MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI 40-vuotisjuhlanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI www.matinkylanhuolto.fi. 40-vuotisjuhlanumero"

Transkriptio

1 MATINKYLÄN HUOLTO OY:N ASIAKASLEHTI vuotisjuhlanumero Kiinteistöpalveluyritys kaupunkikuvan kehittäjänä Merellinen, vihreä kaupunginosa Täydennysrakentaminen Länsimetro Matinkylän Huollon tiimit esittäytyvät Elisa Salmen eläinystävät Matinkylä 40 v Juhlaviikon ohjelma

2 P Ä Ä K I R J O I T U S 03 Matinkylä 1969 ja Kaupunginjohtajan tervehdys 04 Kiinteistöpalveluyritys kaupunkikuvan kehittäjänä 05 Matinkylä ympäristöstään ylpeä asuinalue 08 Merellinen, viihtyisä ja vihreä Matinkylä 09 Elisa Salmen jokapäiväinen ilo 10 Aluksi rakennuttaja HAKA toimi myös huoltoyhtiönä 11 Isännöinti aluksi improvisointia nyt alalle on ammattikoulutus 12 Täydennysrakentaminen olisi järkevää 13 Matinkylään mahtuu vielä paljon asuntoja 14 Kaikki palvelut saman katon alta Matinkylän Huolto esittäytyy 20 Puheenjohtajan näkökulmasta 21 Isännöitsijän työkalut Tampuuri 22 Länsimetro suuntaa kohti Matinkylää 24 Kaavoitus etsii ratkaisuja: Ilmastonmuutos vaikuttaa Matinkylässä 25 Virepal 26 Matinkylä 40 v juhlaviikon ohjelma 28 Sauna ja sisu Peltomaisemasta viihtyisäksi asuinalueeksi Matinkylän ensimmäisen asuinkerrostalon, As. Oy Matinraitti 7:n peruskivi muurattiin noin 40 vuotta sitten silloisen pääministerin Mauno Koiviston läsnä ollessa syksyllä Viereisellä aukeamalla on kuva vuodelta 1969 ja kuva lähes samasta kulmasta kesältä 2009, joista jokainen voi nähdä lähiympäristön valtavan muutoksen. Matinkartanon maat kaavoitettiin merkittäviltä osin kerrostaloasunnoille ja samalla aluerakentajana toiminut Rakennuskunta Haka osti lähialueen muuta maata haltuunsa. Alueelle jäi tuolloin Hakan vahvasta roolista johtuen alueellinen leima eräänlaisena vähävaraisempien asuinalueena. Tämä johtui lähinnä siitä, että lähialueiden Haukilahden, Westendin, Tapiolan ja Olarin asukkaat kokivat olevansa vähintään astetta korkeammalla kuin matinkyläläiset. Matinkylään muuttaneilla on kuitenkin aina olut terve asenne ja itsetunto, jonka myötä alue on otettu omaksi. Täällä on perinteisesti ollut paljon lapsia ja asukkailla runsaasti kotieläimiä. Tästä alueesta on aina kirjoitettu niin kuin on eletty. Tämä alue ei koskaan ole ollut sen huonompi kuin mikään muukaan Espoon kaupunginosa ja sen ovat täällä pitkään asuneet aina tiedostaneet. Kritiikki on lähinnä tullut muualla asuvilta, joilta on puuttunut halu ja kyky nähdä tämän alueen vahvuuksia. Täällä Matinkylässä meillä on lähes kaikki se, mitä tarvitsemme, meiltä puuttuu ainoastaan olarilaisten kanssa yhteinen tasokas uimahalli. Uimahallin puuttuminen on espoolainen poliittinen häpeän aihe - lähes asukkaan kaupunginosalla ei ole omaa uimahallia. Se ei voi olla rahasta kiinni, kyse on tahdosta! Matinkylän suuralue, johon siis kuuluu myös Olari, on yksi Espoon omaleimaisista kaupunginosista merellisine ympäristöineen. Olemme erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, joita tuleva metro vielä täydentää. Meillä on meri ja mittavat viheralueet sekä hyvät yhteydet keskuspuistoon. Toivoisin kaikkien täällä asuvien näkevän kaiken sen hyvän, mitä meillä on, eikä haikailevan jotain sellaista, jota ei vielä satu olemaan. Ollaan ylpeitä asuinalueestamme ja annetaan jokainen oma panoksemme mahdollisesti esiin tulevien epäkohtien ja parannusta kaipaavien asioiden korjaamisessa. Olen itse Matinkylän Huollossa luvun alusta lähtien työskennelleenä nähnyt valtavan muutoksen alueen kehittymisessä ja ihmisten asenteissa. Tämä muutos, mikä on aikaansaatu, on pitkällisen työn tulosta. Se on vaatinut oikeita päätöksiä asunto- ja kiinteistöyhtiöissä, toimia Espoon kaupungin eri sektoreilla sekä toimia mm. valtion taholla eri korjausrakentamisen tukimuotojen muodossa. Lisäksi täällä Matinkylän Huollossa se on vaatinut suuren koordinointi ja ohjausresurssin. Mielenkiintoista on se, että Matinkylän alueen positiivinen muutos on nähty monin eri tavoin alueemme ulkopuolella ja moni on ihmetellyt, että miten muutos on aikaansaatu. Ollaan siis ylpeitä viihtyisästä asuinalueestamme ja kehitetään sitä yhteisin voimin jatkossakin! Mikko Peltokorpi toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Ammattilaiset asialla Matinkylän Huolto Oy:n asiakaslehti Julkaisija Matinkylän Huolto Oy Matinkatu ESPOO Puhelin (09) Faksi (09) Painos kpl Päätoimittaja: Mikko Peltokorpi Toimitussihteeri, ilmoitukset: Sinikka Reinikka, puh. (09) Sisältö: Tekstien kirjoittajat, kuvaajat ja muut avustajat mainintaan kunkin tekstin lopussa. Kuvat: Kei Matsumoto, Markku Horttanainen, Mauritz Hellström, Suomen Ilmakuva Oy, Matinkylän Huolto Oy:n arkisto Ulkoasu: Anne Purho Paino: Art-Print Oy, Kokkola 2009

3

4 KUVA: KEI MATSUMOTO Kaupunginjohtajan tervehdys Matinkylä nuorekas ja kehittyvä 40-vuotias Matinkylän ensimmäisen kerrostalon peruskiven muuraus oli aikoinaan suuri tapahtuma, jossa oli läsnä mm. silloinen pääministeri Mauno Koivisto. Ensimmäiset uudet asukkaat kerrostaloalueelle muuttivat syksyllä 1969 ja kerrotaan, että tuolloin nuoret vielä matkasivat kahdella bussilla oppikouluun Helsinkiin. 40 vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon: Matinkylästä on tullut tehokas kaupunkikeskus, josta löytyvät kaikki mahdolliset palvelut. Näkyvimpiä merkkejä muutoksesta on ollut Ison Omenan valmistuminen vuonna Kauppakeskus toi matinkyläläisten kotikulmille merkittävän määrän uusia palveluja sekä osaltaan edisti alueen ilmeen ja ympäristön kohentumista. Tänä vuonna Matinkylä on hyväksytty mukaan ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan ja tässä hankkeessa on tarkoitus keskittyä Matinkylän vanhan ostoskeskuksen ja sen lähiympäristön uudistukseen. Kokeiltavana on uudenlainen Urban Design Management -menetelmä, joka perustuu eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Kaupunkimaisen elämänmenon ohella Matinkylälle leimallista on meren läheisyys. Espoon ylpeys, rantaraitti, on varmasti kulunut lukemattomien matinkyläläisenkin jalkojen alla. Reittiveneellä pääsee suoraan kotinurkilta ihastelemaan Espoon ulkoilusaarten luontoa. Nyt jo voimme aavistaa, että kun pääsemme juhlimaan Matinkylän 50-vuotisjuhlaa, on jälleen tapahtunut paljon. Tuolloin alamme myös lähestyä aikaa, jolloin metrolla sujahtaa Helsinkiin ehkä jopa alle kymmenessä minuutissa. Matinkylän tulevaisuus näyttää valoisalta! Toivotan riemukkaita syntymäpäiväjuhlia Matinkylälle, Matinkylän Huolto Oy:lle sekä kaikille Matinkylän asukkaille! Marketta Kokkonen kaupunginjohtaja Kiinteistöpalveluyritys kaupunkikuvan kehittäjänä Rakennusliike Haka aloitti Matinkylän rakentamisen vuonna Aluerakentamisen projekteista Matinkylä oli maan suurimpia ja poikkesi monista muista siinä, että rakentaminen tapahtui melko pitkällä aikavälillä ja jatkui vielä Hakan konkurssin jälkeenkin 1990-luvulla. Matinkylää pidettiin luvuilla pahaisena lähiönä. Osittain aluerakentajasta johtuen sillä oli köyhälistökaupunginosan maine. Ajan hengen mukaan rakentamisessa kiinnitettiin huomiota määrään eikä aina riittävästi laatuun. Naapurikylän Olarin rakensi Arjatsalo ja sinne muuttivat parempituloiset. Suomenkielinen lukiokin meni Olariin. Matinkylän asukkaat tulivat etupäässä Helsingistä ja maaseudulta. Monilla oli tavoitteena vain suurempi asunto. Matinkylän rakentamisen yksi huono puoli oli se, että ympäristön rakentamiseen panostettiin aivan liian vähän. Paljolti siihen vaikutti se, että kaavoitus tapahtui vähitellen ja kangerteli ajoittain pahasti. Rakentamista hidasti ja vaikeutti myös asuntojen kysynnän hiipuminen 1970-luvun puolivälissä. Tänä päivänä Matinkylä ei ole mikään pahainen lähiö. Se on kokenut luvuilla melkoisen uudistumisen. Alueella tehtiin koko valtakuntaakin ajatellen ainutlaatuinen ympäristön perusparannusprojekti vuonna Nelihenkinen ammattilaisryhmä suunnitteli koko alueen ympäristön perusparantamisen. Hanketta ohjasi Espoon kaupunki ja se voitiin toteuttaa kaikkien kiinteistöja asunto-osakeyhtiöiden alueilla tontti- ja hallintokuntien rajoista riippumatta. Monet kiinteistöt ovat projektin myötä saaneet mm. Viherympäristöliiton (VYL) ympäristöpalkintoja. Matinkylä on ollut lähes kymmenen vuotta ARA:n alueellisen korjausavustuksen kohteena. Sen positiiviset vaikutukset ovat laajalti nähtävissä useissa kohteissa. Matinkylän Huollon isännöimiin kiinteistöihin on tehty kymmenen vuoden kunnossapidon periaateohjelmat. Tämä on edesauttanut avustusten saamista. Asukkaiden kannalta näillä suunnitelmilla on ollut ratkaiseva merkitys; on saatu riittävää tietoa tarpeellisista korjauksista ja ymmärretty niiden merkitys. Asukkaiden innostus ja mielenkiinto korjauksiin on motivoinut huoltoyhtiötä kehittämään ja panostamaan omiin menetelmiin ja järjestelmiin, joiden avulla suuren kiinteistömassan korjaustöitä voidaan hallitusti ohjata ja toteuttaa. Espoon kaupunki on rakentanut mm. Matinkyläntiestä upean bulevardin luvulla. Ajatus on jatkunut Ison Omenan ympäristöön. Vanhan ostoskeskuksen ympäristössä on kaupungin omistamia alueita kivetty tuhansia neliöitä. Kaupungin esimerkki julkisten alueiden hyvänä hoitajana on luonut positiivisia paineita yksityisille kiinteistöille kunnostaa omia rakennuksia ja piha-alueita. Kun Ison Omenan kauppakeskus valmistui, Matinkylässä sanottiin, että nyt meillä on kaikki, mitä tarvitsemme. Paitsi uimahalli. Se onkin melkoinen puute. Matinkylän suuralueella (Matinkylä-Olari ) asuu noin asukasta, eikä siellä ole uimahallia. On kaavailtu, että se tulisi metroaseman yhteyteen. Metrolta odotetaan muutenkin paljon. Oikein toteutettuna se onkin todellinen uusi suuri mahdollisuus Matinkylälle. Paikallisliikenteen sulauttaminen metroon tuottanee aluksi jonkin verran ongelmia. Matinkylä on kaupunginosana kehittynyt upeasti parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vastaavanlaista kehitystä ei ole missään muualla pääkaupunkiseudulla. Sen huomaa ehkä ulkopuolinen paremmin kuin itse matinkyläläiset. Kehitys on vaatinut suuria ponnisteluja. Onnistumisen taustalla on hyvä yhteistyö Espoon kaupungin kanssa. Virkamiehet ja luottamusmiehet ovat kokeneet haasteen yhteisenä. Operatiivisena toimijana ja kiinteistökohtaisten hankkeiden toteuttajana Matinkylän Huolto on onnistunut tehtävässään mainiosti. Yhtiö onkin monessa yhteydessä luokiteltu valtakunnan ykkösosaajaksi alallaan. TEKSTI: SEPPO KÄKELÄ KIINTEISTÖNEUVOS

5 MATINKYLÄ ympäristöstään ylpeä asuinalue Matinkylässä on tehty vakuuttavaa työtä ihmisten asuinympäristöjen kohentamisen eteen. Jo viime vuosikymmenellä alueella tehtiin tärkeää ympäristösuunnittelua yleisten alueiden ja korttelipihojen kunnon nostamiseksi ja alueen viihtyisyyden lisäämiseksi. Matinkylässä havahduttiin paljon muita aikaisemmin siihen, että viihtyisä ympäristö on oleellinen osa asuinviihtyvyyttä ja tärkeä osatekijä alueen imagolle ja vetovoimaisuudelle. Matinkylän Huollolla on ollut ensiarvoisen keskeinen rooli tässä ympäristötyössä. Juhliva yhtiö ansaitseekin nyt aivan erikoiskiitokset aktiivisesta toiminnastaan viihtyisyyden eteen! taan tehdä ratkaisuja, jotka toimivat, kestävät ja tulevat myös rakentamisen ja hoidon osalta järkevällä tavalla toteutetuiksi. Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden viheralueiden suunnitteluun ja rakentamiseen kuluu rahaa 1-4 %:a kaikista rakennuskustannuksista laskettuna. Puhutaan siis rahasummasta, joka on yllättävänkin pieni mutta vaikutuksiltaan erittäin suuri. Erittäin toivottavaa olisi, että maassamme herättäisiin vielä useammin ymmärtämään lähiympäristön kunnostaminen niin uudisrakennustuotannossa kuin perusparannushankkeissakin. Edellä mainittujen prosenttiosuuksien soisi myös selvästi kasvavan. Taloyhtiöiden hallitusten ja vuokratalojen osalta erilaisten Piha-alueiden merkitys on jatkuvasti kasvanut Pihoilla halutaan oleskella pidempään ja pihoilta myös odotetaan lisää eri toimintamahdollisuuksia. Pihoille halutaan toimintaa niin lapsille, aikuisille kuin vanhuksillekin. Pihojen mahdollisuudet toimia eri sukupolvia yhdistävänä paikkana on oivallettu yhä paremmin. Tässä onnistuminen edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua. viherammattilaisen mukanaolo jo suunnittelun ensi metreillä onkin tärkeää, jotta osavuokralaisneuvostojen on myös oltava aktiivisia ja vaadittava ympäristön huomioimista kaiken muun tekemisen ohella. Turvalliset leikkipaikat Tämän hetken suuri haaste on saada lasten leikkipaikat turvalliseen tilaan. EU:n standardit tuovat paljon huolehdittavaa nimenomaan lasten leikkipaikkoihin niin julkisilla kuin yksityisilläkin alueilla. Erilaisten kunnostusten suunnittelussa onkin tärkeä aina miettiä asiat kokonaisvaltaisesti. Kun lähdetään kunnostamaan leikkialuetta, kannattaa samalla miettiä muunkin alueen kunnostustarvetta. Kokonaisedullisimmat ratkaisut saadaan aikaiseksi tekemällä kokonaissuun-...jatkuu seuraavalla sivulla PIHOILLA HALUTAAN OLESKELLA PIDEMPÄÄN JA PIHOILTA MYÖS ODOTETAAN LISÄÄ ERI TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA NIIN LAPSILLE, AIKUISILLE KUIN VANHUKSILLEKIN.

6 nittelun pohjalta alueet kerralla kokonaan kuntoon tai sitten erillissuunnittelun mukaisesti pala kerrallaan ehkä muutaman vuoden aikana. Hyvin hoidettu ympäristö on sijoitus tulevaisuuteen Erilaisissa tutkimuksissa niin meillä kuin maailmallakin on pystytty osoittamaan piha-alueiden kansanterveyttä kohentava vaikutus. Viihtyisä ja virikkeitä antava piha helpottaa mielenterveysongelmissa ja lisää asukkaitten keskinäistä vuorovaikutusta. Viihtyisyys lyhentää myös erilaisista sairauksista paranemisen aikaa. Tänä päivänä kaikki halutaan mielellään laskea rahassa ja sitä kautta haetaan perusteluja milloin millekin hankkeelle tai korjaustoimenpiteelle. Terveysvaikutuksien osalta rahassa mittaaminen on hyvin vaikeaa, mutta selkeä mittari on se, että kiinteistöjen arvot ovat nousseet, kun pihojen osalle on tehty satsauksia. Samoin myyntiajat taloille ja huoneistoille, joilla on käytössään viihtyisä ulkoympäristö, ovat lyhentyneet. Sama näkyy myös uudistuotannossa on erittäin vaikea myydä kohteita, joiden pihat ovat toimimattomat ja huonosti toteutetut. Pihojen kunnossapito vaatii ammattitaitoa Viherammattilainen on aina viisasta ottaa mukaan niin aikaisin erilaisissa kunnostusyms. hankkeissa kuin mahdollista. Suunnittelun jälkeen tulee vuoroon toteutusvaiheet. Suomessa on vihertöihin erikoistuneita yrityksiä, joiden käyttö asuntojen ulkoalueiden kunnostuksissa ja uusien alueiden rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Oikeilla työvälineillä, materiaaleilla ja menetelmillä on suuri vaikutus, kun puhutaan elävistä materiaaleista, käyttöä ja vuosia kestävistä piharakenteista tai alueiden käyttäjäturvallisuudesta. Rakentamisen jälkeen seuraavat hoitotyöt, jotka kestävät hyvin kunnostetulle pihalla vuotta ennen seuraava suurempaa kunnostusta. Niin rakentamisen kuin hoidonkin varmistamiseksi on myös muistettava toteutuksen valvonnan järjestäminen. Valvonnassa selkein toimintamalli on hankkia valvonta viheralan pätevöitetyltä valvojalta. Nyt maassamme on noin 100 pätevöitettyä vihervalvojaa, jotka toimivat hyvän lopputuloksen varmistajina erilaisissa vihertyöhankkeissa. Pihoissa elävällä materiaalilla on suuri merkitys. tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että pihalle istutetaan kestäviä kasveja (mielellään kotimaisia), käytetään tuoteselosteeltaan Elintarvikeviraston hyväksymää materiaalia sekä suoritetaan kaikki alan työt aikataulullisesti järkevään aikaan kasvillisuuden kasvuunlähdön varmistamiseksi. Pihatalkoot osa yhteisöllisyyttä Pihatalkoot ovat monissa pihoissa tärkeä asukkaita lähentävä tapahtuma. Pihatalkoot on kuitenkin suunniteltava huolella ja todella tärkeää olisi tässäkin suunnittelussa kääntyä viherammattilaisen puoleen. Isolla porukalla voidaan saada aikaan paljon ja hyvää, toisaalta huonosti suunnitellussa talkoopaketissa vahingot voivat tulla selvästi saavutettuja hyötyjä suuremmiksi. Turvallinen piha leikkiä Leikkialueiden osalta erilaiset talkoilla rakennettavat kiipeilytelineet tai keinut pitäisi tänä päivän täysin unohtaa. Nykyisten turvallisuusvaatimusten takia ei yhti- TÄMÄN HETKEN SUURI HAASTE ON SAADA LASTEN LEIKKIPAIKAT TURVALLISEEN TILAAN. EU:N STANDARDIT TUOVAT PALJON HUOLEHDITTAVAA NIMENOMAAN LASTEN LEIKKIPAIKKOIHIN NIIN JULKISILLA KUIN YKSITYISILLÄKIN ALUEILLA.

7 HYVIN SUUNNITELTU JA HOIDETTU YMPÄRISTÖ ON RIKKAUS. VEHREÄSSÄ JA MONIMUOTOISESSA PIHAPIIRISSÄ VIIHTYVÄT SEKÄ ASUKKAAT ETTÄ KAUPUNKIALUEILLE TUTUT ORAVAT JA JÄNIKSET. ön pidä edes yrittää muuta kuin tilata leikkivarusteiden asennukset tai kunnostukset alan ammattilaisilta. Valveutuneet huoltoyhtiöt kouluttavat jatkuvasti henkilökuntaansa hallitsemaan uusia vaatimuksia piha-alueiden turvallisuuden osalta. Myös muun viherosaamisen hallitsijat ovat ilahduttavasti lisääntyneet huoltoyhtiöissä. Kehitys voisi ehkä olla kuitenkin vielä nopeampaa. Samalla pihatöiden tilaajien ja työn valvonnan eteen olisi tehtävä selvästi enemmän kuin mitä tänä päivänä näkee ja kuulee. Vehreä Matinkylä Matinkylä voi ja sen pitääkin olla ylpeä upeasta lähiympäristöstään. Panostus ympäristöön on kannattanut ja kannattaa myös jatkossa. Paras tulos saadaan yhdistämällä kaupungin, yksityisten yhtiöiden ja koko alueen asukkaiden voimavarat yhteisen hyvän eteenpäin viemiseen. Kaikkia oikealla tavalla kuuntelemalla ja erilaisia mahdollisuuksia hyödyntämällä päästään luomaan kestävää ja koko asujaimistoa kiinnostavaa ja haluamaa vihreää ympäristöä. Matinkylä on ollut tässä kaikessa uraauurtava tiennäyttäjä. Toivon, että panostus ympäristöön jatkuu ja saamme nauttia entistä vihreämmästä ja kauniimmasta Matinkylästä vielä tulevaisuudessa. Työ ympäristön eteen ei lopu koskaan, mutta se antaa koko ajan enemmän ja enemmän! TEKSTI: PEKKA LESKINEN PUUTARHANEUVOS, TOIMITUSJOHTAJA VIHERYMPÄRISTÖLIITTO RY, KUVAT: KEI MATSUMOTO PIHATALKOOT OVAT MONISSA PIHOISSA TÄRKEÄ ASUKKAITA LÄHENTÄVÄ TAPAHTUMA. PIHAN SUUNNITTELUSSA OLISIKIN HYVÄ KÄÄNTYÄ VIHERAMMATTILAISEN PUOLEEN.

8 MATINKYLÄ merellinen, viihtyisä ja vihreä kaupunginosa Yllä oleva otsikko saattaa joidenkin mielestä sisältää ylisanoja puhuttaessa Matinkylän kaupungin-osasta. Ulkopuolisena, Matinkylään 1990-luvun puolivälissä ympäristön perusparannussuunnittelutyön yhteydessä lähemmin tutustuneena olen valmis edelleenkin allekirjoittamaan nuo sanat. Väitän, että Matinkylä on eräs parhaita maahamme luvulla ja sen jälkeenkin rakennettuja kaupunginosia tai lähiöitä kuten yleinen sanonta kuuluu. Tänä vuonna 40-vuotistaivaltaan juhlivalla kaupunginosan huoltoyhtiöllä Matinkylän Huollolla on ollut keskeinen rooli kaupunginosan laadukkaassa hoidossa ja myös ympäristön perusparannussuunnitelman toteutuksessa. Tavoitteena vihreän ja viihtyisän asumisen edellytykset Vihreän ja viihtyisän asumisen edellytykset olivat olemassa jo lähdettäessä suunnittelemaan uutta Matinkylän kaupunginosaa. Sen seudullinen sijainti Espoon eteläosassa meren läheisyydessä ja vaihtelevan maaston sekä monipuolisen puuston ansiosta antoi hyvät mahdollisuudet suunnittelutyölle. Alueen onnistuneella kaavoituksella varmistettiin parhaimman luonnonpuuston säilyminen myös kerrostalojen pihoilla. Korttelipihat suunniteltiin poikkeuksellisen väljiksi niin, että pihoilla oleva puusto saatiin säilymään rakennustyön ajan ja näin se on edelleenkin keskeinen vaikuttaja kaupunginosan maisemassa. Myös autojen pysäköinti ratkaistiin erillisinä kokonaisuuksina, jolloin pihat voitiin rauhoittaa asukkaiden käyttöön lasten turvallisina leikkipaikkoina ja aikuisten oleskelualueena. On aivan luonnollista, että vuosikymmenien kuluessa niin rakennuksissa kuin ympäristössäkin tapahtuu hiljalleen rappeutumista. Tämä muutos tapahtuu niin vähitellen, että paikallinen asukas ei sitä aina edes huomaa. Silmä niin sanotusti tottuu ympäristöön eikä helposti huomaa syntyviä puutteita ja epäkohtia. Näin tapahtui myös Matinkylässä, kunnes alkoi kuulua puheita kaupunginosan epäviihtyvyydestä. Onneksi nämä keskustelut herättivät asukkaat ja vähitellen myös päättäjät ryhtymään toimiin asiantilan korjaamiseksi. Nämä toimet aloitettiinkin syksyllä 1995 Espoon kaupungin käynnistäessä Matinkylän ympäristön perusparantamisen yleissuunnitelman laatimisen. Tuolloin myös minulle tuli mahdollisuus tutustua lähemmin Matinkylään saadessani kutsun nelihenkisen suunnitteluryhmän jäseneksi. Yleissuunnitelman laatimisen palkkakustannuksiin saatiin EU-rahaa ja näin työ voitiin käynnistää käsittämään koko Matinkylän kaupunginosa hallintokunta- ja maanomistusrajat ylittäen mikä oli uutta tämäntapaisessa suunnittelussa. Tämä mahdollisti kokonaisvaltaisen työskentelyn ottamalla mukaan yleisten kaupungin omistamien alueiden lisäksi yksityiset pihat, minkä vuoksi paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen osallistuminen katsottiin tärkeäksi. Tämä toimintamalli antoi mahdollisuuden realistiseen ja käytännönläheiseen suunnittelutyöhön ja nopeutti myös toteutuksen käynnistymistä. Suunnitelman tavoitteena oli toimia myös eräänlaisena pilottihankkeena, josta saatuja kokemuksia voitaisiin käyttää mallina muissa vastaavissa kohteissa. Lähtökohdat vihreän, viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön olemassaolon turvaamiseksi olivat hyvät juuri aikaisemmin mainitun onnistuneen kaavoituksen ja olevaa puustoa suojaavan rakennustoiminnan ansiosta. Myös kaupungin toimesta laaditulla kadunvarsien ja yleisten alueiden maisemasuunnittelulla oli oma tärkeä merkityksensä. Jo yleissuunnitteluvaiheen aikana käynnistyi keskeisten alueiden toteutussuunnittelu ja myös monet asunto-osakeyhtiöt tarttuivat toimeen. Monissa kohteissa työ käynnistyi melko raskaillakin toimenpiteillä, parannettiin sadevesijärjestelmiä, tehtiin uusia pinnoitteita ja rakennettiin tukimuureja. Näiden töiden myötä uusittiin myös istutuksia mm. uusilla katupuurivistöillä ja pihoille tulevilla laajoilla ja näyttävillä pensasryhmillä. Rakennettujen viheralueiden merkitys on yleensä koettu lähinnä esteettisenä asuinympäristön kaunistajana, mikä ei tietenkään ole väheksyttävä seikka. Nyt kun on alettu yhä enemmän puhua ympäristön laadun vaikutuksesta mm. meitä kaikkia uhkaavaan ilmaston muutokseen, on tullut entistä tärkeämmäksi myös rakennetun vihreyden ekologinen merkitys. Suoritettujen tutkimusten mukaan esimerkiksi täysikasvuinen lehtipuu sitoo huomattavan määrän ilman hiilidioksidia ja tuottaa nelihenkisen perheen tarvitseman hapen. Samantapainen vaikutus on myös tiheään istutetulla, massiivisella pensasryhmällä. Oikeisiin paikkoihin istutettu puusto ja pensasryhmät vaikuttavat merkittävällä tavalla myös pihan mikroilmastoon sitomalla mm. liikenteen aiheuttamia epäterveellisiä pienhiukkasia ja vähentämällä epämiellyttävää tuulisuutta. Viimemainitulla seikalla on positiivinen vaikutus myös talojen energiakustannuksiin. Matinkylässä nämä tavoitteet ovat toteutuneet poikkeuksellisen hyvin. Runsaan puuston ja pensasryhmien vaikutuksesta pihojen pienilmasto on suotuisa. Kun lisäksi pihojen oleskelu- ja leikkipaikat ovat kunnossa sekä sopiviin paikkoihin sijoitetut, on toiminta ja oleskelu pihalla miellyttävää. TEKSTI: PERTTI HELMINEN SUUNNITTELUHORTONOMI KUVAT: KEI MATSUMOTO

9 MATKALLA METSÄPOLULLE ELISA SALMI, LAPSET JA LAMPAAT VOIVAT TERVEHTIÄ ETELÄ-ESPOON RATSASTUSTALLIN HEVOSIAKIN. TÄLLÄ KERRALLA MUKANA MATINKYLÄLÄISET JOONAS JA PINJA MANNER. Seurustelu kanojen ja lampaiden kanssa on ELISA SALMELLE JOKAPÄIVÄINEN ILO Vain kilometrin päässä kuhisevasta kauppakeskuksesta, Isosta Omenasta, voi haistella hevosten tuoksua ja törmätä kävelyllä oleviin ruskeisiin lampaisiin. Joka päivä, kesät, talvet Elisa Salmi käy ruokkimassa ja kävelyttämässä Etelä-Espoon ratsastuskoulun talleilla asustavaa kolmea lammasta. Ne ovat hänen lemmikkejään samoin kuin kymmenen kanaa ja kaksi kukkoa, joilla myös on oma kanala talleilla. Salainen metsäpolku virkistää eläimet ja ihmiset Elisa ja eläimet ovat tuttu näky monille lenkkeilijöille ja muille ohikulkijoille tallin takana kulkevilla kävelyteillä ja erityistä iloa leppoisasti asteleva kulkue tuottaa lapsille. "Minä en lähde etelään kesälomalla, koska minun lomakohteeni ovat Palya del Suomenoja, jossa on puutarhapalstani ja Costa del Matinkylä", nauraa Elisa, jolle jokapäiväinen kanojen ja lampaiden kanssa seurustelu on tärkeä osa elämää, suorastaan elinehto. "Töistä kotiin tullessa olen yleensä väsynyt, mutta kun lähden suoraan tänne eläinteni luokse niin palaan parin tunnin kuluttua piristyneenä kotiin", kertoo Elisa Salmi. Tallien takaa lähtee kuin unohtuneena aivan luonnontilainen metsikköpolku kohti Suomenojan rantaa. Se kohtaa vain pari kevyen liikenteen väylää ja on kuin tehty lampaiden ulkoilureitiksi. Sen varrella on eläimille syötävää ja Elisa Salmi saa energiaa ja iloa vuodenaikojen vaihtelun ja kasvien kukinnan seuraamisessa. Vapaat kanat Aino ja Marilyn Elisan ja eläinten yhteiselo alkoi sattumalta 17 vuotta sitten kun talleille oli joutunut pari koditonta kilipukkia, joille tallien omistaja Maaret Lindholm tarvitsi hoitajaa. Elisa Salmi ja kilipukit Onni ja Manni tulivat jo silloin tutuiksi monille matinkyläläisille, sillä koko komppania marssi päiväkävelyllä usein myös kävelytietä pitkin katujen varsilla. "Olin monena jouluna myös Tapiolassa kilipukkieni kanssa", kertoo Stockmannilla jo 28 vuotta somistajana työskennellyt Elisa. Elisa tulee talleille eväiden kanssa. Mukana on salaattia, kanoille valmistettua riisipöperöä, jossa on mukana kurkkua, maissia, tomaattia ja vähän lenkkiäkin. "Tämä Aino on syntynyt täällä aivan pienenpienestä munasta", kertoo Elisa kanasta, joka tulee suoraan syliin kun emäntä avaa oven. " Sen lempiruokaa on Amerikan salaatti, jota tarjoilen sille aina erikseen." Kanalauman yksilöillä on kaikilla omat nimet ja rotuvalikoima on maatiaiskanasta silkkikanaan - nimeltään Marilyn. Muniakin kanalasta tulee ja ne ovat taatusti vapaiden kanojen munia, sillä kanoilla on oman kanalan lisäksi tilaisuus tepastella ulkona. Parin tunnin lammaslenkki Lampolan vieressä asustava aasi Eetu tervehtii tulijoita ainutlaatuisella äänellään ja vaatii seurustelua. Eläinten hoidossa Elisa Salmea avustava Mercedes Anisar, joka hyppää aitaukseen Eetun seuraksi ja iloinen kilpajuoksu alkaa. Lampaat ilmoittavat innokkaalla määkimisellään, että nyt on heidän vuoronsa saada kaalia ja porkkanaa. Ja sitten kävelylle, jolloin eläimet saavat lisäksi tuoretta heinää polun varrelta. Lenkki kestää parikin tuntia. Kolmetoistavuotiaan Suomen lampaan Beetan jalat ovat jo vähän jäykät, mutta se piristyy heti lenkillä. "Bela on oikea pusumaakari", nauraa Elisa, "ja tuo kolmas, joka on Dorset-rotua on nimeltään Elsa." Elisa Salmi iloitsee erityisesti siitä, että kaupunkilaislapsilla on tilaisuus tutustua hänen kanssaan eläimiin. Hänen omat lapsenlapsensa asuvat muualla Suomessa. Ja kun hän lähtee talleilta niin seuraava harrastus odottaa läheisellä vihannespalstalla. Eikä pidä unohtaa kotona odottavaa kolme kissaakaan. TEKSTI: ELINA HATAKKA KUVAT: MAURITZ HELLSTRÖM

10 ALUKSI RAKENTAJA HAKA toimi myös huoltoyhtiönä Huoltoyhtiöiden historiassa Rakennuskunta Hakalla on ollut pitkä edelläkävijän rooli. Sen muistaa hyvin tuore eläkeläinen, konsulttina ja neuvonantajana viime vuosina toiminut Arto Ihto. Mies ehti työuransa aikana olla monessa mukana, muun muassa Hakan juristina 70-luvulla, sittemmin myös rahoituspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä. Hakan jälkeen Ihto oli vielä SYP:ssä, Polar rakennusyhtiössä ja myös Elannon toimitusjohtajana neuvottelemassa Elannon ja HOK:in yhdistämisestä. Ihto ehti olla myös Matinkylän Huollon hallituksessa 70-luvulla. "Ensimmäisen kerran kävin Matinkylässä vuonna 1969 kun ensimmäisen talon runko oli pystyssä." Olympiakylästä se alkoi Matinkylän rakentaja Rakennuskunta Hakan edeltäjä perustettiin 30-luvulla, jolloin Suomelle oli tulossa vuoden 1940 olympialaiset. Hakan oli määrä rakentaa olympiakylä ja senhän se myös teki. Ne olympialaiset jäivät toisen maalimansodan vuoksi pitämättä, mutta Käpylän olympiakylän talot olivat maassa ensimmäiset, jossa lämmitys oli järjestetty keskitetysti kaukolämmöllä eikä talokohtaisesti kuten siihen aikaan yleensä. Haka halusi myös itse huolehtia siitä, että homma toimi asianmukaisesi ja siitä alkoi rakentajan ura huoltoyhtiönä. "Ideoita haettiin muun muassa Ruotsista, kertoo Ihto, jossa hän kävi muun muassa pohjoismaisessa rakennusalan, NBO:n kongressissa huoltoyhtiöaatteen grand old manin, Unto Hiitosen kanssa." "Legenda kertoo, että Hiitonen lopetti Suomessa talonmiesjärjestelmän." Asukkaat mukaan toimintaan Hakan malli otettiin käyttöön rakentamisen kuumina vuosina 60- ja 70-luvuilla kaikilla eri rakentajien aluerakentamisalueilla, luonnollisesti myös Matinkylässä. "Rakentajalle oli tärkeää, että uudet talot saatiin ammattimaiseen hoitoon. Grynderi otti siis vastuun siitä, että alue pysyi kunnossa", kertoo Arto Ihto. Alueen rakentaminen valmiiksi saattoi kestää useita vuosia, eikä rakentajalla ollut varaa päästää paikkoja rapistumaan toisesta kulmasta, samalla kun haluttiin myydä uusia asuntoja toisessa alueen toisella laidalla. "Samalla saatiin talot myös systemaattiseen hoitoon ja voitiin luoda monet hälytys- ja ohjausjärjestelmät automaattisesti koko alueelle", kertoo Ihto. "Tietysti huoltoa myös kritisoitiin, mutta Haka otti alusta alkaen asukkaat mukaan hallintoon ja asukkaiden seuraamis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi perustettiin taloyhtiöiden edustajista kokoonpantu neuvottelukunta." "Muodollisestihan huoltoyhtiön osakkeet omisti Haka ja grynderinä Haka oli tehnyt sopimukset, joilla taloyhtiöt liittyivät huoltoyhtiöön", selvittää Ihto. "Hakassa oltiin myös säästämisinnokkaita ja kustannustietoisia ja alkuperäinen idea oli hoitaa huoltotoiminta omakustannusperiaatteella", muistelee Ihto. Taloudellisesti ajatellen Hakalle ja asunnonostajille oli myös etua siitä, että taloyhtiöihin ei tarvinnut rakentaa talonmiesten asuntoja, joiden kustannuksilla olisi pitänyt rasittaa asuntojen hintoja. Alun alkaen Hakan filosofiassa oli mielenkiintoa ottaa alueesta laajempaa vastuuta kuin pelkän teknisen ja materiaalisen puolen hoito. Ideoita heiteltiin ilmaan aina vanhusten palveluja ja loma-ajan kukkien kastelupalvelua myöten. Tällaiset haaveet kuitenkin jäivät talouskysymysten jalkoihin. Omaksi yhtiöksi Kun Matinkylän alue sitten pääosin oli valmis, Haka luovutti huoltoyhtiön osakkeiden omistusoikeuden 80-luvun alkupuolella taloyhtiöille ja Haka jäi omistamaan vain silloin vielä rakentamattomien taloyhtiöiden osakkeita. Tästä eteenpäin huoltoyhtiön hallinto on tapahtunut kokonaan taloyhtiöiden omasta toimesta. "Tänään huoltoyhtiöiden työstä vastaavat eri alojen ammattilaiset, paljolti nimenomaan alalle koulutetut ihmiset. Ala oli alkuaan myös erittäin miesvaltaista, nyt myös naisia on eri tehtävissä entistä enemmän", toteaa Arto Ihto. "HAKAN ALKUPERÄINEN IDEA OLI HOITAA HUOLTOTOIMINTA OMAKUSTANNUSPERIAATTEELLA", KERTOO ARTO IHTO JA KYSYY, MAHTAAKO SE OLLA SITÄ TÄNÄÄN. TEKSTI: ELINA HATAKKA KUVA:MAURITZ HELLSTRÖM

11 ISÄNNÖINTI oli aluksi improvisointia tänään alalle on ammattikoulutus LUKUISTEN TEHTÄVIENSÄ MYÖTÄ PERTTI NURMISTA ON YHÄ ENEMMÄN ALKANUT KIINNOSTAA SOSIAALISEN ISÄNNÖINNIN MALLI. "SEN PITÄISI OLLA RAKENNET- TUNA SYSTEEMIIN, MUUTEN SILLE EI OLE MAKSAJAA", HÄN TOTEAA. Pertti Nurmisesta tuli matinkyläläinen vuonna 1973, jolloin hän aloitti työt Rakennuskunta Hakassa. Alun perin tästä filosofian maisterista piti tulla historioitsija, mutta uransa Hakassa hän päätti vasta vuonna1994. Konsernin entisenä rahoitusjohtajana hän oli Hakan konkurssihallinnon palveluksessa eläköitymiseensä saakka. Nykyisellä eläkeläisellä on edelleenkin ainakin kymmenen erilaista hommaa ja Matinkylän nykyinen koti on jo kolmas samalla alueella, tällä kertaa lähellä entisen Säästöpankkiopiston rantaa. Sieltä on hyvä pulahtaa aamu-uinnille mereenkin. "Aamu-uinnille uimahallissa minut opetti Espoon entinen apulaiskaupunginjohtaja, edesmennyt Antti Moisio, entinen naapurini ja keskeinen mies Matinkylän rakentamisessa", kertoo Nurminen, jolta tarinat eivät hevillä lopu. Huoltomiehiksi maalaispoikia Pertti Nurminen oli Hakan huoltoyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana ja hallinnossa muutamia vuosia 70-luvulla, mutta muistaa hyvin millaista improvisointia alkuaikojen isännöinti- ja huoltotoiminta oli. Minkäänlaista koulutusta alalle ei ollut. "Isännöitsijöiksi rekrytoitiin entisiä puoluetoimitsijoita, ay-aktiiveja, evp -majureita ym. Se oli kyllä hyvin heterogeeninen joukko", muistelee Nurminen. "Kun tehtävät eivät suinkaan olleet yksinkertaisia, niin siinä joutui hallituksen puheenjohtajankin sovittelemaan melkoisesti asioita. Oli otettava huomioon asukkaiden, rakennusliikkeen ja kaupungin näkökulmat. "Isännöitsijöiden olisi pitänyt venyä tekniikasta ihmissuhteisiin." "Aluehuoltomiehet olivat usein maalaispoikia, aika värikästä porukkaa, joista jotkut jäivät alalle, jotkut huomasivat pian, ettei työ ollut heille sopivaa." "Olihan täällä kaikenlasta kärhämääkin, huoltomiehet lakkoilivatkin joskus", muistaa Nurminen. Suuri Nurmisen organisoima edistysaskel aikanaan oli hankkia usean huoltoyhtiön yhteishankintana huoltomiehille kannettavat radiopuhelimet. "Ei ollut pojilla enää yhtä helppoa jäädä kortille lämmönjakohuoneeseen, kun puhelimella heidät saatiin kiinni." Uusi isännöintimalli tarvitaan Sittemmin myös muun muassa VVO:n hallituksen jäsenenä ja Talorengas Oy.n kiinteistöjohtajana toiminut Nurminen lähti jo 70-luvun lopulla perustamaan kiinteistöalan koulutusta, josta tänään huolehtii Kiinteistöalan koulutuskeskus KIINKO. "Ammattiarvostus alalla on nykyisin korkea ja huoltomiehet ovat ylpeitä ammatistaan. Sama pitäisi saada tapahtumaan myös siivouspuolella", toteaa Nurminen, jolta ideat eivät lopu. Suurimpana haasteenaan hän pitää sosiaalisen yritystoiminnan aatteen pohjalta syntyneen Syfo Oy:n hallituksen puheenjohtajuutta ja tämän uudentyyppisen yritystoiminnan ja sosiaalisen tilinpidon kehittämistä. Yhden Nurmisen nykyisen työn, ikäihmisille asumisoikeusasuntoja rakentavan S-Asunnot Oy:n, hallituksen puheenjohtajana hän on jo kehittämässä uudenlaista isännöintimallia, sosiaalista isännöintiä, ihmisten elämiseen ja asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisijaksi. "Sellaista tarvitaan etenkin uudenlaisiin, ikäihmisille rakennettaviin palvelutaloihin eikä minusta nytkään ole oikein, että ihmisten annetaan velkaantua niin, ettei vuokrarästeihin puututa ennekuin ollaan häätötilanteessa." Pertti Nurminen viettää kymmenen tehtävänsä ohella paljon aikaa arkistoissa, sillä hän tekee väitöskirjaa, jonka historialliset henkilöt ovat hänen omia sukulaisiaan. "Etten jäisi vain epäonnistuneeksi historianopettajaksi", hän laskettelee nauraen. TEKSTI: ELINA HATAKKA KUVA:MAURITZ HELLSTRÖM

12 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN olisi järkevää Matinkylässä KIRJALLISUUTTA JA MUUTA KULTTUURIA HARRASTAVA TAUNO TUOMIVAARA EI JÄTÄ ELÄKKEELLÄKÄÄN YHTEIS- KUNNALLISTEN ASIOIDEN HARRASTAMISTA, YKSI NIISTÄ ON TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMINEN. Täydennysrakentamista tarvitaan, mutta Espoossa sitä ei ymmärretä Tauno Tuomivaara väittää olevansa ensimmäinen ihminen, joka palkattiin Matinkylää rakentamaan vuonna "Olin vanhempi mestari, laudoitusmestari, ja aloitimme panemalla parakkeja pystyyn", kertoo Tuomivaara, joka tuolloin oli nuori rakennusmestari. Miehen pesti Matinkylässä ei kestänyt kuin 14 kuukautta, mutta se oli hektinen periodi, jonka aikana käynnistettiin ainakin 20 talon pystytys. "Siinä oli vauhtia ja intensiteettiä ja selvisimme siitä kahdella nosturilla, joista toinen oli elementtejä nosteleva torninosturi ja toinen autonosturi, jonka avulla valoimme pitkälle iltaan uusia betoniseiniä." "Sanoisin, että siinä mentiin rakennustekniikassa yhdessä vuodessa huimasti eteenpäin, kun kehitettiin uusia ratkaisuja." Nyt vuosien jälkeen Tuomivaaralla olisi uusia ehdotuksia, joilla elämää Matinkylässä voisi entisestään parantaa. Matinkylässä tallella kylätunnelma Pitkään ei Tauno Tuomivaara pysynyt käytännön rakennustyössä vaan siirtyi 25-vuotiaana kirjoituspöydän taakse suunnitteluhommiin, selittelypuolelle kuten hän itse sanoo ja ehti toimia viisi vuotta suunnittelemassa jätevesipuhdistamoja, sitten Pohjois- Suomen Hakan johtajana kymmenkunta vuotta ja sittemmin Tradeka-yhtymässä johtajana. Nyt hän on juuri päässyt eläkkeelle VVO-yhtymä Oyj:n johtajan pallilta. Talonrakennusalalla ovat Tauno Tuomivaaran vuodet siis enimmäkseen menneet ja samalla asuinalueet ja niiden ilmapiiri ovat tulleet hänelle tärkeiksi asioiksi. "Matinkylää katselen suhteellisen positiivisesti, täällä Huolto on onnistunut pitämään yllä kyläimagoa. Ihmisille on tärkeää, että he tuntevat elävänsä hyvässä paikassa, oikealla alueella. Hehän ovat itse valinneet sen asuinpaikakseen", sanoo Tuomivaara. "Se, että Matinkylällä oli alkuun hieman muita kaupunginosia vaisumpi maine, voi johtua siitäkin, että Haka teki tähän kumpuilevaan maastoon tehokkuutta korostavan funkishenkisen ruutukaavan. Monissa muissa lähiöissä luontoaspektit ovat olleet tärkeämpiä", hän arvelee. Autot maan alle, asuntoja tilalle "Niinhän sitä sanotaan, että muratti peittää arkkitehdin töppäykset ja Matinkyläkin on jo muuttunut monella tavalla edukseen. Erityinen tunnustus on annettava niille monille peruskorjauksille, joita täällä on tehty", sanoo Tauno Tuomivaara. Sitten hän pääsee lempiaiheeseensa, täydennysrakentamiseen, jota Espoon päättäjät eivät häneen mukaansa ole vielä lainkaan oivaltaneet oikein. "Täällä on talojen välissä isoja asfalttialueita, jotka ovat täynnä öljyläikkiä ja autoja." "Eikö olisi järkevintä laittaa autot maan alle ja rakentaa paikalle asuntoja? Tulkaa vaikka Kallioon katsomaan, miten kauniita pihoja talojen väliin on saatu." Tuomivaaran mukaan Helsinki tukee vastaavanlaista täydennysrakentamista kun sen sijaan Espoossa kunta haluaa rokottaa asfaltin kaavoituksesta niin, ettei rakentaminen kannata. "Täällä ei osata ajatella pitkäjänteisesti ja taloudellisesti. Halvemmalla päästäisiin kun rakennettaisi tänne, missä koko infra on jo olemassa, kuin juonnekin Histaan, jonne kaikki pitää tehdä alusta alkaen." "Sitä paitsi tännehän niitä asuntoja tarvitaan, metron läheisyyteen." Bonuksena louhimisesta saataisi vielä kovasti tarpeellista sepeliä, eikä sitä tarvitsisi kuljettaa puolivälistä Suomea. Tuomivaaran mukaan tämäkin on taloudellisesti merkittävä yksityiskohta, joka puoltaa täydennysrakentamista. TEKSTI: ELINA HATAKKA KUVA:MAURITZ HELLSTRÖM

13 LAINE MUUTTI JO VUONNA 1973 MATINKYLÄN ENSIMMÄISEEN RIVITALO- YHTIÖÖN, JOKA TÄNÄÄNKIN EDUSTAA PUUTARHAKAUPUNKI- MAISTA OSAA ALUEESTA. OLAVI LAINE KÄYTTÄÄ MAASTOA HYVÄKSEEN JOKA-AAMUISELLA KAHDEKSAN KILOMETRIN LENKILLÄÄN. Matinkylään mahtuu vielä paljon asuntoja arvelee entinen suunnittelujohtaja Monilla matinkyläläisillä ei ole niin paljon tietoa kotikylänsä synnystä eikä myöskään sen huoltotoiminnan vaiheista kuin dipl. ins. Olavi Laineella. Hän tuli projektipäälliköksi Hakaan jo vuonna 1965 ja muutti Matinkylään vuonna 1973, joilloin siellä valmistuivat ensimmäiset rivitalot lähelle rantaa. Pari vuotta myöhemmin hän sai Matinkylän yhdeksi omaksi projektikseen. Eläkkeelle hän jäi suunnittelujohtajan vakanssilta Hakan konkurssivuonna 1994 mutta siirtyi samoihin aikoihin Matinkylän Huollon hallituksen asukasjäseneksi toimien yhtiön puheenjohtajana kymmenkunta vuotta vuoteen 2007 saakka. "Matinkylän rakentaminen kokonaisuudessaan tuli minulle projektiksi siinä luvun puolivälissä ja ehdin saada sen melkein valmiiksi, Omena jäi sitten Hakan konkurssin ja eläkeiän vuoksi minulta kesken", toteaa Olavi Laine. Entinen suunnittelujohtaja katselee edelleen ympärilleen miettien mitä Matinkylään vielä voisi rakentaa. Suunnitelmia ja muutoksia Matinkylää kaavoitettiin olemassa olevan yleiskaavatasoisen suunnitelman mukaan pala palalta sitä mukaa kun yksi alue saatiin valmiiksi ja oltiin valmiita jatkamaan toisaalla. "Eikä ne olleet mitään postimerkkikaavoja, kyseessä oli aina noin 20 tontin alue, ja mehän tehtiin myös kunnallistekniikka", kertoo Laine. "Vaikka asiat oli kuinka hyvin suunniteltu ja demokraattisesti suurella enemmistöllä päätetty, niin kyllä kaavojen valmistuminen tahtoi kestää. Aina tuli joku valitus, joka viivytti prosessia", hän muistelee. Matinkylään rakennettiin paljon aravataloja ja Laine arvelee, että koska kaupunki tarvitsi aravatasoisia asuntoja, tämä toiminta laskettiin Hakalle eduksi. "Se ehkä heijastui sitten myönteisinä kaavapäätöksinä", arvelee Laine varovasti. Hän ei myönnä, että kaupungin päättäjiä olisi mitenkään muuten tarvinnut taivutella suunnitelmille myönteisiksi. "Hakallehan aravarakentamisesta ei ollut mitään muuta erityistä etua, eihän meillä ollut muita tuloja kuin ne, mitä asuntojen myynnistä saimme", hän muistuttaa. Muutoksia suunnitelmiin aiheutti aikanaan 70-luvun puolivälin öljykriisi, silloinen lama, joka pysähdytti kaiken rakentamisen - se koski myös Matinkylän neljän tornitalon kokonaisuutta. Kaksi oli jo valmiina ja kahden muun valtavat montut jo kaivettu, kun kaupankäynti tyrehtyi. "Yleisönosastoissa kirjoiteltiin niiden monttujen vaarallisuudesta vaikka ne oli kyllä aidattu mutta olivathan ne vaarallisiakin", myöntää Laine. "Silloin totesimme, ettei siinä tilanteessa kannata enää rakentaa kahta uutta 14 kerroksen kovan rahan taloa, ja niin niistä tuli kahdeksankerroksiset." Lisää asuntoja tarvitaan Vaikka eläkepäiviä on takana jo reilut kymmenen vuotta, niin entinen suunnittelujohtaja ei voi olla tarkkailematta ympäristöään ammattimiehen silmin. Laine on edelleen hyvin selvillä kaavavarauksista eri puolilla Matinkylää. Tällä hetkellä näkyvin tapahtuma on entisen ammattikoulun paikalle rakennettavat asuintalot. "Se on hyvä, Matinkylä tarvitsee lisää asuntoja kun tulee metrokin", hän toteaa. Keskusteluun vanhan ostoskeskuksen tulevaisuudesta Laine heittää ehdotuksen: "Kolmekymmenkerroksinen asuintorni tähän sopisi hyvin. Sitten hän tinkii kerrokset kahteenkymmeneen viiteen." Uimahalliajatuksen hä tyrmää arvellen, että tontti ei olisi uimahallille liian ahdas ja siksi, että parkkipaikkatarve kävisi liian kalliiksi. Laine on pannut merkille myös sen, miten huonosti suunnitelmat Piispankylän puolella ovat moottoritien varteen suunniteltujen liikerakennusten osalta toteutuneet. "Suunnitelmat ovat olleet olemassa jo kauan, mutta Matinkylä on kerta kaikkiaan liian kaukana Helsingistä", hän epäilee kiinnostuksen puutteen syyksi. "Olisi minulla mielessä vielä monta muutakin paikkaa, minne asuntoja voisi rakentaa, mutta en kerro", hän sanoo. TEKSTI: ELINA HATAKKA KUVA:MAURITZ HELLSTRÖM

14 KAIKKI PALVELUT SAMAN KATON ALTA Matinkylän Huolto Matinkylän Huolto Oy on koko 40-vuotisen toimintansa ajan tarjonnut laajoja kiinteistönpitopalveluita asiakaskunnalleen. Toiminnan pari ensimmäistä vuosikymmentä palveluita tuotettiin ainoastaan omistajina toimineille asunto- ja kiinteistöyhtiöille. Nykyään liikevaihdostamme lähes kolmannes tulee ns. vapailta markkinoilta. PITKÄ KOKEMUS HUOLTO- PALVELUJEN TUOTTAMISESTA Matinkylän Huollon pääliiketoimintana on kiinteistöjen huoltopalvelujen tuottaminen omilla tuotantoresursseilla lähialueille. Huollon ohessa tarjotaan yleensä myös siivous, jossa käytämme aina alihankkijoita. Valtaosa asiakkaistamme ostaa meiltä kokonaispalvelupaketin, jossa myymme myös isännöinnin ja sen ohessa asiakkaan tarpeen mukaan teknisiä asiantuntijapalveluita. Asiakkaamme saavat halutessaan saman katon alta kaikki tarvitsemansa palvelut, joiden takana on laaja asiantuntijaorganisaatio. Olemme menestyneet hyvin toimialojen erilaisissa asiakastyytyväisyyskyselyissä ja saaneet tunnustusta mm. suurasiakkailtamme. Yrityksenä olemme olleet aktiivisesti mukana suomalaisen kiinteistönpidon kehittämishankkeissa, joissa esiin tullut soveltuva tieto on tuotu arkitoimintaamme mukaan. TURVALLINEN KUMPPANI Sloganimme TURVALLINEN KUMPPA- NI kertoo sen, miten asiakkaamme ovat meidät kokeneet. Olemme 2008 strategiatyössämme rohkeasti asettaneet tavoitteeksemme, että Matinkylän Huolto Oy huolehtii päivä päivältä paremmin seuraavista asioista: tilattu palvelu hoidetaan ripeästi ja kerralla oikein jokainen asiakas tietää, mitä on tilattu ja mitä toimitettu. vuorovaikutus toimii asiakkaiden ja asukkaiden kanssa omaisuuden arvon ja kustannusten kehitys on keskimääräistä parempaa asukkaiden asumisviihtyisyyden kehitys on keskimääräistä parempaa. Näissä tavoitteissa on sisällä niin paljon vaativaa asiaa ja arkisia toimenpiteitä, että työtä ja kehittämistä riittää lähivuosiksi yllin kyllin. Tämän kehittämisen teemme yhdessä asiakkaidemme kanssa jatkossakin. Vaativa, mutta samalla toimialan toimintaa ja lainalaisuuksia ymmärtävä asiakas on paras kehityspartnerimme. Meiltä palveluja ostava asiakas antaa samalla merkittävän panoksensa koko alueen kehittämistyölle. ISÄNNÖINTI ISÄNNÖINTIÄ OSAAVASTA ORGANISAATIOSTA Matinkylän Huolto Oy:n yhtenä liiketoiminta-alueena on koko sen toiminnan ajan ollut isännöintipalvelujen tuottaminen. Vuoden 2009 toiminta isännöinnissä on aivan jotain muuta, kuin mitä se oli 40 vuotta sitten. Toiminnan alkuaikoina on ollut kyse siitä, että hallinnon rutiinit saatetaan pyörimään ja asukkaat opetetaan asumaan kerrostalovaltaisessa yhteisössä. Tuolloin 1960-luvulla isännöitsijätkin olivat pääosin kaupallisen peruskoulutuksen omaavia hallintoihmisiä ja huomattavan paljon alalla oli myös järjestyksen pitoon ja kuriin tottuneita entisiä upseereita. Isännöinti vuonna 2009 vanhenevassa rakennuskannassa on äärimmäisen vaativa ja poikkitieteellinen taitolaji. Nyt valmisteilla oleva uusi asunto-osakeyhtiölaki on sopivasti poistamassa isännöitsijästä henkilönä muodostunutta kulttia ihmemiesgaiverista, joka yksin hallitsee kaiken. Tämän päivän isännöinti on laajamittaista organisaatio-osaamista, jossa yksilöt ovat erikoistuneet hyvinkin pitkälle omissa tehtävissään. Asiakkaalle kuitenkin tuotetaan useiden henkilöiden toimesta palvelu- ja asiakokonaisuus hyvinkin erilaisilla kokoonpanoilla isännöintiyrityksen resursseista ja asiakastarpeista riippuen. Matinkylän Huolto pystyy tuottamaan vaativallekin asiakasyhtiölle osaavat palvelut. Isännöintitoimialan perisynti on se, että liian paljon puhutaan siitä, mitä isännöinti maksaa ja yleensä aina valitaan asiakkaan toimesta se halvin tarjoaja. Keskustelu pitäisi kuitenkin käydä siitä alkaen, että mitä ovat asiakkaan kiinteistön ja siellä asuvien asukkaiden ja muualla asuvien osakkeenomistajien tarpeet. Kyse on siis siitä, että yritysmaailman termejä käyttäen kunkin yhtiön pitäisi muodostaa kiinteistönpitostrategiansa laajan osakkaiden ja asukkaiden vuoropuhelun myötä ja ostaa sen määrittelyn edellyttämiä palveluita. Asiakasyhtiön tarpeista ja kiinteistöstä itsestään riippuu se, minkälaisen palveluyrityksen palveluiden varaan omaisuudenhoito on tarkoituksenmukaista antaa. Matinkylän Huolto Oy on tähän asiakokonaisuuteen perehtynyt syvällisesti ja meiltä löytyy yksilöllisiäkin ratkaisuja niille asiakkaillemme, jotka haluavat meihin tukeutua. Isännöintimme on ISA ry:n toimesta auditoitu viimeksi kesällä 2009 ja olemme koko ajan isännöinnin kehittämisen ytimessä. TEKSTI: MIKKO PELTOKORPI, TOIMITUSJOHTAJA MATINKYLÄN HUOLTO OY KUVAT: KEI MATSUMOTO

15 Esittelyssä seuraavilla sivuilla Matinkylän Huollon henkilöstö Ammattilaiset palveluksessasi. ISÄNNÖITSIJÄT VASEMMALTA: TAPIO VÄRE, TOVE LUUKKONEN, TELLERVO PARVIAINEN, MERJA NEVANPERÄ, KARI LILJENDAL JA KIRSI KIVILAAKSO TEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT Tekniset asiantuntijapalvelut on kiinteä osa Matinkylän Huolto Oy:n isännöintiliiketoimintaa. Rakenne- ja laitetekniikan hallinta ja tuntemus vanhenevassa kiinteistökannassa on erittäin tärkeä asia kiinteistön omistajille ja tehokas apu omaisuuden arvon säilyttämiseen ja sen parantamiseen. Matinkylän Huolto Oy on tälläkin alalla poikkeuksellinen isännöitsijätoimisto, koska nykyisin kuuden hallinnollisen isännöitsijän rinnalla, tekniikasta vastaavia projektipäälliköitä vakituisessa työsuhteessa on neljä rakennus- tai kiinteistöalan teknistä ammattilaista. Suomessa isännöitsijätoimistoissa on yleistä, että yksi isännöitsijä yrittää samalla kertaa hoitaa taloyhtiössä sekä hallinnolliset että tekniset asiat, mutta koko ajan uusiutuvien säännösten ja kasvavien valvontakriteereiden kiristyessä, tekniikkaan ei yksinkertaisesti enää ehditä paneutua tarpeeksi, hallinnollisten asioiden ohessa. Lisäksi myös erilaisten peruskunnostusten toteutusvaihtoehtojen kirjo on nykyisin niin laaja, ettei niiden tekniseen, energiatehokkaaseen ja kokonaistaloudelliseen vertailemiseen voi paneutua vain pintapuolisesti ja senkin takia teknisen asiantuntijan käyttö on perusteltua, jopa täysin välttämätöntä. Projektipäällikkö Teknisten asiantuntijoidemme tehtävänimikkeenä on projektipäällikkö. Tämä on siis se henkilö, joka pitää kuvainnollisesti lanko- ja käsissään, kun taloyhtiö lähtee teettämään esimerkiksi perinteistä massiivista putkiremonttia, vaativaa julkisivukunnostusta, tärkeää sadevesien ja salaojien kunnostusurakkaa tai vastaavasti vain yhden asunnon märkätilan kosteusvauriokunnostusta. Projektipäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä yhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa ja esimerkiksi tiedottaa urakasta yhtiön osakkaita sekä muita sidosryhmiä ja toimii yleensä yhtiön valvojana urakoitsijan työsuorituksen suhteen. Myös yhtiöiden kunnossapidon periaateohjelmien laatiminen päivityksineen ja energiatodistusten teko kuuluvat projektipäälliköidemme arkirutiiniin. Toisinaan tekninen asiantuntija toimii myös suunnittelijana, laatii työselityksiä, kilpailuttaa urakoita tai tekee vauriokartoitusta yhtiön toimeksi antamana esimerkiksi vakuutusyhtiötä varten tai vaikkapa akuutin vesivaurion etsimiseksi ja poistamiseksi. Projektipäällikön toimenkuva on siis erittäin laaja ja vaatii henkilöltä korkeaa ammattitaitoa, kokemusta ja taitoja esittää asioita kokouksissa, palavereissa ja monenkirjavissa kirjallisissakin dokumenteissa. Lisäksi projektipäällikön on kehitettävä itseään jatkuvasti kouluttautumalla ja seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä erilaisten materiaalien, työtapojen, työturvallisuuden, lakien ja säännösten viidakossa. Projektipäälliköillämme on tarvittaessa käytössä laaja urakoitsijoiden, kuntotutkimusyritysten, insinööritoimistojen yms. verkosto, joka koostuu useissa urakoissa hyviksi todetuista alan johtavista vanhoista ammattiliikkeistä, sekä uusista energisistä ja ennakkoluulottomista yrityksistä, joiden kaikkien yhteisiä työsuorituksia ja toimituksia tarvitaan kiinteistöjen onnistuneisiin kunnostuksiin ja perusparannuksiin. Yhteys- ja henkilötiedot Tekninen toimistomme sijaitsee Matinkylän ostoskeskuksen myymälätasolla, osoitteessa Matinkatu 20. Sisäänkäynti on C- ja D-portaan välissä ja aukioloaikamme on arkipäivisin Samassa osoitteessa sijaitsee myös teknisten asiakirjojen arkisto, josta asiakaspalvelun kautta voi tilata kopioita esim. huoneistoremonttia varten. Isännöimistämme kiinteistöistä ei kuitenkaan kaikista ole kuvia ja asiakirjoja saatavilla arkistossamme, joten tarvittavista dokumenteista kannattaa tiedustella etukäteen hyvissä ajoin ennen noutamista. Teknisten asiantuntijapalveluiden yhteyshenkilönä ja toimiston vetäjänä toimii projektipäällikkö rkm Hemmo Päivärinne, joka em. tehtävien lisäksi pääasiassa laatii mm. yhtiöiden kunnossapidon periaateohjelmat. Hemmo on toiminut vuodesta 1997 Matinkylän Huolto Oy:n palveluksessa eri tehtävissä mm. isännöitsijänä, teknisenä isännöitsijänä, nykyisin projektipäällikkönä ja tuntee erittäin hyvin useimmat isännöimämme kiinteistöt ja niiden erityispiirteet sekä kunnostushistorian. Hemmon tavoittaa parhaiten virka-aikaan puhelimella numerosta Uusin projektipäällikkömme teknisten asiantuntijoidemme ryhmässä on työteknikko Timo Haapaviita, joka työn ohessa opiskelee kiinteistöjohtajuutta Metropoliassa. Timon aikaisempi työura on elementtikylpyhuoneiden parista ja Matinkylän Huollon isännöimissä kohteissa peltielementtikylpyhuoneita on tunnetusti paljon, johtuen silloisen aluerakentajan (Rakennuskunta Haka) rakentamismenetelmistä. Timon koulutustausta on lvi-tekniikan alalta, joten siltä, emmekä muiltakaan toimialueilta välttämättä tarvitse ulkopuolista konsulttiapua. Timo Haapaviidan tavoittaa puhelimitse numerosta Projektipäällikkö Mia Kokkonen on tullut yhtiön palvelukseen vuonna Mia aloitti tekniikan työharjoittelijana, toimi sen jälkeen teknisenä isännöitsijänä ja on tällä hetkellä meillä ainoana naispuolisena projektipäällikkönä, tällä melko miesvaltaisella kiinteistö- ja rakennusalalla. Mia on vuosien saatossa toiminut monien erilaisten projektien menestyksekkäänä vetäjänä mm. märkätilavalvojan ominaisuudessa. Myös monissa maalaus- ja julkisivujen kunnostusurakoissa Mia on toiminut, lukuisten muiden työtehtävien lisäksi, suunnittelijana, urakoiden kilpailuttajana ja projektin vetäjänä. Mian puhelinnumero on Projektipäällikkö rkm Markku Kuusjoki tuli yhtiön palvelukseen pari vuotta sitten. Markku työskenteli aikaisemmin mm. laatoitus- ja lattianpäällysteurakointiyrityksissä työpäällikkönä ja myyntitehtävissä

16 TEKNISET ASIANTUNTIJAT, VASEMMALTA: TEKNINEN AVUSTAJA ILKKA PYYHTIÄ JA PROJEKTIPÄÄLLIKÖT MARKKU KUUSJOKI, MIA KOKKONEN JA TIMO HAAPAVIITA. KUVASTA PUUTTUU PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HEMMO PÄIVÄRINNE. KIINTEISTÖNHOITOPALVELUT rakennusaineteollisuudessa, ikkunoiden ja ovien parissa. Markku on toiminut valvojana mm. märkätila- ja julkisivukunnostuksissa ja hänen kauttaan taloyhtiöt voivat teettää erillisen energiatodistuksen, nyt kun energiatodistus on pakollinen asiakirja esimerkiksi huoneistoa myydessä tai vuokrattaessa. Markun tavoittaa numerosta Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat ja vaihteemme puhelinnumero on Palvelut Projektipäälliköt ovat käytettävissänne kaikissa kiinteistönne vaativissa projekteissa puolueettomina asiantuntijoina, päämääränämme toimia kiinteistön ja sen omistajien eduksi. Meiltä saat aina henkilökohtaista palvelua, joten käytä siis teknistä asiantuntemustamme ja kokemustamme, juuri sinun kohteessasi hyödyksesi. Pääasiassa keskitymme oman isännöintitoimistomme isännöimiin taloyhtiöihin, mutta tarvittaessa olemme resurssien mukaan tilattavissa muidenkin, ainakin Matinkylän lähialueen yhtiöiden, rakennuttamis- ja peruskunnostusprojekteihin. Työtilaukset, toimeksiannot ja palveluhinnat Kun tarvitset palveluitamme, ota yhteyttä joko suoraan projektipäälliköihimme tai Matinkylän Huolto Oy:n asiakaspalveluun. Laajemmissa toimeksiannoissa, räätälöimme palveluistamme tarjouksen, kohteen vaativuuden, ajankäytön ja etäisyydenkin huomioiden ja pienemmissä valvontatöissä, vianetsintä tms. toimeksiannoissa veloitusyksikkömme perustuu yleensä käytettyyn aikaan, tuntiveloitusperiaatteella. Käytössämme on erilaiset mittalaitteet, kamerat, kosteudenosoittimet, ilmamäärämittaimet yms. tekniset apuvälineet ja yhteistyökumppanit mm. huoneiston sisäilmatutkimukseen, viemäreiden-, julkisivujen-, parvekkeiden- tai vesikattojen kuntotutkimuksiin. Kiinteistönhoitopalvelut ovat Matinkylän Huolto Oy:n suurin toimiala mitattuna sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla. Huoltopalveluissa työskentelee vakituisesti tällä hetkellä 23 huoltomiestä, 3 työnjohtajaa, 2 huoltomestaria, 2 töiden vastaanottajaa ja huoltopäällikkö. Kiinteistönhoitopalvelut ovat näin merkittävä osa koko yrityksemme toimintaa ja näiden palveluiden eri osien kehittämiseen panostetaan Matinkylän Huollossa merkittävästi. Kiinteistönhoitopalveluihin sisältyvät meillä kiinteistöjen käyttö- ja huoltotoimi sekä ulkoaluetyöt kesällä ja että talvella. Käyttö- ja huoltotoimi Kiinteistöjen käyttö- ja huoltotoimesta voitaisiin puhua myös kiinteistöjen teknisinä huoltotöinä. Usein nämä palvelut ovatkin asukkaille kiinteistönhoidon parhaiten näkyvä osa, kun huoltomies tulee huoneistokäynnille korjaamaan esimerkiksi vuotavaa vesihanaa. Huoneistoissa tehtävien viankorjaustöiden lisäksi käyttö- ja huoltotoimeen kuuluvat kiinteistön lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmien huoltotyöt, mikä tekeekin huoltomiehen tehtävästä hyvin monipuolisen, haasteellisen ja vaativat työpaikan. Uudet kiinteistöt ja niihin liittyvä tekniikka, esimerkiksi ilmanvaihdon lämmön talteenotto, asettavat omat haasteensa huoltotoiminnalle, joten koulutammekin henkilöstöämme jatkuvasti käyttö- ja huoltopalvelujen laadun takaamiseksi. Huoltomiesten tehtäviin kuuluu myös taloyhtiöiden liputuksesta huolehtiminen yleisinä liputuspäivinä sekä merkkipäivä- ja suruliputukset asiakkaiden niin pyytäessä. Huoltomiesten tehtävien lisäksi käyttö- ja huoltotoimen palveluihin kuuluvat asiakaspalvelutoimistossamme hoidettavat avain-, saunavuoro- ja autopaikkahallinta. Asiakaspalvelumme sijaitsee Matinkylän vanhan ostoskeskuksen yläkerrassa osoitteessa Matinkatu 22. Aukioloajat löytyvät Masa-lehden sivuilta sekä www-sivuiltamme Kesätyöt Kesäisin taloyhtiöiden pihat vihertävät ja vaativat kauniina pysyäkseen paljon erilaista huolenpitoa. Hyvin suunniteltu ja kukoistava piha on taloyhtiön käyntikortti ja lisää asumisviihtyisyyttä merkittävästi. Ensimmäisenä huollon kesähoidon tehtävistä kaikille mieleen tulevat varmasti nurmikkojen leikkaus sekä istutusten hoito, mutta kesähoidon palveluihimme sisältyy myös pienimuotoiset istutus- ja piharakennustyöt sekä istutusten- ja puiden leikkaukset. Näitä tehtäviä varten työntekijöistämme löytyy ammattitaitoisia ja koulutettuja puutarha-alan asiantuntijoita. Huoltomiesten kesäkauden tehtäviin kuuluu luonnollisesti ulkoalueiden kulttuuriroskien kerääminen ja kattojen puhdistaminen puiden neulasista ja lehdistä. Taloyhtiöiden talkoot ovat erinomainen paikka lisätä yhteisöllisyyttä ja tutustua naapureihin samalla, kun omaa asuinympäristöä pistetään kuntoon. Talkoot ovat hyvä keino taloyhtiölle myös säästää kustannuksissa ja samalla jokainen osallistuja saa sopivan määrän hyötyliikuntaa. Matinkylän Huolto tarjoaa asiakkaillemme talkoopalveluja räätälöitynä jokaisen yhtiön tarpeeseen. Talkoopakettiin voidaan sisällyttää työkalukontti, ruokamultaa, siemeniä, jätelava sekä virvokkeita talkooväelle. Taistelu talven kanssa Etelä-Espoon lumimäärät ja talven lämpötilat ovat vuosittain hyvin vaihtelevia. Tämän kaltainen ilmasto aiheuttaa talven lumitöille ja liukkauden torjunnalle erityisiä haasteita, joiden edessä työskentelemme joka talvi asiakkaidemme hyväksi. Vaihteleva talvisää vaatii modernin ja monipuolisen kaluston, jota uusimmekin vuosittain. Samoin henkilöstömme on talvisin erityisvalmiudessa, jotta voimme taata mahdollisimman hyvät olosuhteet kaikille asiakkaillemme. TEKSTI: MARKKU KUUSJOKI, TEKNINEN ISÄNNÖITSIJÄ MATINKYLÄN HUOLTO OY KUVAT: KEI MATSUMOTO

17 HUOLTOPALVELU JA PÄIVYSTYS (09) TYÖNJOHTO (YLIN KUVA OIKEALLA), VASEMMALTA: KARI RUUSUKUNNAS, TUULA LILJENDAL, HANNU PAAJANEN JA PEKKA KÄRKI. KUVASTA PUUTTUU TOIVO FORSELL TIIMI METSÄ (KESKIMMÄINEN KUVA), VASEMMALTA: TONI IKONEN (TIIMIVASTAAVA), JUHA ALAM, TUOMO HEIKKILÄ JA KONSTANTIN TOURTCHINE Yhteenveto ja tulevaisuus Matinkylän Huolto Oy:llä on palvelujen tuottajana vankka 40 vuoden kokemus. Kannamme ylpeänä pitkiä perinteitä ja saamme vahvuutta myös sitä kautta pitkästä paikallistuntemuksesta. Olemme myös ottaneet selkeäksi periaatteeksi, ettemme kilpaile pelkästään hinnalla, vaan panostamme laatuun sekä työvoimassa, että työkalussa, olivat ne sitten koneita ja kalustoa tai käytettävää ohjelmistoa. Näiden vahvuuksien varaan emme kuitenkaan voi pelkästään nojata, vaan kehitämme kiinteistönhoitopalveluja jatkuvasti vuosittain 1-2 kehityshankkeen muodossa. Tämän lisäksi pyrimme lisäämään avoimuutta ja käymään asiakkaiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua palvelun laadun varmistamiseksi. Molemminpuolisen viestinnän kehittäminen on avainasemassa, kun haluamme menestyä tulevaisuuden markkinoilla. Koko kiinteistönhoitotiimin puolesta haluan toivottaa kaikille JuhlaMasa-lehden lukijoille hyvää loppuvuotta Toivottavasti kohtaamme positiivisissa merkeissä! TEKSTI: AKI MOILANEN, HUOLTOPÄÄLLIKKÖ MATINKYLÄN HUOLTO OY KUVAT SIVUILLA 14 19: KEI MATSUMOTO TIIMI LAAKSO (KUVA OIKEALLA), VASEMMALTA: ESSI YLISAARI, JANNE RÄSÄNEN (TIIMIVASTAAVA), JANNE PENTTINEN, ILKKA KONTKANEN JA TONI BERGSTRÖM

18 TIIMI TIISTILÄ (YLÄKUVA) VASEMMALTA: VILLE AHONEN, RAUNO NYMAN (TIIMIVASTAAVA), TOMMI SIVULA, JOEL-MATIAS SIVULA JA TOMI SAMMALVUORI TIIMI OMENA (KUVA OIKEALLA) VASEMMALTA: TIMO ROUSKU, NAM LAVAN, HARRI NYKÄNEN, MARKO LINTULA, MARKKU HORTTANAINEN (TIIMIVASTAAVA) JA JUHO-PEKKA SIVULA ASIAKASPALVELU Avoinna ma to 8 16, pe 8 15 Puhelin (09) ja faksi (09) Poikkeavista aukioloajoista tiedotamme kotisivuilla sekä ovitiedotteilla ja puhelinvastaajanauhalla. Asiakaspalvelupisteemme palvelee seuraavissa asioissa: avainpalvelu saunavuorojen varaukset isännöitsijätoimistolle tehtävät muuttoilmoitukset ja muuttoon liittyvät asiat nimenmuutokseen liittyvät asiat talonkirjaotteet asukkaiden neuvonta Kiinteistösihteerit, puh ja palvelevat seuraavissa asioissa: muutosmerkinnät osakeluetteloihin isännöitsijäntodistukset autopaikkavaraukset ASIAKASPALVELU (ALAKUVA) ISTUMASSA SINIKKA REINIKKA JA EIJA HEIRILÄ, TAKANA SATU INGSTRÖM, LEENA PLUTÉN JA IRINA KAIJANEN

19 JOHTO JA TALOUSHALLINTO KIINTEISTÖNHOIDON AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI JOHTO (YLÄKUVA) VASEMMALTA: HUOLTOPÄÄLLIKKÖ AKI MOILANEN, TOIMITUSJOHTAJA MIKKO PELTOKORPI JA TALOUSPÄÄLLIKKÖ MARKKU VAHTIKARI KIRJANPITO JA RESKONTRA. VASEMMALTA: ANNA PALMROOS, PIIA JÄNTTI, JOHANNA ERTOLAHTI, HEINI MUHONEN JA YVONNE FRIMAN HUOLTOPALVELU JA PÄIVYSTYS (09) Vikailmoitukset, ovenavauspyynnöt ja muut kiinteistönhoidon työtilaukset voit tehdä töiden vastaanottoon, joka päivystää ympäri vuorokauden. Ilmoituksen voi tehdä myös kotisivuillamme osoitteessa /Vikailmoitukset. Ohjeita töiden vastaanotossa asioimiselle Soittaessasi töiden vastaanottoon, puh , pyri kuvaamaan ongelma lyhyesti ja selkeästi. Varmista pääsy huoneistoon. Jos et erikseen mainitse, oletetaan että huoltomies pääsee ja saa mennä huoneistoon yleisavaimella ja että työ voidaan suorittaa huolto-organisaation ratkaisemana ajankohtana vian kiireellisyys ja luonne huomioiden. Muista mainita myös mahdollisesta turvalukosta ja kotieläimistä. Ovenavauspyynnöt. Avaimen unohtuessa, huoneiston oven avaus suoritetaan erillistä korvausta vastaan talonkirjaan merkityille henkilöille. Avausta pyytävän on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä. Liputukset. Suru- ja juhlaliputukset voi tilata töiden vastaanottopisteestä. Asiakkaan on syytä varmistua mahdollisesta veloituksesta, sillä osa kiinteistöistä ei maksa asukkaan tilaamia liputuksia. Asukkaalla on myös mahdollisuus noutaa lippu käyttönsä.

20 PUHEENJOHTAJAN NÄKÖKULMASTA Matinkylän Huolto Oy ja Matinkylä täyttävät tänä syksynä 40 vuotta. Juhlan kunniaksi tätä Juhla-Masaa jaetaan koko Matinkylän Suuralueen asukkaille. Lehden sisältö pyrkii olemaan läpileikkaus menneestä ajasta tulevaisuutta ja sen tavoitteita unohtamatta. Matinkylän Huolto on pysynyt ajan tasalla ja pystynyt tuottamaan sen tehtäviin kuuluvat palvelut sillä tehokkuudella, jota asiakkaamme ovat odottaneet. Tietenkään ei elämä eikä varsinkaan työelämä ole ruusuilla tanssimista, vaan piikkejä on useinkin koettu tehtävien hoidossa. Mutta se, että yhtiö on päässyt näin pitkälle ja ottanut roolinsa Matinkylän alueen tärkeinpänä kiinteistöhoitoalan palvelijana, on kunnioitettava saavutus ja siksi viikko 39 ja erityisesti on ansaittu juhlan hetki. Miten tähän on tultu? 1960-luku oli Suomen ja maailman kohtaloissa merkittävä vuosikymmen. Silloin tapahtui meidän kaikkien elämään ja tulevaisuuteen vaikuttavia asioita: Maailmalla... Ihminen kävi kuussa ensimmäistä ja toistaiseksi viimeistä kertaa ja samanaikaisesti molemmat suurvallat, USA ja Neuvostoliitto kilpailivat itsensä kipeiksi avaruustutkimuksen ja kilpavarustelun alueilla. Kaikkialla käytiin arvokeskusteluja. Vanhan arvot kyseenalaistettiin. Kaikki muistamme Lapua-laisoopperan, nuorison ja varsinkin yliopistomaailman ns. vapautumisen, jota luonnollisestikaan ei aina katsottu suopeasti. Kasvatuksen löystyminen,vanhojen arvojen tuuletus ja kaiken politisointi olivat tuolle vuosikymmenelle tunnusomaista. Monet kansakunnat yrittivät vapautua ikeeksi katsomansa suurvallan valvonnan alta. Unkari aloitti jo luvulla ja Tsekkoslovakia jatkoi 1960-luvulla. Ns. Prahan kevät ei kuitenkaan johtanut lopulliseen irtautumiseen ja itsenäisyyteen. Myöhemmin Puolassa kävi samanlainen yritys kuin edelliset, samoin tuloksin. USA:ssa väkivalta kukoisti: suosittu presidentti J.F. Kennedy ammuttiin Dallasissa 1963 ja hänen veljensä myöhemmin. Samoin kävi mustien vapaustaistelija Martin Luther Kingille. Suomessa... Suomessa 1960-luku oli Kekkosen aikaa, kuten vielä 70- lukukin. Elettiin YYA-sopimuksen varjossa ja ehdoilla. Mutta elintaso nousi koko ajan. Sotakorvauksien toteuttamista varten rakennettu metalliteollisuus sai nyt toimia oman kansakunnan eduksi ja hyväksi. Edellisen vuosikymmenen Korean sodan osittain synnyttämä rakentamisen buumi auttoin myös metsäteollisuutta nousuun. Vaikka inflaatio jylläsi ja rahalla oli kova hinta, kasvoi kansantalous ja hyvinvointi lisääntyi. Samaan aikaan myös pahoinvointi lisääntyi siten,että koneellistuva maa- ja metsätalous ei enää työllistänyt maaseutua kuten ennen. Vapaita työpaikkoja oli vähemmän. Oli lähdettävä etsimään työtä teollisuuden ja palveluiden kaupungeista. Kun niitä ei kaikille löytynyt, alkoi työnhaku kohdistua Ruotsiin. Sen auto-ym. teollisuus veti paremmilla palkoillaan ja työolosuhteillaan. Yhteensä yli suomalaista on siirtynyt Ruotsiin viimeisten vuosikymmenten aikana. Aluerakentamisessa... Kun ihmiset pakkautuivat etelään ja kaupunkeihin, oli heille pakko rakentaa asuntoja. Näin alkoi Helsingin seudulle syntyä lähiöitä.kaavoitus- ja maanhankintaresurssit kunnissa olivat vähäiset, niinpär asiat atkaistiin monesti tekemällä aluerakentamissopimuksia. Näin ohjat rakentamisen suhteen siirtyivät pitkälti rakennusliikkeiden käsiin. He hankkivat maata, kaavoittivat sitä yhdessä kunnan kanssa ja teollista rakentamista hyväksikäyttäen toteuttivat lähiöitä Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Sama menettely toteutui myös muualla Suomessa: Turussa,Tampereella, Oulussa jne. Aluerakentamisen myötä toteutettiin myös toinen uudistus. Perustettiin aluehuoltoyhtiöitä kiinteistöjen isännöintiä ja hoitoa varten. Näin ei enää rakennettu joka taloon talonmiehen asuntoa, vaan kaikki huoneistot voitiin periaatteessa myydä. Matinkylän Huollon toiminta alkoi vuonna 1969 Matinkylän Huolto Oy syntyi näiden periaatteiden pohjalta noin 40 vuotta sitten Rakennuskunta Hakan toimesta. Se merkittiin kaupparekisteriin , mutta aloitti toimintansa varsinaisesti vuoden 1969 aikana, kun ensimmäiset talot Matinkylään valmistuivat. Alussa koko yhtiön hallitus muodostui Hakan miehistä, mutta pikku hiljaa hallintoon tuli mukaan Matinkylään valmistuneiden asuntoyhtiöiden miehiä. Tänä päivänä voimme kiittää Matinkylän ja Matinkylän Huolto Oy:n perustajia kaukokatseisesta toiminnasta ja mallista, joka on todella pystynyt toimimaan Matinkylän hyväksi jo 40 vuotta ja on ikäistään huomattavasti paremmassa kunnossa! Tapiolassa Asuntosäätiö käytti suunnittelussa paljon nimekkäitä arkkitehtejä, kuten Ervi, Rewell ja Ruusuvuori. Matinkylässä oli Hakan menettely toisenlaista. Käytettiin ns. omia arkkitehteja, jotka toteuttivat enemmän kokonaisuutta kuin hakivat itselleen nimeä ja monumentteja. Lopputulos on hyvä. Matinkylä on hyvä paikka asua Sen asemakaava on väljä, mutta toimiva ja vaikka palveluiden kehittyminen oli hidasta, on siellä ollut hyvä elää meren läheisyydessä. Tänä päivänä on Matinkylä asukkaan kannalta parempi kuin Tapiola, jossa arkkitehtuuri alkaa muodostaa uhkan kehitykselle. Matinkylän palveluiden osalta on pakko todeta,että aluksi kaupalliset palvelut olivat niukat. Syynä oli se, että Matinkylä oli Rakennuskunta Hakan ja Ol Elannon aluetta ja tästä pidettiin kiinni pitkään. Tilanne parani kun HOK sai tulla mukaan Matinkylän Liikekiinteistö Oy:öön (vanha ostari) erillissopimuksella em. yhtiöiden kanssa. Kuitenkin vasta Ison Omenan tulo nosti Matinkylän kaupallisen palveutason muiden kanssa samalle tasolle. Pitkään monet lähiöt toimivat, myös Matinkylä, Helsingin keskustan palveluihin tukeutuen. Moni asia haettiin sieltä, mm. Espoon verotoimisto toimi Helsingin Hakaniemessä 1960-luvulla. Tiedän sen, koska oli siellä kahtena kesänä töissä opiskelun välillä. Nythän on menty vielä pidemmälle. Verotoimisto ei enää ole Espoossa lainkaan, on vain pieni sivutoimisto Tapiolassa. Matinkylän jäähalli on ollut alueen identiteetille ja nuorisolle tärkeä. Espoon juniorikiekkoilun korkea taso on pitkälti sen ansiota. Se taas että jäähalli ja sen ympärille rakentunut jääkeskus on olemassa, on pääasiassa seurojen ja niiden vastuuhenkilöiden ansiota luvun alussa, kun Kiekko-Espoo nousi SM-Liigaan ja pelasi Matinkylän Lathoossa erikoisluvalla, oli jäähalli usein lehtien ja Tv:n otsikoissa. Nyt on koko Espoossa hyvä jäähallitilanne. Kunnallisista palveluista puuttuu edelleen Matinkylän Uimahalli. Se on suuri puute ja se on Espoon korjattava kiireesti, sillä Matinkylä on viimeinen suuralue jossa omaa uimahallia ei ole. Tapiolan uimahalli on sen sijaan jo kertaalleen ehditty uusia ja korjatakin. Pari sanaa Matinkylän Huollon toiminnasta Yhtiön strategia uudistettiin viime vuonna ja määritettiin tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Uutta strategiaa on ryhdytty välittömästi toteuttamaan ja näin kehittämään palveluita entistä tehokkaammiksi, virtaviivaisemmiksi ja asukasystävällisiksi. Tavoitteena on tämäntapaiselle palveluyritykselle välttämättömän läpinäkyvyyden lisääminen, avainprosessien tehostaminen, viestinnän ja kaiken vuorovaikutuksen kehittäminen sekä taloyhtiöiden omien strategioiden rakentamisen avustaminen. Nämä sanat eivät helposti avaudu eikä niiden sisältämät muutokset ole helposti selitettävissä, mutta varmaa on, että meidän tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja helpottaminen, palvelukynnyksen madaltaminen ja virheiden minimointi työsuorituksissa. Kiitän Matinkylän Huolto Oy:n hallintoon osallistuneita henkilöitä nimea mainitsematta siitä ansiokkaasta työstä, jota olette tehneet yhteisen yhtiömme hyväksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Samoin kiitän Matinkylän Huollon henkilökuntaa sen ponnisteluista yhtiön ja sen asiakkaiden parhaaksi. Olemme kaikki 40-vuotisjuhlamme ansainneet! Kauan eläköön Matinkylä! TEKSTI: JORMA ÄIKÄÄ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA MATINKYLÄN HUOLTO OY KUVA: KEI MATSUMOTO

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Tiedotustilaisuus 13.2.2014 Juha Lemmetyinen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 20-70-vuotiaat suomalaiset Vastaajat asuvat isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Taloyhtiön piha- ja viheralueet & Vihervuosi 2008. Timo Tossavainen Taloyhtio.netin päätoimittaja Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö

Taloyhtiön piha- ja viheralueet & Vihervuosi 2008. Timo Tossavainen Taloyhtio.netin päätoimittaja Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtiön piha- ja viheralueet & Vihervuosi 2008 Timo Tossavainen Taloyhtio.netin päätoimittaja Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Vihervuoden 2008 teemat 1. Viheralueet ja pihat viihtyisiksi kaikille

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella

Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella Korjausrakentaminen palvelua ja teollista toimintaa KESTÄVÄ KEHITYS Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen rahoitus lisärakentamisella 3.10.2014 kello 10.20-10.27 Messukeskus, Finnbuild Messuaukio 1,

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan Uuden ajan isännöintiyhtiö Business plan Lähtötilanne Tutkimukset kertovat Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ja osakkaat laajentaisivat isännöintiä taloyhtiön johtamisesta monipuoliseksi asumispalveluiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M

Kaukajärviosuuskunta. Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M Kaukajärviosuuskunta Emoyhtiö Isännöintikohteita n.185 kpl Henkilökuntaa n. 120 Liikevaihto n. 7 M HM Isännöinti ja Tili Oy (tytäryhtiö) Isännöintikohteita n. 80 kpl Henkilökuntaa 6 Liikevaihto n. 0,5

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE

ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE ONNISTUNUT RYHMÄKORJAUSHANKE Kiinteistöliitto Pirkanmaa, koulutusilta taloyhtiöille 27.1.2014 Technopolis Yliopistonrinne Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikko Tarri s. 1975 Porissa Perheellinen

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Pihan perusparannushankkeen suunnittelu ja toteutus. Finnbuild 27.9.2008

Pihan perusparannushankkeen suunnittelu ja toteutus. Finnbuild 27.9.2008 Pihan perusparannushankkeen suunnittelu ja toteutus Finnbuild 27.9.2008 Syitä piharemonttiin Kiinteistöön kohdistuva remontti > pihat särkyvät remontissa > syntyy suuri kontrasti talon ja pihan välille

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen seminaari

Täydennysrakentamisen seminaari Täydennysrakentamisen seminaari Lahden kokemuksia keskustan ja alakeskusten kehittämisestä täydentämällä ja tiivistämällä Arkkitehti Theodora Rissanen Keskustan kehittäminen / Kaavatyökohteet 2014 5 Kerrostalokohdetta

Lisätiedot

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1

As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 As Oy Kuopuksentie2 Asukaskokous 1 Ohjelma 19.00-19.10 Avaus 19.10-19.25 Hallituksen visio taloyhtiön kehittämiseksi 19.30-19.45 Viestintä ja tiedottaminen 19.50-20.10 Pitkäntähtäimen korjaus- ja budjettisuunnitelma

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 PAIKKA Impolan kaupunginosa Sininen lounashuone OSANOTTAJAT: Aarne Saari As

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa

Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kuntamarkkinat 10.- 11.9.2014 Setlemen'asunnot Oy Uudenlainen yhteisöjen rakentaja Suomessa Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja Setlemen'asunnot Oy S- ASUNNOT OY ON NYT SETLEMENTTIASUNNOT OY Setlementti tuo asumiseen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN

PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN PALVELUMALLIT ASUKASLÄHTÖISEEN PERUSPARANTAMISEEN ATTE STAMBEJ JARMO HALONEN OSAKKAIDEN OMAT MUUTOSTYÖT LUONNOS SUUNNIT- TELU LUONNOS SUUNNIT- TELU SUUNNIT TELU KILPAILUT TAMINEN URAKKA- SOPIMUS KORJAUS-

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi

Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiön tilojen myynti remonttien rahoittamiseksi Taloyhtiö 2014, Messukeskus 1.4.2014 Associate Elina Skarra Lexia Asianajotoimisto Onko yhtiöllä tulossa isoja remontteja ja sitä kautta rahantarve?

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Se on nyt. -sinusta kiinni.

Se on nyt. -sinusta kiinni. Se on nyt -sinusta kiinni. Kiinteistöposti Kiinteistöposti on kiinteistöalan ainoa ammattilehti. Me lehdentekijät olemme sitoutuneet toimimaan vastuuntuntoisena tiedonvälittäjänä koko kiinteistöalan päätöksentekoketjulle.

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394

PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA. Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394 A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot