Aika klo 18:00-20:15 Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvila, Myllykallionrinne 1b

Transkriptio

1 Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika klo 18:00-20:15 Paikka Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvila, Myllykallionrinne 1b Saapuvilla olleet jäsenet Juha Rintamäki, puheenjohtaja Juha-Pekka Sihvonen, varapuheenjohtaja Katariina Aaltonen Mika Savolainen Ville Elomaa Maija Haavisto-Hyvärinen Seppo Kataila Kristiina Kartano Sanna Lehtinen Kari Lehtonen Ville Malm Petri Merenlahti Saapui: 111 Jarmo Murtomäki Laura Reinilä Muut saapuvilla olleet Kai Sorokin Poistui: 114 jälkeen Taina Viherkari Poistui: 113 jälkeen Anu Lönnqvist Poistui: 113 jälkeen Annette Markkunen Poistui: 113 jälkeen Tiina Aalto Poistui: 113 jälkeen Kristiina Kokko: Paikalla 113 Kalle Kuusniemi sihteeri Alkuhartaus Alkuhartauden piti Kristiina Kartano

2 PÖYTÄKIRJA 2 (32) Allekirjoitukset Juha Rintamäki puheenjohtaja Kalle Kuusniemi sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Kristiina Kartano Sanna Lehtinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Myllykallionrinne 1 F, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella.

3 PÖYTÄKIRJA 3 (32) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 107 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Ilmoitusasioita Seurakuntaneuvoston messuavustusvuorot seurakunnan päämessussa Lauttasaaren seurakunnan Strategia 2020 tilannekatsaus vuoden 2017 osalta ja suuntaviivat vuodelle Lauttasaaren kirkkorakennuksen peruskorjauksen valmistelun tilanne Suntio - vapaaehtoiskoordinaattorin toimen jatkaminen Opintovapaan myöntäminen lastenohjaaja Taru Hahdolle Opintovapaan myöntäminen seurakuntasihteeri Mimi Kaskiselle sekä sijaisuudesta päättäminen Lauttasaaren seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelman 2018 vahvistaminen Lausuntopyyntö Helsingin seurakuntien talousarvioehdotuksesta vuodelle Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 27

4 PÖYTÄKIRJA 4 (32) 107 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (32) 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 PÖYTÄKIRJA 6 (32) 109 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kristiina Kartano ja Sanna Lehtinen.

7 PÖYTÄKIRJA 7 (32) 110 Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Asiat päätettiin käsitellä esittelylistan mukaisessa järjestyksessä, muutoin paitsi asia Lauttasaaren kirkkorakennuksen peruskorjauksen valmistelun tilanne päätettiin käsitellä asiakohdassa 114 ja asia Lausuntopyyntö Helsingin seurakuntien talousarvioehdotuksesta vuodelle 2018 päätettiin lisätä kokousasioihin ja käsitellä asiakohtana 119.

8 PÖYTÄKIRJA 8 (32) 111 Ilmoitusasioita - Kutsutaan kolehtityöryhmä valmistelemaan vuoden 2018 esityksen kolehdeista. - Järjestetään avoin peruskorjausinfo alkaen klo 18, jonka jälkeen pidetään seurakuntaneuvoston kokous.

9 PÖYTÄKIRJA 9 (32) 112 Seurakuntaneuvoston messuavustusvuorot seurakunnan päämessussa Päätösehdotus hyväksyttiin.

10 PÖYTÄKIRJA 10 (32) 482/ Lauttasaaren seurakunnan Strategia 2020 tilannekatsaus vuoden 2017 osalta ja suuntaviivat vuodelle 2018 Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto käy asiasta keskustelun työntekijöiden kanssa ja 1) toteaa tehdyt toimet vuoden 2017 strategian osa-alueiden osalta 2) hyväksyy Strategian 2020 suuntaviivat vuodelle Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Lauttasaaren seurakunnan strategia 2020 on hyväksytty seurakuntaneuvoston kokouksessa Strategiaa on työstetty seurakuntaneuvoston ja henkilökunnan kokouksissa ja yhteisessä strategiapäivässä henkilökunnan kanssa Strategian teon yhteydessä on tutustuttu Jäsen 360 aineistoon, toimintaympäristön analyysiin sekä valmisteltiin strategian pohjalta kehittämistoimenpiteitä. Strategia 2020:n mukaan strategian toteutumista seurataan johtoryhmän ja seurakunnan työvaliokunnan työskentelyssä. Strategian linjausten täsmentämiseen pidetään vuosittain henkilökunnan ja seurakuntaneuvoston neuvottelukokous. Vuonna 2017 strategian toimenpiteet ovat edistyneet monelta osin. Seurakunnan työntekijöitä on kutsuttu kertomaan omien vastuualueidensa etenemisestä. Luodaan vuodelle 2018 suuntaviivat yhdessä neuvoston ja työntekijöiden kesken Strategia 2020:n, toimintakulttuurin muutoksen, sekä kokouksessa tehtävän tilannearvion pohjalta. 1 Strategia 2020 (Hyväksytty ) Neuvosto ppt

11 PÖYTÄKIRJA 11 (32) 484/ Lauttasaaren kirkkorakennuksen peruskorjauksen valmistelun tilanne Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto 1) toteaa tehdyn valmistelun ja merkitsee sen tiedoksi 2) käy keskustelun arkkitehdin alustavista luonnoksista eri toimintojen sijoittumisesta peruskorjattuun kirkkorakennukseen Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Peruskorjauksen kuntotarkoitustutkimus Lauttasaaren kirkkorakennukseen on tehty kuluvan syksyn aikana kuntotutkimus. Kuntotutkimusten tulosten osalta on saatu raportit. Ilmanvaihdon osalta raportissa todetaan rakennuksessa olevan vanhat koneet ja järjestelmä, mutta kaikki toimii ilmanvaihdon osalta kohtuullisesti. Seurakuntasalien ja kirkkosalien ilmanvaihto on raportin mukaan hyvällä tasolla. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajoista ei tullut tutkimuksessa selvyyttä, koneet voisivat käydä enemmänkin, etenkin liikuntasalissa. Koneita ohjataan osin ns. aikakytkimillä. Alapohjan tuuletus todettiin puutteelliseksi ja olosuhteet rakenteiden kannalta huonoiksi. Rakennusosien osalta näyttää siltä, että peruskorjauksen yhteydessä joudutaan korjaamaan paljon rakenteita, näin rahaa menee pitkälti sellaiseen, joka ei näy valmiissa kohteessa. Vanhassa kirkkorakennuksessa on käyttöiän takia ongelmia salaojissa, alapohjassa, omaa maakosteutta ja betonirakenteissa on vaurioita ja useita tarpeita suorittaa rakenteiden vahvistusta uudelleen. Vesikaton ja julkisivujen korjausasteet ovat raportin mukaan rajatapauksia, jos haetaan vuoden käyttöikää. Perusmuurien vedeneristyksen uusimien on kallista. Haitta-aineiden osalta tilanne on suhteellisen tavallinen ottaen huomioon rakennuksen rakentamisajankohdan. Näistä havainnoista ei aiheudu kiinteistön normaali käytölle haittaa, mutta purkutyöt tulee tehdä valvotusti osastoittain.

12 PÖYTÄKIRJA 12 (32) Tilasuunnitelmasta luonnossuunnitteluun Kuntotarkoituksen lisäksi arkkitehti on valmistellut tilankäyttösuunnitelmaa, joissa kirkon tulevia toimintoja on sijoiteltu pohjapiirrustuksiin. Luonnoksessa esitetyt ratkaisut perustuvat puolen vuoden aikana prosessissa esille tulleisiin ajatuksiin ja toiveisiin. Tilasuunnittelun osalta olevia periaatteita on: kryptan ympäristöön keskitetään nuoriso ja partiotilat. kirkkosalit ja seurakuntasalit säilyvät ennallaan ja paikoillaan nykyisessä käytössä. Lauttasaaren seurakunnan työtilat keskitetään kahvilan ja salien läheisyyteen ja kerho- ja liikuntatilat 1. kerrokseen. Johanneksen tilat säilyvät suunnilleen entisillä paikoillaan ja nykyisessä laajuudessa. Tarvittaessa alakerrasta voidaan siirtää Johanneksen puolelle kerhotilaa. keskilaivaan sijoitettaisiin ulosvuokrattavia tiloja, 2. kerrokseen musiikkiopiston tilat (jotka osin yhteiskäytössä seurakunnan lapsi-ja perhetyön aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa) ja 1. kerrokseen toiseen päätyyn kaupungin päiväkerhotilat. Peruskorjaus toteutetaan kahdessa eri vaiheessa, jolloin toinen puoli taloa toimii aina väistötiloina. Peruskorjaus alkaa tällä hetkellä kesällä Lopullisten tilasuunnitelmien jälkeen käynnistetään suunnitteluohjelman teko ja suunnittelijoiden valinta. Luonnossuunnittelun käynnistäminen suunnittelijavalintojen jälkeen ja näiden luonnossuunnitelmien ja periaatteiden esittely kirkkohallituksessa ja museoviraston kuuleminen. Kustannusarvio L2 luonnoksista ja hallintokäsittely YKN käsiteltäväksi. Koko kirkkorakennuksen korjausaika on arviolta noin 2,5 vuotta. Liitteet 2 Lauttasaaren_kirkko_luonnosB.pdf

13 PÖYTÄKIRJA 13 (32) 339/ Suntio - vapaaehtoiskoordinaattorin toimen jatkaminen Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto päättää jatkaa määräaikasta suntiovapaaehtoiskoordinaatori Tomi Panigrahin työsuhdetta väliseksi ajaksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Seurakuntaneuvosto päätti ottaa Tomi Panigrahin määräaikaiseen suntio-vapaaehtoiskoordinaattorin tehtävään ajalle Tehtävä täytettiin, koska seurakuntaneuvosto totesi vuoden 2016 tilinpäätöstä käsitellessään, että seurakuntalaisuuden vahvistamiseksi on syytä saada aikaiseksi enemmän konkreettisia tuloksia. Lisäksi haluttiin vahvistaa kirkonpalvelustiimiä, jota ei oltu täydennetty eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tuolloin todettiin tehtävän olevan määräaikainen kirkkorakennuksen tulevan peruskorjauksen takia. Uusin tieto peruskorjauksen alkamisesta on kevät Toimintakulttuurin uudistamisen myötä tärkeäksi osaksi seurakuntatyötä on noussut tehokkaampien keinojen kehittäminen uusien seurakuntalaisten tavoittamiseksi. Olennainen edellytys hankkeen onnistumiselle on seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäminen projektin linjan mukaisesti siten, että vapaaehtoistoiminnan muodot tulevat jatkossakin vastaamaan seurakuntalaisten toiveita. Työkaluksi tähän projektiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori kehittää toimintamalleja ja -keinoja, joiden avulla yksittäisten seurakuntalaisten ammattiosaaminen saadaan selville, jolloin mahdollistuu täsmennettyjen vapaaehtoistoiminnan muotojen tarjoaminen kyseisille seurakuntalaisille. Lauttasaaren seurakunnan vapaaehtoistoimintaa on nyt jo aktiivisesti kehitetty kohti seurakuntalaislähtöistä toimintamallia, jossa vapaaehtoistoiminnan muotojen ideointi ja kehittäminen on avattu vapaaehtoisille itselleen. Tästä esimerkkinä Avainhenkilö-vapaaehtoisten järjestämät, omaa osaamistaan käsittelevät, kurssit ja keskusteluryhmät, jotka ovat tarkoitus toteuttaa talven 2017 ja kevään 2018 aikana kirkon tiloissa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtäviin on kuulunut myös yksinäisyydenvastaisen diakoniaprojektin kehittäminen yhdessä Siru Hannulan kanssa. Projektin päättyessä vuoteen 2017 yksi tärkeistä koordi-

14 PÖYTÄKIRJA 14 (32) naattorin tehtävistä tulee alkuvuodesta 2018 olemaan seurakunnan diakoniatyön tukeminen lauttasaarelaisten yksinasuvien tavoittamisessa ja yksinäisyyden ehkäisemisessä. Lauttasaaren kirkon peruskorjaus tulee alkaessaan haastamaan kaikki seurakuntatyön muodot uudistumaan vastaamaan poikkeuksellisia olosuhteita noin kahden vuoden ajaksi. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävänä kevään 2018 aikana on kehittää vapaaehtoistoimintaa siten, että toiminnan jatkuvuus varmistetaan myös peruskorjauksen ajaksi ja sen valmistuttua. Edellytyksenä vapaaehtoistoiminnan onnistumiselle seurakunnassa on työntekijöiden myönteinen asenne vapaaehtoistoimintaa ja sen kehittämistä kohtaan. Avuksi tähän on Kirkkopalveluiden kanssa yhteistyössä ideoitu työntekijöille niin kutsuttuja vapaaehtoistoiminnan workshopeja, joiden tarkoituksena on käsitellä asenteita vapaaehtoisia kohtaan, sekä maksimoida vapaaehtoisten hyödyntäminen työalakohtaisesti. Samalla kehitämme keinoja tavoittaa seurakuntalaista osaamista työntekijöiden ollessa jalkautuneina saarella peruskorjauksen aikana. Tiedoksi Tomi Panigrahi, Lauttasaaren seurakunta

15 PÖYTÄKIRJA 15 (32) 338/ Opintovapaan myöntäminen lastenohjaaja Taru Hahdolle Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto päättää 1) myöntää lastenohjaaja Taru Hahdolle palkatonta opintovapaata ajalle ) antaa rekrytointiluvan lastenohjaajan sijaisen palkkaamiselle samalle ajanjaksolle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Tiedoksi Lastenohjaaja Taru Hahto anoo opintovapaata työstään väliselle ajalle. Taru Hahto opiskelee DIAK:ssa ja valmistuttuaan saa sosionomi (AMK) + lastentarhaopettajan pätevyyden. Tuleva tutkinto antaa lisäpätevyyden nykyisiin työtehtäviin. Hän itse näkee, että keskittyminen opintoihin vahvistaa työskentelyä jatkossa ja tukee hyvin ammattiosaamisen vahvistamista. Pitempiaikainen opintovapaa helpottaa tämänhetkistä työ- ja opiskelutaakkaani ja nopeuttaa valmistumista. Hän hakee opintovapaata koko kevätkaudeksi, joka huomioi lasten tarpeen lastenohjaajana toimivalle aikuiselle, joka ei vaihdu useasti kevään aikana. Taru Hahto, Lauttasaaren seurakunta

16 PÖYTÄKIRJA 16 (32) 338/ Opintovapaan myöntäminen seurakuntasihteeri Mimi Kaskiselle sekä sijaisuudesta päättäminen Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto päättää 1) myöntää seurakuntasihteeri Mimi Kaskiselle palkatonta opintovapaata ajalle ) ottaa seurakuntasihteerin sijaiseksi TM Marjaana Rantala samaiselle ajalle. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Tiedoksi Seurakuntaneuvosto on myöntänyt seurakuntasihteeri Mimi Kaskiselle opintovapaata kuluvan vuoden loppuun saakka. Valmistuttuaan ylemmän AMK viestinnän tutkinnon voidaan katsoa hyvin vahvistavan Lauttasaaren seurakunnan viestintää. Mimi Kaskinen anoo opintovapaaseen pidennystä saadakseen tutkinnon suoritettua loppuun. Hän hakee palkatonta opintovapaata ajalle Seurakuntasihteerinä on kuluneen opintovapaan aikana toiminut TM Marjaana Rantala. Hän on suoriutunut vaativista tehtävistä ansiokkaasti ja hänellä on mahdollista jatkaa tehtävässään. Mimi Kaskinen, Lauttasaaren seurakunta Marjaana Rantala, Lauttasaaren seurakunta

17 PÖYTÄKIRJA 17 (32) 622/ Lauttasaaren seurakunnan henkilöstön koulutussuunnitelman 2018 vahvistaminen Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto hyväksyy koulutussuunnitelma Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Lauttasaaren seurakunnan henkilökunnan koulutukseen on varattu poikkeuksellisen paljon määrärahaa seurakunnan talousarviossa. Näin on haluttu tukea henkilökunnan täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia saada entistä enemmän uusia näkökulmia hyvään seurakuntatyöhön. Koulutussuunnitelmaehdotuksia on valmisteltu tiimeissä. Tavoitteeksi on asetettu, että jokaisella on mahdollisuus koulutukseen eikä koulutusta ole yhdellä henkilöllä liikaa. Tulevan vuoden osalta on valmisteltu koko henkilöstön yhteistä koulutuspäivää, joka antaisi työyhteisölle mahdollisuuden valmistautua tulevaan peruskorjaukseen ja hakea ideoita entistä yhteisöllisemmästä ja toisaalta tarvelähtöisestä seurakuntatoiminnasta. Koulutusmäärärahojen osalta jää vielä reserviä, jonka seurakuntaneuvosto on ohjesäännöllä delegoinut kirkkoherran päätettäväksi koulutusresurssiksi toimintavuoden aikana toteutettavaksi koulutukseksi henkilöstön esitysten pohjalta. 3 Lauttasaaren srk koulutussuunnitelma 2018.xls

18 PÖYTÄKIRJA 18 (32) 333/ Lausuntopyyntö Helsingin seurakuntien talousarvioehdotuksesta vuodelle 2018 Päätösehdotus Kirkkoherra Juha Rintamäki Seurakuntaneuvosto päättää 1) merkitä tiedoksi seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2) antaa ehdotuksesta seurakuntaneuvoston lausunnon mennessä käymällä asiasta lähetekeskustelun ja antamalla lausunnon yksityiskohtaisen tekemisen työvaliokunnan tehtäväksi Päätös Merkittiin tiedoksi. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan käsitellyt ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja päättänyt lähettää hyväksymänsä ehdotuksen lausuntokierrokselle seurakuntiin. Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä.

19 PÖYTÄKIRJA 19 (32) Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja kuluvana vuonna tuotannon kasvu on ollut enimmillään noin kolme prosenttia. Suomen talous supistui vuosina Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 prosenttia, vuonna ,9 % ja vuodelle 2017 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi 2018 tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yksi prosentti ja sen arvioidaan kohoavan noin 1,5 prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia, ja vuonna 2018 kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasumma kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Koko kirkon taloudellinen tilanne Vuonna 2016 seurakuntien talous heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta parani pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosikatetta seurakunnille kertyi yhteensä lähes 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosikate on ollut 105 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat ja toimintakulut vähenivät, jonka seurauksena toimintaan käytettiin 34 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Verotulot vähenivät 18 miljoonaa euroa. Työnantajamaksut alenivat vuodeksi 2017 ja lomarahoista jätettiin maksamatta 30 prosenttia. Kirkollisveron tilityksissä (vuoden 2016 rahanarvossa) saavutettiin korkein lukema vuonna Siitä lähtien vuoteen 2016 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin seitsemän prosenttia, eli keskimäärin yksi prosentti vuodessa. Vuonna 2016 seurakunnille tilitettiin kirkollis- ja yhteisöverotuloja ja valtionrahoitusta yhteensä 1015 miljoonaa euroa. Summa oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin kirkollis- ja yhteisöverojen määrä vuonna Yhteisöveroja ei enää verovuodelta 2016 kertynyt seurakunnille, mutta aikaisemmilta verovuosilta niitä tilitettiin 18 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2017 kirkollisverotulojen ennustetaan alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymä voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Yhteisöveroja tilitetään vielä vuonna 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa tilitykset päättyvät kokonaan lokakuussa. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään.

20 PÖYTÄKIRJA 20 (32) Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä saattavat kuitenkin olla suuria. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2018 evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, viisi miljoonaa euroa myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin viime vuosina keskimäärin. Seurakunnissa on edelleen tärkeää jatkuvasti seurata jäsenmäärän kehittymistä ja tehdä omia ennusteita. Talouden näkökulmasta kokonaisjäsenmäärän lisäksi on oleellista seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen. Käyttötalouden toimintakate oli 5,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti sekä suunniteltua suuremmat tuotot että suunniteltua pienempi kustannustoteutuma (toimintatuotot +0,9 milj. euroa, toimintakulut -4,5 milj. euroa). Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle.

21 PÖYTÄKIRJA 21 (32) Verotulot vähenivät edellisvuodesta mutta toteutuivat talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle 5,8 milj. euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi 1 milj. euroa edellisvuodesta kun vastaavasti yhteisöveron tuotto väheni 17,9 milj. euroa. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion maksamalla rahoituksella. Vuonna 2016 yhtymän saama valtionrahoitus oli 12,1 milj. euroa. Vuoden 2017 osalta yhtymän tulos muodostunee talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina mutta toimintatuotot ja rahoitustuotot ylittävät talousarvion. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2018 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 7 % ja vuodelle 2019 muutos on 0 %. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen ei odoteta kasvavan. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu on 7,5 %:a ja eläkerahastomaksu 5 %:a (korotus 1%) verovuoden 2016 laskennallisesta kirkollisverotuotosta. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 78,9 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2018 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut.

22 PÖYTÄKIRJA 22 (32) Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määränlaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 1,5 milj. euron määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2018 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2017 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila ovat heikentäneet kirkollisverotilityksiä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia. Vuonna 2018 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Seurakuntien jäsenmäärän alenemisen ennustetaan hieman kasvavan. Tämän perusteella vuodeksi 2018 kirkollisvero alenisi 4,6 %:a vuoden 2016 tilinpäätöksestä ja olisi vuoden 2017 kirkollisverotilitysten tasolla. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella.

23 PÖYTÄKIRJA 23 (32) (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Kirkollisvero 80,4 76,6 76,7 73,9 73,9 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 3,1 12,1 12,1 12,5 12,7 12,8 Yhteensä 95,6 88,7 89,2 86,6 86,7 Muutos- % -4,8 % -7,2 % 0,6 % -2,9 % 0,1 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2018 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2017 kehys vähennettynä 7 %:lla. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 2,1 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen ulkoisten kustannusten vähennys 17 %:lla vuoteen Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 1,5 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2019 ja 2020 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä säästöjä 6,8 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,8 milj. euroa vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,4 milj. euroa. Vuoden 2017 suunniteltu säästöjen käyttö on seurakunnilla 0,4 milj. euroa ja Yhteisellä seurakuntatyöllä sekä Lehtisaarella yhteensä 0,1 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä -81,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate on -83,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -77,4 milj. euroa.

24 PÖYTÄKIRJA 24 (32) Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 14,6 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikatteen määrä on 1,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa ja ylijäämä 2,9 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,3 milj. euroa ja vuodelle ,4 milj. euroa. Vuosikate ei riitä vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehostamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuu-

25 PÖYTÄKIRJA 25 (32) toskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta kehittämällä ja rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2018 osuus on noin 23,1 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 1,5 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2019 ja 2020 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta, että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2016 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 166,5 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 83,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 4,5 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta ja vieraan pääoman lisäyksellä. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 50,1 milj. euroa suunnittelukaudella Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Sii-

26 PÖYTÄKIRJA 26 (32) hen on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto. Liitteet - Toiminta- ja talousarviosuunnitelma ja vuoden 2018 talousarvio _1_1.pdf

27 PÖYTÄKIRJA 27 (32) 120 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen ja antoi liitteen mukaiset oikaisuvaatimusohjeet.

28 PÖYTÄKIRJA 28 (32) MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät: Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä. Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys. Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Pöytäkirjan pykälät: Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, euroa rakennusurakat, euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät:

29 PÖYTÄKIRJA 29 (32) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: Edellä mainittuihin seurakuntaneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava seurakuntaneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Myllykallionrinne 1, Helsinki Myllykallionrinne 1, Helsinki lauttasaari.srk@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Pöytäkirjan pykälät: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle.

30 PÖYTÄKIRJA 30 (32) Hankintaoikaisun sisältö Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Myllykallionrinne 1, Helsinki Myllykallionrinne 1, Helsinki lauttasaari.srk@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin seurakuntaneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

31 PÖYTÄKIRJA 31 (32) Oikeudenkäyntimaksu - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: Alistusasioissa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, Helsinki Fax: (09) Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, Helsinki Fax: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. Päätös on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

32 PÖYTÄKIRJA 32 (32) Oikeudenkäyntimaksu - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Puhelin: Fax: Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.