KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20"

Transkriptio

1 0 KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20 RAKENNUSHISTORIASELVITYS Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 A R K K I T E H D I T O Y QVICK VEHREÄVESA ILMARINEN MITRUNEN P u i j o n k a t u 2 9 A, K U O P I O P u h

2 1 Perustietolomake, Piispantalo Kohteen nimi Piispantalo, Piispankatu 8 Arkkitehti Muut suunnittelijat Urakoitsijat Rakennuttaja Carl Ziegler Ei tiedossa Ei tiedossa piispa Robert V. Frosterus Suunnitteluajankohta 1854 Rakennusluvan myöntämisajankohta Rakennuksen käyttöönoton ajankohta 1856 Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennukseen ja käyttöön liittyvät muutokset Nykyinen käyttötarkoitus Omistus piispan virka asunto Piispan asuinrakennus muutettiin käsityökouluksi ja myöhemmin käsityökoulun ja rouvasväenyhdistyksen toimistotiloiksi Rakennuksessa sijaitsevat Kuopion Rouvasväenyhdistyksen ja Kuopion Muotoiluakatemian toimistot Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kaavatilanne Voimassa oleva asemakaava on vuodelta Kortteliin on käynnistetty kaavamuutossuunnittelu korttelin muuttamiseksi pääosin asuinkäyttöön Kohteen koko 534 brm 2 Kohteen rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus Suojelutilanne Millainen selvitys kohteessa tehty, mihin tarkoitukseen Työn tavoite, käytetty aika Mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu Koko korttelin rakennusoikeus on 8000 m 2, josta on käytetty 7372,0 m 2 Rakennus on suojeltu maakunta, yleis ja asemakaavassa merkinnällä sr 1 Rakennuksen rakennushistoria ja nykytila on selvitetty kaavamuutossuunnittelua varten Työn tavoite on koota rakennuksen vaiheet yhteiseen rakennushistoriaselvitykseen koulurakennusten kanssa. Selvitys tehty 1 6/2014 Rakennuksesta selvitetty rakennushistoria, tutkittu ja inventoitu nykytilanne

3 2 Perustietolomake, koulurakennukset Kohteen nimi Arkkitehti Muut suunnittelijat Kuopion Muotoiluakatemia, koulurakennukset Anna Liisa Mertaoja Nylund lvi: V. Julkunen sähkö: Dip.ins. Juhani Sarilava Urakoitsijat, päärakennus pääurakoitsija: Rakennusliike T. Tuovinen aliurakoitsija: Hankkija Rakennuttaja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Suunnitteluajankohta Rakennusluvan myöntämisajankohta Rakennuksen käyttöönoton ajankohta Alkuperäinen käyttötarkoitus Rakennukseen ja käyttöön liittyvät muutokset Koulurakennus Päärakennusta on laajennettu myymälä päädyllä 1970, auditoriolla ja aulatilalla Asuntola rakennus on muutettu koulurakennukseksi 1982 Työpajarakennusta laajennettiin jalometallipajalla 1989 Nykyinen käyttötarkoitus Omistus Koulurakennus Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kaavatilanne Voimassa oleva asemakaava on vuodelta Kortteliin on käynnistetty kaavamuutossuunnittelu korttelin muuttamiseksi pääosin asuinkäyttöön Kohteen koko Rakennus 1: 3796 brm 2, rakennus 3: 3233 brm 2, rakennus 4: 1376 brm 2 Kohteen rakennusoikeus, käytetty rakennusoikeus Suojelutilanne Millainen selvitys kohteessa tehty, mihin tarkoitukseen Työn tavoite, käytetty aika Koko korttelin rakennusoikeus on 8000 m 2, josta on käytetty 7372,0 m 2 Rakennuksia ei ole suojeltu maakunta, yleis tai asemakaavassa Rakennusten rakennushistoria ja nykytila on selvitetty rakennushistoriaselvitystä varten Työn tavoite on selvittää rakennusten rakennushistoria ja se miten ne edustavat aikansa

4 3 arkkitehtuuria ja rakennustapaa kaavamuutossuunnittelun pohjaksi. Selvitys tehty 1 6/2014 Mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu Rakennuksesta selvitetty rakennushistoria, tutkittu ja inventoitu nykytilanne

5 4 Sisällys KUOPION KESKUSTAN KORTTELI RAKENNUSHISTORIASELVITYS... 0 Perustietolomake, Piispantalo... 1 Perustietolomake, koulurakennukset... 2 Aluksi... 6 Kuopion Rouvasväenyhdistys... 6 Kuopion käsityökoulu... 7 Johdanto... 9 Kuopion keskustan kortteli Kortteli ympäristöineen Maankäytön suunnittelu Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Kaavoitustilanne Alueen suojelustatus Piispantalo Suunnittelu ja rakennushistoria Käytön historia; merkittävät korjaukset ja käyttötarkoituksen muutokset Nykytilan kuvailu Arkkitehtuuri Rakenteet ja rakennusosat Julkisivut, ulkomateriaalit ja värit Sisämateriaalit ja värit Talotekniikka Koulurakennukset Suunnittelu ja rakennushistoria Rakennus 1, päärakennus Rakennus 4, Asuntola Laajennus ja muutosvaiheet Nykytila Arkkitehtuuri Rakenteet ja rakennusosat... 39

6 5 Ulkomateriaalit ja värit Sisämateriaalit ja värit Talotekniikka Yhteenveto Piispantalo Koulurakennukset Lähteet... 47

7 6 Aluksi Kuopion Rouvasväenyhdistys Yleiseurooppalainen talouselämä ja siitä johtuvat suhdannevaihtelut tulivat Suomeen 1800 luvulla. Liikenteen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen houkutteli työväkeä maaseudulta kaupunkeihin. Taloudellisten suhdanteiden heikentyessä tulokkailta loppui toimeentulo. Maaseudulta tullut työväki ei kuulunut ammattilaisten järjestöjen tai paikallisen seurakunnan tuen piiriin eivätkä he täyttäneet hätäavun kriteereitä. Juuri näiden muiden avustusjärjestöjen avun ulkopuolelle jäävien ihmisten auttamiseksi syntyivät rouvasväenyhdistykset. Rouvasväenyhdistysten toiminta ajatus oli yleiseurooppalainen ja tuli Itä Suomeen Viipurin kautta todennäköisimmin Saksasta. Länsisuomeen vaikutteita tuli myös Ruotsin kautta. Vähäosaisten auttaminen yleistyi myöhemmän herännäisyyden ja kansallisuusaatteen viritessä sivistyneistön parissa. Koska annettu raha apu auttoi vain tilapäisesti, yhdistyksissä mietittiin keinoja auttaa ihmisiä elättämään itseään ja perheitään pysyvästi luvulla kansan koulutus oli joko kirkollista tai oppikoulussa annettua. Kirkollinen koulutus oli suomenkielistä, mutta ei ammattiin tähtäävää. Oppikoulu oli ruotsinkielinen ja tähtäsi poikien yliopistokoulutukseen. Tyttöoppilaitosten oppilaille opetettiin mm. musiikkia, maalausta ja tanssia. Näistä taidoista ei rahvaalle ollut hyötyä. Jotta myös vähävaraiset tytöt saisivat kunnollista tietotaidollista koulutusta, perustivat valveutuneet säätyläisneidot Kuopiossa vuonna 1848 Arbetareklassens Flickskola i Kuopio Stad tyttökoulun alun perin arpajaisista saaduin varoin. Perustajajäsenet vastasivat myös koulun opetuksesta. Oppilaille opetettiin lukutaitoa, hyviä tapoja, työtä ja järjestystä. Vastaavia kouluja ja niiden toiminnasta vastaavia rouvasväen yhdistyksiä aloitti toimintansa 1800 luvun puolivälissä mm. Porvoossa, Kotkassa ja Helsingissä. Kuopiossa koulutoiminnan pyörittäminen ja Krimin sodan tuoma taloudellinen noususuhdanne viivyttivät rouvasväenyhdistyksen perustamista. Nousuaallon jälkeinen lamakausi sai parempiosaiset jälleen liikkeelle. Maaliskuun toisena päivänä 1860 kaupungin 49 säätyläisnaista kokoontui pohtimaan keinoja lastenhuollon järjestämiseksi. Tämä päivä on merkitty myös Kuopion Rouvasväenyhdistyksen perustamisajankohdaksi. Rouvasväenyhdistyksen säännöt vahvistettiin kuitenkin vasta Alkuvuosina yhdistyksen toiminta haki uomiaan ja jäsenistön vaihtuvuus oli voimakasta. Työn järjestäminen vähäosaisille onnistui vaihtelevasti ja käsityön jälki oli usein vaatimatonta. Toiminnasta ei ole tarkkoja tietoja ensimmäisiltä 20 vuodelta. Kaupunki alkoi vastata tyttökoulun toiminnasta vuodesta 1872 alkaen. Rouvasväenyhdistys etsi uusia toimintamuotoja tavoitteenaan edelleen kouluttaa vähäosaisia tyttöjä ja naisia. Jotta käsityötaito muodostuisi oikeaksi, vakituiseksi toimeentuloksi, perustettiin Kuopioon Rouvasväen Yhdistyksen Käsityökoulu vuonna 1884.

8 7 Kuopion käsityökoulu Ompelukuva 1930 luvulta, kuva: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry Kuopion käsityökoulun oppilaina oli vapaaoppilaita, joiden opetuksen mahdollisti Anniskeluyhtiön 1) taloudellinen tuki. Varakkaammat oppilaat maksoivat koulutuksestaan. Koulussa opetettiin liinavaate ja pukuompelua sekä kankaankudontaa. Vuonna 1893 koululle vahvistettiin säännöt ja toiminta vakiintui. Koulu toimi ensin vuokratiloissa, mutta Rouvasväenyhdistys etsi koululle omaa taloa ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Anniskeluyhtiö oli kartuttanut rakennusrahastoa, jolla käsityökoulu oli tarkoitus toteuttaa. Kun anniskeluyhtiö päätti lopettaa toimintansa 1892, tämä rahasto tuli realisoitavaksi. Piispa Frosteruksen perillisillä oli myytävänä Piispankadun ja Kuninkaankadun välinen kortteli 20 rakennuksineen ja Anniskeluyhtiön rahasto riitti tontin ostoon. Anniskeluyhtiö lahjoitti tontin rakennuksineen Rouvasväenyhdistykselle. Käsityökoulu aloitti omassa talossa syksyllä Samaan kortteliin sijoittuivat myöhemmin poikien puuseppäkoulu ja lastenkoti Käsityökoulusta tuli Kotiteollisuusoppilaitos ja vakinaisen valtionavun saaja koulun nimi muutettiin Kuopion Naiskotiteollisuuskouluksi koulutus vakiintui opistotasoiseksi ja sai nimen Kuopion koti ja taideteollisuusoppilaitos, KOTO. Vuonna 1991 opetusministeriö vahvisti oppilaitoksen nimeksi Kuopion käsi ja taideteollisuusakatemia. Samana vuonna aloitettiin ammattikorkeakoulukokeilu yhdessä Kuopion ja Walter Ahlströmin teknisten oppilaitosten sekä Kuopion ja Varkauden kauppaoppilaitosten kanssa. Elokuussa 2002 Kuopion Muotoiluakatemia nimeä kantava koulu siirtyi osaksi Savonia ammattikorkeakoulua, Savonian kuntayhtymän alaisuuteen. Rouvasväenyhdistys on tuottanut Muotoiluakatemialle opetuksen tukipalvelukokonaisuuden; hallinnon, tilat ja niiden ylläpidon, kirjaston, opiskelija ja lounaskahvilan. Yhdistys on vastannut myös Muotoiluakatemian opetustyöhön kuuluvasta palvelutoiminnasta sekä projekti ja hanketoiminnasta. 1. Olutpanimot ja viinatehtaat kuuluivat jokaisen vähänkin suuremman kaupungin kuvaan etenkin 1860 luvulta lähtien. Näin oli myös Joensuussa ja Kuopiossa. Kehitystä vauhditti vuonna 1866 voimaantullut lainsäädäntö, joka kielsi viinan kotipolton ja siirsi sen

9 tuotannon isommissa tehtaissa tapahtuvaksi. Alkoholijuomien teollinen valmistus ei välttämättä ollut kaikkien parhaaksi, sillä tuotteille oli paikoin kysyntää liiankin kanssa. Haittojen lievittämiseksi ja toisaalta myös niiden hyvittämiseksi useisiin kaupunkeihin perustettiin anniskeluyhtiöitä, joiden liikevoitot ohjattiin suurelta osin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kaupungit saattoivat viinanmyyntilupia myöntäessään suosia näitä yhtiöitä, ja näin tiedetään myös tapahtuneen. Maamme kirja asiakirjanäyttely, Joensuun maakunta arkisto

10 9 Johdanto Korttelin 20 katujulkisivu Piispankadulle Rakennushistoriaselvityksen kohteena on Kuopion keskustan kortteli rakennuksineen. Korttelin ja sen rakennukset omistaa Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Korttelin vanhimmassa rakennuksessa, Piispantalossa, on toiminut Rouvasväenyhdistyksen pitämä käsityökoulu vuodesta 1893 alkaen. Koulun toimintaa on laajennettu vuodesta 1963 alkaen rakennettuihin laajennusosiin. Nykyisin Savonia ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva muotoilun koulutusohjelma muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2014 lopulla. Korttelin käyttötarkoituksen muuttuessa Rouvasväenyhdistys on hakenut kaavamuutosta ja tämä rakennushistoriaselvitys liittyy vireillä olevaan kaavamuutostyöhön. Rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena on ollut kerätä ja tallentaa olemassa olevat tiedot sekä rakennushistoriallisesti että kaupunkikuvallisesti merkittävästä Piispantalosta että koti ja taideteollisuusoppilaitokselle rakennetuista koulurakennuksista. Piispantalon tulevaisuus on selkeä, sillä rakennuksella on suojelumerkintä ja se säilyy Rouvasväenyhdistyksen omistuksessa ja käytössä. Koulutoiminnan siirtyessä muualle on koulurakennusten osalta tarkasteltu niiden rakennushistoriaa ja kaupunkikuvallista merkitystä ja kerätty näin lähtötietoja kaavamuutostyölle.

11 10 Kuopion keskustan kortteli 20 Kortteli ympäristöineen Kortteli 20 sijaitsee Kuopion ruutukaavakeskustan eteläosassa, kaupunginosassa 1. Korttelia ympäröivät idässä Piispanpuisto, lännessä Kuopion korttelimuseo rakennuksineen ja pohjoisessa ja etelässä asuinkerrostalojen korttelit. Korttelia rajaavat idässä Piispankatu, etelässä Kuopionlahdenkatu, lännessä Kuninkaankatu ja pohjoisessa Kirkkokatu. Alueen lähiympäristöä ovat koillisessa Kuopion matkustajasatama, kaakossa Väinölänniemi puistoalueineen ja etelässä Kuopionlahti. Länsipuolella, korttelimuseon takana, on asuinkerrostalojen kortteleita ja kahden korttelin päässä pohjoissuunnassa Tuomiokirkko ja sen edustalla oleva Snellmaninpuisto. Kuopion kaupungin opaskartta, Kuopion karttapalvelu

12 11 Piispanpuisto on yksi Kuopion merkittävistä historiallisista ympäristöistä. Sitä reunustavat etelässä Itä Suomen Lääninhallituksen rakennukset, idässä Kuopion ortodoksisen seurakunnan Pyhän Nikolaoksen katedraali ja pohjoisessa entinen tyttölyseo, nykyinen Kallaveden lukio. Se on Tuomiokirkon itäpuolella sijaitsevan Snellmanin puiston kanssa keskustan toinen istutettu arvopuisto. Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 Korttelimuseo, yksikerroksisten puurakennusten umpikortteli, on rakentunut kaupunkialueelta siirretyistä hirsirunkoisista rakennuksista eri aikakausilta. Se on kaupungin omistuksessa ja pääasiassa museokäytössä. Pohjoispuolella oleva Asunto osakeyhtiö Kirkkokatu on kuusikerroksinen, rapattu asuinkerrostalo, joka on valmistunut vuonna Korttelin eteläpuolella oleva Talo osakeyhtiö Honka on kolmikerroksinen, rapattu asuinkerrostalo vuodelta Kortteli 20 on kaupunkirakenteellisesti merkittävä alue. Sen rakennukset, Piispantalo ja punatiilisten koulurakennusten päädyt muodostavat Piispanpuiston länsijulkisivun, joka on hallitseva näkymä aluetta idästä lähestyttäessä. Korttelin länsisivu muodostaa katujulkisivun korttelimuseon yksikerroksisten rakennusten itäpuolella. Kortteli on katujulkisivuiltaan rajattu Kuninkaankadun vartta lukuun ottamatta. Tämä avoimuus paljastaa ohikulkijalle rakennusten rajaaman, intiimin sisäpihan ja Piispantalon rikkaan pihajulkisivun sisäänkäynteineen. Maankäytön suunnittelu Kaupunginosa 1 on vanhinta Kuopion kaupunkirakennetta, kantakaupunkia. Kortteli 20 esiintyy jo Kuopion ensimmäisessä, Pehr Kjellmanin asemakaavakartassa vuonna Alun perin Piispanpuiston kohdalla sijaitsivat Kuopion ensimmäiset kirkot hautausmaineen. Kun Kuopion keskustan viides kirkko, 1816 valmistunut Tuomiokirkko, päätettiin rakentaa kaksi korttelia pohjoiseen, muodostui entisen kirkkomaan paikalle hallitustori, Regerens torg. Tori muutettiin monipuolisesti istutetuksi puistoksi 1880 luvulla, jolloin

13 12 sen varrelle rakentuivat Lääninhallituksen rakennukset. Puisto nimettiin Piispanpuistoksi Piispantalon mukaan ja se esiintyy asemakaavoissa vuodesta 1901 lähtien. Piispanpuisto ja Piispantalo vuodelta , kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Piispanpuisto ympäristöineen on muodostanut arvokkaan ympäristön Lääninhallituksen arvorakennuksille. Koska lääninhallitus on jatkanut toimintaansa, ei puiston ja sen ympäristön kehittämiseksi tai muuttamiseksi muuhun käyttötarkoitukseen ei ole kohdistunut paineita. Puistoa ympäröineet puiset asuinrakennukset ovat muuttuneet 1960 luvulta lähtien asuinkerrostaloiksi ja sopeutuneet osaksi arvopuistoa ympäröivää kaupunkikuvaa. Kuopion Rouvasväenyhdistys sai korttelin 20 haltuunsa anniskeluyhtiön lahjoittamana 1890 luvulla. Siitä asti yhdistys on kehittänyt korttelia määrätietoisesti käsityökoulun tarpeisiin. Piispantalon säilyminen kaupunkikuvassa on ollut yksi kehittämisen lähtökohdista ja 1970 lukujen lisärakentaminen on ollut laajuudeltaan maltillista ja kaupunkirakenteeseen sopivaa ja korttelin keskiosa on haluttu säilyttää avoimena. Nyt käynnissä oleva asemakaavan muutos, jossa opetustoiminta korvataan keskusta asumisella, on luonnollinen jatkumo aikaisemmalle, korttelia ympäröivien alueiden kehitykselle. Harkittu täydennysrakentaminen säilyttää Piispanpuiston arvokkaan aseman ja tukee sen säilymistä myös jatkossa. Maakuntakaava Vuonna 2011 vahvistetussa ja 2013 lainvoimaiseksi tulleessa Pohjois Savon maakuntakaava 2030:ssä Piispantalo on merkitty merkinnällä MA : kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä kohde. Yleiskaavat Keskustan alueella on voimassa keskeisen alueen yleiskaava vuodelta Kortteli 20 on merkitty PYmerkinnällä Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Piispantalo on suojeltu yleiskaavassa merkinnällä sr 1 Rakennus tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde, joka tulee suojella (yleiskaavamääräys 149).

14 13 Asemakaavat 1860 vahvistettu asemakaava, C. Albert Edelfeltin kaavaluonnosten pohjalta Kaavan kantavana ideana oli ruutukaava alueen kortteleita halkovien rännikatujen varrelle istutetut puukujanteet. Myös nykyinen kortteli 20 oli jaettu kahtia itä länsisuuntaisella puukujanteella. Asemakaavan ja 1700 luvulta lähtien rakentuneen kaupunkirakenteen välillä oli huomattava ristiriita ja asemakaavan noudattaminen olisi merkinnyt huomattavia kaupunkirakenteellisia muutoksia. Katuja olisi pitänyt leventää, tontteja ja rakennuksia siirtää. Niinpä rakentamista jatkettiin 1700 luvun kaupunkirakenteen pohjalta. Korttelin itäpuolinen puisto oli Residens Torget, hallitustori. Vahvistamaton asemakaava vuodelta 1881, Uno Gylling Tätä asemakaavaa noudatettiin kaupunkirakentamisen ohjeena, vaikka sitä ei ollut vahvistettu. Asemakaavakartassa kortteli on 1. kaupunginosan kortteli 12. Sitä ympäröivät kadut ovat Kirkonkatu (Kirkkokatu), Päävahtikuja (Piispankatu), Aleksanterinkatu (Kuopionlahdenkatu) ja Kuninkaankatu. Kaavakartassa esitettyjä rakennuksia on vähän, Tuomiokirkko ja Lyseo. Kortteliin ei ole esitetty rakennuksia. Piispanpuistoon on suunniteltu muotopuutarhamainen polkuverkosto ja istutukset. Kuopionlahden ranta ulottuu lähes Aleksanterin eli nykyiseen Kuopionlahdenkatuun saakka. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen

15 14 Asemakaava vuodelta 1901, K. J. Karlsson Vuonna 1901 laadittu asemakaava vahvistettiin Kaavalla laillistettiin 1800 luvun lopulla tehdyt muutoksen kaupunkirakenteessa. Korttelinumerointi on muutettu ja nyt korttelin numero on 20. Päävahtikuja on muutettu Piispantalon sijainnin mukaan Piispankaduksi ja puisto Piispanpuistoksi. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen Asemakaava vuodelta 1925, A. F. Wickström Tästä asemakaavasta on nähtävissä 1920 luvun taloudellisen nousukauden seurauksena voimakas teollisuusrakentamisen kasvu ja uusien asuinalueiden laajentuminen kaupungin laitamille. Kaavakartassa kortteli on entisellään, Piispantalo ja Kuninkaankadun varressa olevat rakennukset on esitetty. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen

16 15 Asemakaava vuodelta 1975 Tämä postimerkkiasemakaava laadittiin vastaamaan Kuopion koti ja taideteollisuusoppilaitoksen laajentumistarpeeseen. Korttelin kaavamerkintä oli Yo 1, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Samassa kaavassa Piispanpuisto sai kaavamerkinnän PI, istutettava puistoalue. Piispantalo sai kaavassa suojelumerkinnän his 1: Historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus ja Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korttelissa sijaitsivat Piispantalon lisäksi vuonna 1963 rakennettu päärakennus ja 1970 valmistunut asuntola. Uuden rakennuksen rakennusala sijoittui Kuopionlahdenkadun varteen. Korttelin rakennusoikeus oli m 2. Uusi kaava nosti rakennusoikeuden 7300 m 2 :iin siten, että Piispantalo voitiin säilyttää ja myös uudisrakennus toteutettiin kolmikerroksisena. Tämän mahdollisti merkintä, jolla osa rakennusoikeuteen laskettavista työpajatiloista, enintään 20 % kerrosalasta, voitiin toteuttaa uudisrakennuksen rakentamisen yhteydessä maanalaisina tiloina. Autopaikat oli sijoitettu tontin länsisivulle ja autopaikkavaatimus oli 1 ap/2 opettajaa ja 1 ap/4 opiskelijaa. Asemakaava vuodelta 1988 Tämä on viimeisin ja voimassa oleva asemakaava. Kaavamuutosta on hakenut rouvasväenyhdistys/kuopion käsi ja taideteollisuusoppilaitos yksikerroksisten, kellarillisten laajennusosien rakentamiseksi päärakennuksen eteläpuolelle ja Piispantalon ja rakennuksen 3 väliin sekä autopaikkavaatimuksen tarkistamiseksi. Korttelin kaavamerkintä on YO 1, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Piispantalon suojeluperusteet ovat ennallaan, nyt merkinnällä sr 1. Korttelin rakennusoikeutta on nostettu 8000 m 2 :iin ja tästä 25 % voi toteuttaa maanalaisiin tiloihin. Tämä täytti kaavan valmistuttua n. 75 % oppilaitoksen tilantarpeesta. Uusi autopaikkavaatimus 1 ap/150 uudisrakentamisen kerrosalaneliömetriä tarkoitti 19 autopaikkaa tontilla. Tällä vaatimuksella pystyttiin säilyttämään korttelin puistomainen luonne. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen

17 16 Kaavoitustilanne Voimassa oleva asemakaavan muutos on otettu kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014 Kuopion Rouvasväenyhdistyksen hakemuksesta. Tavoitteena on korttelin muuttaminen pääosin asuinkäyttöön ja korttelin sijainti keskeisessä ruutukaavakeskustan kaupunkirakenteessa puoltaa tätä muutosta. Nyt nähtävillä olevan osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaan muutos mahdollistaa ruutukaavakeskustan täydennysrakentamisen ja tehokkaan tiivistämisen. Uusien asuntojen rakentaminen on keskustan palvelujen säilymisen kannalta perusteltua ja vastaa asuntojen kysyntään. Alueen suojelustatus Kaavallisen suojelun lisäksi Piispanpuisto ympäristöineen on yksi vuonna 2009 tarkistetun Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventoinnin kohteista. Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Kuopion seudun ensimmäiset kirkot ovat sijainneet paikalla, joka muutettiin puistoksi 1884 uuden lääninhallituksen yhteyteen. Piispan talosta nimityksensä saaneen puiston ympärille ovat keskittyneet läänin hallintoon liittyneet rakennukset ja muita julkisia rakennuksia. Piispanpuisto ympäristöineen on myös Kuopion kulttuuriympäristöstrategian ruutukaava alueen aluekokonaisuus kohde. Piispanpuisto ympäristöineen muodostaa monen aikatason muovaaman miljöökokonaisuuden, joka on Väinölänniemelle johtavan reitin varressa. Piispanpuistossa sijaitsivat Kuopion seudun ensimmäiset kirkot, joista viimeinen puinen ristikirkko purettiin vuonna Paikka tunnettiin silloin Hallitustorin nimellä ja muutettiin puistoksi 1880 luvun puolivälissä lääninhallituksen rakennusten valmistuttua. Puisto nimettiin Piispanpuistoksi puiston länsipuolella, Piispankadun varrella sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta. Kohteen valintaperusteet ja merkittävyys: Vanhaa Kuopion keskustaa edustava alue, joka muodostaa puiston ja sitä ympäröivien rakennusten kanssa kerroksellisen kulttuuriympäristön niin hallinnollisesti kuin rakennushistoriallisestikin. Alue on ollut Pohjois Savon keskus 1500 luvulta lähtien. Piispanpuisto ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Säilytystavoite: Rakennukset ja ympäristö säilytetään ja hoidetaan. Uudisrakentamisen on sopeuduttava miljööseen.

18 17 Piispantalo Piispantalon alkuperäinen julkisivupiirustus. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kari Jämsen Suunnittelu ja rakennushistoria Suomeen perustettiin 1851 kolmas hiippakunta ja Kuopiosta tuli hiippakunnan keskus. Piispaksi valittiin Iisalmen kirkkoherra Robert Valentin Frosterus. Vasta perustettu tuomiokapituli ryhtyi piispan virkatalon rakennuttamistoimiin. Rakennuspaikaksi oli varattu residenssin tontti nykyisten Kirkko ja Maaherrankadun kulmassa. Paloturvallisuuden vuoksi rakennus suunniteltiin alun perin kivirakenteiseksi. Ensimmäiset suunnitelmat rakennukselle laati rakennushallituksen intendentti E. Lohrmann 1854 ja seuraavat Albert Edelfelt kaksi vuotta myöhemmin. Piispa Frosterus ryhtyi rakennuttamaan taloa itse, koska valtion rakennuttaman virkatalon rakentaminen viivästyi ilmeisesti varojen puutteen vuoksi. Hän oli ostanut vuonna 1854 ensin osan Residens Torgetin varrella sijaitsevasta tontista J. F. Hacklinilta ja seuraavana vuonna loppuosan tontista Grönlundin perikunnalta. Rakennuksen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Ziegler ja piirustukset hyväksyttiin Kuopion kaupungin maistraatissa palovakuutusasiakirjojen mukaan rakennus valmistui viimeistään Uudesta honkapuusta rakennettu kaksisiipinen, yksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1855 ja sen ulkovuoraus seuraavana vuonna. Carl Zieglerin alkuperäisiä pohjapiirustuksia ei ole löydetty, mutta palovakuutusasiakirjojen ja vuoden 1895 piirustusten perusteella rakennuksessa on ollut salonki, kymmenen huonetta, ruokakomero, astiakaappi, kolme vaatekomeroa, eteinen, porstua ja veranta pylväineen ja koristeltuine kaiteineen. Huoneistossa oli 13 kaakeliuunia palomuureineen, keittiössä liesi, jossa leivin ja paistinuuni ja kaksi hellaa. Eteisen ja porstuan välissä oli ikkunalliset pariovet, muissa tiloissa yhteensä 12 kaksoisovea, viisi puoliranskalaista ovea ja yksi tavallinen leveä ovi. Rakennuksen keskikorkeus oli 8,85 m, pituus 31,71 m ja leveys 16,07 m.

19 18 Kun Piispantaloa alettiin rakentaa vuonna 1854, tontilla, Kuninkaankadun varrella oli kaksi vuosina 1788 ja 1824 rakennettua asuinrakennusta. Keskellä tonttia olleet hirsirakenteiset ulkorakennukset siirrettiin Kirkkokadun varteen 1856 ja niihin sijoittuivat talli, vaunuvajat, aitta ja navetta. Piispantalon valmistumisen jälkeen tontille rakennettiin katettu, pyöreä kaivo ja korkea lankkuaita, jossa oli neljä sisäänkäyntiporttia. Piispantalo, julkisivu Piispankadulle Piispantalo, julkisivu pihalle Piispantalo, leikkaukset AA ja BB

20 19 Käytön historia; merkittävät korjaukset ja käyttötarkoituksen muutokset Piispa Frosterus kuoli vuonna 1884 ja perikunta möi tontin rakennuksineen Kuopion Anniskeluyhtiölle Anniskeluyhtiöllä oli aiemmin perustettu rakennusrahasto, jolla oli tarkoitus rakentaa omat tilat Kuopion Rouvaväenyhdistyksen käsityökoululle. Koska anniskeluyhtiö lopetti toimintansa, se lahjoitti tontin Rouvasväenyhdistykselle käsityökoulun perustamista varten vuonna Piispantalon merkittävimmät korjaukset

21 20 Käsityökoulun aloitettua toimintansa entisessä Piispantalossa rakennukseen tehtiin Julius Basilierin suunnitelmien mukaiset muutokset vuonna Pihan puolella ollut veranta muutettiin sisätilaksi ja näin muodostui kudontasali, nykyinen opintotoimisto. Ikkunat siirrettiin puretusta ulkoseinästä uuteen ulkoseinään. Myös puretut väliovet kunnostettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan. Salin molemmin puolin tehtiin uudet sisäänkäynnit graniittiportaineen ja eteistiloineen. Saliin ja eteistiloihin tehtiin uutta lattiaa. Ennen muutosta salissa oli ollut kipsikatto. Tämä purettiin ja uusi katto tehtiin helmipaneelista. Piispankadun ja Kuopionlahdenkadun kulmauksessa oleva huone yhdistettiin toisen huoneen kanssa ns. Rouvan kammariksi. Seiniin asennettiin pinkopahvit ja tapetit. Ullakon portaikko purettiin kirkkokadun puoleisesta eteisestä ja siirrettiin uuteen paikkaan. Kudontasaliin muurattiin kaksi uutta kaakeliuunia. Uunit on todennäköisesti siirretty toisesta rakennuksesta ja ne ovat parempaa laatua kuin kaksi muuta uunia., johtajan eteistilaan sijoitettiin valkeaksi maalattu peltiuuni purettujen ullakon portaiden kohdalle. Kaikkiin koulusaleihin ja eteisiin asennettiin rintapaneelit, joista osa on edelleenkin paikallaan. Ikkunat, ovet ja muut puuosat korjattiin ja maalattiin. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Victor Barsokevitsch Rakennukseen tehtiin seuraavat korjauslaskuista ilmenevät korjaukset vuonna Pihan puolella ikkunan alla olleita lahoja hirsikertoja uusittiin. Keittiöön tehtiin uusi sisäänkäynti suoraan eteisestä. Nykyisen Piispankammarin uuni korjattiin. Ensimmäiset 25 vuotta koululla työskenneltiin luonnonvalossa. Rakennukseen asennettiin sähkövalot vuonna 1909 ja puhelinliittymä 20 vuotta myöhemmin. Vuonna 1933 oppilaitten eli etelänpuoleiseen eteiseen rakennettiin vaatenaulakko ja voileipäkaappi. Keittiön uuni hormeineen poistettiin. Ullakolle johtavat portaan purettiin. Tässä vaiheessa rakennuksessa oli myös värjäämö ja vahtimestarin keittiönurkkaus ruokakomeroineen.

22 21 Sota aikaan 1940 luvulla koululle sijoittui invalidikoti ja sotaorpokoti ja siellä järjestettiin siirtolaisten ja sotaorpojen koulutusta. Tiloihin ei tällöin tehty muutoksia. Seuraava perusteellinen remontti sijoittuu vuoteen Kirjaston seinä purettiin ja uunin paikka muutettiin. Tähän ajankohtaan sijoittuu ilmeisesti myös pohjoispäädyssä tehdyt tilamuutokset, kun tilat rakennettiin koulun rehtorin asunnoksi. Muut tontilla olleet puurakennukset purettiin 1960 luvun alussa, kun Käsityökoulun uusien rakennusten rakentaminen alkoi. Piispantalon pohjoispäädyn kuisti purettiin samassa yhteydessä Piispantalon pohjoispuolelle, Kirkkokadun varteen valmistui uusi päärakennus 1963 ja samana vuonna Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun kulmaan oppilasasuntola. Kun päärakennusta laajennettiin ns. Mytkä päädyllä 1970, rakennettiin päärakennuksen ja Piispantalon väliin niitä yhdistävä aulaosa. Julkisivujen katselmusmiehet ovat jättäneet lupaan lausunnon: Yhdysosa on vanhaan rakennukseen nähden tontin kauneusarvoja ratkaisevasti huonontava ja vanha rakennus olisi jätettävä selvästi irralleen uudisrakennuksesta. Nykyinen rakennus 3 valmistui vuonna Rakennusta laajennettiin ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvilla, lasiseinäisellä jalometallin opetustiloilla ja sen alle sijoittuvalla kellarilla Laajennus rakennettiin kiinni Piispantalon eteläpäätyyn. Tätäkään suunnitelmaa julkisivulautakunta ei puoltanut: Julkisivuja tulisi kehittää paremmin oleviin rakennuksiin soveltuviksi. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kuvaaja: Kalle Jälänne, 1972 Piispantalossa tehtiin täydellinen peruskorjaus vuonna Muutokset suunnitteli arkkitehti Kimmo Ruotsalainen, arkkitehtitoimisto Kimmo Ruotsalainen Ky. Korjauksen lähtökohtana oli rakennuksen tilojen ja sisustuksen palauttaminen lähinnä vuoden 1895 asuun. Tilajärjestys pysyi pääosin entisenä, mutta kaikki tilat tulivat henkilökunnan käyttöön. Pohjoispäätyyn tehtiin pieniä tilamuutoksia; sijoitettiin hallinnon toimistohuoneita, uudenaikainen, pieni keittiötila ja sekä henkilökunnan että vieraiden wc tilat.

23 22 Piispantalon L2 pohjapiirustus 1990, Kimmo Ruotsalainen, Arkkitehtitoimisto Kimmo Ruotsalainen Ky Kuvat: Kuopion Rouvasväenyhdistys, kuvaaja: Eija Vähälä Kaikki rakenteet ja rakennusosat käytiin läpi, kunnostettiin tai uusittiin. Lattiat aukaistiin ja sammalhiekkaeristeen päälle lisättiin lämmöneristettä siellä, missä se oli mahdollista. Myös vesikaton pellitys uusittiin ja yläpohjan sammal hiekkaeristeen päälle lisättiin puhallusvillaa. Samalla ullakon lattia laudoitettiin. Kaikki sisäseinät purettiin hirsipinnalle ja seiniin tehtiin lautakoolaus ja kipsilevyverhoilu paloturvallisuuden parantamiseksi paloviranomaisten vaatimuksesta. Purkuvaiheessa seinistä paljastuivat useat tapettikerrokset. Näistä on näytteet Rouvasväenyhdistyksen arkistossa.

24 23 Kuvat: Kuopion Rouvasväenyhdistys, kuvaaja: Eija Vähälä Levypinnat tapetoitiin tai maalattiin. Sekä ikkunoiden että ovien maalipinta uusittiin kokonaan. Kaakeliuunit kunnostettiin ja niihin tehtiin mm. puuttuvat kaakelit opiskelijatyönä. Myös julkisivujen maalipinta uusittiin ja huonokuntoisia koristelistoja vaihdettiin uusiin, alkuperäisen mallin mukaan tehtyihin listoihin. Kuvat: Kuopion Rouvasväenyhdistys, kuvaaja: Eija Vähälä Rakennuksen koko talotekniikka uusittiin. Rakennuksen pohjoispäätyyn tehtiin koneellinen ilmanvaihto. Lämpö vesi ja sähköverkostot uusittiin ja sijoitettiin lattiaan tai seiniin levytyksen alle. Myös patteriverkosto uusittiin. Pohjoispäätyyn tehtiin sähkökomero ja alumiinisia johtokanavia asennettiin asennusjalkalistoiksi. Valaistus uusittiin. Kuopion kaupunki palkitsi Kuopion Rouvasväenyhdistyksen onnistuneesta suojelurakennuksen korjaustyöstä. Lähtökohtana rakennukseen vuonna 2013 tehdyille viimeisimmille muutoksille oli opetustoiminnan siirtyminen toisiin tiloihin. Piispantalo jää Kuopion Rouvasväenyhdistyksen omistukseen ja käyttöön ja muutokset tehtiin palvelemaan mahdollisimman hyvin yhdistyksen tulevia toimintoja. Samalla materiaali ja

25 24 värivalinnoilla rakennuksen ilmettä tehtiin arvokkaammaksi ja valoisammaksi. Suunnitelmat laati arkkitehti Kristiina Helin, QVIM Arkkitehdit Oy. Tilamuutokset kohdistuivat pohjoispäätyyn, jossa nykyisen toimitusjohtajan huoneen nurkasta purettiin keittiötila. Uusi taukotilaa palveleva keittiö rakennettiin purettavien henkilökunnan wc tilojen ja siivouskomeron paikalle. Rakennukseen 1 johtava käytävä laajennettiin aula ja taukotilaksi avaamalla paikalla olleen toimistohuoneen hirsiväliseiniin aukkoja rakenteen sallimissa rajoissa. Taukotilan aukotettua hirsiseinää Uusi keittiö entisten wc tilojen paikalle Taukotilan valmiit seinät Uusi keittiö valmiina Toisen eteistilan yhteydessä olleet wc tilat uusittiin siten, että toisen yhteyteen tehtiin suihkutila ja toisen siivouskomero. Lattiat huoltomaalattiin ja pohjoispäädyn tilamuutosten ja väliseinien siirron takia 1990 luvulla tehty lautalattia uusittiin osittain. Kaikki seinien pintakäsittelyt uusittiin luvulla tehdyn remontin aikaan asennetut tapetit oli liimattu kiinni alustaansa ja niiden irrottaminen oli lähes mahdoton tehtävä. Uudet tapetit asennettiin entisten tapettien päälle. Katot huoltomaalattiin, kattolistaa uusittiin tarvittavilta osin. Ikkunat ja väliovet maalattiin sisäpinnoiltaan. Uusiin wc tiloihin ja sähkökomeroihin teetettiin uudet ovet alkuperäisen väliovimallin mukaan.

26 25 Talotekniikan osalta Piispantalo varustettiin huonekohtaisilla ilmastoinneilla ja jäähdytyksillä. Rakennukseen eteläpäätyyn tehtiin uudet sähkö ja atk keskukset, jotka mahdollistavat näiltä osin hyvät tekniset valmiudet ja Piispantalon toimimisen jatkossa omana yksikkönään irrallaan koulurakennusten verkoista. Nykytilan kuvailu Arkkitehtuuri Piispantalo katujulkisivu Piispankadulle Piispantalo edustaa tyyliltään 1800 luvulla tyypillisiä kertaustyylejä, sveitsiläis ja empire tyylejä. Sveitsiläistyylin piirteitä ovat mm. sahatut koristeaiheet, seinän alaosaa kiertävä jalkapaneeli, ikkunoiden alapuolinen rintapaneeli sekä nurkkapilasterit. Empiren tyylipiirteitä ovat mm. pohjakaavion ja julkisivun symmetrisyys, loivat aumakatot, korkeat ja valoisat huonetilat, lautalattiat, puupaneloidut katot, kapeat ja korkeat ikkunat, peiliovet ja valkoiset kaakeliuunit. Piispantalo on rakennettu julkiseksi rakennukseksi keskelle korttelin itäsivua, Piispankadun ja Piispanpuiston varteen. Sen asema kaupunkikuvassa on ollut merkittävä ja siitä on olemassa paljon kuvamateriaalia 1800 luvulta lähtien. Rakennus on hyvässä kunnossa ja sen julkisivut koristeaiheineen ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Piispantalon nykyinen asema korttelissa on alisteinen 1960 ja 70 luvuilla rakennettuihin rakennuksiin nähden. Rakennus on rakennettu kiinni nykyisiin rakennuksiin 1 ja 3 matalilla, lasisilla aula ja jalometallipajaosilla. Rakennuksen sisäänkäynti on pohjoispäädystä, rakennuksen 1 kautta.

27 26 Rakenteet ja rakennusosat Piispantalo on yksikerroksinen, hirsirunkoinen rakennus. Rakennus on perustettu hiekkamaalle luonnonkiviperustuksin, osittain multapenkille, osin alapohjan alla on tuulettuva ryömintätila. Rakennuksessa ei ole varsinaisesti kellaria, mutta se pohjoispäädyn alle jäi jo vuoden 1787 kartassa mainittu kellari. Kellari ilmeisesti holvattiin Piispantalon rakentamisen yhteydessä ja sen sisäänkäynti on rakennuksen 1 aulasta. Kellarin ovi on alkuperäinen. Alapohjaa kannattavat alkuperäiset hirsijuoksut, eristeenä on sammal hiekkaeriste ja 90 luvulla reuna alueille lisätty mineraalivillaeriste. Ulkoseinärakenteessa uloimpana on vaakasuuntainen verhouspaneeli, koolaus ja tuuletusväli, alkuperäinen hirsikehikko, lautakoolaus, kipsilevy ja tapetti tai maalipinta. Väliseinät ovat wc tilojen välistä seinää lukuun ottamatta koolattuja ja levytettyjä hirsiseiniä. Yläpohja on hirsikannatteinen ja eristeenä on alkuperäisen sammal hiekkaeristeen päälle lisätty selluvilla. Vesikatto on ollut alun perin lautakatto. Korjauksien yhteydessä uritetut laudat on ensin käännetty ja vuorattu bitumihuovalla, myöhemmin pellitetty. Nykyinen vesikatto on maalattu peltikatto. Piiput ovat pellitettyjä ja rakenteeltaan joko muurattua tiiltä tai kevytrakenteisia. Julkisivut, ulkomateriaalit ja värit Julkisivut ovat symmetriset ja rikkaasti jäsennöidyt. Rakennuksen sokkeli on luonnonkiveä ja se on rapattu harmaaksi valokuvien mukaan 1960 luvulla. Sokkelin päällä on hirsirakennuksille ja kertaustyyleille tyypillinen jalkapaneeli eli leveä alalista. Julkisivulaudoitus on keltaiseksi maalattua leveää vaakapaneelia. Nykyinen väri on lähellä alkuperäistä, joka selvitettiin vuoden 1990 korjauksessa julkisivun maalikerroksia raaputtamalla. Pitkiä julkisivuja jakavat päätykolmiot, frontonit. Piispankadun puolella päätykolmio on rakennuksen hieman ulkonevan keskiosan päällä. Piispantalon julkisivu sisäpihalle Pihan puolella päätykolmioita on kolme, joista keskimmäinen muita suurempi ja korkeampi. Rakennuksen nurkkia koristavat, pitkiä julkisivuja jäsennöivät ja päätykolmioita kannattavat valkoiseksi maalatut lautapilasterit, joissa on yksinkertainen listoin toteutettu kapiteeli. Ikkunoiden alla julkisivua kiertää yksinkertaisesti koristeltu valkoinen pilarikaideaihe, balustradi. Räystästä koristavat kaarevaksi sahatut konsolit ja räystään alla on matalat ullakkoikkunat Piispankadun puolella ja molemmissa päädyissä. Räystäät on maalattu valkoisiksi.

28 27 Ikkunat ovat pohjoispäädyn nykyisiä toimisto ja taukohuonetta lukuun ottamatta alkuperäisiä. Myös osa alkuperäisiä laseista on säilynyt. Ne ovat pystysuuntaisia ja kuuteen yhtä suureen ruutuun jaettuja, sisäänulos aukeavia puuikkunoita. Ikkunoiden karmit, puitteet ja listoitukset on maalattu valkoisiksi. Ulko ovet ovat alkuperäisiä, lasiaukollisia paripuuovia. Piispankadun puolella rakennuksen keskiosassa olevan salin ikkunoiden päällä on rosetti aiheisin koristelistoin koristellut lunetti ikkunat. Jokaisessa päätykolmiossa on ullakkotilan korkeudella pieni, pyöreä rosetti ikkuna. Ikkunoiden vuorilaudat ovat leveää profiililistaa ja ikkunoiden päällä on koristesahattu sakara ja lehtikuvio. Rakennuksen kuistien ulko ovet ovat puurakenteisia ja lasiaukollisia. Niiden yläpuolella on kaksiruutuinen ikkuna ja sivuilla kuusiruutuiset ikkunat. Aumattu peltikatto on monimuotoinen useine harjoineen ja viisteineen. Se on maalattu vaaleanharmaaksi. Katolla on useita peltivuorattuja piippuja ja pihan puolelle, kuistien päälle sijoittuvat ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt. Sisätilat Kuopion Muotoiluakatemian opintotoimisto Piispantalon pohjakaavio on symmetrisen, matalan u kirjaimen muotoinen. Sisätilat muodostavat toisiinsa paripeiliovin liittyvien salien sarjan. Tilajärjestys on pystynyt osittain alkuperäisenä. Keskiosassa on kaksi suurta salia, joista suurempi, pihan puolella oleva sali on opintotoimisto ja Piispankadun ja puiston puoleinen sali opintosihteereiden työtila. Opintotoimiston molemmin puolin on kaksi sisäänkäyntiä pienine kuisteineen ja eteistiloineen. Eteläpäädyssä ovat ns. Rouvan kammari ja Piispan kammari, jotka ovat kokoustilakäytössä. Kokoustilojen välissä on varasto /kopiohuone. Rouvan kammarin ja varastohuoneen

29 28 päätyikkunat on laitettu umpeen jalometallipajan rakentamisen yhteydessä Pohjoispääty on kokenut aikojen saatossa suurimmat tilalliset muutokset. Sinne sijoittuvat kolmen toimistohuoneen lisäksi Piispantalon ja nykyisen rakennus 1 yhdistävä aula/taukotila sekä wc tilat. Sisämateriaalit ja värit Piispantalon sisätiloissa on säilynyt paljon alkuperäisiä rakennusosia. Rakennuksen pohjoispäädyn toimistohuoneita, aulaa ja eteistä lukuun ottamatta rakennuksessa on alkuperäiset punahonkaiset, leveät lattialankut. Rakennuksen saleissa on säilynyt kymmenen valkoista kaakeliuunia, joista kahdeksan alkuperäisillä paikoillaan. Uunit on kunnostettu, mutta ne eivät ole lämmityskäytössä. Suurin osa sisäovista on alkuperäisiä paripeiliovia ja myös osa ovien heloista on alkuperäisiä. Opintotoimiston alkuperäinen uuni Yksi Piispantalon alkuperäisistä pariovista Alkuperäinen sisäoven painike Alkuperäinen ulko oven painike

30 29 Viimeisin sisätilojen korjaus on tehty vuonna Lattiat on maalattu harmaiksi. Suurin osa jalkalistoista on korkeita, rakennuslevystä ja profiloidusta koristelistasta koottuja asennusjalkalistoja. Suurin osa seinistä on valkoisiksi pohjamaalattuja ja tapetoituja. Tapettien kuvioinnissa on haettu rakennuksen alkuperäisten tapettien kuviomaailmaa, mutta tapetit ovat väritykseltään vaaleampia ja materiaaliltaan nykyaikaisia, korkealaatuisia paperitapetteja. Opintotoimistossa, Piispan kammarissa ja eteistiloissa on koulutoiminnan alkuvaiheessa lisätty pystysuuntainen helmipaneelista tehty rintapanelointi n. 900mm korkeudelle. Näkymä eteisestä opintotoimistoon Rouvan kammari Piispankadun puoleisen salin ikkunat Piispankadun puoleisen salin kuviotapetti Pohjoispäädyn aulatilaan paneeli on siirretty puretun toimistohuoneen seinistä. Paneelin yläreunassa on yksinkertaisesti profiloitu vaakalista. Panelointi on maalattu harmaaksi, lista on vaalea. Katot on maalattu ja väriltään valkoisia. Seinän ja katon liittymässä on korkea ja syvä kattolista lukuun ottamatta eteisiä ja tiloja, joissa on alakatto. Kattolistat on uusittu alkuperäisen mallin mukaan 1990 tehdyn korjaustyön aikaan. Ikkunan karmit, puitteet ja listat on maalattu valkoisiksi. Ovien peilit ja profiloidut listat on maalattu kahdella vaaleanharmaan sävyllä, ovilistat ovat vaaleanharmaat.

31 30 Talotekniikka Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon vuonna Kaikissa tiloissa on vesikiertopatterit, wc tiloissa lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen. Suurissa saleissa on oma tilakohtainen huoneyksikkö, jossa on ilman suodatus, lämmön talteenotto, lämmitys ja tulo ja poistoilmapuhallin. Muiden tilojen ilmanvaihto toimii aula/taukotilan alakaton yläpuolella olevalla iv koneella, jossa on ilman suodatus ja lämmitys. Tilojen jäähdytys hoidetaan huonekohtaisilla jäähdytysyksiköillä. Rakennuksessa on vesipisteitä wc tilojen lisäksi aula/taukotilassa. Viemäröinti kulkee rakennuksen alla tuuletetussa tilassa ja on liitetty kaupungin verkostoihin. Rakennuksessa on kaksi sähkökeskusta ja oma atk keskus. Nämä on uusittu vuonna Suurin osa tiloista on varustettu asennusjalkalistoin, joissa on lukuisia atk ja sähköpisteitä. Koko rakennuksen valaistus on uusittu vuonna 2013 ja on toteutettu pääosin led valaisimin. Aula/taukotilassa ja toimistohuoneessa on kunnostetut suutarinvalaisimet, jotka esiintyvät jo valokuvissa vuodelta Koulurakennukset Suunnittelu ja rakennushistoria Rouvasväen käsityökoulun opetusta monipuolistettiin heti, kun toiminta oli aloitettu omassa rakennuksessa. Työväenyhdistyksen toiveesta miesten puu ja metallitöiden opetusta aloiteltiin korttelin piharakennuksissa 1800 luvun lopulla. Sodan aikaan koulun toiminta palveli sotilaiden varustehuoltoa. Koulurakennuksessa toimi invalidikoti ja sotaorpokoti sekä järjestettiin sotaorpojen ja siirtolaisten koulutusta luvulla opetusta laaja alaistettiin ylioppilasluokilla, ammatillisilla jatkoluokilla ja erityistekniikoiden opetuksella. Kuopion Rouvasväenyhdistys aloitti korttelin 20 voimakkaan täydennysrakentamisen 1960 luvulla kauppaneuvoksetar Rauni Suhosen ollessa yhdistyksen puheenjohtajana ( ). Käsityökoulun ensimmäisen laajennusvaiheen uudisrakennuksia, päärakennusta ja oppilasasuntolaa, suunniteltiin vuodesta 1960 lähtien. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Anna Liisa Mertaoja Nylund Rakennussuunnittelutoimisto Nylund ja Co:sta. Hän suunnitteli myös koulun seuraavat rakennusvaiheet lukuun ottamatta jalometallipajaa, jonka suunnitteli arkkitehti Heikki Kokkonen samasta toimistosta. Suunnitelmat hyväksytettiin Rakennushallituksessa, joka otti voimakkaasti kantaa sekä suunnitelmien toiminnallisuuteen että rakennusten arkkitehtuuriin. Päärakennuksen ja asuntolan sijoituksesta tontille tehtiin useita luonnoksia, jotka kehittyivät rakennushallituksesta tulleiden ohjeiden mukaan. Vielä vuonna 1962 rakennushallitus hylkäsi esitetyt luonnokset, koska julkisivuissa oli käytetty liian monia materiaaleja, vesikaton muoto kaipasi yksinkertaistamista ja luonnoksissa oli esitetty häiritsevinä, massasta ulkonevina elementteinä liikuntasalin ikkunaseinä ja tuulikaappi. Lopulliset suunnitelmat hyväksytettiin Ammattikasvatushallituksessa ja hyväksyntä saatiin vuonna Tontilla olleet puurakenteiset oppilasasuntola ja tallirakennukset purettiin. Päärakennus (rakennus 1) valmistui Kirkkokadun varteen ja oppilasasuntola (rakennus 4) Kuninkaankadun varrelle vuonna Samalla kortteli ympäröitiin matalalla putkirakenteisella verkkoaidalla. Rakennusten valmistuttua kortteli oli rakenteeltaan avoin ja väljä. Uusi päärakennus täytti noin kaksi kolmasosaa korttelin Kirkkokadun puoleisesta sivusta ja asuntolarakennus Kuninkaankadun varrelta noin yhden kolmasosan. Päärakennus ja asuntola olivat pilari palkkirakenteisia, kolmikerroksisia, julkisivuiltaan

32 31 puhtaaksi muurattuja punatiilirakennuksia. Niiden nauhamaiset, suurikokoiset ikkunat oli jaettu suureen ruutuun ja tuuletusikkunaan. Kirkkokadun varrelle sijoittunut liikuntasali erottui muusta julkisivusta kahden kerroksen korkuisen ikkunakentän kohdalla. Rakennuksia kattoivat yksinkertaiset harjakatot. Sisätilat olivat pelkistettyjä. Seinät olivat pääosin tasoitettuja ja maalattuja, osa käytäväseinistä on puhtaaksimuurattua punatiiltä. Rakennuksen lattiat olivat käytävillä Finntile asbestibitumilaattaa, luokkatiloissa linoleum mattoa ja liikuntasalissa puuta. Sisäkattojen palkkivälit oli pinnoitettu kuitulevyllä. Rakennus 1, päärakennus Vaikka rakennuksen pääjulkisivu olikin Kirkkokadun puolella, olivat sisäänkäynnit pihan puolelta. Alkuperäisessä laajuudessa ensimmäiseen kerrokseen sijoittuivat eteistilat, kaksikerroksinen voimistelu ja näyttelysali, keittiö ja ruokalatilat sekä tilausten vastaanotto ja luovutustilat. Toisessa kerroksessa olivat kodinhoitoluokka, opetuskeittiö ruokailutiloineen, johtajan ja opettajan huone, apuluokka, näyttelyvoimistelusalin yläosa ja puku ja pesutilat. Kolmannessa kerroksessa oli neljä luokkaa aputiloineen ja opettajan työhuone. Kellari oli koko rakennuksen laajuinen ja sinne sijoittuivat keittiön apu ja varastotilat, pesutupa, mankelointi ja kuivaushuone, värjäystila, työhuone ja varastotilana toimiva väestönsuoja. Rakennuksen käytävät oli koneellisesti ilmastoitu ja pieni ilmanvaihtokonehuone sijoittui ullakkotilaan, muuten ullakko oli tyhjää tilaa. Päärakennus, pääpiirustus , kellarikerros

33 32 Päärakennus, pääpiirustus , 1. kerros Päärakennus, pääpiirustus , 2. kerros Päärakennus, pääpiirustus , 3. kerros

34 33 Päärakennus, pääpiirustus , julkisivu Kirkkokadulle Päärakennus, pääpiirustus , julkisivu pihalle Rakennus 4, Asuntola Asuntolarakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjoispäätyyn sijoittui sisäänkäynti, kirjasto ja lukusali. Näiden yhteydessä olivat oppilaiden keittiö ja pyykinhoitotilat. Toinen sisäänkäynti oli itäsivulta ja se palveli eteläpäädyssä sijaitsevia opettajan ja emännän asuntoja. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa olivat opiskelijoiden asunnot, 12,5 m 2 kokoiset kahden hengen huoneet. Puku ja pesutilat olivat kerroksittain yhteiset. Molemmissa kerroksissa eteläpäädyssä oli n. 56 m 2 asunto, toinen vahtimestarille ja toinen opettajalle. Kellarin pohjoispäässä oli koko korttelia palveleva lämpökeskus, keskiosassa varastotiloja, pyykkitupa ja eteläpäässä saunatilat. Myös asuntolan käytävätiloissa oli koneellinen ilmanpoisto ja ilmanvaihtokone sijaitsivat ullakolla.

35 34 Asuntola, pääpiirustus , kellarikerros Asuntola, pääpiirustus , 1. kerros Asuntola, pääpiirustus , kerros

36 35 Asuntola, pääpiirustus , julkisivu Kuninkaankadulle Asuntola, pääpiirustus , julkisivut pihalle ja pohjoiseen

37 36 Laajennus ja muutosvaiheet Päärakennusta (rakennus 1) laajennettiin kellarillisella lisäosalla rakennuksen itäpuolelle Näin rakennus täytti koko Kirkkokadun puolisen osan korttelista. Päärakennuksen tilat pysyivät muutoin pääosin muuttumattomina. Laajennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittui laajempi aulatila ja myymälä ja näyttelytila. Samalla avattiin pieni sisäänkäynti myös Kirkkokadun puolelle. Yksikerroksinen aulan laajennus rakennettiin kiinni Piispantalon pohjoispäätyyn. Toiseen kerrokseen sijoittui kahvila ravintola Mytkä, kolmanteen kerrokseen luokkatiloja. Myös aulan laajennuksen alle ulottuvaan kellariin tuli kutomo ja oleviin kellaritiloihin keramiikan ja metalli ja puutöiden opetustilat.

38 37 Puut kaadettu lisäosan alta, kuva: Paavo Nederström, 1970 Lisäosan runkoa valetaan, kuva: Paavo Nederström, 1970 Lisäosa harjakorkeudessa, kuva: Paavo Nederström, 1970 Kahvio Mytkä, kuva: Kirsi Aho, 1985 Rakennus 3 Kuvat: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Korttelin toinen laajennusvaihe käynnistettiin, kun puutyöosasto opettajineen oli päätetty siirtää Nilsiästä Kuopioon koti ja taideteollisuuskoulun yhteyteen. Työpajarakennus (rakennus 3) rakennettiin Kuopionlahden kadun varrelle Ulkoasultaan ja materiaaleiltaan se mukailee päärakennusta ja asuntolaa siten, ettei näiden rakennusvaiheiden välillä ole havaittavissa ajallista eroavaisuutta. Rakennuksesta tehtiin kellarillinen ja kolmikerroksinen, jotta opetustiloja voitiin koulun laajentuessa järjestellä uudelleen. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa olivat puutyösali materiaalivarastoineen ja puunkuivaustila. Toiseen kerrokseen sijoittui tekstiiliopetus kutomosaleineen ja kolmanteen keramiikkaosasto ja luentotiloja. Kellarista tehtiin huomattavasti muuta rakennusta laajempi. Sinne sijoittuivat puutyösalit aputiloineen ja väestönsuoja, johon sijoittuivat sosiaalitilat. Kellariin saatiin luonnonvaloa kattoikkunoista, jotka sijoittuivat ensimmäisessä kerroksessa pihan eteläreunalle.

39 38 Piispankadun puoli oli nyt rakennettu umpeen. Kuninkaankadun varteen rakennettiin matala punatiiliaita taottuine portteineen. Seuraava muutosvaihe toteutettiin vuosina Rakennus 1 ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin auditorio. Auditorion sisäänkäynti on ensimmäisestä kerroksesta ja tila laskee kellarikerroksen tasolle. Auditorion rakentamisen yhteydessä aulatilaa laajennettiin. Myös valmistuskeittiö ja ruokasali peruskorjattiin ja laajennettiin. Ruokasali laajennettiin voimistelusalitilaan ja salin yläosa muutettiin kirjastoksi. Erillisestä ruokalasta toisessa kerroksessa luovuttiin ja ne muutettiin kirjastotiloiksi. Kirjaston laajennusosa rakennettiin salin päälle ripustettuna rakenteena, omalla lasiväliseinällä, joka on irti rakennuksen ulkoseinästä. Nämä muutokset suunnitteli arkkitehti Rainer Qvick, Qvick Arkkitehdit Oy. Auditorio laajennus pihan puolen julkisivu, Rainer Qvick, Qvick Arkkitehdit Oy Suurimmat muutokset rakennuksessa 4 tehtiin 1982, kun oppilasasunnot muutettiin opetustiloiksi. Samalla muutettiin ja korjattiin rakennuksen ilmanvaihto. Asuntola on rakennuksista ainoa johon on tehty putkiremontti vuonna Rakennusta 3 laajennettiin kellarillisella jalometallin opetustilalla Yksikerroksinen, lasiseinäinen laajennus rakennettiin kiinni Piispantalon eteläpäätyyn. Laajennusosan suunnitteli arkkitehti Heikki Kokkonen, Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy. Laajennuksen yhteydessä Piispantalon eteläpäädyn neljä ikkunaa pantiin umpeen ja kellarin pajatilan kattoikkunat purettiin. Rakennukseen sijoittuvista toiminnoista puu ja metallityösalit ovat pysyneet alkuperäisillä paikoillaan. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa ovat vuorotelleet keramiikan ja tekstiilin opetukset koululla kulloinkin olleen tilantarpeen mukaan.

KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20

KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20 0 KUOPION KESKUSTAN KORTTELI 20 RAKENNUSHISTORIASELVITYS Ilmakuva idästä, Blom kartta Oy 2012 A R K K I T E H D I T O Y QVICK VEHREÄVESA ILMARINEN MITRUNEN P u i j o n k a t u 2 9 A, 7 0 1 0 0 K U O P

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO

MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO MYYDÄÄN NURMEKSEN VIRASTOTALO KIRKKOKATU 14 NURMES MYYNTIKOHDE Kiinteistö 541-111-142-2 sekä sillä sijaitsevat kolme virastotalorakennusta osoitteessa Kirkkokatu 14, 75500 Nurmes. SIJAINTI Kiinteistö sijaitsee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339

Lisätiedot

MYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2

MYYNTIESITE MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 MYYNTIESITE 7.4.2017 MAHDOLLISUUKSIEN KIINTEISTÖ HYVÄLLÄ SIJAINNILLA - PUINNINTIE 2 Yleistä Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston hallitus on päättänyt laittaa myyntiin Puinnintie 2 osoitteessa sijaitsevan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2. 990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1 18.8.2014 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 18.2.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY:

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi Tarkastuskäynti 15.2.2019 Kohdetiedot: Rantamakasiini, 280 m 2 Eteläranta 5, 28100 Pori Rakennusvuosi 1896, Cafe Jazz kahvilatoiminta vuodesta 1985, Rakennusperintölailla suojeltu rakennus Uusrenessanssi

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6250/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6250/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 118 24.6.2015 250 Asianro 6250/10.02.03/2013 Asemakaavan muutosehdotus / Muotoiluakatemia / Väinölänniemi 1-20 Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy As. Oy Sammon Tähti Hämeenlinnan Sampo 3:n suositulle alueelle rakennettava 11 huoneiston rivitaloyhtiö. Jos arvostat hyvää laatua ja toimivuutta varaa siis kohteestamme unelmiesi koti! Myynti ja rakentaja:

Lisätiedot

Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72

Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72 1 (15) Lappeenrannan Kanavansuun kaupunginosassa sijaitsevat päiväkotirakennukset: rakennus 1-57B, rakennus 2-L71 ja rakennus 3-L72 Kantakartta 2 (15) Opaskartta Ajantasa-asemakaava 3 (15) Rakennus 1 (57

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

AGRONOMITALO KO 3 Kaartinkaupunki, ko. 53 Ahven, tontti 2 Pohjoinen Makasiinikatu 6, HELSINKI

AGRONOMITALO KO 3 Kaartinkaupunki, ko. 53 Ahven, tontti 2 Pohjoinen Makasiinikatu 6, HELSINKI AGRONOMITALO KO 3 Kaartinkaupunki, ko. 53 Ahven, tontti 2 Pohjoinen Makasiinikatu 6, 00130 HELSINKI KAAVAMUUTOSHAKEMUS KERROSALALASKELMA JA VIITESUUNNITELMAT, SELOSTUS: Nykyinen asemakaava (tunnus 10441)

Lisätiedot

Härmälä, Pilotinkatu 17

Härmälä, Pilotinkatu 17 Härmälä, Pilotinkatu 17 Alueellinen selvitys Asemakaava nro 8713 28.5.2018 Lentoasema Ote Tampereen kaupungin asemakartasta v. 1926 735 912 Lentoasema Ilmakuva v. 1946 - pientaloalue on rakentunut etelä-lounaisia

Lisätiedot

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla

Lisätiedot

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy HUONEISTO G Tilat: 2 H + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2 H + sauna Osoite: Otonpolku 3, Riihimäki Kerros: 1/1 Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi, keraaminen liesi,

Lisätiedot

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a s us t a ina b le li vin g Townhouse Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS Tuusula Kaupunginosa: Rykmentinpuisto Kortteli: 5708 Tontin omistus: Oma Tontin pinta-ala: 2354m2 rakennuttaja Trä Kronor Oy Ab Y-tunnus

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU 3 7. 8.9 7.7 Rumpu #30.9 Långängsvägen 000 000 000 80 000 LJK/SPK 3 LUONNONTILA 7099 r.00 9.3.3 8 8 0 30. 78.39 7 9 3.00 9 8. 7.0.7. Kaltevuus % 3 7 8 9 0 98 8 7 Kaltevuus % 090 89.0 9.9 0 30 7099 3 3.

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ

TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ Alkuperäinen tontin raja Ehdotettu raja Etäisyys Pysäköintialue Uudisrakennus TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA JOENSUUN KODIT OY:N TONTEILLE LATOLANKATU - RANTAKYLÄ LATOLANKATU 23 RANTAKYLÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISEHDOTUKSIA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA VOIMASSA OLEV KAAV 1 J07 UUSIKYLÄ II G E78 UUSIKYLÄ II A 2 Kohde Asemakaavan muutos: Uusikylä II L: korttelit 41 osa 42, 43, 44 ja 53 sekä katu- ja puistoalueita. Hakija/ Aloite

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueella tulee ottaa huomioon ympäristön kulttuurihistorialliset tekijät niin uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje

Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot