistä saadaan lisää jalostusarvoa tuotettua kuutiometriä kohden. Suomen puutuoteteollisuuden arvo on 8,6 miljardia euroa, joten ala on kansantaloudellisesti tärkeä. Merkittävää on myös se, että suurimmat vientiosuudet ovat toimialoilla, joilla on alhainen jalostusarvo, eli levy- ja sahatuotteilla. Selvityksen mukaan puutuotteiden jalostusarvo on puolittunut viimeisen 11 vuoden aikana ja jos kehitys jatkuu samanlaisena vuoteen 2015, on jalostusarvo tuolloin enää kolmasosa verrattuna vuoteen Huolestuttava kehitys on sen vuoksi, että kilpailukykyä voidaan parantaa vain tiettyyn rajaan asti tehokkuutta lisäämällä. Omaan käyttöön ryhmässä Tutkimuksessa selvitettiin myös, miksi puuta ostetaan, kuka ostaa ja miten ostopäätös tehdään ja miten se suhtautuu jalostusarvoon. Tulosten mukaan kuluttajamarkkinoilla ostetut tuotteet Yhden tuoli- tai sohvamallin markkinoiminen kuluttajalle on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Kokonaisratkaisujen myymisen idean on mm. Boknäs oivaltanut. ovat pidemmälle jalostettuja kuin yrityksille markkinoitaessa. Samoin jalostusarvo kasvaa, jos puutuotteita ostetaan halusta eikä pakon sanelemana. Hyvin mielenkiintoinen tulos olisi myös se, että kun ostopäätös tehdään ryhmässä, on jalostusarvo korkeampi. Yksin päätettäessä hinnan annetaan vaikuttaa enemmän, ryhmässä puun ominaisuudet, kauneus ja ratkaisut ovat paremmin perusteltavissa. Hyvä uutinen selvityksessä on, että kaikilla alueilla on potentiaalia, erityisesti huonekaluteollisuudessa. Kansantaloudellisesti kuitenkin puutuoteteollisuuden merkitys on isompi, sillä siellä on suuremmat volyymit. Huonekalualan kehityssuunnat Huonekalualalla on neljä isoa kehityssuuntaa. Ensimmäisenä on polarisoituminen, on korkean ja matalan tason huonekalukaupat. Suomalaiset ovat usein siltä väliltä. Myös suuret ketjut yleistyvät, jolloin suuruuden ekonomia korostuu. Kolmas suuntaus on sisustuksen painoarvon nouseminen, halutaan ostaa ratkaisuja, ei yksittäistä tuolia tai pöytää. Tämän kehityssuunnan ovat pystyneet sekä Ikea että Boknäs näkemään ja hyödyntämään. Neljäntenä on sekä tuotekehityksen että valmistuksen murrosvaihe Kiinasta on huonekalujen tuonti kasvanut yli 10 prosenttia joka vuosi alkaen vuodesta Yksittäisen suomalaisen huonekalualan yrityksen on vaikeaa tai mahdotonta vastata kehityssuuntiin. Alalle tarvittaisiinkin sisustuskokonaisuuksien tuotekehityksestä ja markkinoinnista vastaava yritys, joka vastaisi yksittäisten yritysten tuotteiden yhteensovittamisesta. mls-

9 Eastwood uutiset yhteisiä liikeneuvottelumatkoja. Myös lämpöpuun jatkojalostajat ovat olleet aktiivisia hakemaan uusia käyttökohteita ja uusia kansainvälisiä markkinoita. Ohjelman puitteissa on myös uusittu monien yritysten liiketoimintasuunnitelmia ja käynnistetty useita merkittäviä yrityskohtaisia kehitysja vientihankkeita. Kehitystyö perustuu yritysten omiin tarpeisiin EASTWOOD-ohjelmaa toteuttaa viisi kehittämispäällikköä ja yksi markkinointipäällikkö. Kaikki ovat alansa ammattilaisia, ja heillä on vahva teollisuus-, kehittäjä- ja markkinointikokemus. -Päälliköt kiertävät alueen yrityksissä, hakevat yhteistyökumppaneita ja selvittävät verkostoitumisen vaihtoehtoja niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Aki Hakala muistuttaa, että puutuotetoimiala ei ole nykypäivänä enää mitään harjanvarsien tekemistä, vaan teknologisestikin korkeatasoista teollisuutta, jolla on nykysuhdanteiden helpottaessa menestyksen mahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla. EASTWOODiin lähdetty innolla mukaan EASTWOOD -Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman päätavoite on lisätä alan yritysten kilpailukykyä ja kasvattaa niiden liike vaihtoa. Myös tuotteiden jalostusarvoa halutaan lisätä ohjelman palveluilla ja toimenpiteillä. Ohjelma toteutetaan Kainuun, Pohjois-Savon, Sisä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä- Savon alueilla vuosina , ja sitä rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset yhteensä 1,8 miljoonalla eurolla. Yritysten kilpailukyvyn ja osaamisen lisäksi tavoitteena on parantaa alan hyvää imagoa ja lisätä puuyritysten toimintaedellytyksiä. Ohjelman avulla halutaan myös kehittää uusia, vetovoimaisia puutuotteita, kannustaa korkeatasoiseen puurakentamiseen ja viihtyisien asuinalueiden luomiseen. Käytännön työ on hyvin konkreettista. Mennään yrityksiin, tavataan yrittäjiä ja yhdessä pohditaan ja suunnitellaan, miten yrityksen toimintaa tulisi muuttaa tai kehittää. Hyvin usein meiltä kysytään myös sitä, mistä kehitystyöhön löytyy tarvittavia erikoisosaajia ja rahoitusta, kertoo ohjelmajohtaja Aki Hakala ohjelmaa hallinnoivasta Miktech Oy:stä. Asiakkuuksia meillä on ensimmäisen vuoden aikana kertynyt yli 100, ja ne perustuvat yritysten omiin ja aitoihin kehittämis- ja yhteistyötarpeisiin. Yrityskohtaisen neuvonta- ja konsultointityön lisäksi on toteutettu toistakymmentä yritysryhmähanketta. Työ on painottunut kotimaan markkinoinnin lisäksi kansainvälisten yhteistyökumppanien ja vientikanavien hakemiseen. Esimerkiksi Venäjältä on aktiivisesti etsitty yhteistyökumppaneita ja viimeisin mielenkiinnon kohde on Japani, jonne on tehty ja tehdään EASTWOOD -uutiset 2009 Päätoimittaja Aki Hakala Toimittaja Tiina Toivakka Kuvat Tiina Toivakka ja yritysten arkistot Taitto ja sivunvalmistus Adverbi Oy Julkaisija Miktech Oy EASTWOOD -puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Painopaikka Allatum Oy

10 Asiakkaalle tarjotaan valmiita kuluttajapakkauksia, joista voi itse koota tuotteen. Tämä on uusinta toimintatapaamme, ja sen markkinan uskomme jatkossa selvästi kasvavan, SWM-Woodin toimitusjohtaja Timo Saarainen kertoo. SWM-Wood tarjoaa asiakkaille myös lämpökäsittely- ja höyläämö Suomalainen lämpöpuu kiinnostaa Lämpöpuu tunnetaan jo Suomessa, mutta Euroopassa tuotteiden tunnetuksi tekemisessä on vielä paljon työtä. Kiinnostus lämpöpuutuotteisiin on kuitenkin kasvussa, kertoo markkinointipäällikkö Florence Pignot. Hän on puolen vuoden verran kartoittanut suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia ja etsinyt myyntikanavia eri puolelta Eurooppaa. Kevään aikana Pignot selvitti Itä- Suomen alueella lämpöpuun jatkojalostuksesta kiinnostuneita yrityksiä ja perehtyi heidän tuotevalikoimiinsa ja vientihalukkuuteensa. Sen jälkeen alkoi yhteydenotto eurooppalaisiin lämpöpuutuotteita myyviin yrityksiin. Potentiaalisille yhteistyökumppaneille toimitettujen tietojen lisäksi olen järjestänyt vientimatkoja erityisesti Ranskaan, mutta myös muualle. Muutamia konkreettisia tilauksiakin yritykset ovat jo hankkineet, Pignot iloitsee. Yritysryhmässä mukana olevalle yritykselle hankkeesta on monenlaista hyötyä. Yhdessä toimimalla saadaan kustannuksia jaettua, ja vientimahdollisuudet tulee Suomalaisen lämpöpuuosaamisen vientiä halutaan entisestäänkin lisätä. EASTWOOD-ohjelman osana käynnistyi keväällä yritysryhmähankkeena markkinointiprojekti, jonka tavoitteena on kasvattaa lämpöpuutuotteiden tunnettuutta ja etsiä samalla tuotteille uusia markkinointikanavia. kartoitettua ilman, että työhön tarvitsee heti sitoa omaa henkilöstöä. Alkuvaiheessa markkinointiprojektiin osallistui kaikkiaan 12 yritystä eri puolelta Itä-Suomea. Syyskuun alussa alkaneessa toisessa vaiheessa mukana on viisi yritystä, joista jokaiselle on asetettu oma tavoite. Osallistumismaksu oli pieni, joten pienemmilläkin yrityksillä oli mahdollisuus osallistua. Osalle riitti kuitenkin tässä vaiheessa tieto siitä, minkälaista mielenkiintoa heidän tuotteilleen Euroopassa on. Hankkeen nykyinen vaihe kestää ensi helmikuun loppuun, ja nyt yritysryhmän tavoitteena on konkreettisten kauppojen solmiminen. Hyviä kokemuksia Kiuruveteläinen Moneral Oy on yksi markkinointihankkeeseen osallistuneista yrityksistä, joka jatkaa vientityötä tulevina kuukausina. Kokemukset hankkeessa mukana olemisesta ovat yrityksen myyntipäällikkö Panu Remeksen mukaan olleet todella hyviä. Florence Pignot n kielitaito ja eurooppalaisen toimintakulttuurin tuntemus on nopeuttanut ja helpottanut meidän vientiponnistelujamme merkittävästi. Yrittäjätaustaisena ihmisenä hän ymmärtää toimintatapamme, ja on omalla toiminnallaan pannut meihin yrittäjiinkin lisää vauhtia, Remes toteaa. Markkinointipäällikkö Florence Pignot ja itäsuomalaisen lämpöpuutuotteita valmistavan Lunawood Oy:n toimitusjohtaja Martti Kauhanen tutkivat Lunawoodin uusia, vientiin suunniteltuja tuotteita. Lämpökäsitellyn puun edut ovat muun muassa hyvä lämmöneristyskyky, parantunut lahonkestävyys ja ympäristöystävällisyys. Kotimaisen männyn ja kuusen lisäksi materiaalina käytetään yhä enemmän myös Etelä-Amerikasta tuotettua oksatonta premium-mäntyä. Toimitusjohtaja Timo Saarainen esittelee yhtiön ensimmäistä CO2 neutraalia tuotetta, joka toimitetaan Hollannin markkinoille SWM-Wood on perustettu vuonna 1998, ja tällä hetkellä yritys työllistää lähes 20 henkilöä. Kuluvana vuonna yritys on toteuttanut merkittävän investointiohjelman, jonka ansiosta tuotantokapasiteettia on voitu laajentaa noin 40 prosenttia. Yritys toimittaa lämpökäsiteltyä puuta teollisuudelle jatkojalostukseen. Suurimpia asiakkaita ovat höyläämöt ja muut puuta jatkojalostavat yritykset. SWM-Woodilla on toiminut viime vuodesta alkaen myös oma höyläämölinja, jonka ansiosta voidaan palvella myös valmiita lämpöpuutuotteita haluavia asiakkaita. Lämpöpuulla Mikkelin Pursialassa toimii yksi kaupungin kansainvälisimmistä yrityksistä. Oy SWM-Wood Ltd valmistaa ja myy lämpökäsiteltyä puuta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tuotteista menee vientiin lähes 85 prosenttia, ja niitä viedään säännöllisesti yli 10 maahan. Kaukaisimpia kohteita ovat mm. Kiina ja Japani. palveluja, mutta niiden osuus liikevaihdosta on huomattavasti pienempi. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä sisustus- ja saunatuotteet, terassi- ja puutarhatuotteet sekä julkisivutuotteet. Valikoimien menekki vaihtelee maittain. Esimerkiksi Hollantiin myymme paljon julkisivumateriaaleja, kun taas naapurimaassa Saksassa menekki on painottunut terassimateriaaleihin. Jokaisen maan bisneskulttuuri on opittava ymmärtämään, jotta päästään hyvään lopputulokseen, Timo Saarainen painottaa. SWM-Wood kuten koko lämpöpuuala on viime vuosina elänyt vahvan kasvun aikaa aina taantuman alkuun asti. Vielä tänä vuonna lämpöpuumarkkinat Suomessa ovat edellisvuoden tasolla eli menekki on noin kuutiometriä, ja me olemme pystyneet pitämään toiminnan kasvutrendillä. Jos taantuma alkaa ensi vuoden aikana hellittää, kuten nyt ennustetaan, uskomme tulevien vuosien olevan taas kasvun aikaa, Saarainen arvioi. Tulevaisuuden suunnitelmiin SWM-Woodilla kuuluu myös aikaisempaa vahvempi panostaminen kotimaan markkinoihin. Tuntumaa on tänä vuonna jo otettu osallistumalla useammillekin kotimaisille messuille. Vastaanotto on ollut myönteinen, ja messujen kautta on saatu uusia asiakkuuksia. hyvät näkymät Suomessa lämpöpuumarkkinoilla kilpailevat niin pienet yksittäiset yritykset kuin isot pörssiyhtiöt, kuten Stora Enso. SWM-Woodin vahvuutena kilpailluilla markkinoilla ovat ketteryys, hyvä valikoima ja joustavuus. Olemme lähteneet markkinoille sellaisilla tuotteilla, joissa kilpailu on kohtuullista. Yrityksemme pystyy nopeasti sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin ja kehittämään omia tuotteita asiakkaan toiveita vastaaviksi. Merkittävänä vahvuutena Timo Saarainen mainitsee myös SWM- Woodin tuotannossa käytettävän teknologian, joka perustuu suomalaiseen prosessiteknologiaan. Prosessiosaaminen on ollut omissa käsissämme jo vuosia, Saarainen painottaa. Uusien investointien ja lämpöpuun jatkuvan kysynnän kasvun ansiosta Timo Saarainen ennustaa tulevien vuosien kasvun suuntautuvan tasaisesti sekä koti- että ulkomaan markkinoille. Suomessa kasvu voisi löytyä esimerkiksi julkisivurakentamisesta, jossa lämpöpuuta on toistaiseksi käytetty vielä suhteellisen vähän. Tavoitteemme vuoteen 2015 vuoteen mennessä on kaksinkertaistaa nykyinen liikevaihtomme, mikä nyt toteutumassa olevien investointien ansiosta on mahdollista. Lisätietoa:

11 Päätavoite oli synnyttää uusia kauppoja ja se onnistuikin. Yritykset saivat myös kyselyjä ja koetoimituksia on tiedossa Mukana oli neljä ensikertalaista, yksi osanottajista on tehnyt kauppaa Japaniin jo aiemmin. Selkeänä tavoitteena oli hakea uusille yrittäjille asiakkaita, perehtyä markkinoihin ja maan kauppatapoihin. Yrityksille räätälöityjä yritystapaamisia oli yhteensä parikymmentä ja ne keskitettiin Tokiossa pidetyille rakentamis- ja kodin sisustusmessuille, joihin myös tutustuttiin, kertoo juuri matkalta Joensuuhun palannut EASTWOODin kehityspäällikkö Hannu Hulkko. Tokion Rakennus- ja sisustusmessuilla käy rakentamisen ammattilaista ja näytteilleasettajia on ympäri maailmaa. Myös moni suomalainen hirsitalojen valmistaja oli mukana. Henkilökohtaiset suhteet Kehityspäällikkö Hulkolla on pitkä kokemus Japanin puutavaramarkkinoista. Hän aloitti jo lähes parikymmentä vuotta sitten Stora Enson asiakaspalvelupäällikkönä ja neljän vuoden asuminen maassa perehdytti lisää maan tapoihin. EASTWOODissa hän on keskittynyt erityisesti Japanin viennin kehittämiseen. Pitkäaikaisten suhteiden merkitystä ei voi yliarvioida japanilaisten kanssa asioidessa. Kauppa perustuu niihin ja se merkitsee, että vastatuulta ei saa pelätä. Jos vaikeuksien tullessa lähtee, ei takaisin ole paluuta. EASTWOODin avulla Japanin markkinoille Viisi itäsuomalaista puualan yrittäjää osallistui marraskuussa EASTWOODin järjestämälle Japaniin suuntautuneelle vienninedistämismatkalle. Konkreettisia tuloksia saatiin heti ja uusi yritysryhmämatka on suunnitteilla keväälle. Muodollisia sopimuksia ei tehdä, keskusteluissa kahden kesken sovittu toimii raamina ja sähköpostein hoidettavat tilaukset voivat vaihdella. Se mikä ei saa vaihdella on tuotteiden sovittu laatu ja sovitut toimitusajat. Jos toimitusajat eivät pidä, merkitsee se liikesuhteen loppumista. Virheet jäävät elämään ja mekin kuulimme suomalaisesta yrityksestä, jonka sesonkituotetoimitus oli ollut yhdeksän kuukautta myöhässä, kertoo Hulkko. Kauppaa käydään sekä euroilla että jeneillä. Jenin kurssi oli keväällä jopa 170 ja Hannu Hulkko kertoo kaupankäynnin olleen tuolloin todella vaikeaa. Nyt kurssi on tasaantunut 130:n tienoille ja on siten helpottanut tilannetta. Puu = rakennusmateriaali Japanissa on aina rakennettu puusta ja japanin sana kenzai merkitseekin sekä puuta että rakennusmateriaalia. Puun käyttö rakentamiseen on siten Japanissa luonnollinen valinta. Itä-Suomesta on jo yrityksiä Japanin markkinoilla, mutta nyt tavoitteena on viennin lisääminen. Markkinoita siellä on, yritysten pitää vain löytää juuri itselleen sopiva alue. Kapeakin sektori merkitsee suomalaiselle yritykselle merkittäviä markkinoita. Perussahatavarankin osalta siellä on löydettävissä mahdollisuuksia, Hannu Hulkko sopi viidelle yritykselle parikymmentä yritystapaamista EASTWOODin järjestämällä Japanin matkalla. Vasemmalla: Tokion Rakennusja sisustusmessuilla oli näytteilleasettajia ympäri maailmaa. Myös suomalaisia hirsitalovalmistajia oli mukana. Oikealla: Suomalaisten on mahdollista löytää omille tuoteilleen markkinarakoja Japanissa, jossa puutuotteiden kysyntä on merkittävää. sillä Japanissa rakentamisessa vaaditaan nyt sahatavaran keinokuivausta ja myös määrämittainen sahatavara on haluttua. Lisäksi erilaisille rakennuskomponenteille on siellä kysyntää, kertoo Hulkko. Rakentaminen elpymässä Rakentamisen normaalina tasona Japanissa pidettiin vielä viisi vuotta sitten 1,2 miljoonaa asuntoa vuodessa ja sen odotettiin putoavan miljoonaan vuoteen 2010 mennessä. Talousvaikeuksien vuoksi rakentaminen on nyt pudonnut asuntoon. Lasku on iskenyt erityisesti teräsbetonirunkoisiin taloihin, sillä puurunkoisten talojen määrä on normaalisti ollut noin , tälle vuodelle tuotannoksi arvioidaan asuntoa. Japanilaiset ennustavat varovasti, että ensi vuoden rakentaminen pysyy tämän vuoden tasolla, itse uskon lievään kasvuun, sanoo Hulkko. Oma sahaus vähäistä Japanissa sahat ovat pieniä, suursahoja on vain muutama. Puun korjuu metsistä on ongelmallista, sillä työvoimaa on vaikea saada. Maija-Liisa Saksa Messukäynti kannatti Tärkeintä on, että asiakas saa rahalleen vastinetta ja että toimitus vastaa juuri hänen tarpeitaan. Kaupanteko on pitkäjänteistä työtä. Kongan Teollisuuskone Oy:n myyntijohtajalla Jyrki Rusisella on pitkä kokemus sahalaitteiden myynnistä sekä kotimaahan että ulkomaille. Kotimaan asiakkaita tavattiin joukolla viimeksi Puu ja Bioenergia 2009 messuilla syyskuun alussa Jyväskylässä. Kongan Teollisuuskone Oy on 50 vuoden ikäinen konepaja, joka toimittaa mekaaniselle metsäteollisuudelle puun lajitteluratoja, sahasyöttöjä sekä erillisiä kuljettimia muun muassa laudoille, hakkeelle, purulle ja pelletille. Yrityksen kotipaikka on Mäntyharju, ja sen tärkeimpiä asiakkaita ovat sahalaitokset sekä hake- ja kuorintaurakoitsijat. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 15 henkeä. Yhä useammin toimitamme asiakkaillemme yksittäisten tuotteiden sijaan kokonaisia laitoksia ja siihen liittyvää palvelua. Suunnittelemme tarvittaessa asiakkaan kanssa projektin yhdessä alusta pitäen, Vasemmalla: Työ Viipurissa käynnistyi lokakuun alussa, ja hakevirta kertoo työn sujumisesta. Oikealla: Kongan Teollisuuskone toimitti kokonaisen haketusaseman Viipuriin. Kuvassa Jyrki Rusinen (oik.)ja Hakemestarit Oy:n Kari Muukka työmaalla. ja laitetoimitusten lisäksi vastaamme myös tuotteidemme huollosta, kunnossapidosta ja varaosien toimittamisesta. Koulutamme myös asiakkaan henkilökunnan laitteiden käyttöön, Rusinen kertoo. Kongan asiakkaista 60 prosenttia on ulkomailla, mutta myös kotimaiset asiakkaat ovat yritykselle tärkeitä. Viimeksi mainittuja Rusinen joukkoinen tapasi syyskuun alussa Puu ja Bioenergia 2009-messuilla Jyväskylässä, jossa Kongan Teollisuuskone Oy osallistui Miktech Oy:n Eastwood-ohjelman ja Miset Oy:n kokoamalle kahdeksan yrityksen yhteisosastolle. Messuesiintyminen oli meille Suomessa ensimmäinen, ja yhteisosasto toimi mielestäni hyvin. Toimme osastolle uuden porrasannostelijan, joka kiinnosti messuyleisöä. Tunnettuutemme kasvoi ja saimme tehokkaasti levitettyä tietoa yrityksestämme eteenpäin. Kyselijöitä riitti ja kiirettä piisasi, Jyrki Rusinen mainitsee. Messut ovat tuottaneet yritykselle jo käytännön tulostakin, ja ensimmäiset konkreettiset kaupat saatiin sovittua syyskuun lopulla. Oltiin oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla sabluunalla. Tietämys meistä kokonaisten laitoksien ja palveluratkaisujen toimittajana harppasi ison askeleen eteenpäin, Rusinen toteaa tyytyväisenä. Venäjän kauppaa Kongan Teollisuuskone on tehnyt noin viisitoista vuotta, ja sen osuutta halutaan Jyrki Rusisen mukaan entisestään kasvattaa. Ei niinkään suhteellista osuutta, vaan tarkoitus on kasvaa tasaisesti sekä kotimaassa että ulkomailla. Venäjä on kuitenkin meille erittäin tärkeä markkina-alue ja iso mahdollisuus, jonne panostamme tosissamme. Kaupankäynti Venäjälle vaatii edelleen kärsivällisyyttä, vaikka paljon on vuosien varrella muuttunut. Kun ensi kertaa lähdettiin työmatkalle, kestivät tullimuodollisuudet kuusi tuntia ja matkalla Novgorodiin auto pysäytettiin tarkastuksia varten 10 kertaa, Rusinen muistelee. Lainsäädäntö on edelleen Venäjällä monimutkaista ja hidastaa monia käytännön asioita, mutta hidasteista huolimatta markkina kiinnostaa. Jos tykkää isoista markkinoista ja haasteista, Venäjä on oikea suunta. On vain opittava ymmärtämään venäläisyyttä ja löytämään oikeat kumppanit sieltä. Me puolestamme voimme tarjota venäläisille kumppaneille toimivia laitteita, hyvää laatua ja korkeaa osaamista, josta vastapuoli on valmis maksamaan, Rusinen kertoo. Lisätietoa:

12 Kuhmon AA-Puu Oy on höyläyksen ammattilainen Ulkoverhouslautoihin erikoistunut höyläalan yritys Kuhmon AA-Puu Oy on yli 10-vuotisen historiansa aikana kasvanut tasaisen varmasti. Kasvu on perustunut joustavuuteen ja taattuun, tasaiseen laatuun. Markkina on muuttunut vuosien myötä asiakaspainotteiseen suuntaan. Aikaisemmin höylättiin tietty määrä erilaisia varastotuotteita. Nykyisin loppukäyttäjän tarpeet ohjaavat hyvin paljon tuotantoa kertoo Kuhmon AA-Puun myyntipäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Gröhn. Mies tietää mistä puhuu, sillä hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista puutoimialan työtehtävistä. Yhä enemmän tuotannossa tehdään asiakastuotteita eli tavaraa, jossa meiltä lähtiessä päällä lukee asiakkaan nimi, Gröhn mainitsee. Kuhmon AA-Puu Oy:n tuoteperheeseen kuuluvat ulkoverhouslaudat eri vahvuuksissa ja leveyksissä. Erikoisuutena ovat vahvemmat laudoitukset ja neljän sivun hienoharjatut aitalaudat ja profiloidut muotorimat, mökkiponttilaudat ja hirsipaneelit. Ulkoverhoukset saa myös pohjamaalattuna eri sävyihin sekä pintamaalattuna, Hannu Gröhn mainitsee ja korostaa samalla toiminnan joustavuutta. Se on myös vahvuutemme kilpailussa, jota alalla kyllä riittää. Tuotantoa on onnistuttu sopeuttamaan uusiin vaatimuksiin siten, että ylimääräisiltä kustannuksilta on vältytty ja kasvua on saatu syntymään vuosittain. Kuhmon AA-Puun asiakkaita ovat kotimaiset tukkukauppiaat ja puutavaraketjut eri puolilla Suomea. Myös talotehtaat ja yksittäiset puutavaraliikkeet ostavat höylätavaraa kuhmolaisilta. Kotimaan markkina on yritykselle toistaiseksi riittänyt, ja vientiin höylättyä lautaa menee tuotannosta noin viisi prosenttia. Painopiste on selkeästi kotimaan toiminnoissa, vientiin panostaminen vaatisi uudenlaisten tuoteperheiden luomista ja siltä osin raakaainehankintojen uudelleenjärjestelyjä, Gröhn pohtii. Myyntipäällikkö Hannu Gröhn kertoo Kuhmon AA-Puun vahvuutena olevan toiminnan joustavuus. EASTWOOD-ohjelmassa Kuh mon AA-Puu on ollut mukana muutaman projektin osalta. Raaka-aineen saatavuus Venäjältä kiinnostaa, ja niihin liittyviin selvityksiin yritys on osallistunut. EASTWOODin järjestämillä messumatkoilla on oltu mukana, ja myös Japanin markkinoita kartoitettiin EASTWOODin kautta. Kiinnostava markkina, mutta sinne lähteminen ei ole meille nyt ajankohtaista, Gröhn toteaa. Kaikkinensa Hannu Gröhn pitää EASTWOOD-ohjelmaa hyödyllisenä. Kaikki ei sovi kaikille ja on hyvä että erilaisia yhteistyövaihtoehtoja tarjotaan. Niistä voivat yritykset sitten valita itselleen sopivimman. Lisätietoja: Maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta seuraa EASTWOOD-ohjelmaa rahoittajan näkökulmasta. Rahoittaja osallistuu aktiivisesti EASTWOOD- ohjelma on neljän maakunnan yhteinen hanke, mikä tuo omat haasteensa myös rahoittajalle. Maakuntasuunnittelija Jukka Ollikainen Etelä-Savon maakuntaliitosta on ollut tyytyväinen hankkeen liikkeellelähtöön. Eastwood on suurin tällä hetkellä menossa olevista toimialakohtaisista ohjelmista. Lisäksi se on ainoa neljän maakunnan yhteinen hanke. Käytäntöjen yhteensovittaminen onkin tuonut oman sävynsä tälle hankkeelle, mutta yhteinen sävel on löytynyt varsin nopeasti, Ollikainen arvioi. Alun perin Eastwood hanketta suunniteltiin seudulliseksi, mutta rahoittaja ehdotti jo suunnitteluvaiheessa ohjelman laajentamista koko Itä- Suomen kattavaksi, jotta kokonaisuudesta saataisiin laajempi hyöty. Etelä-Savon maakuntaliitto toimii EASTWOODin vastuullisena rahoittajaviranomaisena, ja muut kolme maakuntaa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu) ovat mukana rahoittajina. Hankkeen hallinnointi hoidetaan Etelä-Savosta. Puualan kehitysohjelmia on ollut aikaisempinakin ohjelmakausina, mutta ne ovat olleet seudullisia. Nyt haluttiin katsoa kauemmas ja tehdä yhteistyötä yli rajojen. Rahoittajan edustajana Ollikainen osallistui EAST- WOOD-hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja seuraa tiiviisti ohjelman etenemistä. Osallistuminen ei ole pelkkää paperinmakuista raporttien lukemista, vaan aitoa osallistumista. Ohjelmajohtajan kanssa olemme vähintäänkin puhelin yhteydessä säännöllisesti, ja tarvittaessa otan ohjeistuksen tulkintoihin kantaa. Osallistun mahdollisuuksien mukaan myös ohjausryhmien kokouksiin, ja lisäksi ohjelman etenemistä tarkastellaan aina maksatuksen yhteydessä. Ollikaisen mukaan EAST- WOOD ohjelma pääsi hallinnollisista alkuvaikeuksista huolimatta nopeasti liikkeelle, ja yhteistyöverkosto on toiminut alusta pitäen odotetunlaisesti. Hankkeen kautta yrityksille pyritään tarjoamaan työkaluja toimintansa kehittämiseen ja verkostoitumiseen. Myös tässä asiassa on päästy taantumasta huolimatta hyvin eteenpäin. Mukaan lähtevät yritykset ovat tosissaan, ja potentiaalia niin tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen on. LÄHDE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN JA KEHITTYMÄÄN! Ota yhteys oman alueesi yhteyshenkilöön ja kysy lisää! Yhteyshenkilösi: Eastwoodin kaikki yhteyshenkilöt tarjoavat kattavan peruspaketin yritysten kehittämistyöhön. Sen lisäksi jokaisella on omat vahvuusalueet, jotka perustuvat kokemuksiin ja laajaan kontaktiverkostoon. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Ohjelmajohtaja AKI HAKALA Miktech Oy Graanintie 5, Mikkeli Puh Kehittämispäällikkö ARI LUTTINEN Aluekehityssäätiö Alamäentie 6 A, Sonkajärvi Puh ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi Kehittämispäällikkö HANNU HULKKO Sisä-Savon seutuyhtymä Jalkalantie 6, Suonenjoki Puh hannu.hulkko@suonenjoki.fi Kehittämispäällikkö MARKKU NIEMINEN Joensuun Tiedepuisto Oy Länsikatu 15, Joensuu Puh markku.nieminen@carelian.fi Kehittämispäällikkö SAKARI MOUHU Savonlinnan seudun yrityspalvelut Olavinkatu 27 D, 2. krs, Savonlinna Puh sakari.mouhu@savonlinnaseutu.fi yrityspalvelut Kehittämispäällikkö JANNE TAAVITSAINEN Kainuun Etu Oy Lönnrotinkatu 1, Kajaani Puh janne.taavitsainen@ kainuunetu.fi

13 numero 12/2009 Puu&Tekniikka 13 Oasis of the Seas saapui Floridaan, Fort Lauderdaleen marraskuun puolessa välissä. Oasis of the Seas Lokakuun viimeisenä päivänä lähti STX Europen Turun telakalta Suomen kaikkien aikojen suurin yksittäinen vientituote, Royal Caribbean Internationalin tilaama Oasis of the Seas risteilijä. Maailman suurimman matkustajalaivan kohdalla kaikki lukumäärät ovat päätähuimaavia. Hintaa kertyi lähes miljardi euroa, matkustajia voidaan laivaan majoittaa jopa 6296 ja miehistöäkin 2165 (71 eri maasta). Pituutta Oasis of the Seas -risteilijällä on 360 metriä, ja matkaa ylimmältä kannelta on meren pintaan 65 metriä. Myös suunnittelutiimi oli varsin kunnioitettavan kokoinen: 37 designtoimistoa, 20 arkkitehtitoimistoa sekä 130 henkeä varustamon omalta suunnitteluosastolta. Matkustajahyttien kalusteiden toimituksesta vastasi vuonna 1991 lopetetun Rauma Repolan Puutyötehtaan perustalta käynnistetty Rauma-Kaluste Oy, nykyiseltä nimeltään Rauma Interior Oy. Nopeaa reagointia Rauma Interior Oy:n osalta Oasis of the Seas -projekti lähti liikkeelle mallihyttikalusteiden valmistuksella STX:n hyttitehtaalle. Pyyntö mallihyttiin tarvittavista kalusteista tuli kesällä 2006 ja runsaan puolen vuoden kuluttua oli asiakkaalle toimitettu 5 7 erilaista versiota matkustajahyttien kalusteista. Seuraavana oli vuorossa kalusteurakan tarjouskysely, jonka Rauma Interior voitti. Kolmeen edeltävään Freedom-luokan laivaan yritys oli aikaisemmin kalustanut noin hyttiä/laiva sekä kahteen Color Line laivaan sama määrä kalusteita, joten näyttöjä vaativista urakoista löytyi jo entuudestaan. Vaikka kisassa oli mukana ulkomaisiakin kilpailijoita, uskon kokemuksemme aikaisemmista projekteista ja läheisyytemme hyttitehtaaseen vaikuttaneen osalta ratkaisuun. Tällaiset projektit elävät tosi paljon ja muutoksia tulee matkan varrella jatkuvasti, joten kalustevalmistajan on pystyttävä nopeasti reagoimaan asiakkaan toiveisiin, kertoo Rauma Interior Oy:n liiketoimintajohtaja Kari Elo. Kesällä 2007 alettiin Raumalla valmistaa ensimmäisiä kalusteita kahteen sisaralukseen, nyt neitsytristeilylleen lähteneeseen Oasis of the Seas ja ensi vuonna luovutettavaan Allure of the Seas -alukseen. Valmistimme kumpaankin laivaan kalusteita matkustajahyttiin sekä 32 päällystöhyttiin. Eli kun kokonaishyttimäärä oli lähes 5.500, töitä tehtiin aikamoisella vauhdilla, että saimme urakan tehtyä kahdessa vuodessa, Elo naurahtaa. Tuotannosta valmistui normaalisti hytin kalusteet viikossa ja viimeisen kolmen kuukauden aikana hytin kalusteen viikkovauhdilla. Muutoksenhallinta avainroolissa Hän huomauttaa myös, että työn määrää lisäsi myös se seikka, että kaikki 2630 hyttiä eivät suinkaan olleet samanlaisia, vaan laivasta löytyi 80 erilaista hyttityyppiä sekä näistäkin vielä peilikuvat. Lisäksi jokaisessa hyttityypissä kalustekokonaisuus vielä vaihtelee. Eli emme voineet valmistaa urakalla 2630 vaatekaappia tai kampauspöytää, vaan erilaisia vaihtoehtoja löytyi lukemattomia, Kari Elo lisää. Oman lisänsä projektiin tuovat tietenkin lukuisat, jopa viime hetken muutokset kalusteratkaisuihin, joka edellyttää melkoista muutoksenhallintakykyä kalustetoimittajalta. Uskonkin kynnyksen tulla tälle alalle olevan varsin korkea, sillä telakkateollisuuden tiettyjä kirjoittamattomia lakeja ei opi muuten kuin kokemuksen kautta. On asioita, kuten esimerkiksi laivan tärinä jne., joita ei tule edes ajatelleeksi maapuolen kalusteissa. Rauma Interiorin osuuteen kuului myös varsinainen kalustesuunnittelu arkkitehdin visuaalisten kuvien pohjalta. Teemme hyttikohtaiset kalustekuvat, jotka tallennamme hyttitehtaan tietojärjestelmään. Tämä tietenkin vaatii omalta osaltaan myös tiivistä yhteistyötä ja hyttitehtaan toimintatapojen tuntemusta. Aikataulut kireitä Kun tilaus tulee kalustevalmistajlle, jokaiselle hytille sovitaan toimitusaika. Toimitukset tapahtuvat hyttitehtaalle ns. kotiinkutsuina kolmen päivän varotusajalla, jolloin ilmoitetaan tarvittavat hyttien kalusteet. Kalusteet toimitetaan hyttikohtaisesti siten, että yhdellä lavalla on yhden hytin kaikki kalusteet. Vaikka hyttitehdas ei olisi alkuperäisessä aikataulussa, on meidän kuitenkin elettävä sen alkuperäisaikataulun mukaan. Meillä oli parhaimmillaan yli 300 hytin kalusteet varastossa odottamassa toimitusta, Elo kertoo. Kun laivaan asennettiin parhaimmillaan satoja hyttejä viikossa, ei kalustetoimittajalla ole varaa myöhästellä, muuten koko prosessi pysähtyy. Maapuolen kalusteprojekteihin verrattuna laivateollisuudessa aikatauluissa pysyminen onkin erittäin tärkeää. Sopimuksiin onkin sisällytetty sellaiset sanktiot, ette kalustetoimittajalla ei ole varaa myöhästymisiin, eikä vajaisiin toimituksiin. Näiltä osin sopimukset ovat paljon tiukemmat kuin maapuolella. Oasis of the Seas sekä Allure of the Seas -alusten vaatima työmäärä oli niin iso, että Rauma Interiorkin hyödynsi yrityksen alihankintaverkostoaan. Ulkoa ostettiin mm. metalli-, lasi- ja muoviosia, kuin myös puusepäntöitä. Perinteisestihän puusepänyritykset ovat pyrkineet tekemään suurissakin projekteissa mahdollisimman paljon itse, mutta me olemme tottuneet hyödyntämään alihankintaverkostoamme näissä isoissa laivojen hyttikalusteprojekteissa. Tietenkin hyvin sujuva yhteistyö laajan alihankkijaverkoston kanssa on kehittynyt näissä isoissa laivaprojekteissa, mutta varsinkin tiukkojen aikataulujen takia joudumme jatkuvasti tekemään työtä maapuolen liukuviin aikatauluihin tottuneiden alihankkijoiden kanssa, Kari Elo toteaa. Kuivaan maan projektit kiinnostavat Maapuolen projekteista poiketen Rauma Interiorilla on omat sähkömiehet, jotka hoitavat kalusteiden sähköistykset valmiiksi ennen hyttitehtaalle lähtöä. Laivapuolella on tässäkin omat lisävaatimuksensa, sillä irtonaisia johtoja ei voi jättää roikkumaan kalusteiden taakse, jossa ne voisivat aiheuttaa kolinaa ja häiritä risteilymatkustajien yöunia. Jos irtonainen johto löytyisi jostakin kalusteesta takuuaikana, sehän maksaisi aivan mielettömästi, kun meiltä lähtisi miehet korjaamaan asiaa Karibialle, Kari Elo toteaa. Hän kertoo ihmetelleensä useiden maapuolen urakoitsijoiden kanssa, miksi esimerkiksi hotelliprojekteissa ei käytetä samaa menetelmää kalusteiden sähköistämiseksi jo kalustetehtaalla. Uskon vakaasti, että syntyisi huomattavia kustannussäästöjä, jos joku urakoitsija uskaltaisi lähteä kokeilemaan tätä toimintamallia, Elo huomauttaa. Ja me ainakin olemme halukkaita lähtemään mukaan todistamaan menetelmän käytännöllisyyttä. Raumalla ei ehditä jäädä lepäilemään laakereilla mahtilaivojen valmistuttua, vaan tuotannossa on jo Saksalaisella Wismarin telakalla Stena Linen autolautan hyttikalusteita. Kevättalvella aloitetaan valmistaa Koreassa rakennettavaan kahteen Stena Linen laivaan yleisten tilojen kalusteita, kuten vastaanottotiskejä, baaritiskejä jne. Mutta vaikka töitä riittääkin, ollaan toki Rauma Interiorissakin jouduttu turvautumaan lomauksiin. Kun vielä vuosi sitten tuotannossa oli viitisenkymmentä henkilöä ja toimihenkilöitäkin 20, työllistetään tällä Rauma Interior Oy toimitti kalusteet hyttien majoitus- sekä kylpyhuonetiloihin. Kuvat Craps Oy, Kari Palsila Alin kuva: Liiketoimintajohtaja Kari Elo esittelee Stena Linen autolauttaan valmistettavia kalusteita. hetkellä alle 20 työntekijää ja vajaa 10 toimihenkilöä. Meripuolen kalusteet ovat kuitenkin vain osa joskin merkittävin Rauman Interiorin toimintaa. Meriteollisuuden hiljentymisen myötä yhtiössä ollaankin nyt panostamassa entistä voimakkaammin myös maapuolen kohteisiin, kuten hotellit ja julkitilat. Uskon risteilybusineksessa olevan vielä runsaasti tarvetta niin uusille laivoille kuin vanhempien laivojen modernisoinneillekin, mutta haluamme turvata toimintamme seisomalla useamman jalan varassa, Kari Elo selvittää. Kimmo Janas

14 14 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Puusepän alan yrittäjäksi Puuseppä Muotoilija Kädentaitaja Onko sinulla puuhun liittyvä idea, jota tahtoisit kehittää yritykseksi? Haluatko käyttää osaamistasi ja luoda oman työpaikkasi? Nyt voit toteuttaa haaveesi ilman suurimpia riskejä ArtWood -yrityshautomossa. Alkavalla yrittäjällä on mahdollisuus T&E-keskuksen myöntämään avustukseen. Lisätietoja saat kotisivuiltamme: Yhteyshenkilö Sami Hasila Kuumuuden ja kosteuden kestävät ovielementit Kuvassa Mikkelin Kylmäkori Oy:n kuumuutta kestävä levyelementti VTT:n palokokeen testitilanteessa. Levyn koko testi kuvassa 3000 x 2800 mm, paksuus 52 mm. Toimitamme tilauksesta määrämittaisia levyjä. MIKKELIN KYLMÄKORI OY Teletie 4, MIKKELI Vihreät arvot myyntivaltiksi Voimakkaita signaaleja on olemassa, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan määräykset ylittävästä energiatehokkaasta talosta tavallista taloa enemmän. Marraskuun alussa pidettyjen Metsäpäivien yhteydessä pidetyssä seminaarissa pohdittiin keinoja, miten Suomesta tehdään puurakentamisen suurvalta. Metsäalan strategisen ohjelman johtaja Juha Ojala muistutti, että Suomessa puutuoteteollisuus työllistää ihmistä. Hollannissa metsäteollisuus työllistää ihmistä. Hollannissa ei turvauduta omaan raaka-aineeseen, mutta siellä alasta on pystytty tekemään liiketoimintaa. Turvallisuus myyntivaltiksi Puukerrostalojen vähäisen rakentamisen yhtenä syynä pidetään rakennusalan lakeja ja määräyksiä. Teppo Lehtinen Ympäristöministeriöstä ei näe säädöksiä pääsyynä puurakentamisen vähyyteen. Tärkeämpää olisi hänen mukaansa vastata kysymykseen, onko meillä riittävästi puualan suunnittelijoita, jotka hallitsevat määräykset. Hänen mukaansa Suomessa voitaisiin aivan hyvin rakentaa puusta myös Vihreitä arvoja ei pidä nähdä esteenä vaan mahdollisuutena tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Bo Klok on Skanskan ja Ikean yhteinen pienkerrostalobrändi. kerrostaloja. Määräykset sitä eivät estä. Sprinklauksen kustannuksiin vedotaan usein. Kun Viikin puutaloja rakennettiin aikoinaan, olivat sprinklauksen kustannukset muutaman euron neliötä kohden. Eikö turvallisuutta voitaisi käyttää myyntivalttina onhan sprinklaus todettu tehokkaaksi turvallisuutta nostavaksi tekijäksi, kysyi Lehtinen. Voimakas signaali olemassa Tuotekehitysjohtaja Riku Patomäki Skanskasta korosti, ettei nykyistä rakentamisen edellyttämää ympäristöystävällisyyttä pidä nähdä rakentamisen esteenä vaan uusia mahdollisuuksia antavana tilaisuutena. Skanskassa on tutkittu tarkasti kuluttajia, ja on olemassa todella voimakas signaali siitä, että he ovat valmiita maksamaan määräykset ylittävästä energiatehokkuudesta. Perinteinen ei riitä Me Skanskassa teemme koteja, joissa yhdistyy erilaisia tuotteita ja brändejä. Meidän tehtävämme on optimoida nämä kuluttajaa miellyttäväksi ja luoda sellainen asuntokokonaisuus, josta voimme sanoa: tämä on innovatiivista ja tästä kannattaa maksaa, selvitti Patomäki rakennusliikkeen näkemyksiä. Ratkaisuja tehtäessä kysytään, mikä tässä on innovatiivista, miksi tämä tulisi meidän taloomme. Silloin perinteisen puupaneelin osalta voidaan huokaisten kysyä, miksi aina tätä. Puurakentamisen suurvaltaa tehtäessä ei saa pelätä haasteita. Pitää olla rohkeutta kulkea omia polkuja. Tähän tarvitaan ennakkoluulottomia tekijöitä, myöskään arkkitehtuuria ei saa unohtaa, painotti Patomäki. Bo Klok Skanskalla on Ruotsissa oma talobrändi yhdessä Ikean kanssa. Yhteisyrityksessä Ikea myy ja markkinoi kaksikerroksiset puutalot, Skanska rakentaa. Taloissa on kaksi erillistä asuntoa päällekkäin. Ikea toimittaa taloihin kylpyhuone- ja keittiökalusteet. Markkinointi kohdistetaan selkeästi omaan kohderyhmäänsä, sillä asiakaslupauksena on olla markkinoiden halvin uudisasunto. Maija-Liisa Saksa Lyhyesti Uusia materiaaleja Mikkelissä Mikkeliin ensi tammikuussa tulevassa C(h)ameleon Materials -näyttelyssä esitellään uusia luonnon raaka-aineista jalostettuja materiaaleja. Näyttelyssä on runsaasti esimerkkejä mm. puun erilaisista sovellusmahdollisuuksista. Kysymys on pitkälti biomimiikasta eli luonnon rakenteiden, ratkaisujen ja prosessien jäljittämisestä, Savutammi ja uusia tummia puulajeja Tummat puulajit lisäävät suosiotaan rakentamisessa ja sisustustuotteissa. Sertifioitu DLH Finland Oy varastoi nyt FSC ja PEFCsertifioitua tummasävyistä savutammea sahatavarana ja viiluna. Savutammea on saatavana myös liimalevynä, viilutettuna levynä ja reunanauhoina. Savutammi on ammoniakkikäsiteltyä tammea ja se on osa Schokowood ( Suklaapuu ) tuoteperhettä. Schokowood käsittää savutammen lisäksi runsaan valikoiman eri puulajeja jot- kertoo näyttelyn kokoaja, ranskalainen muotoilija Alexander Bau. C(h)ameleon Materials on jatkoa syksyllä 2009 Mikpolissa olleelle Growing Materials -näyttelylle, jossa esiteltiin puu- ja luonnonkuitumateriaalien erilaisia käyttösovelluksia. Näyttelyssä voi tutustua muun muassa selluloosasta ja hampusta valmistettuihin tekstiileihin, läpinäkyvään ka ovat saatavilla upeissa tummissa väreissä. Savutammea valmistettaessa tammilankut käsitellään alipaineistetussa kammiossa ammoniakilla jolloin puun väri tummuu koko paksuudeltaan. Puuhun syntyy myös syvempi väri enemmän pikseleitä muihin menetelmiin verrattuna. Puu värjäytyy kokonaan ja esimerkiksi siitä valmistettua parkettia voidaan hioa useamman kerran. Puun väri ei myöskään haalistu ja muuta väriä ajan kuluessa. puuhun ja puun kaarnasta valmistettuun kankaaseen. Esillä on myös 3D -kangas, joka iskun vaikutuksesta muuttuu kovaksi sekä erilaisia materiaaleja, joissa ulkoinen ärsyke aiheuttaa värin muutoksia. C(h)ameleon Materials näyttely Mikkelissä, Mikpolin 1. kerroksessa klo (katuosoite Patteristonkatu 2, Mikkeli). Juha Junnikkalasta uusi puheenjohtaja Suomen Sahat ry on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Junnikkala Oy:n toimitusjohtajan Juha Junnikkalan. Hän seuraa tehtävässä Olli Rauniota. Varapuheenjohtajiksi Helsingissä kokoontunut syyskokous valitsi Isojoen Sahan toimitusjohtajan Esa Hakamäen sekä Multian Sahan toimitusjohtajan Hannu Nuoranteen.

15 numero 12/2009 Viro-sivut Puu&Tekniikka 15 Puusepänteollisuus Virossa Puuteollisuusyrittäjät ry:n syyspäivät järjestettiin tänä vuonna eteläisessä naapurimaassamme Virossa. Yritysvierailujen ja messukäynnin lisäksi runsaat 40 osanottajaa kokoontuivat Tallinnassa iltapäiväseminaariin tarkastelemaan puualaa Virossa. Virossa ollaan tultu alaspäin kaikilla mahdollisilla mittareilla jopa Suomea rankemmin kansainvälisen talouskriisin ansiosta, mutta vahva usko parempaan tulevaisuuteen on kuitenkin vallalla. Tämän hetken päätavoite on selkeästi euron käyttöönotto. Muu maailma on myös viime aikoina ymmärtänyt, etteivät kaikki Baltian maat ole samanlaisia, vaan Virossa euroon siirtyminen on todennäköisesti kaikkein helpointa. Tehokkuutta tarvitaan lisää Huhujen mukaan takavuosina eräs virolainen huonekalutehtailija ihmetteli, missä vika, kun maan palkkataso on Suomea alhaisempi ja käytettävät materiaalit samoja, mutta suomalaiset kuitenkin pärjäävät kilpailussa. Monille suomalaisille puusepillekin tuttu Valdar Liive Enterprise Estoniasta kertoo maittemme yritysten tehokkuudessa olevan vielä paljon eroja. Jos vertaamme parinkymmenen hengen yrityksiä keskenään, niin suomalaisessa yrityksessä toimisto on tyhjä, kirjanpito ostetaan ulkopuolelta ja johtajan pöytäpuhelin soi tehtaan puolella. Meillä täällä Virossa taas on ostopäällikkö, pääkirjanpitäjä jne. eli toimistoissa on vielä ehdottomasti liikaa väkeä, Liive naurahtaa. Konekanta on alan tehtaissa varsin uutta, mutta tehokkuudessa ei vielä ylletä suomalaisten tasolle. Valdar Liive kuitenkin haluaa muistuttaa, että Viroa ei suinkaan pidä tulkita 50 vuotta Neuvostoliiton vallan alla olleena maana. Viro on vuodesta 1200 lähtien käynyt kauppaa eli pitkät hansakaupunkiperinteet varmasti näkyvät tämän päivänkin toiminnassa. Insinööritoimintaakin meillä on ollut 1700-luvusta lähtien, samoin teollisuutta. Suomalaiset kävivät aikoinaan opiskelemassa vanerin valmistusta Tallinnassa, ei suinkaan toisin päin, hän heittää. Vienti merkittävää Runsaat henkeä työllistävän Viron huonekaluteollisuuden liikevaihto oli viime vuonna 275 miljoonaa euroa (vertailuna Suomi milj. ja Italia milj.), jossa oli pudotusta edelliseen vuoteen verrattuna parikymmentä prosenttia. Uskon meidän tulevan tänä vuonna saman verran alaspäin, koska kotimarkkinamme ovat lähes puoliintuneet, kertoo Viron huonekaluteollisuusliiton hallituksen jäsen August Kull. Hän kuitenkin uskoo tilanteen paranevan, sillä viennin osuus on ollut jatkuvasti lähes 75 %. Suomeen tuodaan tänä päivänä 35 % ja Ruotsiin 20 % virolaisista kalusteista, kolmannella sijalla olevaan Norjaan vienti on vielä 11 %. Suurimmaksi viennin kompastuskiveksi Kull arvioi huonekaluvalmistajien pienen yrityskoon. Viennin kehittämisen esteiksi vajaa 10 % alan yrittäjistä kokee sopivien yhteistyökumppaneiden puutteen ja vain 7 % ilmoittaa esteeksi tarvittavien varojen puutteen. Tuontipuolella kärkisijaa pitävät Suomi ja Italia, mutta paljon tuodaan hänen kertomansa mukaan huonekaluja myös Vietnamista ja Kiinasta. Ulkomaiset sijoittajat tervetulleita Jos tarkastellaan virolaista huonekalutuotantoa sektoreittain, suurinta kasvu on ollut toimisto- ja pehmokalusteissa samaan aikaan kun esimerkiksi huonekaluosien tuotanto on pienentynyt. Tuon komponenttipuolen pienentymisen selittää varmaan se, että joku aluksi huonekaluosia ostanut asiakas onkin siirtynyt ostamaan meiltä valmiita huonekaluja, August Kull arvioi. Virolaisen huonekaluteollisuuden työntekijän keskimääräinen bruttokuukausipalkka on euroa (Suomessa n euroa/kk), kun se vuonna 2007 oli vielä 608 euroa/kk. Tiukentuneessa taloustilanteessa ihmiset ovat valmiita joustamaan palkoissa, kunhan töitä riittää. Viron huonekalutuotanto sektoreittain 2002 ja Muut huonekalut Toimistokalusteet Pehmokalusteet Keittiökalusteet Huonekaluosat Virolla on edelleen kilpailuetua työvoimakustannuksissa Keskimääräinen kuukausipalkka eri maissa (euroina, 2. vuosineljännes 2009) Liettua Latvia Puola Slovakia Viro Tsekinmaa Slovenia Ruotsi Suomi Viron huonekaluteollisuuden liikevaihto ja tulostrendit Liiketoiminnan keskimääräinen liikevaihto (EEK) Keskimääräiset palkkatulot (EEK) PTY:n syyspäivien seminaariin osallistui runsaat 40 osanottajaa. Vaikka on paljon puhuttu ulkomaisten sijoittajien ryntäyksestä Viron huonekaluteollisuuteen, virolaiset omistavat vielä kuitenkin 81 % yrityksistään. Lopuista 19 % yrityksistäkin puolet ovat virolaisulkomaisia yhteisyrityksiä. Mielestäni tuon virolaisten omistuksen pitäisi liikkua vain 60 prosentin paikkeilla, sillä ulkomaisten sijoittajien rahojen lisäksi maahan tulisi myös teollisuuden kaipaamaa tietotaitoa, Kull lisää. Hyvänä esimerkkinä menestyvästä yrityksestä hän mainitsee Viron suurimman pehmokalustevalmistajan, suomalaisomisteisin Belluksen, jonka tuotantomäärät liikkuvat sohvan vuositasolla. Yhtiöllä on neljä tehdasta ja se työllistää 330 henkeä. Bellus on hyvä esimerkki siitä, että vaikka ajat ovat huonot, yritys voi menestyä ja tehdä tulosta, kunhan ihmiset osaavat asiansa. Tuotekehitykseen ei virolaisyrityksillä ole tarvittavassa määrin varaa, ja tässäkin kohdassa hyvän ulkomaisen kumppanin löytyminen voisi tuoda helpotusta. Itämeren ympärillä asuu 93 miljoonaa ihmistä, jonka pitäisi riittää meille aivan hyvin, ei meidän täydy lähteä tähyilemään Japaniin ja muualle kaukomaihin, August Kull naurahtaa. Puuklusteri Pärnussa Etelä-Virossa sijaitseva Pärnu on monille suomalaisille tuttu mm. kylpylöistään ja hiekkarannoistaan. Mutta Pärnun alue on tärkeä myös virolaiselle puusepänteollisuudelle, sillä 30 % Viron metsävarannosta sijaitsee tuolla alueella. Siksi ei olekaan ihme, että alueella toimii noin 90 eri kokoista puusepänyritystä työllistäen noin 4000 henkeä eli 8,3 % koko alueen työvoimasta. Klusteriajattelu on Virossa vielä lapsenkengissä, mutta Pärnun alueella on lähdetty liikkeelle juuri puualalla. Taloudellinen tilanne edellyttää uusia ideoita ja lähestymistapoja, joten päätimme yhdistää voimamme ja muodostaa puuklusterin, kertoo Viron kauppakamarin Pärnun toimiston johtaja Toomas Kuuda. Kotimarkkinoiden romahdettua katseet ovat kääntyneet vientiin, mutta tarvittavaa tietotaitoa ei pärnulaisilla puuyrittäjillä ole. Toisaalta Virossa ei ole totuttu toimimaan yhteistyössä muiden alan yrittäjien kanssa, paljolti kilpailupelon takia. Kuuda mainitsee puualan yritysten kaipaavan kipeästi tietoa uudesta, entistä tehokkaammasta teknologiasta samoin kuin lisäpanoksia tuotekehitykseensä. Kahdeksan yritystä on perustanut uuden kattojärjestön, NGO:n, mutta Toomas Kuudan kertoman mukaan hankkeeseen osallistuu jo parikymmentä yritystä, erilaisia oppilaitoksia sekä paikallisviranomaisia. Hän painottaa, etteivät he etsi nopeita voittoja vaan ymmärtävät hankkeen vievän vuoden tai kaksi, ennen kuin tuloksia voi odottaa. Me emme tarvitse klusteria IKEAn tarpeisiin, vaan kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä alalle, hän lisää ja toivoo suomalaisten puusepänyritystenkin kiinnostuvan yhteistyöstä Pärnun puuklusterin kanssa. Kimmo Janas

16 Viro-sivut 16 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Suomalainen yrittäjänä Virossa TNC:n palkkojen ja henkilöstön kehitys kulut/hlö Vuosien varrella on moni suomalainen yritys kokeillut toimintaa Suomenlahden eteläpuolella. Moni on menestynyt, mutta moni on myös tullut maitojunalla takaisin Suomeen. Yksi menestyneistä on Kohtla-Järvellä Virossa sekä Keuruulla ja Hämeenlinnassa toimiva TNC-Group Oy. TNC-Group konserni keskittyy sopimusvalmistajana palvelemaan pohjoismaista kalusteteollisuutta ja tukkukauppaa. Asiakkaina ovat keittiö- ja kylpyhuonekalusteita ja erilaisia säilytysjärjestelmiä valmistavat yritykset sekä alan tukkukauppa. Asiakkainamme on myös isoja huonekalutehtaita, jotka ostavat lipastojen, hyllykköjen ja muiden huonekalujen kokoonpanossa tarvittavia osia, lisää konsernin tuotantojohtaja Jarkko Ala-Kanto. Konserni pystyy nykyisellä konekannalla valmistamaan m 3 kalustekomponentteja vuodessa. Nykyiset tuotantomäärät jäävät noista luvuista huomattavasti, joten kapasiteettia meillä on vapaana, hän huomauttaa. TNC pyrkii edelleen kasvuun yrityskauppojen ja/tai yhdistymisten avulla. Tytäryhtiö Viroon Itä-Virossa Kohtla-Järven kaupungissa olevalle 6 hehtaarin teollisuustontille rakennettiin neliömetrin suuruinen huonekalutehdas Neuvostoliiton aikana vuosina Tehtaalle hankittiin raskaat konelinjat pääosin saksalaiselta Homag-konsernilta. Tehtaan oli määrä tehdä kaikki Baltian maiden ja Pietarin alueen keittiöt siihen aikaan uusimman tekniikan ja 550 henkilön voimin. Vuonna 1999 tehtaan toiminnot siirtyivät yritysjärjestelyssä levytoimittajan As Repo Vabrikudin hallintaan. TNC:n taustayhtiöllä oli ollut jo pitkään yhteistyötä virolaisen levytehtaan kanssa, joten yhteistyön ulottaminen myös kalustetehtaan toimintoihin oli luontevaa jatkoa, muistelee Ala-Kanto. TNC:stä tulikin nopeasti tehtaan suurin asiakas ostaessaan 60% sen tuotannosta. Vuonna 2000 käynnistyivät yrityskauppaneuvottelut, jonka tuloksena TNC-Group Oy perusti virolaisen tytäryhtiön TNC-Components Oü:n. Koko Viron tehtaan liiketoiminta kiinteistöineen ja koneineen siirtyi TNC-Components Oü:lle vuoden 2001 helmikuussa. Tehtaan henkilökunnan määrä oli Neuvostoaikaan yli 500 ja ollut TNC:n aikanakin parhaillaan 140, josta se toiminnan tehostumisen ja investointien avulla on laskenut nykyiseen 70 henkilöön. Henkilöstökustannukset per henkilö ovat kolminkertaistuneet vuodesta Kokonaiskustannusten nousua on torjuttu merkittävillä toiminnan joustavuutta ja tehokkuutta parantavilla investoinneilla. Suurimmat yksittäiset investoinnit tehtiin vuosina , jolloin investointien kokonaismäärä oli 1,7 miljoonaa euroa. Keskimääräiset vuosi-investoinnit ovat hieman alle 0,5 milj euroa. Isoista investoinneista huolimatta yrityksen omavaraisuusaste on ollut koko ajan yli 40% ja nyt 50,5%, Jarkko Ala-Kanto luettelee. Kone ja laite-investointien lisäksi tehtaan ohjausjärjestelmä on täysin uusittu. Tehtaalla on niin laatusertifikaatti ISO9001 kuin ympäristösertifikaatti ISO Laatuajattelu on konsernin tuotantojohtaja Ala-Kannon kertoman mukaan ajettu läpi koko organisaatiossa, toisin sanoen jokainen on oman työnsä ja edellisen työvaiheen laadunvalvoja. Viron tehtaamme tuotannosta yli 95% menee vientiin. Päävientimaat ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Tuotteita on toimitettu jopa Afrikan Gambiaan, hän lisää. Yritystoimintaa tuetaan Viro liittyi Euroopan unioniin toukokuussa Tämä poisti tullaukset, mutta toi samalla alalle lisää kilpailua. Meidän kokemuksemme Virosta ovat kuitenkin pelkästään myönteisiä. Valtiovallan toimenpiteet ovat olleet ennakoitavissa ja yritystoimintaa tukevia, Jarkko Ala-Kanto toteaa ja huomauttaa, että verotusjärjestelmä on Virossa täysin erilainen, esimerkiksi progressiivista veroa siellä ei tunneta. Palkansaaja maksoi veroa TNC:n aloittaessa 26% palkastaan. Nykyisin kiinteä vero on 21%, mutta lisäksi he maksoivat viime vuonna 2,0% eläkevakuutusmaksuja ja 0,6 % työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutus on tänä vuonna noussut 2,8%:iin, joten työntekijän palkasta pidätetään yhteensä 25,8% eli pidätys on käytännössä samansuuruinen kuin vuonna Yrityksiä ei veroteta syntyneen voiton perusteella, vaan yrityksestä ulos maksettavan voiton perusteella. Jos Virossa rekisteröity yritys jakaa kaiken voiton omistajilleen niin veroa menee 21% ja omistajille jää 79%. Toisin kuin Suomessa yhtiön omistajat eivät maksa saamastaan voitto-osuudesta enää veroa, Ala-Kanto selvittää. Toisaalta Viron verolainsäädäntö tekee yhtiöiden taseista vahvoja. Työnantajan maksut on hänen kertomansa mukaan koottu yhteen pakettiin Henkilökulut % liikevaihdosta 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, sosiaalimaksuksi, joka on koko ajan ollut 33% maksetuista palkoista. Nyt uutena erillisenä maksuna on tullut työttömyysvakuutusmaksu joka on 1,4% palkoista (viime vuonna 0,3%). Eteenpäin eläväisen mieli Ala-Kanto kertoo TNC-Groupin toiminnan olevan tällä hetkellä tehokkaampaa kuin koskaan yhtiön historian aikana. Ongelmana on tietenkin vaikea suhdanne ja alalla oleva kysyntään verrattuna ylikapasiteetti. Viimeisin lisäys TNC- Group -konserniin on Tiwi Oy Keuruulta. Orion oy perusti Tiwi Oy:n vuonna 1961 ja ensimmäinen Tiwi -lastulevy puristettiin Tiwi-tavaramerkki on rekisteröity koko EU-alueella ja sen lisäksi Norjassa ja Islannissa. Yrityskauppojen ja fuusioiden avulla Tiwi on välillä kuulunut G.A. Serlachius Oy:lle, Metsäliitolle, Finnforestille ja viimeksi Puhos Bordille. Nyt Tiwi Oy kuuluu TNC-Group konserniin. Konserni omistaa myös 50 % Hämeenlinnassa sijaitsevasta Suomen Ovimarket Oy:stä. kj Messuilua Piritalla Viron tärkeimmät puuntyöstöalan messut, Woodtec 2009 järjestettiin marraskuun lopulla Piritan messualueella Tallinnassa. Samaan aikaan 7. Woodtec -messujen kanssa järjestettiin 15. Instrutec -messut, jotka painottuivat tuotantoteknologiaan, alihankintaan ja ylläpitoon. Messujärjestäjien ilmoituksen mukaan kahteen messutapahtumaan tutustui kolmen päivän aikana 5681 vierasta. Luvun paikkansapitävyys herättää paikallaolleen mielessä lievän epäilyn, sen verran autio messuhalli oli viimeisenä messuopäivänä perjantaina. Missä puuala? Vierailin Woodtec messuilla vuosia sitten, messutapahtuman alkutaipaleella, joten odotukset olivat korkealla astuessani sisään messuhallin ovesta. 15 minuutin messu- käytävien kiertelyn jälkeen seisoin yllättäen lähtöpisteessä tässäkö tämä olikin. Messut olivat todella kuihtuneet takavuosista. Kummatkin messutapahtumat oli sovitettu samaan halliin, josta osa oli vielä suljettu verholla. Toisaalta osastojen tarjontaa katsellessa tulivat mieleen entisaikojen Finntec-messut siis ennen Lahden Puuntyöstö messuja jolloin sai etsimällä etsiä puusepänteollisuutta palvelevia näytteilleasettajia erilaisten pellinvääntäjien joukosta. Eli tämänvuotisilta Woodtec -messuilta ei jäänyt pahemmin kerrottavaa jälkipolville... Mikä oli myös silmiinpistävää, oli puuntyöstökonekauppiaiden lähes totaalinen puuttuminen. Kyllähän taantuman aikana on tietenkin laskettava tarkkaan messupanostukset, mutta jos kyseessä on kuitenkin maan tärkeimmät messut, luulisi asian kiinnostavan. Onneksi Awutek Oy oli kuitenkin virolaisen tytäryhtiönsä voimin lähtenyt mukaan mittavalla osastollaan. Ja viimeisten huhujen mukaan kauppaakin tehtiin varsin mukavasti, jopa suomalaisasiakkaiden kanssa. Kimmo Janas 1. Suomalaisten mainetta piti yllä Awutek näyttävällä osastollaan. 2. Motoman NX100 robotti uurasti tuolin petsauksessa. 3. Vietin mahtavan kokoinen hiomakone S3 T2T43 TM odotteli toimitusta asiakkaalle. 4. Harvojen puualaa palvelevien näytteilleasettajien joukossa esitteli Hekotek sahateollisuuden ratkaisujaan. 5. Hansa Maaler esitteli messuvieraille Kremlinin maaliruiskujärjestelmiä.

17 Viro-sivut numero 12/2009 Puu&Tekniikka 17 Tehdas hyödyntää myös huonompaa raaka-ainetta, josta saadaan sormijatkoskoneella ovituotantoon soveltuvaa. Puutavara käytettiin mahdollisimman tarkkaan, ja jokaiselle palikalle tuntui löytyvän käyttökohde. Tehtaan layout perustuu yksittäisiin koneisiin varsinaisten tuotantolinjojen sijasta. Kolme vierekkäistä Masterwoodin CNC-työstökeskusta on kuitenkin vaikuttava näky. Pintakäsittely on Haapsalussa automatisoitu varsin pitkälle. Puusepäntyöt Haapsalussa käynnistyivät pienessä, keltaisessa kartanorakennuksessa Neuvostovallan aikana, 20 miehen voimin valmistettiin erikoiskalusteita. Neuvostoliiton romahtamisen uhatessa miehet alkoivat suunnitella tuotevalikoiman laajentamista. Ensiksi tulivat sisäovet, sen jälkeen saunaovet, autotallin ovet, hotelliovet jne. Haapsalu Uksetehas Oü perustettiin vuonna 1991 virolaisella yksityisellä pääomalla, ja uusi tehdas valmistui vuonna 1992 Haapsalun lähelle Länsi-Viroon. Uksetehas oli aikanaan ensimmäinen nykyaikaisella teknologialla profiilisisäovia ja myöhemmin alumiinivanerilla ulko-ovia valmistava tehdas Virossa. Tänä päivänä ovituotannosta 80 % on sisäovia, 10 % teknisiä ovia kuten äänieristysovet, palo-ovet jne. Viimeinen 10 % tuotannosta on puolestaan ulko-ovia, kertoo tuotekehityspäällikkö Rene Serg. Uksia ja akkunoita Suurin osa valmistettavista tuotteista tehdään tilaustyönä. Varastomyynnissä on vain valkoisia vakiosisäovia ja valikoima lukkoja, vetimiä sekä muita ovi- ja ikkunatarvikkeita. Tilaustyöt valmistetaan yleensä 3 6 viikossa, mutta joskus voi kuulemma tulla erikoistilanteita, jolloin tuotanto on ali- tai ylikuormitettu. Norja tähtäimessä Asiakkaille haluttiin Sergin kertoman mukaan antaa mahdollisuus tilata kaikki aukkotäytteet samasta paikasta, joten yrityksessä päätettiin aloittaa puuikkunoidenkin tuotanto. Vuonna 1995 aloitettiin ikkunantehtaan rakentaminen ja vuoden 1996 keväästä lähtien on valmistettu myös kahteen suuntaan aukeavia saksalaismallisia puu- ja puu-alumiini ikkunoita. Laadukkaan raaka-aineen eli liimapuun tarpeen suureneminen ikkuna- ja ovituotannossa antoi syyn lähteä kehittämään myös omaa liimapuutuotantoa. Vuoden 1998 lopussa valmistui nykyaikainen liimapuutehdas, joka takaa hyvälaatuisen ja sopivan raaka-aineen saannin ikkuna- ja ovituotantoon täsmälleen oikeaan aikaan, kertoo Serg. Tuotekehityspäällikkö Rene Serg kertoo palkkatason pudonneen vuoden kuluessa kautta linjan johtajasta työntekijöihin %. Uusin ovitehdas valmistui samalle tontille vuonna Siellä pinnoitetaan ja viilutetaan ovien karmit, kasataan ja puristetaan ulko-ovet. Haapsalu Uksetehas tarjoaa tänä päivänä työtä 130 työntekijälle. Vientiä yrityksellä on noin 25 % tuotannosta, ja siitäkin suurin osa Suomeen. Viennin osuus on Rene Sergin mukaan kasvanut samalla kun kotimaan myynti on laskenut. Tällä hetkellä panostamme Norjaan, ja olemme avanneet norjankieliset kotisivutkin, hän lisää. Yksi ainakin suomalaiseen silmään osunut kilpailuetu Haapsalu Uksetehtaalla on varmasti käytettävä raaka-aine. Etelä-Virosta ja Latviasta tuleva puutavara vaikutti huonommalta kuin Suomessa, meillä ei sinistynyttä puuta pahemmin laiteta oviin tai ikkunakarmeihin ainakaan näkyviin osiin. Kimmo Janas Kannattaa selvittää, mitä puualan lehtiä asiakkaasi lukevat!

18 18 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Pisa-koulutukset kevät 2010 MAASEUTU-PISA KOULUTTAA 1 Kainuun ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka Vannesahaus- ja terätekniikka Sahatavaran laatulajittelu Perinteinen hirrenveisto ja moottorisahan käyttökoulutus Kolmiulotteisella veistotekniikalla valmistetut hirsirakennuksien kannatintolpat Höyläys- ja terätekniikka Teollinen hirsirakentaminen Vannesahaus- ja terätekniikka 9.2. Yrityksen talous, verotus ja investoinnit Sukupolven vaihdos Pienyritys työnantajana ATK-taidot Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskien hallinta Yrityksen kehittäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kovapalaterän kunnostuskurssi Höyläys- ja terätekniikka Sivutuotteiden hyödyntäminen Sahatavaran laatulajittelu Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu Pienyritys työnantajana Sukupolvenvaihdos Lapin ammattiopisto Pyörösahaus- ja terätekniikka Sahatavaran lujuuslajittelu Vannesahaus- ja terätekniikka Sahatavaran laatulajittelu Mikkelin ammattikorkeakoulu Sivutuotteiden hyödyntäminen Höyläys- ja terätekniikka Sahatavaran laatulajittelu Sahatavaran kuivaus Puu raaka-aineena ATK, perusteet Liikeidea ja yrityksen perustamissuunnittelu Markkinointi ja myynti ATK 2, jatkokurssi 4.3. Sukupolvenvaihdos 5.3. Pienyritys työnantajana Yrityksen talous, verotus ja investoinnit Sopimukset, vientiasiakirjat ja riskienhallinta Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoki Pyöröterän kunnostus Pyörösahaus ATK-taidot ATK-taidot Viikoilla Höyläys Ilmoittautumiset ja lisätietoa Riitta Backman Raimo Etelä Harri Rytkönen Kurssien hinnat 50 eur/pvä (arvonlisäveroton koulutuspalvelu) Puten syynissä: Ford Transit Trend 350L Vuodesta 1965 lähtien on Ford tarjonnut Transit-mallistollaan apua ammattilaisten hyötyajoneuvotarpeeseen. Taitaapa kyseessä olla yksi autoteollisuuden pitkäikäisimmistä brändeistä. Pakettiautot ovat vähitellen siirtyneet lähemmäksi henkilöautoja niin varustelunsa kuin ajettavuutensakin puolesta. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Transitin uusimmat versiot Trend ja Sport. Kokeiltavana ollut Trend vetoaa varmasti asiakkaisiin, jotka haluavat hyvännäköisen ja edustavan pakettiauton, josta löytyvät kaikki mukavuudet ilmastoinnista, kauko-ohjattavaan keskuslukitukseen, sähkötoimisiin ikkunoihin, sävylaseihin ja ohjauspyörään keskitettyyn kaukosäätöön puhumattakaan tietenkään MP3-aux-in-pistokkeesta musiikista pitäville puusepille. Sport-versiolla puolestaan saadaan 260-sarjan lyhytakselivälinen matalakattoinen Transit erottumaan joukosta. Tarvittaessa Transitista löytyy myös AWD-nelivetomalli, joka selviää jo varsin haasteellisistakin maastoista. 1. Tilavaan ohjaamoon mahtuu kolme rotevampaakin puuseppää. 2. Kuljettajan työtila on varsin henkilöautomainen ja selkeä. Potkua takavedosta Koejettavanamme olleessa 3,2 -litraisessa TDCi:ssa mylvi konepellin alla 200 hevosvoimaa, mikä vauhditti menoa kummasti. Varsinkin soraisessa ylämäessä kävi sääliksi takanatulijoita, sen verran räväkästi takavetoinen Transit lennätti soraa... Vaikka uusi Transit Trend on edeltäjiään tyylikkäämpi, löytyy siitä edelleen kaikki hyötyajoneuvon hyvät puolet. Lähes 10 kuution tavaratila takaa varsin hyvät kuljetusmahdollisuudet työmaan tarpeisiin, ja kun kuormauskorkeus on 70 cm paikkeilla ei selkäkään rasitu lastausvaiheessa liikaa. Kokeilemamme Transitin saa kauppiaalta eurolla, mitä ei voida pitää kalliina ottaen huomioon auton ominaisuudet. Kimmo Janas mm leveästä ja 1566 mm korkeasta takaovesta käy lastaus helposti. Ford Transit Trend 350L/3.2TDCi 200 hv Moottori: Sylintereitä: 5 duratorq diesel Iskutilavuus: 3200 cm 3 Teho: Suurin vääntö: Akseliväli: Pituus: Leveys: Korkeus: Tavaratilan pituus: Tavaratilan leveys: Tavaratilan korkeus: 200 hv/ 147 kw 470 Nm 2900 mm 5680 mm 2374 mm 2384 mm 3250 mm 1762 mm 1645 mm Tavaratilan koko: 9,85 m 3 Bruttopaino: Omamassa: Kantavuus: Kääntösäde: Vaihteisto: Polttoainesäiliö: 3500 kg 2050 kg 1490 kg 13,3 m 6-vaihteinen manuaali 103 l Hinta: (alv 0 %) 2 3 Ammattilaiset asialla Lämpökäsiteltyä puuta Lämpölaitoksia Puhaltimet Pumput Purunpoistolaitteita Ilmoitushinnat alk. Hjt-Holz Oy Vilppula puh hannu.salo@hjt-holz.com Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) info@busch.fi Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa Puh. (09) Telefax (09) info@busch.fi Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi 80 euroa + alv tai 300 euroa + alv / neljässä numerossa Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

19 numero 12/2009 Puu&Tekniikka 19 Raita suosikki mutta kaikki puu taipuu Kajalaiselta taiteeksi Hyvinkääläinen Eino Kajalainen hyödyntää niin uutta kuin jo käytettyäkin puutavaraa monipuolisesti taiteessaan. Hänen käsistään syntyy vaikkapa 16 puulajin lipasto tai vanha ompelukone saa uuden elämän talttojen teroitustahkona. Inkeriläissyntyinen Eino Kajalainen (50) seilasi ennen konemestarina maailman merillä, mutta perheen perustettuaan päätti jäädä maihin vaimoa vahtimaan. Ja kun vapaa-ajan täytteeksi piti keksiä harrasteita ja käsille tekemistä, tuntui puu lämpimänä materiaalina omimmalta materiaalilta. Geeneilläkin lienee osuutta asiaan, sillä isoisä oli aikoinaan kylän koristeveistoonkin kykenevä puuseppä, pohtii Kajalainen materiaalin valintaansa. Virosta Suomeen vuonna 1990 muuttanut Kajalainen päätti 15 vuotta sitten kokeilla, onko puunveisto todella niin vaikeaa kuin väitetään ja osti tuttavaltaan edulliset taltat. Alkuun tosin hänen mukaansa sormiin tuli enemmän viiltoja kuin puuhun, mutta vähitellen pehmeillä materiaaleilla harjoitellen ja alan kirjallisuuteen perehtyen jälkeäkin alkoi syntyä. Vinkkejä löytyi myös kansalaisopiston puukursseilta. Ja vähitellen Kajalainen on edennyt koviinkin materiaaleihin kuten tammeen, kirsikkaan ja omenapuuhun. Muistelen erään kuvanveistäjän vastanneen kysymykseen, mikset käytä koneita, että ne ovat liian nopeita. Ja olen kantapään kautta Puutaitelija tekee tietysti itselleen puusta myös taiteentekemiseen tarvittavat kalusteet ja välineet. oppinut, että hän oli totisesti oikeassa. Koneella yksikin väärä liike pilaa työn, mutta käsin työstämällä voi edetä milli kerrallaan haluamallaan tavalla, kertoo Kajalainen yrityksen ja erehdyksen opiskelumetodistaan. Raita suosikkina Vaikka Kajalainen sanoo liputtavansa kovien puulajien puolesta, on suosikkipuuksi valikoitunut raita. Se on erittäin kaunista puuta, helppoa työstää, taipuisaa mutta samalla sitkeää. Monta hyvää ominaisuutta samassa puussa. Ja materiaaliahan löytyy miltei mistä tahansa pusikosta. Tosin Kajalainen sanoo, ettei väheksy mitään puulajia kotimaisten ja eurooppalaisten lajien lisäksi hän on työstänyt niin ebenholtzia kuin intialaista ruusupuutakin. Upeaksi patsasmateriaaliksi hän kehuu myös saarnea, joka kovuutensa puolesta on hankala työstettävä, mutta syidensä ansiosta antaa upean lopputuloksen. Materiaalipulaan hän myös heittää toivomuksen, etteivät ihmiset polttaisi omena-, kirsikka- ja luumupuitaan, vaan luovuttaisivat ne taitelijoiden käyttöön. Täydennystä varastoonsa Kajalainen itse käy vielä hankkimassa mm. Saarenmaalta, Hiidenmaalta ja muualta Virosta. Kajalainen on lähes itseoppinut kuvanveistäjänäkin, mutta on sentään saanut alkeisopetusta alalle käytyään vaimonsa kanssa Hyvinkään taidekoulun iltalinjan muutama vuosi sitten siellä harjoiteltiin kyllä kuvanveistoa eri materiaaleilla, mutta ei puuhun. Näkemys syntyy kuitenkin vuosien mittaan, kun käy paljon näyttelyissä ja tutustuu muiden töihin. Kaikissa taiteenlajeissa, maalauksissa, kuvanveistossa, grafiikassa, yksinkertaistaminen on erittäin tärkeä ominaisuus, kuvailee Kajalainen kehittymistään taitelijana. Puutöiden lisäksi hän myös mm. maalaa ja tekee grafiikkaa sekä metallitöitä. Suosikkilajiaan hän ei nimeä, vaan toteaa, että tietyt ajatukset sopivat parhaiten toteutettavaksi kuvanveiston, tietyt akvarellien ja toiset taas grafiikan keinoin. Haen vielä paikkaani taidemaailmassa. Enkä ole pyrkyri. Haluan kuitenkin olla monipuolinen ja puhua teosteni kautta. Hän myös pahoittelee sitä, että esillepääsy on varsin hidasta ja puitteet vaatimattomat. Kajalaisen syyskuinen näyttely Hyvinkäällä Villan Voimalassa on vasta miehen toinen ja tällä kertaa mukana oli myös puoliso Merle Kajalaisen tussipiirustuksia, grafiikkaa sekä öljyväritöitä ja pojan, Simo Kajalaisen luontoaiheisia valokuvia. Taiteentekeminen on Eino Kajalaiselle vielä harrastus, sillä leipätyö on jo parikymmentä vuotta ollut toiminta mainosalan tukkuliikkeessä merielämästä hän näkee enää vain painajaisunia. Tällä hetkellä hän unelmoi omasta ateljeesta tai edes kunnon työhuoneesta. Nyt teokset syntyvät kotona tai työpaikan tiloissa. Antti Kyynäräinen Terävintä mitä Lahdesta saa! Vipusenkatu 17, Lahti Puh Tietoa haavan kuivauksesta Haavan kuivauksessa saadaan paras tulos, kun kuivattavat kappaleet ovat pieniä, särmättyjä ja sydänvapaita, selviää MMT Timo Kärjen marraskuussa Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassa. Väitöskirjassa tutkitaan puun kuivauksen mallintamista eri kuivauslämpötiloissa. Väitöskirja antaa uutta tietoutta puutavaran kuivauksessa tapahtuvien muodonmuutosten ja kuivausvikojen hallintaan. Esimerkkipuulajina tutkimuksessa käytettiin haapaa (Populus tremula), mutta tulokset ovat sovellettavissa myös muista puulajeista sahatun sahatavaran kuivaukseen. Tutkimuksen tulosten mukaan puun kuivauksen eri lämpötilatasoilla on merkittävä vaikutus sahatavarassa esiintyviin muodonmuutoksiin ja kuivausvikoihin. Tutkimuksessa tarkasteltuja lämpötilatasoja olivat lämminilmakuivaus (70 C), kuumakuivaus (110 C) sekä lämpökäsittely (190 C). Esitettyjen tulosten perusteella voidaan tehdä useita käytännönläheisiä johtopäätöksiä puutavaran kuivauksen näkökulmasta, erityisesti haapapuuta koskien. Parhaan laatusaannon näkökulmasta haapasahatavara tulisi kuivata suhteellisen kapeina leveyksinä ja pituuksina, särmättynä sekä sydänvapaasti sahattuna. Tutkimus antaa myös uutta tietoa lämpötilatasojen muutoksen vaikutuksesta erityisesti kuumakuivauksen ja lämpökäsittelyn välillä. Erityisesti puutavaran poikkileikkauksessa esiintyvä kuperuus vähenee merkittävästi, kun kuivauksen lämpötilatasossa siirrytään korotettuihin lämpötiloihin. Erityisen selvästi tämä on huomattavissa korkeammissa lämpötiloissa kuumakuivauksen ja lämpökäsittelyn välillä. Lisäksi havaittiin myös, että sahatavarassa esiintyvät lapevääryys sekä syrjävääryys lisääntyvät näiden lämpötilatasojen välillä. Käytännön näkökulmasta näitä tuloksia voidaan soveltaa hyödyntämällä tietoutta kuivauskaavojen suunnittelussa, jotta kuivauksessa esiintyviä ja sahatavaran arvoa alentavia kuivausvikoja voidaan välttää ja saavuttaa taloudellisesti parempi lopputulos. Lisäksi tutkimuksen mukaan sahatavaran esilajittelulla kosteuden mukaan ennen kuivausta voitaisiin saavuttaa sahatavaran muodonmuutosten hallinnan näkökulmasta taloudellista hyötyä. Tutkimuksessa esimerkkipuulajina käytetyn haapapuun osalta havaittiin myös, että käytettäessä alle 150 C lämpötiloja, haapasahatavara pysyy väriltään vaaleana, eikä kuumakuivauksessa yleisesti esiintyvää puutavaran värimuutosta vielä tapahdu. Taloudellisen arvosaannon näkökulmasta haapasahatavaraa tulisi hyödyntää suhteellisen lyhyinä pituuksina esimerkiksi komponenttituotannossa huonekaluteollisuuden raakaaineeksi, jotta arvosaanto tulisi maksimoitua. Timo Kärjen puutekniikan alaan kuuluva väitöskirja Factors affecting the usability of aspen (Populus tremula) wood dried at different temperature levels on luettavissa osoitteessa

20 20 Puu&Tekniikka numero 12/2009 Hyvästä yhteistyöstä kiittäen toivotamme Hyvää joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Hyvästä yhteistyöstä kiittäen ja hyvää joulua toivottaen Veisto Oy Veisto Oy, Yrittäjäntie 1, Mäntyharju, Puh , sales@veisto.com, Hyvää ja rauhallista Joulua! toivottaa jartek Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! Tikkurila Oy PL 53, Vantaa Puhelin (09) , faksi (09) info.coatings@tikkurila.com Emport Ky täytti 20 vuotta maanantaina Kiitämme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja toivomme menestyksekkään yhteistyömme jatkuvan myös tulevaisuudessa! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2010! Hallitie 8, Mustasaari Puh. (06) Fax. (06) Menestyksekkäästä vuodesta kiittäen toivotamme kaikille puusepille Rauhallista Joulua ja lastukasta Uutta Vuotta! HELAKAUPPA.COM H E L O J E N E R I K O I S L I I K E - B E S L A G S S P E C I A L I S T E N Puuseppää aina palvellaan! Mene sinne helakauppaan. Jos ei niiltä löydy niin sitten ei ehkä mistään Joulupukki Meillä on myös noutomyymälä: Hokola Oy, Hämeentie 20, Helsinki. info@hokola.fi P Fax Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010 w w w. f i s k a r s l a a t u p u u. f i Seuraavat lehdet: Ilmoitushinnat osoitteessa Talo-, ikkuna- ja oviteollisuus. Lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, Korjausrakentamisen tulevaisuuspäivä Aineistot mennessä Saha- ja rakennuspuutuoteteollisuus. Lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, Rakentaminen ja talotekniikka messut. Aineistot 8.2.mennessä. Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin